Väestönmuutos -loppujulkaisu by Allegra Lab Helsinki

LOPPUJULKAISU

Tekijöiden terveiset Kartta Väestönmuutos-hankkeet Blogikirjoitukset Tapahtumat Tiedegalleria Lounaspalaveri Koneiden yö Koneen Säätiö kertoo Bibliografia

TÄMÄN JULKAISUN TUOTTI ALLEGRA LAB HELSINKI RY:N TIIMI

3 4 6 12 14 16 18 20 22 24

Koneen Säätiö järjesti vuonna 2011 temaattisen rahoitushaun, jonka aiheena oli väestönmuutos laajassa mielessä: väestönkasvu, perheenmuodostus, muuttoliikkeet alueiden ja valtioiden välillä, ikäryhmien dynamiikka. Säätiö rahoitti seitsemää hanketta yhteensä n. 1,3 miljoonalla eurolla. Väestönmuutos-hankehaku on ollut säätiön kannalta merkittävä monella tavalla. Vaikka rahoitusta myönnettiin lähinnä tutkijoille, myös taiteilijoiden työtä tutkimushankkeissa rahoitettiin. Säätiölle tämä olikin ensimmäisiä kertoja, kun taiteilijat ovat osallistuneet tutkimushankkeisiin niiden suhteellisen tasa-arvoisina jäseninä. Tutkimushankkeissa tärkeää on ollut myös se, että niissä on tehty sekä merkittävää perustutkimusta että pyritty ja onnistuttu vaikuttamaan yhteiskunnallisiin päättäjiin. FT, dosentti, tiedeasiamies, Koneen Säätiö

Allegra Lab Helsinki ry on vuonna 2014 perustettu tieteen, taiteen ja tutkimuksen rajapinnassa toimiva yhdistys. Olemme voittoa tavoittelematon, uskonnollisesti sekä poliittisesti sitoutumaton yhdistys. Toiminnassamme keskeisintä on löytää tieteen, tutkimuksen sekä taiteen aloille uudenlaista yhteiskunnallista näkyvyyttä sekä erilaisten ideoiden, tahojen ja toteutusten yhdistäminen uutta luovalla tavalla. Aktiivinen tiimimme koostuu alan ammattilaisista, pääsääntöisesti antropologeista ja tutkijoista aina viestintä-, markkinointi- ja visuaalisen alan ammattilaisiin. Meitä motivoi tieteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen ja antropologian hyödyntäminen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuissa. Projekteissa hyödynnämme sosiaalista mediaa sekä perinteisempää tutkimusotetta ja taiteellista ilmaisua. Tämä julkaisu on osa Tiedota, jalkauta ja suuntaa eteenpäin! -nimistä pilottihanketta, joka toteutettiin Koneen Säätiön väestönmuutos-hankkeiden tiimoilta. Pilottiin voi tutustua osoitteessa vaestonmuutos.fi.

Väestönmuutos on Koneen Säätiön vuonna 2011 lanseeraama tutkimushankekokonaisuus. Säätiö on rahoittanut seitsemää monitieteistä tutkimushanketta, joissa on tutkittu globaaliin väestönkasvuun ja paikallisiin väestönmuutosilmiöihin liittyviä syitä, seurauksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimusten keskiössä ovat muuttoliikkeet, yhteisöt, ryhmäsuhteet, konfliktit, perheellistyminen, tilastot ja itsemurhat. Suurin osa hankkeista päättyi vuoden 2014 lopussa, osa jatkuu vuoteen 2017.

Väestönmuutos-tutkimushankkeissa tuotettua tietoa on koottu yhteen, yleistajuistettu ja jalkautettu Koneen Säätiön tukemassa, maaliskuussa 2015 aktivoidussa pilottiprojektissa, jonka on toteuttanut Allegra Lab Helsinki ry:n kokoama asiantuntijatyöryhmä. Pilottiprojektin tavoitteena on ollut testata uudenlaisia tiedeviestinnän keinoja – väestönmuutoshankkeissa tuotetun tiedon välittämistä uudella tavalla sekä tiedon loppukäyttäjille (päättäjät, viranomaiset) että ns. suurelle yleisölle. Pilottiprojektin keskeinen ’tietoikkuna’ on ollut aktiivisesti täydentynyt nettisivusto. Sivustolle on koottu tietoa väestönmuutos-hankkeiden tuottamista tuloksista ja sekä hankkeiden että pilotin järjestämistä tapahtumista. Sivusto saa lopullisen muotonsa pilottiprojektin päättyessä elosyykuussa 2015. Valmistunut nettisivusto luovutetaan Koneen Säätiölle. Väestönmuutos-hankkeiden tuloksia on jalkautettu näkyvästi pilotin järjestämissä, uudenlaisella otteella toteutetuissa tapahtumissa. Osa niistä on ollut hyvinkin kokeellisia, yhdistellen tiedettä ja taidetta. Aprillipäivänä 1.4. Allegra Lab Helsingin tiloihin Helsingin Punavuoreen viritetyssä Tiedegalleriassa väestönmuutos-hankkeiden sisältöjä tarjoiltiin taidegalleriamaisissa puitteissa. Rohkeaa tiedon jalkauttamiskokeilua jatkettiin Helsinki-päivänä 12.6. Lounaspalaveri-tapahtumassa. Helsingin Taiteiden yönä 20.8. auringossa kylpeneellä Fredrikintorilla keskusteltiin suomalaisen tiedeviestinnän haasteista ja mahdollisuuksista. Keskustelu niveltyi Koneiden yö -tapahtumaan. Väestönmuutos-jalkautuspilotin työryhmä kääri ennakkoluulottomasti hihat ja iski kädet saveen uudenlaisen tiedeviestinnän nimissä. Työryhmä näki ja koki kuinka sekä eritaustaisten tutkijoiden ja ammattilaisten kesken että tietotyöläisten ja tiedon loppukäyttäjien välille on mahdollista luoda innostavia keskusteluyhteyksiä. Niitä myös selvästi kaivataan. Vaikka väestönmuutos-jalkautuspilotti muodollisesti päättyy, pilotissa kootun tiedon jalkautuminen jatkaa elämäänsä pilotissa avattujen kanavien kautta.

OTT, tutkija, väestönmuutos-jalkautuspilottiprojektin johtaja

(2012-2013) Hankkeessa tutkittiin itsemurhakuolleisuuden kehitysvaiheita Euroopan eri maissa 2. maailmansodan jälkeisenä aikana sekä ilmasto-olojen, erityisesti lämpötilan, vaikutusta itsemurhiin. Hankkeen kuluessa koostettiin maailman pisimmät itsemurhakuolleisuutta kuvaavat aikasarjat Suomesta ja Ruotsista. Ne ulottuvat molempien maiden osalta 1700-luvun puoliväliin. Itsemurhakuolleisuus kohoaa monissa maissa huippulukemiin keväisin. Hankkeen aikana kehitettiin ns. ruskean rasvan hypoteesia, jonka avulla tätä ilmiötä voidaan ymmärtää paremmin. Itsemurhailmiön kopioitumiseen kulttuurin piirissä haettiin uutta näkökulmaa Lauri Rauhalan kehittämän holistisen ihmiskäsityksen sekä Richard Dawkinsin luoman meemi-käsitteen avulla. Hankkeen vastuullinen johtaja ja tutkija oli FT, Jari Holopainen. Lue lisää hankkeen sivuilta.

(2012-2014) Toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan avaintekijät -tutkimushankkeen (MIRIPS-FI) tärkein tavoite oli käsitellä Suomen etnokulttuurisen moninaisuuden kasvuun ja väestönmuutokseen liittyviä ongelmia sekä tuottaa tietoa, joka auttaa kehittämään yhteenkuuluvuutta ja positiivisia suhteita eri ihmisryhmien välillä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tämä monitieteellinen hanke tutki kantasuomalaisten ja nopeasti kasvavan venäläisvähemmistön välisiä suhteita tarkastelemalla yksilö-, ryhmä- ja yhteiskuntatason tekijöiden välistä vuorovaikutusta yhteiskunnallisen integraation kontekstissa. MIRIPS-FI projekti linkittyi kansainväliseen MIRIPS -tutkimusverkostoon, jota johtaa emeritusprofessori John Berry. Hankkeen vastuullinen johtaja oli sosiaalipsykologian professori (Helsingin yliopisto), VTT Inga Jasinskaja-Lahti. Tutkimusryhmään kuuluivat Merja Pentikäinen, Emma Nortio, Tuuli Anna Mähönen, Anna Korhonen ja Asteria Brylka. Lue lisää hankkeen sivuilta.

(2012–2014) Hankkeessa tutkittiin keskisen Pohjois-Namibian ja eteläisen Angolan (Ambomaa) väestönmuutosta lähestyttäessä yhteisöjen sopeutumis- ja uusiutumiskykyä kokonaisvaltaisesti niin sosiaalisesta kuin ekologisesta näkökulmasta. HIV:n räjähdysmäinen leviäminen alueella 1990-luvulla tuo oman erityispiirteensä niin väestönmuutokseen kuin alueen sosioekonomiseen kehitykseen. Tutkijakunnassa oli sosiologeja, maantieteilijöitä ja metsätieteilijöitä. Hankkeeseen liittyi myös dokumenttielokuvan tekeminen. Elokuvan traileri löytyy vaestonmuutos.fi -sivuston julkaisut-osiosta ko. tutkimushankkeen kohdalta. Hankkeen vastuullinen johtaja oli yleisen historian professori (Itä-Suomen yliopisto), FT Harri Siiskonen. Tutkimusryhmään kuuluivat Riikka Shemeikka, Veijo Notkola, Antti Erkkilä, Riikka Notkola ja Heikki Jungman. Lue lisää hankkeen sivuilta.

(2012–2017) Konfliktien ja yhteistyön evoluutio ihmisryhmissä -tutkimuksessa selvitetään ihmisen ryhmistä koostuvan yhteiskuntarakenteen syntyä ja merkitystä sosiaalisessa käyttäytymisessä ja kulttuurisessa muutoksessa evolutiivisesta näkökulmasta. Tutkimus yhdistää teoreettisten mallien kehittämisen empiirisiin kokeisiin ihmisten sosiaalisista preferensseistä. Päätavoitteet ovat: 1. Selvittää ryhmien sisäisen yhteistyön, ryhmien välisen kilpailun ja ryhmäkoon vuorovaikutuksia. 2. Tutkia kommunikaation ja epämuodollisten sosiaalisten instituutioiden vaikutusta ryhmien sisäisten ja ryhmien välisten vuorovaikutusten laatuun. 3. Tutkia ryhmiin perustuvan yhteiskuntarakenteen ja ryhmien välisen kilpailun roolia innovaatioiden kehittymistä ja kumulatiivista kulttuuria selittävinä tekijöinä. Hankkeen vastuullinen johtaja on FT Mikael Puurtinen. Tutkimusryhmään kuului Jaakko Junikka. Lue lisää hankkeen sivuilta.

(2012–2014) Liikkuvat ihmiset -tutkimushankeessa tutkittiin Suomen väestötilaston tiedon muodostumista ja siitä johdettavaa väestön kuvausta ja ennusteita. Monet suuret väestönmuutostrendit kuten ikääntyminen, koulutustason nousu ja maahanmuuton kasvu ovat tunnistettavissa tilastollisen väestötiedon perusteella. Suomen aikaisempaa väestötilastoinnin kattavuutta ja luotettavuutta on haastanut vuosituhannen jälkeen maasta- ja etenkin maahanmuuton lisääntyminen. Liikkuvat ihmiset -projekti tutki väestötietojärjestelmää ja sen perusteella muodostettavaa väestötilastoa maahanmuuton näkökulmasta. Tutkimusprojektissa tarkasteltiin kolmea aihealuetta: 1) Miten väestötilastojen tieto muodostetaan paikallistasolla tehtyjen kirjausten perusteella? 2) Miten ja miksi muista yhteiskunnista tulevat ihmiset joko kirjautuvat tai jättävät kirjautumatta tietojärjestelmiin? 3) Miten väestötietojärjestelmään ja -tilastoon perustuvan tiedon epävarmuus otetaan huomioon, kun väestöennusteita muodostetaan? Liikkuvat ihmiset -projekti • tuotti perustietoa siitä, miten tilastojen kuvaus maahan muuttavasta väestöstä muodostuu, ja miten tietopohjaa käytetään väestöennusteissa • kokosi tiedontuottajia ja -käyttäjiä eri organisaatioista ja hallinnon aloilta yhteisiin työpajoihin pohtimaan väestötilastoinnin käytäntöjä • osallistui sekä tilasto- ja rekisterialan asiantuntijakeskusteluun että laajemmin maahanmuuttoa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hankkeen vastuullinen johtaja oli yliopistotutkija (Tampereen yliopisto), YTT Marja Alastalo. Tutkimusryhmään kuuluivat Riikka Homanen, Anitta Kynsilehto ja Pekka Rantanen. Lue lisää hankkeen sivuilta.

(2012-2017) ”Tiheämmin asutut ja viihdykkeitä tarjoavat keskustat näyttävät vetävän puoleensa ihmisiä joilla on korkea ekstroversio ja avoimuus uusille kokemuksille”. Valikoituva muuttoliike ja aluevaikutukset -tutkimus selvittää yksilöiden ja asuinalueiden yhteensopivuutta, eli sitä minkälaisilla asuinalueilla eri yksilöpsykologiset ominaisuudet tuottavat eniten onnellisuutta. Usein asuinalueiden houkuttelevuutta arvioidaan ottamatta huomioon yksilöiden ja asuinalueiden vuorovaikutuksia. Kansainvälinen tutkijatiimi yhdistää väestötieteellistä, psykologista ja maantieteellistä analyysia näiden vuorovaikutusten selvittämiseksi. Hankkeen vastuullinen johtaja ja tutkija on apulaisprofessori, FT Markus Jokela. Lue lisää hankkeen sivuilta.

(2012–2014) Hanke koski nuorten perheellistymistä kolmessa maanosassa: Pohjois-Euroopassa (Suomi), Etelä-Aasiassa (Intia) ja Itäisessä Aasiassa (Kiina ja Taiwan). Tutkimus keskittyi naisten ja miesten liittoihin ja lastenhankintaan liittyviin toiveisiin ja suunnitelmiin erityisesti alemmissa sosiaaliluokissa. Tutkimushankkeessa selvitettiin, missä määrin kohteena olevien alueiden väestönkehitys näyttää olevan menossa perheellistymisen kannalta yhdenmukaisempaan suuntaan. Tutkimuksen kohteina olivat perheellistymisen kynnyksellä olevat nuoret (Intiassa 13–19-vuotiaita, Kiinassa 20–30-vuotiaita ja Suomessa 20–35-vuotiaita). Vertailu antoi mahdollisuuden eritellä samankaltaisuutta ja erilaisuutta syntyvyyden ihanteissa ja käyttäytymiseen liittyvissä tekijöissä. Kansainvälinen tutkijaryhmä edusti laajaa sosiaali- ja väestötieteen osaamista. Tutkimushankkeen aineistoina olivat laajat väestökyselytutkimukset, osallistuva havainnointi (Intia) ja rekisteriaineistot (Suomi). Hankkeen vastuullinen johtaja oli tutkimusprofessori, VTT Anna Rotkirch. Tutkimusryhmään kuuluivat Anneli Miettinen, Lassi Lainiala ja Minna Säävälä, Stuart Basten, Sangita Kulathinal ja ohjaaja Janne Laiho. Lue lisää hankkeen sivuilta. VÄKI

KURKISTUS HANKKEIDEN TAAKSE Julkaisimme Väestönmuutos-blogissamme tietoa tutkimushankkeiden tuloksista sekä hankkeiden aiheisiin liittyvistä tapahtumista, ilmiöistä ja teemoista. Hankkeiden tutkijoita kutsuttiin kirjoittamaan lyhyesti oman tutkimuksensa aihepiiristä.

Alla on kooste hankkeen tiimoilta syntyneistä lukuelämyksistä. Kaikki tekstit löytyvät tutkijoiden blogista. Työryhmän blogikirjoitukset puolestaan löydät täältä. Muuttoliike muovaa maailmaa Kopioituva kuolema – itsemurhakuolleisuuden suuntaviivat Euroopassa muuttuvassa ilmastossa Dokumenttielokuva tutkimuksen viestintävälineenä: ”Perheellistymisestä”-dokumentti osana tutkimushanketta M-sana, eli mistä puhutaan kun puhutaan monikulttuurisuudesta? Tiede ja taide täydentävät toisiaan tutkimuksessa Venäjänkielisten integraatio - Suomen tärkein vähemmistökysymys Sodasta ja yhtenäisyydestä Perheen perustaminen meillä ja Aasiassa Naimisiin on Intiassa mentävä... Mutta mitä tapahtuu tilanteessa, jossa morsiamia ei vain ole?

TIETEEN JALKAUTUSTA KOKEELLISIN KEINOIN Pilottihankkeen aikana järjestettiin useampia tapahtumia, joissa tutkimusten tuloksia ja tekijöitä tuotiin uusilla tavoilla näkyville. Tiedettä, taidetta ja tutkimusta luovasti yhdistelevissä tapahtumissa olivat mukana Allegra Lab Helsingin tiimi, Koneen Säätiön väkeä , tutkimushankkeiden jäseniä sekä aiheista kiinnostuneita kansalaisia.

VÄESTÖNMUUTOS-HANKKEITA TAITEEN JA KERRONNAN AVULLA Allegra Lab Helsinki muunsi 1.4. tilansa Punavuoressa yhden illan Tiedegalleriaksi. Tapahtuman aikana yleisö pääsi tutustumaan väestönmuutokseen liittyviin tutkimushankkeisiin taiteellisten esitysten kautta. Hankkeista oli tehty pieniä installaatioita ja mediakuvia, joiden avulla paikallaolijat keskustelivat hankkeista ja inspiroituvat yhdessä.

Paikalla oli aiheesta kiinnostuneiden lisäksi tutkimushankkeissa mukana olleita tutkijoita esittelemässä hankkeitaan lyhyesti. Tutkijat olivat saaneet tuoda tutkimusaiheisiinsa liittyviä esineitä osaksi installaatioita ja kertoa niiden avulla omasta työstään. Yleisö osallistui illan aikana ahkerasti keskusteluun ja kysyi kysymyksiä tutkijoilta näiden tutkimusprojekteista ja hankkeiden tuloksista. Tapahtuma oli sekä yleisön että järjestäjien puolelta suuri menestys. Lue lisää tapahtumasta täältä.

INSPIROIVAA KESKUSTELUA JA NÄKEMYSTENVAIHTOA Miksi tieto ei kulje akateemisen tiedon tuottajien ja tiedon loppukäyttäjien välillä? Miten tutkijoiden ja viranomaisten välistä kommunikaatiota voitaisiin parantaa? Nämä kysymykset puhuttivat Väestönmuutos-jalkautushankkeen kokeilevassa lounaan parissa käydyssä ajatustenvaihdossa tutkimustiedon tuottajien ja tiedon käyttäjien välillä Helsinki-päivänä 12.6.2015. Viranomaisilla on usein hyvin vähän aikaa päivittää osaamistaan ja tapoja yhteistyön tekemiseen tutkijoiden kanssa. Monissa virastoissa on otettu tutkimustiedon hyödyntämisen haaste vastaan, mutta se on vielä lapsenkengissä. Keskustelussa mainittiin hyödyntämisen haasteina tiedon välityksen rahoitus sekä hallituksen elinkeinoelämälähtöisen näkökulman tieteellisen tutkimuksen hyödyntäminen. Osallistujat antoivat ehdotuksia tutkijoiden ja viranomaisten tiedonkulun parantamiseen. Osa painotti tutkimustulosten nostamisen erilaisiin medioihin johtavan poliittiset päättäjät käsittelemään ko. kysymyksiä myös päätöksenteossa. Tämän vuoksi on huolehdittava, että uutisoinnissa käytetään mahdollisimman totuudenmukaista tietoa. Keskustelussa tähdennettiin, että tutkimusta voidaan hyvinkin jalkauttaa esimerkiksi taiteen välityksellä. Tutkimusten tulokset linkittyvät usein huonosti päätöksentekoon tai niiden ajankohta ei täsmää päätöksenteon kanssa. Kansanedustajilla näyttäisi olevan kiinnostusta tutkimustulosten hyödyntämiseen, mutta heiltä puuttuu väyliä tiedon saamiseen. Keskustelijat ehdottivat eduskunnan tietopalvelun valjastamista tiedon saamiseen, ei vain ulospäin annettavaa tietoa varten. Uusiksi mahdollisiksi tietoväyliksi ehdotettiin eduskunnan omaa tietotukipalvelua, jota kansanedustajat voisivat käyttää tarkistaakseen aiheista aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia sekä nettipalvelua, jossa poliitikot voisivat tehdä pyyntöjä siitä, minkälaiseen asiaan he tarvitsisivat tietoa. Tiedonsiirron avuksi tutkijoiden tulisi tiivistää tuloksensa paremmin.

Kommunikointia helpottaviksi asioiksi mainittiin ymmärrettävien käsitteiden käyttö ja englanninkielisten käsitteiden kääntäminen suomen kielelle tutkimusten tiivistelmiä tehdessä. Kaiken kaikkiaan tilaisuus koettiin erinomaisena askeleena kohti uudenlaisia yhteistyömuotoja ja kontaktien luomista tiedon tuottajien ja loppukäyttäjien välillä. Lounaan parissa vietettyä keskusteluhetkeä pidettiin mielekkäänä matalan kynnyksen tapana jakaa tietoa ja kuulla käynnissä olevista tutkimuksista sekä virkamiehiä askarruttavista asioista. Keskustelu ei jäänyt tilaisuuden sisäiseksi, koska osallistujat saivat tilaisuudessa tyhjän kehyksen, jonka raamien sisälle kirjoitettiin viesti, pyyntö tai tehtävänanto toiselle osapuolelle eteenpäin vietäväksi. Tilaisuuden jälkeen täytetyt kehykset toimitettiin niistä hyötyville tahoille. Tällä tavoin syntyi uudenlaisia konkreettisia yhteistyösuhteita tutkijoiden ja virkamiesten tiedonvälitykselle. Lue lisää tapahtumasta täältä.

HAASTEISTA MAHDOLLISUUKSIIN? TIEDEVIESTINNÄN UUDET TUULET Helsingin Taiteiden yönä 20.8. ääneen pääsivät myös Väestönmuutos-tutkijat. Allegra Lab Helsingin Koneiden yö -spektaakkelia pohjusti Haasteista mahdollisuuksiin? -tapahtuma, jonka aikana keskusteltiin tiedeviestinnän haasteista ja tulevaisuudesta. Yliopistouudistukset tuovat mukanaan huolta tieteen ja tutkimuksen tasosta. Tutkimustiedon yleistajuistamisesta, opettamisesta tai edes suomenkielisistä akateemisista julkaisuista ei ole akateemisella uralla hyötyä - joskus jopa haittaa. Keskeisimpinä ajankohtaisina aiheina nähtiin avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen ja tieteen yleistajuistaminen. Myös tieteen rahoittajilla on intressejä

tuoda tutkimussisältöjä paremmin saataville. Tutkijan persoonalla on yhä tärkeämpi rooli tiedeviestinnässä. Tutkijat suhtautuvat tähän usein ristiriitaisesti, vaikka se voi olla merkittävä mahdollisuus oman uran kannalta. Jo opinnäytteitä voisi hyödyntää ja niiden keräämää tietoa levittää paremmin. Keskustelussa pohdittiin myös tieteen ja viestinnän murrosta. Lisääntyvä avoimuus (esimerkiksi open access -julkaisut) ja erilaisten rahoituslähteiden kasvu ovat nousevia trendejä tutkimuksessa, sillä valtion ja säätiöiden rinnalle on noussut uusia merkittäviä toimijoita. Keskustelijat pohtivat tieteen rajojen määrittelyn vaikeutta ja sitä, etteivät tieteet ja tutkimus muodosta mitään selkeärajaista yhteinäistä kenttää, mikä entisestään hankaloittaa tiedeviestintää. Keskustelussa nähtiin tiedeviestinnän positiivisia mahdollisuuksia tutkijoille: esimerkiksi yhteistyön lisääntymisen tuomat mahdollisuudet myös aloilla, joilla yksin tutkimista ja julkaisemista on perinteisesti pidetty vahvempana meriittinä. Tutkimuksen ja tiedon uudistava luonne voi toimia tieteen tekemisen suurimpana mahdollisuutena. Tilaisuuden päätteeksi keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että tutkimusviestinnän merkitys korostuu tulevaisuudessa, ja sen vuoksi on tärkeää jatkaa keskustelua aiheesta. Lue lisää tapahtumasta täältä.

VÄESTÖNMUUTOS-HANKKEEN TAUSTOISTA Allegra Lab Helsingin työryhmä haastatteli Koneen Säätiön tiedeasiamies Kalle Korhosta ja viestintäkoordinaattori Laura Sahamiestä Väestönmuutos-hankeklusterin taustoista ja tieteen tilasta ja tulevaisuudesta. Lue koko haastattelu täältä.

Ajatus Väestönmuutos-hankkeesta tuli alunperin Koneen Säätiön hallitukselta, jonka aloitteesta käynnistettiin aiehakemuskierros syksyllä 2011. Tällöin hankesuunnitelmia arvioitiin niiden laadun ja teemaan sopivuuden perusteella. Hankkeen puolivälissä järjestettiin tutkimusprojektien tapaaminen, jossa hankkeeseen valitut tutkijat pääsivät tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan tutkimuksistaan. Alun perin teemana oli väestönkasvu, koska sen katsottiin olevan merkittävä tulevaisuuteen vaikuttaja tekijä. Pian aihe kasvoi kattamaan muitakin väestönmuutokseen liittyviä tutkimusalueita, kuten muuttoliikettä ja vähemmistöjen asemaa. Väestönmuutos ilmiönä on laaja-alainen ja globaali ja siksi hankkeisiin valitut tutkimusprojektit ovat monitieteellisiä ja maantieteellisesti laajalle levittäytyneitä. Allegra Lab Helsingin kanssa yhteistyönä tehty Väestönmuutos-hankkeen jalkauttaminen on Korhosen mielestä tuonut uutta mielenkiintoista näkökulmaa tiedeprojekteihin: “Välillä on vaikeaa seurata, mitä projekteissa tehdään eivätkä kaikki tutkijat edes ole kovin aktiivisia kutsumaan ja ilmoittamaan oman hankkeensa kuulumisista. Yhteistyön kautta on ollut mahdollista saada vielä paremmin kiinni siitä, mistä tutkimusprojekteissa onkaan kyse.” Korhonen mainitsee huhtikuun alussa järjestetyn Tiedegallerian hyvänä esimerkkinä siitä, miten pienillä resursseilla voidaan tuoda esiin ja luoda keskustelua ajankohtaisesta tieteellisestä tutkimuksesta. “Ei ole olemassa mitään yhtä tapaa, miten saada tieteelliset tutkimustulokset yleisön saataville”, Korhonen sanoo. Tiedeviestinnän kentälle on perinteisen journalismin lisäksi noussut uusia tiedeviestintään erikoistuneita viestintätoimistoja: esimerkiksi Allegra Lab Helsingin taustalla on tutkijoita suunnittelemassa ja toteuttamassa projekteja. Korhonen kokee yhteistyön näiden tahojen kanssa merkitykselliseksi paitsi tiedon jalkauttamisen ja yleistajuistamisen, myös sen sisällöllisen merkityksen kannalta. “Tavoite on, että tieto on helposti saatavilla ja löydettävissä ja kannustaa tutkijoita ja taiteilijoita kertomaan omista projekteistaan rohkeasti. Tutkimustiedon tai taiteen ei tulisi jäädä vain tekijöilleen piiloon”, Sahamies sanoo. Myös tutkimustiedon rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa nostaa rooliaan, sillä yhä useampi päättäjä liikkuu sosiaalisessa mediassa ja hyödyntää sitä kautta saatua tietoa. Sosiaalisen median kautta tutkijan on mahdollista vaikuttaa omalla tutkimuksellaan yhä nopeammin ja laajemmin.

Alastalo, Marja & Homanen, Riikka (2015) Hyvinvointivaltion rajankäyntiä maistraatissa: Ulkomaalaisten rekisteröintikäytännöt erilaisten statusten ja valtiollisen tiedon lähteenä. Yhteiskuntapolitiikka 80:2, Painossa. Alastalo, Marja & Homanen, Riikka (2014) Maistraatin tiskiltä tilastoksi − ulkomaalaisten rekisteröinti- ja tilastointikäytännöt Suomessa. Hyvinvointikatsaus 2/2014, 42–48. Alastalo, Marja & Homanen, Riikka & Rantanen, Pekka (2014) Eriarvoistavatko maistraattien rekisteröimiskäytännöt Suomessa asuvia ulkomaalaisia? Teoksessa Kiuru, Berit (toim.) Oikeus sosiaaliturvaan ja terveydenhuoltoon maahanmuuttajan näkökulmasta. Euroopan muuttoliikeverkosto: Helsinki, 115–124. Homanen, Riikka (2013) Reflecting on Work Practices: Possibilities for Dialogue and Collaborative Knowledge Production in Institutional Ethnography. Teoksessa Phillips, Louise & Kristiansen, Marianne & Vehviläinen, Marja & Gunnarsson, Ewa (eds.) Knowledge and Power in Collaborative Research: A Reflexive Approach. Routledge, New York, 213–235. (Routledge Advances in Research Methods 6).

CLIMATE IMPACT ON SUICIDE RATES IN EUROPEAN CULTURES: A QUANTITATIVE

Holopainen, J., Helama, S. & Partonen, T. (2015): Itsemurhakuolleisuuden muutokset ikääntyvässä Euroopassa. Suomen Lääkärilehti. Julkaistu verkossa 1.6.2015. Artikkelin pohjalta on laadittu haastattelu Potilaan lääkärilehteen: Nykopp, J. (2015): Tutkijat pohtivat: Ruskea rasva voi olla itsemurhien riskitekijä. Helama S., Holopainen J. & Partonen T. (2013): Temperature-associated suicide mortality: contrasting roles of climatic warming and the suicide prevention program in Finland. Environmental Health and Preventive Medicine 18: 349–355. Holopainen, J., Helama, S., Björkenstam, C. & Partonen, T. (2013): Variation and seasonal patterns of suicide mortality in Finland and Sweden since the 1750s. Environmental Health and Preventive 18 (6):494–501. Holopainen, J., Helama, S. & Partonen, T. (2014): Does diurnal temperature range influence seasonal suicide mortality? Assessment of daily data of the Helsinki metropolitan area from 1973 to 2010. International Journal of Biometeorology 58(6), 1039–1045. Helama S., Holopainen J. & Partonen T. (2015): Suicide mortality in European countries and post-Soviet States since 1955: Illustrating the Longtime Trends and Patterns of Recent Changes. Suicidology Online 6, 7–14. Helama S., Holopainen J. & Partonen T. (2014): Suicide rates in Maltese Islands (1955-2009) analysed in European context using WHO data. Malta Medical Journal 26 (4), 8–10. Holopainen, J., Helama, S. & Partonen, T. (2014): Suomalainen itsemurhakuolleisuus eurooppalaisessa vertailussa, 1950-2009. Duodecim 130, 13–21. Holopainen, J., Helama, S. & Partonen, T. (2015): Itsemurhakuolleisuuden muutokset ikääntyvässä Euroopassa. Suomen Lääkärilehti. Julkaistu verkossa 1.6.2015. Holopainen, J. & Partonen, T. (2014): Itsemurha. In: Hakola, O., Kivistö, S. & Mäkinen, V. Kuoleman kulttuurit Suomessa. Gaudeamus, Tallinna, 202–213. Holopainen, J., Helama, S. & Partonen, T. (2015): Kopioituva kuolema: itsemurhameemi ja holistinen ihmiskäsitys. Julkaistu Suomalaisen kuolemantutkimusseuran julkaisusarjassa nimeltä Thanatos.

Buchanan, A. & A.Rotkirch (2013) Fertility rates and population change: No Time for Children? London: Palgrave. Kulathinal, S. & Säävälä, M. (submitted) A behavioral model for assessing the marriage squeeze in India. Kulathinal, S. & Säävälä, M. (2014) Fertility intentions and early life health stress among women in eight Indian cities: Testing the reproductive acceleration hypothesis. Journal of Biosocial Science. Verropoulou, G., & Basten, S. (2014). Very low, low and heavy weight births in Hong Kong sar: how important is socioeconomic and migrant status? Journal of Biosocial Science, 46(03), 316-331. Lainiala, Lassi & Miettinen, Anneli (2013): Skewed Marriage Markets and Sex Ratios of Finnish People in their Twenties. Finnish Yearbook of Population Research 2013, pp. 51-63. Helsinki, Väestöliitto. Säävälä, Minna & Char, Arundhati (2013): Semen Loss and Sexual Anxiety Among Young Unmarried Men: Being Young and Vulnerable in Rural India. Sexuality & Culture DOI 10.1007/s12119-013-9177-2. Rotkirch, Anna (2013) Baby fever and longing for children. In Fertility rates and population change: No Time for Children? London: Palgrave. Basten, S. (2013) Television and the representation of motherhood. Fertility rates and population change: No Time for Children? London: Palgrave. Basten, S. (2013) Comparing projections assumptions of fertility in Advanced Asian Economies; or ‘thinking beyond the medium variant’, Asian Population Studies. Basten, S. and Verropoulou, G. (2014) Maternity migration and the growing sex ratio at birth in Hong Kong SAR. Testa, M. R., & Basten, S. (2012). Have lifetime fertility intentions declined during the Great Recession? (No. 9/2012). Vienna Institute of Demography Working Papers. Basten, S., & Verropoulou, G. (2013). ‘Maternity migration’and the increased sex ratio at birth in Hong Kong SAR. Population studies, 67(3), 323-334.

Brylka, A., Mähönen, T. A., Schellhaas, F., & Jasinskaja-Lahti, I. (in press). From Cultural Discordance to Support for Collective Action: The Roles of Anxiety, Trust and Group Status. Journal of Cross-Cultural Psychology. Brylka, A., Mähönen, T. A., & Jasinskaja-Lahti, I. (2015). National Identification and Intergroup Attitudes Among Members of the National Majority and Immigrants: Preliminary Evidence for the Mediational Role of Psychological Ownership of a Country. Journal of Political and Social Psychology, 3(1), 24–45. Mähönen, T. A., Brylka, A., & Jasinskaja-Lahti, I. (2014). Perceived ethnic superiority and immigrants’ attitudes towards multiculturalism and the national majority. International Journal of Psychology, 49(4), 318–322. Pentikäinen, M. (2015). Social Integration of “Old” and “New” Minorities in Europe in Views of International Expert Bodies Relying on Human Rights: Contextual Balancing and Tailoring. Journal on Ethnopolitics and Minority Issues in Europe, Volume 14, No 1, 2015. Pentikäinen, M. (2015). Venäjänkielisten integraatio Suomessa: Suomen valtiotason linjaukset kansainvälisten asiantuntijaelinten suositusten valossa – suomalaisen integraatio-, vähemmistö- ja kielipolitiikan uudelleenarvioinnin paikka?, Oikeus 2015:2, 121-148.

Erkkilä, A. & Siiskonen, H. 2013. Ilmastoneuvotteluista apua afrikkalaisen pienviljelijän ahdinkoon? Tieteessä tapahtuu 31(3): 11-14. Shemeikka, R., Notkola V., Kuhanen J., Moustgaard H., Matengu K., Kontio, K. & Siiskonen, H. 2013. The impact of HIV on communities in North-Central Namibia. In: Pallott, A. & Zamponi, M. (Eds.): HIV/AIDS in Southern Africa: Challenges, policies, actors. Villa Verucchio (RN), Italy: La Pleve Poligrafica Editore, 147-168. Siiskonen, H. 2015. The Concept of Climate Improvement: Colonialism and Environment in German South West Africa. Environment and History 21: 281–302.