a a k a t t e Lop t a l o t n i v Kantara K
antaravintoloiden asiakirjoissa ei ole viitteitä siitä, että yhtiö olisi perustettu vain kolmivuotista olutravintolakokeilua varten. Alkoholiliikkeen ja Kantaravintoloiden johtoelimet ottavat jatkoasian esille jo vuonna 1964, mutta Alkoholiliikkeen hallintoneuvoston lopullinen kanta puuttuu vielä alkuvuonna 1965. Silloin hotelli- ja ravintola-alan yrityksiä edustava Hotelli- ja ravintolaneuvosto käy suoraan hyökkäykseen ja esittää, että Kantaravintolat lopetettaisiin kokeilun päättyessä. Erityisen hermostunut on alan suurin toimija osuustoimintaliike. Kantaravintoloiden johtokunnan puheenjohtaja, Alkoholiliikkeen anniskelujohtaja Osmo Lampela selostaa kevään tapahtumia kipakassa muistiossa huhtikuussa 1965. Hän kutsuu kilpailijoiden toimintaa suorasukaisesti jarrutukseksi ja yritykseksi puuttua Alkoholiliikkeen oikeuteen myöntää anniskelulupia. Lampelan mukaan Kantaravintolat on Alkoholiliikkeen ”paras ja tehokkain instrumentti” ravintola-alaa koskevan tiedon hankinnassa, eikä sitä ole varaa jättää käyttämättä. Ehkä kilpailijat pelkäävät instrumentin olevan liiankin tehokas. Kantaravintoloiden ansiosta Alkoholiliikkeen ei tarvitse tehdä ratkaisuja ”sormenpäätuntumalla.” Päätös Kantaravintoloiden toiminnan jatkamisesta syntyy Alkoholiliikkeen hallintoneuvostossa vasta toukokuussa 1965. Alkon 75-vuotishistorian kirjoittajan Martti Häikiön mukaan vuodet 1964–1966 kuuluvat ”Suomen alkoholihistorian vaikeimmin selitettäviin suuriin käänteisiin”. Ankaraan sääntelyyn perustuvan alkoho-
24
1965
Vaihtoehdot: Kantaravintolat jatkaa/myydään/liitetään Yhtyneisiin Ravintoloihin. Helmikuu: Hotelli- ja ravintolaneuvosto esittää, että yhtiö pitää lopettaa. Toukokuu: Alkoholiliikkeen hallintoneuvosto päättää, että yhtiö jatkaa. Kesäkuu: lupa toiminta-alueen laajentamiseen; A-oikeuksia ja majoitushuoneita. Joulukuu: uusi yhtiöjärjestys voimaan.
Isännän ääni Olutravintolakokeilun päättyessä Alkoholiliikkeen poliittisesti valittu hallintoneuvosto haluaa omat edustajansa yhtiön johtokuntaan. Uudessa johtokunnassa on tästä lähin kaksi Alkoholiliikkeen edustajaa ja lisäksi ”seurantajäseninä” kaksi Alkoholiliikkeen hallintoneuvoston edustajaa, siis poliitikkoa, sekä Kantaravintoloiden toimitusjohtaja. Ensimmäisiksi hallintoneuvoston nimeämiksi jäseniksi tulevat hallintoneuvoston puheenjohtaja, maalaisliiton kansanedustaja Nestori Kaasalainen sekä vasemmistopuolue SKDL:n kansanedustaja Rainer Virtanen. Myöhemmin, kun Kaasalainen siirtyy Alkon johtokuntaan, hänestä tulee myös Kantaravintoloiden johtokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja.
Kahta maata Kantaravintoloiden ravintolat vuonna 1966 1 viisi suurinta ravintolaa kaupungeissa, viisi pienintä maaseudulla viiden suurimman osuus kokonaisliikevaihdosta 60, viiden pienimmän 17 prosenttia kaupunkiravintoloiden kokonaisliikevaihto keskimäärin 860 000, maaseuturavintoloiden 305 000 markkaa yli miljoonan liikevaihto Kellarikrouvissa ja Kantakrouvissa Helsingissä Vertailussa koko vuoden toimineet ravintolat. Lähde Kantaravintolat Oy:n toimintakertomus 1966.
1
Karikatyyritaiteilija Kai Heinonen ikuisti Kantaravintoloiden johtokunnan /hallituksen jäsenet kahden ensimmäisen vuosikymmenen ajalta. Henkilöt vasemmalta, takarivissä Tauno A. Tuominen, Matti Tainio, Osmo Lampela, Olavi Lähteenmäki, Rainer Virtanen ja Antero Kaijalainen, keskirivissä Esa Kaitila, Nestori Kaasalainen ja Aarne Alestalo sekä edessä Kalevi Koskenkorva, Irma Rosnell, Mauno Kangasniemi, Elmer Oksala ja Jorma Simpura.
lipolitiikan puolustus murtuu, jopa raittiusliike hakee ehdottoman ein tilalle lievempää linjaa. Uusi alkoholilaki tulee edustakunnan käsittelyyn keväällä 1965. Lakiesitys väljentäisi olennaisesti maaseudun alkoholioloja. Alkoholiliike arvioi, että lievempi sääntely toisi maaseudulle uutta kilpailua ja pelkkien olutoikeuksien varassa Kantakrouveille voisi käydä kehnosti. Kesäkuussa 1965 hallintoneuvosto vahvistaa Kantaravintoloille aiempia olennaisesti laajemman toiminta-alueen. Vuodesta 1966 lähtien yhtiön tehtävänä on kehittää maaseudulle soveltuvia, muitakin alkoholijuomia kuin olutta anniskelevia ravintoloita eli yhtiö voi hakea ravintoloilleen A-oikeuksia. Toinen muutos avaa Kantaravintoloille uuden liiketoiminta-alueen, majoitustoiminnan. Tätäkin kunnat ovat toivoneet. Kantaravintoloiden taloudellisia tavoitteita Alkoholiliike ei nytkään täsmennä, mutta uusi yhtiöjärjestys ennakoi kyllä kasvua sillä osakepääoma nousee hieman ja yhtiöjärjestys jättää sen korottamiselle myös lisävaraa. Ehkä kilpailijoiden rauhoittamiseksi johtokunta kuitenkin toteaa, että yhtiön tulee hoitaa tiedonhankintatehtävänsä ”toimintaa tarpeettomasti paisuttamatta”.
25