__MAIN_TEXT__

Page 1

TA LO U S - R A H O I T U S - R E P O RTA A S I - H A A S TAT T E L U J A / W W W. A L A N D S B A N K E N . F I

N O: 1 2 0 1 5

Liiallinen huoli Kiinasta Tavoitteenamme

PUHTAAMPI ITÄMERI Botnia Marin Menestyksen tiellä

VEROT JA SIJOITUKSET

Perintö- ja lahjaveroa on nostettu viime vuosina useasti


2

Ålandsbanken | Sisältö

SISÄLTÖ N0.1 PAREMPI TYÖ JA PUHTAAMPI YMPÄRISTÖ

4 HENKILÖKUVA

 Haluamme luoda asiakkaillemme arvoa tarjoamalla suuren pankin palvelutarjonnan pienemmän pankin huolenpidolla.

16 PÄÄOMAN SÄILYTTÄMINEN

Kiinan pörssihuolien ei odoteta vaikuttavan eurooppalaisiin yrityksiin kovin voimakkaasti. Sijoitusilmapiiri ei kuitenkaan ole paras mahdollinen.

20 MENESTYKSEN TIELLÄ

Luotettava käsityö kannattaa.

24 VEROUUTISET

Perintö- ja lahjaveroa on nostettu viime vuosina useasti.

10 PANKKI VÄLITTÄÄ ITÄMERESTÄ

Kun elää lähellä merta, on luonnollista, että haluaa suojella sitä. Näin sanoo Anne-Maria Salonius, Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtaja.

26 KALOJA KUIVALLA MAALLA YMPÄRISTÖN HYVÄKSI.

Se on iso, korkean luokan teknologiaa täynnä ja jännittävä. Fifax-kalaviljelmä alkaa toimittaa maissa kasvatettua kirjolohta.

Kannen kuva: Viktor Fremling

28 KALOJA KUIVALLA MAALLA

4 KIM WIKSTRÖM

7 LIIALLINEN

HUOLI KIINASTA

16 VARAINHOITO

20 MENESTYKSEN TIELLÄ

Ålandsbanking-lehteä julkaisee: Ålandsbanken, Bulevardi 3, 00120 Helsinki Puhelin Helsinki 0204 293 600, Puhelin Tamper 0204 293 200, Puhelin Vaasa 0204 293 300, Puhelin Turku 0204 293 100, Puhelin Parainen 0204 293 150 S-posti alandsbanking@alandsbanken.fi Vastaava julkaisija Anne-Maria Salonius Päätoimittaja Svein Erik Sogn Layout Jörgen Melin ja Erik Larsson Kuva IBL, iStockphoto, Håkan Flank, Kristian Pohl, Viktor Fremling ja Tiina Tahvanainen Painotalo NogaGruppen/Reusner painettu ympäristöä säästävälle paperille


Pääkirjoitus | Ålandsbanken

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA ÅLANDSBANKING LEHTEMME PARIIN

M

inulla on ilo esitellä sinulle uusi lehtemme Ålandsbanking. Käsittelemme lehdessämme ajankohtaisia teemoja; yhtenä tärkeänä osana on markkinakatsauksemme, jonka tulet jatkossa saamaan myös sähköisenä versiona kahden viikon välein. Sivulla 18 avaamme markkinakatsausta ja kerromme tarkemmin, mihin Ålandsbankenin varainhoito perustaa näkemyksensä. Taustalla on laadukkaat prosessit ja osaavat asiantuntijat, joista osaan tutustut tässä lehdessä. Varainhoidossa asiakkaamme suosivat täyden valtakirjan varainhoitoa; jossa asiantuntijamme tekevät sijoituksiin tarvittavat muutokset asiakkaan tavoitteiden ja riskitason mukaan. Taloudellinen tilanne ympärillämme on haastava ja pörssi on alkusyksyn kuluessa heilunut voimakkaasti pitkän nousun jälkeen. Täyden valtakirjan varinanhoidolla varmistat, että asiantuntijamme tekevät sijoituksiisi tarvittavat muutokset markkinoiden muuttuessa ilman että sinun tarvitsee huolehtia. Epävarmuus ympäröivässä maailmassa tulee todennäköisimmin jatkumaan ja onkin hyvä aika tavata oma asiantuntija Ålandsbankenissa ja käydä läpi oma taloudellinen kokonaisuus. Ovatko säästöt ja sijoituksesi optimoitu tavoitteisiisi, riskitasoosi ja taloudelliseen tilanteeseesi ja ovatko pankkiasiat muuten kunnossa? Samalla voit myös kartoittaa vakuutuksien tarjoamat vaihtoehdot sekä mahdolliset tarpeet tarjoamiimme juridisiin palveluihin. Olemme Ålandsbankenissa panostaneet jo pitkään ympäristön suojeluun ja kestävä kehitys on meille tärkeitä toiminnassamme. Ympäristö huomioiden Ålandsbanking-lehti tulee myös pääsääntöisesti olemaan digitaalisessa muodossa. Jo 18 vuoden ajan olemme tukeneet ympäristönsuojelua yhteensä 1.200.000 eurolla. Kevään ja kesän aikana olemme aloittaneet Itämeriprojektin josta voit lukea enemmän sivulla 10. Haastamme projektissa myös muita yrityksiä mukaan Itämeren suojeluun. Itämeriprojekti on tärkeä osa meidän toimintaamme ja pitkäaikainen ja kunnianhimoinen ponnistus. Ålandsbanken haluaa tehdä parhaansa Itämeren pelastamiseksi. Haluamme olla esikuvana muille toimijoille ympäri Itämerta ja muistuttaa ihmisiä, että kukin voi kantaa kortensa kekoon tilanteen parantamiseksi. Yksi hyvä esimerkki vastuullisesta yritystoiminnasta on Ahvenanmaalainen Oy FiFax Ab, johon voit tutustua sivulla 26.

Kuljemme omaa tietämme

Ålandsbankenin tulos on kehittynyt suotuisasti ja olemme saaneet paljon uusia asiakkaita kaikilla toimialueillamme. Meiltä odotetaan palveluiden korkeaa laatua, joustavuutta, henkilökohtaisia ratkaisuja ja hyvää palvelua. Näihin haasteisiin haluamme vastata ja myös kehittää toimintaamme koko ajan entistä paremmaksi. Haluamme, että asiakkaamme saavat niin ainutlaatuista palvelua, että haluavat suositella meitä myös ystävilleen. Antoisaa ja virkistävää syksyä!

”Me Ålandsbankenilla olemme jo pitkään panostaneet ympäristönsuojeluun ja toimintamme kestävyys on meille tärkeää.”

Anne-Maria Salonius, johtaja Ålandsbanken Suomi


4

”Kun tekee töitä vaativien rahoitusratkaisujen parissa, on työntekijän kokemus sekä asiakkaalle että pankille eduksi.”

Kim Wikström


Henkilökuva | Ålandsbanken

Kim Wikström työskentelee rahoitusjohtajana ja tiimiesimiehenä Private Bankingissa Yrjönkadulla Helsingissä. Ålandsbankenilla hän aloitti jo vuonna 1988. Kim on valmistunut merkonomiksi Haminan Kauppaoppilaitoksesta ja on töiden ohella muun muassa opiskellut markkinointia. Kim on naimisissa ja hänellä on kolme lasta: tyttö ja kaksospojat. Perhe asuu Espoossa. Teksti: Jenny Ruda Kuva: Viktor Fremling

K

oko työura pankkialalla Ennen kuin Kim tuli Ålandsbankeniin, hän työskenteli SCAB Rahoitus Oy:llä kortti- ja myyntiyksikössä vuodet 1985-1988. Aikaisempi kollega yrityksestä rekrytoi Kimin Ålandsbankeniin vuonna 1988 josta lähtien hän on työskennellyt täällä. Voi sanoa, että olen ollut koko elämäni pankkialalla, toteaa Kim. Uran Ålandsbankenilla Kim aloitti United Leasing Oy:llä, joka oli Ålandsbankenin tytäryhtiö. Siellä teimme töitä esimerkiksi autojen ja tietokoneiden leasingtoiminnan parissa, kertoo Kim. United Leasing fuusioitui pankin kanssa 1990-luvun alussa. United Leasingin ja Ålandsbankenin fuusion jälkeen Kim vaihtoi työtehtäviä. Hän oli mukana aloittamassa Ålandsbanken Asuntoluotto -konttoria. Vaikka olimme yksi pankin konttoreista, toimimme oman logon alla, kuten Kim asian ilmaisee. Ålandsbankenin Asuntoluotossa työskentelimme nimenmukaisesti asuntorahoituksen parissa, joka osoittautui todella onnistuneeksi investoinniksi pankille. Se oli stressaavaa, mutta hauskaa aikaa uralla. Ålandsbanken Asuntoluotto -konttori toimi muutamia vuosia, kunnes kehitys meni eteenpäin ja pankissa päätettiin, että kaikkien konttoreiden tulisi olla yhtenäisiä. Ålandsbanken Asuntoluotto yhdistettiin silloin Bulevardin konttoriin. Hauskinta työssä on Kimin mukaan asiakkaiden tapaaminen ja pitkäaikaisten asiakassuhteiden solmiminen. Lisäksi työskentely parhaiden mahdollisten kollegoiden kanssa tuntuu kannustavalta. Kim aloittaa tavallisen työpäivänsä useimmiten osaston yhteisillä aamukahveilla. Tämä on se hetki päivästä, jolloin koko ryhmä kerääntyy keskustelemaan työasioista, mutta

toki myös vitsailemme ja puhumme omista asioistamme, kertoo Kim. Päivä jatkuu asiakastapaamisten, sisäisten kokousten sekä suunnittelutyön merkeissä. Minkälaisia ovat Private Banking -asiakkaanne? – Erikoisosaamistamme Private Bankingissa ovat omaisuudenhoito sekä rahoitus, joissa meillä on vahva markkina-asema. Asiakkaamme ovat varakkaita yksityishenkilöitä ja heidän yhtiöitään, jotka ovat kiinnostuneita varainhoidosta, investoinneista ja sijoituslainoista. Tyypillisellä Ålandsbanken Private Banking -asiakkaalla on salkku meillä ja hän on kiinnostunut sijoittamaan sekä investoimaan uusiin arvopapereihin. Haluamme luoda asiakkaillemme arvoa tarjoamalla suuren pankin palvelutarjonnan pienemmän pankin huolenpidolla. Ålandsbanken Private Banking on asiakkaidensa keskuudessa tunnettu palvelustaan, joustavuudestaan ja taitavasta henkilökunnastaan, sanoo Kim. Kerro hieman lisää osastostasi – Private Banking Helsinki Rahoitus – Private Banking Rahoituksessa meitä on yhteensä 10 henkeä, joista suurin osa on työskennellyt pankissa jopa yli kymmenen vuotta. Kun tekee töitä vaativien rahoitusratkaisujen parissa, on työntekijän kokemus sekä asiakkaalle että pankille eduksi. Private Banking Sijoituksissa työskentelee nykyään 28 ihmistä, joten koko Private Banking -yksikkömme Helsingissä koostuu noin 40 henkilöstä. Tarjoamme Private Banking -palveluita myös Tampereella, Vaasassa, Turussa ja Paraisilla. Mitä palveluita tarjoatte? – Tarjoamme asiakkaillemme sekä laina-

5

että sijoitusratkaisuja ja sen lisäksi myös perinteisiä pankkipalveluja, kuten kortteja ja Internetkonttorin. Tärkein tavoitteemme on antaa asiakkaillemme hyvää ja henkilökohtaista palvelua. Kuuntelemme ennen kuin puhumme, kysymme ennen kuin vastaamme ja etsimme vilpittömästi ratkaisuja, jotka sopivat juuri asiakkaan erityisiin tarpeisiin. Ålandsbankenin Private Banking -asiakkaana saat oman asiakasneuvojan, joka yhdessä muun tiimin kanssa auttaa sinua kaikissa pankkiasioissa ja hallinnollisissa tehtävissä – jotta arkesi olisi helpompaa. Haluamme uskoa, että olemme onnistuneet melko hyvin palvelulupauksessamme: monet nykyisistä asiakkaistamme ovat sanoneet arvostavansa tapaa, jolla hoidamme heidän asioitaan. Asiakkaiden luottamus ansaitaan päivittäisellä toiminnallamme. Mihin aiotte panostaa tänä syksynä? – Syksystä on tulossa jännittävä. Odotamme innolla uusia tuotteitamme, joissa voimme yhdistää sijoitukset ja lainat. Lisäksi meillä on syksyn aikana useita asiakastilaisuuksia. Päämäärämme on kasvaa yhdeksi Suomen suurimmista Private Banking -yksiköistä. Mitä teet vapaa-ajalla? – Vietämme paljon aikaa perheen kanssa mökeillämme. Kesällä menemme ItäSuomen mökille Virolahteen. Siellä istun oikeastaan enimmäkseen laiturilla, nauraa Kim. Haluan ottaa rennosti ja fokus on rentoutumisessa ja nauttimisessa. Pidän grillaamisesta, joten kesän aikana sitä tulee tehtyä paljon. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin ollut toisenlainen: olen rakentanut terassin mökin viereen. Pieni korjailu menee, mutta en halua tehdä kovin montaa projektia vapaalla ollessani. Talvella, varsinkin joulun aikaan, hiihtolomalla ja pääsiäisenä, olemme mökillä Levillä. Siellä ohjelmassa on hiihtoa ja erityisesti laskettelua, mutta olemme siellä myös syksyllä nauttiaksemme ruska-ajasta. Menemme pohjoiseen Levin mökillemme noin kymmenen kertaa vuodessa. Yritän myös pitää huolta kunnostani ulkoillen joko juoksemalla tai kävelemällä. Usein minulta kysytään pelaanko golfia tai purjehdinko, mutta niitä en harrasta, se ei ole minun juttuni, nauraa Kim.


6

Ålandsbanken | Kommentit – Muu maailma

Liiallinen pelko Kiinasta Pörssilaskut ovat Kiinassa olleet dramaattisia. Niiden ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan erityisen voimakkaasti kotitalouksien kulutukseen taikka maan elinkeinoelämään. Kiinan hallituksella ja keskuspankilla on sitä paitsi paljon huojentamisen varaa. Sen vuoksi Kiinan pörssilaskujen ei pitäisi olla jarruna pohjoismaisille yhtiöille. Ericssonilla, Autolivillä ja Hennes & Mauritzilla katsomme olevan parhaat mahdollisuudet lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä. Teksti: Stefan Olsson


Kommentit – Muu maailma | Ålandsbanken

M

yllerrys on loppukesästä ollut harvinaisen suurta globaaleilla osakemarkkinoilla, pohjoismaiset pörssit mukaan lukien. Pääasiallisin huolenaihe sijoittajien keskuudessa on Kiina, jossa etenkin Shanghain ja Shenzhenin pörsseissä on koettu dramaattisen jyrkkiä pudotuksia. Lisäksi yuan devalvoitiin, missä itse asiassa oli kyse muutoksista mekanismeissa, joilla määritellään viitekurssi suhteessa dollariin. Tiedottaminen asiasta oli hieman puutteellista. Pörssilaskuilla pelätään olevan negatiivisia vaikutuksia, kuten kotitalouksien kulutuksen heikkeneminen ja paineen lisääntyminen Kiinan rahoitusjärjestelmiä kohtaan. Sukellusta noin 25 prosenttia Tarkasteltaessa lähemmin osakemarkkinoiden merkitystä Kiinan taloudelle huomataan kuitenkin suhteen niiden välillä olevan heikompi useisiin muihin maihin verrattuna ja vaikutusten rajallisemmat kuin mitä sijoittajapiirit näyttävät hinnoittelevan. Manner-Kiinan, Shanghain ja Shenzhenin, pörssien arvo sukelsi elokuussa noin 25 prosenttia. Hongkongin pörssi Hang Seng, joka on tavallisesti vähemmän heilahteleva indeksi, kesti paineet

paremmin, mutta menetti kuitenkin noin 15 prosenttia arvostaan samana ajanjaksona. Talouden perustekijöitä ja yritysten tulosnäkymiä huomioimatta Pörssilaskut seuraavat vuoden 2014 keskivaiheilla alkanutta huikeaa nousua, joka katkesi alkukesästä kaupankäyntisääntöjen tiukentamisen yhteydessä. Sekä nousun että laskun vetureina ovat olleet yksityiset sijoittajat. He ovat todennäköisesti käyneet osakekauppaa, eivätkä ole suuremmassa määrin ottaneet huomioon talouden perustekijöitä eivätkä yhtiöiden tulosnäkymiä ja heidän on ollut pakko myydä lainarahoituksella hankkimansa osakkeet osakesäilytysten lainoittamista koskevien määräysten tiukentamisen seurauksena – kupla, joka puhkesi. Kehitys sitten vuodenvaihteen on kuitenkin toisennäköistä. Shanghain pörssi on laskenut merkittävästi lievemmin eli 8,5 prosenttia ja Shenzhenin pörssi on noussut noin 23 prosenttia.

Sekä nousun että laskun vetureina ovat olleet yksityiset sijoittajat, jotka todennäköisesti ovat käyneet osakekauppaa talouden perustekijöitä ja yritysten tulosnäkymiä huomioimatta.

Miten tärkeä pörssi on Kiinan taloudelle? Kotitalouksien kulutuksen ja pörssikehityksen välinen korrelaatio on viime vuosina ollut Kiinassa alhai-

KAAVIO 1: SHANGHAIN PÖRSSI VERSUS MSCI WORLD 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 07-31-10

Lähde: Macrobond 01-31-13

SSE Composite Index MSCI The World Index (Rebased)

07-31-15

Emme näe mitään suurempaa dramatiikkaa Kiinan elinkeinoelämän tämänvuotisessa kehityksessä.

7

nen (katso kaavio 2). Tämä selittyy suurelta osin sillä, että ainoastaan kolme prosenttia Kiinan väestöstä omistaa suoraan osakkeita ja että valtaosa heistä kuuluu maan rikkaimmistoon.

Hyvinvointivaikutus Yksityisten sijoittajien osakkeenomistus Kiinan pörssinoteeratuista yhtiöistä oli vuoden huippunoteerausten yhteydessä alle 30 prosenttia Kiinan bruttokansantuotteesta. Sitä voidaan verrata tilanteeseen esimerkiksi Yhdysvalloissa, Japanissa ja Intiassa, joissa vastaava osuus on 130 prosentin tietämillä. Niin kutsuttu ”hyvinvointivaikutus”, jonka mukaan kuluttaja kuluttaa enemmän rahaa tuntiessaan hyvinvointinsa nousevan, kuten tuntuvien pörssinousujen yhteydessä, ei myöskään näytä olevan täysin sovellettavissa kiinalaisiin kuluttajiin. Osakemarkkinoiden kehityksellä kun on merkitystä ainoastaan pienehkölle osalle väestöstä. Loppupäätelmä on, että kotitalouksien kulutusta ohjaavat Kiinassa muut tekijät, eikä pörssin romahdus luultavasti pienennä kulutusta muutoin kuin mahdollisesti lyhyellä aikavälillä (pörssiromahdukseen liittyvä dramatiikka aikaansaa kuitenkin todennäköisesti tiettyä epävarmuutta sen mahdollisista seurauksista reaalitalouteen). Jos käännetään katseet elinkeinoelämään päin, niin kuva on samankaltainen. Rahoituslähteenä osakemarkkinat eivät ole yhtä merkittävät kiinalaisille yrityksille kuin on asianlaita monissa muissa maissa. Yrityksen oman pörssiarvon heikentyminen ei sen vuoksi merkitse olennaista potentiaalista rajoitetta. Ei suurta dramatiikkaa Emme näe mitään suurempaa dramatiikkaa Kiinan elinkeinoelämän tämänvuotisessa kehityksessä. Teollisuuden ostopäällikköindeksi on taantunut aikaisempien tasoihin verrattuna, mutta toisaalta palvelusektorin


8

Ålandsbanken | Kommentit – Muu maailma

KAAVIO 2: KIINAN VÄHITTÄISKAUPPA VERSUS SHANGHAIN PÖRSSI 7000

45 40

6000

35 5000

30 25

4000

20

3000

15

Hennes & Mauritz on viime vuosina vakiinnuttanut asemaansa suurehkoissa kiinalaisissa kaupungeissa

2000

10 1000

5 0 TAMMI-05

Lähde: Macrobond TAMMI-10

0

TAMMI-15

Kiinan vähittäiskauppa, kasvu Shanghai Composite index

ostopäällikköindeksi on kehittynyt positiivisesti. Teollisuustuotanto on edelleen kasvussa, kasvua oli kesäkuussa noin 6 prosenttia. Kasvuvauhti on tosin alentunut. Se ei sinänsä ole yllättävää ottaen huomioon yhä suurempi pohja ja Kiinan ilmoittama pyrkimys siirtyä raskaasta teollisuudesta kulutusvetoisamman valmistuksen osuuden kasvattamiseen.

Kiinan hallituksella ja keskuspankilla on huojentamisen varaa

mielestämme vahvistaa luottamusta Kiinan kyvystä hallita kasvunsa

na neljänneksinä. Kolmen kiinalaisen matkaviestintäoperaattorin 4G-verkoston laajentaminen jatkuu tärkeänä kansallisena infrastruktuuripanostuksena, maan matkaviestintäpalveluiden kysynnän mahdollisesta notkahduksesta riippumatta. Autoliv Autoliv odottaa tulojensa kasvavan orgaanisesti Kiinassa vuonna 2015, henkilöautojen tuotannon laskusta ja markkinaosuuden tämänvuotisesta hienoisesta heikentymisestä huolimatta. Yhtiöllä on laaja näkyvyys kiinalaisten kevyiden ajoneuvojen valmistajien keskuudessa, joten arvioimme Autolivin kehittyvän vakaasti Kiinassa.

tasapainossa globaalin talouden kanssa. Elokuun keskivaiheilla

Hennes & Mauritz

toteutettu ”devalvaatio” on tosin

Hennes & Mauritz on viime vuosina

lisännyt huolestuneisuutta siitä, että

vakiinnuttanut asemaansa suureh-

Kiinalla olisi pyrkimys heikentää en-

koissa kiinalaisissa kaupungeissa,

tisestään valuuttaansa pitkäaikaisen

joissa väestön ostovoima on suuri.

arvon nousun jälkeen suhteessa

Sen myynnistä tulee nyt reilut 5

US-dollariin, mitä pidämme vähem-

prosenttia Kiinan 290 myymälän ja

män todennäköisenä.

verkkokaupan tuottamana. Yhtiö kohdentaa nyt tarjontaansa alempiin

Keskuspankki alensi 25. elokuuta ohjauskorkojaan 0,25 prosenttiyksikköä ja höllensi suurille pankeille asetettua vakavaraisuusvaatimusta 0,50 prosenttiyksikköä. Laskun jälkeen yhden vuoden lainakorko on 4,60 prosenttia ja useimpien suurten pankkien vakavaraisuusvaatimus 18 prosenttia, mikä yhdistettynä alhaiseen inflaatioon antaa runsaasti alentamisen varaa, mikäli siihen olisi tarvetta.

Kiinan pörssiromahduksella lienee siten vähäinen vaikutus niihin pohjoismaisiin yhtiöihin, joiden myynnistä suuri osa on Kiinassa. Näitä yrityksiä ohjaavat pikemminkin taloudelliset perustekijät, kuten asunto- ja kaupunkirakentaminen (Kone), infrastruktuuri (esimerkiksi ABB, Hexagon, Cargotec, Ericsson) ja kotitalouksien kulutus (esimerkiksi Hennes & Mauritz, Autoliv, Amer Sports). Näkemämme perusteella arvioimme Ericssonilla, Autolivilla ja Hennes & Mauritzilla olevan parhaat mahdollisuudet hyvän kysynnän jatkumiseen Kiinassa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Luottamus vahvistuu Ohjauskoron ja vakavaraisuusvaatimuksen alentamisen, yhdessä pääomamarkkinoiden vakauttamistoimenpiteiden kanssa, tulee

Ericsson Ericssonin liikevaihdosta noin 8 prosenttia tulee Kiinasta ja arvioimme liikevaihdon kehityksen Kiinassa olevan vakaata tai nousevaa tulevi-

hintasegmentteihin, minkä vuoksi sillä on suuri potentiaali houkutella asiakkaikseen merkittävä osa kiinalaisista kuluttajista.

KAAVIO 3: KIINA - RAHAPOLITIIKAN VÄLINEET 8,0 21,5 7,5 19,5

7,0

17,5

6,5

15,5

6,0 5,5

13,5

5,0

11,5 9,5

4,5 Lähde: Macrobond 4,0 2005

2010

7,5 2015

Ohjauskorko (vasen akseli) Vakavaraisuusvaatimus pienille pankeille (oikea akseli) Vakavaraisuusvaatimus suurille pankeille (oikea akseli)


Kaikelle mistä välität jo 90 vuotta

Onko joku asia sinulle erityisen rakas ja tärkeä? Katsotaan yhdessä, miten se parhaiten turvataan. Ålandsbankenin kautta voit vakuuttaa kotisi sekä ajoneuvosi. Kotivakuutustasi voit täydentää lisävakuutuksilla kuten tapaturma-, sairauskulu- tai lemmikkieläinvakuutuksella. Kysy lisää vakuutuksista pankkineuvojaltasi.

Vakuutukset myöntää Folksam Vahinkovakuutus Oy.


10

Ålandsbanken | Itämeri-projekti

Itämeri-pr – ITÄMEREN YSTÄVIÄ AKTIIVISUUTEEN KANNUSTAVA PROJEKTI.

Viimeisen 18 vuoden aikana Ålandsbanken on jakanut yli 1 200 000 euroa erilaisiin ympäristöprojekteihin. Vuonna 2015 pankki on Itämeri-projektilla entisestään kehittänyt hankkeiden tukemista sekä rahallisesti että asiantuntijuudella. Tapaamme Anne-Maria Saloniuksen, Suomen liiketoiminta-alueen johtajan, kuullaksemme lisää pankin työstä ja Itämeri-projektista. Teksti: Mathias Wikström Kuva: Viktor Fremling

Å

landsbanken on pitkään tukenut erilaisia ympäristötekoja Luontotilien kautta. 0,2 % vastaava summa Luontotileillä olevien asiakkaiden talletuksien perusteella lahjoitetaan avustuksena eri organisaatioille.

Mitä olette nyt kehittäneet Itämeri-projektilla? – Ålandsbankenille on pitkään ollut tärkeää työskennellä paremman ympäristön puolesta. Tässä työssä Itämeri-projektin kehittäminen on seuraava luonnollinen askel, jossa keskitämme ympäristöpanostuksemme Itämereen ja kasvatamme aktiivisemmin sekä toimijoiden välistä yhteistyötä että yksittäisten projektien voimavaroja. Kuulostaa siltä, että olette ottaneet aktiivisemman roolin. – Aktiivisia olemme olleet kauan, mutta roolistamme on tullut selkeämpi. Meillä pankissa, kuten suurimmalla osalla asiakkaistamme, on läheinen suhde Itämereen. Monella on mökki saaristossa, moni purjehtii tai veneilee ja yksinkertaisesti haluaa antaa lastensa myös jatkossa nauttia terveestä ympäristöstä. Tämän myötä meillä on luonnollisesti suuri Itämeren kehittymisestä välittävä verkosto. Turvataksemme parhaalla tavalla sitoutumisen, jota

Tuomaristo Karl-Johan Lehtinen, ympäristöpäällikkö NEFCO:ssa (Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö), Anne-Maria Salonius Ålandsbankenilta, Seppo Knuuttila, erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa (SYKE), Lotta Nummelin, Itämerisäätiön toimitusjohtaja ja Alf Norkko, Itämerentutkimuksen professori Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla, Helsingin yliopistossa.

Kuva: Toby Maudsley

kohtaamme sekä yksityishenkilöiltä että yrityksiltä pankissa ja sen ulkopuolella, halusimme luoda avoimen foorumin yhteistyölle. Kaikki, joilla on hyviä ideoita Itämeren tilanteen parantamiseksi, ovat tervetulleita mukaan myötävaikuttamaan sekä osaamisella että pääomalla. Kokemuksesta tiedämme, että mitä useampi on mukana auttamassa, sitä tehokkaampaa työ on. Sinun sitoutumisesi paistaa läpi, onko pankinjohtajan tehtävä todella pelastaa ympäristö? – Meitä on tässä monta edesauttamassa, sekä pankissa että muualla. Emme näe, että meillä olisi oikeastaan vaihtoehtoa. Näen, että meidän on pyrittävä pienentämään ympäristökuormitusta ja edistettävä Itämeren toipumismahdollisuuksia. Teemme sen parhaiten yhteistyön ja hyvien ideoiden yhdistelmällä. Oma sitoutumiseni projektiin tulee enimmäkseen sitä kautta, että rakastan merellä olemista ja purjehtimisesta. Kun elää lähellä merta, on luonnollista, että haluaa suojella sitä. Mikä erottaa Itämeri-projektin muista hankkeista terveemmän meren puolesta? – Työskentelemme aktiivisesti saattaaksemme yhteen hyviä ideoita ja mahdollistaaksemme niiden toteutumisen. Kysymyksessä voi olla kaikki olemassa olevien organisaatioiden tuen tarpeista koululuokkien tai työpaikkojen paikallisiin aloitteisiin. Tavallisesti tuen tarve on rahallista, mutta koemme myös projektin mahdollistaman tiedon, kokemuksen ja verkostojen yhdistämisen olevan suureksi hyödyksi. Tavoitteemme ei ole erottua muista vaan yhdistää. Mitä käytännössä teen jos minulla on idea, joka tarvitsee tukea? – Tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä pystyi hakemaan tukea projekteille osoitteessa balticproject.org. Valitsemalla kategorian, jolle halusit hakea tukea sekä kuvailemalla projektia. Kokoamme kaikki hakemukset ja valitsemme niistä yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa 4–5 projektia, jotka sitten julkistetaan yleisöäänestykseen. Voittajat saavat mahdollisuuden sekä rahalliseen avustukseen että muihin tukimuotoihin. Tämä työ aloitetaan nyt ja sitä voi seurata sosiaalisessa mediassa.


11

ojekti Miltä tuomaristo näyttää? Tärkeää olla hyvä kokoonpano. – Olemme panostaneet vahvasti saadaksemme kokoon sellaisen tuomariston, joka edustaisi hyvin eri alojen asiantuntemusta ja kokemusta. Ylpeinä voimmekin esitellä asiantuntevan tuomaristomme, joka koostuu seuraavista henkilöistä: Karl-Johan Lehtinen, ympäristöpäällikkö NEFCO:ssa (Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö), Seppo Knuuttila, erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen merikeskuksessa (SYKE), Lotta Nummelin, Itämerisäätiön toimitusjohtaja ja Alf Norkko, Itämerentutkimuksen professori Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Minä toimin tuomaristossa pankin edustajana. Kuinka paljon pääomaa jaatte? – Tuomaristo ratkaisee huolellisen pohdinnan jälkeen kullekin projektille jaettavat summat. Tänä vuonna jaamme yhteensä jopa 330 000 euroa. Kuinka tuomaristo ratkaisee mitä kukin saa? – Tuomaristo valitsee ne projektit ja ehdotukset, joilla on suurin potentiaali parantaa Itämeren tilannetta. Tuki harkitaan seuraavien kriteerien perusteella:

• Suora vaikutus Itämeren tilanteen parantamiseen • Idean taloudellinen kestävyys ja vaikutus työllisyyteen • Täytäntöönpanon aikataulu ja pääoman tarve/itsenäisyys/riippumattomuus Voiko kuka tahansa hakea mukaan? – Totta kai, meillä on jopa oma kategoria lapsille ja kouluille. Juuri nyt kokoamme tämän vuoden hakemuksia, mutta jo vuodenvaihteen jälkeen avaamme haun seuraavan vuoden projekteille. Seuraa projektia Facebookissa, niin pysyt ajan tasalla.

Anne-Maria Salonius, johtaja Liiketoiminta-alue Suomi, Ålandsbanken


12

Ålandsbanken | Itämeri-projekti

Teksti ja kuva: Eero Lehtinen

Lämmin ja tuuleton sydänkesä 2014 olisi voinut muodostua kaikkien suomalaisten unelmien kesäksi. Mutta etenkin kauneimmassa saaristossamme järkyttävä sinilevämössö pilasi tunnelman täydellisesti. Uimaan ei päässyt, näkymä ja satamalahtien haju oli kuvottava. Kuin pahaa unta, paitsi että täyttä totta. Tänä kesänä emme ole saaneet kokea samankaltaisia säitä, mutta siitä huolimatta kuulemme hälyttäviä raportteja levätilanteesta. Alla kuvaamme mitä tapahtuu ja miksi sekä miten me kaikki yhteisvoimin voimme tehdä asialle jotakin.

Kaikkien apu tarpeen

VAKAVASTI SAIRAS ITÄMERI

Porissa SuomiAreenassa Ålandsbanken haastoi kaikki mukaan kantamaan vastuuta Itämeren pelastamisesta.

Niklas von Weymarn – Metsä Groupin Äänekosken biotehdasprojektin johtaja, Kimmo Mäki – Helsingin Sataman toimitusjohtaja, Anne-Maria Salonius – Johtaja Ålandsbanken Suomi.

Sanna Soininen – Trafin osastopäällikkö Esa Härmälä – Metsähallituksen toimitusjohtaja Mari Pantsar-Kallio - SITRAn johtaja.


Itämeri-projekti | Ålandsbanken

13

liikenne on tuonut oman merkittävän lisänsä.

Puhtaita pulmusia ei ole. Vuosina 2008–2013 Suomesta päätyi Itämereen keskimäärin 3 900 tonnia fosforia vuosittain.

Paavo Kojonen – Navidomin toimitusjohtaja, Juha Nurminen – John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja, Airi Kulmala – MTK:n projektikoordinaattori.

Ilonpilaaja sinilevä Itämeren kesäajan levämassasta noin puolet on sinilevää. Siniseksi sinileväpuuro muuttuu vasta bakteerien kuoltua, meren pinnalle ilmestyessään hiukkaset ovat kellertäviä ja sen paksuuntuessa väri alkaa muuttua vihertävämmäksi. Syanobakteerit eli sinilevä ovat oire Itämeren laajemmasta rehevöitymisestä, jonka vuoksi vesi samenee ja meren eliölajisto köyhtyy. Itämeren tarjoamat elinolosuhteet muuttuvat mahdottomiksi yhä useammille kasveille ja kalalajeille. Sinilevä syntyy fosforista ja typestä Syanobakteerit tarvitsevat lisääntyäkseen fosfaattifosforia, tarvitsemansa typen ne ottavat veteen liuenneesta ilmakehän typpikaasusta, jota on aina rajattomasti tarjolla. Itämeren ravinnekuormitus ja rehevöityminen alkoi kiihtyä 1950-luvulta lähtien. Kaikki Itämeren maat ovat syyllisiä tähän kaikessa hiljaisuudessa kehittyneeseen ekokatastrofiin. Itämeren rannikkovyöhykkeen kaupunkien jätevedet päätyivät vuosikymmenien ajan vesistöihin täysin puhdistamattomina. Maanviljelys ja lisääntynyt keinolannoitus ovat omalta osaltaan lisänneet kuormitusta. Räjähdysmäisesti kasvanut

Hapen väheneminen on ongelma Typpikuormitus, josta neljännes tulee ilman kautta laskeumana, kasvattaa Itämeressä muiden levien kuin sinilevien tuotantoa, josta seurauksena on meren syvänteiden hapettomuus. Hapen väheneminen taas lisää fosforin vapautumista pohjasta, mikä puolestaan luo sinilevälle vaarallisen hyvät kasvuolosuhteet. Sinilevän pysäyttäminen edellyttää siis kahden ”raaka-aineen”, typen ja fosforin, mereen päätyvän määrän oleellista vähentämistä. Kaikki ovat vastuussa Itämerikeskustelussa yhdelläkään merialueen maalla ei ole aihetta syyn vierittämiseen muiden niskoille. Puhtaita pulmusia ei ole. Vuosina 2008–2013 Suomesta päätyi Itämereen keskimäärin 3 900 tonnia fosforia vuosittain. Eli vajaa kilo per asukas. Tästä fosforikuormasta 95 % kulkeutui mereen jokien kautta, loput suorana pistekuormituksena yhdyskuntajätevesien, teollisten päästöjen ja kalanviljelylaitosten välityksellä. Suora pistekuormitus suomalaislähteistä on vähentynyt yli 70 % vuoden 1990 tasosta. Suomen osuus Itämereen päätyvästä fosforikuormasta on nykyisellään kymmenen prosentin luokkaa. Maatalous on suurin yksittäinen ravinnekuormittaja Ravinnekuormituksen määrä vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Runsassateisina vuosina joet kuljettavat enemmän ravinteita


14

Ålandsbanken | Itämeri-projekti

Sinileväfaktat:  inilevät eli syanobakteerit voivat elää yksittäisinä bakteereina tai muoS dostaa jonomaisia ketjuja. Vaikka sinilevät eivät ole rakenteeltaan leviä, ne kuitenkin kasvien tavoin yhteyttävät ja tuottavat happea. Sinilevä tarvitsee veden fosfaattifosforia ja ilmakehän typpeä kehittyäkseen. Sinilevä viihtyy yli 15 asteen lämmössä ja auringossa.  inilevä muuttuu keltaisista hiukkasista vihertäväksi puuroksi ja lopulta siniS seksi löyhkääväksi mönjäksi rannoille.  inilevissä on lajeja, joissa on hermo- tai maksamyrkkyä tuottavia kantoja. S Samakin laji saattaa esiintyä myrkyllisenä tai myrkyttömänä.  aikkiin runsaisiin sinileväesiintymiin täytyy suhtautua niin, että ne suurella K todennäköisyydellä voivat olla myrkyllisiä. Eläimille, kuten koirille ja lehmille, myrkyllinen sinilevä voi olla tappavaa.  yypilliset oireet altistuneella ihmisellä ovat ihoreaktioita, silmäoireita, päänT särkyä, ripulia ja huonovointisuutta.

mereen ja lämpimät talvet johtavat myös runsaampaan ravinteiden valumiseen vesistöihin. Itämeren fosforikuormasta suurin osa on peräisin maataloudesta. Kuormituksen jakaantuminen alkuperän mukaan vaihtelee merialueittain. Myös kaikilla omilla rannikkoalueillamme maatalous on suurin yksittäinen ravinnekuormittaja. Suurin sen osuus on Saaristomeren valuma-alueella. Suomenlahden tiheästi asutetuilla rannikolla yhdyskunnat ja teollisuus ovat toiseksi suurin fosforilähde, kun taas Saaristomeren alueella kalankasvatus ja haja-asutus ovat maatalouden jälkeen suurimmat kuormittajat. Perämerta rasittaa myös sen valuma-alueella merkittävä metsätalous. 82 000 tonnia typpeä Itämeren typpikuormituksesta 85 % päätyy mereen jokivesien mukana. Lopusta typpikuormituksesta ovat vastuussa suora pistekuormitus sekä ilmalaskeuma. Suomen typpipäästöt vuosien 2008–2013 vuosittaisena keskiarvona on 82 000 tonnia eli kutakuinkin 15 kiloa per asukas per vuosi. Suomi on vastuussa

Puola on kuormituksen pahin lähde, mutta myös Suomi saa vakavan varoituksen.

11 %:n osuudesta koko Itämeren alueen typpipäästöistä. Suomesta Itämereen päätyvän typpikuormituksen määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan huolimatta pistemäisen kuormituksen alenemisesta. Typpikuormitus on peräisin maatalouden ja yhdyskuntien lisäksi teollisuudesta, haja-asutuksesta ja metsätaloudesta. Myös kalankasvatuksella ja turvetuotannolla on oma osuutensa Itämeren typpikuormituksessa. Puola pahin kokonaiskuormittaja, Suomikin saa vakavan varoituksen Yhdeksän Itämeren alueen valtion fosfori- ja typpikuormituksia vertailtaessa Puola nousee synkän tilaston kärkeen. Sen fosforipäästöjen kokonaismäärä on miltei yhtä suuri kuin Suomen, Ruotsin ja Venäjän yhteiskuormitus. Myös typen osalta Puola on yli 150 000 tonnin kokonaismäärällään listan kärjessä. Suomen osalta lista muuttuu kiusallisemmaksi, kun kuormitukset suhteutetaan asukaslukuihin. Siitäkin huolimatta, että Suomen ja Ruotsin Itämereen rajoittuvat rannikkolinjat ovat muita maita pidemmät. Suomella

on siis paljon tekemistä omalla maaperällään ennen kuin sormea on syytä heristää naapurien suuntaan. Ja kun muistetaan, että Itämeren veden vaihtumiseen kuluu 25–30 vuotta, on tavoiteltu muutos siltäkin osin pitkän ja hitaan prosessin tulos. Tilanteen minkäänlainen paheneminen on kuitenkin pysäytettävä kaikin keinoin ja mahdollisimman nopeasti. Talven 2014–2015 suolapulssi Helmikuun puolessa välissä talviselta tutkimusmatkaltaan palannut Suomen ympäristökeskuksen tutkimusalus Aranda toi tullessaan sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvät uutiset perustuivat ennen kaikkea onnekkaaseenkin suolapulssiin, joka on tuonut talven myrskyjen tehostamana erittäin suolaista ja happipitoista vettä Pohjanmereltä Itämereen. Pulssi oli Arandan tutkimusten aikoihin tammikuun loppupuolella edennyt parinsadan kilometrin matkan eteläisellä Itämerellä. ”Pääaltaan syvänteiden tai Suomenlahden tilaan pulssi vaikuttaa vasta myöhemmin”, tiivistää Arandan tutkimusmatkan johtajana toiminut Juha Flinkman. Syvän veden


Itämeri-projekti | Ålandsbanken

happipitoisuus on Suomenlahdella sekoittumisen myötä parantunut huomattavasti edelliskesän ja syksyn tilanteeseen verrattuna, mutta talveen 2013/14 verrattuna tilanne oli tänä vuonna huonompi.

Syanobakteerit kukkivat Itämerellä

Kuormitus saadaan pysähtymään Itämeren sisäinen kuormitus saadaan pysähtymään sitä mukaa kuin syvänteissä taas riittää happipitoista vettä. Mutta talvimyrskyjen mukana syvyyksistä liikkeelle lähteneen hapettoman ja ravinnepitoisen veden sekoittumisesta pintavesiin seuraa lyhyen tähtäimen tilanteen huononeminen ja alkaneesta kesästä ennustettiinkin jopa viime kesää pahempaa sinilevän osalta.

Onnekasta suolapulssia voimisti se, että talvimyrskyt toivat paljon suolaa ja hapekasta vettä Pohjanmereltä Itämereen.

15

Suolapulssin vaikutukset myönteisiä John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja ja merenkulkuneuvos Juha Nurminen kommentoi talvisia tutkimustuloksia: ”Suolapulssin pitkän tähtäimen vaikutukset ovat erittäin myönteisiä. Tulevan kesän tilapäisilmiön vaikutusta ja ajoitusta on vaikeampi arvioida, on kuitenkin mahdollista, että nähdään askel taaksepäin. Nyt on tärkeää muistaa, että yleistilanne on Suomenlahdella kehittynyt suotuisaan suuntaan jo 6–7 vuoden ajan ja tämän hetken fosforipiikki on väliaikainen ilmiö. Itäisen Suomenlahden osalta voidaan vain arvailla muuttuuko viime kesän hieno tilanne hetkellisesti huonompaan suuntaan.”

Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Itämeriviestijöiden Itämeren Suoleluvinkit -esitteestä löytyy lisää jokamiehen vaikuttamismahdollisuuksia:

Kymmenen vinkkiä Itämeren suojeluun 1. Vähennä  veden kulutusta. Jätevesien mukana mereen joutuu runsaasti ravinteita. 2. P  ese matot kuivalla maalla. Varmista, etteivät pesuvedet valu veteen. 3. Käytä ympäristöystävällisiä pesuaineita, kuten mäntysuopaa ja etikkaa. Vältä fosfaatteja tai synteettisiä tensidejä sisältäviä pesuaineita. 4. L  annoita puutarhaa säästeliäästi. Suosi luonnollisia lannoitteita.

5. Suosi lähiruokaa ja kauden satoa. 6. S yö vain kestäviä kalalajeja. Valitse esimerkiksi kotimaista ahventa, haukea tai silakkaa sekä MSC-merkittyä (Marine Stewardship Council) kalaa. 7. Säädä, sammuta ja käytä vihreää virtaa. Sammuta aina turhat sähkölaitteet, jos poistut huoneesta. Osta vain energiatehokkaita sähkölaitteita. Tue uusiutuvia energiamuotoja ja osta vihreää sähköä.

8. K  uluta vähemmän, kierrätä enemmän. Jätteen määrän vähentäminen vähentää myös vesistökuormitusta. 9. L  ajittele jätteet oikein ja kompostoi. Vie vaaralliset jätteet niille tarkoitettuihin paikkoihin. 10.Lomaile lähellä. Lentäminen lisää ilmaston lämpenemistä. Eli – Itämerityöhön osallistuminen on ihan maalaisjärkeen perustuvaa vastuullista kansalaistoimintaa ja jokainen voi ilman suuria uhrauksia ja niin halutessaan kantaa oman kortensa tähän tärkeään kekoon.

Lähteet: Suomen ympäristökeskus SYKE, John Nurmisen säätiö


16

Ålandsbanken | Varainhoito

Stefan Gothenby:

”KESKEISTÄ ON PÄÄOM Ålandsbankenin CIO Stefan Gothenby suhtautuu pidemmällä aikavälillä varovaisesti osakemarkkinoihin. Matalien korkojen maailmassa oikea allokaatio eri omaisuuslajien välillä on siksi erittäin tärkeässä asemassa, jotta tuottoa voidaan saavuttaa. Tässä artikkelissa kerromme, miten Ålandsbanken hoitaa sijoitussalkkuasi. Teksti: Per Sommerlou Kuva: Viktor Fremling parempi ja työllisyyskehitys on positiivinen. Rahapolitiikkaan on kuitenkin tulossa muutoksia, jotka vaikuttavat dollaria vahvistavasti. Tämä puolestaan rajoittaa pörssin nousupotentiaalia Wall Streetilla.

Stefan Gothenby

Mitkä pörssimarkkinat näyttävät kiinnostavilta? Heikompi euro merkitsee parempaa kilpailukykyä eurooppalaisyrityksille. Suhtaudumme siksi positiivisemmin Euroopan pörsseihin verrattuna esimerkiksi amerikkalaisosakkeisiin tai kehittyviin markkinoihin, erityisesti Kiinaan. Myös Pohjoismaat näyttävät mielenkiintoisilta. Analyysimme osoittavat, että esimerkiksi Suomesta ja Ruotsista löytyy useita yhtiöitä, joiden tulosodotukset ovat hyviä.

P

örssit ovat laskeneet viime aikoina, onko nyt oston paikka? Kyllä, lyhyellä aikajänteellä ja ehkä joulun tienoille asti voidaan osakemarkkinoilta mahdollisesti saada hyvää tuottoa. Keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja alhainen korkotaso saattavat houkutella sijoittajat takaisin osakemarkkinoille. Pidemmällä aikavälillä osakemarkkinoiden arvostustasot ovat kuitenkin haasteellisia, ja ne perustuvat vahvoille talouden kasvuodotuksille. Tämä yhdistettynä velkaantuneisuuteen ja epävarmoihin talousnäkymiin monissa

maissa, saa meidät suhtautumaan varovaisesti osakemarkkinoihin pitkällä aikajänteellä. Suositko siis tällä hetkellä korkosijoituksia? Suosin lyhyen koron sijoituksia. Pitkien valtionobligaatioiden tarjoama alhainen korkotuotto ei mielestämme houkuttele ajankohtaisessa markkinatilanteessa. Kuulostaa synkältä, näkyykö sijoitustaivaalla mitään valopilkkuja? Kyllä. USA:n osalta näemme, että talous on elpymässä. Amerikkalaisten kotitalouksien tilanne on

Tässä markkinatilanteessa on mielestäni tärkeää yrittää keskittyä pääoman säilyttämiseen.

Markkinanäkemyksesi on mielenkiintoinen. Miten se vaikuttaa rahastoihini ja sijoitussalkkuuni Ålandsbankenissa? Tässä markkinatilanteessa on mielestäni tärkeää yrittää keskittyä pääoman säilyttämiseen. Tämä tarkoittaa, että osakkeiden osuus on nyt normaalia alhaisempi, niin rahastoissa kuin asiakassalkuissakin. Sama koskee myös valtionobligaatioita. Sijoitamme sen sijaan lyhyen koron instrumentteihin ja tiettyihin yrityslainoihin, joiden avulla salkun tuottopotentiaalia voidaan nostaa. Olemme myös valinneet muutamia vaihtoehtoisia sijoituskohteita, joilla arvioidaan


Varainhoito | Ålandsbanken

17

MAN SÄILYTTÄMINEN” olevan tuottopotentiaalia ja tasaisempi tuottokehitys myös ajankohtaisessa markkinatilanteessa. Miten toimit, jos epävarmuus markkinoilla lisääntyy? Ensinnäkin voimme allokaatiossamme edelleen laskea osakepainoa ja nostaa korkopainoa. Sijoitusrahastoja valitessamme voimme valita rahastoja, joiden riskiprofiili on matalampi. Viimeisenä keinona voimme joissakin tilanteissa hyödyntää myös johdannaisia, suojataksemme salkkua laskevilla markkinoilla. Miten Ålandsbankenin markkinanäkemys muodostuu? Markkinanäkemyksestä vastaa varainhoitoyksikkömme (lue lisää Markkinanäkemys-julkaisustamme sivulla 18). Tiimimme hyödyntää analyysimallia, jota kuvastaa kirjainyhdistelmä FMQ. Mitä se tarkoittaa? Ensimmäinen kirjain F merkitsee osakekohtaista fundamenttianalyysia, esimerkiksi yhtiön tuloskehityksen analysointia. M-kirjain kuvastaa makrotaloudellista analyysia, esimerkiksi inflaation ja talouskasvun tarkastelua. Q-kirjain juontuu englanninkielisestä sanasta quantitative, ja tarkoittaa meillä matemaattista ja tilastotieteellistä analyysia (sivulla 18 voit lukea lisää kvantitatiivisesta analyysista). FMQ-mallin avulla pystymme laajalti analysoimaan muutoksia osake- ja korkomarkkinoilla. Saamme myös kattavan kuvan markkinatilanteesta maailmanlaajuisesti. Mikä on tärkeintä? Mielestäni meidän tulee toimia kurinalaisesti ja johdonmukai-

sesti salkunhoidon jokaisella osa-alueella. Erityisen tärkeää meille on kuitenkin ymmärtää makrotaloudellista kehitystä ja missä talouden syklin vaiheessa olemme tällä hetkellä. Miksi? Saamme näin kompassikurssin pitkällä aikajänteellä. Makroanalyysi auttaa meitä tekemään allokaatiopäätöksiä, sekä ymmärtämään, millaisia riskejä kannattaa ottaa. Osake- ja korkopainojen nostaminen tai laskeminen on jatkuvan pohdinnan ja päätöksenteon alla. Nämä ovat erittäin tärkeitä päätöksiä markkinatilanteessa, jossa tuotto-odotukset ovat matalia niin osake- kuin korkomarkkinoillakin. Onko tuottoa kuitenkin mahdollista saavuttaa? Tavoitteenamme on, että osakekurssien laskiessa rahastomme ja sijoitussalkkumme laskevat markkinoita vähemmän. Pääoman säilyttäminen osakemarkkinoiden ollessa heikkoja mahdollistaa hyvän tuoton saavuttamisen asiakassalkuissa pidemmällä aikavälillä. Miksi tämä on hyvä sijoitusfilosofia? Suurin osa asiakkaistamme, esimerkiksi yrittäjät, haluavat pääomalleen vakaata salkunhoitoa. He ymmärtävät, että pystymme luomaan arvoa nousevilla markkinoilla, ja että viimeisen huippunoteerauksen tavoitteleminen reippaissa pörssinousuissa ei välttämättä ole yhtä tärkeää. Pyrimme arvonluontiin pidemmällä aikavälillä, ja silloin on tärkeää välttää turhia riskejä, esimerkiksi pohjanoteerauksen saavuttamista pörssilaskuissa.

”Mielestäni meidän tulee toimia kurinalaisesti ja johdonmukaisesti salkunhoidon jokaisella osa-alueella. Erityisen tärkeää meille on kuitenkin ymmärtää makrotaloudellista kehitystä ja missä talouden syklin vaiheessa olemme tällä hetkellä.”


18

Ålandsbanken | Varainhoito

Markkinanäkemys Kiinnostaako Ålandsbankenin ajankohtainen näkemys eri markkinoista? Haluatko tietää miten sijoitussalkkuasi hoidetaan? Nyt voit tilata Markkinanäkemyksemme! On erittäin tärkeää, että sinä asiakkaanamme tunnet luottamusta salkunhoitoamme kohtaan. Haluamme, että näkemyksemme tulevat selkeästi esille. Joka toinen viikko ilmestyy siksi julkaisu nimeltä Markkinanäkemys. Julkaisussa voit lyhyesti tutustua Ålandsbankenin ajankohtaisiin markkina-analyyseihin, sekä osakkeiden että korkojen osalta. Selvitämme myös, mitkä ovat vaikutukset asiakkaidemme salkkuihin ja rahastoihin. Markkinanäkemyksen tavoitteena on selkeys. Julkaisua voidaankin luonnehtia säätiedotukseksi, jonka ennuste ulottuu 6 kuukauden päähän. Houkuttelevimmat markkinat ja omaisuusluokat merkitään auringolla, kun taas kaikkein epävakaisimmilta näyttävät markkinat merkitään ukkospilvellä.

Markkinanäkemys koostuu kolmesta eri osa-alueesta; allokaatiosta, osakesijoituksista ja korkosijoituksista. Allokaatio-osiossa selvitetään, millaista painotusta osakkeiden ja korkojen välillä suosimme tällä hetkellä. Lähtökohtana on 50 % / 50 % jakauma osakkeiden ja korkojen välillä (omassa sijoitussalkussasi painotukset voivat luonnollisesti vaihdella riskinottohalukkuutesi perusteella). Kun osakemarkkinat näyttävät epävarmoilta, osakesijoitusten painoa lasketaan ja korkosijoitusten painoa vastaavasti nostetaan, ja päinvastoin. Tällä hetkellä osakepaino on 45 % ja korkopaino 55 %, sillä pörssien arvostustasot ovat mieles-

tämme korkealla. Lue lisää sivulta 16, josta löytyy Ålandsbankenin CIO Stefan Gothenbyn haastattelu. Gothenby kertoo mm. analyyseista Markkinanäkemyksen taustalla. Osakesijoitukset jakautuvat neljään päämarkkina-alueeseen: Pohjoismaat, Eurooppa, USA ja kehittyvät markkinat. Nämä markkinat ovat osakesalkunhoitomme perusta, ja uskomme, että niiden avulla voimme luoda tasapainoista arvonkehitystä osakesijoitusten saralla. Korkosijoitukset on puolestaan jaettu kahteen eri pääryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat pitkät ja lyhyet korot, ja näihin lukeutuvat pääasiassa valtionobligaatiot ja rahamarkkinainstrumentit. Toinen ryhmä koostuu korkean luottoluokituksen niin kutsutuista ”varmoista” yrityslainoista, sekä riskipitoisimmista yrityslainoista, joissa korkotuotto on parempi, mutta myös yritykseen liittyvä konkurssiriski on suurempi. Entä missä aurinkomme paistaa tänään? Vastaus on lähinnä lyhyissä koroissa sekä Pohjoismaiden ja Euroopan osakemarkkinoilla. Pitkien korkojen osalta horisontissa näkyy ukkospilviä ja tiivistäen voimme todeta, että sijoitusilmasto on hieman synkkä. Kuulostaako mielenkiintoiselta? Pankkikonttorisi tai oma asiakasneuvojasi auttaa sinua mielellään, jos haluat tilata Ålandsbankenin Markkinanäkemyksen!

”KVAN Teksti: Per Sommerlou Kuva: Viktor Fremling

Matematiikan ja tilastotieteen avulla tulevaisuuden ennustaminen on helpompaa. Ålandsbankenin asiantuntija Eric Berglund kertoo, miten kvantitatiivisten mallinnusmenetelmien avulla voidaan tehdä rationaalisempia sijoitusratkaisuja, niin asiakassalkuissa kuin sijoitusrahastoissakin. Mitä on kvantitatiivinen analyysi? – Kvantitatiivinen analyysi, mitä kvantiksikin tiimissämme kutsutaan, on osake- ja korkomarkkinoiden analysoimista matemaattisten mallien ja tilastotieteen avulla. Kuulostaa monimutkaiselta? – Jossain määrin kyllä, mutta käytännössä se ei ole kovinkaan monimutkaista. Vältämme liian monimutkaisia analyysimalleja, emmekä käytä ”musta laatikko -malleja” jotka automaattisesti luovat positioita markkinoilla. Pyrimme sen sijaan hyödyntämään yksinkertaisia ja relevantteja analyysimalleja, jotka yleensä toimivat markkinatilanteesta riippumatta. Tällainen kvantitatiivinen analyysi tukee meitä salkunhoidossa, esimerkiksi Premium-rahastojen ja asiakassalkkujen osalta. Millä tavalla mallit tukevat salkunhoitoa? – Tilastollisten yhteyksien pohjalta on helpompi ennakoida eri omaisuuslajien kehitystä, sekä löytää mielenkiintoisia sijoituskohteita. Pyrimme esimerkiksi havaitsemaan ylilyöntejä kurssikehityksessä, tai arvostustasoiltaan tavanomaista halvempia tai kalliimpia sijoituskohteita. Miten tämä toimii käytännössä? – Voidaan sanoa että kvantti ei tunteile,


Varainhoito | Ålandsbanken

19

TTI EI TUNTEILE” vaan antaa meille signaaleja ja sijoitusideoita systemaattisella tavalla. Se mahdollistaa markkinatapahtumien objektiivisen analysoimisen. Kvanttimallit tuovat myös uusia näkökulmia markkinanäkemykseemme, ja voimme näin tehdä järkevämpiä ja paremmin alustettuja sijoituspäätöksiä. Miten kvanttia käytetään salkunhoidossa? – Kvantti on tärkeä osa analyysitoimintaamme kaikissa omaisuusluokissa. Mutta salkunhoitomme perustuu myös fundamentaaliselle ja makrotaloudelliselle analyysille. Salkusta ja markkinatilanteessa riippuen näiden kolmen osa-alueen painoarvo voi vaihdella. Kvantitatiivisella analyysillä on merkittävä rooli allokaatiopäätöksissä, eli painotuksissa eri omaisuuslajien välillä. Se myös auttaa meitä järjestelmällisellä tavalla tunnistamaan uusia sijoitusideoita, esimerkiksi löytämään toimialoja tai yksittäisiä osakkeita jotka jollakin tavalla erottautuvat joukosta.

Voidaan sanoa että kvantti ei tunteile, vaan antaa meille signaaleja ja sijoitusideoita systemaattisella tavalla.

Onko jokin tietty analyysimalli muita tärkeämpi? – Kyllä, seuraamme tiivisti malleja jotka analysoivat sijoittajien riskinottohalukkuutta ja sentimenttiä markkinoilla. Pyrimme näin paremmin ajoittamaan osto- ja myyntipäätöksiä salkuissa. Voitko antaa esimerkin tällaisesta mallista? – Äärimmäisten markkinatilanteiden havaitsemiseksi käytämme kvanttimallia, jossa varman sijoituskohteen, esimerkiksi valtionlainan, tuottoa verrataan riskipitoisempaan sijoituskohteeseen, esimerkiksi osakkeisiin. Jos malli antaa vahvan signaalin, voidaan tulkita että markkinoilla on odotettavissa nopea korjausliike. Hyödynnämme paljon myös eri toimialojen välisiä tuottoanalyysejä. Näistä näemme, millaista taloustilannetta markkinoilla nyt hinnoitellaan.

Eric Berglund

Miten kvantitatiiviset sijoituspäätöksenne näkyvät minulle asiakkaana? – Esimerkiksi kesällä mallimme indikoivat, että pörssit olivat ylihinnoiteltuja, ja että sijoittajien riskinottohalukkuus oli maksimissaan. Kvantitatiivisella mallinnuksella oli tärkeä rooli päätöksenteossa, kun päätimme lisätä defensiivisiä sijoituksia ja nostaa käteisvarojen osuutta salkuissa.

Mitä kvanttimallit kertovat tällä hetkellä? – Viimeaikaisten rajujen kurssilaskujen jälkeen lyhyen aikavälin kvanttisignaalit eivät ole olleet kovinkaan selkeitä. Kun katsomme kokonaisuutta, johon sisältyy myös fundamentaalinen ja makrotaloudellinen analyysi, piirtyy yhteneväisempi kuva, jonka perusteella suosimme varovaisuutta osakemarkkinoilla pitkällä aikajänteellä.


20

Ålandsbanken | Asiakashaastattelu

Taloudellisen kriisin pimeyden keskellä pienet menestyksen valopilkut kirkastavat maan synkkiä vientitilastoja. Tällainen valopilkku on Pohjanmaalainen yritys Botnia Marin, jolla on tuotantoa Maalahdessa ja Uusikaarlepyyssä.

Targa, the 4x4 of the Seas

Teksti ja kuva: Ari Sundberg

Juniorijollista vene edelläkävijäksi S

amaan aikaan kun suomalainen vientiteollisuus jatkaa vastatuuleen seilaamista, pyrkii venevalmistaja Botnia Marin vakaasti eteenpäin kansainvälisen kilpailun kovassa merenkäynnissä. Ruorin takana seisoo Johan Carpelan, yrityksen perustaja ja vielä jonkin aikaa sen toimitusjohtaja. Yritys, jonka hän ja vaimo Britt-Marie perustivat 1976 ja jota he yhdessä poikansa Robertin kanssa vetävät, on tänään erikoistunut painaviin niin sanottuihin walkaround-veneisiin. Botnia Marinin veneet tunnetaan paremmin nimellä Targa. Ne ovat muodostuneet jonkinlaiseksi standardiksi omassa luokassaan

Kun useimmat muut yritykset vaikuttavat kiristävän budjettejaan, on Botnia Marin alkanut investoida.

ja ne tunnetaan ympäri maailman. Targa-veneet ovat arvostettuja niin siviilikäyttäjien kuin venekuljetusyritysten ja viranomaistenkin keskuudessa kiitos niiden todella hyvän merikelpoisuuden. Targaa ei suotta markkinoida sanoilla ”The 4x4 of the Seas”. Perheyritys, joka investoi ja laajentaa – Tämän vuoden maaliskuussa ostimme naapuritontin ja sen 4300 m2 suuruisen teollisuushallin, kertoo Johan Carpelan seisoessamme Botnia Marinin laitoksen ulkopuolella Maalahden Teollisuustiellä elokuun aurinkoisena päivänä. Olemassa olevan 16 000

neliömetrin tehtaan laajennusta oli suunniteltu pidemmän aikaa valmiiksi ahtaalle tontille. Kun naapuriyritys viime vuonna muutti toimintansa toiselle paikkakunnalle, tarttui Botnia Marin tilaisuuteen ja osti tuotantolaitoksen aidan toiselta puolelta. Juuri ennen tätä oli myös 185 työntekijän vahvuinen henkilöstö kasvanut viidellä uudella työntekijällä. Uusia neliöitä todella tarvittiin. Ei ainoastaan koska Targa myy melko hyvin ja tilaa tarvittiin lisääntyneeseen tuotantoon, vaan myös siksi, että vanhat toimitilat olivat yksinkertaisesti jo pitkään olleet kovin ahtaat. – Vähän ahtaassa tehtaassa on kuitenkin ollut se etu, että


Asiakashaastattelu | Ålandsbanken

ealan henkilökunta voi helposti kommunikoida keskenään. Rationaalisuus ja tehokkuus vaativat tilaa, toteaa Carpelan. Laajentuminen tuskin silti vähentää vuorovaikutusta. Botnia Marin on perheomistuksessa oleva yritys, jossa etäisyys johdon, hallinnon ja tehtaan työntekijöiden välillä ei koskaan ole ollut erityisen pitkä. Tällä on paljon tekemistä Johan Carpelanin suhtautumisessa henkilökuntaansa: he ovat hänen tärkein resurssinsa. – Olemme aina yrittäneet pitää kiinni henkilöstöstämme, myös vaikeina aikoina. Vältämme irtisanomisia ja yritämme selviytyä lyhemmillä lomautuksilla kun myynti ei vedä. Tähän asti se

Olemme aina yrittäneet pitää kiinni henkilöstöstämme, myös vaikeina aikoina. Vältämme irtisanomisia ja yritämme selviytyä lyhemmillä lomautuksilla.

on ollut toimiva strategia, sanoo Carpelan ja toteaa, että tällainen suhtautuminen työnantajan puolella on luonut uskollisen ja ymmärtäväisen henkilöstön. – Meillä henkilöstön vaihtuvuus on erittäin pientä ja meillä on jo useita toisen polven veneentekijöitä palkattuna. Monet työntekijöistämme ovat työskennelleet meille 25–30 vuotta. Henkilökunnan lojaalius yritystä ja työtään kohtaan on tärkeää Botnia Marinille, jolle käsityön laatu on ehkä merkityksellisin kilpailuetu. Targa valmistetaan aina tilaajan erityistoiveiden mukaan pienimpiä yksityiskohtia myöten. Sen takia Botnia Marin pyrkii myös keskittämään kaiken suunnittelusta tuotantoon omaan yritykseen. – Ulkopuolisilta valmistajilta meille tulee tekniikka, kuten moottorit, navingointivälineet ja ruostumattomat osat. Varsinaisen veneen valmistuksen, sisustuksen sekä varusteiden asennuksen hoidamme itse. Täten voimme valvoa jokaisen yksityiskohdan laatua. Siksi onkin tärkeää, että meillä on kokenut henkilöstö, joka tuntee veneemme kuin omat taskunsa. – Targa-veneen valmistus sisältää paljon manuaalista työtä ja juuri sitä haluamme suojella, koska tarjoamme asiakkaalle yksilöllisiä ratkaisuja. Työn vapaus yhdistettynä henkilökunnan osaamiseen ja kokemukseen mahdollistaa myös improvisaation.

21

Purjehdus veressä Johan Carpelan syntyi syyskuussa 1945 Pietarsaaressa. Hieman vitsaillen hän huomauttaa, että se oli tasan yhdeksän kuukautta Suomen armeijan jatkosodasta kotiuttamisen jälkeen. – Isäni oli hammaslääkäri ja äiti kotirouva. Myös minä pohdin hetken ryhtyväni hammaslääkäriksi. Mielestäni se olisi ollut hyvä ammatti, koska hammaslääkäreillä vaikutti olevan niin paljon vapaa-aikaa, sanoo hän pilke silmäkulmassa. Hänen isänsä oli purjehtija, joten luonnollisesti myös Johan kiinnostui veneistä. – Aloitin purjehduksen jo pienenä. Asuimme pursiseuraa vastapäätä ja sain olla gastina monille purjeveneen omistaville kavereille. Purjeveneet eivät kuitenkaan olleet ainoa kiinnostuksen kohde. Johan Carpelan oli jo varhain innokas ja yritteliäs mies monine harrastuksineen. – Olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta. Lisäksi oli jääkiekko, koripallo, partio ja liuta muita harrastuksia, jotka ahmivat kaiken aikani. Hän sanoo olevansa aikaoptimisti; nuorena hänen oli ehkä vähän vaikea ymmärtää, ettei ollut mahdollista ehtiä tehdä kaikkea kiinnostavaa. Koulunkäynti kärsi tämän vuoksi. Saadakseen ylioppilastutkinnon suoritettua hän ymmärsi lopulta, että kotikaupunkiin täytyisi saada hieman etäisyyttä. Hän päättikin jättää kotipaikan houkutukset ja käydä lukion loppuun Svenska Privatskolanissa Oulussa. – Siellä oli karismaattinen rehtori nimeltä Greta Wetterstrand. Hän teki minulle selväksi, että vain minä itse voin huolehtia siitä, että pääsen ylioppilaaksi. Sen toteaminen oli käänteentekevää. Carpelan sai ylioppilastodistuksensa ja suuntasi sitten Turkuun Kauppakorkeakouluun. – Kesät vietin Pietarsaaressa työskennellen Nautorissa, joka oli silloin suhteellisen uusi yritys. Kiitos Nautorin, veneenraken-


22

Ålandsbanken | Asiakashaastattelu

nus oli iskostunut Pietarsaaren ilmapiiriin. Tämä veneentekijähenki oli tarttuvaa, erityisesti nuorelle yrittäjähenkiselle miehelle. Ei ihme, että Carpelan pian perusti oman veneverstaan. Uusi tyttöystävä, yrittäjän tytär Britt-Marie, assistenttinaan hän alkoi 1971 valmistaa juniorijolla Flipperiä samalla vielä opiskellen.

Ostimme muotit Scanboatilta, joka joutui tulipalon uhriksi uuden vuoden 1976 tienoilla.

Täyspäiväistä veneenrakennusta Tuore ekonomintutkinto taskussaan Carpelan palkattiin 1973 venevalmistaja Arteknolle Tampereelle, jossa hän otti harteilleen monia rooleja runsaan kolmen vuoden ajan. Hän muun muassa kehitti ja myi H-veneitä ja paria muuta purjevenemallia. Arteknon lisäksi kaksi muuta yritystä Suomessa ja kaksi ulkomailla valmistivat H-veneitä. Siinä oppi hyvin, mitä kilpailu tarkoittaa, toteaa Carpelan. Ahvenanmaalainen kilpaileva H-veneen valmistaja, Scanboat, joutui tulipalon uhriksi uuden vuoden 1976 tienoilla. Carpelanin työnantaja ei halunnut ostaa palon jäämistöä. – Pari kuukautta myöhemmin ostin muotit sekä muuta palosta

Tämän vuoden maaliskuussa ostimme naapuritontin ja sen 4300 m2 suuruisen teollisuushallin, kertoo Johan Carpelan.

selvinnyttä. Lähetimme kirjeitä 20 kuntaan ympäri Suomea. Maalahdesta vastattiin, että sieltä löytyisi teollisuushalli, jonka kunta oli valmis ostamaan ja remontoimaan tarkoitusta varten. Sijainti lähellä isompaa kaupunkia sekä lentokenttää oli hyvä ja kunta oli valmis tukemaan meitä, joten valinta oli helppo. Aluksi vastaperustetulla Botnia Marin -venetehtaalla oli ongelmia henkilökunnan rekrytoimisessa huolimatta siitä, että kiinteistössä oli ennen ollut lasikuituvalmistusta. – Ei löytynyt ketään, joka olisi osannut käsityön, joten aloitimme valmistamalla yhden pienemmän moottoriveneen opettaaksemme työntekijöille laminointitekniikkaa. Minullahan oli kokemukseni Flipper-jollista opiskeluajalta. Moottorivene Botniasta tuli nopeasti toinen päätuote H-veneen rinnalle. Joukko pienempiä ja isompia venemalleja on vuosien saatossa mennyt läpi tuotantolinjan, jotkut menestyksekkäämpinä kuin toiset. Vähemmän onnistunut venemalli, Mini Racer, seisoi Carpelanin konttorin ikkunan edessä kolmen vuoden ajan muistutuksena siitä, ettei pidä tehdä sellaista mistä ei tiedä tai osaa mitään. Venemalli Targa ilmestyi

mielikuviin ensimmäistä kertaa vuonna 1980, kun Carpelan näki sen venemessuilla Helsingissä. Venettä valmisti kalajokelainen telakka, joka ajautui konkurssiin pari vuotta myöhemmin. Seuraavana vuonna Carpelan sai vihiä, että veneen muotit olivat myynnissä ja vuonna 1984 laskettiin ensimmäinen Botnia Marinin valmistama Targa, Targa 25 vesille. Edellisen omistajan markkinointipanostukset olivat suureksi hyödyksi, kun Botnia Marin lanseerasi oman kehitetyn variaationsa Targa 25:sta. – Perustimme Botnia Marinin vuonna 1976 yksinomaan vientiä ajatellen ja näin on jatkunut: keskimäärin 85 % on mennyt vientiin. Aloittaessamme H-veneillä asetimme utopistiseksi tavoitteeksi valmistaa niitä 1000 kappaletta. Vuonna 2004 olimme valmistaneet 1005 ja silloin lopetimme niiden parissa. Botnia H-vene oli useiden vuosien ajan ollut ylivoimaisesti menestynein H-vene. Siinä vaiheessa Botnia Marin oli jo selviytynyt useista vastoinkäymisistä ja notkahduksista. – Vuosi 1991 oli katastrofaalinen koko Suomen taloudelle ja erityisesti venealalle. Luultavasti kauppatieteellisten opintojeni ansiosta olin ollut varovainen valuuttalainojen kanssa, mutta monilla muilla yrityksillä oli niitä taakkanaan. Meillä oli vielä hyvin tilauksia laskusuhdanteen alkaessa 1990, joten kriisi osui meihin tietyllä viiveellä. Keskellä kriisiä yhtiö alkoi kehittää Targa 27-venettä, joka syksyllä 1991 lanseerattiin Hampurissa. – Myimme kuusi venettä, H-vene lähti uuteen nousuun ja matalasuhdanne oli ohi Botnia Marinin osalta. – Targa 25:n, vuonna 1989 kehitetyn Targa 29:n ja uuden Targa 27:n ansiosta selvisimme taloudellisesta lamasta vain lomautuksilla. Kului 17 vuotta kunnes lomautuksista neuvotteleminen tuli ajankohtaiseksi seuraavan kerran.


Asiakashaastattelu | Ålandsbanken

23

Ensimmäisestä Targasta valikoima on laajentunut seitsemään eri versioon, joista Targa 44 on suurin. Mallinumero kertoo aluksen pituudesta jaloissa mitattuna. Eri malleja on lisäksi päivitetty ja monessa tapauksessa uudistettu kokonaan. – Parhaillaan kehitämme uutta mallia nimeltään Targa 30. Targa – venealan edelläkävijä Targaa myydään tänä päivänä koko maailmassa. Maalahden tehtaalla seisoi elokuussa veneitä, odottamassa toimitusta Sveitsin rajavartiolaitokselle. Suuri osa asiakkaista on hyvätuloisia yksityishenkilöitä, jotka haluavat veneen jolla voi ajaa kauas merelle. Merkittävä osuus veneistä menee kuitenkin ammattikäyttöön. – Lontoon poliisi käyttää Targaa Thames-joella ja tšekkiläinen poliisi ajaa Targalla Tonavaa pitkin. Grönlanti on kiinnostava markkina, jossa Targasta on tullut käsite. Siellä Targa on yksi niistä harvoista veneistä, joka on onnistunut saamaan kaikki sertifikaatit, jotka vaaditaan jotta venettä saadaan käyttää matkustajakuljetuksiin vaarallisilla vesillä. Ainoa markkina, jolle emme ole menneet on USA: se on niin iso, että meillä tuskin olisi toimituskapasiteettia jos menestyisimme siellä hyvin. Targa on edelläkävijä omalla markkinallaan, jota yhä useammat kilpailijat ovat alkaneet jäljitellä. – Ne käyttävät muun muassa muotoilua ja myyntivalttejamme, mutta aiomme säilyttää niin korkean laadun materiaaleissa ja valmistustavoissa, että kilpailijoiden on hankala pysyä mukana. Ne jotka ajavat meitä takaa, eivät yksinkertaisesti ehdi ohittaa meitä. Carpelan kertoo, että yritys saa paljon palautetta käyttäjiltä, muun muassa ”maailman paras vene”-vakuutteluja ja matkakertomuksia. – Olemme saaneet tarinoita ihmisiltä, jotka ovat matkanneet Euroopan halki Ranskasta Mustallemerelle ja Istanbuliin sekä

Lontoon poliisi käyttää Targaa Thamesjoella ja tšekkiläinen poliisi ajaa Targalla Tonavaa pitkin.

Johan Carpelan täyttää 70 tänä vuonna ja luovuttaa pian yrityksen johdon pojalleen Robertille.

toisilta, jotka ovat tehneet pitkiä matkoja Pohjoisnorjasta Huippuvuorille tai Islannista Grönlantiin. Tuntuu hyvältä kuulla tällaisista kokemuksista. Vaikka Botnia Marinilla menee toistaiseksi hyvin, on Johan Carpelan täysin tietoinen siitä, että tuulet voivat kääntyä nopeasti. – 2008 veneteollisuuden pohja romahti maailmanlaajuisesti. Täällä Suomessa selvisimme yllättävän hyvin, mutta esimerkiksi useita norjalaisia venevalmistajia muutti Puolaan, jossa valtio jakaa avokätisiä tukiaisia palkkatason ollessa samanaikaisesti 30 % omastamme. Italiassa alamäki oli kokonaiset 90 % muutamassa vuodessa. Botnia Marinilla uskomme tilanteen pysyvän hyvänä niin kauan kun onnistumme ylläpitämään korkean laadun ja olemaan tehokkaita. Huippumodernin ja laajennetun Maalahden tehtaan ja Uusikaarlepyyn edelleen modernisoidun yksikön turvin voi olettaa, että Botnia Marin uskoo tulevaisuuteensa. Sukupolvenvaihdos Johan Carpelan täyttää 70 tänä vuonna ja luovuttaa pian yrityksen johdon pojalleen Robertille.

– Tulen kuitenkin varmasti kuljeskelemaan täällä häiritsemässä myös sen jälkeen, sanoo hän ja nauraa pilaillen. Myös tytär Martina, joka on koulutettu suunnittelija Taideteollisesta korkeakoulusta, tekee töitä perheyritykselle. Kuitenkin elämänkumppani, vaimo Britt-Marie, saa lämpimimmät kiitokset. – Hän on ollut kallio, niin yrityksille, kodille kuin sosiaaliselle elämällekin. Hän piti järjestyksen kun minä hätiköin ja halusin syöksyä eteenpäin aivan liian nopeasti. Johan sanoo monta kertaa miettineensä, sitä minkä vuoksi ihminen ryhtyy yrittäjäksi ja ottaa askeleen kohti epävarmuutta. – Täytyy olla optimisti, vähän hullu ja visionääri. Pitää löytyä tahtoa tehdä jotain enemmän tai erilailla kuin kaverit. Tulee olla peloton. Carpelan suhtautuu epäillen siihen, että yrittäjyyttä pitäisi opettaa yhä useammille. – Kaikilla ei ole oikeaa paloa ja epäonnistuminen voi tuottaa heille ongelmia. Yrittäjän täytyy olla peloton ja tietää, että pystyy itse nousemaan vastoinkäymisten jälkeen.


24

Ålandsbanken | Veroista

Viime vuosina pääomatulojen verokantaa on nostettu useampaan otteeseen ja progressiota kiristetty. Pääomatuloverokanta on tällä hetkellä porrastettu seuraavasti: 30 % 30.000 euroon saakka ja 33 % ylimenevältä osalta. Lisäksi osinkoveromalliin on tehty verotusta kiristäviä muutoksia. Niinpä se ei yllätä, että sijoittajien kiinnostus erilaisia sijoitustuotteita, kuten sijoitusrahastoja ja vakuutuksia kohtaan on kasvanut. Teksti: Anne Launis, PwC

VEROTUKSEN AJANKOHTAISIA TEEMOJA Myös perintö- ja lahjaveroa on nostettu viimeisen neljän vuoden aikana useasti.

K

un omistajan verotusta on kiristetty ja yhtiön vero laskettu 20 %:iin, ero osakeyhtiön ja yksityishenkilön saamien tulojen verotuksen välillä on viime vuosina kasvanut isoksi. Sen lisäksi, että verotus kannustaa aktiivisia sijoittajia etsimään ratkaisuja, joissa verotus ei ole voittojen kotiuttamisen esteenä, myös vaihtoehto yksityishenkilön sijoitustoiminnan siirtämisestä osakeyhtiöön on entistä houkuttelevampi. Tällöin on huomioitava osakeyhtiön mukanaan tuomat hallinnolliset velvoitteet sekä se, kuinka verotehokkaasti varat ovat kussakin yksittäistapauksessa kotiutettavissa yhtiöstä osakkeenomistajalle. Hallitusohjelman verolinjauksia Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan verotuksen kärkitavoitteiksi on asetettu tällä

vaalikaudella mm. työn tekemisen, yrittämisen ja työllistämisen, riskinoton, omistamisen, investoimisen ja sijoittamisen kannustaminen. Kokonaisveroastetta ei ole tarkoitus nostaa vaalikauden aikana. Mitä ilmeisimmin ainakaan pääomatulokantaa ei ole kuitenkaan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdollista alentaa. Veronalennukset, joita tehdään, kohdistunevat erityisesti pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotukseen. Myös perintö- ja lahjaveroa on nostettu viimeisen neljän vuoden aikana useasti. Hallitusohjelmaan on nyt kirjattu tavoite perintö- ja lahjaverotuksen keventämisestä. Käytännössä tämä kevennys tarkoittaa todennäköisesti lähinnä edellisinä vuosina tehtyjen kiristysten osittaista purkamista. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu tavoitteeksi tehdä selvitys pääomatuloverotuksesta,


Veroista | Ålandsbanken

Osakeyhtiön kautta sijoitustoimintaa harjoittavia voi kiinnostaa se, että osakeyhtiön tappioiden käyttömahdollisuutta on tarkoitus laajentaa siten, että tulolähteen tappiot voi vähentää osakeyhtiön muiden tulolähteiden tuloista.

SIJOITTAJALLE omaisuuden verotuksesta sekä eri sijoitusmuotojen verokohtelusta vaalikauden aikana. Fokuksessa on erityisesti erilaisten sijoitusmuotojen kuten suorien sijoitusten, sijoitusvakuutusten ja sijoitusrahastojen neutraali verokohtelu. Selvitys voi myöhemmin vaalikauden aikana johtaa verolakien muutoksiin, joissa verotehokkaiden sijoitusmuotojen veroetuja leikataan. Hallituksen on myös tarkoitus selvittää pörssilistautumisten edistämiseksi First North -kauppapaikalle listautuville yrityksille mahdollisuutta säilyttää listaamattomien yhtiöiden osinkoveromalli. Lisäksi hallitus aikoo selvittää, voitaisiinko alle 500 euron vuotuiset osinkotulot säätää yksityishenkilölle verovapaiksi. Nämä ovat talouden kannalta edullisia, mutta teknisesti hankalia muutoksia, joten valtiovarainministeriön voi odottaa suhtautuvan niihin penseästi.

Muutoksia jo vuodelle 2016 Elokuussa julkistetussa vuotta 2016 koskevassa talousarvioehdotuksessa sijoitustoimintaan olennaisesti vaikuttavana uudistuksena esitetään luovutustappioita vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun ne nykyisin ovat vähennyskelpoisia ainoastaan luovutusvoitoista. Tämä voi olla sijoittajille merkittävä muutos, mutta se, millaisin rajoituksin sääntely tullaan toteuttamaan, vaikuttaa olennaisesti lopputulokseen. Lisäksi vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Käytännössä siinä on kysymys ulkomailta vuosien varrella saatujen, mutta ilmoittamatta jääneiden sijoitustulojen ilmoittamisesta jälkikäteen osittain tavanomaista keveämmin sanktioin. Jos on kiinnostunut sijoittamaan varoja vastikkeetta yleiseen hyvään, huomionarvoinen muutos on se, että yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850—500 000 euron lahjoitukset tullaan säätämään verotuksessa tietyin edellytyksin vähennyskelpoisiksi. Viimeinen mahdollisuus hyödyntää pääomanpalautusten siirtymäsäännöstä Vuodesta 2014 lähtien listaamattoman yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta (ns. SVOP-rahasto) tapahtuvaa varojenjakoa on verotettu pääsäännön mukaan osinkona. Kuluvan verovuoden 2015 osalta on vielä mahdollisuus soveltaa tällaisiin varojenjakoihin lain voimaantuloon liittyvää siirtymäsäännöstä, jonka voimassaoloaika päättyy tämän vuoden lopussa. Listaamattomiin yhtiöihin tehtyjä rahastosijoituksia voidaan palauttaa vielä vuoden 2015 aikana vanhoin verotusperiaattein, mikäli sijoitus SVOP-rahastoon on tehty ennen vuotta 2014. Tämä johtaa useissa tapauksissa osinkoverotusta edullisempaan luovutusvoittoverotukseen, tai jopa siihen, että varojenjako voidaan tehdä verotta. Joissakin tapauksissa osinkoverotus saattaa kuitenkin olla verotuksellisesti edullisempaa, ja sen vuoksi verokohtelu on selvitettävä aina tapauskohtaisesti.

25

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman mukaan verotuksen kärkitavoitteiksi on asetettu tällä vaalikaudella mm. työn tekemisen, yrittämisen ja työllistämisen, riskinoton, omistamisen, investoimisen ja sijoittamisen kannustaminen.


26

Ålandsbanken | Fifax

Lattian alla on edistynyt putkisysteemi, joiden kautta kaloja voidaan siirtää altaiden välillä kasvun aikana. Tommy Andersson, Fifaxin tekninen päällikkö, esittää päälinjan, joka on lähes 2 metriä halkasijaltaan.


Fifax | Ålandsbanken

Se on iso. Siellä on korkean luokan teknologiaa. Se on

27

Herbert Sundqvist, rakennuspäällikkö

jännittävä. Fifaxin kalaviljelmä maalla ulottuu 15 000 neliömetrin alueelle Eckerön metsäalueella. Ensi kesänä toimitetaan ensimmäiset kirjolohet, jotka on kasvatettu täysin kontrolloidussa ympäristössä. Teksti: Helena Forsgård Kuva: Viktor Fremling

Fifax:

Tulevaisuuden kalanviljely saa muotonsa maalla

V

irkamiehiä Suomen maa- ja metsätalousministeriöstä vieraili vastikään Eckerön Storbyssä sijaitsevalla laitoksella. Todiste siitä, että suurta hanketta Ahvenanmaalla seurataan suurella mielenkiinnolla myös kansallisella tasolla. Samantapaisia laitoksia on tai ollaan rakentamassa myös muualla maailmassa – muun muassa Norjassa, Puolassa, Skotlannissa, Dubaissa, Romaniassa ja Saudiarabiassa – mutta tämä on suuri pohjoismaisella mittapuulla mitattuna. Projekti pysyy aikataulussaan. Vaihe yksi on melkein valmis, vaihe kaksi puolivalmis ja vaiheen kolme arvioidaan valmistuvan ensi kesänä. Intensiivisimmän rakennusvaiheen aikana noin 70 henkilöä päivässä osallistui työhön. Kyseessä on erittäin edistynyt elintarviketehdas. Halli, johon mahtuu 36 allasta ja kolme puhdistamoa – 12 allasta ja yksi puhdistamo per osasto – on yhtä iso kuin ostoskeskus Maxinge Jomalassa. Sieltä löytyvät myös tilat henkilökunnalle, laboratoriolle, valvontahuoneelle, omalle

hapentuotannolle ja hygieniasululle. Kukaan ei voi mennä altaille kulkematta sulun läpi. Laitos on jaettu viiteen hygienia-alueeseen. Näyttelyhuone, jossa kiinnostuneet voivat seistä ja katsoa altaisiin ilman että kalat häiriintyvät, on rakenteilla. Vaiheessa kolme rakennetaan myös biokaasulaitos, jossa sisäisesti käytettävä energia tuotetaan kalojen jätöksistä ja jätevedenpuhdistamon lietteestä. Hiljaista ja rauhallista Kaiken A ja O on luoda mahdollisimman suojattu ja kontrolloitu ympäristö kaloille, jolloin lopputuloksesta tulee paras mahdollinen. Vesi, jossa kalat uivat, pumpataan Ahvenanmerestä, johon on noin 1,8 km matkaa laitokselta. Se puhdistetaan, erilaiset taudinaiheuttajia sisältävät mikro-organismit poistetaan, ja lämmitetään 14–15 asteiseksi. – On suuri etu, että veden lämpötila voidaan pitää samana ympäri vuoden. Tasainen lämpötila takaa kalojen tasaisen kasvun. Meressä kasvavat kalat, lopettavat

Tavoite on saada häiriötekijät minimiin, sillä kalat pelästyvät helposti.

syömisen kun vedestä tulee liian lämmintä tai kylmää, sanoo Björn Geelnard, Fifaxin hallituksen jäsen. Hallissa ei ole ikkunoita ja valaistus suunnitellaan niin optimaaliseksi kuin mahdollista. Täällä täytyy lisäksi olla hiljaista ja rauhallista. – Tavoite on saada häiriötekijät minimiin, sillä kalat pelästyvät helposti, sanoo Geelnard. Pieni vedenkulutus Vedestä otetaan automaattisesti näytteitä ja sitä puhdistetaan jatkuvasti, sillä kalojen ulosteet sisältävät muun muassa fosforia ja typpeä. – Uutta vettä lisätään tarvittaessa, sillä osa haihtuu ja osan käyttävät kalat. Kysymys ei kuitenkaan ole isoista määristä, suurin osa kiertää laitoksen sisällä, sanoo automaatioinsinööri Tommy Andersson, joka on palkattu tekniseksi päälliköksi. Tekniikkaa kutsutaan nimellä RAS, joka tulee sanoista Recirculating Aquaculture Systems eli kiertävä vesiviljely. – Puhdistus tapahtuu


28

Ålandsbanken | Fifax

biologisessa prosessissa. Olemme käyttäneet tanskalaista osaamista ja tekniikka on erittäin salaista. Mitään ei saa valokuvata, ei edes itse talon betonirunkoa, sanoo Tommy Andersson. Tanskalaisia asiantuntijoita Lattian alla on edistynyt putkisysteemi. Päälinja on lähes 2 metriä halkaisijaltaan. – Tyhjiöpumppujen avulla kaloja voidaan siirtää altaiden välillä kasvun aikana, sanoo Pontus Nikula, Fifaxin toimitusjohtaja ja projektipäällikkö. Teknologian on toimittanut AKVA Groupin tytäryhtiö Tanskasta. Yhtiö on pörssinoteerattu Norjassa ja on maailman suurin omalla alallaan. Rakennusaikana paikan päällä oli tanskalaisia tekniikka-asiantuntijoita. Fifax on myös palkannut tanskalaisen kalatalouden asiantuntijan, Lars Stigaardin, joka on päävastuussa itse viljelystä. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, ensimmäiset kirjolohet toimitetaan kesällä 2016. Silloin on otettu varaslähtö aloittamalla ostetuilla kalanpoikasilla, mutta Fifaxilla tulee olemaan oma munahautomo jotta voitaisiin olla täysin omavaraisia kalanpoikasten suhteen. Pitkä matka Pontus Nikulalle ja Björn Geelnardille on työ Fifaxin kanssa ollut pitkä, melkein kahdeksan vuotta. Ensimmäisistä ajatuksista, jotka heräsivät kun he lukivat perinteisen kalanviljelyn negatiivisista vaikutuksista meriympäristöön – ”kuinka voimme viljellä kaloja ympäristöystävällisellä tavalla?” – tähän päivään, jolloin kolmasosa projektista on saatettu melkein loppuun. Rahoitus on ollut iso pähkinä purtavaksi. Kulut ovat lähemmäs 20 miljoonaa euroa sisältäen kiinteistön, joka on F-Fast yhtiön omistuksessa. Rahat täytyy olla käytössä kauan ennen kuin ensimmäinen kala voidaan myydä. Kuutisenkymmentä osakkeenomistajaa on investoinut

pääyhtiöön. Runsaat 50 % ovat ahvenanmaalaisia sidosryhmiä, puolet omistaa suomalainen riskisijoitusyhtiö Helmet Capital. Myös Ahvenanmaan maakuntahallitus ja Euroopan kalatalousrahasto ovat osallistuneet tukien muodossa. – Meille on myös ollut ensiarvoisen tärkeää, että pankkimme on ollut proaktiivinen ja luotettava. Ålandsbanken on ollut joustava ja hyvin yhteistyökykyinen prosessin varrella, sanoo Björn Geelnard. Markkinat löytyvät Tänään Suomessa kulutetaan noin 50 000 tonnia tuoretta lohta ja kirjolohta vuosittain. Fifax laskee toimittavansa 3 000 tonnia vuodessa silloin kun tuotanto on täydessä vauhdissa. Se vastaa puolta siitä määrästä, joka tänä päivänä viljellään verkkokasseissa ahvenanmaalaisilla vesillä. 15–20 henkilön arvioidaan saavan työtä päivittäisessä toiminnassa. Fifax viljelee vain kirjolohta ja siihen on muutama pääsyy. Suomen markkinoilla kirjolohi tunnetaan

Meille on myös ollut ensiarvoisen tärkeää, että pankkimme on ollut proaktiivinen ja luotettava. Ålandsbanken on ollut joustava ja hyvin yhteistyökykyinen prosessin varrella.

– kaikki myyvät sitä ja kuluttajat pitävät siitä. Sen lisäksi kirjolohi on kestävä ja monia muita lajeja helpompi viljellä. Björn Geelnard sanoo, että panostus on tietysti riskiprojekti. ”Kaikkea” voi tapahtua – markkina voi pettää ja hinta laskea. Sairaudet ja tekniset ongelmat voivat johtaa laskeneeseen tuotantoon. – Jos kaikki menee hyvin, tästä tulee hyvä business omistajille. Me uskomme tähän joka tapauksessa. Tänään yhä useammat syövät yhä enemmän kalaa, mikä on positiivista paitsi kansanterveydelle niin myös meille, toteaa Geelnard. Lisäksi ympäristöprofiilimme on erittäin vahva. Kalamme viljellään kestävästi ilman että meriympäristö kuormittuu. Nähtäväksi jää, mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan siitä – siis saammeko korkeamman hinnan ympäristöystävällisestä kalastamme, hän sanoo ja lisää: – Jos hanke osoittautuu onnistuneeksi, meillä on mahdollisuus laajentaa samalla tontilla!

Rakkaudesta mereen on tunnuslauseemme, joka hallitsee työtämme. Uskomme kestävään, suurimittaiseen kalanviljelyyn, jonka ympäristövaikutukset ovat minimaaliset, sanoo Fifaxin hallituksen jäsen Björn Geelnard, joka laskee yrityksen tuottavan 3 000 tonnia kirjolohta vuodessa.


Digitaaliset investoinnit | Ålandsbanken

29

Hyödy digitaalisista investoinneistamme

Nyt arjestasi tulee vieläkin yksinkertaisempaa Teksti: Joakim Enegren

Vuonna 2015 Ålandsbankenin digitaalisia palveluita on kehitetty ripeää vauhtia. Pankin nettisivut on uudistettu kokonaan ja Mobiilipankki julkaistaan puhelinsovelluksena. – Tämä on lähtölaukaus pitkäjänteisille panostuksillemme kohti käyttäjäystävällisiä digitaalisia palveluita, jotka tukevat visiotamme tulevaisuuden ihmissuhdepankista, sanoo markkinoinnin ja liiketoiminnan kehityksen johtaja Svein Erik Sogn, joka on vastuussa Ålandsbankenin digitaalisesta strategiasta.

T

yö Ålandsbankenin päivitetyn nettisivuston kanssa ylettyy paljon pidemmälle kuin varovaisiin visuaalisiin muutoksiin. Kyseessä on jännittävä ja uusi ajattelutapa, jossa käyttäjän tarpeet ovat keskiössä. – Aika, jolloin vain istuttiin kotona tietokoneen ääressä ajatellen ”Nytpä minä vähän surffailen”, on lopullisesti ohi. Tänään nettiä tarvitaan kun olemme liikenteessä kännykkä tai tabletti kädessä. Tämä muutos asettaa meille luonnollisesti uusia vaatimuksia, sanoo Svein Erik Sogn.

Hyvästi kankeat nettisivut Ulkonäön suurella muutoksella on oma nimi: Reagoiva web design, joka tarkoittaa, että nettisivut ja ulkonäkö sopeutetaan jokaiselle käyttäjälle. – Ålandsbankenin nettisivut mukautuvat tarpeeseesi riippuen siitä, käytätkö tietokonetta, tablettia vai matkapuhelinta. Sinulla tulee aina olla niin täydellinen kokemus kuin mahdollista, selittää Sogn. Uusi tapa esitellä rahastotarjontaa on hyvä esimerkki tästä käyttäjäkokemuksesta. Tietokoneella tai tabletilla voit selkeästi nähdä, miten kukin rahasto on kehittynyt ajan kuluessa. – Haaste, joka motivoi meitä kehitystyössämme, on

Mobiilipankki lanseerataan vuodenvaihteen tienoilla.

joka kerta löytää optimaalinen yhdistelmä fyysistä ja digitaalista kanssakäymistä. Siinä olemme täysin riippuvaisia asiakkaidemme antamasta palautteesta.

nainen lanka on, että haluamme tehdä yleiskuvan saamisen ja pankkiasioiden hoitamisen sinulle vieläkin helpommaksi – riippumatta siitä, missä satut olemaan, sanoo Sogn.

Pankkiasioita bussipysäkillä Samaan aikaan Svein Erik Sogn huomauttaa, että Ålandsbankenin suositulle Internetkonttorille ei ole tehty mitään muutoksia. Siellä odottavat kaikki tutut toiminnot ja palvelut kuten ennenkin. Se, joka haluaa uutta, ei kuitenkaan tule pettymään uuteen Mobiilipankkiin, Internetkonttorin pikkusiskoon. – Mobiilipankki-sovelluksessa iOS:lle ja Androidille pääset käyttäjänä kokeilemaan uusia palveluita, joista veikkaan tulevan erittäin suosittuja. Pu-

Hän tiivistää kaiken digitaalisen kehityksen Ålandsbankenilla yhteen yksinkertaiseen toteamukseen. – Kaikki, mitä teemme toimii rakennuspalikoina kohti tavoitettamme olla ihmissuhdepankki. Ei riitä, että sanomme ”Me olemme ihmissuhdepankki”, vaan meidän täytyy osoittaa väittämä toteen. Sen teemme käymällä

vuoropuhelua asiakkaidemme kanssa ja kehittämällä palveluita, joita he haluavat käyttää joka päivä.

Svein Erik Sogn, markkinoinnin ja liiketoiminnan kehityksen johtaja.


20. juhlavuosi kolmes Aika kuluu nopeasti kun on hauskaa! Tänä vuonna Paraisten, Tampereen ja Vaasan konttoreissa vietetään 20-vuotisjuhlia.

E

PARAINEN

nsimmäinen juhlija, Parainen, avasi ovensa 3. elokuuta 1995. Alusta lähtien konttori on sijainnut Kauppiaskatu 24:ssa kävelykadun varrella Paraisten ydinkeskustassa. Pankki osti koko kiinteistön mutta aluksi vain pientä osa tiloista oli omassa käytössä. Henkilökunta, joka aluksi koostui kahdesta henkilöstä, on vuosien mittaan kasvanut nykyiseen mittaansa sisältäen konttorinjohtajan, asiakasvastaavan ja kaksi palveluneuvojaa. Samanaikaisesti konttoria on vuosien saatossa remontoitu ja laajennettu niin, että pankki voi tänään ylpeänä esitellä tarkoituksenmukaisia ja viihtyisiä tilojaan.

Suuri markkinaosuus paikkakunnalla Konttorin tapaa työskennellä on alusta asti leimannut asiakaspalvelu sen pienen lisän kanssa, jossa ongelmien sijaan nähdään mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Asiakkaat ovat arvostaneet tätä asennetta ja suositelleet pankkia ystävilleen sekä tuttavilleen. Lopputuloksena Paraisten konttorilla on tänään suhteellisen suuri markkinaosuus paikkakunnalla. Nykyään talossa sijaitsee Ålandsbankenin ja tilitoimiston lisäksi toisenlainen ”pankki”, nimittäin Art Bank, joka on Pohjoismaiden suurin Salvador Dalin taidegalleria. 20-vuotispäivänään Ålandsbanken kutsui asiakkaitaan kierrokselle Art Bankin toimitiloihin.

Paraisten henkilökunta: John Laurén, asiakasvastaava ja Jan-Peter Pomrén, konttorinjohtaja. Varpu Öhrnberg ja Marja-Liisa Wihlman ovat työskennelleet Paraisten konttorissa alusta alkaen, nyt 20 vuotta

T

TAMPERE

ampereella toiminta alkoi jo kesän 1995 lopussa niin kutsutussa Ruuskasen talossa Puuvillatehtaankadulla. Konttorinjohtaja Leena Honkasalo-Lehtinen ja nykyisin Private Bankerina toimiva Kari-Pekka Tarko aloittivat toiminnan. Viralliset avajaiset pidettiin 23. lokakuuta 1995. Siinä vaiheessa konttori oli ehtinyt muuttaa nykyisiin tiloihinsa tunnettuun Napparin taloon Hämeenkadulla ja konttorissa oli viisi työntekijää. Talon on piirtänyt arkkitehti Bertel Strömmer ja se on rakennettu 1919–20 maan vanhimman hattu- ja turkisyrityksen Naparstok Oy:n toimesta. Sijainti on loistava keskellä kaupungin keskustaa Tampereen pääkadun varrella. Toiminta aloitettiin talon kahdessa ensimmäisessä kerroksessa, mutta työntekijöiden määrän kasvaessa vuonna 1997 otettiin myös kolmas kerros käyttöön kattavan remontin jälkeen. Tänään Tampereen konttorissa työskentelee 13 työntekijää.


ssa konttorissa Ainoa sisämaan konttori Tampereen konttori on ainoa Ålandsbankenin sisämaan konttori. Tamperelaisten lisäksi konttori palvelee koko Pirkanmaata, jossa on noin 400 000 asukasta. Kuten useimmissa muissa konttoreissa mantereella, aloitettiin myös Tampereella asuntolainoilla, jonka jälkeen konttori kasvoi nopeasti. Nykyään konttori tarjoaa sekä Private Banking- että Premium Banking palveluita. Tampereen konttorin vahvuus on monipuolinen osaaminen, mutta kaikilla asiakasneuvojilla on myös omat vastuualueensa. Pankkipalvelujen lisäksi hoidamme asiakkaiden juridisia asioita, muun muassa testamentteja, kuolinpesiä, pesänosituksia, perinnönjakoja ja edunvalvontaa.

Vaasan konttori jakaa tilat toisen ”pankin” kanssa: ravintola Il Banco.

Tampereen konttorin vahvuus on alusta asti ollut monipuolinen osaaminen.

V

VAASA

aasassa Ålandsbankenin konttori otettiin käyttöön 22. marraskuuta 1995. Pankki perustettiin silloin vastaremontoituihin toimitiloihin tunnettuun Hartmanin taloon Vaasan torin laidalle. Sen jälkeen konttori on ehtinyt muuttaa kaksi kertaa ja päätyi kesällä 2010 nykyiseen osoitteeseensa Hovioikeudenpuistikko 11:een kunnianarvoisan Wasa Aktie Bankin, sittemmin HAB:n kauniisiin tiloihin. Talo, joka valmistui vuonna 1904, on kastettu Kurteniaksi ensimmäisen pankinjohtajan Joakim Kurténin mukaan. Rakennus on Vasabladetlehden äänestyksessä valittu Vaasan kauneimmaksi taloksi. Tällä hetkellä konttorissa työskentelee seitsemän henkilöä. Myös Vaasan konttori jakaa tilat toisen ”pankin” kanssa, sillä samassa talossa toimii ravintola Il Ban-

co. Tätä voisi kuvailla epätavanomaiseksi mutta hyvin toimivaksi ratkaisuksi. Asuntolainoista varainhoitoon Myös Vaasan konttori aloitti painottaen asuntolainoja. Kehitys alalla on ollut nopeaa ja useimmat pankit tarjoavat tänään digitaalisia pankkipalveluja, myös Ålandsbanken. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että Vaasassa meillä on nykyään enemmän aikaa neuvontaan ja myyntiin. Päivittäisiä pankkipalveluja tarvitsevien asiakkaiden täytyy harvoin seistä jonossa ja ne, jotka haluavat varata ajan pankkineuvojalle pääsevät nopeasti tapaamiseen. Linjassa pankin tavoitteiden kanssa meillä on tavoitteena olla sijoittajan pankki jolla on vahva rahoitusosaaminen. Olemmekin Vaasassa systemaattisesti vuosien ajan käyttäneet resurssejamme ja osaamistamme tavoittaaksemme henkilöitä ja yrityksiä, jotka tarvitsevat varainhoitoa ja sijoitusneuvontaa. Meillä onkin nyt hyvä tasapaino perinteisen pankkitoiminnan ja varainhoidon eri muotojen välillä.


32

Ålandsbanken | Huomioita

Vaihtoehtoisia investointeja Kävele, pyöräile tai juokse!

Elämässä ei ole kyse vain rahasta, sen ymmärrämme luonnollisesti myös pankkina. Investoida voi monella tavalla. Tässä sinulle muutamia ehdotuksia ehkä kaikkein parhaiten Teksti: Mathias Wikström tuottavista investoinneista.

N

ykyaikaisissa matkapuhelimissa voit seurata liikkumistasi päivän aikana ja nähdä tuloksesi helposti. Jos haluat parantaa fyysistä hyvinvointiasi, avuksesi löytyy monia mobiilisovelluksia. Runkeeper on yksi suosituimmista. Sen lisäksi, että voit seurata kuinka paljon itse investoit omaan kuntoosi, voit useimmissa sovelluksissa jopa haastaa ystäväsi.

PUNAISTA, VALKOISTA VAI HYVÄÄ SEURAA?

O

letko kyllästynyt osakkeisiin? Haluaisitko laajentaa salkkuasi jollain erilaisella? Yksi vaihtoehto on investoida viiniin. Myös tässä tapauksessa täytyy olla sekä pitkäjänteinen että asiantunteva. Yleensä investoidaan hienoimpiin ranskalaisiin viineihin, mutta tavallisinta on varmaan se, että hyvä viini edeltää toista investointia – ystäviesi kanssa vietettyä aikaa.

Arkirumban paras tuotto

P

uoli tuntia lattialla lasten kanssa avaruusalusten, lohikäärmeiden, veneiden ja prinsessojen ympäröimänä on investointi, joka ei kaduta ketään. Lego haluaa leikin jatkuvan myös tulevaisuudessa ja allokoi nyt miljardi Tanskan kruunua luodakseen uusia kestäviä vaihtoehtoja tämän päivän raaka-aineille.

Investointi, joka lyö muut laudalta

O

tatko varasi nykyään itsestäänselvyytenä etkä investoi enää yhtä säännöllisesti kuin ennen? Ajattele tällöin ikivanhaa sääntöä, jonka mukaan jatkuvat investoinnit hajauttavat riskiä ja luovat hyvät edellytykset positiivisille tuloksille – tämä pätee myös ihmissuhteisiin. Monet ymmärtävät viisauden ainakin kerran vuodessa, kun ystävänpäivänä lähetämme kasoittain kukkia rakkaillemme (myynti kuusinkertaistuu yhdessä päivässä). Useampien päivien tekeminen ”kukkapäiviksi” on investointi, jota todella arvostetaan.

RATKAISEVIA

TEKOJA

U

sein emme osaa tarpeeksi arvostaa mahdollisuuksia ja turvaa, joista nautimme. Maailmassa, jossa ihmiset joutuvat pakolaisiksi aiempaa useammin, ei ole puutetta avuntarpeesta. Kaikki eivät voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin. Sinä lähimmäisenä voit investoida tukemalla suuria avustusjärjestöjä ja auttamalla kotipaikkakunnallasi.


Asiakaspalvelu | Ålandsbanken

33

Asiakaspalvelu:

PALVELUKSESSASI ”Pyrimme tulemaan Pohjoismaiden parhaaksi asiakkaista huolehtimisessa! Luonamme kukaan ei jää ongelmien ilmaantuessa yksin.” Maud Johans, Asiakaspalvelun osastopäällikkö Hei Maud, voitko hieman kertoa mitä Asiakaspalvelussa on meneillään? – Asiakaspalvelu vaihtoi kesän alussa nimeään kuvatakseen tehtäväämme paremmin kuin vanha nimi Contact Center. Otamme suuren vastuun niistä asioista, joissa asiakkaamme puoleemme kääntyvät ja haluamme tarjota korkeatasoista palvelua. Asiakas keskiössä tarjoamme nopeaa ja ammattimaista apua asioissa, jotka koskevat Ålandsbankenia ja palvelujamme. Mitkä ovat mielestäsi hyvän asiakaspalvelun tunnusmerkit? – Hyvä Asiakaspalvelu antaa henkilökohtaista, nopeaa ja ammattimaista palvelua asiakkaan valitsemalla yhteydenottokanavalla ja asiakkaan ehdoilla. Olemme riippuvaisia asiakkaistamme ja näemme jokaisen ajankohtaisen asian mahdollisuutena parantaa suhdettamme asiakkaisiimme entisestään. Palveluspesialistit osastollamme ovat sitoutuneita,

Asiakaspalvelun tiimi: Katja, Sandra, Tessa, Essi, Maud, Gitte, Anne, Lillan ja Mari.

Lyhyttä faktaa: Puhelujen määrä: 3350 kuukaudessa Vastausaika: tavoite on vastata puheluun 30 sekunnissa Vastausfrekvenssi: 91,1 % Asiakastyytyväisyysindeksi: 8,6

kiinnostuneita, osaavia ja motivoituneita. He keskittyvät täysin asiakkaaseen juuri tässä ja juuri nyt. Me haluamme oikeasti auttaa jokaista asiakasta, emmekä lopeta ennen kuin asia on kokonaan hoidettu. Miten työskentelette kehittääksenne palveluitanne? – Jaamme erilaisia vastuualueita, jotta kasvattaisimme osaamistamme osaston sisällä ja näin pystyisimme palvelemaan mahdollisimman nopeasti. Haluamme olla proaktiivisia organisaatiossa ja oppia koko ajan uusia asioita. Pohjimmiltaan meidän täytyy osata paljon kaikesta ja jokaisella tulee olla myös oma erikoistumisalueensa. Mikä mielestäsi erottaa teidät alan muista asiakaspalveluista? – Kun soitat Asiakaspalveluumme, tavoitat suoraan henkilön, joka on valmis vastaamaan kysymyksiisi ja

auttamaan sinua parhaalla mahdollisella tavalla. Emme joka kerralla voi ratkaista kaikkia ongelmia heti, mutta kiitos hyvien yhteyksiemme pankin muihin työntekijöihin pyrimme niin nopeasti kuin mahdollista palaamaan asiakkaalle hänen asiassaan. Me olemme ihmissuhdepankki ja sen tulee näkyä kaikissa kontakteissa kanssamme. Onko teillä joku oma motto? – Asiakaspalvelu ei ole osasto vaan asenne! Mitkä ovat hauskimmat/ kummallisimmat puhelut, joita olette saaneet? – Puhelinvaihde, joka on osa Asiakaspalvelua, saa paljon hauskoja kysymyksiä. Kyseessä voi olla kaikki Strandnäsin pankkiautomaatista siihen, pystyykö lapsenlapseni istumaan paikoillaan konsertin aikana.


34

Ålandsbanken | Peter Wiklöf

kysymystä Peter Wiklöf

Teksti: Tore Davegårdh Kuva: Viktor Fremling

Ålandsbanken kuului menestyneimpiin pankkeihin kuluneena vuonna. Konsernijohtaja Peter Wiklöf tietää miksi: ”Suurpankit rationalisoivat ja virtaviivaistavat tarjontaansa. Se johtaa persoonattomiin tarjoomiin. Erottaudumme muista kuuntelemalla tarkasti asiakkaiden toivomuksia.”

1

Pankin kannattavuus on nyt selvästi yli hallituksen tavoitteleman 10 prosentin. Tarkoittaako tämä, että osakkeenomistajat voivat luottaa runsaaseen osingonjakoon ensi keväänä? – On vielä liian aikaista antaa lausuntoja ensi kevään mahdollisista osingoista. Voin kuitenkin todeta, että Ålandsbanken on vahvan kasvun vaiheessa, mikä ei ole tilanne useimmille suurpankeille Pohjoismaissa. Tämä tarkoittaa, että Ålandsbanken ei jaa yhtä suurta osaa voitostaan kuin suurpankit tekevät, vaan jatkamme varmistaen pankkimme vakaan kasvun.

2

Ålandsbanken kuului Pohjoismaiden menestyneimpiin pankkeihin kuluneena vuonna. Mistä se pääasiassa johtuu ja mihin alueeseen haluat panostaa eniten tulevana vuonna? – Elämme maailmassa, jossa pankit yhä enenevissä määrin rationalisoivat ja virtaviivaistavat tarjontaansa. Se johtaa persoonattomiin tarjoomiin, joissa ero eri suurpankkien välillä on melkein olematon. Tässä maailmassa yritämme erottautua kuuntelemalla tarkasti asiakkaiden toivomuksia ja sopeuttamalla tarjontamme asiakkaiden tarpeisiin. Suurpankit ovat finanssialan prosessiteollisuutta – me olemme persoonallisia ratkaisuja rakentava käsityöläinen. Juuri nyt teemme kovasti töitä terävöittääksemme tarjontaamme säästämisen ja sijoittamisen alueella. Olen ylpeä osaamisesta, jota olemme onnistuneet Ålandsbankeniin kokoamaan ja nyt on osattava hyödyntää sitä täysin asiakkaidemme eduksi.

3

Mitä uhkia näet jatkuvalle korkealle kannattavuudelle? – Suurin pitkän aikavälin haaste on aina siinä, pystymmekö jatkossakin ansaitsemaan asiakkaidemme luottamuksen. Lyhyellä tähtäimellä ympäröivä maailma voi luonnollisesti vaikuttaa meihin osake- ja korkomarkkinoiden kautta. Toisaalta nyt, kuusi vuotta Lehman-romahduksen jälkeen, alamme tottua tällaisessa ympäristössä toimimiseen.

4

Varainhoidon organisaatiossa on tapahtunut suuria muutoksia. Miltä strategia näyttää tulevaisuudessa? – Varainhoidossa olemme sovittaneet yhteen Suomen ja Ruotsin resurssejamme. Olemme lisäksi vahvistaneet osaamistamme niillä alueilla, joilla tuntui löytyvän tarvetta. Asiakkaillamme on usein suuri kiinnostus ja tarve säästö- ja sijoituspalveluihin. Siksi onkin erittäin tärkeää, että pystymme vastaamaan asiakkaiden odotuksiin.

5

Osakekurssi on noussut voimakkaasti tänä vuonna, mutta kaupankäynti osakkeella on vähäistä. Näetkö sen ongelmana ja mitä voit siinä tapauksessa tehdä asialle? – Ålandsbanken on ollut listattuna Helsingin pörssiin vuodesta 1942. Osakkeen likviditeetti on ollut rajallista ja sen voi nähdä siten, että runsaat 9 000 osakkeenomistajaamme eivät ole olleet halukkaita myymään. Haluan luonnollisesti, että olemme kiinnostava yhtiö sijoittajille, mutta en näe sitä suurena ongelmana. Stabiilit osakkeenomistajat ovat etu kaikille yhtiöille, jotka työskentelevät pitkän aikavälin kestävien tavoitteiden kanssa.


Yhteyshenkilöt | Ålandsbanken

35

ÅLANDSBANKEN ABP PÄÄKONTTORI: Nygatan 2, Maarianhamina Ahvenanmaa Puhelin +358 204 29 011 (vaihde) www.alandsbanken.fi

PRIVATE BANKING Johtaja Maria Bernas-Hilli 020 429 3655 maria.bernas-hilli@alandsbanken.fi Yrjönkatu 9 A, 3. krs, Helsinki

LIIKETOIMINTA-ALUE SUOMI Johtaja Anne-Maria Salonius Puhelin 020 429 3401 anne-maria.salonius@alandsbanken.fi

HELSINKI Konttorinjohtaja Maarit Vesala 020 429 3601 maarit.vesala@alandsbanken.fi Bulevardi 3 TAMPERE Konttorinjohtaja Leena Honkasalo-Lehtinen 020 429 3201 leena.honkasalo-lehtinen@alandsbanken.fi Hämeenkatu 8 VAASA Konttorinjohtaja Lars Lönnblad 020 429 3301 lars.lonnblad@alandsbanken.fi Hovioikeudenpuistikko 11 TURKU Konttorinjohtaja Christer Fagerström 020 429 3116 christer.fagerstrom@alandsbanken.fi Hansakortteli, Eerikinkatu 17 PARAINEN Konttorinjohtaja Jan-Peter Pomrén 020 429 3153 jan-peter.pomren@alandsbanken.fi Kauppiaskatu 24

Tämän julkaisun sisältö on ainoastaan yleistä informaatiota, ei rahoitusneuvontaa yksittäiselle henkilölle. Vaikka Ålandsbanken on pyrkinyt todentamaan informaation, pankki ei voi taata, että informaatio on kaikissa suhteissa virheetöntä, täydellistä tai oikean kuvan antavaa. Informaatio ei ota huomioon yksittäisen henkilön taloudellista tai verotuksellista tilannetta. Sijoitusneuvontaa toivovan tulee kääntyä asiantuntijan puoleen ennen konkreettisen liiketoimen toteuttamista tai toimenpiteeseen ryhtymistä. Kaikkiin ennusteisiin liittyy epävarmuus ja todellinen tulos saattaa poiketa ennustetusta. Rahoitusvälineiden arvo voi vaihdella ja alentua, ja arvo voi joidenkin kohdalla tulla jopa negatiiviseksi. Ålandsbanken ei vastaa informaation johdosta mahdollisesti syntyvistä vahingoista ja tappioista, ei suorista eikä välillisistä. Informaatiota suojaa tekijänoikeus ja sitä ei saa kopioida, välittää edelleen tai julkaista ilman Ålandsbankenin lupaa. Tästä informaatiosta johtuvissa riitaisuuksissa yksinomainen tuomiovalta on suomalaisilla tuomioistuimilla Suomen lakia soveltaen.


Neliöt tuottamaan! Sijoita asuntoihin Asuntorahastomme kautta.

TÄYDENNÄ SIJOITUKSIASI VUOKRA-ASUNNOILLA. SIJOITA ASUNTORAHASTOON!

MINI SIJOITMI500 €US

• Vuokra-asuntojen suuri kysyntä tarjoaa hyvät mahdollisuudet tuottoihin. • Helppo ja tehokas vaihtoehto omille asuntosijoituksille. • Rahaston strategiana on sijoittaa uusiin, pienehköihin vuokra-asuntoihin Suomen suosituilla kasvupaikkakunnilla. • Näistä odotamme saavamme parhaan vuokratuoton. Rahasto omistaa nyt jo yli 2.000 tällaista asuntoa. • Hajauta sijoitussalkkusi ja pienennä sen suhdanneherkkyyttä – sijoita sinne, missä Suomi kasvaa. Lisätietoa saat puhelimitse numerosta 0204 29 011 tai osoitteesta www.alandsbanken.fi/asunto

Tervetuloa käymään tai mene osoitteeseen www.alandsbanken.fi

Kuljemme omaa tietämme

Rahastoa hallinnoi Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy. Rahastoesite sekä lisätietoja on saatavissa Ålandsbankenin kaikissa konttoreissa ja osoitteessa www.alandsbanken.fi. Ålandsbanken Abp markkinoi ja myy rahastoa Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimien sijoitusrahastojen asiamiehenä. Rahasto-osuuksien arvo voi nousta tai laskea markkinakehityksen myötä, etkä voi koskaan olla täysin varma siitä, että sijoittamasi pääoma palautuisi kokonaisuudessaan takaisin. Puhelut 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/minuutti, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/minuutti.

Profile for Ålandsbanken Abp

Alandsbanking number 1 2015 Finland (finnish)  

Lämpimästi tervetuloa Ålandsbanking lehtemme pariin.

Alandsbanking number 1 2015 Finland (finnish)  

Lämpimästi tervetuloa Ålandsbanking lehtemme pariin.

Advertisement