__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

VI#VISITALAJÄRV LAJÄRVI#VISITALAJÄRALAJÄRVI#VISITA VISITALAJÄRVI#VISITA ÄRVI#VISITALAJÄRVI# JÄRVI#VISITALAJÄRVI#VISITALAJÄRVI#VISITRVI#VISITALAJÄRV TALAJÄRVI#VISITALAJ LAJÄ ITALA A IS IT V IS I# V V R I# Ä V J LA A IT LAJÄRVI#VISITALAJÄR ÄRVI#VISITA VI#VISITALAJÄRVI#VIS VISITALAJÄRVI#VISITA ITALAJÄRVI#VISITALAJ I# IS V V R Ä I# V R Ä J LA A LAJÄR IT TALAJÄRVI#VISITALAJ VISITALAJÄRVI#VISITA VI#VISITALAJÄRVI#VIS

ALAJÄRVE N

KESÄ

LEHTI 2021

JANETTE LEPISTÖ: ITSEVARMUUTTA – VAI HULLUNROHKEUTTA?

60 SYYTÄ SUOMENMESTARUUTEEN SM-kulta tai 130 kilometriä suota

HELPOT RIBSIT & BURGERIT

PALUUMUUTTUJA ALAJÄRVI EI LÄHDE SYDÄMESTÄ. MUTTA MUUTTUIKO SE 20 VUODESSA?

AIVOT NARIKKAAN MAAILMAN ARVOSTETUIN ALZHEIMER-TUTKIJA KÄY ALAJÄRVELLÄ JUURETTUMASSA

VISIT ALAJÄRVI -KOHDEVINKIT 16-27 // URHEILIJAN RUOKAPÄIVÄKIRJA 9 // VES KIELELLE 50 // LASTEN PUUHANURKKAUS 63


I MA

ALA

JÄRV

DE IN

JÄRV

I MA

ALA

REUSED STRIPES sormus. Instagram @reusedstripes

DE IN

I V R Ä J A L A T I S I L V A # I T I V S R I V JÄ # I A V L R A Ä T I I J V S A I R L V Ä A # J I T I V A S L R I A Ä V T J # I I A S V I L VISITA VISITALAJÄR ALAJÄRVI#V ÄRVI#VISITAL JÄRVI# AJÄRVI#VISITVI#VISITALAJ SITALAJÄRVI I L L R V A A # Ä T I I T J I V S A I S R I L V Ä V A J # T I I A V S L I R A V Ä T I # I J I V S V A I R L V R Ä A # Ä J I T I V A AJ S L R I A Ä V T J # I I A S V I L L #VISITAI#VISITALAJÄRITALAJÄRVI#VJÄRVI#VISITA S V A I L V R A # Ä I T J I V A S R I V JÄ # I A V L R A Ä T I I#VIS I#VISITALAJ LAJÄRV VALAISIN. Sisustus Kokon

TINTTI, Alajärvi.

2

SUKKAPLOKKI. Paapo

REUSED STRIPES lamppu. Instagram @reusedstripes


MALJAKOT & PÖYDÄT. Sisustus Kokon -

TÄSSÄ LEHDESSÄ

PUNKKUA JA BURGERIA. Hotelli Alvariini & Punaisen tuvan Viinitila

Paavolan ulkojäiltä maailmanmestariksi S. 6

ALA

Laita grilli kuumaksi tai herkuttele lähiruokaa ravintolassa S. 50 JÄRV

I MA

DE IN

Muistitutkija muistaa, Alajärven eteenpäin pyrkivän meiningin S. 10

NÄLKÄ LÄHTEE SYÖMÄLLÄ

Alvar Aallon kaupunki S. 14 Esports on kasvussa S. 28 Ankkureiden yleisurheilu on parempaa kuin koskaan S. 34 Suomalainen puu kiinnostaa Japanissa S. 32

R FO S

E AL IN

ALAJ

ALAJ

Alajärveläinen tekonurmi on kehityksen kärjessä S. 46

R FO S

ÄRVI

E AL IN

ÄRVI

ALAJ

R FO S

E AL IN

Stadi vs. Lande – kumpi voittaa? s.52

PAAPO

Mikä on Alajärven tunnetuin brändi? S. 58

KASTELUPALLOT. Sisustus Kokon

AITOA ELÄMÄÄ! ALAJÄRVEN KESÄLEHTI 2021 JULKAISIJA Alajärven Kaupunki TOIMITUS Jussi Metsäpelto, Henna Matintupa, Vesa Koivunen TAITTO Woodsfield OY, Jussi Metsäpelto PAINOPAIKKA Mailhouse Oy, Espoo

3

ÄRVI


Alajärven monipuoliset mahdollisuudet Alajärven kaupunki tarjoaa monipuoliset ja erinomaiset puitteet asumiselle, yrittämiselle ja lomailemiselle. Alajärvellä on investoitu viimeisen kymmenen vuoden aikana kymmeniä miljoonia kaupungin palvelurakenteisiin. Olemme saaneet saneerattua täysin uuteen uskoon mm. yläkoulun ja lukion sekä terveyskeskuksen tilat. Tämän lisäksi uusi hirsinen päiväkoti, uimahalli, mo­­­­nitoimihalli, pallohalli ja pelastuslaitos ovat meidän isoimpia uudisinvestointeja. Alajärveltä löytyy myös hyvin laaja erikoisliikkeiden ja kaupan palveluiden tarjonta. Kesään kuuluu myös elinvoi­maisten kylien ja eri yhteisöjen järjestämät lukuisat kesätapahtumat. Nämä kaikki edellä mainitut palvelevat alajärveläisiä, naapurikuntien asukkaita ja myös kesäasukkaita. Alajärvellä on yli 1300 kesäasuntoa, joiden kesäasukkaat muodostavat myös tärkeän osan kaupunkimme elämää. Olemme myös kartoittaneet meidän etätyöskentelymahdollisuudet. Alajärvellä voit työskennellä vaikkapa Alvar Aallon suunnittelemassa Villa Väinölässä tai kaupunginkirjaston tiloissa. Tämän idyllisempiä ympäristöjä on tarjolla harvassa paikassa. Poikkeukselliset ajat ovat tuoneet etätyöskentelyn pysyväksi ta­v aksi monilla työpaikoilla. Työskentelyn lisäksi maa­seutumaisen kau-

pungin monipuoliset palvelut ja puhdas luonto tarjoavat loistavaa tekemistä vapaa-aikaan. Viime vuosien aikana olemme myös saaneet tänne useita paluumuuttajia. He ovat nähneet Alajärven edulliset asumiskustannukset yhdistettynä monipuolisiin palveluihin syyksi muuttaa tänne. Täällä lapset pääsevät lukioon ja ammatilliseen koulutukseen, lätkäjoukkueista ja muista harrasteryhmistä löytyy tilaa ja harjoitusaikoja inhimilliseen aikaan, kansalaisopisto sekä musiikki- ja kuvaamataidekoulut antavat kaikille jotain. Etäisyydet ovat lyhyitä vieden enimmilläänkin 20 mi­­ nuuttia matkustusaikaa. Alajärvi on lähellä luontoa ja tarjoaa elämiselle turvallisen ympäristön. Alajärvi on ehdottomasti kokoaan suurempi kaupunki ja tämä kannattaa tulla toteamaan tänne itse omin silmin. Ehkä tulevaisuutesi koti on täällä Alajärvellä, ja vähintäänkin suosittelen poikkeamaan täällä loma­ matkalla. Lukuisat kesätapahtumat, Alvar Aalto -keskus, Nelimarkka-museo, Lehtimäen Valkealampi ja monet muut kohteet ovat tutustumisen arvoisia paikkoja. Haluan toivottaa kaikille lehden lukijoille antoisia lukuhetkiä sekä turvallista ja aurinkoista kesää. Vesa Koivunen, Alajärven kaupunginjohtaja

4


Työtä tarjolla! Etätyöskentelyä Alvar Aallon Villa Väinölässä & maksutonta lastenhoitoa Alajärvi tarjoaa useita loistavia paikkoja etätyöskentelyyn eri puolilla kaupunkia. Työskentelypisteitä on valitta­ vissa mm. Alvar Aallon suunnittelemista Villa Väinölästä ja kaupunginkirjastosta. Lastenhoitoa alajärveläisille lapsiperheille sekä Alajärvellä oleskeleville etätyöläisille ja kesäasukkaille Etätyöpaikkojen lisäksi tänä kesänä on tarjolla maksutonta lastenhoitoa - paitsi alajärveläisille lapsiper­ heille, myös Alajärvellä oleskeleville etätyöläisille ja kesäasukkaille. Alajärven kaupunki on päättänyt järjestää yhteistyössä Alajärven seurakunnan, Alajärven 4H-yhdistyksen ja Alajärven MLL:n kanssa maksuttoman kesäkerhon vuosina 2012-2014 syntyneille lapsille. Kerho kokoontuu Paavolan koulun pihapiirissä 7.6.202130.7.2021. Toimintaa järjestetään arkipäivisin klo 10-15. Kerholaiset hyödyntävät Paavolan koulun tiloja sekä lähiympäristön monipuolisia liikuntatiloja ja -alueita.

Alajärven etätyöpaikat: alajarvi.fi/etatyo Lasten kesähoito, sähköposti: kerhotoiminta@alajarvi.fi

Alajärvi on kehittyvä kaupunki, myös työnantajana. Meillä työviihtyvyys on hyvä, ja työsuhteet yleensä pitkiä. Jopa niin pitkiä, että nyt väkeä jää eläkkeelle. Haemme tällä hetkellä tekijöitä moniin virkoihin ja työsuhteisiin. Ilmoitamme avoimet työpaikat pääosin kuntarekry.fi -sivuston kautta. Meille voit jättää myös avoimen hakemuksen!

Nyt haemme esimerkiksi: Alajärven kaupunki

Alajärven kaupunki

Ohjaajan (nuorisopalvelut) toimi

Suuhygienistin toimi

Hakuaika päättyy 29.4.2021 15:00

Hakuaika päättyy 30.4.2021 12:00

Alajärven kaupunki

Alajärven kaupunki

Terveydenhoitajan sijaisuus

Lukion lehtori

Hakuaika päättyy 30.4.2021 15:00

Hakuaika päättyy 30.4.2021 12:00

Alajärven kaupunki

Alajärven kaupunki

Palveluvastaavan virka

Ammattimies yleisille alueille

Hakuaika päättyy 3.5.2021 15:00 Alajärven kaupunki

Lähihoitajan toimi Hakuaika päättyy 3.5.2021 15:00 Alajärven kaupunki

Hakuaika päättyy 23.4.2021 15:00 Alajärven kaupunki

Ammattimies Hakuaika päättyy 23.4.2021 15:00 Alajärven kaupunki

Hakuaika päättyy 3.5.2021 15:00

Lyhytaikaiset koulunkäynninohjaajan sijaisuudet

Alajärven kaupunki

Alajärven kaupunki

Palveluvastaavan virka

Terveydenhoitajan sijaisuus Hakuaika päättyy 28.4.2021 15:00

Hakuaika päättyy 31.12.2021 15:00

Lyhytaikaiset opettajan sijaisuudet Hakuaika päättyy 31.12.2021 15:00

Alajärven kaupunki

Alajärven kaupunki

Suurtalouskokki

Sijaisia varhaiskasvatukseen

Hakuaika päättyy 20.4.2021 15:00

Hakuaika päättyy 31.12.2021 15:00

katso lisää netistä :www.kuntarekry.fi


MAAILMANMESTARI PELIN HAUSKUUS LÖYTYI ALAJÄRVEN VANHAN URHEILUHALLIN ULKOJÄILLÄ. JOSTAIN SYYSTÄ MIES EI OLE VIELÄKÄÄN ONNISTUNUT SITÄ HUKKAAMAAN.

6


TEKSTI: JUSSI METSÄPELTO. KUVAT: STT/LEHTIKUVA, VESA KOIVUNEN, OTTO LATVALA.

Kolmatta erää on pelattu noin kuusi minuuttia. USA hyökkää siniviivan yli. Suomi riistää kiekon, pelaaja numero 21 syöttää sen Rasmus Kuparille. Kupari vie pelivälineen hyökkäyspäätyyn. Heponiemi syöttää viivaan. 21 laukoo.

KIEKKO ON MAALISSA. 2-0 SUOMELLE.

Paavolan ulkojäillä treenatut laukaukset saavuttivat juuri korkeimman lakipisteensä: Suomi johtaa nuorten MM-finaalia Kanadan Vancouverissa varman oloisesti. Maalin tekijänä numero 21, Otto Latvala.

Miehen nimi painettiin hetkessä kiekkokansan mieliin ja historiaan. Tuo peli päättyi nuorten Leijonien MM-kultajuhliin. Kiekkohullun kansan loputon lätkän, ja varsinkin MM-lätkän nälkä on nostanut myös Nuorten Leijonien pelaamisen varsin suosituksi. Mutta kelataan hieman takaisin, sinne mistä tätä maalia edeltävät tapahtumat alkoivat. Alajärveläisittäin sanottuna ne alkoivat ”hallilta”.

HALLILLA – Siellähän se meni, oikeastaan kaikki vapaa-aika. Nyt siinä kaukaloiden päällä taitaa olla uimahalli. Ne oli hyvät kaukalot, siellä oli mahtavia pelejä, Otto toteaa. Ulkojäät eivät näitä miehiä haitanneet. Oli pakko päästä pelaamaan. Kiekon lisäksi pelattiin ulkona myös kaikkea muuta, aina kun vaan saatiin riittävästi porukkaa. – Tietysti pesäpalloakin pelattiin johonkin ikäluokkaan asti, kun Alajärvellä ollaan. Jääkiekko kuitenkin oli sitä mielekkäintä hommaa, Otto kertoo. Oton elinpiiri rakentui kiinteästi kodin ja hallin välille. Kaikki Alajärven keskustassa varttuneet nuoret tietävät mistä puhutaan. Halli näyttelee jonkinlaista osaa jokaisen 70-00 -luvulla keskustassa varttuneen nuoren mielenmaisemassa. Nyt jo purettu, keskustan vanha urheiluhalli on niin suuri pala alajärveläistä urheiluhistoriaa, että sitä on vaikea edes määrittää. Sen pukukoppien uumenissa Ottokin on sitonut luistimensa tuhansia kertoja. Urheilupyhätön sijainti on edelleen suunnilleen sama, kun Kitron pesäpallostadionin viereen on ra­kentunut uusi monitoimihalli ja uimahalli kuntosaleineen.

Myös jäähalli rakentui samaan kompleksiin Oton ollessa yläasteikäinen. Siellä Otto ehti pelata sen verran, että halli tuli tutuksi. – Pääsin muuten pelaamaan siellä JPK:n mukana kolmosdivariakin 15 -kesäisenä, ja tein siellä maalinkin. Siinä oli monen ikäistä miestä joukkueessa ja peli oli sellaista hauskanpitoa, siitä jäi hauska muisto. Tuolloin jo S-Kiekon C-junnuissa kiekkoileva Otto alkoi pikkuhiljaa todeta kiekon olevan ihan oikeasti kivaa hommaa. Lahjakkuudet yleensä huomataan, ja Oton tie vei jo 16-vuotiaana HPK:n organisaatioon. Siellä hän kiekkoili B- ja A-junioriaikansa HPK:n väreissä. A-nuorissa Otto oli mukana pokkaamassa SM-kultaa samalla kun hänet valittiin vuoden tulokkaaksi. Välissä Latvala pelasi Mestistä Lempäälän Kisan väreissä pari kautta. – Täysillä on menty junnusta asti, koska kiekko on ollut kivaa hommaa. Helppohan siihen on ryhtyä, kun se on Suomessa sillä tavalla päälaji, Otto pohtii. – A-junnukaudella kulki ihan hyvin. Siinä tuli se diili HPK:n kanssa ja siinä alkoi konkretisoitua, että tästä voisi tulla ihan ammatti.

POIKAKOULUSSA Otto eli lapsuutensa nelilapsisen perheen toiseksi nuorimmaisena. Vilskettä riitti. Kotitalo on edelleen samalla paikalla Alajärven keskustassa, kymmenkunta kaukalonmittaa Paavolan Koululta. Siinähän se ala-asteikäisen Oton elinpiiri oli, turvallisella janalla kodin ja koulun välillä. Pienen kaupungin huolettomuus jätti hyvät muistot.

» Alajärven kaupunginjohtaja Koivunen on reilut 3 senttiä keskipituista suomalaista pidempi mies. Kuva kertoo olennaisen alajärveläislähtöisen puolustajan vahvuuksista. Kaupunki muisti maailmanmestaria pienellä juhlalla kesällä 2019.

7


» “Kiekko vaan oli hauskaa ihan sieltä Alajärven ulkojäiltä lähtien. C-junnuikäisenä alkoi olla jotain toiveita, että voisihan tästä tulla jopa ammatti”

- Meistä -99 -syntyneistä tuli kaksi poikaluokkaa yläasteelle. Kuinka ollakaan, minä olin toisessa niistä. Siihen sattui, no, miten sen sanoisi – aika energistä porukkaa. Siinä kun pojat on keskenään, niin siinähän välillä sattuu ja tapahtuu. Oli kyllä hauskaa aikaa, Otto muistelee. Nuoruudesta jäi mukaan kavereita, joita tulee tavattua vielä tänäkin päivänä. - Viimeksi jouluna tuli kotopuolessa käytyä. Aina siinä jonkun kaverin kanssa tulee kahviteltua samalla. Osa asuu vielä Alajärvellä, ja moni tulee käymään samoihin aikoihin juhlapyhinä kotopuolessa. Kyllä Alajärvi synnyinpaikkana on eräänlainen tukikohta edelleen, Otto miettii.

NIMI LEHTEEN Otto Latvala oli ennen vuoden 2019 nuorten MM-kisoja varsin tuntematon nimi HPK:n ulkopuolella. MM-kisaryh­ mään pääsy on iso saavutus, ottaen huomioon jääkiekon tason ja harrastajamäärän suomessa. Maalinnälkäiselle yleisölle se on kuitenkin vasta alkupala. Siinä vaiheessa

vasta astutaan armottomalle areenalle, jossa yleisö on valmis nostamaan leijonansa ikuisten legendojen joukkoon. Tai syöksemään lampaansa alas jalustoilta, kenties ikuisen ivailun kohteeksi. Onnistumista täytyy tulla, jos MM-karkeloista meinaa nimihyötyä saada. Ja sitähän tuli. Finaalipelissä kiekko maaliin, ja kultamitalit kaulassa kotiin. Kaksi maalia ja laadukas puolustaminen läpi koko turnauksen nostivat Latvalan nimen kerralla kiekkokansan tietoisuuteen. Välttämättä se ei perustekemiseen HPK:n riveissä vaikuta, mutta nuo hetket ovat niitä, joiden vuoksi peliä pelataan. Nämä jättävät ikuisen leiman mieheen ja sankariteot muistetaan. - En mä siinä mitään ihmeempiä ajatellut. Sain syötön lapaan, vedin maalia kohti ja se sattui pomppimaan si­sään. Oli kyllä hieno tunne, Otto muistelee. Kultamitalit kaulassa kotiin palaava Latvala alkoi pikkuhiljaa tajuta, mitä tämä merkitsi Suomelle. - Kyllähän noita kisoja seurataan, sen sai huomata. Ei sitä siellä paikan päällä niin miettinyt, mentiin poikien kanssa ja pelattiin vaan. Jäljestä päin sen sitten alkoi tajuta, että olipas hieno reissu, Latvala summaa.

HPK:SSA HYVÄ OLLA

» Latvalan palkan maksaa nykyään HPK. “Hyvä täällä on ollut pelata. Hämeenlinna tuntuu kotoisalta”, Otto kertoo.

8

Kausityöläinen on viihtynyt hyvin HPK:n riveissä. Hyvässä organisaatiossa ei ole tarvinnut muuta edes miettiä. Mies on kotiutunut Hämeenlinnaan hyvin, ystävät ja arki ovat siellä. Oranssi nuttu puetaan päälle vähintään ensi kauteen päättyvän sopimuksen loppuun asti. - Hyvä täällä on ollut pelata, ensi kauden jälkeen tietysti katsotaan uudestaan mikä on tilanne. Sitähän se on tämä kausityöläisen arki, ei voi tietää mistä itsensä sen jälkeen löytää, Otto päättää.


Lyhyesti urheilusta: KANSIKUVAN JANETEN TERVEISET

JSPS EI YMPÄRIPYÖREILE

Kannen viehättävä nainen on Lehtimäen Jyskeen Janette Lepistö. 27-vuotiaan Janeten viime kausi alkoi lupaavasti, mutta katkesi loukkaantumiseen. Viime talven aikana Janette on kuntoutunut huippuiskuun, ja tämän kauden tavoite on rikkoa jälleen ennätyksiä.

Järviseudun Pyöräilyseura on Suomen ehkä tuorein, pyöräseura. Seuran tappihenkilöt tarjosivat kahvia toimittelijalle. Ja hyvää pullaa.

60 metrin rajan rikkomiselle on tiettyjä henkilökohtaisia syitä. Kaupunginjohtaja Koivunen haastoi naista yhteistyösopimuksen kirjoittamistilaisuudessa vetoon: Jos keihäs ei lennä yli 60 metriä, niin Janette lähtee ensi syksynä Koivusen pariksi erävaelluksen SM-kisoihin. 70-100 kilometrin vaelluskisa ei Lepistöä suuremmin houkutellut. - Joo, taitaa olla helpompi heittää se 60 metriä, Janette totesi.

Seuralla on kova tavoite kehittää toiminta vakavaasteiseksi heti ensimmäisestä kaudesta lähti­en. Juniorisarjoissa on odotettavissa mitali­menestystä, myös miehissä saattaa esiintyä varteenotettavaa kisa-aktiivisuutta. Pyysimme puheenjohtaja Veijo Peltomäeltä muutaman pyöräilyreittivinkin mökkiläisille:

Paalivuoren patikkareitti 23,5 km - Maastopyörälle. On loistava, upeat maisemat. Koko järven kierros ehkä vähän tekninen aloittelijalle. Mutta seuran väki tykkkää lujasti!

Alajärven kierros, 20 km - mitäs sitä klassikkoa parantelemaan. Varo rekkoja!

Soini-Suninsalmi-Länsikylä-Saukonkylä, 85 km - Ainoo pulma tänä kesänä on, että syökö pizzan Suninsalmella vai Valkealammella. Molemmissa ei jaksa millään samalla reissulla!

RATSAA ILTARASTIT! » Janette uskoo 60 metriin, jos vain kroppa kestää.

Jäämme odottamaan 60 metrin heittoa. Tietysti toivotaan, että Koivunen joutuu etsimään vaellusseuraa muualta!

Kartan avulla rastien etsiminen metsässä on koukut­tavaa puuhaa. Järviseudun rasti järjestää eri tasoisia ratoja koko kesän ajan. Lisätiedot jarviseudunrasti.fi

OLETKO KOSKAAN MIETTINYT, MITÄ KEIHÄÄNHEITTÄJÄ SYÖ?

Me toimituksessa mietimme sitä. Pyysimme Janette Lepistöltä ruokaohjelman. Janette kertoi, että ruoan pitää olla sellaista, että se itselle maistuu. Eikä syömi­ sestä pidä tehdä liian vaikeaa. Liiallinen terveellisyyteen tuijottaminenkaan ei ole Janeten mukaan pitkän päälle kestävää.

Treenipäivän ruokailut:

Treeni

Treeni

AAMUPALA Smoothie: -maitorahka 200g -banaani -oliiviöljy n15g -kaurahiutaleita n30g -kotimaisia marjoja n100g

LOUNAS -lounas noutopöydästä lautasmallin mukaan, jälkkäriks hedelmä tms.

PÄIVÄLLINEN -riisi/pasta n80g -liha/kana n130g -reilusti kasviksia -pähkinöitä n30g Herkku: Geisha kismet -patukka :)

VÄLIPALA -banaani -heraproteiinia n30g

ILTAPALA -ruisleipää 4 siivua -kevytmargariinia -kinkkuleikkeleitä -vähärasvaista juustoa

-kasviksia -kananmunan valkuaisia 4 -kananmunan keltuaisia 2


MUISTIN PUOLESTA FINGER-tutkimus teki sen, mihin 200 lääketutkimusta ei pystynyt. TEKSTI JUSSI METSÄPELTO // KUVAT STT/LEHTIKUVA

”Vieras numero soitti parikin kertaa, kymmenen-yhdentoista aikaan yöllä. Sitten tuli tekstiviesti, jossa pyydettiin vastaamaan puheluun. Soitin takaisin. Pyysivät ottamaan tuolin alle ennenkuin kertovat asiansa” NELJÄS JOULUKUUTA 2020. Aamu­ päivä Uudessa Seelannissa, Rymansäätiön kotimaassa. Ryman-säätiö on juuri päättänyt myöntää Ryman-palkin­ non alajärveläissyntyiselle professori Miia Kivipellolle ja hänen 20-vuotiselle työlleen muistisairauksien parissa. – Ryman on kuin meidän alan Nobel. Eihän sen suurempaa kunnianosoitusta voi saada. Päällimmäisenä minulle ja koko ryhmälle tuli vain se suunnaton ilo tästä. Meillä on ollut hyvä tiimi, sama porukka on tehnyt työtä FINGER-tutkimuksen parissa jo 12 vuotta, Miia Kivipelto kertoo ääni iloa pursuten.

10

FINGER-tutkimus osoitti en­­­sim­mäi­­senä maailmassa, että noudattamalla monipuolista elintapaohjelmaa voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikentymistä. Ryman-palkinnon kohdalla puhutaan tunnustuksesta, jota ei saada sattumalta. Palkintosummaa katsoessa asiaan vihkiytymättömälläkin on 150 000 syytä ymmärtää, että nyt ei puhuta mantelista puurolusikassa. Jotain on tehty todella oikein, ihan koko maailman mittakaavassa. Mutta mitä?

YLI 200 LÄÄKETUTKIMUSTA NOLLATULOKSELLA Alzheimer on huolestuttava sairaus, ja se on lisääntynyt määrällisesti valtavan paljon väestön pidentyneen eliniän myötä. Yli 85-vuotiaista noin kolmanneksella todetaan jonkinasteinen muistisairaus. Maailmassa on tällä hetkellä 50 miljoonaa muistisairasta, ja vuoteen 2050 mennessä arviot ennustavat määrän olevan kolminkertainen. Lääkehoidolla ei ole saatu merkittäviä tuloksia. Muistisairauksien tiimoilta on tehty yli 200 lääketutkimusta, ja kaikkien tulos on negatiivinen.


Kun lääkehoito ei tehoa, on käännettävä kaikki kivet ennaltaehkäisevän hoitotyön parissa. FINGER-toimintamallissa muistisairauksia, erityisesti Alzheimerin tautia, pyritään ehkäisemään ennalta viisialu­eisen elintapaohjelman avulla. Tutkimuksen nimeen liittyvä Fingerteema ja ”brändi” syntyi Miian mukaan sattumalta.

- Ei sitä silloin kukaan osannut edes ajatella, että se nimi FINGER [Finnish Geriatric Interventiot Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability] voisi viitata myös siihen toimintamal­ liin. Yksi käsi, viisi sormea: Fyysinen aktiivisuus, ruokavalio, kognitiivinen aktiivisuus, sosiaalinen aktiivisuus ja sydänterveyden riskitekijät. Ei näin laaja-alaista interventiotutkimusta ollut aikaisemmin tehty, kun aloittelimme tätä vuonna 2009, Kivipelto jatkaa.

Onnistumisia oli Kivipellon mukaan useita. Asiat vain lähtivät oikeaan suuntaan. Uskallus näin ison kokonaisuuden paketointiin oli tärkeässä roolissa. Hyvä tiimi ja ajankohtaisuus, kun muistiterveys oli kuuma puheenaihe. Konkreettinen ja innovatiivinen paketti sai lopulta hyvän vastaanoton, ja sen jalkauttaminen toteutukseen asti oli helppoa. Hyvät tutkimustulokset ensimmäiseltä kahden vuoden jaksolta saivat FINGER-toimin­ tamallille jatkuvasti lisää suosiota.

11


Vaadittiin kuitenkin määrätietoista puristamista, koska kokonaisuutena tutkimus on hyvin kunnianhimoinen. Matkaan mahtui myös haasteita ja vastustusta. Esimerkiksi rahoituksen löytäminen näin pitkään tutkimukseen oli haasteellista. Töitä tehtiin Kivipellon mukaan paljon, koska tiimi uskoi asiaansa niin lujasti. - Mä olen ajatellut tätä aika paljon, ja tullut siihen tulokseen, että missään muussa maassa tämä ei olisi onnistunut kuin Suomessa. Siitä minä olen kyllä ylpeä. Suomessa on oikeanlaiset verkostot ja perinne tämäntyyppisille tutkimukselle esimerkiksi diabeteksen ja sydänsairauksien saralla. Terveydenhuollon väki ja myös kansalaiset ottavat tutkimukset tosissaan. Tällainen niinsanottu dropout-määrä näissä tutkimuksissa on aina ollut aika matala. Kun suomalaiset jotain aloittaa, niin se kanssa tehdään, Miia pohtii. Tärkein voimavara FINGER-tutkimuksen taustalla on kuitenkin Miian tiimi. Sama johtoryhmä 11 vuoden takaa on edelleen kasassa, ja se kertoo olennaisen upeasta yhteishengestä. Ensi vuonna alkaa FINGER-tutkimuksen 11-vuotisseuranta Suomessa. Kivipelto odottaa tutkimustuloksia jännittyneenä, näkyvätkö elintapaohjelman hyödyt vielä 11 vuoden päähän? Pystyvätkö ihmiset pitämään terveellisen elämäntavan ja minkälaisia vaikutukset ovat näin pitkällä aikavälillä? Miian professuuri on Karoliinises­­sa Instituutissa Tukohlmassa. FINGERtutkimus kansainvälistyy hurjaa tahtia, ja Ryman-palkinnon myötä huomion määrä on moninkertaistunut. Kansainvälinen World Wide Fingers-ohjelma tekee tänä päivänä asiaa tunnetuksi 40 maassa ja kaikissa maanosissa. Tutkimuksen pohja on kuitenkin edelleen Suomessa ja suomalais-ruotsalaisessa yhteistyössä. Tämä asetelma antaa erinomaiset lähtökohdat tutkimuksen kansainvälistämiselle. Kivipellolla on professuuri myös Itä-Suomen yliopistossa, ja hän on Suomen työssä jatkuvasti mukana. - Kansainvälisellä puolella on paljon yhteistyötä maailman johtavien yliopistojen kanssa. Tosi isoja tutkimuksia ja

12

uusia maita. Esimerkiksi Yhdysvallat tai Latinalainen Amerikka, Intia, Etelä-Korea, Japani ja vaikka esimerkiksi Afrikan valtioita. Onhan se aikamoinen juttu yrittää harmonisoida, että miten ne tekee sen ihan erilaisessa kulttuurissa. Tutkimus pitää osata mukauttaa kulttuurin ja väestön mukaan, ja sen kanssa tehdään nyt paljon töitä. Luulen, että tämä tulee meitä myös auttamaan pitkässä juoksus­ ­sa. Kun saadaan kustakin kulttuurista ne parhaat opit, Miia näkee. Kansainvälistyminen pitää kiireisenä samalla, kun työ Suomessa jatkuu. ALAJÄRVELLÄ MUISTI LEPÄÄ Kotiseutu on Kivipellolle rakas ja tärkeä. Perheen kotipaikaksi on rakentunut Tuk­­holma, jossa myös pojat, Joshua, 11 ja Joel, 9, ovat syntyneet. Alajärvellä ja maaseudulla käynti on muodostunut hyvin tärkeäksi koko perheelle. Alajär­­vi­­ on eräänlainen kiintopiste ja rauhan paik­­ka. Juuret ovat Alajärvellä, ja Miian täytyy päästä miehensä sanojen mukaan Alajärvelle ”juurettumaan”. - Pojat jo sanoivat, että heti kun ensimmäinen laiva tai lentokone lähtee, niin mennään Alajärvelle. Korona-aika on­­ ­ollut omituista, kun ei olla päästy Suo­ meen ollenkaan. Kyllä hekin sitä kaipaavat. Maalla on ihanaa olla, onhan tämä Tukholman meno aika hektistä. Parasta muistinhoitoa se on, kun pääsee käymään Alajärvellä, Miia nauraa.

Miian täytyy miehensä sanojen mukaan päästä ”Alajärvelle juurettumaan” Muistitutkija pitää huolta omasta muististaan liikunnalla ja perheen kanssa vietetyllä ajalla. - Talvella oltiin Pohjois-Ruotsissa laskettelemassa. Kehuin miehelleni, että siellä pohjanmaan tasangoilla, Lakeaharjulla minä olen laskettelemaan opetellut. Samoista asioista nautin edelleen kuin

nuorenakin. Pelaamme koko perheellä myös aika paljon tennistä. Sitäkin harrastin jo Alajärvellä ollessa. Se lapsuudesta Alajärvellä onkin jäänyt mieleen, kun sai tehdä niin monenlaista. Pelattiin vähän pesäpalloa, pyöräiltiin, Myllykankaan koulun pihalla leikittiin paljon. Se ei ollut niin vakavaa, vaan puuhasteltiin vapaasti. Nyt, kun omien lasten elämää katsoo täällä Tukholmassa, niin se on vähän, että jos uit, niin sitten uit tosissaan, Miia pohtii. YHTEISÖ OHJASI ETEENPÄIN Lapsuus oli Alajärven Kurejoella Miian muistojen mukaan niin hyvää kuin se vaan voi olla. Luonto oli lähellä ja isä vei usein metsiin. Paljon urheilua ja harrastuksia, hyviä ystäviä ja maaseudun leikkejä ja puuhia. - Meillä asui siinä kotona kolme sukupolvea, isovanhemmat olivat minulle valtavan tärkeitä. Suurin sysäys uralle taisikin tulla mummin sairastuttua Alzheimeriin. Olen aina ollut kiinnostunut ihmismielestä, ja mummin sairauden myötä muisti alkoi kiinnostaa entistä enemmän. Täysin huoletonta lapsuus ei ollut. Isä kuoli auto-onnettomuudessa Miian ollessa 9-vuotias. - Olihan se kova paikka. Siinä se laaja tukiverkosto ja isovanhemmat olivat valtavan arvokkaita. Tukea kyllä sai runsaasti ja joka puolelta. Jotenkin se yhteisöllisyys lämmittää mieltä vielä tänä päivänäkin ihan valtavasti. Ehkä sekin lopulta opetti sellaista sitkeyttä, että kaikesta selvitään, Miia muistelee. Surullisistakin asioista puhuttaessa Miian äänessä paistaa positiivisuus, ilo ja kiitollisuus. Kipeät asiat on käsitelty ja laitettu muistojen arkkuun asioina muiden joukossa. Miian oma äiti oli opettaja, joten malli ja kannustus opiskeluun on tullut läheltä. Tosin kannustusta siihen ei paljoa tarvittu. Lukeminen kiinnosti Miiaa ihan nuoresta pitäen, jopa liikaakin. - Olen aina ollut lukutoukka, ja kyllä se palo siihen on tullut sisältä päin. Joskus kotona jo rauhoiteltiinkin, että älä nyt enää lue. Olin jo yläasteikäisenä valtavan


» Ryman Healthcaren toimitusjohtaja Gordon MacLeod ja Uuden-Seelannin pääministeri Jacinda Ardern Ryman-palkinnon luovutustilaisuudessa.

kiinnostunut ihmisen käyttäytymisestä ja siitä, miten mieli toimii. Se kiinnostus lääkärin ammattia kohtaan heräsi silloin. Kun mummin muisti alkoi heikentyä, aloin miettiä, mitä ihmisen muistissa tapahtuu, kun me vanhennutaan, Miia miettii.

“ Joskus kotona jo rauhoiteltiinkin, että älä nyt enää lue” Eteenpäin pyrkivä asenne tuli lapsuu­ dessa ja nuoruudessa Miian mukaan läpi alajärveläisyydestä ja ilmapiiristä siellä. - Kyllä minulla on sellainen malli tullut sieltä nuoruudesta. Mahdollisuudet tehdä asioita ja sellainen eteenpäin menemisen ilmapiiri Alajärvellä oli hyvin vahvana. Minusta se näkyi ihan koulumaailmassa yläasteella ja lukiossa. Jotenkin se oli innostavaa, Miia kehuu. LÄÄKÄRI JA TUTKIJA 19-vuotiaana Miia lähti Kuopioon opiskelemaan lääkäriksi. Tutkijan rooli tuli mukaan ihan selkeänä valintana. Silti lääkärin työt ovat pysyneet rinnalla koko uran ajan. Erikoistumisvaiheessa

Kivipelto kiersi päivystävänä lääkärinä monellakin paikkakunnalla tehdessään erikoistumisopintoja samalla. Nyt tutkimusjohtajana Tukholmassa työ on erilaista, mutta potilaskontaktin ja lääkärin työn hän pyrkii säilyttämään rinnalla edelleen. - Se tuo sen merkityksen mun työlle, että voi ammentaa suoraan sieltä potilaalta

niitä tuloksia, mitä tutkimuksesta on tullut. Ja sieltä tulee myös ne vastaukset, että mikä oikeasti on tärkeää potilaalle ja vanhemmalle ihmiselle. Miia väitteli tohtoriksi Kuopion Yliopistossa 2002. Sen jälkeen tuli kutsu postdoc-opintoihin Karolinska Instituuttiin Tukholmaan. Alun perin puolen vuoden mittaiseksi ajateltu Tukholman reissu on kestänyt nyt 19 vuotta. Tukholmaan on muodostunut perheen koti, vaikka World Wide Fingers pyrkii viemään Miiaa ympäri maailmaa. - Korona-aikana kaikki on tietenkin ollut etäyhteyksien varassa, nyt ei ole reissattu. Nyt päivä voi alkaa palaverilla Japanin kanssa, perään joku Aasian maa, ja sitten iltapäivä voikin olla Suomen FINGER-tiimin kanssa. Päivän päätteeksi palaveerataan Yhdysvaltain asioita. Aika vaihtelevaa tämä työnkuva tällä hetkellä on, Miia nauraa. ETEENPÄIN MENEMISEN MEININKI Ryman-palkinto avasi FINGER-tutki­ mukselle niin paljon ovia, että tulevaisuus näyttää kiireiseltä pitkään. Maailman johtavien yliopistojen mukaantulo, kotimaan tutkimuksen edistyminen, pandemian vaikutusten seuranta ja kymmenet muut asiat tutkimuksen ympärillä eivät ainakaan rauhoita Kivipellon to-dolistaa. Äänestä ei silti kuulu pienintäkään epäilystä siitä, etteivätkö suunta tai sävelet olisi selvänä. FINGER-tutkimuksen yksi kiistaton menestystekijä on tullut haastattelun aikana hyvin selväksi. Tutkimuksen johtajan eteenpäin menevä asenne, positiiviisuus ja ilo siirtävät vaikka kivitalot mennessään. Jospa tuo eteenpäin menemisen asenne voitaisiinkin paikallistaa Alajärven juomavedestä johtuvaksi.

» Ryman-palkinto tuli Miia Kivipellolle täyte­n ä yllätyksenä. Tunnustus on hänen mukaansa koko upean tiimin ansiota, ja kun­­­­n iasta on iloittu yhdessä.

13


» Alvar Aalto Helsingin Seurahuoneella 1963 toimistonsa henkilökunnan kanssa. Kuva: Alvar Aalto -säätiö

ALVAR AALLON ALAJÄRVI TEKSTI: JUSSI METSÄPELTO KUVAT: ALVAR AALTO -SÄÄTIÖ, HEIKKI HAVAS, JUSSI METSÄPELTO

Maailman tunnetuimpien arkkitehtien joukkoon lukeutuva mies piti Alajärveä henkisenä kotinaan. Hän suunnitteli alkuuransa kannalta keskeisiä töitä juuri Alajärven ja alajärveläisten toimeksiannosta. Kenties se on yksi syy sille, miksi Alajärvi saa nyt esitellä kaupungin kokoon nähden täysin poikkeuksellista Aalto-kohteiden kokonaisuutta. Erään blogistin tekstistä poimittu kommentti tiivistää asian melko maireasti. ”Jos nimittäin jokin Suomen kaupungeista on Alvar Aallon kaupunki, niin se taitaa olla Alajärvi”.

14

Totuuden nimissä tämä on vain helsinkiläisen blogistin mielipide. Mutta tietysti tästä otetaan kaikki ilo irti! Lähetin blogistille suklaalevyn kiitokseksi. Ei kommentti ihan katteeton ole. Mennään siihen, miten tähän tilanteeseen on tultu.

”Jos nimittäin jokin Suomen kaupungeista on Alvar Aallon kaupunki, niin se taitaa olla Alajärvi.”

Aallon Alajärvi Miten pienestä maalaiskylästä sitten tuli Aalto-pyhättö? Varmasti suurin syy on se, että Aalto vietti paljon aikaa nuoruudessaan Alajärvellä. Hän piti tästä paikkakunnasta. Arkkitehtiylioppilaan ensimmäisen työn, Nuorisoseuran, jälkeen paikkakunnalle syntyi Aalto-rakennuksia niin perhesyistä kuin tilauksestakin. Kunnansairaala valmistui syksyllä 1927 Aallon piirtämänä. Vuotta aiemmin oli valmistunut Villa Väinölä, Alvarin suunnittelema koti ja toimisto veljelleen Väinö Aallolle. Kohteita syntyi pikkuhiljaa, mutta hallintokeskus sai alkusysäyksensä


yläkerran ikkunat on sijoitettu maiseman mukaan, ei suoraan riviin kuten tuon aikakauden rakentamisessa oli ta­p ana. Ulkorakennus val­m istui vuonna 1938, siinä ikkunat myötäilevät vielä vahvemmin maisemaa. Uskaliaampi näkee ikkunamuo­ dostelmassa myöhemmin kunnantalossa toistuvia, maiseman mukaan laskevia muotoja. Kenties arkkitehtimestari oli tuossa 12 vuodessa vielä terävöittänyt maiseman arvoa omassa suunnittelutyössään.

vasta 60-luvun alussa. Aalto oli jo tuolloin iäkäs mies, ja töitä ja työtilauksia tuli ympäri maailmaa. Oli oikeastaan aika yllättävää, että Aalto innostui työtarjouksesta. Tuon aikainen kunnanjohtaja, Jaakko Heinilä, oli aktiivinen Aallon käden jäljen kannattaja. Kunnantalon suunnittelutyötä tarjottiin Aallolle Heinilän aloitteesta. Täysin kivuton arkkitehdin valinta ei ollut. Matkaa värittivät sattumukset ja kiistat, joiden määrää ja laatua voi vain arvailla. Tietysti suurin kiistan aiheuttaja oli varmasti raha. Jo pelkkä vilkaisu Aallon ”valkoisen kauden” toteutuksiin antaa vihiä siitä, että sitä paloi. Itse suunnittelutyö on kuitenkin historiatiedon valossa ollut maltillisen hintaista. Tässäkin arkkitehtimestarin rakkaus Alajärveä kohtaan näkyy.

”Pitäähän kunnantalon olla keskustassa!” Sen aikainen, pieneksi käyvä kunnantalo sijaitsi aivan keskustassa, palotaloa vastapäätä. Alkuperäisen ajatuksen mukaan vanha purettaisiin, ja uusi nousisi samalle tontille. Aalto kuitenkin halusi miettiä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Harmonisten ja yhte­ näisten, maisemaan istuvien kokonaisuuksien suunnittelu oli Aallolle mieleen. Aallon mielessä oli jotain suurempaa, joka sijoittuisi maisemaan erityisellä tavalla. Tästä tarinasta kiertää kuulopuheina kaksikin versiota. Tässä on edesmenneen Jaakko Heinilän versio, jonka hän on kertonut eläessään vaimolleen Liisalle. Aalto oli käymässä Alajärvellä suunnittelutyön aloitusvaiheessa. Hän tapasi kunnan edustajia senaikaisen kunnantalon ulko­ puolella. Aalto lähti kävelemään palotalolta Sairaalatietä pitkin järveä kohti. Kunnanhallituksen edustajat seurasivat hieman ihmeissään. Hän käveli, katseli ja käveli. Väki jo ihmetteli, että minne asti se painaa, eihän tänne nyt voi mitään kunnantaloa rakentaa. Nuorisoseuran kohdalla Alvar pysähtyi. Hän osoitti kädellään kirkkoa kohti: - Jos minä sen suunnittelen, niin se tulee tähän! Maat olivat vielä yksityisomistuksessa, ja ne täytyisi ostaa kunnalle. Ymmärrettävästi

Arkkitehtitoimiston viimeinen

» Parhaillaan arkkitehtuuri luo ympäröivän luonnon kanssa täydellisen näyttämön esimerkiksi taiteelle. Aaltoja ja Aarioita-festivaali vuonna 2017.

Aalto aiheutti kunnanhallitukselle paljon päänvaivaa ja ratkaistavia kysymyksiä. Olisihan kunnantalon rakentaminen vanhalle paikalle ollut helppo ja vaivaton vaih­toehto. 60-luvulla sanat ”kulttuuri” tai ”rakennusperinne” tuskin ovat olleet var­ sinaisia jäänsärkijöitä kunnanhallituksen kokouksissa. Suunnitelma kuitenkin eteni, ja Aalto pääsi töihin. Hän nautti syvää arvostusta muutamien päättäjien silmissä. Näihin lukeutui esimerkiksi rovasti Otto Tunturi, joka ymmärsi Aallon arvon paikkakunnalle. Seurakuntatalo oli mukana Aallon kokonaissuunnitelmassa, jota Tunturi oli tukemassa. Se rakentuikin kunnantalon jatkoksi hieman myöhemmin, vuonna 1970. Seurakuntatalon kokoa pienennettiin jo suunnitteluvaiheessa kustannussyistä. Maiseman hyödyntäminen arkkitehtuurissa on aina ollut Aallon suuri vahvuus, kyseinen rinnetontti valittiin tarkalla silmällä jo ennen kuin ensimmäistäkään piirtoa suunnitelmasta oli valmiina. Hallintokeskus laskee maisemansa mukana kauniisti. Aallon työt ovat huomioineet ympäristön jo varhaisista vaiheista alkaen. Vuonna 1926 valmistunut Villa Väinölä, joka oli melko kokeellinenkin kokonaisuus, sai myös osansa maiseman myötäilyn periaatteesta. Kun rakennuksen varsinaista julkisivua katsoo puutarhan puolelta, niin

Alajärven Kaupunginkirjasto on Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n viimeinen työ, joka valmistui vuonna 1991. Aalto tuli tunnetuksi nimenomaan valkoisen aikakauden funktionaalisesta tyylistä, jota myös kirjasto myötäilee. Arkkitehtitoimiston viimeisen työn saaminen Alajärvelle on kunnia-asia, se sulkee Alajärven Aalto-kehän hienoksi kokonaisuudeksi. On vaikea kuvitella tarkasti, mitä Aalto näki katsellessaan kirkkoa kohti kunnan miesten kanssa nuorisoseuran edustalta. Nyt, 60 vuotta myöhemmin, voimme uskoa, että Aalto olisi työhönsä tyytyväinen. Aalto-keskus, puisto, kirkko ja Aallon suunnittelemat muistomerkit ovat tasapai­ nossa maiseman kanssa, juuri niinkuin Aallon töiden kuuluukin.

» Alvar Aalto työhuoneessaan Riihitiellä, kotitalossaan 1960-luvun lopulla.

15


JÄRV JÄRVI#VISI VI#VISITALA ITALAJÄRVI AJÄRVI#VISI I#VISITALAJ ISITALA VISITALAJÄR LAJÄRVI#VISÄRVI#VISITAL VISITALAJÄRV A AJÄRVI#AJÄRVI#VISITRVI#VISITALAJ ITALAJÄRVI# VISITALI#VISITALAJÄ ALAJÄRVI#VIS AJÄRV AJÄRVI#VISIT L #VISITA

visitalajarvi.fi

alajarvi.fi

VISIT ALAJÄRVIKOHTEET ESITTELYSSÄ visitalajarvi.fi -sivusto palvelee matkailijoita ja paikallisia tarjoamalla kattavasti tietoa matkailukohteista ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksista.

Keräsimme joitain Visit Alajärvi-kohteita tämän lehden sivuille aakkosjärjestykseen. Ajantasaisen ja kattavan sisällön, tapahtumat ja aikataulut löydät helpoiten listattuna sivuilta visitalajarvi.fi

Aalto-kohteet ja Aalto-kävely Maan ja maailman monipuolisin kattaus Aallon arkkitehtuuriin kävelymatkan etäisyydellä toisistaan.

My llyt ie

Keskuskatu

Terveystalo 3.

Alvar Kaupungintalo Aallon perustaman arkkitehtitoimiston viimeinen työ (Heikki Tarkka), Aallon vuoden 1966 hahmotelman pohjalta. Vahvasti sekä sisältä, että 5. Kaupunginulkoa aaltomaistakirjasto muotokieltä toteuttava rakennus. Sopii maaston muotoon.

1.

e oti kk Kir

Nuorisoseurantalo

Alva

Alajärvellä arkkitehti den ajalta tarjoaa läp tuotannos tehtiyliop kisesta r kauden” k miston vii

8

Alajärven yhteys m muistome sekä lähe

Alajä

Seurakuntatalo (1970) Pelkistetympi, puhtaampaa funkkistyyliä edustava rakennus. Nauhaikkunarivistö ie ärint rakennuksen yläosassa antaa Lääk sisään kauniin 9. valon ja rauhan.

6.

Aalto-kierros

Alajärve perheel Nelima eteläpo mutta m Alajärve

tie aala Sair

4. 4.

Muistopaasi

4. Kaupunginkirjasto (1991)

Väinölän olohuone, 1947. Sairaala The Väinölä living room, 1947.

Vanha sairaala – Old Hospita

huone ja kanslia.huone Rakennuksen ja kanslia. näyttävimpiä Rakennuksen elementtejä näyttävimpiä ovatelementtejä yhä etupuolen ovat yhä etupuolen nelipylväinen loggia nelipylväinen sekä pylväsaiheinen loggia sekäsisähalli. pylväsaiheinen sisähalli.

Kunnansairaalan rakennuspiirustukset syyskuussa 1924, työt alkoivat 1927 ja v 1920-luvun klassismia henkivään, alkup muodossa toteutettuun rakennukseen neljän hengen potilashuonetta, eritysh huone ja kanslia. Rakennuksen näyttäv nelipylväinen loggia sekä pylväsaihein

Gabrielin Gabrielin kirkko (1841) kirkko (1841) The blueprints for the Themunicipal blueprintshospital for the were municipal presented hospital were presentedKaupungintalo (1967) Funkkistyylinen Funkkistyylinen rakennus.rakennus. MuotoileeMuotoilee maan muomaan muo-/ Nuorisoseurantalo to the Alajärvi municipal to the council Alajärviinmunicipal September council 1924; in September 1924; C.L. Engelin C.L. kauniin Engelin puukirkon kauniin puukirkon piirustukset ovat Funkkistyylinen rakennus. Muotoileepiirustukset maan muo- ovat in 1927 and was began completed in 1927 and a year waslater. completed a year later. construction beganconstruction toa, sulautuen toa, sulautuen luontoon. luontoon. Valkoiseksi Valkoiseksi kalkitut, Suojeluskuntatalo Monipuolinen kulttuuritapahtuma tarjoaakalkitut, yleisölle(1919) Lisätietoa Alajärven ylläpitämällä vuodelta Kirkko 1824. onkaupungin Kirkko vihittyon käyttöön vihitty käyttöön vuonna vuonna sulautuen luontoon. Valkoiseksi kalkitut,sivustolla The building inspired Thebybuilding 1920’s classicism inspired by differed 1920’svuodelta slightly classicism differed1824. slightlytoa, slammatut slammatut seinät. Istuntosalin seinät. Istuntosalin huonekalut huonekalut ja arkkitehti ja mielenkiintoisen ohjelmiston yhdistäen Alvar from the original drawings, from theincluding original drawings, e.g. two patient including rooms e.g. two patient rooms slammatut seinät. Istuntosalin huonekalut ja Aallon ensimmäinen julkinen työ. Hirsiraken1841. Sisäviisteinen Sisäviisteinen ristikirkkoristikirkko jossa korkean jossa8-kulkorkean 8-kul1.kotimaisemat two people and for two4. two additional people patient and tworooms additional for four patient and rooms1841. for four and valaisimet valaisimet myös Aallon myös suunnittelemia. Aallon suunnittelemia. valaisimet myös Aallon suunnittelemia. Aallon ja hänen arkkitehtuurinsa korkea-edustaa tyyliltään foran isolation teinen linnamainen rakennus room. The an isolation building’sroom. mostThe impressive building’s elements most impressive elements maisen kaulan maisen välityksellä kaulan välityksellä ristikeskuksen ristikeskuksen päälle päälle Visit Alvar Aalto -matkailureitti tarjoaa nähtävää ja still include four-column the façade’s loggia four-column and the interior loggia and the interior Muodon vuoksi -lasiesinenäyttelyssä Aino ja klassismia. keventää katto-still include the façade’s Muodon Muodon vuoksimusiikkiin. -lasiesinenäyttelyssä vuoksi -lasiesinenäyttelyssä Aino jaRaskasta Aino aumakattoa ja tasoiseen hall with column motifs. hall with column motifs. nousee kupoli. nousee koettavaa arkkitehdin laajan tuotannon kohteissa ratsastaja, joka muistuttaa kirkon tapulia. Alvarkupoli. Aallon 1930-luvun design-klassikkoja Alvar Aallon Alvar 1930-luvun Aallon 1930-luvun design-klassikkoja design-klassikkoja mm. Alajärvellä

Aaltoa ja Aarioita -festivaali

mmäinen julkinen työ. julkinen Hirsirakentyö. Hirsirakenamainen akennus rakennus edustaa tyyliltään edustaa tyyliltään Raskasta aumakattoa aumakattoa keventää keventää katto- kattojoka tuttaa muistuttaa kirkon tapulia. kirkon tapulia.

Funkkistyylinen rakennus. Muotoilee maan muotoa, sulautuen luontoon. Valkoiseksi kalkitut, 8. slammatut seinät. Istuntosalin huonekalut ja valaisimet myös Aallon suunnittelemia. Monumentit Seurakuntatalo 7. Muodon vuoksi -lasiesinenäyttelyssä Aino ja Kirkko 6. Aallon 1930-luvun design-klassikkoja Alvar

Alvar Aallo n tie

Väi nö nti e

5.

Kaupungintaloa vastapäätä, selkeästi pelkistetKirkkotie ympi rakennus. Kattoterassi ja sisääntulon katos keventävät ilmettä. Rakennuksessa oli aikaisemmin vastaanottotilat alhaalla ja kunnan virkamiesten asunnot ylhäällä.

Kaupungintalo Kaupungintalo (1967) (1967)

talo seurantalo / / talo kuntatalo (1919) (1919)

Leh titie

2.

1926 valmistunut kaksikerroksinen, satulakatPaloasema toinen ruutuikkunainen talo. Puutarhan puolella korkea temppelimäinen kuisti. Piharakennus vuodelta 1938 muotoilee tuttuun tapaan maastoa. Etupihan kattoa kannattelee pylväsrivistö.

Terveystalo (1968)

3.

ntie sko Hoi

Villa Väinölä (1926)

Kirkkotie

Villa Väinölä

Sair aala tie

huone ja k nelipylväin

KaupungintaloKirkkoherran(1967) virasto

4.

Aallon ensimmäinen julkinen työ. Hirsirakenteinen linnamainen rakennus edustaa tyyliltään klassismia. Raskasta aumakattoa keventää kattoratsastaja, joka muistuttaa kirkon tapulia.

tu paka Kaup Palotori

2.

olku Järvip

ori olant Paav

Paa

tu uska Kesk

1.

Nuorisoseurantalo / Alvariini Suojeluskuntatalo (1919) tie n la o v

Alvar Aalto Alajärvellä

7. 7.

7.

AlvarAal

AlvarAalto miettAeliväaärA näa. lto mietteliäänä.

AlvarAalto

AlvarAalto deep in tAholvuagrhAta. lto deep in thought.

Kaupunginkirjasto (1991)

Villa Väinölä (1926)

926) inölä (1926)

Kaupunginkirjasto Kaupunginkirjasto (1991) (1991) 1926 valmistunut kaksikerroksinen, satulakat-

ksikerroksinen, tunut kaksikerroksinen, satulakat-satulakatnen uikkunainen talo. Puutarhan talo. Puutarhan puolella puolella nen ppelimäinen kuisti. Piharakennus kuisti. Piharakennus 38 ileemuotoilee tuttuun tapaan tuttuun maastoa. tapaan maastoa. attoa nattelee kannattelee pylväsrivistö. pylväsrivistö.

korkea temppelimäinen kuisti. Piharakennus Alvar Aallon Alvar perustaman Aallon perustaman arkkitehtitoimiston arkkitehtitoimiston vuodelta 1938 muotoilee tuttuun tapaan maastoa. viimeinenviimeinen työ (HeikkityöTarkka), (HeikkiAallon Tarkka), vuoden Aallon1966 vuoden 1966 Etupihan kattoa kannattelee pylväsrivistö. hahmotelman hahmotelman pohjalta. Vahvasti pohjalta.sekä Vahvasti sisältä, sekäettä sisältä, että ulkoa aaltomaista ulkoa aaltomaista muotokieltä muotokieltä toteuttavatoteuttava raken- rakennus. Sopiinus. maaston Sopii muotoon. maaston muotoon. Terveystalo (1968)

2.

5. 5.

toinen ruutuikkunainen talo. Puutarhan puolella

8. 8.

3.

Kaupungintaloa vastapäätä, selkeästi pelkistetympi rakennus. Kattoterassi ja sisääntulon katos keventävät ilmettä. Rakennuksessa oli aikaisemmin vastaanottotilat alhaalla ja kunnan virkamies(1970) ten asunnot ylhäällä.

68) talo (1968)

Seurakuntatalo Seurakuntatalo (1970)

taloa apäätä, vastapäätä, selkeästi selkeästi pelkistet-pelkistetoterassi nus. Kattoterassi ja sisääntulon ja sisääntulon katos katos Rakennuksessa ilmettä. Rakennuksessa oli aikaisemoli aikaisemnottotilat alhaalla jaalhaalla kunnanjavirkamieskunnan virkamies.t ylhäällä.

Pelkistetympi, Pelkistetympi, puhtaampaa puhtaampaa funkkistyyliä funkkistyyliä edustava edustava rakennus.rakennus. Nauhaikkunarivistö Nauhaikkunarivistö rakennuksen rakennuksen yläosassayläosassa antaa sisään antaa kauniin sisään kauniin Aaltoa ja Aarioita -festivaali valon ja rauhan. valon ja rauhan.

6. 6.

9. 9.

Monipuolinen kulttuuritapahtuma tarjoaa yleisölle

Väinölän olohuone, Väinölän 1947. olohuone, 1947.

The Väinölä living room, The mielenkiintoisen Väinölä 1947. living room, 1947. ohjelmiston yhdistäen arkkitehti Alvar

Aallon kotimaisemat ja hänen arkkitehtuurinsa korkeatasoiseen musiikkiin. aaltoajaaarioita.fi

16

aoita Aarioita -festivaali -festivaali

kulttuuritapahtuma apahtuma tarjoaa yleisölle tarjoaa yleisölle

5.

AlvarAlvar AaltoAalto Alajärvellä Alajärvellä

6.

Alvar Aallon Muistomerkit Muistomerkit (3)perustaman (3)arkkitehtitoimiston

viimeinen työ (Heikki Tarkka), Aallon vuoden 1966

Vuosina 1939 Vuosina –hahmotelman 19451939 sodissa – 1945 taistelleiden sodissa taistelleiden pohjalta. Vahvasti sekä sisältä, että ulkoa aaltomaista muotokieltä1946. toteuttava rakensankarivainajien sankarivainajien muistokivi muistokivi vuodelta vuodelta 1946. nus. Sopii maaston muotoon. ValkoistenValkoisten puolella taistelleille puolella taistelleille sisällissodassa sisällissodassa kaakaatuneille sotilaille. tuneille sotilaille. Aallon ensimmäinen Aallon ensimmäinen julkinen veisjulkinen veistos vuodelta tos1920. vuodelta 1920. Seurakuntatalo (1970) Aallon sukuhaudan Aallon sukuhaudan muistopaasi. muistopaasi. Pelkistetympi, puhtaampaa funkkistyyliä edustava rakennus. Nauhaikkunarivistö rakennuksen yläosassa antaa sisään kauniin valon ja rauhan. (1927) (1927)

Kunnansairaala Kunnansairaala

Väinölän olohuone, 1947.

1924 suunniteltu 1924 suunniteltu ja vuonnaja1927 vuonna rakennettu 1927 rakennettu sairaala sisälsi sairaala 25 –sisälsi 30 paikkaa, 25 – 304paikkaa, potilashuonetta, 4 potilashuonetta, hoitajattaren hoitajattaren huoneen,huoneen, kanslian, kanslian, huolto- jahuolto- ja hoitotilat, hoitotilat, sekä Aalto leikkaussalin. sekäAlajärvellä leikkaussalin. Alvar The Väinölä living room, 1947.

Lisätietoa Alajärven kaupungin ylläpitämällä sivustolla aalto.alajarvi.fi Visit Alvar Aalto -matkailureitti tarjoaa nähtävää ja koettavaa arkkitehdin laajan tuotannon kohteissa mm. Alajärvellä visit.alvaraalto.fi

Nelimarkka-museo Nelimarkka-museo

The bluepr to the Alajä constructio The buildin from the or for two peo an isolation still include hall with co

8.

9.


visitalajarvi.fi

#A

Ahvenlampi Aito erämaalampi keskellä ei-mitään. Kirkas suovesi, josta keittää vaikka kahvit. Ahvenlammen rannassa nuotiopaikka. Vesi on uimakelpoinen, ja maisema kuvakirjakelpoinen. Täällä ei ole ruuhkaa, toisen ihmisen näkemiseen tarvitaan jo melkein tuuria. Lämmin suositus!

alajarvi.fi

#J JAMI:n opetuspuutarha ja kahvila Järviseudun Ammatti-Instituutin opetuspuutarhamyymälästä voit ostaa puutarhalla kasvatettuja tuotteita esim. vihanneksia, kukkia, taimia sekä erilaisia kimppuja ja asetelmia läpi vuoden. Kahvila Keidas palvelee myymälän aukioloaikoina. Jamilla on paljon muutakin nähtävää, kannattaa tulla käymään!

Google Maps: “Ahvenlampi Alajärvi”

#F

Frisbeegolf Kanaharjustta löytyy hyvätasoinen frisbeegolf-rata. Omaan tah­tiin voi harrastaa vapaasti, viikkokisoja järjestetään rajoitus­tilanteen mukaan, Aikataulut löytyvät helpoiten visitalajarvi.fi -sivustolta. Osoite: Soinintie 123

#I

Isoniemen Lomamökit Lappajärven rannassa Isoniemessä on mukava mökkikylä kauniilla paikalla. Isoniemestä aukeaa Lappajärven maisemat hyvin laajalle, joten näkymät ovat hyvät. Käytössä saunat, uimaranta ja veneet. Kalamiehille tiedoksi, Lappajärven suurimmat kuhat ovat täällä Alajärven aluevesillä...onko tämä kalavale vai ei, se selviää viimeistään veneen kokassa. Osoite: Isoniementie 612 Iso Narunneva Iso Narunneva on nimensä mukaan iso suoalue Alajärven Saukonkylässä. Suomatkailijoiden paratiisi, täälläkin on vaikea törmätä toiseen ihmiseen. Sopiva kohde vaeltajille, jotka eivät kaipaa polkuja, talvisin verraton metsäsuksi- tai lumikenkäilykohde.

Osoite: Kurejoentie 390

#K

Kalastus Kalapaikka on siellä missä on vettä, mutta tässä joitain vinkkejä: Alajärven ja Lappajärven kuhakanta on hyvä, Ähtärinjärven kuhakanta on yksi Suomen parhaista. Alajärvessä on suurikokoisia haukia. Lasten päiväretkiin mukavia istumakiviä ja nurmialueita löytyy esimerkiksi Tuluutista, Toukolasta Kurejoen varrelta, Kirkkorannasta ja Suninsalmen sillan reunustoilta. Veneenlas­ kupaikat venesata­mis­­sa, katso “Venesata­­mat”. Hoida kalastus­ luvat kuntoon: jarviseudunkalatalousalue.fi Onkimiseen ei tarvita lupaa. Keilahalli, Hotelli Alvariini Hotelli Alvariinissa on moderni 6-ratainen keilahalli. Myös perheen juniorit on otettu huomioon varusteluun kuuluvien pumppereiden ansiosta. Kahvio, ravintola, baari ja hotelli saman katon alla. Osoite: Paavolantie 1 Keskustan kuntorata Keskustan kuntorata 3 km ja Paukun lisälenkki 3 km. Talvisin hiihtoladut. Osoite: Kuntotie 1

17


VI AJ VI ISI LA RVI ISIT ALAJÄRITALAJÄRVI#V ÄRVI#VISITALI#VISITALAJÄ ALAJÄRVI#V JÄRVI#VISITA VISITALAJÄR J I# IT RVI#VISRVI#VISITALA VISITALAJÄRVLAJÄRVI#VISÄRVI#VISITALA ISITALAJÄRV V A Ä J I# J I# IT V A A V R R AL VIS TAL I#VISIT ITALAJÄ JÄRVI# ITALAJÄ RVI#VISRVI#VISITALA VISITALAJÄRVLAJÄRVI#VIS A ITALAJÄISITALAJÄRVI#AJÄRVI#VISIT ÄRVI#V ÄRVI#VISITAL J SITALA

Kellaripuro, nähtävyys ja patikkareitti Näyttävä luonnon kosteikko, joka on uurtanut itsensä syvälle hiekkapohjaiseen Kaartusen maaperään. Itse puro on liki parikymmentä metriä ympäröivää maastoa syvemmällä, kasvillisuus on hyvin poikkeavaa ympäröivään mäntymetsään verrattuna. Pyhävuori-Lakeaharju -patikkareitti kulkee Kellaripuron läpi, parkkeeraamalla auton Kaartusentien varteen voit tehdä lyhyen patikkaretken joko Pyhävuorelle tai Lakeaharjulle.

Koskenvarren Highlander Ylämaankarjatila, maatilamyymälä. Lähituotettua laatulihaa saatavilla tuoreena ja pakasteena. Kesäisin pidennetyt aukioloajat, katso Facebookista:. koskenvarrenhighlander Osoite: Viitasaarentie 83

Kultahehku Herkullisia konditoriatuotteita, myymälä auki joka torstai klo 17-19. Tilausleivontaa. Katso tulevat tapahtumat ja kesätempaukset Insta­gramista tai Facebookista!

Pituus: 3-6 km Osoite: Kaartusentie, jätä auto n. 300m Pyhälahdentien risteyksestä Kirkot Gabrielin kirkko Alajärven kirkko Rakennettu pääosin vuonna 1836 ja vihitty käyttöön 21.3.1841. Kirkon suunnittelija on arkkitehti Carl-Ludvig Engel. Lehtimäen kirkko Jacob Rijfin suunnittelema tasavartinen ja sisäviisteinen ristikirkko, joka valmistui vuonna 1800.

Myymälä: Pyhälahdentie 130

#L

Leikkipuistot Alajärvellä on paljon hyviä leikkipuistoja. Mainittakoon näistä kes­kus­­­tan leikkipuisto Paloto­ rin kupeessa, Pitkäkankaan leik­­ kipuisto uimahallin läheisyy­des­ ­sä sekä Paavolan Koulun leikkipuisto. Useilla asuinalu­eilla on leikkipuistot, ne löytyvät Google Mapsista. Kyläkoulujen yhteyVI dessä on lähes poikkeuksetta ALAJÄRAL IT VI#VISIT ALAJÄRALAJÄRVI#VISÄRVI leikkipuisto. IT IS V J I# ALA ÄRV VISIT

IT I# AJ ISITAL VISITAL VISITALAJÄRVALAJÄRVI#VIS ÄRVI#V JÄRVI# I IT ISITALA ISITALAJÄRVI#LAJÄRVI#VISRVI#VISITALAJVISITALAJÄRVL V I# V R ITA JÄ I#V ITA AJÄ VI# ISITALA VISITALAJÄR LAJÄRVI#VISÄRVI VISITAL VISITALAJÄRVALAJÄRVI#VIS V I# I# V V R R Ä A Ä J IT J I# IT A VI# AJ ISITALA VISITALAJÄR LAJÄRVI#VISÄRVI#VISITAL VISITAL VISITAL VISITALAJÄRVALAJÄRVI#VIS A ÄRVI#V JÄRVI# J SITALA ISITALAJÄRVI#LAJÄRVI#VISITVI#VISITALAJ ISITALAJÄRVI#AJÄRVI#VISITRVI#VISITALA ISITALAJÄRVI# L V R A V Ä V A Ä J I# IT J I# I# IT V A V A V IS L R IS L V ÄR VISITA ALAJÄ VISITA ALAJÄR ÄRVI#V JÄRVI# SITALA ISITALAJÄRVI#LAJÄRVI#VISITVI#VISITALAJ ISITALAJÄRVI#AJÄRVI#VISIT L ÄRVI#V JÄRVI#VISITAI#VISITALAJÄRITALAJÄRVI#VJÄRVI#VISITA ISITALA ISITALAJÄRV LAJÄRVI#VISRVI#VISITALA ÄRVI#V JÄRVI#VISITAI#VISITALAJÄ ISITALA ISITALAJÄRV ÄRVI#V

Lisää kohteita netissä visitalajarvi.fi Anna peukku suosikeillesi, niin parannat heidän näkyvyyttään!


#L

Lohijoki Hieno puro vanhan metsän keskellä. Väärämäentien varteen parkkeeraamalla pääset lyhyellä kävelyllä Kaivoslammen nuotio­ paikalle. Nuotiopaikalta patikkareitti jatkuu vanhalle myllypadolle. Polut auki usein läpi vuoden. Lämmin suositus

Monitoimihalli Tuore ja uusi urheiluhalli kaikkeen sisäpeliurheiluun. Yleis­ urheilualue. Varausvuoroja hallinnoi Alajärven uimahalli, tiedot kaupungin sivuilta www.alajarvi.fi

Pituus: Meno-paluu n. 4 km

Osoite: Urheilutie 2

Osoite: Jätä auto Väärämäentien varteen, sillan kohdalle. Noin 500m Korpelantien risteyksestä.

#N

Nelimarkka-museo Taiteilija Eero Nelimarkan perustama taidemuseo, Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo. Vaihtuvia näyttelyitä sekä Eero Nelimarkan pysyvät näyttelyt. Museokahvila ja -myymälä. Lämmin suositus, vaikkapa sadepäivän iloksi!

Menkijärven lentokenttä, kahvio ja sotaperinnealue Lentokentällä pääsee näkemään lentokoneita kesäkaudella. Kahvioon on vapaa pääsy. Lentokentän ja järven välissä on sotaperinnalue, jossa nähtävillä juoksuhautoja, korsuja, panssarivaunu- ja tykkikalustoa.

Osoite: Pekkolantie 115

Muilusenpuro Kaunis, luonnontilainen puroalue Lehtimäen ja Kuortaneen rajalla. Alueella on pieniä vesiputouksia ja sammalikkoisia kosteikkoja. Parkkipaikan lähistöltä löytyy kota ja WC. Google maps: Muilusenpuro, Alajärvi

Palveleva huoltoasema! p. 044 557 1004

Myymälä

AVOINNA joka torstai kello 17-19

Myös tilausleivonta palvelee koko kesän torstaista lauantaihin.

KULTAHEHKU

meitä facebookissa ja instagramissa. Seuraa Pysyt ajan tasalla tapahtumistamme!

Neste Alajärvi

Teollisuustie 1, Alajärvi, p. 044 557 1004 Avoinna: ma–pe 6–21, la-su 8–21

www.nestealajarvi.fi

Pyhälahdentie 130, Alajärvi p. 040 4159390 info@kultahehku.fi www.kultahehku.fi


SITALA ISITALAJÄRVI LAJÄRVI#VISI VI#VISITALAJ ISITALAJÄRVI AJÄRVI#VISI RVI#VISITALA ISITALAJÄRVI L ÄRVI#V JÄRVI#VISITAI#VISITALAJÄRITALAJÄRVI#VJÄRVI#VISITA I#VISITALAJÄ ALAJÄRVI#V SITALA ISITALAJÄRV LAJÄRVI#VIS VI#VISITALA ISITALAJÄRV AJÄRVI#VISIT V R A V A Ä I# IT J I# A RV ISIT L VIS ÄRV VISITAL ÄRVI#V JÄRVI# ITALAJÄ ISITALA ISITALAJÄRVI#LAJÄRVI#VISRVI#VISITALAJ A V Ä IT ÄRVI# JÄRVI#VIS I#VISITALAJ ISITALA ISITALAJÄRV ÄRVI#V

#P ma-pe 6-21 la 7-21 su 8-21 Yrittäjäntie 5, ALAJÄRVI puh. 010 764 6340

Paalivuoren ulkoilualue Siisti ja hyvin hoidettu vaellusreitti. Laavu ja näkötorni Paalivuoren huipulla. Myös maastopyöräillijät kehuvat reitin erittäin mukavaksi, JSPS:n mukaan ”hieman tekninen, nousut voivat olla vähän raskaita aloittelijalle”. Maastopyörällä liikkuessa retki kannatta aloittaa Puntosenmäeltä, eli kansan suussa ”kuivaajalta”, josta Paalijärven kierto pyörällä onnistuu paremmin. Paalivuoren reitistö on viimeistelty muutama vuosi sitten, ja vastaanotto on ollut todella hyvä. Lyhyemmät etapit soveltuvat hyvin myös lapsiperheille. Kartta, visitalajarvi.fi Pituus: Täysi kierros 23 km, lyhyempiä etappeja 2,5-6 km. Osoite (tanssilavalle, reitin alkupisteeseen): Paalijärventie 229

Pesäpallostadion, Kitron stadion Kitron stadionilla käydään kesän kuumat pesisväännöt! Katso Ankkureiden otteluohjelma osoitteesta ankkuritpesis.f osoite: Hirsikankaantie 3

Punaisen tuvan Viinitila Tilausravintola, viinimyymälä. 180-paikkainen tilausravintola, joka laajenee kesäaikana ulkopaikoilla lähes 400 hengen tilaisuuksia varten. Laadukkaita viinejä ja alkoholijuomia, joita löytyy myös Alkon valikoimista. Myymälä avoinna ma-su klo 10-18.

Yrittäjäntie 5, ALAJÄRVI puh. 010 764 9560 20

(puhelun hinta 0,0835€/puhelu + 0,1209€/min)

Osoite: Koskenvarrentie 337


4,7/5*

Tervetuloa palvelevaan pankkiin

Tyytyväisyys omaan asiantuntijaan

• Olemme lähellä ja läsnä arjen pankkiasioissa ja unelmiesi tavoittelussa *P

• Tuttu yhteyshenkilösi hoitaa kaikki pankkiasiasi ja tavoitat hänet suorasta puhelinnumerosta

ar a

sta

• Päätökset paikallisesti ja nopeasti omasta konttoristasi

pa

l ve

lu

• Digitaalisissa palveluissamme hoidat pankkiasiat silloin, kun se itsellesi sopii

a

as

a

,p rk

a l ve l u n e

yty

is y

ys t

u tk

imu

s 2 /2

020

e Säätiömmt a tukev a lu a eellisttia in hy vinvo

uv

aki

m Ö ve r

m

uv

Jo

n

Pä i v i Si r o

a a Uu sit up

a l ve l u n e

ty

, 020 758 277

Eij

,p en

as

o ja

Ma rjo m

ja

20 758 22 74 a, 0

na

e lu n e u vo

oj

,

lv pa

758 2279

0 758 22 , 02 73

le

k

7

a l ve l u p ä ä l l i

20 ,0

,p ki

ä

• Hoidamme puolestasi kaikki pankin vaihtoon liittyvät asiat

iak

He

Varaa sinulle sopiva palveluaika 020 758 2270 tai osoitteessa omasp.fi. Tapaamiset järjestyvät meillä nopeasti!

Töysän Säästöpankkisäätiö

Alajärvi, Keskuskatu 14 • Palvelemme ma–pe 9.30–16.30. Sekä osoitteessa omasp.fi. Puhelun hinta 0,0835 €/puh. + 0,1669 €/min.

Kuortaneen Säästöpankkisäätiö

#R Rokulipäivät Kesän markkinatapahtuma on erinomainen hetki ajoittaa visiitti Alajärven keskustaan. Tänä vuonna 2.-3. heinäkuuta järjestettävä tapahtuma (koronatilanteen salliessa) on perinteinen kesämarkkina alajärveläiseen tyyliin. Rokulipäivien kenties omaleimaisin juttu on Hirrenheiton MM-kilpailut. MM-tittelistä on kisattu nyt vuodesta 2017. SM-tittelillä kilpailut on

järjestetty lähes koko 2000luvun ajan. Moni ke­sä­asukas ja muualla asuva ajoittaa kotiseutumatkansa Rokulipäivien ajalle, joten tuolloin Alajärvellä näkee yleensä tavallistakin enemmän iloisia ihmisiä ja puheensorinaa.

- Aitous on semmosta, jottei tartte yrittää olla mitää. On vaan mahottoman hyvä! 21


PALUUMUUTTUJA ELINA OJANIEMI PALASI SYNNYINPAIKKAKUNNALLEEN, JA LÖYSI SUURIMMAN MUUTOKSEN ITSESTÄÄN. TEKSTI&KUVAT: JUSSI METSÄPELTO

Ollaan yleisurheiluleirillä Kuortaneen Urheiluopistolla 90-luvun lopulla. Tapio Korjus kysyy satapäiseltä nuorelta urheilijalaumalta: “Kuka teistä uskoo voittavansa joskus olympiamitalin?” Kaksi kättä nousee. Toinen käsi kuuluu Tero Pitkämäelle, toinen Elina Sillanpäälle, nykyiselle Ojaniemelle.

Istumme kodikkaan rintama­­­ miestalon tupakeittiössä kahvikupit kädessä. Koti on siististi remontoitu: Ei uusvanha, ei vanhan uusi, vaan ajanmukainen. Vanhaa pintaa on maalattu. Kaikki näyttää siistiltä, tässä voisi asua mielellään. Elinalla riittää kerrottavaa ihan niin paljon kuin lehdessä on sivuja. Ja jokainen lause on mielenkiintoinen. Uppoudun kuuntelemaan. Yleisurheilu, pesäpallo, lentopallo ja myöhemmin keihäänheitto olivat Elinan elämän tärkeimpiä asioita. - Siihen aikaan nauratti, kun joku kavereista alkoi haaveilla ääneen, millaiset häät halusi. Ei siinä mitään perheitä mietitty. Urheilu oli se, mitä varten olin olemassa, sitä rakastin. Koko elämä oli ur­­ heilua, kavereita myöten. Vasta ammattikorkeakoulussa tutustuin taas ihmisiin urheilun ulkopuolelta. Elinan nuoruus Alajärvellä me­­­n i pitkälti urheilun parissa.

22

Lentopallo- ja pesäpalloharrastus toivat ystävät ja kaiEikä ihan mikä tahansa mies. ken tärkeän elämään. Lukion Kymmenottelun moninkertainen ensimmäisen luokan jäl­­k een SM-kultamitalisti on kiertänyt muutto Kuortaneelle urheiluo- maailmaa fysiikkavalmentajana pistoon vei vielä syvemmälle. esimerkiksi Valtteri Bottaksen - Keihäänheitto muodostui lukios­ suoritusta pet­­­raamassa. Jaakko ­s a päälajiksi. Parhaat sijoituk- ja Elina asuvat kahden lapsensa set oli ikäluokan kanssa Alajärven SM-kulta U15- ja Sau­konkyläs­ “KOKO ELÄMÄ U17- ikäisis­­s ä. ­s ä. Jos alajärviOLI URHEILUA. 19-vuoti­aissa taiset sattuisivat KAVEREITA olemaan kateelsin ol­­­­l a hopeMYÖTEN.“ alla. Muutamissa lista kansaa, niin EM- ja MM-ki­­­­tähän voisi istutsoissa ehdin olla nuorissa mu­­­ taa kommentin jääkiekkoili­joista ja kana. Joitain ki­­soja vielä aikuisis­­sa, misseistä. Mutta ko­s­­­ka Alajärvellä mutta sitten tuli muutamia louk- ei ka­t eutta tunneta, jatketaan kaantumisia, ja lopulta 23-vuo- Elinan tarinaa eteenpäin. tiaana jouduin lopettaa keihäänheiton louk­kaantumisiin. Kroppa Matka mielen ytimeen ei enää kes­­­tänyt. Tilalle tuli sitten Valmistuminen ja työuran alku fitnessurheilu, jota jatkoin aktii­ sujuivat kuin elokuvissa. Kaupalvi­sesti pari vuotta. Se ja Jaakon linen ala oli alkujaan selkeä valinta. urheilu-uran rinnallaeläminen - Anoppi oli pankissa töissä, äiti ehkä osaltaan loivensi tuota aika oli pankissa töissä. Mä olin vaan kovaakin äkkipysäystä. Sieltä­ että haetaan nyt ne paperit, niin hän se mieskin jäi käteen, huippu­- on jotkut paperit. Menin siihen putkeen, mihin kaikki muutkin, urheilun parista.

sen enempää kyseenalaistamat­­ta, mitä mä itse oikein haluan. Valmistuin ammattikorkeakoulusta kansainvälisen bisneksen koulutusohjelmasta. Mun piti olla onnellinen. Oli hyväpalkkainen työ, hyvä mies ja elämä mallillaan. Totuus iski sitten aika nopeasti ja aika lujaa, kun istuin siinä pankin tiskillä hiljaisena päivänä. Totesin itselleni “Mä oon vankilassa! Miten joku on voinut jaksaa tätä 40 vuotta!” Siitä alkoi se prosessi ja matka, joka on vieläkin kesken: Kuka on Elina ja mitä hän oikeasti haluaa? Ja mitä hän tarvitsee? Vasta viimeisten vuosien aikana vastauksia on alkanut pikkuhiljaa löytyä.

Mä oon vannonu, että mä en tuu takasin! Elina ja aviomiehensä Jaakko pyörittivät molemmat omaa yritystään Tampereella ennen Alajärvelle muuttoa: Jaakko urheiluvalmennusta ja Elina valmennus-,


» Teen joka aamu onnellisuusharjoituksen, joko tässä tai keittiön ikkunan ääressä. Tämä rauha ja maisema vaan on niin upea, Elina kertoo.

fitness- ja promootio­a­­­laa. Mitään kummempaa tar­­vetta muutolle ei ollut, en­­nenkuin Jaakko sai puhelun Kuortaneen Urheiluopistolta. - Jaakolle soitettiin, että täällä ­tarvittais valmentajia. Minä sanoin, että en oo lähössä! Mä oon ihan riittävästi asunu pikkukylillä. Kuitenkin viime vuosien muutos naisessa nosti päätään. Luonto ja rauha ovat muuttuneet jopa pyhiksi arvoiksi elämässä. Lasten syntymän myötä Alajärvellä vietetyt lomat ja kesät, hyvä tu­­ kiverkosto ja muun perheen myö­t ämielinen suhtautuminen saattoivat vaikuttaa asiaan. – Siinä kesken meditoinnin se tuli oikeastaan ihan kirkkaasti: ­­­­­Sun pitää muuttaa Alajärvelle! Jaska oli justiin sillon Fort Boyard-ohjelman kuvauksissa Ranskassa, mä laitoin sinne ääni­ viestiä: “onkohan se työ­p aikka vielä avoinna? mä oon val­m is muuttamaan!” Ja homma oli sillä

selvä. Me muutetaan, Elinan silmät Muut­­­t amaan perhe pääsi viime kihloihin, naimisiin, hommaa lokakuussa. Koti tuntui kerrasta koiran, farmariauton ja omakotinauravat. omalta ja koko perhe viihtyy. talon…Se olis ihan hirveää! Mulla oli keihäänheittouran loputtua Perhe muutti Sillanpään koti­­ tilalle vanhaan maataloon vuoden Pitkä matka semmonen etsimisvaihe. 2019 lopulla. Elina on remontoinut Saukonkylään Ensiksi treenityhjiön täytti pa­­ tilaa yhdessä sisarustensa kanssa Elina kokee itsensä etsijäksi, joka rin vuoden vakava fitness-harvuosien varrella. Kuitenkin oman on tullut tähän pisteeseen melko rastaminen. Body fitness oli vielä rauhan ja tilan tarve tuli vastaan pitkän polun kautta. vuonna 2008 vähän “mitä ihmettä - Mä en oo se tyyppi, joka menee sä teet” -touhua. Siinä vietiin melko nopeasti. Nykyinen kotoisa, 100 neliön rintamamiestalo löytyi sattuman kautta samalta kylältä. - Me oltiin käyty kattomassa tätä taloa aiemmin, kun ystävä kaupungista mietti asunnon ostoa. Kuvittele nyt. Tällänen sataneliöinen hyvin perusremontoitu rintamamiestalo. Melkeen 3000 neliön tontti. Tampereella et saa tämän hinnalla edes 20 neliön narkkariyksiötä, joka on laitettu ihan paskaks. Ojaniemet käytännössä vain maalasivat kaiken ja puunasivat pinnat. Yläkerta sai hieman uutta panelointia ja tapettia. » Onnellinen perhe. Pienen kaupungin rauhallisemmassa elämänmenossa myös perheelle jää enemmän aikaa.

23


» Elinan ja Jaakon rintamamiestalo oli valmiiksi remontoitu tiiviiksi ja lämpimäksi. Oman näköiseksi se saatiin maalaamalla ja pintoja uusimalla.

naista äärimmilleen. Tuossakin lajissa Elina eteni SM-tasolle asti. Fitness-innostuksen rauhoituttua Elina kiersi Aasiaa ja Australiaa reppureissarina yli puoli vuotta. – Olen aina etsinyt kai itseäni, mutta vasta kymmenen viime vuoden aikana oppinut hieman paremmin, kuka mä todella olen ja mitä mä oikeasti haluan. – Joka päivä mä juon tässä aamukahvia ja katson tuota maisemaa. Mietin, miten onnellinen mä oon. Nykyihminen on varsinkin kaupungissa niin kaukana luonnosta ja juuristaan, että siinä ei oikein enää tiedä kuka on. Tulee mieleen se moottoritien pauhina rivarin kuistille. Siihen tottuu niin, että sitä ei enää kuule. Tai se valosaaste; näin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin aamukuun yläkerran ikkunasta. Tuli niin lapsuus mieleen. Ei kauneutta tartte lähteä hakemaan mistään viidakosta, mä voin mennä tuohon Lohijoelle!

- Isossa kaupungissa jääaika maksaa ihan tolkuttomasti. Täällä jäämaksut ovat oikeastaan murto-osan siitä. Myös uimahalli saa perheen varauksettomat kehut. Halli vetää vertoja suurkaupungin vastaaville. - Toihan on oikeesti ihan paras halli, vertaat sitä mihin tahansa. Ainoastaan kylmäallas puuttuu. Siitä mä oon Juusolle, kaupungin rakennusmestarille, vähän vinoillut, et hoitais homman. Ei oo vielä luvannut! Vanhempi poika Oliver aloitti koulutaipaleensa suoraan Paa­ volan koululta. Bussi ottaa kyytiin lähes kotiportailta ja tuo koulun jälkeen takaisin. Koulumatkoihin menee noin vartti suuntaansa.

– Keskusta on minusta sopivan matkan päässä. En mä halunnut tuonne kaupungin keskustaan. Kun maalle tullaan, niin tullaan sitten maalle! Matka Saukonkylästä keskustan kauppoihin kestää autolla alle kymmenen minuuttia, ja kaiken tarpeellisen saa sieltä. Kylän vanhalla koululla on Elinan mukaan todella kelvollinen kuntosali, vain kahden minuutin kävelymatkan päässä. Maaseudulla, jossa etäisyydet ovat kuulemma pitkiä.

Ainoastaan muistoja No jotain hyvää sinne taakse varmasti jäi. Mitä suuressa kaupungis­ ­sa on, mitä ei maaseudul­­ta saa? Mieleen nousee muistoja. Entisen kotikaupungin lenkkipolut, vaunuttelupaikat ensimmäisen lapsen kanssa, suosikkikahvilat, ja paljon muuta. Ne ovat lähinnä muistoja ja mennyttä elämää. – Ei mulle jäänyt mitään sellasta, mitä ei vois korvata. Ainahan täältä pääsee käymään Tampe­ reella, jos kavereita haluaa nähdä. Nykyisin kavereita näkee itse asiassa jopa paremmin, kun he usein tulevat viikonlopuksi tänne meille maaseudun rauhaan. He viihtyvät täällä, Elina naurahtaa. Kaupunki on aivan erilainen kuin 20 vuotta sitten. Kuitenkin eniten on muuttunut muuttaja itse.

Lapset viihtyvät

» Body fitness täytti treenityhjiön, jonka keihäänheitto jätti. Elina kilpaili SM-tasolla muutamissa kilpailuissa.

24

Perheen 5- ja 7-vuotiaat lapset ovat ottaneet muuton vastaan ilolla. Uudessa kotikaupungissa on runsaat harrastusmahdollisuudet, ja täällä kaikki mahtuvat harrastamaan.

» Elina palasi reilun puolen vuoden reppureissulta asettumaan aloilleen: “Olishan sitä voinu vielä jatkaa, mutta se oli vähän että mies tai reissaaminen. Ajattelin, että eiköhän tässä oo hilluttu riittävästi,” Elina kuittaa.

SITA ÄRV SIT ÄR IS ÄR IS Ä


Vahva kivijalka Järviseudulla! Olemme varautuneet tulevaan sesonkiin poikkeuksellisen hyvin: • Uudistimme varastovalikoimaa yli 2 700 tuotteella, joten koko valikoimamme on nyt lähes 15 000 tuotetta. • Lisäksi kaksi keskusvarastoa mahdollistaa saatavuuden vielä yli 200 000 tuotteeseen, joiden toimitusaika on 2–3 arkipäivää. • Meiltä onnistuu ennakkotilaaminen ja -keräily, sekä kotiinkuljetus omalla kuorma- tai pakettiautolla.

Tervetuloa ostoksille!

Alajärven K-Raudan henkilökunta

VI ALAJÄRAL IT VI#VISIT ALAJÄRALAJÄRVI#VISÄRVI IT IS V J I# IT ITALA ITAL I#VIS AJÄRV VISITAL VISITALAJÄRVALAJÄRVI#VIS VIS IT JÄRVI# I# AJÄRVI# VI ISITALA VISITALAJÄR L VISITAL VISITALAJÄRVALAJÄRVI#VIS V I# I# V V R R Ä I# IT JÄ I# ITA AJ V V A IS L R L V R A Ä A Ä J I# IT J I# IT V A A V IS L V R VISÄRVI A ÄR VIS AL Ä J I# IT J I# IT V A V A IS L R IS L V R A Ä V A Ä J J I# IT ITALA ITALAJÄRVI# AJÄRVI#VIS I#VISITALAJ ITALAJÄRV JÄRVI#VISIT VI#VISITALA ITAL V IS L RVI#VIS R IS IS LA TALAJÄITALAJÄRVI#V JÄRVI#VISITAI#VISITALAJÄRITALAJÄRVI#VJÄRVI#VISITA I#VISITALAJÄITALAJÄRVI#V VI#VIS RVI#VISITALA ISITALAJÄRV LAJÄRVI#VIS VI#VISITALA ISITALAJÄRVLAJÄRVI#VIS V R A Ä V A Ä J I# IT J I# IT A V V VIS VIS ALA ITALAJÄR TAL ITALAJÄR JÄRVI# I#VISIT AJÄRVI# ISITALA RVI#VISÄRVI#VISITAL VISITALAJÄRVALAJÄRVI#VIS ÄRVI#V J SITALA ISITALAJÄRVI#LAJÄRVI#VISITVI#VISITALAJ RVI#V ÄRVI#VISITA VISITALAJÄR J SITALA ISITALAJÄRVI# ÄRVI#V

Rakenna oma kesäsi!

Alajärvi

#S

Palvelemme kesällä: ma–pe 7–18, la 8–15 P. 06 557 2524 · Alajärventie 14, 62900 ALAJÄRVI

Suokonmäen näkötorni Alajärven Lehtimäen kylästä löytyy loistavat kuntoportaat säältä suojassa. Suokonmäki on 231 metriä korkea ja mäen päälle on rakennettu 31 m korkea torni. Puurakenteisen tornin huipulle pääsee kapuamalla 132 porrasaskelmaa. Näkötorni on avoinna läpi vuoden ja tarjoaa loistavan ja turvallisen treenipaikan joka kelillä!

Suninsalmi Ravintola, venesatama, uimaranta, leikkikenttä, tilaussauna, minigolf Todella monipuolinen pysähdys­ paikka kesäpäivään. Ravintolasta monipuoliset ruoat ja kahvit koko perheelle, A-oikeudet, terassi. Veneenlaskupaikka ja venesatama, uimaranta, kyläyhdistyksen ylläpitämä tilaussauna sekä minigolf. Suninsalmi on suosittu kohde lämpiminä kesä­ päivinä. Ähtärinjärvessä on mittaa veneilyyn ja kalastukseen. Järvi on erityi­ses­­ti uistelijoiden suosiossa mainion kuhakannan ja pituutensa vuoksi Suninsalmi on hieno kohde ja taukopaikka myös polkupyörätai moottoripyöräreissulle. Lämmin suositus!

Osoite: Suokonmäentie 69

Uimahalli Uimahalli, kuntosali, kahvio. Tasokas uimahalli, monien lasten suussa “Pingviiniuimahalli” on kaikista paras! Osoite: Urheilutie 2

Osoite: Eino Uusitalon tie 480

visitalajarvi.fi

VI#VISI ALAJÄR ÄR VI#VISITVI#VISITALAJ IS R Ä J A L I#V ITA JÄR RVI#VISRVI#VISITALA VISITALAJÄRVLAJÄ Ä J A L A A Ä VISIT ÄRVI# VISIT ALAJ AJÄRVI#AJÄRVI#VISITRVI#VISITALAJ ITALAJÄRVI#LAJÄRVI#VI VISITAL A Ä VIS AL Ä AJÄRVI#AJÄRVI#VISITRVI#VISITALAJ ITALAJÄRVI#LAJÄRVI#VISITVI#VISITALAJ L A IT IS VI#V VI#VISITAL ISITALAJÄ VI#VIS RVI#VISITA ISITALAJÄR LAJÄRVI#V V R ALAJÄR A Ä V ALAJÄR

alajarvi.fi

25


VI AL VIS VIS ALA ÄRV JÄR JÄR SITALA ISITALAJÄRVI#LAJÄRVI#VISITVI#VISITALAJ ISITALAJÄRVI#AJÄRVI#VISITRVI#VISITALA ISITALAJÄRVI# L ÄRVI#V JÄRVI#VISITAI#VISITALAJÄRITALAJÄRVI#VJÄRVI#VISITA I#VISITALAJÄ ALAJÄRVI#V IT A V V A IS L R IS L V R A A JÄ I# JÄ I#V SIT VI#VISIT ISITALA LAJÄRV ISITALA LAJÄRV ÄRVI#V JÄRVI#VISITAI#VISITALAJÄRITALAJÄRVI#VJÄRVI#VISITA ISITALA ISITALAJÄRV LAJÄRVI#VISRVI#VISITALA ÄRVI#V JÄRVI#VISITAI#VISITALAJÄ ISITALA ISITALAJÄRV ÄRVI#V

#U

» Kauppias Matti Ahosen mielestä hyvän palvelun lähtökohtana ovat hyvä valikoima ja osaava henkilökunta.

ALAJÄRVELLÄ RAUTAKAUPASTA SAA MYÖS PALVELUA K-Rauta Alajärven kauppias Matti Ahonen katsoo kesää innolla. – Viime kesänä meidät vähän yllätettiin kysynnällä, tänä vuonna ollaan varauduttu. Myymälää on myllätty uusiksi ja tavaraa on entistä enemmän suoraan hyllyssä. Meillä on tavoite palvella asiakasta nimenomaan alueen laajimmalla valikoimalla, Matti kertoo. Maali- ja rautahyllyjen väleistä löytyy myyjät, joilla on vuosikymmenten kokemus. Meillä tuotteet tunnetaan ihan oi­­keasti, ja löydämme parhaan avun ja neuvot eri tilanteissa. Tavaravalikoima hyllyssä on yli 15 000 tuotetta. Iso osa perustarpeista löytyy suoraan hyllystä, ja keskusvaraston toimitukset tulevat kaksi kertaa viikossa. Parin päivän varoajalla saatavilla on yli 200 000 tavaran valikoima, ilman postikuluja ja hyvän palvelun kera. KERÄILYPALVELU NOPEUTTAA REMONTOIJAN ELÄMÄÄ Kun tarvitset esimerkiksi puu- tai levytavaraa, kaikista tehokkaimmin saat sen kun soitat ja tilaat etukäteen. Varastomyyjämme keräävät tilauksen valmiiksi odottamaan noutoa. Näin vältyt turhalta odottelulta. Valmiin keräilyn voit noutaa itse tai tilata kuljetuksen. KESÄN PUUTARHAKALUSTEET KAUSIMYYMÄLÄSTÄ Kausimyymälä alkaa olla lyönnissä, tule katsomaan puutarhakalusteja välinevalikoima! AVAIMET KÄTEEN -TOTEUTUKSET Alan urakoitsijat ovat K-Raudassa tuttua porukkaa. Jos haluat esi­ merkiksi ulkoporeammeeen pihaan valmiiksi asennettuna, ta­voitamme ammattimiehet hoitamaan asennuksen puolestasi. HYVÄT NEUVOT MYYMÄLÄSTÄ TAI POSTILAATIKOSTA! K-Raudan kuvastoissa on tee-se-itse -henkilölle todella rautainen tietopaketti. Paksuissa kuvastoissa on työohjeita ja vinkkejä mökille, remonttiin ja puutarhaan.

MATIN KESÄ TOP5: - Ulkotulisijat - Grillit - Paljut&ulkoporeammeet - Terassivärkit - Puutarhakalusteet

Uimarannat Kaupungin ylläpitämät uimarannat: Keskustan uimaranta Alapihantie Kaartusen uimaranta Herrainniemi Paalijärven uimaranta Paalijärventie Hauta-ahon (Pynttärin) uimaranta Rantatie Iiruunjärven uimaranta Kuuronkalliontie Menkijärven uimaranta Menkijärventie Hoiskon (Hännisen) uimaranta Hännisenniemi Kangaslammen uimaranta Kangaslammentie Valkealammen uimaranta Valkealammentie 200 Suninsalmen uimaranta Eino Uusitalon tie 480


#V

Ukonmäen patikkareitti Ukonmäen reitti (janareitti, n. 5 km yhteen suuntaan) lähtee keskustan pururadan Paukunlenkiltä ja päättyy Ukonmäen laavulle. Reitille voi lähteä myös Kanaharjuntieltä tai Keskustan pururadan lähtöpaikalta, jolloin reitin pituus kasvaa n. 15 km mittaiseksi. Kesällä laavulla voi vierailla patikoiden tai maastopyöräillen - talvella hiihtäen. Ukonmäen reitin varrella on pitkiä pitkospuupätkiä, muutamia kunnon nousuja, hiukan kivikkoa, suo- ja metsäpolkuja! Valkealampi Ravintola ja ulkoilualue Valkealampi on todella kirkasvetinen ja luonnonkaunis lampi. Puhdas hiekkaranta, jonka ääressä ravintola. Hyvätasoinen patikkareitistö, talvisin korkeatasoinen latuverkosto, runsaasti maastopyöräreittejä ja kaunista luontoa. Ravintolasta burger/pizzatyyppinen menu koko perheelle. Ravintolassa on myös A-oikeudet ja hieno terassi lammelle päin. Ehdottoman hyvä uimareissukohde tai pyöräilijän taukopaikka. Tervetuloa Lakeuden Lappiin!

Onko sinulla liikeidea? Haaveiletko yrittäjyydestä? Me autamme! Hyvin suunniteltu liiketoiminta tarjoaa hyvät mahdollisuudet kannattavan toiminnan aloittamiseen.

Etsitkö toiminnallesi sopivaa tilaa? Toimitilapalvelustamme löydät toimitilat, tontit, kokous- ja juhlatilat sekä etätyöpisteet.

P.S. Saukonkyläntie Alajärven keskustasta Valkealammelle on yksi lähialueen kauneimpia pyöräreittejä!

Onko tulevaisuutesi täällä?

Osoite: Valkealammentie 200 Venesatamat Kirkonkylän venesatama Venelaituri, laskupaikka Osoite: Hoiskontie 11 Isoniemen venesatama Laituri, venepaikkoja ja laskuramppi. Koivulehdon kara­ vaanarialue samassa yhteydessä, kesäkahvila

Palveluverkko tarjoaa monipuolisia töitä osaaville ammattilaisille. Alueellemme on keskittynyt valtava erilaisten yritysten kirjo. #työetsiitekijäänsä #supersuomi

Osoite:Isoniementie 570 Suninsalmen venesatama Venepaikkoja ja laskuramppi. Erinomaiset palvelut, katso ”Suninsalmi” Osoite: Eino Uusitalontie 482

VI ALAJÄRAL IT VI#VISIT ALAJÄRALAJÄRVI#VISÄRVI IT IS V IT VI# AJ ALAJÄRALAJÄRVI#VISÄRVI#VISITAL VISITAL IT VI#VISIT AJ VI# ALAJÄRALAJÄRVI#VISÄRVI#VISITAL VISITALAJÄR ALAJÄRVI IT IS V RVI# RVI#VISIT ALAJ ALAJÄRVI# ÄRVI#VISIT VISITAL J I#VISIT ITALAJÄ JÄ I# IT RVI#VISRVI#VISITALA VISITALAJÄRVLAJÄRVI#VISÄRVI#VISITALA ISITALAJÄRVALAJÄRVI V A # Ä TALAJÄ T

www.jpyp.fi


[ESPORTS] ELEKTRONINEN URHEILU ELI E-URHEILU ON VIDEOPELIEN PELAAMISTA KILPAILULLISESTI. Wikipedia, wikimedia project / Wikimedia foundation

ESPORTSAMMATTILAISET SE ON KOVA HAAVE. EHKÄ TULEVAISUUDESSA JOKU HEISTÄ ON. BISNEKSEN JA KOULUTUKSEN KASVU HAASTAA OPISKELIJAT JA MYÖS JAMIN MAAN KÄRKIOPPILAITOSTEN MUKANA. TEKSTI JA KUVAT: JUSSI METSÄPELTO

Esports on muutaman viime vuoden aikana noussut Suomessa miljoonien liikevaihtoon ja vakavasti otettavaksi työllistäjäksi niin ammattipelaamisen kuin kaiken e-urheilun ympärillä pyörivän liiketoiminnan puolesta. Tapahtumat ja pelikulttuuri näyttele­ vät osaltaan huomattavaa osaa liikevaihdosta. Järviseudun Ammatti-instituutin esports-kilpapelaamisen lin­ ja käynnistyi syksyllä 2019, ja

28

meneillään on nyt siis toinen vuosikurssi pelialan opintojen parissa. Opiskelijat suorittavat liiketoiminnan perustutkinnon, jonka erikoistumisopinnot kes­­­ kittyvät joko kilpapelaamiseen tai esport-liiketoimintaan. Esports-opinnot voi suorittaa myös lukion ohessa.

Alajärveläiset Miro Luoma-aho, Santtu Mattila ja Valtteri Haa­v isto istahtivat hetkeksi haastatel­taviksi. Santtu, Miro ja Valtteri, mitä ihmettä tämä homma oikein on? - No, meistä voi tulla hyvällä tuurilla vaikka kilpapelaajia. Encen pääpelien viime vuoden

palkintorahat pyörivät 20 miljoonassa dollarissa, kyllä siinä on semmonen potti, jota kannattaa jo vähän tavoitella, Miro naurahtaa. - Tykkään pelaamisesta. Mulle lukio oli selkeä vaihtoehto jatko-opiskeluihin.

[ **MIRO** NO, MEISTÄ VOI TULLA HYVÄLLÄ TUURILLA VAIKKA KILPAPELAAJIA. ENCEN PÄÄPELIEN VIIME VUODEN PALKINTORAHAT PYÖRIVÄT 20 MILJOONASSA DOLLARISSA. KYLLÄ SIINÄ ON SEMMONEN POTTI, JOTA KANNATTAA JO VÄHÄN TAVOITELLA ]


» Santtu Mattila, Miro Luoma-aho ja Valtteri Haavisto päättivät kokeilla, jos esports-opinnoista saisi ammatin. Ala on kuuma, eikä koulutus mene hukkaan, vaikka ammattilaispaikka jäisikin saamatta. Esports-liiketoiminnan ympärillä pyörii isot rahat ja paljon työtä.

Kuitenkin esports-opinnotkin houkuttelivat Miroa, joten nuorimies suorittaa nyt esports-opintoja lukion kautta. Lukion suorittamiseen peliopin­ not kuulemma vaikuttavat po­­ sitiivisesti. - Se katkaiseee ihan kivasti, kun pää­­see välillä tänne JAMI:lle. Pel­k­­­­­­k iä peliopintoja on kaksi tuntia viikossa, ja lisäksi joukkueen iltatreenit.

semän, eli ne on ihan opittavissa, Valtteri täsmentää. Pelaajan pääpeli on kuulemma vähän niinkuin tyttöystävä, ei sitä jatkuvasti vaihdella. Koko kolmikko on CS-miehiä, eivätkä kuulemma ihan helposti vaihda. - Ammattitasollahan noita vaihtoja toisinaan kuulee, jos joku ammattipelaaja ei saa vaikka tarjouksia tiettyyn peliin, niin ei se pelin vaihtaminen nyt ihan tavatonta ole. Itse en kyllä mihinkään Iltatreenaus on vapaaehtoista toi- vaihtaisi, Santtu toteaa. mintaa, mutta käytännössä joukkueen kannalta se muodostuu Pelimiesten valistuneen näkevälttämättömäksi. Pelaaminen myksen mukaan JAMI:n e­­sportstapahtuu viiden hengen jouk- linjan suosio on vahvassa nou­ sussa. Sen yhtenä takeena pi­ kueissa. detään KOVA esports-organisaa17-vuotias Valtteri Haavisto on tion koulutusyhteistyötä. KOVAtoisen vuoden opiskelija, Miro Akatemia tähtää huippupelaajien ja Santtu paahtavat vielä ensim- koulutukseen ja esports-liiketoi­ minnan osaamisen kasvattamimäistä. - Treeneissä me hiotaan taktii­ seen alueellisesti ja valtakunnalkoita, tai vaikka treenataan jo­­ lisesti. tain karttaa, joka meillä on – Ihan varmasti KOVA lisää tutselkeästi muita heikompi. Coun- kinnon suosiota ja näkyvyyttä. ter Strikessä eri karttoja on seit- Se kiinnostaa porukkaa, Valtteri

toteaa. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat pojilla vielä kovasti auki, niinkuin 16-17 -vuotiaana vielä pitääkin. Miro mietti ammattikor­k eakoulua, Santtu jatkaa mahdollisesti töihin armeijan jälkeen, ja Valtteri miettii jatkoa armeijan jälkeen. – Alajärvi on iso osa – ainakin meikäläistä. Eihän sitä tiedä vaik­ ­ka tuo pesisura kantaisikin sitten superiin asti, Ankkureiden B-pojissa pelaava Santtu pohtii.

mahdollisuuksia kuin äkkiseltään arvaisi, Valtteri kiittelee.

[ **VALTTERI** IHAN VARMASTI KOVA LISÄÄ TUTKINNON SUOSIOTA JA NÄKYVYYTTÄ ] KOVA AKATEMIAN KAUTTA HUIPULLE Viime syksynä startannut KOVA Akatemian alainen kilpapelivalmennus on tavoitteellista valmennusta, johon haetaan pelimenestyksen perusteella. Opintoihin sisältyy kilpapeliliiketoiminnan opinnot. JAMI on järjestänyt esports-liiketoimintaopintoja jo vuodesta 2014, nyt KOVA Akatemian myötä pelivalmennuksen taso on Suomen huipulla. KOVA Akatemia -valmennusta voi saada ammattikoulutai lukio-opintojen yhteydessä.

Kaksi pojista saa joku päivä merkonomin paperit käteensä, kolmas jatkaa valkolakin kanssa opiskeluja kenties ammattikorkeakoulussa. Kaikilla on edessään runsaasti vaihtoehtoja jatko-opintoihin, ja kaikki ovat olleet opiskelupaikan valintaan erittäin tyytyväisiä. Alajärvi saa opiskelupaikkakuntana kaikilta kiitettävän arvosanan. - Kyllä ulkopaikkakuntalaisetkin ovat kiitelleet hyvää harrastustarjontaa. Täällä on enemmän M i k k o K a l i j ä r v i o n o l l u t

29


käynnistämässä Esports-opintoja JAMI:lla. Alan nousu oli nähtävillä jo vuonna 2014, kun toimintaa aloitettiin. - Useampi asia osui samaan saumaan: Counter Striken uusi versio, ja sattumalta samaan aikaan meidän kolmannen vuoden datanomiopiskelijat halusivat järjestää päättötyönään lanit, eli pelitapahtuman, Ähtärissä. Tuo tapahtuma veti hyvin väkeä, ja päätimme järjestää vastaavan Alajärvellä. Oikeastaan tuosta tapahtumasta

» Miro Luoma-aho opiskelee lukion esports-linjalla. - Peliopinnot on tosi hyvä lisä. Lukion jälkeen sitten ammattikorkeaan johonkin päin, Miro miettii.

LUKIO KANNUSTAA ETEENPÄIN Suomessa lukio on pääsääntöisesti perus­ koulun jälkeinen opiskelupaikka noin puolelle nuorista. Alajärvi ei ole poikkeus tässä. Oppilailta saadun palautteen mukaan Alajärven lukio on viihtyisä, ja eri­ tyisesti opiskeluilmapiiri kannustava. Rehtori Marko Timon mukaan määrä on hieman korkeampi niillä paikkakunnilla, jossa opiskelutarjonta on kapeampaa. - Jos paikkakunnalla on pelkkä lukio, niin se on monelle luonnollinen vaihtoehto. Alajärvellä lukion noin 180 oppilaasta kirjoittaa vuosittain pyöreästi 60 ylioppilasta. Erityispiirteenä Alajärven lukiolla on monipuolinen kurssitarjonta esimerkiksi kielissä. - Espanja, Venäjä, Ranska tai vaikka Japani. Me ollaan melko iso lukio, joten meillä riittää opiskelijoita omiin ryhmiin. Usein harvinaisempia kieliä tehdään myös yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Se mahdollistaa tietysti laajemman tarjonnan meille ja naapureille. Yhteistyö on ollut oikein hyvää kaikin puolin, Marko kertoo. Toisinaan yhteistyötä on muissakin aineissa, ja esport-opinnot on hyvä esimerkki monipuolisesta yhteistyöstä oppilaitosten välillä.

30

syntyivät esports-opinnot, jotka hakivat muotoaan muutaman vuoden. Kaksi edellistä vuotta kasvu on ollut räjähdysmäistä. Nyt sen odotetaan tasoittuvan laajemman opintotarjonnan yleistyttyä Suomessa. JAMI pysyy kuitenkin tiukasti alan kärjessä kiinni jatkuvalla uudistamisella, josta osoituksena viimeisin KOVA Akatemia -yhteistyö. Opiskelijat ovat olleet akatemiasiirtoon erittäin tyytyväisiä.

LUOVUUS, KÄDENTAITO JA ASIAKASPALVELU Kukkakauppa- ja puutarha-alalla on kova tarve osaajille. - Näköjään te tiedätte, mitä siellä pitää tehdä, opettaja Heli Ketola huudahtaa ja nauraa päälle. Oppilaat vetäistiin kasvihuoneeseen tomaatin taimia siistimään kesken kukkasidonnan harjoitustyön. Kosteassa ilmassa lentelee parisen sataa kimalaista tekemässä hommiansa: pölyttämässä. Ne hoitavat pölytyksen alkutalvesta, kun tomaatin taimia ei vielä käsitellä jatkuvasti. Satokaudella pölytys hoituu päivittäisen hoidon ja taimien luontaisen liikuttelun myötä. Lämpimien kelien alkaessa kimalaiset lähtevät parempien eväiden toivossa kasvihuoneen kattoluukuista maailmalle. - Ensi vuonna tulee sitten taas uudet duunarit, Heli nauraa taas. Tunnelma JAMI:n Kurejoen yksikössä on iloinen ja vapaa. Opiskelijat tulevat tänne oppimaan ennenkaikkea tekemällä. Nykyisen ammattikoulutuksen suunta onkin enemmän tekemiseen, vähemmän teoriaan. Toki teoriaakin opiskellaan, mutta oppimisen mittarina toimivat ennenkaik­kea näytöt, joita opiskelijat antavat tutkinnon edetessä. Kurejoen noin 150 oppilaasta pyöreästi kolmannes opiskelee puutarha-alalla. Kiinnostus kasveihin, käsillä tekemiseen ja luovuuteen veti 17-vuotiasta Pauliina Holmströmiä puoleensa. Jami valikoitui kouluksi äidin vinkistä.

Koulu onkin tarjonnut parastaan käsillä tekevälle, ja opiskelujen aikana on päästy itse asiaan. - Tekeminen on ollut kyllä parasta. Kovin paljoa ei ole paikallaan istuttu, se ei sovi mulle, Pauliina kertoo. Oman ammattialan opettelun lisäksi opiskelijat käyvät tutustumassa monipuolisesti myös koulun muiden koulutusalojen tekemiseen. Pauliinalta sujuu siis auttavasti esimerkiksi sirkkelin tai vannesahan käyttö. - Se on ollut ihan kivaa. Kaikkea on päässyt kokeilemaan, halutessaan voi mennä vaikka maatalouspuolelle lehmien hoitoa kokeilemaan. Pauliina teki harjoittelujakson puutar­ halla joulusesongin aikaan. Kiirettä riitti ja tekijä pääsi oppimaan asioita monipuo­ lisesti. - Joka päivä oli paljon tekemistä ja asiakkaita riitti. Se oli tosi mielenkiintoista.

YRITTÄJYYS JA YRITYKSET LÄHELLÄ OPETUSTA Opiskelijat tarvitsevat harjoittelupaikkoja, ja yritykset lisäkäsiä sesonkeina. JAMI:n harjoittelujaksot on ajoitettu sesonkeihin, jolloin kaikki saavat harjoittelusta maksimihyödyn irti. - Tämä on ihan elinehto meidän koulutukselle. Myös näytöt tehdään pää­ sääntöisesti työpaikoilla, Heli kiittelee. Opiskelijat pääsevät näkemään kukka-alan arjen hyvin läheltä. Myöskään yrittäjyyttä


ei ole unohdettu, yllättävän moni puutarha-alan opiskelija työllistää itsensä yrittäjänä. Kouluaikana opiskellaan liiketaloutta ja joka opiskelija tekee vähintään liiketoimintasuunnitelman omalle kuvitteelliselle yritykselle. - Olen opettanut Jamilla 23 vuotta. Tänä aikana minun oppilaiden toimesta on pe­­­r us­ tettu noin 40 yritystä. Toki osa jo lopettanutkin, mutta moni on edelleen olemassa. Kyllä yrittäjyys on monelle varteenotettava vaihtoehto, Heli jatkaa. Lukema on melko vaikuttava kaikilla mittareilla.

FLORISTIKOULUTUS KIINNOSTAA Suomalainen floristiikkaosaaminen on hyvin tunnettua maailmalla. Puutarhurin perustutkinnon lisäksi JAMI:ssa voi opiskella myös floristin ammattitutkinnon. Floristiopintoja on tarjolla vain noin kymmenessä koulussa koko Suomessa. JAMI:lla floristien ammattitutkintokoulutus otetaan tosissaan, ja oppilaat saavat maan huippuopetusta. Koulutus on monipuolinen ja haastava, mutta asiat tehdään ilon kautta. Vastuuopettaja, floristimestari Säde Alanen on kukkasidon-

» Pauliina Holmström kurssikavereineen tomaatintaimien kimpussa. JAMI:n opetuspuutarha kasvattaa tomaatteja ja muita kasveja myös myyntiin, ja niitä voi ostaa puutarhamyymälästä Kurejoelta.

nan hallitseva Suomen mestari ja Vuoden Floristi 2020. Suomen Kukkakauppiasliitto vastaa kilpailujen järjestämi­sestä joka toinen vuosi. Kilpailulla on vuosikymmenien pe­rinteet. Vuoden floristi -titteli on Kukkakauppiasliiton ojentama tunnustus, mutta palkinnon äänestää jäsenistö. - Floristin työn lähtökohtana on elävä materiaali ja se pitää tuntea. Jokainen kukka vaatii eri asioita. Ihan kaikki vaikuttaa lopputulokseen. Luovuus tässä on myös avainasemassa. Ja tietty asiakaspalvelutaidot, asiakkaan toiveitahan tässä toteutetaan, Säde summaa omaa alava­ lintaansa. - Alalla on kova tarve tekijöistä, ja työllistyminen on todella hyvää, Säde kertoo.

LUONTO-OHJAAJAT OPETTELEVAT KUMMIA JUTTUJA

» Yksi Säde Alasen kilpailutöistä SM-kisoista viime vuodelta.

Hyppää vaatteet päällä avantoon ja tule sieltä pois naskaleilla. Tee lumikammi ja yövy siellä. Ota päikkärit ulkona. Sytytä nuotio märässä metsässä. Monimuotokoulutus on vienyt luonto-ohjaajien opiskelua entistä enemmän käytäntöön. JAMI:n luonto-ohjaajien opettaja Petteri Karvinen on vihkiytynyt luontoharrastaja, joka on kirjoit-

tanut aiheesta myös kirjoja. Petterillä on omia metodeja, ja omaa näkemystä luonnon virkistävistä, ja miksei jopa parantavista, voi­ mista. - Ei me opiskelijoita ihan py­­sy­ västi luontoon upoteta, mutta kunnolla kylvetetään kyllä, Petteri naurahtaa. Usein ne yksinkertaiset asiat on helppo ohittaa. - Vaikkapa yksinkertainen parin minuutin hiljaisuus ja nautiskelu metsässä on tapa, joka liian mo­­ nelta on unohtunut. Ei ole kovin vaikeaa ja vaikutus on suuri.

veyskuntoutujien parissa. - Aivan valtava tietopankki, ja se syvyys, millä asiat opetellaan. Me on tehty asiakkaiden kanssa jo vaikka mitä. Onhan luonto mielenterveysalalla ihan mahtava resurssi. Meidän alalla ihan jokaiselle olisi koulutuksesta valtavasti hyötyä, Saija jatkaa. Yrittäjyys on usein puheenaihe luonto-ohjaajien koulutuksessa. Jotkut kurssikavereista ovatkin pohtineet yritystoimintaa. Mo­­ nelle se on jo sitä pienimuotoi­ sesti. Kaikki tietävät kuitenkin jo selvästi, kuinka paljon koulu-

» Saija Lindholm pitää luontoohjaajakoulutuksessa samiaan oppeja suuresssa arvossa.

Opiskelijat kehuvat koulua ja koulutusta vuolaasti. - Eihän tällaisia kokemuksia saa mistään. Voisin tulla tänne pelkästään näiden elämysten takia, kertoo kauhavalainen Saija Lindholm. Saija hyödyntää saamiaan oppeja jo nyt työssään mielenter-

tus hyödyttää heitä nykyisessä tai tulevassa työssä. - Toki meillä teoriaakin on, paljon on asioita, jotka pitää vain tietää. Tärkeämpää on tietysti oppia mistä sen tiedon voi hakea. Mutta kyllä käytäntö on se paras oppi, ja luonto paras opettaja, Petteri kertoo.

31


» Suomalainen puu, 60-vuotinen historia ja joustavuus ovat Huvila Seppälän voimavaroja. Sitoutunut porukka tekee töitä uskoen maltilliseen kasvuun, jota numerot tällä hetkellä lupaavat. Kuvissa: Yrittäjä Tapani Taipale sekä työntekijät Kari Haapa-aho ja Ari Pienimäki

ISO JAPANISSA JAPANIN SUURIN HIRSIRAKENNUS ON TEHTY ALAJÄRVEN MENKIJÄRVELLÄ KUVAT JA TEKSTI: JUSSI METSÄPELTO

Kiire on kova. Kontin lastauspäivä on yleensä minuuttipeliä aamusta iltaan. Suomalainen, hitaasti kasvanut puu nauttii suurta arvostusta ulkomailla. Myös hitaasti kasvaneet tekijät ovat arvossaan: yli 60 vuotta Alajärven Menkijärvellä toi­ minut Huvila Seppälä tekee merkittävän osan tuotannostaan vientiin. Työryhmät Helsingissä käyttävät tolkuttoman määrän kahvia pohtiessaan, miten Suomen vienti saataisiin vetämään. Ironista, että saman juoman voimalla Menkijärvellä ratkaistaan tuota ongelmaa käytännössä. Tällä hetkellä Huvila Seppälän tuotannosta noin 70 prosenttia menee vientiin. Useina

32

vuosina tuo lukema on jopa isompi. Mikä saa suomalaisen huvilaveistämön pienellä sivukylällä japanilaisten huulille? - Suomalainen puu on kovassa kurssissa siellä. Meillä on hyvä paikallinen kumppani, Tapani Taipale kehuu. Tapanista tuli yrittäjä noin 10 vuotta sitten, kun hän oli juuri tullut taloon töihin. Edellinen yrittäjä sairastui vakavasti, ja Tapania pyydettiin yritykseen osakkaaksi pienellä osuudella. Nyt Taipale omistaa koko yrityksen. Puu on Taipaleelle tuttu materiaali. Mies ehti olla lähes 10 vuotta metsurina 80-luvulla, ennenkuin päätyi hirsirakentamisen pariin.

- On mulla melkein insinöörin paperitkin. Viimeisimmät opinnot jäivät vähän kesken, ja sitten pian tulikin tämä Seppälän kuvio tähän. Ei siinä enää ehtinyt viimeistellä opintoja. Jäin sitten tällaiseksi valeinsinööriksi, Tapani veistelee.

Sopivan kokoinen Talotehtaana Huvila Seppälä on melko pieni, mutta sitäkin joustavampi. - Siksi meidän kanssa halutaan usein toimia. Haetaan sopivan kokoista kumppania, joka on riittävän joustava. Onhan tämä meillä paljon tällaista käsihommaa, ei meillä ole isoja CNC-linjoja tuossa laulamassa. Mutta samalla tapaa se talo tulee kasaan


näinkin, Tapani miettii. Tehtaalla on jonkin verran omaa mallistoa, mutta aika usein asiakkaalla on omat suunnitelmat, jota lähdetään toteuttamaan. - Monesti tullaan ihan ruutupaperin kans­ ­sa ovelle, siitä lähdetään sitten pohtimaan mittoja. Suunta on kasvuun päin. Lähihistoriaan mahtuu muutama haasteellinen vuosi. - Viime vuosi oli jo hyvä, ja kuluva vuosikin näyttää positiiviselta. Sellaisiahan ne pitäisi olla jos mielii hengissä pysyä, Tapani kertoo.

Japani ja Saksa Talokontteja japaniin on lähtenyt tasai­ sesti vuosikymmenten ajan. Viime aikoina myös Saksan markkina on vetänyt aika hyvin. - Eihän näistä kukaan tiedä, luvut heittelee vuosittain joka päin. Ei meillä mitään suosikkikohdetta ole, samalla viivalla ne on julkiskohteet ja omakotitalot. Julkisrakennuksista voi olla mahdollisuus saada vähän enempi näkyvyyttä ja mainetta, mutta voi sitä sitten mennäkin, Tapani vitsailee. Muutama vuosi sitten Huvila Seppälä ra­kensi Japanin suurimman hirsirakennuksen, yli kolmen tuhannen lattianeliön kaksikerroksisen kauppakeskuksen. Tava­ raa lähti kuusi kontillista. Erikoislaatuinen meriitti Alajärven ja menkijärveläisyrityksen vyölle. Saksassa suomalainen kuusi nauttii eri­ tyistä arvostusta. Alajärveläisten onneksi rekkaliikenne Menkijärveltä Saksaan tuntuu myös hiljalleen nostavan kierroksia. Sattumalta yrittäjäksi päätynyt Taipale pitää Alajärveä hyvänä paikkana olla ja yrittää. - Ei Alajärvessä mittään vikkaa oo, täähän on hyvä paikka yrittää. Vaikka meillä pieni porukka onkin, niin sittouneita ne on kaik­ ­ki. Ei tämmöstä muuten vois tehäkkään, Tapani kiittelee. Jokainen, joka tuntee vähääkään alajärveläistä puhekieltä tai ilmaisua tietää, miten paljon tunnetta noiden sanojen si­sään on kätketty. Menkijärvellä höylä jatkaa soidinlauluaan. Se on siinä mielessä erikoinen laulu, että se ei lopu pesän valmistuttua. Oikeastaan se vain yltyy, sillä pesänrakennusvietti on Menkijärvellä kova.

- safkavinkit: NATAMON Aahan Thai Lounas Puffet Thai–Fin · Kauppakatu 24, Alajärvi Ma–pe klo 10.30–15, la–su suljettu p. 044 978 9869 · Tervetuloa!

KEBAB-PIZZERIA ALBERT JÄRVIKATU 3 B · 06 5576310 · MA-TO 10.30–21, PE-LA 10.30-23, SU 11-21

Turkin Chili

Pizzeria & Kebab Keskuskatu 24, Alajärvi, p. 044 309 2264

Palveleva huoltoasema! p. 044 557 1004

Neste Alajärvi

Teollisuustie 1, Alajärvi, p. 044 557 1004 Avoinna: ma–pe 6–21, la-su 8–21

www.nestealajarvi.fi


ANKKUREIDEN YLEISURHEILUN

KULTA-AIKA ON NYT JOS MONILLA PAIKKAKUNNILLA MUISTELLAAN MENESTYSTÄ PERÄPEILEISTÄ, NIIN ANKKUREIDEN YLEISURHEILIJAT NAUTTIVAT TÄLLÄ HETKELLÄ VUOSIEN TYÖN HEDELMISTÄ.

Alajärven Ankkurien yleisurheilu on ollut upeassa myötätuulessa viimeisten vuosien aikana. Yleisurheilijat ovat saavuttaneet lukuisia SM-mitaleja ja arvokisaedustuksia. Vuonna 2019 yleisurheilijat saavuttivat kymmenen SM-mitalia ja arvokisa- ja maaottelu­ edustuksia oli peräti seitsemän. Kesällä 2020 tehtiin historiaa, sillä yleis­ urheilijat saavuttivat peräti kaksi aikuisten sarjan Suomen mestaruutta. Mikko Paavola voitti Kalevan kisoissa seiväshypyn ja Antti Ihamäki puolestaan voitti SM-maastojuoksussa 10 kilometrin matkan. Menestys jatkui SM-hallikisoissa talvella 2021, kun Mikko Paavola oli seiväshypyssä SM-hopealla ja Antti Ihamäki SM-pronssilla 3000m juoksussa. Alajärven Uusi monitoimihalli nosti talvikauden treenimahdollisuudet täysin eri tasolle. Urheilijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä, nyt ajelu treeneihin on jäänyt pois ja voidaan keskittyä paremmin olennaiseen. Kesäkaudella palveleva yleisurheilukenttä on ollut erittäin hyvällä hoidolla, se onkin kerännyt kiitosta urheilijoilta vuodesta toiseen.

34


19-vuotias Eucabeth Kivikangas muistaa olleensa ensimmäisissä yleisurheilukisoissa 8-vuotiaana. Tavoitteellinen treenaaminen alkoi 11-12 vuoden iässä. Juoksulajit kiinnostivat, samoin pituushyppy. - Jotenkin se, että saa tehdä montaa lajia, se kiinnosti ja motivoi, Euca kertoo. Seitsenottelu valikoitui pikkuhiljaa päälajiksi. Nuorempana voitontahto oli todella kova, oli kyseessä sitten kisat tai koulun liikuntatunti. Joka paikassa painettiin täysillä. - Vasta viime vuosina olen oppinut, että tämä on palapeli. Kisakunto rakennetaan pala kerrallaan. Määrätietoinen treenaaminen on tuonut myös edustuspaikkoja useisiin nuorten arvokisoihin viime vuosina. - Kyllä arvokisat motivoi aina. Nyt ollaan nuorten arvokisavaiheessa, seuraava iso steppi onkin sitten naisten arvokisapaikat. Mutta vielä täytyy keskittyä täysillä nuorten kisoihin muutama vuosi. Urheilun ulkopuolella Eucabeth viihtyy keittiössä. Hän rakastaa kokkaamista. - Uunikanaruoat ja wokit, ne on mun suo­ sikkeja. Alajärvi on iso pikkukaupunki - Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän huomaa, miten hyvä Alajärvellä on asua. Tämä on sopivan iso, mutta silti sellainen helppo. Tietysti tämä uusi, upea urheiluhalli on ihan tosi mahtava. Ennen käytiin 3-4 kertaa viikossa Kuortaneella vanhempien kanssa, nyt mulla on treeneihin parinsadan metrin matka kotoa.

20-vuotias Aleksi Yli-Mannila on heittänyt keihästä jo vuosia nousujohteisesti. Päälaji valikoitui 15-16 -vuotiaana, sitä ennen mies ehti harrastaa liikuntaa monipuolisesti. Keihäänheitto alkoi kiinnostaa enemmän menestyksen myötä. - Jotenkin se klikkasi parhaiten. Treenaaminen on mielekästä, ja joka vuosi on ennätys parantunut, välillä reippaastikin. Yli-Mannila on ollut monena vuonna ikäluokkansa kärkikahinoissa mukana, saavuttaen SM-mitaleita ja sijoituksia. Suomenmestaruus, hopea- ja pronssisijoja sekä myös U20 EM-edustuspaikka motivoivat miestä heittämään pidemmäl­ ­le ja pidemmälle. Viime vuonna Aleksi pääsi myös Kalevan Kisoihin, ja vaikka kisat menivätkin miehen sanojen mukaan penkin alle, oli kisapaikka silti saavutus. Alle 23-vuotiaiden EM-kisat ovat tämän kauden tärkein tavoite. Kolme heittäjää va­­ litaan, ja kilpailukykyisiä heittäjiä voi olla jopa kahdeksan. Kisoihin pääsy on tällä kaudella senttipeliä. - Oman ennätyksen jah­taaminen on tä­­ män lajin suola. Toki kavereiden kanssa kisaaminen on myös mielekästä, joskus kun kisa äityy oikein tiukaksi, ja niissä jos onnistuu voittamaan, niin onhan se herkkua, Aleksi kertoo. 75 metrin mies tietää olevansa vasta matkalla tosi koitoksiin, ja nousujohteisella uralla on monenlaisia haasteita. - Vain terve mies voi kehittyä, sehän se on lähtökohta. Pitää pystyä treenaamaan maltilla. Tähän asti on joka kesä ennätys parantunut, ja se kyllä antaa motivaatiota jatkoon, Aleksi päättää.

14-vuotias Milja-Maria Lahti on pikajuoksija ja pituushyppääjä. Juoksuharrastus alkoi 7-vuotiaana, innostus syttyi heti ensimmäisestä koulujenvälisten kilpailujen voitosta. Oman ennätyksen parantaminen motivoi, mutta myös huippu-urheilijoiden seuraamisesta saa ylimääräistä innostusta lajiin. Milja on ehtinyt kilpailla jo 7 vuotta, ja menestystä on tullut työmäärän mukana hyvin. Ennätykset ovat parantuneet tasai­ sesti. Juoksun lisäksi Milja soittaa pianoa, ratsastaa ja pelaa pesäpalloa. - Alajärvellä on aina ollut hyvä treenata. Uudessa hallissa on tosi hyvät olosuhteet, täällä voi tehdä kaikkea monipuolisemmin kuin ennen. Normaalisti treenaan junnuryh­ mässä Tapio Rajalan ja Harri Leppäahon valmennuksessa. Viime vuodesta alkaen oon treenannut lisäksi isän kanssa Helinä Koivumäen rakentaman treeniohjelman mukaan, Milja kertoo.

35


MAINOS

Neuvottele asuntokaupan rahoitus kuntoon hyvissä ajoin ALAJÄRVEN OSUUSPANKKI on mukana kotien kokoisten unelmien toteuttamisessa. KUVA Severi Peura

A

suntolainaneuvottelu on monelle elämän ainutlaatuisia hetkiä. Siinä ollaan isojen unelmien ja toiveiden äärellä. Alajärven Osuuspankki rahoittaa kotien kokoisia unelmia paitsi omalla toimialueellaan, paljon myös muualla Suomessa. Tuttua pankkisuhdetta ei useinkaan vaihdeta, vaikka asuinkunta muuttuisi. Osalle asuntokaupat tai talon rakentaminen on kerran elämässä -juttu, mutta etenkin isommissa kaupungeissa asuntoa vaihdetaan suurempaan ja pienempään elämäntilanteen mukaan. NEUVOTTELUN VOI KÄYDÄ SÄHKÖISESTI

Alajärven Osuuspankin pankinjohtaja Markku Pelkonen korostaa, että sähköiset palvelut mahdollistavat lainaneuvottelut ja kaupanteon täysin etänä allekirjoittamista myöten. Korona-aikana sähköisten palveluiden käyttö on yleistynyt. Ne palvelevat hyvin myös kauempana asuvia asiakkaita. – Toki pankissakin tapaamiset hoidetaan aina turvallisesti, sanoo Pelkonen. Maanantaisin ja tiistaisin neuvottelut onnistuvat ajanvarauksella aina iltaseitsemään asti. Pankin toimitilojen juuri valmistuneessa mittavassa remontissa satsattiin nykyaikaisiin, rauhallisiin, äänieristettyihin neuvottelutiloihin. NEUVOTTELE RAHOITUS AJOISSA

Asuntolainoja neuvotellaan ympäri vuoden. Kevät saa liikkeelle oman kodin rakentajat ja vapaa-ajan asuntoja hankkivat. Pelkosen ohje on, että rahoitus on tärkeä neuvotella pankissa hyvissä ajoin. Lainaneuvotteluissa etsitään raamit sille, minkä hintaluokan asunnon hankkiminen on mahdollista ja järkevää. Se antaa realistisen pohjan asunnon etsimiseen ja estää yllätyksiltä siinä vaiheessa, kun kiinnostava asunto on kiikarissa. – Lainasta sopiminen ei tar-

koita, että sitä tarvitsisi ryhtyä nostamaan. Se mahdollistaa kuitenkin nopean toimimisen ja ostotarjouksen tekemisen silloin, kun sopiva asunto tulee kohdalle, Pelkonen sanoo. Se on tärkeää, sillä kohteet liikkuvat markkinoilla välillä hyvinkin nopeasti. Pankista saa apua myös säästösuunnitelman tekemiseen tulevaisuuden asuntohankintaa varten. REALISTINEN KÄSITYS MAKSUKYVYSTÄ ON TURVALLINEN POHJA

Lainaneuvottelussa käydään läpi lainanhakijan elämäntilanne, haaveet ja tulevaisuudensuunnitelmat. Kokonaiskuvan hahmottaminen pitkällä tähtäimellä on Pelkosen mukaan tärkeää realistisen maksukyvyn selvittämiseksi. Oman talon rakentamisessa on tärkeä ottaa huomioon alueen hintataso ja myös se, että asunnon myyminen onnistuu, jos se jossain vaiheessa tulee aiheelliseksi. Rakennuskustannusten olisi hyvä vastata alueen muiden talojen hintatasoa. ASUNTOSÄÄSTÄJÄ PALKITAAN

Monen perheen tie omaan kotiin kulkee ASP-säästämisen kautta. Uusia sopimuksia tehdään Alajärven Osuuspankissa viikoittain. ASP (asuntosäästöpalkkiojärjestelmä) on valtion luoma järjestelmä, jolla kannustetaan ja helpotetaan ensimmäisen oman asunnon hankintaa. Säästötavoitteen jälkeen voi saada asuntolainansa kokonaan tai osittain ASP-lainana, jonka takaa valtio. Pankki palkitsee säästäjää maksamalla säästölle hyvää korkoa. –Asuntosäästötilin perustaminen kannattaa siinä vaiheessa, kun alkaa saada vakituista palkkaa, neuvoo Pelkonen. LAKIMUUTOS EDELLYTTÄÄ PESÄMUNAA TAI VAKUUTTA

Muutama vuosi sitten voimaan tullut laki enimmäisluototussuhteesta muutti asunnon ostajan vakuusvaatimuksia. Se edellyttää, että asuntolainan

OP ALAJÄRVI  OP Ryhmään kuuluva täyden palvelun Osuuspankki Etelä-Pohjanmaan talousalueella  Toimipisteet Alajärvellä ja Soinissa  Asiakkaita 15252, joista etäasiakkaita noin 38 prosenttia  Perustettu 1914

Pankinjohtaja Markku Pelkonen Alajärven Osuuspankista kertoo korona-ajan vauhdittaneen sähköisten palveluiden käyttöä.

hakijalla on oltava tietty määrä omaa rahoitusta. Ensiasunnon ostajalla summa on viisi prosenttia asunnon hinnasta, muilla 15 prosenttia – tosin heidän osaltaan korona-aikana osuus on kevennetty väliaikaisesti kymmeneen prosenttiin. – Jos omaa rahoitusta ei ole, tarvitaan takaajilta saatavaa vakuutta. Yksi vaihtoehto on ostaa asuntolainavakuus vakuutusyhtiöltä. ASP-asuntosäästäjällä takuu tulee valtiolta tiettyyn rajaan asti. Siksikin asuntosäästäminen on järkevää, sanoo Pelkonen. ○  www.op.fi/web/op-alajarvi

Kiinnostaako asuntosijoittaminen? ASUNTOSIJOITTAMISESTA ON tullut pankin-

johtaja Markku Pelkosen mukaan trendi. Asuntosijoittamista pidetään pieniriskisenä sijoittamisena, joka tuottaa vakaasti vuokratuloja eikä vaadi perehtymistä samalla tavalla kuin osakesijoittaminen. Asuntosijoittaminen tuottaa vuokratulojen lisäksi myös toista kautta, asunnon arvon nousuna. Toki sijoitusasuntoa ei pidä ostaa ”säkissä”, vaan perehtyen niin kiinteistön kuin taloyhtiön tilanteeseen. –Silloin, kun ostetaan sijoitusasunto, hyvä nyrkkisääntö on, että asiakkaalla olisi omaa rahoitusta 30 prosenttia hin-

nasta, kertoo Pelkonen. Toinen asuntosijoittamisen vaihtoehto on asuntorahasto. Rahastoon sijoittaminen on sijoitusasunnon ostamista huolettomampaa, sillä vastuu vuokraamisesta ja asunnon huoltamisesta ei ole sijoittajalla itsellään. Asuntorahaston kautta asuntosijoittamisen eduista pääsee nauttimaan pienemmällä summalla. Se ei siis vaadi pääomaa samalla tavalla kuin asunnon ostaminen. –Meillä on tarjolla oma OP-Vuokratuotto-rahasto, johon voi lähteä mukaan melko pienelläkin summalla, kertoo Pelkonen. ○


PYÖRÄILYKIRJAAMISPISTEET 1.5.–31.8.2021

» Palkinto-Jopo on esillä Monitoimihallin näyteikkunassa.

ALAJÄRVI-LEHTIMÄKI Kirjaaminen tapahtuu QR-koodeilla matkapuhelimen avulla. Kirjaamispisteet sijaitsevat entisten kirjaamislaatikoiden paikoilla Levijoella, Luoma-aholla, Paalijärvellä, Vimpelin ja Alajärven rajoilla, Kurejoella, Menkijärvellä, Leunankylällä, Valkealammen tienhaara, Töysän raja, Rapakonpuro, Hauta-ahon risteys, Livonmäki, Rantakangas, Länsikylän kentän tienhaara ja Härkäneva.

PÄÄPALKINTONA JOPO Vähintään 30 kirjausta kirjausajan puitteissa jättäneiden kesken arvotaan Jopo -polkupyörä. Palkinto-Jopo tulee Monitoimihallin näyteikkunan taakse ihailtavaksi, ja se arvotaan ma 13.9.2021. Kirjaamiset voi myös merkitä omaan kuntokorttiin ja palauttaa osoitteella: Alajärven liikuntatoimisto, Sairaalatie 3, 62900 Alajärvi tai sähköpostillamiika.salo@alajarvi.fi

MESTARIPYÖRÄILIJÄKAMPANJA 1.5.–31.8.2021 Tavoite: mestaripyöräilijäksi 1000 km. Tiedot kesäkauden pyöräilykilometreistäsi voit lähettää ma 13.9.2021 mennessä liikuntatoimistoon osoitteeseen Sairaalatie 3, 62900 Alajärvi tai Lehtimäen palvelupisteeseen Keskustie 2, 63500 Lehtimäki tai tai miika.salo@alajarvi.fi Ilmoita haluatko pokaalin vai Alajärvi-pipon. Merkkaa kesän aikana pyöräilemäsi kilometrit omaan kuntokorttiisi. Kuntokortin voit hakea Alajärven kirjastosta tai uimahallilta, kortin voi tulostaa Alajärven kaupungin kotisivuilta.

SEURAA PÄIVITYKSIÄMME: facebook.com/rokulipaivat · www.rokulipaivat.fi

Markkinamyyjiä, tivoli, yhdistyksiä, runsaasti ohjelmaa, musiikkia, ystäviä ja tuttuja!

Alajärven 46. Rokulipäivät pe 2.7. klo 9-18 ja la 3.7. klo 9-15 Tervetuloa Alajärven odotetuimpaan kesätapahtumaan! Paikkavaraukset ja tiedustelut: tsto@rokulipaivat.fi · 044 557 6546 KORONAVARAUS! ROKULIPÄIVÄT JÄRJESTETÄÄN, JOS PANDEMIATILANNE JA VOIMASSAOLEVAT OHJEISTUKSET SEN SALLIVAT.

ROKULIPÄIVÄT JÄRJESTÄÄ:

ALAJÄRVEN YRITTÄJÄT


» Eero Nelimarkka oli hyvin tuottoisa taiteilija. Latomaisemat muistetaan, mutta laajassa tuotannossa on paljon muotokuvia ja esimerkiksi alttaritauluja.

Nelimarkan perinnön jäljillä Taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan elämäntyö ja perintö meinaa usein unohtua, eikä vähiten perillisiltä, alajärveläisiltä itseltään. Taidemuseon perustaminen keskelle peltoja, Etelä-Pohjanmaan Alajärvelle. Ei välttämältä ihan kärkihanke nykykonsulttien silmissä. Mikä sai helsinkiläistyneen, Vaasassa syntyneen, jo maailmaa kiertäneen ja nimeä saavuttaneen taiteilijan rakenta­ maan tukikohtansa Alajärvelle?

38

On siinä varmasti jokin ajatus taiteilijalla ollut, muukin kun se, että hänen sukujuurensä ovat täällä. Tuo ajatus on ollut onnenpotku alajärveläisille, ja se perintö kantaa hedelmää vielä tänäkin päivänä. Alajärveläisillä on kiittaminen taiteilijaa paljosta, niin paljosta että sitä on hieman vaikea määrittää.


Kaikki alkoi Nelimarkka-Rahasto säätiöstä, joka perustettiin vuonna 1945. Säätiön tehtävä oli ja on edelleen vaalia Eero Nelimarkan tuotantoa ja elämäntyötä sekä tukea suomalaista taidetta keräämällä sitä. Kun säätiön taidekokoelmat aikoinaan alkoivat paisua mittaviksi, tarvittiin tilat taiteen varastoinnille ja esiin tuonnille. Nelimarkka päätti ostaa säätiölle isänsä kotitilan Alajärven Pekkolasta ja Nelimarkka-museo valmistui vanhan kivinavetan paikalle vuonna 1964. - Yleisölle näkyvin osa museotyötä ovat näyttelyt ja taideteokset. Siinä on vain pieni osa museon toiminnasta. Kokoelmien hallinnointi ja ylläpito, viestintä ja Etelä-Pohjanmaan taiteen vastuumuseona toimimi­ nen täyttää osan museon työajasta. Lisäksi tietysti näyttelyjen suunnittelu ja valmistelu on iso kokonai­ suus, paljon muutakin kuin taulujen seinille ripustamista, kertoo museotoimenjohtaja Elina Alkio. Myös näyttelyiden yleisölle suunnattu työ on monipuolista ja tärkeä osa museon toimintaa. Kouluryhmät muodostavat merkittävän osan museokävijöistä ja museon onneksi Nelimarkka-Rahasto säätiö tukee kouluvierailuja museoon, koska välimatkat alueella ovat pitkiä. Säätiö korvaakin koko maakunnan koululaisryhmien bussimatkat museolle ja takaisin. Nelimarkan perintöä Etelä-Pohjanmaalle sekin.

Ulkona avautuva maalaismaisema, hiljaiset kylätiet ja pohjalaiskylälle tyypillinen, usean vuosikymmenen aikana rakennettu asutus poikkeaa kovasti siitä valkoisten seinien harmoniasta, joka museon sisällä vallitsee. – Museon perustaminen kypsyi Nelimarkan mielessä pitkään. 30-luvulla hän hankki taideopettajan pätevyy­ den, haave taidekoulun ja museon perustamisesta syntyi jo noina päivinä, Elina kertoo. Mallia otettiin Pariisin vapaista taidekouluista, joissa kuka vain saattoi opiskella taidetta, sekä Yhdysvalloista saakka.

Eeron perintö Nelimarkka jätti Alajärvelle paljon. Taiteilijan haaveet taidekoulun perustamisesta toteutuivat ja jäivät elä­ mään omalla tavallaan. Taidekasvatus on kulkenut museon historiassa mukana aina, Nelimarkka piti alkuaikoina museota itse auki ja järjesti muutamia taiteen kesäkursseja. Hänelle oli sydämen asia, että myös maaseudun asukkaat pääsevät taiteen äärelle.

Museon kahvio on hiljainen. Arkinen aamupäivä, ihmiset liikkuvat varovasti ja koronarajoitustoimet pitävät vielä ryhmämatkailijat poissa museoista. Normaalioloissa museossa vierailee vuosittain tuhansia kävijöitä ja koululaisia ympäri maakuntaa. Kouluryhmiä käykin säännöllisesti lähes jokaisesta Etelä-Pohjanmaan kunnasta ja museo aiheuttaa liikennettä Alajärvelle laajemminkin. - Taidekasvatus ja koululaisryhmät ovat iso ja tärkeä osa työtämme. Väistämättä noista ryhmistä tulee myös vähän euroja keskustan liikkeisiin, kyllä ne on koko päivän reissuja kun vaikkapa Ilmajoelta tänne lähdetään, Alkio kertoo. Joka bussilastillinen vähintäänkin syö Alajärvellä. Sisällä on aito ja klassinen museon tunnelma, tilat eivät häpeä yhtään vaikkapa Helsingin suurille museoille. Miten sen tunnelman pukisi sanoiksi. Lapsena nä­mä olivat niitä paikkoja joissa ei saanut juosta tai huu­­taa. Tässäkin kohtaa pätee se vanha havainto: Mikä lapsena oli rangaistus on aikuisiällä palkinto. Paikka, jossa voi täysin rauhassa keskittyä taiteesta nauttimiseen ilman ulkoisia ärsykkeitä. Hermolepoa. » Taiteilija piti alkuaikoina museota itse auki ja järjesti muutamia taiteen kesäkursseja.

39


» Joskus taide voi elää niin vahvasti, että se halutaan tuoda takaisin eläväksi tilanteeksi. Kuten tässä “Seurat Alaviitalan tapaan” -maalauksessa, Alaviitalan eli Neli­ markan anoppilan seurat on järjestetty Nelimarkka-museolla viimeksi vuosi sitten, puheineen ja Siionin virsineen. Museotoimenjohtaja Elina Alkion mielestä tällainen taiteen henkiin herättäminen on mielenkiintoista.

Moni paikallinen muistaakin vielä professori Nelimarkan, joka vietti kesiään tiiviisti Alajärvellä museon valmistumisen jälkeen ja museon alakertaan on entisöity taiteilijan ateljeehuone, jossa hän työskenteli viimeisiin elinvuosiinsa saakka. Alajärvelle perustettiin opetussuunnitelmaa toteuttava kuvataidekoulu maan ensimmäisten joukossa, juurikin Nelimarkan innoittamana. Nykyään kuvataidekoulu Eero toimii Järvi-Pohjanmaan Kansalaisopiston alaisuudessa. Se jatkaa Nelimarkan perintöä tavalla, jonka arvoa on vaikea mitata. Nelimarkka-museon yhteydessä toimii myös kansainvälinen taiteilijaresidenssi. Taiteilijat ympäri maailmaa voivat hakea työ- ja asuintilaa taiteilijaresidenssistä. Maaseudun rauha onkin vetänyt taiteilijoita ja -ryhmiä tasaiseen tahtiin läpi vuosien. Taiteilijat haluavat myös tutustua paikalliseen elämänmenoon ja järjestävät alueen asukkaille esimerkiksi avoimia taidetyöpajoja.

» Eero Nelimarkka vietti urastaan yli 10 vuotta ulkomailla. Osa tuotteliaan taiteilijan tauluista päätyi ulkomaiseen omistukseen, sillä ne myytiin jo paikan päällä.

40

Museon noin neljä kertaa vuodessa vaihtuvat näyttelyt tuovat Nelimarkan lisäksi esiin alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävien taiteilijoiden tuotantoa. Näyttelyiden avajaiset ovat hyvin suosittuja, ja usein niissä on mahdollisuus päästä tapaamaan näyttelyn taiteilijaa.


- Se on hieno kanava sekä taiteilijalle, että taiteen harrastajille. Maaseudulla sijaitsevan museon hyvä puoli on, että sellaista ruuhkaa ole, etteikö aina olisi hyvin aikaa vaihtaa asiakkaiden kanssa ajatuksia esimerkiksi näyttelyistä tai muuten vain maailman menosta. Se on yksi hieno osa tätä työtä, Elina kiittelee.

Tervetuloa uudelleen No mitä Nelimarkka-museo tarjoaa niille, jotka siellä ovat jo käyneet? Voisi kuvitella, että ”kerran museo, aina museo”. Että kun kerran käy, niin se riittää. Nelimarkka profiloitui tuotteliaina vuosinaan latomaisemien maalaajaksi mutta todellisuudessa taiteilijan repertuaariin kuului kaikkea alttaritauluista asetelmiin ja muotokuvista kansankuvaukseen. - Museon kokoelmiin kuuluu Nelimarkan maalauksia ja muuta tuotantoa kattavasti hänen koko pitkän ja tuotteliaan uransa ajalta, Elina kertoo. Nelimarkan teoksia esittelevää museon perusnäyttelyä uudistetaan erilaisten teemojen mukaan tasaisin väliajoin. Museossa on siis aina tarjolla nähtävää, jota vannoutuneempikaan Nelimarkkaharrastaja ei ole välttämättä koskaan nähnyt. Nyt esillä oleva Pohjanmaa jalkain alla -näyttely kertoo Nelimarkan vaiherikkaan elämäntarinan taiteilijan ja Saima-vaimon välillä räiskyväänkin kirjeenvaihtoon pohjautuen. Teoksia elävöitetään myös nykyteknologian avulla ja taulujen taustoihin voi sukeltaa vaikkapa rooliopastusvideoiden välityksellä. Videoilla Nelimarkan sisäkkö Neiti Kekäläinen kertoo taiteilijan vaiheista omasta kuvitteellisesta näkökulmastaan. - Näyttelykäynnin yhteydessä voi piipahtaa myös kahvilla kesäisin. Museokaupasta, saa ostaa vaikka Museokortin tai jotain pientä tuliaista ja muistoa, Elina kertoo. Palataan takaisin nykykonsulttien kärkihankkeisiin. Kyllä, on haasteellinen temppu saada jono valkoisen museon ovelle Alajärven Pekkolassa. Kyllä, bisnes­ konsultit sanoisivat vieläkin, että unohtakaa koko juttu. On erittäin helppo unohtaa, että Nelimarkka on yksi maamme nimekkäimpiä taiteilijoita. On myös helppo unohtaa, että se jono ei välttämättä ole taiteen, tai taidemuseon syvin tarkoitus. Ehkä sitä syvintä tarkoitusta kannattaa etsiä sieltä museon sisältä. Useamminkin kuin kerran 10 vuodessa. Se kyllä näyttää itsensä.

TAITEET SUOSIOSSA Kuvataide ja musiikkiharrastaminen ovat olleet aina kovassa suosiossa nuorten keskuudessa Alajärvellä. Myös monipuolisempi harrastaminen on peruskouluikäisillä nuorilla nykyään yleistä. Monet urheilua, kuvataidetta tai musiikkia harrastavista nuorista harrastavat vähintään kahta tai useampaa harrastusta edellämainituista.

Harjoittelu lähtee asenteesta Musiikkiopiston rehtori Markku Pöyhönen pitää tätä hyvänä suuntana - Kyllähän harrastaa täytyy monipuolisesti. Urheilun ja musiikin harjoittelussa on hyvin paljon samankaltaisuutta, ja harjoittelu vaatii samantapaisia luonteenpiirteittä. Laaja harrastaminen on pelkästään positiivinen asia, rehtori kertoo. Keskusteluissa urallaan hyvin edenneiden alajärveläisten kanssa on usein toistunut positiivinen ilmapiiri, joka Alajärven kouluista ja harrastuksista on jäänyt mieleen. Pöyhöseltä kysyttäessä hän nimeää sen asialliseksi tekemisen meiningiksi. Tehdään ja mennään eteenpäin, mutta rennolla otteella. 13-vuotias Aamu Kuoppala on soittanut pianoa kaksi vuotta. Pianonsoiton opetuksen ohella opetussuun­n itelmaan kuuluu musiikin hahmotusopintoja tai musiikin teknologiaopintoja, joissa harjoitellaan esi­­mer­kiksi äänitystä tai miksausta. Musiikkiopiston lisäksi Aamu myös tanssii ja käy ratsastamassa. Aamu itse ei ota harrastukista sen enempää paineita - Harrastan musiikkia, koska se on kivaa. Olisi kiva päästä soittamaan joskus esimerkiksi koulun näytelmissä tai esityksissä.

Kuvataidekoulu Eero Alajärveläinen Susanna on käynyt kuvataidekoulua ala-asteikäisestä saakka. Piirtäminen on enemmän kuin harrastus. Nyt päättyvän ylä­asteen jälkeen Susannan haave on päästä kuvataidelukioon Helsinkiin. Taitava nuori nainen on selkeästi harjoitellut taitoaan määrätietoisesti. Viime vuosina opettajanaan on toiminut Eeron vastuuopettaja Ritva Lindberg. – Aloittavat ryhmät saavat hyvän pohjan leikin ja kevyen tekemisen ohella. Sitten nämä isommat oppilaat treenaavat välillä aika tiukastikin tekniikkaa. Välillä sukelletaan tosi syvälle sinne pään sisään. Oikeastaan aika samantapaista tekemistä kaikissa ryhmissä, mutta vuosi vuodelta sitä tekemistä syvennetään ja syvennetään. Siinä kasvaa tekninen taito ja kuvallinen ajattelu. Kuvataidekoulu Eero toimii Järvi-Pohjanmaan Kansalaiso­piston alaisuudessa.

41


TÄNNE KANNATTAA TULLA Nenoset muuttivat Alajärvelle monen asuinpaikkakunnan jälkeen. Kymmenessä vuodessa Alajärvi on muuttunut yhä paremmaksi.

» Näkymä nykyisen kodin sauna­­mökin ikkunasta.

42


Anne ja Antti Nenonen viettivät paluumuuttajien kymppisynttäreitä viime kesänä. Tuona aikana kaupungissa on muuttunut moni asia. Perhe ei näe mitään, mikä olisi suuren kaupungin arjessa paremmin. - Tulimme tänne Vaasasta. Vaasa oli toki hieno kaupunki ja sieltä on hyvät muistot, Anne ja Antti toteavat kuin yhdestä suusta. Kuitenkaan perhe ei koe joutuneensa luopumaan mistään, vaikka asuinpaikkakunta pienentyi. - Täällähän on kokoonsa nähden esimerkiksi paljon tasokkaampi vähittäiskaupan tarjonta kuin voisi kuvitella. Ei tarvitse mitään lähteä kauempaa hakemaan, Antti toteaa. Alunperin Nenoset tulivat Alajärvelle parempien verkostojen takia. - Lapsia kun syntyi, niin aika nopeasti siinä totesimme, että lisäverkostot ovat tässä isoksi avuksi. Annen kotipaik­kakunnalla on tietysti isovanhemmat ja paljon muutakin sukua. Muutto oli kyllä hyvä siirto. Ollaan oltu enemmän kuin tyytyväisiä, muutenkin kuin verkostojen takia, Antti summaa.

Alajärvellä ollessa perhe onkin sitten kasvanut suurperheen mittoihin. Antti ja Anne rakensivat talon Alajärven Myllykankaalle vuonna 2014. Kaksi vuotta sitten he myivät sen ja ostivat Annen kotitalon, jossa oli hieman enemmän neliöitä. - Se tuli ihan luonnostaan, kun vanhemmilla tilantarve väheni ja meillä kasvoi. Oltaisiin voitu asua uudessa ta­­ lossa Myllykankaalla “tappiin asti”, mutta se oli sellainen sopiva tilaisuus, Anne kertoo. Matka keskustaan puolittui kymmenestä kilometristä viiteen kilometriin. Moni tuttu kiitteli, että matkan lyhene­minen varmaan helpotti elämää. - Joo, muuttuihan se, ajomatka lyheni ehkä minuutilla. Eli ei käytännössä mitään vaikutusta arkeen. Täällä maalla nämä etäisyydet on ajallisesti aika merkityksettömiä kaupunkiin verrattuna. Kulkeminen on nopeaa ja vaivatonta. Nykyinen talo on kyllä mukavalla paikalla, laaksoon avautuva peltomaisema on upea, Antti kiittelee.

» Nenosen näyttävä poppoo takaa vasemmalta: Helvi ja Anne, Antti, Ilmari Paavo, Urho, Aaro Eila, Armi ja Kaisla.

43


Muuton vuoksi Nenosen lapset ovat käyneet useampaakin ala-astetta Alajärvellä. - Pelkkää positiivista. Kyllä Alajärven kouluhommat toimivat mallikkaasti. Suurin este Myllykankaalta poismuutolle meinasi olla lasten vastaanpaneminen koulun vuoksi. Paitsi kaverit, niin se koulun ilmapiiri on kyllä poikkeuksellisen hyvä. Ja hyvin lapset kotiutuivat myös Ylikylän kouluun, kyllä siitä on tykätty.

Kiinteistönvälittäjä tuntee Alajärven Alajärvelle muutettaessa Antti oli vielä valokuvausalan yrittäjä. Veri vetää kameran taakse edelleen, vaikka työnkuva onkin vuosien varrella muuttunut. - Kuvamuisto -yritys jatkaa elämäänsä Helsingissä edelleen, jäin siitä pois noin 8 vuotta sitten. Nykyisin olen kiinteistönvälittäjänä, ja saan toteuttaa kuvausharrastusta sitten vähä kevyemmin asuntokuvauksen puitteissa.

Alajärvi on vireä paikka, ja Nenosen mukaan 10 vuodessa on tapahtu­nut käsittämättömän paljon. – Niille, jotka täällä ovat vaikka nuoruudessa asuneet voi sanoa, että paik­kakunta on kyllä vielä viihtyisämpi kuin ennen. Asuminen on edullista, ja siinä on runsaasti vaihtoehtoja. - Jos haluaa asua tosi edullisesti, Alajärvellä se onnistuu. Isossa kaupungissa se ei missään nimessä onnistu. Täällä asumisen hintatasoon voi vaikuttaa, ainahan tasoa pystyy parantamaan. Mutta jos heikkokuntoisetkin asunnot etäällä keskustasta maksavat mansikoita niinkuin suurkaupungeissa, niin siinä on työkalut aika vähissä. - Kyllä paluumuuttajana voin sanoa, että asiat ovat menneet 10 vuodessa pelkästään parempaan. Jos tänne oli 10 vuotta sitten hyvä tulla, niin palvelut ovat nyt vieläkin paremmalla mallilla, Antti kehuu.

» Perhe on tärkeä myös lapsille. Kameraan tottuneet lapset halusivat kaik­­k i kaverikuvaan, kenenkäs muunkaan kuin pienimmän, Helvin kanssa.

Kiinteistönvälittäjänä Antti pääsee näkemään Alajärven kodit hieman laajemmasta perspektiivistä. Asuntotarjonta on hänen mukaansa kohtalaisen hyvä. - Asunto-osakkeitahan tänne on rakentunut jopa kiitettävästi. Remonttikuntoisia, vanhempia omakotitaloja on tietysti paljonkin, mutta myös uudempia liikkuu. Kesämökit ovat nyt kuumaa tavaraa, niistä on kysyntä paljon isompaa kuin tarjonta. Nyt pitäisikin kaikki käyttämättömät perikuntien mökit laittaa kiertoon, kun aika on hyvä. No missä kiinteistönvälittäjä näkee vielä hyödyntämätöntä potentiaalia? - Uskallusta ajatella isommin. Ei niitä syrjäkylien rintama­ miestaloja kannata päästää ränsistymään. Esimerkiksi valmiiksi kalustetusta, vähän siistitystä kesänviettopaikasta ollaan valmiita maksamaan kunnon vuokraa vaikka AirBnB:ssä. Jokivarsi- tai muut paikat menee heti, mutta kyllä kuivan maan kohteetkin varmasti kiinnostavat. Sitä ei ehkä paikalliset osaa ajatella, että kaupunkilaiset voivat haaveilla kesästä maalla, ja heitä voi olla paljon. Helppo saatavuus on etusijalla.

44

Ura syntyi vahingossa Anne pyörittää käsityötarvikkeita myyvää yritystä, Paapoa Alajärven keskustassa. Yrittäjä hänestä tuli vahingossa, vaikka malli on toki kotoa saatu. - Isä lopetti silloisen MaxiAlen reilu 10 vuotta sitten. Siitä jäi varastoon tavaraa, jonka hän päätti myydä poistopiste-tyyppisesti. Hän palkkasi minut siihen myyjäksi, Anne kertoo. Samaan aikaan Anne aloitti käsityöharrastusta, kun hiljaisina aikoina myymälässä oli hyvää aikaa kutomiselle. Pian asiakkaat alkoivat kysellä kutomatarvikkeiden ja Annen kutomien taidonnäytteiden perään. Kauppiaan tyttären vainu sanoi, että tässä voisi olla “jotain”. Pian ensimmäisiä kutomatarvike-eriä haettiin peräkonttilasteittain yhdessä Antin kanssa. - Anttihan siitä innostui hirveästi, kun olin ollut jo pitkään kotona. Aika nopeasti huomasin, että aika ei riitä kutomiseen, on järkevämpää myydä välineitä ja antaa ideoita. Paapolle syntyi verkkokauppa, jonka pyörittämiseen on tarvittu molempien osaamista. Antti valokuvaa ja hoitaa teknistä tekemistä, Anne tuottaa sisältöä. Sosiaalisen median yleisön luonti on täyttä työtä, ja nyt 10 vuoden


NENOSLAINEN NÄKEMYS ALAJÄRVEN ASUNTOTILANTEESTA: > Rivitalo- ja kerrostaloasuntoja rakennettu vuoden 2014 jälkeen yli 120 kpl = HYVÄ > Asumisen hintataso Alajärvellä = EDULLINEN

Uudet asunto-osakkeet RT/KT

LÖYTYY Remontoitu omakotitalo 20v+, yli 5 km keskustasta

LÖYTYY

Yli 5v asunto-osakkeet RT/KT MUUTAMIA

Remonttikuntoiset omakotitalot

Uusi OKT, alle 5v ja alle 5km keskustasta

Uusi OKT, alle 5v yli 5km keskustasta

VÄHÄN

harjoittelun jälkeen homma alkaa tuottaa tulosta. - Tänä vuonna lähtee noin 10 000 pakettia verkkokaupan kautta. Tässäkin kivijalkakauppa palvelee verk­kokauppaa loistavasti, Alajärvellä vuokrat ovat edullisia. Verkkokaupalle on tärkeää, että kivijalkakauppa on olemassa, mu­t­ ta vähemmän tärkeää missä. Verkkokaupan vakioasiakkaat haluavat tulla “pyhiin­ vaellusmatkalle” suosikkiliikkeeseensä, ja Paapoon ajetaan matkojenkin päästä. - Ihmiset voivat ajaa kolmekin tuntia pelkästään käymään täällä. Toki siinä hyödynnetään sitten Alajärven muutakin tarjontaa. Mutta meille voidaan helposti tulla vaikka Seinäjoelta ostoksille. Se huvittaa, kun on lapsuudesta tottunut siihen, että meiltä lähdetään Seinäjoelle ostoksille, Anne naureskelee. Kiinteistönvälityksen ja yrittämisen ohella monitoi­ mipariskunnalla on kolmaskin “bisnes” pyöritettävänä: Kotona odottaa kahdeksan lasta. Nuorin on kolmen kuukauden ikäinen, vanhin menee yläasteelle. - Kyllä näissä riittää virtaa, ei meillä ole ollut vapaa-ajan ongelmia, Antti nauraa. Antin mukaan lapset ovat kasvaneet lankarullien keskellä. Äitiyslomista huolimatta Paapo on pyörinyt jatkuvalla syötöllä, Anne on käynyt välillä töissä sen minkä on pystynyt. Lapset ovat olleet usein menossa mukana. Lapset ovat kasvaneet paitsi huolenpidossa, myös huolta pitäen. Nuorimmaiselle riittää vapaaehtoisia kantajia, ja jokainen haluaa vuorollaan hoivata pienimmäistä siskoa. Pesue saatiin istahtamaan kuvan ottamisen ajaksi edes vähän rauhallisesti sohvalle. Valokuvaajan lapset tietävät, että ensin otetaan harjoitusotoksia salamavalojen

LÖYTYY

Remontoitu OKT 20v+, alle 5 km keskustasta MUUTAMIA Vuokra-asunnot

MUUTAMIA

MUUTAMIA

testaukseen. He tulivat myös auttamaan salamavalojen purussa. Kaikilla on hauskaa, vaikka lapset eivät saaneet­ kaan olla kuvassa pää alaspäin, kuten heidän alkuperäisessä käsikirjoituksessa oli suunniteltu. Hymy on herkässä perheen jokaisella jäsenellä. Varhaisteini yritti vähän puristaa naamaa vakavaksi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Jos naurun ja hymyn määrässä mitataan, Alajärven täytyy olla maailman paras paikka asua. Kuvankaunis peltomaisema tuntuu maistuvan koko perheelle.

» Maalla maan tavalla. Kesän lapsuusmuistot liittyvät usein enemmän tai vähemmän aurinkoon ja ulkopuuhiin, joihin maalla on hyvin tilaa. Nenosen lasten kesä kuluukin pääosin ulkoleikeissä, satoi tai paistoi.

45


TEKONURMIEN EDELLÄKÄVIJÄ Maailman edistyneimpiä jalkapallokenttiä valmistetaan Alajärvellä, jossa oma jalkapallomenestys on vielä hieman vaatimatonta. ” Tämähän on tuftattua”, totesi Erkki Salmenautio, kun sai käteensä palan Alajärven Kitron pesäpallostadionin uutta tekonurmea vuonna 1991. Saksalaisval­ mis­teinen tekonurmimatto muistutti kovasti Alajärven Mattokutomon tekemää paimentolaismattoa, jonka kanssa Erkki ehti ”asua” 17 vuotta. Alajärven Mattokutomo oli yksi Alajärven suurimmista työllistäjistä vuosina 1966-1988. Veljekset myivät yrityksen, ja Erkki perusti lastensa kanssa Saltex OY:n vuonna 1991. Mattoja tehtiin pääasiassa koteihin ja toimistoihin. Ajatus hiekkatekonurmesta poltteli keskusteluissa pitkään. Vanhat mattokutomon tuftauskoneet päätettiin kuitenkin ostaa konttiin odottamaan oikeaa päivää. - Sitä värkättiin ja värkättiin että kannattaako ruveta vai ei. Lopulta se saatiin päätettyä ja vedettiin koneet halliin. Tuftaaminen kyllä onnistui, mutta pitihän niihin koneisiin heti muutoksia tehdä. Sitten alkoikin se liimauskoneiden kehittely, siinä meni aikaa vuoden verran. Vuonna 1996 tehtiin ensimmäiset kentät, Erkki kertoo.

46

Se oli jännittävä hetki, kun ensimmäistä tekonurmikenttää levitettiin Ulvilan pesäpallostadionille. Koko kylä oli paikalla, ja kukaan ei tiennyt mitä rullan sisältä paljastuu. - Ei se kaikkki ihan priimaa ollut, kyllä siellä oli ruttujakin seassa. Niitä sitten paikan päällä korjailtiin. Hyvä siitä tuli, Hannu muistelee. Ensimmäinen nurmikenttä oli asennettuna noin neljän vuoden kuluttua siitä hetkestä, kun Erkki piti saksalaista nurmimaton palaa kädessään Alajärven pesäpallostadionilla. Lukematon määrä yrityksiä ja ereh­dyksiä, itse tehtyjä koneita, stressiä, kahvia ja epätietoisuutta. Unettomia öitäkin. Ennenkaikkea kuitenkin aikamoinen kasa euroja työpalkkoina ja kustannuksina. Riski oli melkoinen. Jälkeenpäin laskettuna tuo riski kannatti ottaa. Alku oli hankalaa, kun vastassa oli tuontitavaran kanssa kilpailijoina sellaisia pikkufirmoja kuin YIT tai Lemminkäinen.


- Onneksi tuote oli uusi, siinä ei oikein kukaan tiennyt miten tekonurmia tehdään, kun ei sellaisia ennestään olllut, Timo jatkaa. Heti alkuun jouduttiin opetella maanrakennusta, tehtiin itse asennuslaitteita ja mittalaitteita, joilla mitataan kentän kovuutta. Välillä asennusalustasta löytyi routaa, tiivistettiin uusiksi, ja mittailtiin lisää. Oppimiskäyrä oli jyrkkä. - Peltomäen Pekka meille osasi kertoa hyviä vinkkejä, millainen hyvä pesäpalloalusta pitää olla. Siinä on omat vaatimuksensa kotipesälle ja niin edelleen. Vaik­ ­ka tehtiin ensimmäistä kenttää niin meillä oli jo vähän ajatusta ja mittalaitteita, että saatiin pohjan kovuus oikeaksi. Siinä Pekan vinkit tulivat hyväksi avuksi, Timo muistelee. Mattoja tehtiin kuitenkin koko tekonurmen tuotekehitysprosessin ajan rinnalla, eli toiminta pysyi hyvin tulorahotteisena - Mutta aina siinä oli päivä pilalla kun ruvettiin te­­­­­ko­­nurmen kans asumaan. Mattohommat ei sillon oikein edistyneet, Erkki nauraa.

Erkki on jo eläkkeellä, poikansa Hannun sanojen mukaan vaikeiden paikkojen erikoismies. Hannu itse on tekonurmibisneksen johdossa, ja Hannun veli Timo vastaa tehtaan johdosta. Sisko Anne puolestaan vastaa nykyisin kovassa kasvussa olevasta viheralue- ja leikkikenttärakentamisesta. Monivaiheisten yrityskauppojen myötä Saltex on tuotemerkki jolla tekonurmet valmistetaan, mutta varsinainen emoyhtiö on Unisport Group. Salmenaution perhe omistaa yhdessä osan Unisport Groupista. Jalkapallotekonurmen teko vaati pitkänukkaisen nurmen, jota Saltex on alusta pitäen tehnyt tuftausmenetelmän ansiosta. Pitkänukkainen nurmi täytettiin kumi- ja täyterouheilla peliin sopivan pehmeyden ja tuntuman aikaansaamiseksi. Oltiin tilanteessa, että maailmassa oli kaksi valmistajaa pitkänukkaiselle tekonurmelle: Toinen Kanadassa, toinen Alajärvellä. Saltex pääsi jalkapallon tekonurmibisnekseen ensimmäisten joukossa Euroopassa. Melko nopeasti aukesi Ruotsin markkinat, ensimmäiset Hollannin ja

MERITUULIEN JA VALAIDEN VALTAKUNTAAN

Saltexin asentama tekonurmi Norjan Lofooteilla on todellinen ympäristörakentamisen taidonnäyte. Merituulet, herkkä ekosysteemi, valaiden ja meren suojelu asettaa kentän rakentajan tosipaikan eteen. - Kenttä voidaan valmistaa jopa täysin biohajoavilla täyteaineilla, kertoo Timo Salmenautio.

47


» Tällä hetkellä tehdas tekee parissa viikossa tekonurmea saman määrän mitä tehtiin koko ensimmäisenä tuotantovuotena. Kuvassa Anne, Erkki ja Hannu Salmenautio valmistuvan tekonurmikentän edustalla.

Englannin tekonurmikentät ovat Saltexin asentamia. Pikku hiljaa Euroopan markkinat avautuivat. Tuotekehityksensä ansiosta Saltex pääsi luomaan alan standardeja yhdessä FIFAn ja perustamansa ESTO:n kanssa. European Synthetic Turf Organization oli etujärjestö, joka oli luomassa puitteita tekonurmen kehitykselle Euroopassa. Nykyisin se toimii nimellä ESTCC. Saltex ei tyytynyt peränpitäjän rooliin, vaan olikin eturintamassa viemässä tekonurmen kehitystä eteenpäin. - Me juostiin Timon kanssa ympäri maailmaa tutkimassa, millainen on hyvä tekonurmi. Referenssinä luonnonnurmi, me kehitettiin mittalaitteita ja testaustapoja, miten ominaisuuksia voitiin verrata. Nykyisin me ollaan FPP:n, FIFA:n teknisen komitean jäsen, ja kehitellään tekonurmiasioita eturintamassa edelleen, Hannu kertoo. Saltex on yksi kuudesta Kansainvälisen Jalkapalloliiton, FIFAn suosittelemasta tekonurmen valmistajasta maailmassa. Ottaen huomioon, että puhutaan maailman suosituimmasta urheilulajista, saavutus on melkoinen. - Kaikki tekonurmen tekijät on mattokutomotaustaisia, onhan tekstiiliteollisuus maailman vanhinta teollisuutta. FIFA:n hyväksymiä nurmen tekijöitä on kuitenkin ai­noastaan kuusi. Meillä on herätty ympäristökysymyksiin jo vuonna 2010. Poistimme jo silloin lateksit tuotannosta, ja aloimme tehdä määrätietoista työtä mikromuo­vien vähentämiseksi. Tässä me ollaan oltu jo vuosia etukäteen asialla. Ja aiotaan olla kehityksen kärjessä myös jatkossa, Timo täsmentää. Tällä hetkellä itse tekonurmesta ei liukene luontoon mitään. Täyttöaineissa Saltex on kehittänyt useampia entistä ekologisempia ja jopa maatuvia rouhevaihtoehtoja. Euroopan kemikaalivirasto ECHA valmistelee parhaillaan direktiiviä, joka vaikuttaa olennaisesti myös tekonurmien tekoon. Mikromuovipäästöt täytyy saada

48

» Tuftaamalla voidaan tehdä pitkänukkaista mattoa. Saltex päätyi tekonurmituotannon edelläkävijäksi Alajärven mattokutomon paimentolaismattojen ansiosta.

alas tekonurmiteollisuudesta. Tämä ei Saltexia huoleta. - Helppo on täyttää joko ECHA:n tai FIFA:n vaatimukset. Me pystytään täyttää ne molemmat jo nyt.

Urheiluteknologian piilaakso Salmenaution veljekset ovat aina luottaneet vahvasti omaan osaamiseen. Jo kutomon aikoina koneita tehtiin paljon itse, ja hiekkatekonurmen kehittelyssä se oli välttämätöntä. Itse nurmen kudonta on melko pieni osa nurmikentän toimitusta. Matkan varrella on opeteltu esimer­ kiksi maanrakennusta tai sadevesijärjestelmiä ja ylitetty monia mahdottomaltakin tuntuvia esteitä. - Nykyään meillä on valikoimissa esimerkiksi kentän alle asennettava joustolevy, joka laitetaan suojakankaan päälle vaikka suoraan peltoon. Levy antaa kentälle oikean kovuuden, estää routimisen ja sen salaojakanavat vie sadeveden reunoilla kulkeviin ojiin. Eli koko tekonurmikenttä voidaan rakentaa hyvin vähäisillä pohjatöillä nopeasti ja todella laadukkaasti. Näitäkin kenttiä on asennettu jo satoja, Hannu summaa. - Henkilökunta on meillä tässä avainasemassa, monet isot ideat syntyvät asennuksilla tai tuolla hallissa. Ei omia koneita pysty rakentaa ilman monipuolista näkemystä, joka syntyy meillä yhteistyöllä. Tuolla on väkeä, joka on ollut alusta asti mukana. Ei voi koskaan antaa riittävästi kiitosta henkilökunnalle, Timo Salmenautio kiittelee. Saltexilla on useita patentteja tekonurmiin liittyen, ja lähes kaikessa he ovat tuoneet uutta teknologiaa ensimmäisenä alalle. - Jostain syystä Pohjoismaat ja Hollanti on vähänniin­ kuin urheiluteknologian piilaakso. Kaikki keksitään täällä ensin, ja täältä se sitten leviää muualle useita vuosia myöhemmin. Kyllä innovatiivisuus on suomalaisten valtti kaikilla aloilla.


» Kaikki paloi kesällä 2004. Kunniakirja saatiin pelastettua muistoksi toimiston seinältä, se olikin yksi harvoja asioita, jota tulipalosta jäi jäljelle.

» Viheraluerakentaminen on kasvava sektori. Jalkapallosuosion myötä tekonurmesta on tullut “salonkikelpoista” kaikkialle, ja nyt siitä voidaan tehdä jopa golfkenttiä. Kotikaupungissa Saltex tulee esiin monella tavalla.

Kaikki uusiksi nollasta

Tulevaisuus on vihreä

Saltexin tehdas paloi maan tasalle 2004. Uusi liimalinjan lämmitin oli viallinen, ja palo levisi hallitsemattomaksi minuuteissa. Mitään ei ollut tehtävissä. - Siinä oli iso tutkiskelun paikka, lyödäänkö pillit pussiin vai jatketaanko. Onneksi meillä oli niin hyvät suhteet maailman tekonurmivalmistajiin, että vaikka oma tehdas oli maan tasalla, asennukset jatkuivat ja meidän liikevaih­ ­to jopa kasvoi tuonakin vuonna. Saatiin ostettua nurmea ja raaka-aineita muiden tehtailta. Uusi tehdas rakennettiin vuodessa, ja uusiin koneisiin tehtiin miljoonainvestoinnit. Oikealla asenteella täydellinen vastoinkäyminen käännettiin voitoksi.

Vaikka muovi on kirosana nykyään, Saltexin väen kas­ voil­­la ei näy huoliryppyjä. - Meillä on tosiaan jo ECHA:n normit täyttävä täyteaine­ ratkaisu markkinoilla. Mutta ei me siihen tyydytä, jatkossa kun tekonurmi jossain päin menee vaihtoon, meillä on siihen kierrätysohjelma. Jopa 70% vanhasta tekonurmesta pystytään tislaamaan takaisin öljyksi. Tämä on merkittävä innovaatio ja tulee jälleen kerran muuttamaan palvelukenttää. Kokonaispalvelu ostetaan siltä, jolla on parhaat eväät, ja uskomme tämän painavan tulevaisuudessa vaakakupissa paljon, Timo kertoo.

Viheraluerakentamisen kasvua Tekonurmea voi tietysti käyttää muuallakin kun jalkapallokentillä. Viheraluerakentaminen on kasvanut jatkuvasti jalkapallokenttien vanavedessä Leikkikentät, monitoimikentät, ulkoliikunta-alueet ja nurmikentät työllistävät jo lähes puolet tuotannosta. Leikkikentillä nurmi asennetaan joustolevyjen päälle, ja Saltex tarjoaa kokonaisurakan myös leikkikenttien asennuksesta. Monitoimikentät ovat hiekkatekonurmipohjaisia pelikenttiä, joita tehdään paljon koulujen ja vastaavien pihoille. Myös ulkoliikuntapaikkojen ja pihakuntosalityyppisten kenttien alustat voidaan tehdä joustolevyn päälle asennettavalla tekonurmella. - Viheraluerakentaminen kasvaa kovaa vauhtia, ja nämä vastaavat jo merkittävää osaa Saltexin liikevaihdosta. Ja kasvunvaraa on edelleen, Anne kertoo. - Siinä kohtaa kun jalkapalloilijat hyväksyivät tekonurmen, siitä tuli hovikelpoista niin kouluihin, golfkentille kuin ihmisten pihoihinkin. Sehän sopii melkein mihin vaan, Hannu jatkaa.

Innovaatiot ei näytä Salmenaution väeltä loppuvan. Kehitystöitä ja uusia ideoita on hyvä viedä eteenpäin. Yrityksen henkilökunta on aina vahvasti mukana uusissa innovaatiossa. Halu kehittää ja menestyä markkinoilla näkyy kaikessa yrityksen toiminnassa. Kenties juhlimme vielä Salmenaution suvun innovaatioi­den satavuotisjuhlaa, ja toivottavasti Alajärven jalkapallokulttuuri on siihen mennessä noussut kukoistukseen muuallakin, kuin nurmikenttien tuotannossa.

» Konerakentaminen on ollut aina verissä, itse tehtyä konekantaa oli jo Alajärven Mattokutomon aikoina, ja sitä on vieläkin.

49


Helppoa kesäruokaa läheltä Kävimme kysymässä Alvariinin ravintolapäällikkö Pasi Kinnuselta kesän ruokahalun nostattajat. Koskenvarren Highlanderin tuotevalikoimassa on valmiit burgerpihvit ja muut ylämaankarjan lihat grilliin tai pannulle. Lähialueen leipomot leipovat hyvät bur­ger­ sämpylät, ja esimerkiksi JAMI:n puutarhalta löytyy tuoreet kasvikset sesongin mukaan.

Lähiruoasta puhuessa, kannattaa käydä myös REKO Lähiruokaryhmän sivuilla vaikka Facebookista hakusa­ nalla “Reko Alajärvi”. Ja hei, nyt on kesä. Ei kesällä pidä niin stressata ruoasta, ainakaan joka päivä! Alajärvellä toimii hyvä määrä pizzerioita, ravintoloita ja pikaruokapaikkoja. Ottakaa rennosti ja nauttikaa välillä kesäeväät jonkun muun kokkaamina!

Alvarin burgeri Koskenvarren highlanderin burgerpihvistä ei enää pihvi parane. Kaveriksi lähialueen leipomoiden, esimerkiksi Luoma-ahon Leipomon hampurilaissämpylä, tuore salaatti, suolakurkku, sipuli, majoneesi, hyvä salsa, cheddar-juusto. Pihvi mediumiksi tai vähän yli grillissä. Sämpylöihin voi lisätä hieman rasvaa maun mukaan, pikaisesti grillin kautta lautaselle. Kasaa ja nauti! Helpommalla tietysti pääset, kun menet Alvariiniin testaamaan Pasin näkemyksen asiasta. Lämmin suositus!

Maku on tärkein, kuha on kalaa.

Kuha on vaikea taiteen laji, itse kala on melko miedon makuinen. Toimittajana voin kertoa: Maistoin Pasin kuhaa, ja en suosittele lähtemään viivalle. Meiltä loppuu toimituksesta konstit. Alvariinin Lappajärven kuha on kerrassaan KOVA annos. Ei voi kun suositella. P.S. Sitä kuhaa saa Alajärvestä ja Lappajärvestä melko hyvin! Kalaa kannattaa pyytää, vaikkei saisikaan.

50


Helpot ribsit Pasin tapaan Valmista possun kyljet uunissa edellisenä päivänä ja grillaa vieraiden kanssa maistuva kesäherkku.

Marinadi:

Liha:

Sweet chili kastiketta Smoky bbq kastiketta Murskattua valkosipulia Loraus rypsiöljyä Soijaa Grillausmaustetta

Koskenvarren Highlander -ribsejä, tai porsaan kylkipaloja

Uunissa edellisenä päivänä: Sekoita marinadiainekset ja hiero kylkipalat. Laita uunivuokaan hieman vettä, lado kylkipalat vuokaan ja peitä vuoka foliolla. Paista uunissa miedolla lämmöllä (150 astetta) n kaksi tuntia. Jäähdytä ja siirrä lopuksi jääkaappiin. 1/2h ennen grillausta: Ota esivalmistetut possunkyljet jääkaapista, valele niitä vuokaan jääneellä paistiliemellä grillauksen yhteydessä.

Pasi on Alajärven uusi kokki.

Alajärvellä on kunnia saada Pasi Kinnunen, 54, pois pääkaupunkiseudun oravanpyörästä. 30 vuoden kokemus ravintola­ kentästä gourmet-tasolta huoltoaseman keittiöön. Pasi tietää, mistä maku syntyy. Uudessa työssään Alvariinin ravintolapäällikkönä hän pääsee vaikuttamaan makuihin laajasti, ja siitähän seuraa pelkästään hyvää. - Parasta tulee kun kaikki tehdään alusta pitäen itse, hän kuittaa. Toimittaja suosittelee. Pasi on oikeassa paikassa!


Missä on

ONNELLISTEN IHMISTEN KAUPUNKI TEKSTI: JUSSI METSÄPELTO, KUVITUS: ISTOCKPHOTO

Asuuko onni maaseudulla vai kaupungissa? Ikuinen stadi vs. lande -debatti tuskin koskaan häviää, eikä sen varmaan tarvitsekaan. Tutkimukset kuitenkin ovat viimeaikoina lähettäneet yllättävää viestiä: Maaseudulla asuu onnellisempia ihmisiä. Mikä siinä maksaa? Ruuhka-Suomi, tuo taloutemme geysir. Eurojen liikennettä seuratessa ajautuu silmä väistämättä sinne, missä on myös ihmiset. Lähes 40 prosenttia maamme liikevaih­ dosta keskittyy Uudellemaalle. Luonnollisesti palkat ja kustannukset nousevat siellä missä väkeä on, osaamisesta maksetaan kovempaa hintaa. Ja väki pakkautuu sinne missä on enemmän töitä ja parempi liksa.

Mutta mikä on sitten kaupunkiasumisen hinta? Mikään ei tule ilmaiseksi, ei myöskään se parempi palkkataso. Luonnollisesti isossa kaupungissa kaikki tavara ja palvelut ovat välittömästi saatavil­­la. Runsaampi vapaa-ajan tarjonta ja moninkertainen määrä ihmisiä, joihin ystä­ vystyä. On hel­pom­­pi löytää viskiseura Helsingistä kuin Utajärveltä. Myös yleinen käsitys kaupunkiasumisen ekologisuudesta viittaa siihen, että muuttovirta suurempia yksiköitä kohti jatkuu. Hyviä puolia tuskin tarvitsee kenellekään perustella. Mutta ne haasteet: Liikkumisen hitaus, liikenneruuhkat, julkisen liikenteen kehitys, parkkipaik­kojen puute, asumisen ahtaus, väestön tihenemisen lieveilmiöt kuten liikenteen vaarallisuus ja selkeästi haasteellisempi kasvuympäristö lapsille saa vähintäänkin lapsiperheet muuttamaan sen automatkan päähän ydinkeskustoista. Kulunut vuosi on osoittanut kaupunkiympäristöistä ihan uudenlaista haavoittuvuutta, jota ei aiemmin osattu edes ajatella. Ja kenties se tärkein juttu: Mielen tila. Vanhan pohjalaisen sanonnan mukaan on heleppua olla kun ei silimä pökkää. Tilasto­tieteilijät ovat povanneet kaupungistumisen aggressiivista nousua jo 60-luvulta. Kuitenkin tuo kehi­ tys on poikinut lähinnä lähiöitä ja kaupunkien ydin­ keskustojen asukasluvut ovat jopa pudonneet. Kun tämä yhdistetään viimeaikaisiin onnellisuustutkimuksiin, joiden mukaan maalla pienemmissä kaupungeissa asuu onnellisempia ihmisiä, voidaan alkaa pohtia: Onko kaupunki sittenkään ihmisen paikka?

52


Parempaa palvelua?

Ja se mukavuus

Isossa kaupungissa on paremmat palvelut. Vai onko? Tämä väite ei kestä tarkempaa tutkiskelua. Tästä esimerkkinä toimivat vaikkapa suuret erikoisliikkeet, joissa tuotevalikoima ei välttämättä kasva liikekoon mukaan. Asiakas voi lopulta joutua valitsemaan jääkaappinsa kolmesta vaihtoehdosta, vaikka yhden myymälän neliömäärä vastaa pienemmän kunnan koko erikoisliiketarjonnan pinta-alaa. Tämä taas johtuu puhtaasti markkinatalouden lainalaisuuksista: Viisas kauppias tai kauppaketju ei tee asiakkaan ostopäätöksestä liian vaikeaa.

Kersat autoon ja päiväkotiin. Suoraan päiväkodista töihin, töistä takaisin päiväkotiin ja kaupan kautta kotiin. Autossa kulutettu aika: 24 minuuttia. Suurkaupungissa tuohon joutuu pahimmillaan lisäämään ykkösen eteen, siis ihan oikeasti. Kaksi tuntia autossa tai julkisissa on realismia monelle suurkaupungin asukille. Maalla 15 kilometrin päässä keskustasta asuva mielletään jo syrjäkylän asukiksi. Kuitenkin tuo matka taittuu ilman liikenneruuh­ kia alle vartissa. Kaupungissa vartin matkustusajoista voidaan vain haaveilla. Vaikka se kahviloiden valikoima on pienemmässä kaupungissa niukka, niin kaupunkikahvilan hinnoilla ostat uuden espressokoneen joka vuosi. Neljän vuoden jälkeen neljällä ystävälläsi on espressokone, ja laatukahvia tarjolla muutaman minuutin pyörämatkan päässä!

Sama mammuttitauti voi vaivata myös palvelualaa: Iso lääkärikeskus ei välttämättä tarjoa yhtään sen parempaa palvelua kuin pieni lääkäriasema. Auto ei korjaannu laadukkaammin isossa lasihallissa kuin laadukkaalla pikkupajalla. Nämä ovat vain toimittajan hypoteettisia väittämiä, mutta kiistaton fakta näiden esimerkkien taustalla on yksinkertainen: Koko ei ole suoraan verrannollinen asiakkaan saamaan hyvään palveluun.

Älä osta kämppää landelta. Totuushan on, että asuntojen arvo putoaa maaseu­dullla. Vai onko? Yllättävä tosiasia on, että asunnon hinta Alajärvellä on puolueettoman tilastoinnin mukaan noussut keskimäärin 23,5% kymme­nessä vuodessa. Pääkaupunki­ seudulla vastaava prosentti on 32,5%. Toki keskiarvot ovat kärjistettyjä ja tekevät tilastoon omia mutkiaan, mutta viesti on selkeä: Alajärveläinen asunto säilyttää arvonsa melko hyvin. Asunnon osto Alajärveltä ei siis ole yksiselitteisesti eurojen hukkaan heittämistä. Varsinkin, kun asuminen on kaikkien kulujen valossa reilusti edulli­ sempaa. Juoksevat kulut näyttelevätkin suurinta roolia elämisen hintaa vertailtaessa.

Kauppaan voi mennä hieman vähemmällä meikillä, eikä autonkaan tarvitse olla juuri vahattu. Kiistatonta on, että mitä suurempaan kaupunkiin mennään, sen huolitellumpi on asu ja kulkupeli. Täällä maalla meille riittää vähän vaatimattomampikin datsuni. Toki kukaan ei kiellä pitämään ulkonäöstään tai kiesistään huolta, siinä me voisimme ottaa kaupunkilaisista oppia. Maalla asuminen vaatii pientä säätöä ajatusmaailmaan. Uudempi sukupolvi osaa jo nauttia elämästä, ja miksi maalla pitäisikään tehdä niinkuin edellinen sukupolvi on tehnyt? Ostetaan ne paljut, lumikengät, läskipyörät, makuupussit, vesijetit, moottorikelkat, ja muut, joilla maalla elämisestä otetaan kaikki irti. Täällä voi harrastaa kymmeniä asioita, joista kaupungissa voi vain haaveilla. Kaikki tämä edellinen on vain kesätoimittajan pohdiskelua. Faktat saattaa välillä olla hukassa, mutta tekstissä on sitäkin enemmän tunnetta. Tervetuloa Alajärvelle!

STADI VS. LANDE KESKIMÄÄRIN Neliöhinta asunnon koko Tontin koko Vuokra

HELSINKI ALAJÄRVI 5500 1000 57 96 850 1865 1050 480

HELSINKI ALAJÄRVI Palkkatulo 3350 2285 Asunnon neliöhinnan 32,5% 23,5% nousu 10v Asumismenot [noin] OKT, lapsiperhe*

2200 1400

*suuntaa-antava lukema tilastojen perusteella Lähteet: stat.fi, asumismenot arvioitu Kiinteistöliiton tilastojen perusteella suuntaa-antavasti.

53


Isän ja tyttären kiekkoilu ottaa kaiken, mitä sille antaa

TEKSTI JA KUVAT: JUSSI METSÄPELTO

Se on kiekkonoviisille hölmö tunne kun astuu ulkoa sisään, ja sisällä onkin ulkoilmaa viileämpi. 13-vuotiaalle Lotalle tämä on kuitenkin oikeastaan toinen koti, ja viileä sisäilma on tuttua. Miten vakavasti jäällä sitten vedetään, kun peli on käynnissä? - Vakavasti. Kyllä kaikki annetaan jäälle, Lotta sanoo. Nuori nainen on pukukopissa hieman ujo ja vähäsanai­ nen. En ihmettele, kun haastattelijana karvainen mies, ja oma isä istuu vieressä vastailemassa kysymyksiin hyvinkin innokkaasti. Innokkaasti vastailee myös valmennuspäällikkö Jussi Virtanen.

54


Myöhemmin jäällä sensijaan nähdään vapautunut Lotta Viinamäki. Luistelutreenit vedetään täysillä, ja Lotta ei jää ainakaan muita heikommaksi. Taito ja vuosien treeni näkyy joka luistimenvedossa. Sekajoukkue, jossa tytöt pelaavat poikien kanssa yhdessä. Miten niiden koheltajien kanssa oikeen pärjää? - Ihan hyvin. Ei siellä paljoa auta säästellä, mielestäni pystyn pelaamaan ihan yhtä kovaa kuin kuka tahansa, Lotta sanoo itsevarmasti. Tyttökiekko on toimittelijalle ihan vieras käsite. Hämmennyin, kun kuulin että junnusarjat pelataan sekajoukkueissa. U13-aluesarjassa aika monessa joukkueessa pe­­laa vähintään yksi tyttö, ei ihan jokaisessa, mutta melkein. - Sitten on tietty meidän muijakiekkojoukkue, jotka pelaa sovitusti otteluita näytöstyyppisesti ja treenaa kerran viikossa. Siellä taitaa keski-ikä olla lähes 40. Heillä on lisäksi sellainen matalan kynnyksen ryhmä, jossa kuka tahansa nainen voi käydä koittamassa miltä jääkiekko tuntuu, valmennuspäällikkö Virtanen jatkaa.

Treeniin tehoa paremmalla organisoinnilla Luistelusta kaikki lähtee muutenkin. Se on JPK:n filosofian mukaan pelin tärkein tekijä. Sitä treenataan aktiivisesti ja paljon, kaikilla ikätasoilla luistelukoulusta junnukiekkoon sekä vapaissa luistelutreeneissä, joihin voi ilmoittautua mukaan kuka tahansa seuran jäsen ikätasosta riippumatta. Nyt jäällä näkyi lauma innokkaita junnu­ja, kypärän korkeudesta päätellen noin 12-16 -vuotiaita. - Tietysti eteenpäin on menty myös treenaamisessa, luistelun lisäksi meillä oheisharjoittelu on noussut ihan eri rooliin viimeisen vuoden aikana, Virtanen jatkaa. Alajärven uusi monitoimihalli muutti treenaamista olennaisesti. Nyt JPK pystyy tarjoamaan lapsille ja nuorille monipuolisempaa liikuntaa, eikä tekeminen jää liian yksipuoliseksi. - Ei pelkkää jääkiekkoo jäällä, pyritään tukemaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä liikunnassa. Oheis­harjoitukset ovat erinomainen lisä, ja ollaan saatu sillä jo lyhyessä ajassa hyviä tuloksia. Esimerkiksi hermostoharjoittelua, voimaharjoittelua, liikkuvuus- ja taitoharjoittelua. Ollaan saatu paljon lisää kokonaisvaltaisuutta treeniin lyhyessä ajassa, Jussi summaa.

55


» Valmennuspäällikkö Virtanen vetää vapaaehtoisia luistelutreenejä. Jäällä on pelaajia monesta ikäluokasta. Yhteishenki on hyvä, ja treeni-into istuu jokaisessa syvällä.

Organisaatio kehittyy Kysyn mistä seuran kasvu lähti tosissaan liikkeelle. - Kyllä se oli se jäähallin saaminen paikkakunnalle. Kausi piteni molemmista päistä useita kuukausia, ja toiminta lähti kokonaisvaltaisesti kehittymään. Junnutasolla menestystä on turha mitata sarjasijoituksilla tai maalimäärillä, enemmän me arvostetaan kokonaisvaltaista kehitystyötä, josta meidän on kiittäminen näitä valmentajia, Jussi kiteyttää ja viittaa Kyöstiin. Kyösti Viinamäki, entinen divarikiekkoilija ja henkeen ja vereen JPK:n mies. Isä ja tytär viettävät JKH Areenalla yhteensä yli 20 tuntia viikossa. - Tämä se on sitä parasta hommaa. Pelaamaan ei enää itse kerkeä, eikä tuonne joukkueeseen enää mahtuisikaan. Kiekko on kehittynyt. Ei oo kolmosdivarikaan enää ihan pelkkää kaartelua. Mekin nuorennettiin joukkuetta niin, että taitaa vanhimmat ukot olla 35-vuotiaita. Ei siellä taho vanha mies enää pysyä perässä, Kyösti toteaa. Halli saatiin paikkakunnalle kiukulla. Yritykset ja yksityi­ set lahjoittajat olivat tukemassa hallin rakennusta. Projekti oli äärimmäinen ponnistus, ja selvästi työ ei ole valunut hukkaan. Parin vuoden päästä halli juhlii jo

56

kymppisynttäreitä, ja samassa ajassa seura ja alajärveläinen kiekkokulttuuri on kehittynyt gasellin askelin. Valmennuksen yhteinen tahtotila on viedä lajia Alajärvellä eteenpäin niin, että pelaajapolku voisi tukea pelaamista kaikilla ikätasoilla. Ja tietysti joku päivä haluttaisiin, että miesten kiekkoa olisi tarjolla myös ylemmällä sarjatasolla. - Kyllä meillä vois periaatteessa olla rahkeet pelata vaikka kakkosdivaria. Ollaan karsittukin joku vuosi sitten, silloin se oli maalin päässä. Jälkiviisaana on helppoa sanoa että hyvä ettei noustu vielä silloin. Ei ois ollut vielä organisaatio valmiina, Kyösti pohtii.

“Kiekko on kehittynyt. Ei oo kolmosdivarikaan enää ihan pelkkää kaartelua. Ei siellä taho vanha mies pysyä enää perässä” KYÖSTI VIINAMÄKI


JPK on kasvattajaseura, joka tekee systemaattista työtä pelaajien alku-uran eteen. Tulevaisuudessa kovan työn hedelmiä saadaan nähdä lajin parissa enemmänkin. - Vuosituhannen alun ikäluokat olivat hieman hiljaisia meidän osalta, mutta nyt sieltä rupeaa olemaan tyrkyllä porukkaa MM-leirityksiinkin. U16-nuorista oli viime vuonna yksi, ja tulevina vuosina on kovaa pelimiestä tulossa lisää. Ja naista tietysti kanssa, viime vuonna Kuortaneen urheilulukion naisten SM-tiimin uusista aloittajista puolet oli meidän pelaajia. 12 uutta otettiin, puolet tuli JPK:sta. Tyttökiekon edistämisestä ollaan saatu laajempaakin huomiota, siihen meillä on satsattu kyllä. Eikä ilmeisesti ihan turhaan, Virtanen myhäilee.

Kaikki pelaa - Ei meiltä oo vielä koskaan tarvinnut käännyttää ketään pois, kaikki tänne ovat mahtuneet pelaamaan.

Aina pelipaikka löytyy. Pienen organisaation kulut pitävät hallimaksut ja lisenssit siedettävinä, ja pelaamisen hauskana. Ei kaikista tule ammattikiekkoilijoita, mutta kaikki saavat tästä elämän mittaisen harrastuksen. Ei muuta kuin seuran sivulta meikäläiseen yhteyttä, niin kiekkoharrastuksessa pääsee hyvin alkuun, Virtanen päättää. Pilli soi. Luistelujäille lisätreeneihin kerääntyneet junnut ottavat luistelutreenin tosissaan. Silti jäältä kuuluu nauru. Ja sitten vielä yksi juttu. Kyösti tuli sanomaan jutun kirjoituksen jälkeen terveiset, että isän ja tyttären kiekkoharrastaminen ei ikinä olisi mahdollista ilman perheen äidin, Tuiren pitkää pinnaa ja tukea. Kaiken takana on kuitenkin nainen, ja kaikki kiitos menee sinne.

» Treenaaminen on muuttunut paljon muutamien vuosien aikana. Oheistreenin määrä on kasvanut runsaasti uuden monitoimihallin myötä.

Vuotavat vesiputket aiheuttavat kalliita vesivahinkoja! Onneksi on olemassa toimiva ja edullinen ratkaisu:

Mökkivahti

Paketti sisältää: • 1 kpl lämpö-/kosteusanturin ja vesivuotoanturin. • sisäkameran verkkolaitteilla • asennus ja ohjelmointi omaan älypuhelimeesi.

Liittymän kk-maksu alkaen 2,90 €/kk. Tarvittaessa hälytyksen tarkistuskäynti 69 €. Tarjous voimassa 30.12.2021 saakka.

Hinta asennettuna Alajärvi/Lehtimäki -ympäristö.

399€

Saatavana myös ulkokameroita, etäohjattavia sähköpistorasioita, liiketunnistimia ja savuilmaisimia

Myynti: 044 311 4440 risto.tullila@parempinetti.fi

www.parempinetti.fi

Me olemme asiakkaiden omistama elämänturvayhtiö PALVELEMME ALAJÄRVELLÄ Kauppakatu 3 Vakuutus- ja korvauspalvelut puh. 06 534 2100


ALAJÄRVEN TUNNETUIN BRÄNDI Pesäpallo. Alajärven Ankkurit. Se, mistä Alajärvi tunnetaan. Jonkun mielestä se on jopa kiusallista. Se ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Jos Alajärveä ei tunnettaisi pesäpallosta läpi koko Suomen – niin mistä meidät tunnettaisiin? Olisiko aika kääntää rinta rottingille, jos se ei vielä sitä ole? Menestys tulee ja menee, mutta ylpeys on ikuista. TEKSTI JA KUVAT: JUSSI METSÄPELTO

58


”Aina sitä pesäpalloa” Joka pitäjässä on ne jotka pelaa, ja ne jotka eivät pelaa. Sitten kun ei pärjätä, niin saadaan vettä niiden myllyyn, jotka eivät pelaa. Oli miten oli, saamme olla Alajärven Ankkureille monesta kiitollisia. Vaikka Ankkureiden menestys on viime vuodet ollut vaisumpaa, seura-aktiivien mukaan ”Sinikeltainen sydän ei sammu”. Sen näkee jo seuraväen jalkaterien asennosta. Ankkurit-aate elää ja voi hyvin kaikilla sarjatasoilla. Tunnelma seuran sisällä on positiivinen, ja katse on vahvasti yläviistossa. - Kato, suakin näköö, tuumaa ankkuriseniori Juha-Matti Jaatinen kuplahallilla. Mies käveli edustusjoukkueen treeneihin kuin kotiinsa ja odotteli alkavia C-poikien treenejä katse tiukasti A-ja B-joukkueen harjoituspelin kulussa. B-joukkueen ulkokenttä tuntuu olevan hyvässä vireessä, pienistä merkkausvirheistä huolimatta. Juha-Matti kertoo olleensa muutaman vuoden sivussa. Hän jätti pesäpallon lähes kokonaan edustusuran jälkeen. - Tai no, eihän nyt ihan kokonaan, mutta joukkuehommissa en käynyt. Sitten tulin takasin ja nyt on puuhailtu

noiden C-poikien kanssa. Tosi fiksua porukkaa. Miten ollenkaan voi ollakaan noin fiksua, Juha-Matti ihmettelee. Istun pienessä, noin 50 hengen katsomonurkkauksessa ja katson peliä. Kuplahalli, pesäpallohalli, ylipainehalli, rakkaalla lapsella on monta nimeä. Suomen ainoa täysmittainen oikealla tekonurmipinnalla varustettu pesäpallohalli ra­kennettiin Alajärvelle muutama vuosi sitten. Nyt treenifasiliteetit on niin kovalla tasolla, että tuskin pesäpalloon vastaavia löytyy yhdestäkään kaupungista Suomessa. - Muualla asuvana voin kyllä olla ylpeä näistä meidän kaupungin satsauksista ja panostuksista. Iso kiitos niistä päättäjille, kommentoi Oulussa opettajaksi opiskeleva, jo hyvästä ankkuri-ikonin statuksesta nauttiva 25-vuotias Nestori Yli-Sissala.

» Nestori Yli-Sissala, Juho Ihamäki ja Jami Lassila lähtevät tulevaan kauteen luottavaisina.

59


» Nuori ja nälkäinen joukkue. Viime kaudesta jäi Yli-Sissalan mukaan paljon parannettavaa, mutta paljon on myös parannettu.

Logo rintaan - Niin kauan oltu tässä yhteisössä, että täältä on saatu paitsi pesisopit, niin oikeastaan kaikki muutkin opit. Joukkuekaverit ja valmentajat kaikkien näiden vuosien aikana, siellä on valtava määrä upeita persoonia, Yli-Sissala jatkaa. - Kyllä sitä verkkaria voi ylpeydellä kantaa, kulki sitten missä tahansa. Sen eteen on tehty töitä, ja se on etuoikeus, että saa pelata tässä joukkueessa, komppaa 18-vuotias Jami Lassila.

“ Ankkureista on saatu paitsi pesisopit, niin oikeastaan kaikki muutkin opit ” NESTORI YLI-SISSALA Ykköspesiksen edustusjoukkue on säilynyt lähes samana viime vuodesta. Joukkue oli karsimassa noususta superiin. - Tuloksellisesti peli oli ihan kelvollista, mutta kyllä sen siellä nousupeleissä huomasi, että ollaan vielä aika paljon takamatkalla, Yli-Sissala kommentoi. - Ensi vuoden systeemi on vielä haastavampi nousua ajatellen, kun pelataan vanhan liiton karsintasarja. Ykkösen neljä parasta ja Superpesiksen neljä heikointa pelaavat täyden karsintasarjan noususta Superpesikseen. Viimeksi karsintasarja on ollut käytössä vuonna 2007. Ankkureiden fokus on luonnollisesti noihin peleihin pääsy. Nousu ei tule olemaan helppo, mutta jos isompia

60

takaiskuja kaudella ei tule, niin ensi syksynä Kitron Stadionilla riittää jännitettävää isommallekin yleisölle. Panokset ovat ainakin kovat. - Nuoren joukkueen käyrä on yleensä aina ylöspäin. Kyllä meillä on loistavat mahdollisuudet, Nestori summaa.

Kultaiset vuodet Ankkureissa pelaaminen on monille elämänmittainen tarina. Joukkue on koostunut oman kylän pojista lähes aina. Sama mentaliteetti kantoi jo 80-luvulla, silloin kun seura eli kulta-aikaa, muutoinkin kuin mitalien valossa. Kansansuosio oli huipussaan, peleissä riitti väkeä ja tukijoita löytyi. Tahtotila oli niin kova, että SM-kulta oli enää ajan kysymys. - Kyllä se yritys oli niin mahotonta että sillä raivolla se kulta ois tullu väkisin jossain vaiheessa. Niinku sitten tulikin, pitkäaikainen Ankkureiden toiminnanjohtaja Tapio Kantokoski kertoo. Kantokoski on ollut toiminnassa mukana neljällä eri vuosikymmenellä. Tuona aikana mukaan on mahtunut niin nousuja kuin laskuja, niin kuin elämässä muutenkin. - 80- ja 90-luvullahan se oli että 2000 päätä oli joka pelissä. Eihän sellaisiin väkimääriin nykyään helpolla päästä. Maila-Jussit tai Veto kun tuli vieraaksi niin kyllä oli ahdasta, Tapio muistelee. Tekeminen on aina ollut seurassa hyvällä tasolla. Se oli kovaa silloin ja se on kovaa nyt. Tekijöitä taustalle puolestaan kaivattaisiin porukkaan lisää. - Vähän vähiille hartioille se välillä jää, uutta verta kaivattaisiin porukkaan. Eikä tänne mihinkään eläkevirkaan tarvi tulla, saa tehä sen aikaa kun se on mielekästä. Itsekin olin välillä pois monta vuotta kun lapset oli pieniä, Tapio sanoo. Seuratoiminta vaatii valtavan määrän vapaaehtoisia monenlaisiin hommiin. Nuorempi väki ei löydä helposti


vapaaehtoistoiminnan takalinjoille, jos ei itse pelaa. Mukaan kannattaa kuitenkin tulla, porukkaan kyllä pääsee sisälle. - Näillä nuorilla tekijöillä on hyvä meininki. Kannattaa lähteä koittamaan, Teemu Höykinpurolle vaan puhelua niin siitä se aukeaa, Tapio kehottaa.

Edustusjoukkue eri katon alle - Turvattiin toimintaa siirtämällä edustusjoukkue ja B-pojat omaan yhdistykseen. Niin ettei edustusjoukkue rasita koko muuta toimintaa. Ja seura elää vaikka mitä tulisi. Ykköspesis- ja varsinkin Superpesis-tasolla puhutaan melko mittavista kustannuksista muuhun toimin­ taan verrattuna. Kaksi eri yhdistystä toimivat täydessä yhteistyössä, logot ja värit säilyvät ja ulospäin kaikki näyttää ihan samalta kuin ennenkin. Taloudelliset toiminnot eriytettiin hyvässä sovussa ja yhteisymmärryksessä ilman senkummempaa draamaa. - Tuen tarve on tietysti kova, kyllä meillä on seurassa superiin nousu kärkitavoitteena. Viime vuosi oli hyvä taloudellisesti, saamme kiittää isosti jo tähän asti mukana olleita tukijoita. Tässä rakennetaan nyt niitä taloudellisia puitteita pääsarjaa silmällä pitäen. Tietysti tuen tarve on kova edelleen, ja nyt tarvitaan sitä Ankkurihenkeä niin yksityisiltä kuin yrityksiltäkin. Taakse tarvitaan se sama

» Nestori Yli-Sissala ja Jami Lassila nauttivat treeneistä isolla kentällä läpi talven. “Fasiliteetit on maan huipputasoa, siitä kiitos kaupungille”.

koko kansan tuki, joka oli 80-luvullakin. Henkinen tuki on vähintään yhtä iso asia kun taloudellinen, Kantokoski kertoo. Kuplahallissa näkyy ja kuuluu tekemisen ilo. Usein lyönnit kopsahtelevat hallin kattoon. Sama suunta tuntuu myös tekemisessä kautta linjan. Ihmisten kasvoilla on rento ja vapautunut ilme, nauru ja leikinlasku kaikuu treenien välissä. Ei täällä kukaan purista mailaa, edes vertauskuvallisesti. Kaikesta tulee sellainen tunne, että Ankkurit ovat hyvässä asetelmassa tulevaan kauteen.

Urheilupinnoitteet Viheraluenurmet Turva-alustat

www.unisport.com • www.saltex.fi

61


Kodit ja lomakodit välittää Tuomo Valkama

Myyntineuvottelija Puhelin 050 410 8487

tuomo.valkama@op.fi

OP Koti Järviseutu-Suomenselkä Oy LKV Keskuskatu 9, 62900 ALAJÄRVI

ASIANTUNTIJALAUSUNTO: MIKÄ ON PARASTA ALAJÄRVELLÄ? Kaupungin brändityöryhmä on pitkään hakenut parasta asiaa Alajärvellä. Kokosimme asiantuntijaryhmän maan kärkinimistä hakemaan vastauksen tähän kysymykseen. Työryhmä on työskennellyt nyt 1-5 vuotta asian parissa, ja antavat loppuraporttinsa tässä lehdessä. Vastaus kysymykseen: Mikä on parasta Alajärvessä?

SE TOIMII.

Raportin lopputulokset:

PAAVOLANTORI ALAJÄRVI · 06 565 2062 VEIKONKONE.FI

∙ NUOHOUKSET ∙ ILMANVAIHDON PUHDISTUKSET + SÄÄDOT ∙ KANAVIEN KUVAUKSET

NUOHOUSPALVELU

Lilian, 2 vuotta Yhteenveto: - Hohhoijaa.

ALAJÄRVI

Peetu, 6 vuotta

at huomio! Kesäasukka

KOSKENVARRENTIE 384, ALAJÄRVI WWW.HARJUNAUTO.FI

62

Yhteenveto: Hyvä kun on polkuja missä käydä koiran kans lenkillä. Kesäi­sin käyvään rannalla uimassa. Hoidossa on kivointa kun saa piirtää ja leikkiä. Lukakoira on kiva, vaikka se on vähän riiviö. Puissa kiipeily on hyvä. Kilpailuissa ruukataan juosta aina kesäisin.

MIKO MÄKELÄ HARJUN AUTO OY0500 930 045

Kaikkien vakuutusyhtiöiden vahinkoarviot, korjaukset ja maalaukset. Varaosat, tuulilasit ja renkaat. Ilmastointihuollot.

Aava, 6 vuotta

Yhteenveto: AUTONVUOKRAUS

JA SIJAUSAUTOPALVELU

044 058 9639

Ainakin se lasten mukaanotto sinne töihin, se on aika mukavaa. Hauta-ahon rannalla ja mones­sa paikassa on hyvä uida. Mä met­sästän mustikoita, ja papan kans pupuja. Mutta me ei oikeen saaha niitä. Sitten mä tykkään trampoliinilla pomppia ja kaikenlaista.

Iivo, 4 vuotta Yhteenveto: Uimahalli on lempipaikka, kyllä! Mää uskallan kyllä laskea liukumäestä. Sää et taida tietää että mää on hypänny tornista! Mää tykkään juosta aina ku meillä on kilpailut!


Lasten Nurkkaus

>>

Sinitiainen [Parus caeruleus] Alajärven nimikkolintu

ETSI ALLAOLEVAT SANAT

Väritä Tintti! Paras väritys palkitaan. Ohjeet: visitalajarvi.fi MATO / LEPPÄKERTTU / KÄPY / NEULANEN / VOIKUKKA PERHONEN / PILVI / MUURAHAINEN / KIVI

ETSI KAHDEKSAN ALAJÄRVELÄISTÄ JOKEA, LAMPEA TAI JÄRVEÄ.


Profile for Alajärven Kaupunki

Alajärven kaupungin kesälehti 2021  

Alajärven kaupungin kesälehti 2021  

Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded