Page 18

InboX

Äänekosken TE-toimistolla ei enää oikeutta paikallisiin linjauksiin ÄKSän nettisivulla puhutti uutinen siitä, kuinka pitkäaikaistyötön ei saanut Työvoimatoimistolta lupaa työelämävalmennukseen juuri aloittaneeseen yritykseen. Juuri alalle valmistunut työtön halusi saada tärkeää työkokemusta, uusi yrittäjä saisi apua. Vaan ei kelvannut Työvoimatoimistolle, koska se vääristäisi kuulemma Äänekosken kilpailua. Uutta yrittäjää ärsytti. Työvoimatoimiston päätöksestä valitettiin. Lopulta Äänekosken TE-toimistosta otettiin puhelu Jyväskylään. Selvisi, ettei Äänekoskella ole enää oikeutta paikalliseen linjaukseensa. Niinpä työtön pääsi aloittamaan työelämävalmennuksensa ja tästä lähtien muillakin on mahdollisuus samaan. Yrittäjä toivoo, että moni muukin pääsisi työelämävalmennukseen ja saisi sen kautta töitä. ■■ Työkkärissähän vain noudatetaan seutukunnan linjaa. Sivistystoimenjohtajakaan ei anna kirjallisia päätöksiä vaan yrittää kuitata hakemukset toissijaiseen kouluun puhelinsoitolla. Ihmiset kun voisivat valittaa päätöksistä jos ne tulevat. Ongelma vain on se,että ihmiset tänä päivänä eivät ole niiiiiiiin tyhmiä kuin heidän luullaan olevan. Eivät työkkärin asiakkaina eikä lasten vanhempina.

■■ Ensinnäkin kelan päivärahalaiselle tuo yheksän euroa on jo ihan hyvä lisä kuukaudessa - onhan se sentää "puhtaana käteen"-rahaa.. Toiseksi pitkäaikaistyötön voi olla onnellinen kun saa edes jotain tekemistä (tietäen alueen työllisyystilanteen) ja työelämävalmennuksessa saa työkokemusta ja työnantaja on velvollinen työtodistuksen kirjoittamaan.. Kolmanneksi - miten Äänekoskella voi olla ihan omat linjauksensa, kun on osa Keski-Suomen TEkeskusta (sehän tarkoittaa, että linjaus pitää olla sama kuin Jyväskylässä eli jos Jyväskylässä tämä on mahdollista niin onhan se oltava mahdollista Äänekoskellakin).. Neljänneksi - pitäkää päänne, jos haluatte jotain tehdä ja ottakaa asioista selvää, elkääkä tyytykö ensimmäiseen vastaukseen, jonka saatte.

Yleinen käytäntö ■■ "Hän saisi yhdeksän euroa päivässä enemmän kuin kotona työttömänä ollessaan" No vautsi! Miten motivoivaa. Yrittäjät keplottelevat näillä tukimenettelyillä vain itselleen ilmaista työvoimaa. ei tipu myötätuntoa yrittäjälle

pitkäaikaistyötön

■■ no kyl mä ainakin mielummin ihan teen palkkatyötä kuin jotain orjahommaa tyött.korvauksella ja 9 eurolla. menee sitäpaitsi matkoihin tuo yheksän egee. töitä on muuallakin kuin äänekoskella, valintakysymys. munmielestä on kyykyttämistä teettää hommia ilmaiseksi ja maksaa muille samasta hommasta palkka. duunari ■■ "Ei sitä kotonakaan ikuisuutta jaksa olla." No josko hakis töitä. Kyllä mol-sivuilla on nytkin duunia jos jonkinlaista. Ei vaan kelepaa äänekosken lusmuille ku sossu maksaa kaiken. Nämä valmennukset ja kokeilut on vaan viranomaisten keplottelukeinoja saada tilastoja kauniimmaksi. En arvosta yrittäjiä, jotka käyttävät näitä yrityksissään.

■■ Niin - tottahan tuo, että tilastot ehkä kaunistuu mutta työtön etsii itse esim. työelämävalmennus -paikan, jonka jälkeen hyväksyttää sen työkkärissä, joten kyllä työtön voi itse vaikuttaa siihen mistä paikkaa hakee ja minkälaista työtä haluu kokeilla elikäs ei kuulosta hyvälle sanoa että työnantajat käyttäisivät tätä ilmaista työvoimaa hyväkseen - eikä yheksä euron ylläpitokorvaus vaikuta sossun etuihin - kyllä se on vaan omasta päästä kiinni haluuko tehä jotain vai ei.. pitkäaikaistyötön

niinpä

Osallistu keskusteluun, nyt on sana vapaa! Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@aksa.fi, nimimerkillä tai ilman. Lisää kuitenkin yhteystietosi. Vaikka asiaa olisi paljon, tiivistä se tuhanteen merkkiin! Ne kirjoitukset, jotka eivät mahdu paperilehteen julkaistaan ÄKSän verkkolehdessä www.äks.fi.

Maalaismaisemaa

Keijo Hytönen

Elävä maaseutu Asiasta on puhuttu jo vuosikymmeniä ja etsitty erilaisia keinoja ihmisten elinolojen turvaamiseksi ja parantamiseksi maaseudulla. Yksi keino on ollut erilaiset EU-hankkeet. Heikkoutena näissä on niiden määräaikaisuus. Monesti näitä hankkeita käynnistävät järjestöt tai muut isot organisaatiot, joitten päätavoitteena voi olla oman toiminnan rahoitus ja jonkun tietyn sopivan henkilön työpaikan turvaaminen. Ajatuksen hankkeesta tulisi lähteä liikkeelle kyläläisiltä. Onnistumisen edellytyksenä on ollut, että hankkeen vetäjä tuntee kylän ja sen tarpeet

18

sekä saavuttaa paikallisten asukkaitten luottamuksen. Hankevetäjän tulee myös näkyä ja liikkua siellä kyläläisten joukossa. Kylätoiminta on myös ollut hyvin tärkeä asia. Kylätoimikuntia alkoi syntyä -70 luvun loppupuolella, joista monet kylätoimikunnat ovat myöhemmin rekisteröityneet kyläyhdistyksiksi ja kyläseuroiksi. Näillä kylien omilla yhdistyksillä on merkittävä mahdollisuus luoda elämää ja monenlaista toimintaa kylille ja ennen kaikkea tiivistää kyläläisten yhteistyötä ja henkeä. Kyliähän on monen kokoisia. Toiset kylät ovat harvaan asuttuja ja näin varsin laajoilla alueilla ja sitten on näitä tiiviisti asuttuja taajamakyliä. Kylien tarpeet ja palvelutaso voivat siis vaihdella hyvinkin paljon. Kyläyhdistysten nettisivut peilaavat ulkopuoliselle pitkälti sitä kylän aktiivisuutta. Tärkein asia lienee se, että sivuja päivitetään, ettei tieto ole vanhentunut. Monesti haja-asutusalueelle mielivän

muuttopäätöksen on yhtenä tekijänä vaikuttamassa kylää hyvin markkinoivat nettisivut. Sivuilta pitäisi löytyä ainakin kyläyhdistyksen yhteystiedot, alueen tapahtumat ja tärkeimmät palvelut. Mielestäni sivuilla tulisi löytyä tarvittavat tiedot koulu- ja kyläkyydeistä, linja-autovuorot. Terveyspalvelut (lääkäri, hammaslääkäri, neuvola ja ”labranäytteiden otto”). Yhteisten tilojen käyttömahdollisuudet, Kansalaisopiston toiminta, muu harrastustoiminta, toimivat järjestöt ja niiden yhteistiedot. Alueen nähtävyydet, ulkoilu- ja virkistysalueet, tiedot kalastus ja metsästysmahdollisuuksista. Tonttitarjonta. Palveluja tarjoavien yrittäjien yhteystiedot ja muut ammatti-ihmiset, tiekunnat sekä teiden kunnossapitäjät. Tietojen kokoaminen ja ylläpito on mielestäni jopa tärkeämpää kuin muu kyläyhdistyksen itse harjoittama toiminta. Kyläyhdistys ei saa itse olla kilpailija toiminnan osalta, vaan enempi muitten

toimijoitten tukija ja tarpeen mukaan toimintojen täydentäjä. Katselin joitakin kyläyhdistysten sivuja ja mieleeni jäi Lankamaan kyläseuran sivut. Sivut ovat selkeät, antavat hyvän kuvan alueen monipuolisesta toiminnasta ja ovat päivitetty ajan tasalle. Oleellista kuitenkin lienee kuntien tekemät ns. poliittiset ratkaisut. Näitähän ovat mm. haja-asutusalueiden tonttitarjonta, kyläkoulut, tiekuntien tuki, harrastustilojen ylläpito, virkistysalueet, järjestöjen tuki ja kansalaisopiston toiminta. Kuitenkin kaikkein ratkaisevinta roolia näyttelee tällä hetkellä maan hallitus, joka uusine kuntakarttoineen ja keskittämispolitiikallaan on lannistamassa maaseudun ihmistä. Palvelut siirtyvät todella pitkien matkojen päähän. Valtiovallan toiminta pitäisi olla johdonmukaisempaa ja pitkäjännitteisempää, eikä aina tulla muutosta muutoksen perään. Näinhän kukaan ei uskalla investoida ja lähteä yrittämään mitään.

30 · 2012

| Ä ks

ÄKS 30  

Äänekosken Kaupunkisanomat 25.4.2012

ÄKS 30  

Äänekosken Kaupunkisanomat 25.4.2012