Page 1

SEURAAVAN SUKUPOLVEN

PÄÄTTÄJÄT

1


2


SEURAAVAN SUKUPOLVEN PÄÄTTÄJÄT 25 nuorta poliitikkoa, jotka voivat nousta valtakunnan politiikan huipulle.

AJATUSPAJA LINJA LINJA-RAPORTTI 4/17

3


Seuraavan sukupolven päättäjät on osa (4/17) Ajatuspaja Linjan julkaisusarjaa. Kirjoittajat: Juho Mäki-Lohiluoma ja Lauri Skön Tutkimusavustaja: James Lax Taitto: Essi Jäälinna Julkaisija: Ajatuspaja Linja ja Kokoomuksen Nuorten Liitto ry Osoite: Kansakoulukuja 3 A 3. krs, 00100 Helsinki Copyright © Ajatuspaja Linja ajatuspajalinja.fi facebook.com/ajatuspajalinja twitter.com/ajatuspajalinja

4


Sisällys

Johdanto 8 Kuntavaalien ehdokasasettelu ja valituksi tulleiden nuorten määrät

10

Näin Seuraavan sukupolven päättäjät -listaus tehtiin 16 Heistä kuulemme vielä – 25 seuraavan sukupolven päättäjää

20

Johtopäätökset 38

5


6


7


JOHDANTO

Tämä raportti koostuu kahdesta eri kokonaisuudesta, joissa tarkastellaan nuorten suoriutumista vuoden 2017 kuntavaaleissa. Ensimmäisessä kokonaisuudessa vertaillaan eri puolueiden nuorten ehdokkaiden suoriutumista. Tässä tarkastelu on rajattu puolueiden 18-29-vuotiaiden ehdokkaiden määriin sekä heidän menestymiseensä vaaleissa. Samalla tarjotaan vertailupohjaa siitä, miten ehdokkaiden ja nuorten valtuutettujen määrä on kehittynyt viime kuntavaaleista, ja minkälaisia puoluekohtaisia eroja kehityksessä on havaittavissa. Raportin toisen ytimen muodostavassa Seuraavan sukupolven päättäjät -listauksessa tavoitteena on löytää 18-25-vuotiaista poliitikoista ne, joilla on vahvaa potentiaalia nousta tulevaisuudessa valtakunnan politiikan kärkipaikoille sekä tulla valituksi eduskuntaan seuraavissa eduskuntavaaleissa vuonna 2019. Selvityksen metodologiaa suunniteltaessa haastateltiin useita politiikan vaikuttajia, minkä pohjalta muodostettiin kolmesta osa-alueesta koostuva pisteytys, johon listaus pohjautuu. Keskeisin listauksen osa-alue on ehdokkaan menestyminen kuntavaaleissa. Mukaan listaukseen otettiin poliitikot, jotka olivat kuntavaalien varsinaisena vaalipäivänä korkeintaan 25 vuotta. Seuraavan sukupolven päättäjät -listaus on ensimmäinen laatuaan. Useat mediat ovat uutisoineet kuntavaalien nuorista menestyjistä, mutta listaukset ovat perustuneet tähän mennessä lähinnä yksittäisten puolueaktiivien nostoihin, eikä taustalla ole ollut vaalituloksiin

8


sekä valtuutettujen muuhun taustaan pohjaavaa analyyttistä mallia nuorten poliitikkojen potentiaalin vertailuun. Seuraavan sukupolven päättäjät -listaus täyttää osaltaan tätä aukkoa ja nostaa esiin mahdollisia tulevia kansanedustajia ja ministereitä. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin hankalaa ja on mahdollista, että selvityksessä käytettävä pisteytys jättää huomiotta alle 25-vuotiaita poliitikkoja, joilla on potentiaalia pitkään ja menestyksekkääseen uraan politiikassa. Siksi selvityksen metodologiaa ja heikkouksia on pyritty avaamaan kattavasti raportissa. Otamme mielellämme vastaan rakentavaa kritiikkiä mallista ja jatkamme sen kehittämistä. Uskallan kuitenkin väittää, että tämä raportti tarjoaa lukijalle toistaiseksi kattavimman ja analyyttisimman vertailun, joka 18-25-vuotiaiden nuorten poliitikkojen menestyspotentiaalista on tähän mennessä tehty. Seuraavan sukupolven päättäjien löytäminen on olennaista, sillä se mahdollistaa niiden arvojen ja asenteiden tarkastelun, joita mahdollisilla valtakunnan politiikan tulevilla johtohahmoilla tällä hetkellä on. Tätä tehdään raportissa nostamalla esiin listauksen kärkeen nousseiden nuorten valtuutettujen Ylen vaalikoneeseen antamia vastauksia.

Juho Mäki-Lohiluoma Toiminnanjohtaja, Ajatuspaja Linja

9


KUNTAVAALIEN EHDOKASASETTELU JA VALITUKSI TULLEIDEN NUORTEN MÄÄRÄT

Poliittinen yleistilanne

K

untavaalit 2017 käytiin monella tapaa uudenlaisessa tilanteessa aikaisempiin kuntavaaleihin nähden. Yksi konkreettinen muutos liittyi kuntavaalien ajankohtaan, sillä vaalit järjestettiin ensimmäistä kertaa huhtikuussa lokakuun sijaan. Uudistuksen taustalla oli ajatus siitä, että jatkossa kuntavaalit ja eduskuntavaalit vuorottelisivat tasaisesti kahden vuoden välein.

10


Äänestysaktiivisuuteen vaalien ajankohdan muutoksella ei ollut ainakaan erityisen näkyviä vaikutuksia. Vuonna 2012 kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,3, nyt aavistuksen verran korkeampi eli 58,8. Helsingissä äänestysprosentti nousi hieman selvemmin, 57,4 prosenttiyksiköstä 61,8 prosenttiyksikköön, mikä selittynee kaupungin ensimmäisen pormestarin valinnalla ja siihen liittyneellä näkyvällä kampanjoinnilla. Toiseksi kuntavaalikevättä leimasi se, että etenkin suuret puolueet joutuivat kamppailemaan laskevien ehdokasmäärien kanssa. Tarkat luvut seuraavat jäljempänä, mutta iso kuva vaalikeväänä 2017 oli, että eduskuntapuolueista ainoastaan vihreät ja kristillisdemokraatit kasvattivat ehdokasmääräänsä edellisiin vaaleihin nähden, kun kaikki muut puolueet ottivat puhtaasti takkiin ehdokasasettelussa. Vaalien suurimmaksi puolueeksi selviytyi vuoden 2012 tapaan kokoomus. Toiseksi tuli SDP ja kolmanneksi keskusta, eli kärkikolmikko oli täsmälleen sama kuin vuoden 2012 kuntavaaleissa. Suhteellisesti suurin voittaja vuoden 2017 vaaleissa oli vihreät, jonka osuus annetuista äänistä nousi 3,9 prosenttiyksiköllä ja 106 000 annetulla äänellä edellisiin vaaleihin nähden. Suhteellisesti eniten hävisi perussuomalaiset, joka keräsi annetuista äänistä 3,5 prosenttiyksikköä ja 81 000 annettua ääntä vähemmän kuin vuoden 2012 vaaleissa. Kuntavaaleissa ehdokasasettelun merkitys on poikkeuksellisen korostunut ja ehdokkaiden määrästä on usein luettavissa myös suuntaa vaalien lopputulokselle. Vuoden 2017 kuntavaaleissa tästä nähtiin monia esimerkkejä, mutta myös poikkeuksia sääntöön mahtui joukkoon, kun osa puolueista onnistui etenkin nuorten ehdokkaiden läpi saamisessa ennakoitua paremmin. Seuraavassa lyhyet esittelyt siitä, kuinka eduskuntapuolueet onnistuivat ehdokasasettelussaan sekä erityisesti alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden saamisessa listoilleen ja läpi valtuustoihin.

11


Kokoomus Kokoomuksen ehdokasmäärä laski muiden suurten puolueiden tapaan noin tuhannella ehdokkaalla, kun vuonna 2012 puolue keräsi kaikkiaan 6 874 ehdokasta ja nyt 5 739. Laskua oli myös alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrässä, kun vuonna 2012 luku oli 657 ja tällä kertaa 539. Valituksi tulleita alle 30-vuotiaita kokoomuksella oli kuitenkin käytännössä yhtä paljon kuin edellisissä vaaleissa: vuonna 2012 valtuustoihin tuli valituksi 93 nuorta kokoomuslaista, nyt 95. Kokoomus onnistui ehdokasasettelun osalta erityisen hyvin kaikkein nuorimmissa ikäluokissa, sillä puolue keräsi määrällisesti eniten ehdokkaita ikäryhmässä 18-19.

SDP Vuonna 2012 sosiaalidemokraatit keräsivät kaiken kaikkiaan 6 986 ehdokasta. Vuoden 2017 vaaleissa määrä laski 6 132:een. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli vuonna 2012 yhteensä 550, kun vuoden 2017 vaaleissa määrä jäi 389:ään. Ehdokasmäärän lasku ei kuitenkaan heijastunut valituksi tulleiden nuorien määrään, sillä sekä vuoden 2012 että vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuustoihin tuli valituksi kaikkiaan 69 alle 30-vuotiasta sosiaalidemokraattista kuntapoliitikkoa. SDP:n nuorisosiiven vaalisuoriutumista voi siis pitää ainakin suhteellisesti tarkasteltuna varsin onnistuneena.

Keskusta Keskustan ehdokasmäärä laski vaalien välillä 8 401:stä 7 461:een. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden kohdalla määrä laski 860:stä 697:ään. Ehdokasmäärän lasku heijastui ainakin jossakin määrin myös valituksi tulleiden määrään, sillä vuonna 2012 alle 30-vuotiaita keskustalaisia tuli valituksia 214, kun nyt määrä jäi 180:een. Nuorten keskustalaisten osalta vaalitulos ei siis sisällä suurempia yllätyksiä, vaan alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden suoriutuminen on melko selkeästi linjassa suhteessa puolueen yleiseen kannatuskehitykseen ja ehdokasasettelussa onnistumiseen.

12


Perussuomalaiset Perussuomalaisten ehdokasmäärä vuonna 2012 oli 4 394, nyt 3 831. Perussuomalaisten kohdalla on toki syytä huomioida, että vuonna 2012 heidän ehdokasmääränsä oli jopa tuplaantunut vuoden 2011 eduskuntavaaleissa nähdyn jytkyn jälkimainingeissa. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita perussuomalaiset keräsivät vuoden 2012 vaaleissa 401, nyt 299. Valituksi tulleiden määrässä laskusuhdanne näkyi jopa hieman jyrkempänä, sillä vuonna 2012 valituksi tuli kaikkiaan 69 alle 30-vuotiasta perussuomalaista, kun nyt jäätiin vain 34:ään valtuutettuun.

Vihreät Vihreät on toinen niistä puolueista, joka ylsi vuoden 2017 kuntavaaleissa kaikkien aikojen ennätykseensä ehdokkaiden keräämisessä. Vielä vuonna 2012 vihreiden ehdokasmäärä oli 2 299, kun nyt puolue keräsi kaikkiaan 2 600 ehdokasta. Alle 30-vuotiaiden vihreiden kohdalla tilanne on mielenkiintoinen. Vuonna 2012 alle 30-vuotiaita ehdokkaita oli 339, kun nyt tuosta lukemasta jäätiin hiukan ja ehdokkaita saatiin 327. Sen sijaan valituksi tulleita nuoria oli tällä kertaa melko selvästi enemmän, kun vuonna 2012 heitä oli 33 ja nyt 49. Vaikka nuorten ehdokkaiden määrässä siis pysyttiin melko samoissa lukemissa edellisiin vaaleihin nähden, niin valituksi tulleiden määrässä saavutettiin suhteellisesti melko suuri voitto.

Vasemmistoliitto Myös vasemmistoliiton ehdokasmäärä putosi hieman suhteessa edellisiin vaaleihin, kun vuonna 2012 ehdokkaita oli 3 506 ja nyt 3 203. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden kohdalla vastaavat luvut olivat 355 ja 271, eli nuorten ehdokkaiden määrän lasku heijasteli melko tasaisesti koko puolueen ehdokasmäärän laskua. Ehdokasmäärän lasku näkyi myös valituksi tulleiden määrässä: vuonna 2012 vasemmistoliiton riveistä tuli valituksi 32 ehdokasta ja

13


nyt 23 ehdokasta. Li Andersson oli tullut valituksi vasemmistoliiton puheenjohtajaksi kesäkuussa 2016 ja häntä on pidetty erityisesti nuorten kaupunkilaisten suosikkina, mutta ainakaan vielä vuoden 2017 kuntavaaleissa tätä suosiota ei saatu ulosmitattua valituksi tulleiden nuorten määrässä.

RKP RKP onnistui ehdokasasettelussa käytännössä yhtä hyvin kuin vuonna 2012: edellisissä vaaleissa ehdokkaita oli 1 350, nyt 1 324. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrää RKP onnistui jopa kasvattamaan, kun vuonna 2012 luku oli 164 ja nyt 195. Ehdokasasettelussa onnistuminen heijastui myös vaalitulokseen: vuonna 2012 valituksi tuli 28 alle 30-vuotiasta ehdokasta, nyt 42. Tulosta voi pitää varsin hyvänä pienelle puolueelle, jonka kannattajakunta on perinteisesti ollut melko selkeästi rajattu.

Kristillisdemokraatit Kristillisdemokraatit lukeutuu vihreiden ohella kuntavaalien ehdokasasettelun onnistujiin: vuonna 2012 ehdokkaita saatiin 1 870, kun nyt tuo luku ylitettiin saamalla yhteensä 1 971 ehdokasta. Alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä kuitenkin laski varsin selvästi, kun vuonna 2012 heitä oli 190 ja nyt enää 117. Valituiksi tulleiden määrään lasku ei kuitenkaan heijastunut, sillä vuonna 2012 kristillisdemokraatit saivat läpi 9 nuorta ja nyt 11.

14


15

Laura Kotila/ Valtioneuvoston kanslia


NÄIN SEURAAVAN SUKUPOLVEN PÄÄTTÄJÄT -LISTAUS TEHTIIN

S

euraavan sukupolven päättäjät -listauksen pohjana on tämän vuoden kuntavaalien tulos. Perusteena tälle on se, että poliitikon kyky menestyä vaaleissa on yksi tämän keskeisimmistä ominaisuuksista, jota ilman kohoaminen valtakunnan politiikan huipulle on vaikeaa. Nuoren ehdokkaan hyvä tulos kuntavaaleissa antaa siis suuntaa myös sille, miten ehdokas myöhemmissä vaaleissa menestyy. Hyvä vaalitulos mahdollistaa myös oman poliittisen profiilin vahvistamisen kuntapolitiikassa ja esimerkiksi näkyviin tehtäviin pyrkimisen omassa kunnassa sekä valtuustoryhmässä. Se osaltaan parantaa ehdokkaan mahdollisuuksia nousta eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa.

16


VUODEN 2017 KUNTAVAALEISSA kunnanvaltuustoihin nousi yhteensä 240 18-25-vuotiasta kunnanvaltuutettua. Listauksen työstäminen aloitettiin kuntavaalien tulosten pohjalta. Korkeintaan 25-vuotiaat valtuutetut asetettiin kahteen eri järjestykseen absoluuttisen sekä suhteellisen (äänimäärä/kunnan väkiluku) äänimäärän mukaan. Näiden yhteinen painotus lopullisesta pisteytyksestä on 70 prosenttia ja absoluuttisen sekä suhteellisen taulukon keskinäinen painotus jakautuu suhteessa 80/20. Pisteet tästä osiosta jaettiin seuraavan laskukaavan pohjalta: Absoluuttinen = 0,8*((240-sijaluku)/240)*0,7 Suhteellinen = 0,2*((240-sijaluku)/240)*0,7 Tämän jälkeen pisteet laskettiin yhteen ja valtuutetut asetettiin yhteispistemäärän mukaiseen järjestykseen. Kuntavaalituloksen pisteytyksessä annettiin siis suhteellista ääniosuutta enemmän painoarvoa absoluuttiselle äänimäärälle. Tälle on perusteena erityisesti selvityksen tavoite löytää 25-vuotiaiden tai nuorempien poliitikkojen joukosta seuraavien eduskuntavaalien potentiaalisia läpimenijöitä. Jos kuntavaaleissa on rakentanut suuremmassa kaupungissa vahvan äänestäjäpohjan, on äänestäjäkunnan laajentaminen eduskuntavaaleihin helpompaa kuin maakunnallisen profiilin rakentaminen pienestä kunnasta käsin. Esimerkiksi Jyväskylässä vahvan tuloksen tehneen vihreiden Bella Forsgrenin läpimenoa voidaan pitää todennäköisempänä kuin pienessä keskisuomalaisessa kunnassa vastaavan suhteellisen ääniosuuden saaneen ehdokkaan. Selvityksessä suhteellinen äänimäärä huomioidaan kuitenkin siten, että erityisen hyvä menestys pienessä kunnassa mahdollistaa nousun listauksen kärkipaikoille. Tämä on perusteltua, sillä oman kuntansa ääniharavaksi nouseminen nuorella iällä voidaan tulkita myös merkiksi vahvasta asemasta kunnan sisällä sekä todennäköisesti myös tukijoista, jotka voivat siivittää hyvään menestykseen tulevissa eduskuntavaaleissa. Kuntavaalituloksen pohjalta jatkotarkasteluun valittiin 60 korkeimman pistemäärän saanutta. 25 parhaan joukkoon nouseminen tätä kauempaa olisi vaatinut täyden pistemäärän muista osioista. Tällaisia henkilöitä ei jäljelle jääneen 180 valtuutetun joukosta löydy, joten

17


rajaus on perusteltu. Lopputarkastelun rajaaminen 60 korkeimman pistemäärän saaneeseen voidaan tulkita myös kuntavaalituloksen painoarvoa kasvattavana. Perusteena tässä on se, että ilman hyvää henkilökohtaista vaalimenestystä nousu valtakunnan politiikan kärkipaikoille on suomalaisessa vaalijärjestelmässä erittäin hankalaa, vaikka muu osaaminen ja asema sitä ennustaisivat. 60:lle lopputarkasteluun selvinneelle jaettiin loput 30 prosenttia pisteistä nuorisopolitiikassa toimimisen sekä politiikan parissa työskentelyn perusteella. 20 prosenttia kokonaispisteistä jaettiin nuorisopolitiikassa toimisesta. Nuorisojärjestön puheenjohtajuudesta annettiin 3 pistettä, varapuheenjohtajuudesta 2 pistettä ja liittohallituksen jäsenyydestä 1 piste. Vihreiden nuorten järjestörakenne poikkeaa muista nuorisojärjestöistä, sillä varapuheenjohtajien sijaan järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa. Tämä huomioitiin vertailussa siten, että molemmille puheenjohtajille olisi annettu 2,5 pistettä. Tarkasteluun mukaan mahtui ikänsä puolesta vain toinen Vihreiden nuorten puheenjohtaja, jolle annettiin kyseinen pistemäärä. Tässä osiossa maksimipistemäärä oli siis 3. Pisteitä jaettiin seuraavalla laskukaavalla: Pistemäärä/3*0,2 Perusteena pisteytykseen on nuorisojärjestön puheenjohtajuudesta kertyvän näkyvyyden ja kokemuksen tuoma hyöty. Varapuheenjohtajien ja liittohallituksen jäsenten kohdalla pätevät samat perustelut, mutta pistemäärää on vähennetty mainitun hyödyn vähenemisen suhteessa. Erityisesti nuorisojärjestön puheenjohtajuus ennustaa varsin hyvin tulevaa menestystä politiikassa. Esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa kansanedustajiksi valittiin silloisista nuorisojärjestöjen puheenjohtajista kokoomusnuorten Susanna Koski, demarinuorten Joona Räsänen ja vasemmistonuorten Li Andersson. Samankaltaisia nousuja on nähty myös aiemmin ja iso osa suomalaisista ministereistä on kerännyt kokemusta nuorisopolitiikan kärkipaikoilta. Huomionarvoista on myös se, että 25-vuotiaita tai nuorempia poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajia on tällä hetkellä vain kolme. Perinteisesti nuorisojärjestöjen puheenjohtajien ikähaarukka on ollut

18


lähempänä 30 vuotta, joten nousua kärkipaikalle alle 25-vuotiaana voi pitää verraten vakuuttavana näyttönä. Poliittisia opiskelijajärjestöjä ei huomioitu vertailussa eri puolueyhteisöjen erilaisten rakenteiden ja opiskelijajärjestöjen keskimäärin suhteellisen pienen koon, näkyvyyden ja yhteiskunnallisen merkityksen johdosta. Viimeinen 10 prosenttia kokonaispisteistä jaettiin politiikan parissa työskentelystä. Pisteitä annettiin vertailussa vain työstä eduskunnassa tai ministerin avustajana. Rajauksen perusteena on eduskunnan ja ministerien avustajakuntien rooli valtakunnan politiikan keskiössä ja työstä kertyvä poliittinen osaaminen. Lisäksi työskentely politiikan parissa lisää nuoren ehdokkaan uskottavuutta vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja voi laajentaa tämän kannatuspotentiaalia. Tästä osiosta jaettiin pisteitä 1 tai 0. Laskukaava: Pistemäärä/1*0,1 Rajaus eduskunnassa ja ministerin avustajina työskenteleviin tehtiin tiedonkeruun luotettavuuden johdosta. Eduskunta ja ministeriöt ylläpitävät asiasta ajantasaisia julkisia tietoja. Tarkastelun ulottaminen esimerkiksi puolueorganisaatioissa työskenteleviin olisi hankalaa organisaatioiden erilaisen rakenteen ja tietojen hankalan saatavuuden näkökulmasta. Vertailussa otettiin huomioon työskentely eduskunnassa tai ministerin avustajana kesäkuun alussa. Lopuksi pisteet kerrottiin sadalla, mikä parantaa selvityksen tulosten luettavuutta.

19


HEISTÄ KUULEMME VIELÄ – 25 SEURAAVAN SUKUPOLVEN PÄÄTTÄJÄÄ

20


Hanne Salonen/Eduskunta

21


1. Eemeli Peltonen 22, SDP (83,7 pistettä) Järvenpää, 390 ääntä Demarinuorten 1. varapuheenjohtaja, Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja eduskunta avustaja. Seuraavan sukupolven päättäjät -listauksen kärkeen nousee Järvenpäässä 390 ääntä kerännyt ja SDP:n ääniharavaksi noussut Eemeli Peltonen. 22-vuotias Peltonen valittiin tämän vuoden kuntavaaleissa jo toiselle valtuustokaudelleen, joista ensimmäisellä hän toimi Järvenpään sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtajana. Tälle kaudelle hän sai hoitaakseen vastuullisen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävän. Peltonen työskentelee kahden SDP:n kansanedustajan eduskunta-avustajana ja toimii puolueensa nuorisojärjestön varapuheenjohtajana. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden ylioppilas. Peltonen on potentiaalinen läpimenijä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Siihen hyvät edellytykset antavat muun muassa paikallisesti näkyvä tehtävä kaupunginvaltuuston johdossa sekä työkokemus politiikasta. Peltosella on kuntavaalituloksen seurauksena ilmeisen vahva asema puolueessaan paikallisesti ja muille nuorisopolitiikoille tehdyn kyselyn perusteella hän nauttii arvostusta myös yli puoluerajojen. Eduskuntaan seuraavissa vaaleissa noustakseen Peltonen tarvitsee kuitenkin ääniä myös Järvenpään ulkopuolelta. Jos Peltonen saa kerättyä taakseen paitsi vahvan tuen paikallisesti Järvenpäässä, myös laajan joukon nuorten ja opiskelijoiden ääniä ympäri Uudenmaan vaalipiiriä, voi kansanedustajan paikka olla mahdollinen. Toisaalta esimerkiksi nykyisen eduskunnan nuorin kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) profiloitui kampanjassaan erityisesti ikäihmisten puolestapuhujana. SDP:n suhteellisesti suurempi kannatus varttuneiden äänestäjien joukossa suosii myös nuorten ehdokkaiden kohdalla strategiaa, jossa nuorten ja opiskelijoiden sijaan oma kampanja suunnataan puolueen ydinäänestäjäjoukolle. On mielenkiintoista nähdä, minkä äänestäjäjoukon tukea Peltonen lähtee vuoden 2019 vaaleissa vahvimmin tavoittelemaan.

22


Peltosen asemaa seuraavissa eduskuntavaaleissa helpottaa se, että SDP:llä on asettaa Uudellamaalla useita korkean profiilin ehdokkaita. Nämä ehdokkaat keräävät huomattavan määrän ääniä ja laskevat näin listan viimeisen läpimenijän äänikynnystä, mutta eivät todennäköisesti kilpaile samoista äänestäjistä Peltosen kanssa. Vuoden 2015 vaaleissa viimeinen läpimenijä SDP:n listalta, silloinen demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen, sai 5024 ääntä. SDP menetti vaaleissa yhden kansanedustajan paikan Uudeltamaalta, jota ilman läpi olisi mennyt myös nyt ensimmäiselle varasijalle 3861 äänellä jäänyt Kimmo Kiljunen. Ainakin Kiljusen äänimäärän pitäisi olla Peltoselle realistinen tavoite.

VAALIKONEVASTAUKSET1 Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

1 Raportin vaalikonevastaukset-osio perustuu ehdokkaiden Ylen vaalikoneeseen vuoden 2017 kuntavaalien alla antamiin vastauksiin. Viisi kysymystä on poimittu sillä perusteella, että niiden vastauksissa ilmeni eri valtuutettujen välillä selviä eroja. Lähde: vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017

23


2. Iiris Suomela 22, Vihreät (80,5)

Tampere, 1981 ääntä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja ja Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Vihreiden nuorten puheenjohtaja Iiris Suomela keräsi kuntavaaleissa hurjan tuloksen Tampereella ja nousi sen myötä yhdeksi potentiaaliseksi läpimenijäksi myös vuoden 2019 eduskuntavaaleihin. 1981 ääntä nostivat Suomelan – kuntavaalien ensikertalaisen – vihreiden listalla toiseksi heti pormestariehdokas Anna-Kaisa Heinämäen kantaan. Suomelan tulokselle hyvä mittari on esimerkiksi se, että pitkän linjan vihreä vaikuttaja Oras Tynkkynen ja kansanedustaja Olli-Poika Parviainen jäivät äänimäärissä pitkälle Suomelan taakse. Suomelan mahdollisuuksia nousta eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa voi pitää hyvinä. Huima tulos kuntavaalien ensikertalaisena Tampereella sekä kovien nimien ohittaminen vihreiden sisäisellä listalla luovat edellytykset rakentaa koko Pirkanmaan kattavaa kampanjaa tuleviin eduskuntavaaleihin. Suomela oli ehdolla myös vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, joissa hän keräsi 958 ääntä. Viime eduskuntavaaleissa vihreät sai Pirkanmaalta kaksi kansanedustajaa, eli puolue kasvatti paikkamääräänsä yhdellä vuoden 2011 vaaleista. Viimeisenä meni läpi Parviainen 4437 äänellä. Nykyisten kannatuslukemien valossa on todennäköistä, että vihreät voittavat seuraavissa vaaleissa Pirkanmaalla vielä kolmannen paikan. Viime vaaleissa varakansanedustajaksi jääneen Anna-Kaisa Heinämäen 3727 äänen potti on Suomelalle realistinen tavoite.

24


VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

Hanne Salonen/Eduskunta

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

25


3. Christoffer Ingo 22, RKP (78,0)

Mustasaari, 259 ääntä RKP-nuorten puheenjohtaja ja Mustasaaren kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Listauksen kolmen kärkeen mahtuu myös Mustasaaressa hyvän kuntavaalituloksen tehnyt ja vaalien jälkeen toukokuussa RKP-nuorten johtoon valittu Christoffer Ingo. Listauksessa Ingon vahvuuksia ovat erityisesti suhteellisesti vahva kuntavaalitulos sekä puolueensa nuorisojärjestön puheenjohtajuus. Ingo on koulutukseltaan ja ammatiltaan maatalousyrittäjä, minkä lisäksi hän opiskelee liiketaloutta ammattikorkeakoulussa. Hän oli viime eduskuntavaaleissa ehdolla Vaasan vaalipiirissä, joka on RKP:n vahvaa aluetta. Nykyisessä eduskunnassa RKP:llä on vaalipiiristä jopa kolme kansanedustajaa, minkä lisäksi puolue hävisi neljännen paikan niukasti perussuomalaisille. Perussuomalaisten hajoaminen voi nostaa RKP:n paikkamäärään seuraavissa vaaleissa neljään. Kannatuspohjan pitkäjänteinen rakentaminen ruotsinkielisellä Pohjanmaalla voi pohjustaa Ingon nousun eduskuntaan, mutta vielä tulevissa vaaleissa se näyttäisi epätodennäköiseltä. Pienestä kunnasta ponnistavana ehdokkaana Ingon kuntavaalituloksen tulisi olla vieläkin vahvempi ja tehtävän kuntapolitiikassa painavampi, että eduskuntaan nousemista nuorella iällä voisi pitää todennäköisenä. Vuonna 2015 viimeisenä RKP:n listalta eduskuntaan valittiin 5189 ääntä kerännyt Mats Nylund ja ensimmäiselle varasijalle jäänyt Mikko Ollikainen sai hänkin 4788 ääntä. Huomionarvoista Ingon tilanteessa on kuitenkin se, että hänen kautensa RKP-nuorten johdossa on vasta alussa, mikä tarjoaa Ingolle mahdollisuuden rakentaa näkyvämpää profiilia ennen tulevia eduskuntavaaleja. Maanviljelijä-taustalla on ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta noussut ennenkin kansanedustajia, jotka ovat olleen valtakunnan politiikkaa seuraaville asiantuntijoille yllätyksiä ja suurelle yleisölle useita kollegoitaan tuntemattomampia. Tämä markkinarako on tarjolla myös Ingolle, mutta sen menestyksekäs hyödyntäminen jo seuraavissa eduskuntavaaleissa olisi suuri yllätys.

26


VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

4. Henrik Vuornos 23, Kokoomus (75,8) Espoo, 1165 ääntä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteeri, valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kokoomusnuorten liittohallituksen jäsen. Henrik Vuornos on kärkipään nuorista kyvyistä poliittisella työkokemuksella mitattuna selvästi kokenein. Ennen eduskuntaryhmän tiedotussihteeriksi nousemista hän työskenteli opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen eduskunta-avustajana, minkä lisäksi hän on toiminut muutaman kuukauden ajan sekä Grahn-Laasosen että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen erityisavustajana.

27


Vuornos nousi Espoon kaupunginvaltuustoon jo vuoden 2012 vaaleissa vasta 19-vuotiaana. Tämän vuoden kuntavaaleissa Vuornos sai 1165 ääntä, joiden siivittämänä hänet valittiin näkyvään valtuustoryhmän puheenjohtajan tehtävään. Lisäksi hän istuu koko valtuustokauden myös Espoon kaupunginhallituksessa. Vuornos on koulutukseltaan valtiotieteiden ylioppilas. Vuornoksen mahdollisuuksia nousta eduskuntaan seuraavissa vaaleissa voidaan pitää realistisina, mutta nousu olisi silti yllätys. Vuornoksen kuntapoliittiset vastuutehtävät takaavat näkyvyyttä paikallisesti, mutta eduskuntaan noustakseen hänen tulisi kyetä keräämään ääniä myös Espoon ulkopuolelta. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Vuornos sai 1482 ääntä, joista yli 1000 tuli Espoosta. Viimeinen kokoomuksen läpimenijä Eero Lehti keräsi 4385 ääntä. Listauksen nuorista kokoomuslaisista Vuornoksella on kuitenkin todennäköisesti parhaat mahdollisuudet läpimenoon seuraavissa eduskuntavaaleissa. VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

28

ohita kysymys

täysin samaa mieltä


5. Daniel Sazonov 24, Kokoomus (75,8) Helsinki, 947 ääntä

Kokoomusnuorten puheenjohtaja ja opetusministerin erityisavustaja. Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov keräsi kuntavaaleissa Helsingissä 947 ääntä. Pormestariehdokas Jan Vapaavuoren hurjan äänipotin myötä kokoomuksen äänikynnys painui Helsingissä tavallista alemmas, joten Sazonovin äänimäärä nosti hänet korkealle kokoomuksen sisäisellä listalla ja kaupunginhallituksen varajäseneksi. Sazonov aloitti syyskuun alussa opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen erityisavustajana eikä hän hae jatkokautta kokoomusnuorten puheenjohtajana. Sazonovin työkokemusta ministerin kabinetista ei vielä huomioitu tässä vertailussa. Ennen kokoomusnuorten puheenjohtajuutta Sazonov on muun muassa johtanut Suomen lukiolaisten liittoa sekä työskennellyt edunvalvonta-asintuntijana. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen ja tekniikan ylioppilas. Sazonovin nousua eduskuntaan hidastaa Helsingin vaalipiirin ylitarjonta kokoomuslaisista nuorista miesehdokkaista. Helsingin kaupunginvaltuustoon valittiin tämän vuoden kuntavaaleissa kokoomuksen riveistä yhteensä kuusi 30-vuotiasta tai nuorempaa uutta miesvaltuutettua. Heistä Sazonov sai toiseksi eniten ääniä 27-vuotiaan Joel Harkimon jälkeen. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa vaalidebyyttinsä tehnyt Sazonov sai tällöin 1455 ääntä. Viimeinen kokoomuksen listalta läpi mennyt oli Pertti Salolainen 4502 äänellä. Jos Sazonov saa kerättyä taakseen laajan joukon nuorten ja opiskelijoiden ääniä sekä onnistuu laajentamaan profiiliaan ministerin erityisavustajana, voi hän yllättää seuraavissa eduskuntavaaleissa.

29


VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

30 Hanne Salonen/Eduskunta


6. Alviina Alametsä 24, Vihreät (67,4)

Helsinki, 1630 ääntä Eduskunta-avustaja. Alviina Alametsä oli yksi kuntavaalien yllättäjistä Helsingissä ja keräsi vaalien ensikertalaisena hyvän äänimäärän. Alametsä työskentelee eduskunta-avustajana ja on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti. Alametsällä on taustaa opiskelijapolitiikasta ja hän on noussut valtakunnan julkisuuteen puhumalla kokemuksistaan Jokelan koulusurmien yhteydessä. Alametsä opiskeli koulussa surmien aikaan. Vahva äänimäärä kuntavaaleista antaa Alametsälle hyvät valmiudet lähteä tavoittelemaan nousua eduskuntaan vuoden 2019 vaaleissa. Tavoitteen toteutumista voi kuitenkin hidastaa vihreiden ylitarjonta opiskelijoiden ja nuorten ääniin nojaavista ehdokkaista, joiden välillä on vain vähän poliittisia linjaeroja. Tämän vuoden kuntavaaleissa Alametsä menestyi kuitenkin hyvin muihin nuoriin ehdokkaisiin verrattuna ja on vihreiden ainoa alle 25-vuotias valtuutettu Helsingissä. VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

31


7. Derya Özgün 24, Kokoomus (66,5) Riihimäki, 282 ääntä

Eduskunta-avustaja. Derya Özgün nousee listalle vahvan kuntavaalituloksen ja eduskunta-avustajan työn siivittämänä. Özgün on koulutukseltaan filosofian maisteri ja istuu nyt toista kauttaan Riihimäen kaupunginvaltuustossa. Monista muista nuorista ehdokkaista Özgünin erottaa valmis ylempi korkeakoulututkinto, mikä yhdistettynä työkokemukseen politiikasta voi siivittää hänet hyvään tulokseen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Özgünin nousu kansanedustajaksi jo seuraavissa vaaleissa ohi nykyisin Hämeen vaalipiiristä eduskunnassa istuvien kolmen kokoomusedustajan Sanni Grahn-Laasosen, Kalle Jokisen ja Timo Heinosen olisi kuitenkin erittäin suuri yllätys.

VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

32

ohita kysymys

täysin samaa mieltä


8. Sakari Rokkanen 25, Kokoomus (65,7) Vantaa, 588 ääntä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän talouspoliittinen sihteeri ja valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kokoomuksen eduskuntaryhmää talouspolitiikassa neuvova Sakari Rokkanen istuu nyt toista kauttaan Vantaan valtuustossa. Hän saa alkaneella kaudella johdettavakseen kokoomuksen valtuustoryhmän ja nousi myös Vantaan kaupunginhallitukseen. Rokkanen on koulutukseltaan valtiotieteiden kandidaatti. Rokkasen työkokemus politiikasta ja paikallisesti näkyvät luottamustehtävät antavat hyvät eväät seuraaviin eduskuntavaaleihin. Talousosaajina profiloituneet ehdokkaat ovat menestyneet perinteisesti hyvin kokoomuksen ehdokaslistoilla ja Rokkasella on ekonomistina sekä talouspolitiikan kanssa työskentelevänä mahdollisuus täyttää tämä markkinarako. VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

33


9. Henrik Wickström 22, RKP (64,8)

Inkoo, 373 ääntä Kunnanhallituksen puheenjohtaja. Henrik Wickström teki kuntavaalien alle 25-vuotiaista ehdokkaista suhteellisesti parhaan tuloksen ja sai kaikista Inkoossa annetuista äänistä huimat 12,5 prosenttia. Wickströmin tuloksesta kertoo paljon myös se, että hän sai lähes kolme kertaa enemmän ääniä kuin toiseksi eniten luottamusta inkoolaisilta kerännyt Peter Siggberg. Wickström toimii alkaneella valtuustokaudella Inkoon kunnanhallituksen puheenjohtajana. Viime eduskuntavaaleissa Wickström sai 679 ääntä. Viimeinen läpimenijä RKP:n listalla oli Anders Adlercreutz, joka sai 3337 ääntä. Ääniharava Carl Haglundin vetäytyminen politiikasta nosti kesken kauden nosti eduskuntaan varasijalta vielä Veronica Rehn-Kiven, joka sai vaaleissa vain 2451 ääntä. Näin alas kansanedustajanpaikkaan tarvittava äänimäärä tuskin tulevissa vaaleissa painuu, joten pelkillä inkoolaisäänillä Wickström ei eduskuntaan vielä kipua. Wickströmille olennaista seuraavissa vaaleissa olisi oman kannattajakunnan laajentaminen Inkoon ulkopuolelle sekä vahva tulos, joka erottaisi hänet RKP:n muista nuorista ehdokkaista.

34


VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

35


10. Eemeli Lehtinen 24, SDP (64,1) Iitti, 353 ääntä

Kunnanhallituksen puheenjohtaja. Eemeli Lehtinen oli Henrik Wickströmin ohella yksi kuntavaalien nuorista ääniharavista, kun otetaan huomioon kunnan koko. Lehtinen keräsi noin 10 prosenttia iittiläisten äänistä, mikä nosti hänet kaupunginhallituksen johtoon. Lehtinen on toisen kauden kunnanvaltuutettu ja koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden kandidaatti. Eemeli Lehtisen tietä kuntavaalimenestykseen siloitti se, että Iitin politiikassa vuosia näkyvää roolia kantanut Lehtisen isä Esa Lehtinen (sd.) ei ollut tämän vuoden vaaleissa ehdolla. Silti Lehtisen tulos on niin kova, että pelkällä vahvalla tukijajoukolla se ei selity. Näkyvä tehtävä kunnanhallituksen johdossa tarjoaa Lehtiselle mahdollisuuden hyvään tulokseen myös seuraavissa eduskuntavaaleissa.

VAALIKONEVASTAUKSET Kuntien tulee tarjota lasten päivähoidon varhaiskasvatus ilmaiseksi kaikille lapsille. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kouluissa pitää olla vähintään kerran viikossa kasvisruokapäivä. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja. täysin eri mieltä

ohita kysymys

täysin samaa mieltä

Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita. täysin eri mieltä

36

ohita kysymys

täysin samaa mieltä


11. Bella Forsgrén

19. Nina Peltonen

Jyväskylä

Hamina

Vihreät, (63,9)

SDP (58)

12. Jussi Kukkola

20. Antti Eskelinen

Hyvinkää

Kouvola

SDP, (63,4)

Perussuomalaiset (57,8)

13. Anni Puntila

21. Karolina Ahtiainen

Hämeenlinna

Lappeenranta

Kokoomus (63,3)

Keskusta (57,5)

14. Markus Myllyniemi

22. Nea Hjelt

Kirkkonummi

Porvoo

SDP (62,1)

Kokoomus (56,6)

15. Janika Takatalo

23. Noora Tapio

Turku

Tampere

Kokoomus (59,9)

Vasemmistoliitto (56,5)

16. Riikka Karppinen

24. Irina Tuokko

Sodankylä

Jyväskylä

Vihreät (59,4)

Vihreät (56,4)

17. Elli Luukkainen

25. Tommi Mäki

Kitee

Vaasa

SDP (58,6)

Kokoomus (56,2)

18. Juho Ojares Kokoomus (58,2) Ylöjärvi

37


JOHTOPÄÄTÖKSET

M

ielikuvien tasolla kuntapolitiikka leimautuu usein lähinnä keski-ikäisten tai keski-iän ylittäneiden harrastukseksi. Tilastot ainakin jossakin määrin vahvistavat tätä mielikuvaa: eduskuntapuolueista vihreiden ehdokkailla oli alhaisin keski-ikä, mutta heilläkin se oli 43,8 vuotta. Korkein keski-ikä oli kristillisdemokraattien ehdokkailla luvun ollessa 52,2 vuotta. Useimpien puolueiden kohdalla nuorten kuntavaalimenestys korreloi vahvasti puolueen yleisen menestyksen kanssa. Kuitenkin kokoomuksen, vihreiden, RKP:n ja kristillisdemokraattien kohdalla nuorten voidaan sanoa pärjänneen jonkin verran paremmin kuin puolueen tai nuorten ehdokasmäärä olisi antanut ennakolta odottaa. Nuorten äänestäjien aktivoiminen uusilla tavoilla tullee olemaan yksi puolueiden suurimmista haasteista tulevissa vaaleissa. On mielenkiintoista nähdä, reagoivatko puolueet tähän haasteeseen esimerkiksi järjestämällä erityisiä nuoria aktivoivia kampanjoita. Nuorten aktivoimisen näkökulmasta kiintoisaa on myös se, mihin keskustelu sähköisen äänestyksen mahdollisuuksista kehittyy lähivuosina ja millaisia vaikutuksia eri ikäryhmien äänestyskäyttäytymiseen sähköinen äänestys toisi tullessaan. Nuorten yleisen vaalimenestyksen lisäksi kuluvan vuoden kuntavaaleissa kiinnostavia ovat myös ne asemat, joihin eri nuoret ehdokkaat vaalituloksensa pohjalta ovat asettuneet. Hyvä kuntavaalitulos on esimerkiksi nyt alle 25-vuotiaille ehdokkaille keskeinen, mikäli vuoden 2019 vaaleissa mielii nousta eduskuntaan. Tämän raportin toisen ytimen muodostavasta Seuraavan sukupolven päättäjät -listauksesta voi tehdä ainakin seuraavanlaisia havaintoja:

38


1. KESKUSTAN KYVYT JÄÄVÄT PIMENTOON Vertailussa kymmenen kärkeen nousee valtuutettuja neljästä puolueesta: sosialidemokraateista, vihreistä, kokoomuksesta ja RKP:stä. Lisäksi 25 parhaan joukkoon mahtuu yksi valtuutettu keskustasta, yksi perussuomalaisista ja yksi vasemmistoliitosta. Eduskuntapuolueista kristillisdemokraatit jäävät ilman edustusta listalla. Tulos selittyy osin sattumalla. Keskustan, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten nuorisojärjestöjen johto on tällä hetkellä yli 25-vuotiasta, mikä rajaa heidät tarkastelun ulkopuolelle. Kokoomuksella, vihreillä ja RKP:llä on sen sijaan alle 25-vuotiaat nuorisojärjestön puheenjohtajat, jotka kaikki menestyivät hyvin kuntavaaleissa ja nousevat vertailun kärkiviisikkoon. Listauksen heikkoutena näyttäytyy sen vajavainen kyky poimia keskustan nuorista valtuutetuista potentiaalisia tulevia kärkipoliitikkoja. Osaltaan taustalla on se, että nuorten keskustalaisten oli kuntavaaleissa ilmeisen vaikea päästä läpi suurissa kaupungeissa. Suurempi selittävä tekijä on kuitenkin se, että monen keskustan valtuutetun absoluuttinen äänimäärä oli muiden puolueiden valtuutettuja pienempi. Listauksessa havaitaan, että keskustalla on eniten 18-25-vuotiaita kunnanvaltuutettuja. Tulos ei ole yllättävä, sillä keskustalla on ylipäätään uusissa valtuustoissa eniten kunnanvaltuutettuja. Keskustan 84 valtuutettua keräsivät yhteenlaskettuna 5595 ääntä. Esimerkiksi kokoomuksella 18-25-vuotiaita valtuutettuja on 53, eli huomattavasti keskustaa vähemmän, mutta kyseiset valtuutetut keräsivät yhteensä 11443 ääntä. Vihreiden 23 nuorinta valtuutettua saivat taas yhteenlaskettuna 10163 ääntä. Erot absoluuttisissa äänimäärissä käyvät ilmi myös valtuutettujen äänimäärien mediaaneja ja keskiarvoja tarkasteltaessa. Vihreiden 18-25-vuotiaiden valtuutettujen äänimäärän keskiarvo on noin 442 ääntä ja mediaani 238 ääntä. Molemmat luvut ovat vertailun korkeimpia. Keskustalla taas valtuutettujen äänimäärän keskiarvo on noin 67 ääntä ja mediaani 55 ääntä. Molemmat luvut ovat vertailun matalimpia.

39


Keskiarvo

442

238

mediaani

277 215

208 67 55

75 78

Kristillisdemokraatit

108 85

Vasemmistoliitto

SDP

Kokoomus

Vihreät

111 77

Keskusta

97

RKP

131

Perussuomalaiset

114

Eri puolueiden 18-25-vuotiaiden valtuutettujen keskiarvo- ja mediaaniäänimäärät. Absoluuttisen äänimäärän painottaminen johtaa tilanteeseen, jossa monen pienessä kunnassa ehdolla olleen keskustalaisen on vaikea nousta listan kärkipäähän. Toisaalta absoluuttisen äänimäärän painottaminen suhteellista äänimäärä enemmän on perusteltua, sillä 60 tai 80 äänen saaminen kuntavaaleissa ei merkittävästi ennustava menestymistä eduskuntavaaleissa, vaikka tällä äänimäärällä nousisikin suhteellisessa vertailussa listan kärkipäähän. Listauksen pohjalta vaikuttaisikin siltä, että keskustan tulevaisuuden kykyjen löytäminen kuntavaalitulokseen pohjaavassa vertailussa on hankalaa. Tarkastelua tulisi laajentaa keskustan osalta ainakin maakunnallisiin ja ylikunnallisiin luottamustehtäviin, joihin puolueessa on tapana nostaa nuoria lahjakkaina pidettyjä poliitikkoja. Lisäksi tulisi tarkastella nuorten ehdokkaiden asemaa keskustan eri puolue-elimissä. Keskustan valtuutettujen puuttumista listauksen kärkikymmeniköstä ei siis voi pitää osoituksena puolueen tulevaisuuden kykyjen puutteesta, vaan heidän löytämisensä vaikeudesta, kun tarkastelun pohjaksi on otettu kuntavaalien tulos.

2. SELVITYS NOSTAA ESIIN LAHJAKKAITA YKSILÖITÄ, MUTTA EI VERTAILE PUOLUEITA Seuraavan sukupolven päättäjät -listauksen vahvuutena on sen kyky löytää kuntavaalituloksen, nuorisopolitiikassa menestymisen ja poliittisen työkokemuksen perusteella lahjakkaita ja potentiaalisia nuoria poliitikkoja. Aiemmin vastaavia listauksia on tehty lähinnä haastat-

40


telemalla puolueaktiiveja satunnaisotannalla, eikä taustalla ole ollut mallia, jolla nuorten poliitikkojen potentiaalia ja suoriutumista olisi voitu analyyttisesti vertailla. Seuraavan sukupolven päättäjät -listaus täyttää tämän aukon ja pystyy löytämään listauksen kärkipäähän myös sellaisia henkilöitä, joita puoluetoimijat eivät ole haastatteluissa nostaneet esiin. Toisaalta listalta jää pois myös sellaisia puolueensa sisällä vahvassa asemassa olevia nuoria poliitikkoja, joiden suoriutuminen kuntavaaleissa ei viittaa menestyksekkääseen uraan politiikassa. Koska kyseessä on henkilöiden – ei puolueiden – menestymistä vertaileva listaus, se soveltuu heikosti puolueiden kuntavaalisuoriutumisen arviointiin. Toisten puolueiden vahva edustus listalla ei siis ole osoitus niiden onnistumisesta eikä toisten puuttuminen kärkipäästä niiden epäonnistumisesta. Syitä puolueiden välisiin eroihin on avattu yllä.

3. LISTAUKSESSA MENESTYVÄT TUNNETAAN YLI PUOLUERAJOJEN Osana Seuraavan sukupolven päättäjät -listausta toteutettiin myös puolueiden nuorisojärjestöjen johdolle suunnattu kysely heidän arvioistaan oman puolueensa sekä muiden eduskuntapuolueiden tulevista johtavista poliitikoista. Kyselyn tuloksia ei sijoitettu osaksi käytettyä laskentamallia, mutta niitä peilattiin listauksen tuloksiin. Kyselyn ja listauksen perusteella vaikuttaisi siltä, että nuorisopoliitikot seuraavat paitsi oman puolueensa myös muiden eduskuntapuolueiden nuorten menestystä vaaleissa. Esimerkiksi listauksen kärkeen noussut Eemeli Peltonen sai myös nuorisopoliitikoille suunnatussa kyselyssä runsaasti mainintoja yhtenä tulevista johtavista demaripoliitikoista. Kyselyn tuloksia ei ole mielekästä tarkemmin eritellä, sillä sen vastaajamäärä jäi pieneksi ja jakautui epätasaisesti eri puolueiden välillä. Huomionarvoista tuloksissa oli kuitenkin se, että listauksen kärkipään nimet saivat useita mainintoja myös kyselyssä.

41


Lähteet Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-1092. Ehdokasasettelu Ja Ehdokkaiden Tausta-Analyysi 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2012/01/kvaa_2012_01_2012-10-18_tie_001_fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-1092. Ehdokasasettelu Ja Ehdokkaiden Tausta-Analyysi 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.9.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2017/01/kvaa_2017_01_2017-03-31_tie_001_fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu]. ISSN=2323-1092. Ehdokasasettelu Ja Ehdokkaiden Tausta-Analyysi 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2017/02/kvaa_2017_02_2017-04-11_tie_001_fi.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-6252. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/evaa/index.html Suomen virallinen tilasto (SVT): Eduskuntavaalit [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-6252. 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 20.9.2017]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/evaa/2011/evaa_2011_2011-04-29_tie_001_fi.html Tiedot kansanedustajien avustajista ja eduskuntaryhmien työntekijöistä on kerätty Eduskunnan verkkosivuilta välillä 7.-20.6.2017. Tiedot poliittisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajista, varapuheenjohtajista ja liittohallitusten jäsenistä on kerätty nuorisojärjestöjen verkkosivuilta välillä 7.-20.6.2017.

42


43


44

Linja raportti (3/17)