Page 1

Aitoja makuja 2/2018

ä n y k eras

Vi

Lähiruoka ja suoramyynti Go! Brändi on enemmän kuin tuote s. 10

Ruoan tuottajat myyvät tuotteitaan tiloilta suoraan kuluttajille Osta tilalta! -päivänä 1


Aitoja makuja -tiedotuslehti

SISÄLTÖ

Aitoja makuja -tiedotuslehti kertoo elintarvikealan kehittämistyöstä. Lehti ilmestyy vuonna 2018 neljä kertaa verkkolehtenä aitojamakujalehti.fi. Mikäli haluat tilata verkkolehden, jätä yhteystietosi www.aitojamakuja.fi/lehti.php

Vieraskynä................................................ 3 Ruokayrittäjät talvipäivillä Eerikkilässä… 4 Tunnettuus tehdään pitkäjänteisellä työllä……………………….……………….. 6 Kerro se videolla!.....................…............. 7

Aikataulu Nro

Materiaalin dl

Julkaisupäivä

1

5.3.

16.3.

2

28.5.

8.6.

3

27.8.

7.9.

4

19.11.

30.11.

Hyönteisruoka on tullut jäädäkseen…….. 8 Ruoan tuottajat myyvät tuotteitaan tiloilta suoraan kuluttajille Osta tilalta -päivänä... 9 Brändi on enemmän kuin tuote..……….. 10 Sadonkorjuujuhlat ja Ruoka-artesaanikou-

Tilaaja

lutus antavat nostetta Ahvenanmaalle… 12

Maa- ja metsätalousministeriö

Vastuullisuudesta isoja bisneshyötyjä… 14

Julkaisija Turun yliopiston Brahea-keskus 20014 Turun yliopisto

Uutta potkua ruokamatkailuun palvelumuotoilusta.……….……………………... 15 Vienti Kiinaan vaatii huolellista valmistautumista …..…………………..... 16

Toimituskunta

Somen aika on tullut vienti-

Heidi Valtari, Päivi Töyli

markkinoinnissakin..………………..…… 17

Yhteystiedot Lehden toimitus: Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi, puh. 0400 487 160

Arjen apua ja matalan kynnyksen tapoja toimia …………………………….. 18 Artesaaniruoan SM-kisat järjestettiin kolmatta kertaa…………………………... 19 Arktiset Aromit ry:llä uusi toiminnanjohtaja...……………………….. 20

ISSN 2343-3736 (verkkojulkaisu) Sähköinen versio aitojamakujalehti.fi aitojamakuja.fi issuu.com

Kansikuva: Päivi Niemi / Vastavalo.fi

2

Valtakunnalliset Luonnontuotepäivät Varsinais-Suomessa…………..………… 21 Seuraaville hanketreffeille Huittisiin…… 22 Elimäellä juhlitaan lähiruokamessujen parissa jo kymmenettä kertaa………..… 23


VIERASKYNÄ

Lähiruoka ja suoramyynti Go! Edessämme oleva kesä ja sen mukana kypsyvät herkut

pienmeijerit, pienmyllyt, viinitilat ja pienteurastamot. Pien-

tarjoavat meille suoramyynnin kultakauden. Myös mobii-

panimoita on jo noin sata ja niiden kohdalla ei voitane

lina toimiva www.aitojamakuja.fi/haku.php auttaa löy-

enää puhua pienestä toimialasta. Myös näiden toimialojen

tämään lähiruokayritykset ja ostopaikat. Kesän jatkoksi

kehittämisessä korostuu yhteistyö ja eri puolilla maata toi-

suoramyynnin kohokohta on koko maan kattava Osta ti-

mivien kokemukset.

lalta! -päivä 15.9.2018, jolloin yhdessä Makumatka Maalmaaseudun matkailuyrityksiin.

Lähiruokakilpailut verkottajina ja kokoajina

Lähiruoka kiinnostaa kaikenikäisiä ja raaka-aineiden tai

Artesaaniruoan SM-kilpailut on toteutettu nyt kolme kertaa

valmiiden tuotteiden ostaminen suoramyynnistä tarjoaa

ja vuosien 2019 ja 2020 kilpailuja jo valmistellaan. Lähi-

omalta osaltaan jo elämyksen. Läpinäkyvä tuotantoketju

ruoan koordinaatiohankkeessa toteutettiin syksyllä 2017

ja yrityksen toimintaan liittyvät kiinnostavat tarinat houkut-

lähiruoka-alan kilpailutoimintaan liittyvä selvitys, jossa tar-

tavat asiakkaat tutustumaan ruoan tuotantoon ja matkailu-

kasteltiin lähiruoka-alan tuotteisiin liittyvää kilpailutoimintaa

tilojen elämyksiin. Lähiruoka- ja matkailuyritysten yhteinen

sekä niihin liittyviä kriteereitä ja arviointiperusteita sekä

tapahtumapäivä voi parhaimmillaan tarjota kimmokkeen

miten niiden avulla voitaisiin lisätä ruuan arvostusta.

le -teemapäivän hengessä kutsutaan tutustamaan myös

yhteiselle tekemiselle myös tulevaisuudessa.

Muiden toimijoiden tunteminen

Elintarvikeyrittäjä voi saada tuotteelleen arvokasta tuotekehitysapua ja tunnettuutta lähiruokakilpailuun osallistumi-

VIERASKYNÄ

sesta. Selvityksen mukaan kilpailut nostavat esiin lähiruoan Lähiruoka-alalla asioiden kokoaminen ja niputtaminen

tarinoita ja edistävät tuotteiden pääsyä eri markkinakana-

sekä toimintamallien kerääminen ja levittäminen tehos-

viin. Kilpailuun osallistuminen kannustaa pienyritystä kas-

tavat kehittämistä. Hyvien ja huonojenkin käytänteiden

vuun ja alan osaajia työssään. Kilpailutoiminta voisi hyötyä

jakamisella ja toisilta oppimisella voi saada omaan toimin-

myös yhteensovittamisesta, esim. aikataulujen suhteen.

taan vinkkiä ja uutta näkökulmaa. Nyt www.aitojamakuja.

Lähivuosina pidettyjä lähiruoka- ja ruokakilpailuja on koot-

fi/hyvat_kaytanteet.php sivulle on kerätty kymmenkunta

tu www.aitojamakuja.fi/blogi/?p=2687

erilaista hyvää käytäntöä, joista uusimpia ovat Video tiedonvälityksessä ja Lähiruoalla lisäarvoa tilaisuuksiin.

Heidi Valtari Lähiruoan valtakunnallinen koordinaatiohanke

Lähiruokasektorille tyypillistä on myös erikoistuneet ja eri

Turun yliopiston Brahea-keskus

puolilla Suomea sijaitsevat eri toimialojen yritykset, esim.

3


Ruokayrittäjät talvipäivillä Eerikkilässä

Ruokayrittäjien talvipäivillä paneuduttiin yritysten

kasvatetuista kasviksista. Lähiruoan termi on Kurosen mu-

mielenkiintoisiin kasvutarinoihin, kuulla alan uusim-

kaan haastava ja nykyisin hän puhuisi mieluummin pai-

pia tuulia ja luoda yhteistyön mahdollisuuksia. Tee-

kallisesta tai kotimaisesta ruoasta. Kuronen ennusti, että

moina tarjoiltiin huominen lautasella, kasvun eväät,

luomu tulee yleistymään, mutta toivoi, että sen rinnalle

vaikuttava viestintä sekä yhteistyön reseptejä.

kestävän kehityksen tuotemerkkiä.

Huominen lautasella

Erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri (Luonnonvarakeskus) muistutti, että elintarvikeyritysten ympäristövaikutuk-

Tutkija Matti Minkkinen (Turun yliopisto) avasi päivän an-

set eivät näy heti, vaan viiveellä. Hän kysyi, miten ympä-

tamalla yrittäjille työkaluja tulevaisuuteen vaikuttamiseen.

ristövaikutuksia voidaan mitata ja ennen kaikkea käyttää

Hänen mukaansa yrittäjien haasteena on muun muassa

yrityksen viestinnässä eduksi? Jokainen vaihe ruoantuo-

ennustaa, milloin on oikea aika heittää innovaatio kentälle.

tannon ketjussa tuottaa jotain ympäristöönsä. ”Kannat-

Miten päästään haasteista kohti toivottavaa tulevaisuutta?

tavan ruoan tuotannon lisääminen on tulevaisuudessa ja

”Muiden huomioiminen monesti parantaa ymmärrystä”,

tässä päivässä toivottavasti mahdollisimman laajasti elin-

Minkkinen totesi. Emme tee tulevaisuuttamme yksin.

tarvikeyritysten tavoitteena”, Katajajuuri totesi.

”Kun teknologia kehittyy, se kehittää teknologian itsensä kehittymistä, ja seuraava askel on helpompi ja nopeam-

Vaikuttavaa viestintää ja eväitä kasvuun

pi kuin edellinen”, sanoi tutkija Lauri Reuter VTT:ltä. Hän kuvaili 3D-tulostamisen, tekoälyn ja biotekniikan mahdolli-

Perjantaina yrittäjien onnistumistarinoista vastasivat Jou-

suuksia muuttaa ruoan tuotantoa jo tänään. ”Ennen raken-

ko Riihimäki (Jalofoods / Oy Soya Ab), Teppo Ylä-Hem-

nettiin koneita, nyt rakennetaan eläviä eliöitä tuottamaan

milä (Viipurilainen kotileipomo), Riikka Ali-Lekkala-Toivo

ruokaa. Merikontteihin rakennettavat bioreaktorit olisivat

(Maatilan lihakauppa Makuliha Oy), Pirkko Hämäläinen

monistettavissa ja siirrettävissä sinne missä ruokaa tarvi-

(Vuohelan Herkku), Tomi Järvenpää (Suojärven Suklaatila

taan. Hiivat ja sienet tuottavat jo nyt ihmisravinnoksi pro-

Oy), Niko Honkanen (Mimis Kotipellon Puutarha) ja Petri

teiinia.

Koivisto (Yrttipaja). Viestintäasiantuntijat Heli Nieminen (Turun sanomat) ja Anne Kalliomäki (Tarinakone) auttoi-

Erikoistutkija Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta paljasti,

vat yrittäjiä viestintäkiemuroissa.

mitä hyötyä bitit tuovat pöytään. Pelillistämällä voidaan ohjata esimerkiksi teinien ruokakäyttäytymistä toivottuun suuntaan. Lisätty todellisuus on tätä päivää, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia ruokaelämysten äärellä. Ravintola-annos voi maistua erilaiselta ranskalaisen kokin valmistamana ja lisätyllä todellisuudella maustettuna. Kokeile vaikka! www.youtube.com/watch?v=LXyX-OvZlUg Kaks kokkii -tiimistä ja Kotipellon puutarhasta tuttu ruoka-ammattilainen Pasi Kuronen kannusti ruoan tuottajia panostamaan raaka-aineiden laatuun. Hänen mukaansa laadun ollessa kunnossa tuotteen identiteetti on selkeämpi ja brändääminen helpompaa. Ravintolan asiakkaille lähiruoan tarina voi alkaa vaikka ravintolan katolla tai pihalla

4

Yrittäjien suosimat viestintäkanavat. Kuva Leena Arjanne.


Menestymisen taustalla ovat erottuminen ainutlaatuisilla tuotteilla ja laadulla, toiminnan ydinasioiden tunnistaminen sekä positiivisuuden ja toisinaan huumorinkin kautta teke-

Yrittäjät kiteyttivät tapahtuman annin yhteistyön 15 evääksi:

minen. 1. Markkinointiviestintä hallussa. Teppo Ylä-Hemmilä: ”Mieti yrityksen tarinaa ihmisten

2. Kriisiviestintävalmius tulee olla olemassa.

kautta. Kun otat kuvan leivästä, ota kuva ihmisestä ja lei-

3. Asiakasryhmät pitää olla hallussa, riippuen liiketoi-

västä. Kun käyt Eiffelin tornilla, ketään ei kiinnosta, mutta ota kuva ihminen ja Eiffel niin alkaa kiinnostamaan. Vaikka tekisitte maailman parasta ruisleipää, ei riitä että yritys kertoo sen, vaan myös asiakkaat tulisi saada kertomaan se.”

minnasta. 4. Yhteistyötarinat – isompi joukko yrittäjiä, joilla on yhteinen tarina, jolla voi mennä eteenpäin. 5. Toimi siten, että saat kuluttajat kertomaan tarinaa. Ettei tarvitse kertoa pelkästään itse.

Riikka Ali-Leikkala-Toivo: ”Koko ajan pitäisi olla ajassa ja edellä. Nyt tuotannossa on makkara, jossa kolmannes rasvasta on korvattu oliiviöljyllä. Trendien seuraaminen,

6. Pyydä asiakasta kertomaan hyvästä palvelusta ja tuotteesta muille ja valmistajalle. 7. Mene oman alan tilaisuuksiin ja tukiverkostoihin,

uusiutuminen, kouluttautuminen, ulkopuolisen näkemyk-

esim. vaikka messupäivien jälkeisiin iltoihinkin mu-

sen pyytäminen ja isoista asioista yhdessä päättäminen.”

kaan. 8. Usko itseesi, usko vahvuuksiin, usko tuotteisiin ja

Pirkko Hämäläinen: ”Yrityksen arvot kantavat: Maku & tuoreus, turvallisuus & laatu, rohkeus & välittäminen.”

tekemiseen. 9. Yrityksellä tulee olla tarina, tunteikas tarina. Sankaritarina.

Tomi Järvenpää: ”Mikä meni alussa mönkään, oli se

10. Mitähän tulevaisuus tuo tullessaan? Muutoksia.

ettemme tienneet, mitä meiltä ostetaan. Asiakas ei osta

11. Mikä on yrityksen juttu? Mitä kannattaa viestiä?

suklaata, vaan lahjan. Kun tuotteemme on lahja, se johtaa

Ydin.

siihen kuka sen ostaa. Kun haluat sanoa asiasi tunteella,

12. Positiivisella tavalla esiin tuominen. Omilla jutuilla.

sano se suklaalla. Maaseudun elinvoima liittyy rohkeuteen

13. Konkreettinen yhteistyö yritysten välillä, esimerkiksi

tehdä asioita eri tavalla.”

kalliiden laitteiden jakaminen. 14. Avoimuus, kokemuksien jakaminen.

Petri Koivisto: ”Meillä Suomessa on maailman parhaat raaka-aineet. Viisi vuotta sitten metsässä kasvoi koivu ja

15. Täytyy olla tosi hyvä pokka, uskaltaa tuoda itsensä ja asiansa esille. Myös pieni röyhkeys.

mänty, nyt siellä kasvaa tuhansia syötäväksi kelpaavia kasveja. Jalostusosaaminenkin on usein pidemmällä kuin muualla.” Niko Honkanen: ”Verkostoituminen on se juttu, miten me ollaan päästy sinne missä ollaan nyt. Suorat kontaktit eri paikkakunnille. Ja keittiömestareihin. Heidän kauttaan ovet ovat auenneet myös ulkomaille. Kokemusten vaihdolle on ihan loputon tarve! Usko hyvään tulevaisuuteen ja positiivisuuteen. Miksi sitä muuten lähtisi tekemään mitään?” Teksti: Leena Arjanne

5


Pitkäsen Maalaisjuustolan kuusenkerkkäjugurtti nap-

juustoja ja myymään niitä torilla, ettei tarvitse pistää leh-

pasi voiton maaliskuisissa artesaaniruuan SM-kilpai-

mää teuraaksi, Oiva Pitkänen kertoo.

lussa. Kuusamolaisen juustolan isäntä Oiva Pitkänen tietää, että pelkällä palkinnolla ei myydä jugurttia.

Juustoyrittäminen oli aluksi pienimuotoista. Ensimmäinen juustola rakennettiin 1995. Juustolaa oltiin jo lopettamassa

- Tietenkin palkinnon myötä ihmiset ovat innokkaampia

maitokarjan kasvaessa, kunnes navettaan saatiin lypsyro-

kokeilemaan, mutta ensimmäisen purkin myynti uudella

botti. Vapautuva työaika sijoitettiin juustolaan. Pitkäsen

alueella on aina haaste, Pitkänen sanoo.

vaimo alkoi työskennellä juustolassa ja tilat uudistettiin 2012. Tilauksen yhteydessä yrittäjät saivat laitevalmistajal-

Näkyvyyden luomiseen vaaditaan pitkäjänteistä työtä. Pit-

ta pikakoulutuksen jugurtin tekoon. Oppi uudesta tuottees-

käselle tärkein markkinointikanava on Facebook, jonka

ta syntyi yrityksen ja erehdyksen kautta. Kuusenkerkkä

maksullisilla ja maksuttomilla ominaisuuksilla on luotu tun-

keksittiin jugurtin mauksi Luonnollisesti läheltä ja Elintar-

nettuutta tuotteille. Juustolan Facebook-sivuilla asiakkaat

vikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle -hankkei-

pidetään aktiivisina esimerkiksi kilpailuilla. Kun ensimmäi-

den aikana.

nen purkki on ostettu, tuote myy itse itseään, jos asiakaspalautteeseen on uskomista. Pitkäsellä on rahtisopimus

- Pienen toimijan on pyrittävä erikoistumaan, muuten jää

K-ketjun kanssa, ja tuotetta saa K-kaupoista eri puolilta

isompien varjoon, Pitkänen muistuttaa.

Suomea. Kaukaisin myyntipiste on Helsingissä.

Kiintiömaidoista juustolaksi

Tulevaisuus lupaa kasvua Maitokarja on kulkenut juustolatoiminnan rinnalla näi-

Maalaisjuustolan koti on Pitkästen yli 200 vuotta vanhal-

hin päiviin saakka. Juustolan toiminta on pienimuotoista

la sukutilalla, jossa on valmistettu leipäjuustoa 90-luvulta

maitoon verrattuna, mutta Pitkänen on huomannut, että

lähtien. Juuston valmistus sai alkunsa lehmästä, joka lypsi

investoinnit ja markkinointityö vievät kasvukäyrää hitaasti

liikaa silloiseen maitokiintiöön nähden.

ylöspäin. Tulevaisuuden kasvutavoite on kolminkertaistaa jugurtin myynti seuraavien vuosien aikana.

- Olimme veljeni kanssa laittamassa lehmää teurastamolle, kun jo eläköitynyt äitini ehdotti, että aletaan tekemään

6

Teksti: Tiina Paananen

jugurttia vuodesta 2013.

Oiva ja Merja Pitkäsen juustolassa on valmistettu

Tunnettuus tehdään pitkäjänteisellä työllä


Kerro se videolla!

Tiedolla ja osaamisella kasvuun -hankkeessa on testattu videoita tiedonvälityksen lähettiläinä.

Tekisinkö videon?

- Meille on tullut positiivista palautetta. On kuulemma

Pituus — lyhyt video katsotaan useammin, muutama

kätevää, että videosta voi tarkistaa tietoja uudelleen,

minuutti riittää!

kertoo projektipäällikkö Sanna Vähämiko Turun yliopiston

Sisältö

Brahea-keskuksesta.

Miten

rautalangoita

käsikirjoitat

asian

ja

yksinkertaista.

kohderyhmälle

helposti

ymmärrettävään muotoon? Mikä on sisältösi ”uutinen”? Hankkeen äskettäin julkaistu video ”Tarkastamatonta

Kuvakerronta — ei pelkkää puhuvaa päätä! Kuvaa

riistanlihaa

myös ns. kuvituskuvaa

markkinoille”

on

saanut

mukavasti

katselukertoja.

Ajoitus — aiheen ajankohtaisuus tuo katsojia Jakaminen — jaa video kohderyhmillesi ja pyydä myös

- Tietysti parasta palautetta on katselukertojen määrä, hän

edelleenjakoja

sanoo. Vähämikon mukaan hankkeessa haetaan koko ajan

CASE ”Tarkastamatonta riistanlihaa markkinoille”

parasta tiedovälityksen tapaa. Videolla on mahdollista

https://youtu.be/iBXguNCKWOU

viestiä selkeästi, lyhyesti ja helposti välitettävässä muodossa. Kolmen minuutin katselu ei haukkaa liian

Pituus — 3:23, ideaali kesto

suurta siivua kiireisestä päivästä.

Sisältö — toisiaan täydentävät, selkeästi asiansa esittävät

henkilöt

sekä

infoboksit

ruudulla.

- Halusimme tarjota lyhyeksi ja simppeliksi pureskellun

Haastateltavina asiantuntija, riistanhoitoyhdistyksen

tietopaketin, joka on helpompi sisäistää, kun näkee ja

edustaja, kauppias sekä keittiömestari.

kuulee samalla, hän jatkaa.

Kuvakerronta — oikein sommitellut haastattelukuvat sekä kuvituskuvaa Ajoitus — julkaisu ajoitettiin metsästyskauden ja lihankäsittelyn jälkeiseen aikaan Jakaminen — jaettiin elintarvikealan hanketoteuttajille sekä riistanhoitoyhdistyksille, jotka jakoivat eteenpäin omassa verkostoissaan

Teksti Tiina Paananen

7


Hyönteisruoka on tullut jäädäkseen

- Hyönteisruokabisnes tulee olemaan länsimaissa jatku-

tuotteiden reseptiikkaa kehittänyt keittiömestari Jarmo

van kasvun ala, kertoo hyönteisruoka-alan yrittäjä Antti

Liimatainen. Leipomoyrittäjä ja jakelija löytyivät Reenin

Reen Griinsectistä.

kahvilatoiminnan kontakteista ja opiskeluaikojen verkoston kautta. Nykyisin Griinsect on osa Finsectiä. Suomes-

Reenin mukaan Euroopassa hyönteisala on vielä pää-

sa kilpailu hyönteisalalla on vielä vähäistä. Raaka-aineen

sääntöisesti lapsenkengissä. Monissa Euroopan maissa

tuotanto on pienimuotoista ja hintavaa.

ei ole edes laillista valmistaa hyönteisistä ruokaa myyntiin. Hyönteiset ovat kuitenkin ravintoarvoltaan hyvää ja

- Tämä ala on vasta syntymässä. Kysyntää on, mutta tar-

ekologista ruokaa. Griinsect on tuonut markkinoille hyön-

jonta on vielä pientä. Hinnat elävät vahvasti, Reen sanoo.

teisnäkkärin sekä juureen leivotut hyönteisleivät. Tällä hetkellä leivät menevät muun muassa K-Supermarketteihin

Sirkka jakaa mielipiteet

ja tilaustuotteena ravintoloihin. Tavoitteena on tuoda hyönteistuotteet kaikkien saataville.

Kumppani löytyi lehtijutulla

Sirkkatuotteiden markkinoinnissa maistatus on avainasemassa. - Reaktiot ovat olleet voimakkaita. Ihmisillä on paljon en-

Reeniä kiinnosti vastuullinen ja kestävä ruuantuotanto –

nakkoasenteita, mutta monia asia kiehtoo, Reen kertoo.

sellaista on myös hyönteisruoka. Asian ympärillä toimi pieni ja tiivis joukko, johon oli helppo mennä mukaan. Yritys-

Reen kuvailee sirkan makua neutraaliksi ja pähkinäiseksi.

kumppanit löytyvät Helsingin Sanomissa julkaistun jutun

Sirkka rouhitaan, joten leivissä sen voi halutessa nähdä tai

myötä.

olla näkemättä. Myös Griinsect on tehnyt testejä eri hyönteisillä ja uusilla tuoteideoilla. Yhteistyökumppaneita hae-

- Jutussa kerroin, että haluaisin tarjoilla hyönteistuotteita

taan aktiivisesti eri toimintoihin logistiikasta raaka-aineen

kahviloissani, kun se olisi jonakin päivänä laillista, Reen

käsittelyyn.

muistelee. - Meillä on paljon liikkuvia palasia, joten yhteistyökumppaReeniin otettiin yhteyttä Finsectistä, joka kouluttaa tilallisia

neita tarvitaan, Reen toteaa.

sirkkojen kasvatukseen. Finsectin avulla mukaan saatiin

8

Teksti: Tiina Paananen


Ruoan tuottajat myyvät tuotteitaan tiloilta suoraan kuluttajille Osta tilalta! -päivänä 15.9.2018

Kolmannen kerran järjestettävä valtakunnallinen Osta tilalta -tapahtumapäivä kerää tuhansia lähiruoan ystäviä

Pähkinänkuoressa

ostoksille maaseudulle ja kotipuutarhoihin.

• Tuottajien ilmoittautuminen 1.5.–15.9.2018 sivustolla https://ostatilalta.fi.

Tarjonta on monipuolista, sillä samana päivänä järjeste-

• Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä #ostatilalta,

tään myös Makumatka Maalle -teemapäivä, joka kutsuu

#köpavbonden ja #elämystilalla

kävijät tutustamaan myös maaseudun matkailuyritysten

• Facebookissa: kaikille avoin ryhmä Osta tilalta sekä

matkailu- ja elämyspalveluihin.

tuottajille oma Osta tilalta! -päivän tuottajat

Tarkoitus on paitsi tavoittaa uusia sekä vanhoja asiakkaita

Videoiden kautta pääsee Osta tilalta! -päivän tunnelmiin

ja samalla myös juhlistaa suomalaista ruoan tuotantoa.

helposti vaikka kotisohvalta käsin: Larvamäen tilalla https://bit.ly/2ktMJQV

- Kaikki ruoan tuottajat, isot sekä pienet, ovat tervetulleita

Kamparsin luomutilalla https://bit.ly/2seVnqJ

järjestämään tilallaan tai puutarhassaan avoimien ovien

Kivimäen tilalla https://bit.ly/2JdYw3R

Osta tilalta! -päivän. Ilmoittautuminen on parhaillaan käyn-

Salmensuun tilalla https://bit.ly/2J5Mvh1

nissä, kertoo Leena Arjanne Lähiruoan koordinaatiohankkeesta.

Osta tilalta! -päivän järjestelyissä ovat mukana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 ja

Mitä aiemmin ruoan tuottaja ilmoittautuu mukaan, sitä

Maaseutuverkostopalvelut, Turun yliopiston Brahea-kes-

laajemmin ehtii markkinoida ja valmistautua tapahtumaa.

kuksen Lähiruoan koordinaatiohanke, Aitojamakuja.fi,

Naapuruston yhteistyö auttaa keskittämään markkinointi-

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ja Svens-

ja valmistelutyötä.

ka Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, Maa- ja kotitalousnaiset, Marttaliitto, Marthaförbundet, Suomen

- Paikallinen markkinointi alueella on tärkeää kuluttajien

4H-liitto, Finlands svenska 4H, Lomalaidun ry ja Suomen

tavoittamisessa. Tuottajan kannattaakin kertoa tulevasta

Maaseutumatkailuyrittäjät ry. Maakunnalliset yhteyshenki-

tapahtumasta eri kanavissa läpi kesän. Tietoa tapahtu-

löt: Aitojamakuja.fi.

masta kannattaa levittää myös paikallisessa REKO-ryhmässä.

Lisäksi tapahtumasta kerrotaan eri medioissa

järjestäjäorganisaatioiden kautta. Elokuussa käynnistyy somessa käytävä kuvakilpailu, Arjanne vinkkaa. Tervetuloa mukaan, aiempaa suoramyyntikokemusta ei tarvita. Lisätietoja: Leena Arjanne, Lähiruoan koordinaatiohanke leena.arjanne@utu.fi

9


Brändi on enemmän kuin tuote

Miten luodaan brändi? Tarvitseeko yritys tarinan me-

sitä on ajateltava pitkän aikajänteen toimintana. Erottau-

nestyäkseen? Ja mitä hyötyä brändäämisestä oikein

tumisen lisäksi tuotteesta voidaan saada korkeampi hinta.

on? Haastateltavana on bränditutkija Ulla Hakala Tu-

Asiakkaat kokevat tunnetut brändit turvallisiksi tuotteiksi.

run kauppakorkeakoulusta.

Ostohetkellä ihminen ei usein tiedosta kaikkia eri lähteistä tulevia viestejä. Ostopäätös tehdään nopeasti ja silloin va-

- Brändäys auttaa yritystä erottautumaan kilpailijoista. Li-

litaan tuote, joka on ”tuttu”. Päätökseen vaikuttaa toki hin-

säksi sillä voidaan luoda uutta liiketoimintaa sekä tuoda

ta, mutta ei ainoastaan. Nykykuluttajaa kiinnostavat myös

lisäarvoa tuotteille ja palveluille, Hakala kertoo.

läpinäkyvyys, kestävä kehitys, vastuullisuus ja alkuperä.

Sanan brändi alkuperä on norjankielen sanassa brandr,

Miten pääsee alkuun?

joka tarkoittaa polttamista. Entisaikoina polttomerkitseminen oli tapa erottaa oma karja muiden karjasta. Tuotteen

Ensin on päätettävä, mitä brändätään: yritystä vai tuotet-

tai palvelun erottautuminen markkinoilla on hieman moni-

ta? Yritysbrändin riski piilee yrityskuvan ryvettymisessä.

mutkaisempaa. Brändi on yhtä kuin tuote ja lisäarvo. Tuo-

Kun yrityskuva tahraantuu, kaikki tuotteet kärsivät. Jos

tetta brändäämisessä ajatellaan laajasti. Se voi olla konk-

yritys häivytetään tuotebrändien taakse, riski pienenee.

reettinen aineellinen hyödyke, aineeton palvelu, yritys,

Brändäys kannattaa tehdä alusta asti huolella. Kysymys

yhdistys, organisaatio, henkilö, paikka tai rakennus. Tänä

ei ole yrityskuvan koristelusta, vaan itseasiassa katsotaan

päivänä voidaan brändätä mitä tahansa. Lisäarvolla puo-

ytimeen.

lestaan tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä tuotteen ympärille voidaan rakentaa. Lisäarvoa ovat logo, slogan, visuaali-

- Brändääminen on aina strategisen tason toimintaa. Erit-

nen ilme, jopa yrityksen tunnelma ja ilmapiiri – ylipäätään

täin tärkeä osa strategiaa ovat arvot ja niiden pitäisi tulla

keinot, joilla erottua.

esille brändissä. Pintabrändäämisellä on lyhyet jäljet, Hakala ohjeistaa.

Brändi on aineetonta omaisuutta, mutta sille voidaan laskea myös rahallinen arvo. On hyvä muistaa, että tuote ei

Kilpailijoita ja asiakkaita kannattaa myös analysoida. Min-

ole brändi, ennen kuin asiakkaat mieltävät sen sellaiseksi.

kälaisia asiakkaita tavoitellaan ja miten yrityksen arvot sopivat yhteen asiakkaiden arvojen kanssa? Brändi syntyy

- Yritykset pyrkivät rakentamaan brändejä, mutta kokevatko asiakkaat tuotteen brändiksi on eri asia. Erottuuko tuote asiakkaan mielessä erillisenä brändinä kilpailijoistaan?,

kuitenkin viime kädessä markkinoilla.

Entä se tarina?

Hakala muistuttaa. Brändin voi luoda ilman tarinaakin, mutta sen tarjoamaa Brändäys ei tapahdu yhdessä yössä. Aikaisemmin tuot-

vetoapua kannattaa hyödyntää. Tarina saatetaan mieltää

teen piti olla markkinoilla viidestä kymmeneen vuotta, jotta

yrityksen historiikiksi, joka puetaan kertomuksen muotoon.

siitä tuli brändi. Digitaalisen viestintäympäristön ansios-

Useimmiten tarina kertoo alkuperästä, mutta ei välttämät-

ta prosessi on kuitenkin nopeutunut. Esimerkiksi Google

tä juuri yrityksen. Tarinan keskiöön voidaan tuoda henkilö,

nousi maailman arvokkaimpien brändien listalle jo kolmes-

esimerkiksi yrityksen perustaja, paikkakunta, ympäristö tai

sa vuodessa.

vaikka maitotilan lehmä. Faktat vetoavat järkeen, tarina

Miksi brändätä? Brändäys ei tuota pikavoittoja myynnin kasvussa, vaan

10

tunteisiin. Tarina tuo asiakkaan lähemmäksi tunnetasolla. Tunteet puolestaan vaikuttavat ostopäätöksiin.


Tarvitsetko apua brändäykseen?

D.O. Saimaa – merkki kasvattaa yhteistä brändiä

Ulla Hakala opettaa brändäystä mielellään case-esimer-

Noin kolme vuotta sitten Saimaan alueen ravintoloitsijat

kein. Sen vuoksi kursseille tarvitaan yrityksiä, jotka suos-

halusivat tarjota matkailijoille ateriakokonaisuuksia, joiden

tuvat opiskelijoiden brändättäviksi. Hakala toivoo mukaan

raaka-aineiden alkuperä olisi todistetusti paikallinen. Tä-

myös elintarvikealan yrityksiä.

hän tarpeeseen syntyi alkuperämerkki Designation of Origin, eli D.O. Saimaa.

Opiskelijat kartoittavat tuotteen markkinoita tarvittaessa asiakas- ja kilpailija-analyysein. Yrittäjälle ulkopuolinen ja

- D.O. Saimaan tuotteet ovat premiumia, eli hyvin laaduk-

tuore näkemys omasta brändistä luo kehitys- ja kasvunä-

kaita. Verrattuna tavalliseen porkkanaan, D.O. Saimaan

kymiä.

porkkana tarjoaa myös lisäinfoa, esimerkiksi lajiketiedon, kertoo Marjo Särkkä-Tirkkonen Helsingin yliopiston Rura-

Osallistuva yritys on mukana starttipalaverissa, jonka voi

lia-instituutista.

halutessaan hoitaa skypettäen sekä kurssitöiden esittelyssä, jossa opiskelijat presentoivat ehdotuksensa yritykselle

Merkkiä ei myönnetä yritykselle, vaan yksittäisille tuotteil-

ja muille opiskelijoille. On toivottavaa, että yrittäjä olisi kuu-

le. Yrittäjä hakee alkuperämerkkiä verkkolomakkeella, jol-

lemassa esittelyä paikan päällä.

la kuvaillaan yrityksen toimintaa, sen laajuutta ja tuotetta varsin kattavasti. Hakuprosessi huomioi myös kestävyys-

Tarvitseeko yrityksesi Turun kauppakorkeakoulun opiskeli-

periaatteiden täyttymisen.

joiden brändäysapua? − Usein pienyritysten tuotteet ovat hyvin laadukkaita, mutOta yhteyttä Ulla Hakalaan: ulla.hakala@utu.fi

ta yritykset eivät osaa itse kertoa sitä, koska laatuun vaikuttavat tekijät ovat heille niin itsestään selviä. Kun lomakkeella kaivellaan detaljeja, niin samalla tehdään näkyväksi tuotteen lisäarvotekijät, Särkkä-Tirkkonen selventää. Lomakkeen pohjalta voisi Särkkä-Tirkkosen mielestä lähteä rakentamaan tarinoita ja brändejä yrityksille. Lomaketta täyttäessään yrittäjä tulee eritelleeksi juuri niitä tekijöitä, jotka erottavat hänet tuotteensa kilpailijoista. Lisätietoa: www.dosaimaa.fi Teksti: Tiina Paananen

Google nousi maailman arvokkaimpien brändien listalle jo kolmessa vuodessa. Kuva: StockSnap.

11


Sadonkorjuujuhlat ja Ruoka-artesaanikoulutus antavat nostetta Ahvenanmaalle Kun Ahvenanmaan maaseutukehittäjää Lena Brenne-

kun pienyrittäjät kokosivat voimansa yhteen. Ahvenan-

riä pyydetään nostamaan esiin kaksi hanketta, joilla

maan suuret jalostajat eivät olleet aluksi mukana, mutta

on suuri paikallinen merkitys, Sadonkorjuujuhlat on

ovat tapahtuman kasvaessa hiljalleen huomanneet, että

selkeä ykkösvalinta. Tämä joka vuosi syyskuussa

sillä on heillekin jotain annettavaa. Pienet tuottajat raken-

järjestettävä tapahtuma on ydin, jonka ympärille ah-

tavat suhteita ja saavat suuretkin innostumaan. Suurilla

venanmaalaisten tuottajien, jalostajien, ruoka-arte-

taas on resursseja, joista pienet voivat hyötyä.

saanien ja kuluttajien verkosto rakentuu. Juuri nyt Ahvenanmaalla on meneillään ruoka-artesaanikoulutus,

Pitkäjännitteisyys on tärkeä avain Sadonkorjuujuhlien me-

joka luonnollisesti lisää Sadonkorjuujuhlien tarjontaa

nestykseen.

ja parantaa sen laatua. - Ensimmäisinä 7–8 vuonna ei tapahtunut juuri mitään, - Sadonkorjuujuhlat on 20 vuodessa kasvattanut kävijä-

mutta sitten tuli ketsuppipulloilmiö. Tämäntyyppistä tapah-

määräänsä 2000:sta 15000:een, pienistä markkinoista

tumaa ei luoda muutamassa vuodessa. Siihen vaaditaan

Ahvenanmaan suurimmaksi tapahtumaksi, jo 22 vuotta

sinnikkyyttä, ja sillä on ollut suuri merkitys, että Ahvenan-

Ahvenanmaan Maakuntahallituksen maaseutukehittäjänä

maalla on vakituinen maaseutukehittäjä.

toiminut Lena Brenner sanoo.

Neljä kulmakiveä

Vuoden 2017 Sadonkorjuujuhlista tehdyn selvityksen mukaan juhlaviikonlopun taloudelliset seurannaisvaikutukset

Uusi, tämänhetkinen hanke Ahvenanmaalla on Rannikon

olivat 1,2 miljoonaa euroa. Vertailuna todettakoon, että

ruoka -ruoka-artesaanikoulutushanke, joka toteutetaan

myyjien yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 600 000 euroa.

Turunmaan seutukunnan, Pohjanmaan ja Uudenmaan yhteistyönä.

- Toisin sanoen, nykyään Sadonkorjuujuhlilla ansaitsevat paremmin muut toimijat. Siitä huolimatta pienet tuottajat

Kurssisuunnitelma perustuu Ruotsin artesaaniruokakes-

voivat kuitenkin ansaita tuona viikonloppuna lähes kol-

kuksen Eldrimnerin ruoka-artesaanikoulutukseen.

manneksen koko vuoden tuloistaan. Hankejohtaja Harriet Strandvik esittelee koulutuksen neljä Sadonkorjuujuhlat on synnyttänyt myös ilmeistä ja kan-

kulmakiveä:

nattavaa kahdensuuntaista yhteistyötä suurten ja pienten

MAAKUNNISTA

toimijoiden välille, Lena selittää.

- Tarjoamme oppilaille työkaluja yrittäjinä toimimiseen. Toinen tärkeä osa koulutusta on perehtyminen elintarvikelain-

- Elintarvikejärjestelmiä on kaksi. Yksi lineaarinen, tuot-

säädäntöön. Kolmas on syventävä vaihe, jossa jokainen

tajalta jalostajalle ja edelleen tukkukauppiaalle, vähit-

saa työskennellä yhdessä valitsemansa alan asiantuntijan

täiskauppaan ja sieltä lopulta kuluttajalle. Tätä kutsutaan

kanssa kymmenen päivän ajan. Ja neljäs, josta todella on

agri-teolliseksi malliksi. Toisesta mallista käytetään nimeä

kurssilaisille hyötyä myöhemminkin, on verkostoituminen.

AFN (alternative food network), vaihtoehtoinen ruokaver-

Tavataan toisia, käydään opintomatkoilla toisten luona ja

kosto. Siinä tuotevirta kulkee ristiin rastiin, tuottajat voivat

opitaan toisilta.

toimia myös jalostajina ja myydä suoraan kauppoihin tai kuluttajille, hän kertoo.

Ruoka-artesaanikoulutuksen käsinkosketeltavimpia tuloksia näkyy tietenkin Ahvenanmaan putiikkien hyllyillä, mut-

- Yleensä menestystuotteita luodaan agri-teollisessa jär-

ta ruoka-artesaanit ovat myös perustaneet Mathantverka-

jestelmässä. Sadonkorjuujuhlat sen sijaan sai alkunsa,

re på Åland -yhdistyksen, jonka alajaoston muodostavat

12


juomiin erikoistuneet artesaanit. Monet ahvenanmaalaiset tuotteet ovat osallistuneet Artesaaniruoan SM-kilpailuihin ja voittaneet niissä palkintoja. Lisäksi hanke on rahoittanut messuosaston, joka korostaa artesaaniruoan ominaispiirteitä. Messuosaston avajaisia vietettiin keväällä Ahvenanmaalla yhdeksän yrittäjän voimin ja kysyntä oli suurta. Nykymuotoinen ruoka-artesaanikoulutus päättyy marraskuussa 2018. - Siihen mennessä Ahvenanmaa on saanut kaikkiaan 25 uutta ruoka-artesaania, joilla on vahva ammatti-identiteetti, Harriet sanoo. - Koulutus kohottaa itsetuntoa, oppilaat uskaltavat kokeilla uusia tuotteita ja yhä useampi myös uskaltaa lähteä mukaan Sadonkorjuujuhlille eri tavoin. Koulutus kantaa hedelmää vielä monen vuoden ajan, Lena Brenner sanoo.

Harriet Strandvik on Ahvenanmaan ruoka-artesaanikoulutuksen hankejohtaja.

13

MAAKUNNISTA

Ahvenanmaan Ruoka-artesaaniyhdistyksen vastarakennetun messuosaston avajaiset Ålandsmässan-messuilla 2018.


Vastuullisuudesta isoja bisneshyötyjä

Vastuullisuus on jokaisen tiedostavan kuluttajan huulilla

Ruokaketjun eri toimijoille on jo nyt tarjolla useita teknolo-

ja siksi itsestäänselvyys myös toimintaansa kunnianhi-

gisia työkaluja vastata paremmin kuluttajan vastuullisuus-

moisesti kehittävien yritysten agendalla. Seinäjoen Food

vaatimukseen.

Business Summitissa 12.-13.6. vastuullisuus on toinen tämän vuoden pääteemoista. Aiheeseen pureudutaan niin

- Kun kuluttajalle tarjotaan koko ruokaketjun mittaista jäl-

kaupan kuin valmistavan teollisuuden näkökulmista. Pu-

jitettävyyttä, puhutaan suurien tietomäärien hallinnasta.

hujiksi ovat tulossa SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Ranki-

Tekoälyn, koneoppimisen ja lohkoketjuteknologian sovel-

nen, ekologisista pakkauksistaan tunnetun Sulapack Oy:n

taminen tullee näyttelemään merkittävää roolia haettaes-

toimitusjohtaja Suvi Haimi sekä Juustoportti Oy:n toimitus-

sa vastuullisuudesta kilpailuetua, Kankaanpää muistuttaa.

johtaja Timo Keski-Kasari. Lisätietoja: - Toimintatapana vastuullisuus tuo merkittävää kilpailu-

Food Business Summit 12.-13.6.2018

etua ketjun yrityksille paitsi kotimarkkinoilla myös viennis-

www.foodsummit.fi

sä. Vastuullisten tuotteiden kysyntä on kasvussa, toteaa

Sanna Kankaanpää,sanna.kankaanpaa@intoseinajoki.fi

Food Business Summitin pääjärjestäjä Sanna Kankaanpää Into Seinäjoki Oy:stä.

AB Seinäjoki -hanke Maria Ahvenniemi, maria.ahvenniemi@intoseinajoki.fi

Seinäjoellakin vastuullisuus nähdään ja käsitellään laajasti, koska vastuullinen liiketoiminta muodostuu monesta eri tekijästä. - Ruokaketjun vastuullisuudessa keskeisiä elementtejä ovat ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus sekä ihmisten ja eläinten hyvinvointi. Unohtamatta taloutta. Myös koko liiketoimintaidea voi olla lähtöisin vastuullisuudesta ja kestävän kehityksen periaatteista. Mitä vastuullisuus oikeastaan tarkoittaa eri yrityksissä? Entä kuinka se näkyy bisneksessä, tuoko se mukanaan kilpailuetua ja menes-

MAAKUNNISTA

tystä yritykselle?, Kankaanpää kysyy.

Teknologisilla ratkaisuilla ruokaketju läpinäkyväksi kuluttajille Vastuullinen tuottaminen koostuu tasoista, joissa edetään hyvin perusasioista lainsäädännön noudattamisen kautta yrityksen strategisista tavoitteista ja arvoista kumpuavaan vastuullisuuteen. Pelkkä tuoteturvallisuudesta huolehtiminen ja toiminnan lainsäädännön rajojen täyttäminen ei riitä positiivisen vastuullisen kuluttajabrändin rakentamiseen. Vastuullisuuden haaste tuleekin koko ruokaketjun läpileikkaavasta ja läpinäkyvästä hallinnasta.

14


Uutta potkua ruokamatkailuun palvelumuotoilusta

Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta, jossa panostetaan ruokamatkailun kehittämiseen tulevien vuosien aikana. Into Seinäjoki ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikkö ovat käynnistäneet Ruokamatkailun kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on kehittää alueen ruokamatkailutarjontaa sekä yritysten osaamista ruokamatkailun tuotteistamisessa. Tarkoituksena on inspiroida alueen yrityksiä muokkaamaan jo olemassa olevista palveluistaan, tai täysin uusista ideoista, ruokamatkailutuotteita ja -konsepteja osaksi alueen matkailutarjontaa. Hanke toteuttaa Manner-Suomen kehittämisohjelmaa.

Raakileesta myyntituotteeksi

Vatsantäytteestä elämykseksi

Tuotekehitys on jatkuva prosessi ja etenkin matkailus-

Etelä-Pohjanmaalla on paljon hyviä ja innovatiivisia yrityk-

sa palvelukonseptin on oltava kohdillaan alusta loppuun

siä, yrittäjiä ja olemassa olevia palveluita. Omaa osaamis-

asti. Palvelumuotoilu eli paremman asiakaskokemuksen

ta ei tosin aina tunnisteta eikä osata yhdistää matkailijoi-

suunnittelu on päivän sana matkailussa ja olennainen osa

ta kiinnostaviksi kokonaisuuksiksi. Ruoka voi olla paljon

myös ruokamatkailua.

muutakin kuin pelkkää vatsantäytettä. Tästä syystä tulevana syksynä lähdetään hakemaan oppia ja ideoita uusista

Parhaillaan käynnissä olevassa Ideasta myyntituotteeksi

elämyskonsepteja Tanskan Aarhusista, joka pyrkii Poh-

-työpajasarjassa mukana olevat yritykset työstävät ide-

joismaiden johtavaksi ruuan ja kulttuurin keskittymäksi.

astaan ruokamatkailutuotteita yhdessä palvelumuotoilun asiantuntijoiden kanssa. Pohtien, keskustellen ja ideaa ra-

Opintomatkan tarkoituksena on auttaa osallistuvia yrityk-

vistellen löydetään tuotteen ydin, laitetaan tuotteen raamit

siä kirkastamaan omia ideoitaan sekä saamaan uusia

kuntoon, pohditaan palvelupolun kulkua ja siihen vaikutta-

ajatuksia uusien ruokamatkailutuotteiden kehittämiseen.

via tekijöitä, sekä viestinnän ja tarinallistamisen vaikutusta

Esimerkiksi useassa ravintolassa pysähtyvä Food Walk-

ruokamatkailutuotteen houkuttelevuuteen.

kierros voi inspiroida myös maakunnan ruokamatkailutoimijoita yhdistämään paikallinen ruoka ja kulttuuri kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Uusien ideoiden lisäksi matkalta

tuotteita ja alueen ruokamatkailutarjontaa rikastavia uu-

toivotaan rentoa verkottumista ja yhteistyöavauksia.

sia tapahtumakonsepteja, mikä tukee myös alueen ruokakulttuurin kehittymistä. Tuotteille on jo valmiina monta

Kirjoittajat: Elina Puska, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

valtakunnallista myyntikanavaa, joiden avulla alueelle on

Ilkka Latomäki, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

tavoitteena saada houkuteltua matkailijoita myös maakun-

ja Suvi Takala, Into Seinäjoki Oy

nan ulkopuolelta. Lisätietoja: www.ruokaprovinssi.fi

15

MAAKUNNISTA

Työpajasarjan tuloksena syntyy hiottuja ruokamatkailu-


Vienti Kiinaan vaatii huolellista valmistautumista

Kiina näyttäytyy monelle elintarvikealan mikro- ja pk-yritykselle valtavana ja pitkän matkan päässä Suomesta sijaitsevana maana. Mutta Kiinasta löytyy markkinamahdollisuuksia, jos maakulttuuriin perehdytään tarkoin ja viennin valmistelutoimet tehdään huolella. Elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten tuotekehitystä tukevan Finnish Food Innovations -ohjelman kevään 2018 teemana on ollut Kiina. Ohjelman työpajoissa on käsitelty viennin aloittamista, perehdytty kohdemarkkinaan sekä tutustuttu säädöksiin.

Miksi suomalaiset tuotteet kiinnostavat Kiinassa?

Finnish Food Innovations -työpajoissa on tutustuttu Kiinan markkinoihin kevään 2018 aikana.

ostomotiivit. Niitä seuraavat ravintoarvot, brändi ja maku. Kiina on maailman suurin ruoan tuoja. Valtava väestömää-

Suurta roolia kulutuksessa näyttelee myös yksityisen ja

rä, oman viljelykelpoisen maa-alan rajallisuus ja ruokatur-

julkisen kulutuksen polarisaatio. Kotiin ostetaan edullista,

vallisuuteen liittyvät skandaalit ovat lisänneet tuontiruoan

mutta toiselle ruokaa tarjottaessa tai ruokalahjoja annet-

arvostusta. Maassa on tilausta brändätyille, korkean lisä-

taessa panostetaan näyttävämpiin ja arvokkaampiin valin-

arvon tuotteille ostovoiman kasvaessa.

toihin”, Heikkinen lisää.

Vientiä aloittavalle lähtökohtana on hyvä valmistautu-

Vientiin saadakseen tuotetta voi joutua muuttamaan: ”Osa

minen. On kyse maasta, jonka kulttuuri, kieli, tavat ja vi-

meille tutuista yrteistä ja mausteaineista on Kiinassa rekis-

ranomaiskäytännöt eroavat melkoisesti totutusta. Hyvä

teröity lääkeaineiksi”, Laitilan vientijohtaja Marko Mikkola

esimerkki tällaisesta on tuote-etiketit, joihin liittyy paljon

tietää kokemuksesta – heidän lonkeroaan ei reseptissä

ongelmia. ”Etikettien ominaisuudet on määritelty pikkutar-

olevien mausteyrttien vuoksi saanut myydä Kiinassa.

kasti kiinnityskohdasta lähtien. Jos ohjeita ei noudata, jää Vanajan Kekseiltä.

Ilman WeChatia et ole olemassa Kiinassa

On hyvä myös muistaa, että kiinalaisille täysin tuntemat-

Vuorovaikutuksen tavat, sosiaalisen median käyttö, mak-

tomia tuotteita ei kannata markkinoille viedä. ”Suomalais-

sutavat ja verkkokauppa kehittyvät Kiinassa huimaa

tuotteille suotuisia alueita löytyy Kiinan itärannikolta, jossa

vauhtia. Välttämättömyys on WhatsAppin kaltaiseen so-

ruoka-aineilla on paljon samankaltaisuutta länsimaiseen

mepalveluun WeChatiin kirjautuminen ja kevytkotisivujen

ruokakulttuuriin. Alue on myös varakasta ja kuluttajat ovat

luominen löydettävyyden vuoksi.

tuote tulliin”, kertoo Shan Luolin vientiä Kiinaan tekevältä

avoimia uudelle”, vientikonsultti Johanna Heikkinen Fortune Fallsista kertoo.

”Kiinalaiset eivät jaa niinkään enää perinteisiä käyntikortteja vaan tiedot vaihdetaan mobiilisti. WeChat on tärkein

Suomalaisten tuotteiden kilpailuvaltit – ruoan jäljitettävyys,

yhteydenpitoväline Kiinassa. Se on tavallaan henkilötun-

turvallisuus ja puhdas alkuperä – ovat kovaa valuuttaa

nuksesi muiden kanssa asioidessa”, Luonnonvarakeskuk-

Kiinassa. ”Turvallisuus ja korkea laatu ovat tärkeimmät

sen asiantuntija Xing Liu kertoo. Myös viranomaiset ovat

16


tänä päivänä palvelun kautta tavoitettavissa. ”Pienelle yri-

ja viennin vaatimuksiin perehtymiseen on olemassa. ”Kii-

tykselle WeChat on kustannustehokas markkinointikana-

naan tähdättäessä asiat kannattaa tehdä sääntöjen mu-

va. Siellä voi ostaa näkyvyyttä Googlen tavoin.”

kaan eikä yrittää mennä siitä, mistä aita on matalin”, kuuluu jokaisen asiantuntijan neuvo.

Kaiken kaikkiaan Kiinan potentiaalia kohdemaana ei voi ohittaa. Lähestyminen kuitenkin vaatii huolellista valmis-

Teksti ja kuva:

tautumista. Keinoja maakulttuuriin, ruokailutottumuksiin

Kai Lintinen, KaiCom, kai.lintinen@kaicom.fi

Somen aika on tullut vientimarkkinoinnissakin

Sisältömarkkinointi on vauhdilla kasvava ala. Tuotteet lanseerataan ja brändit syntyvät ja kuolevat somessa.

Sisältömarkkinointi on keskustelua asiakkaan kanssa

Nyt myös kaura-ala pääsee ottamaan sosiaalisen median haltuunsa vienninedistämisessä.

Projektissa opetellaan tekemään sisältömarkkinointia. Sisältöjen avulla herätetään asiakkaan kiinnostus ja johda-

Kuluttajat kotimaassa ja maailmalla hankkivat sosiaalisen

tetaan asiakas ostotarpeen heräämisestä ja vaihtoehtojen

median kautta tietoa ostopäätöksiinsä, tutkivat tuotetietoja

tutkimisesta päätöksentekoon ja toimintaan eli ostoihin.

ja tarjontaa ja tekevät ostoksensa verkossa.

Somemarkkinointi on kustannuksiltaan kohtuullisen edullista ja helposti toteutettavaa ja sopii myös pienten yritys-

Delicioats -projekti käynnistyy tulevana syksynä opastamaan kaura-alaa somen käyttöön vientimarkkinoinnissa. Projektilla on uutuusarvoa; some -markkinoinnin toimintamalli ei vielä ole laajasti käytössä elintarvikkeiden viennin-

ten kansainvälisen markkinoinnin työkaluksi.

Delicioats on hyppy uudelle alueelle

edistämisessä. Yritykset pääsevät kertomaan ulkomaisille kuluttajille korDatatieteestä on tulossa kasvava mainonnan ja markki-

kealaatuisen kauran käytön hyödyistä, lisäarvosta, ter-

noinnin tieteenala. Algoritmit analysoivat klikkejämme,

veysvaikutuksista, kauratuotteista ja niiden käyttömahdol-

älypuhelimet ja -kellot seuraavat elämäntapojamme ja

lisuuksista. Tuleeko toteutus olemaan kuluttajaprofilointia,

ehkä pian myös tunteitamme.

sisällöntuottoa, tubetusta, tuotesijoittelua, lifestylevideoita, datahakuja tai kaikkea näitä, se nähdään projektin aikana.

Delicioats opastaa käyttämään tätä uusinta tietoa kaura-

Yhdessä oppien sovelletaan yritysten markkinointitarpeita

markkinoinnissa. Projektissa tutkitaan, onko personoidulla

ja kansainvälisen some-markkinoinnin mahdollisuuksia.

tasolla tunnistettavissa, ketkä ovat niitä kansainvälisiä kuluttajia, jotka ovat kiinnostuneimpia kauratuotteista tai joil-

Delicioats -projekti 1.4.2018 – 30.9.2019 on avoin kaikille

le kauratuotteet sopivat parhaiten. Selvityksen kohteena

kaura-alan yrityksille. Infopäivä järjestetään syyskuussa.

on, miten kuluttajiin pystytään vaikuttamaan ja miten he

Päärahoittajana toimii MMM ja vastuullisena toteuttajana

ovat tavoitettavissa some-kanavissa.

Fennopromo Oy. Lisätiedot: info@fennopromo.fi

17


Arjen apua ja matalan kynnyksen tapoja toimia

Suomalainen Leipäkorihanke uppoutui paikallisen,

joista poimitaan jokaisen omaan koriin tarvittava ja toivottu

monipuolisen ja rikkaan leipäkulttuurimme syöverei-

osaamislisä. Nämä poimitut omenat saavat aikaan koko-

hin kahden vuoden ajan. Jokainen meistä kuluttaa

naisuuden, jossa on edetty asiakasta ja yritystä kuunnel-

vuodessa noin 48 kg leipomotuotteita. Valitettavasti

len. Tästä vielä syvemmälle johdettu partnership-ajatus-

joka neljäs näistä on ulkomaalaista alkuperää. Miksi

malli lähtee liikkeelle yrityksen tavoitteista, arvoista ja

emme käytä paikallisesti tuotettuja leipomotuotteita?

strategiasta. Tavoitteena on saada tavoitteellinen liiketoiminnallinen vaikutus.

Suomalaisen Leipäkorihankkeen tavoitteena oli muodostaa Kanta-Hämeeseen ja välillisesti koko Suomeen vahva

Ammattiylpeyttä

leipomoalan osaamiskeskittymä. Tämä tavoite saavutet-

Työelämä toivoo rekrytoitaessa saavansa asenteeltaan

tiin edistämällä leipomoalan monipuolista ja toimialan tar-

avointa perusosaavaa henkilöstöä, jotka voivat keskittyä

peista lähtevää tarjontaa, tuottamalla toimialalle lisäarvoa

oleelliseen eli erilaisten alan työtehtävien tekemiseen. Lei-

kansainvälisistä yhteyksistä ja yhteistyöstä sekä antamal-

päkorihankkeen aikana nostettiin myös mestaritutkintojen

la leipomoille työkaluja liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen

merkitystä esille.

kehittämiseen.

Ammattiylpeys arvostuksen kohteeksi

tarvitaan

jokaisessa

työtehtävässä.

Lukuja ja päätelmiä Suomalainen Leipäkorihanke tarjosi huikean koulutustarjonnan vuoden 2017 aikana. Koulutukset rakennettiin ja

Leipäkorista alalle hakeutuja, työntekijä, esimies, johtaja

sisällöt kerättiin toimialan tarpeista ja toiveista. Osallistujia

kuin yrittäjäkin löytää tiedon, taidon ja polun oman osaa-

oli yhteensä 297, keskiarvon olleessa 20 henkilöä tilaisuut-

misen ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Vaihtoehdot poluil-

ta kohden. Hankkeen tärkein tavoite, leipomoalan osaami-

le ovat miltei rajattomat. Polku pitää sisällään tarjottimia,

sen varmistaminen, toteutui hyvin. Lisäksi oli mahdollista

18


Artesaaniruoan SM-kisat järjestettiin kolmatta kertaa

osallistua lyhyisiin tai tutkintotavoitteisiin koulutuksiin, joi-

Artesaaniruoan SM-kilpailut järjestettiin 21.-23.3.2018

ta Forssan ammatti-instituutissa on mahdollista suorittaa

Raaseporissa jo kolmatta kertaa. Kilpailuun osallistui 108

kaikkina leipomoalan tutkintoina (6 kpl).

artesaaniruokatuotetta 54 yrityksestä. Kilpailu oli avoin myös Baltian maiden ja Pohjoismaiden osanottajille. Täl-

Muissa järjestetyissä tapahtumissa ja seminaareissa kävi

lä kertaa kilpailuun osallistui joitakin yrityksiä Ruotsista ja

113 henkilöä ja ns. roadshow -tapahtuma ympäri Suomen

Virosta. Nyt kilpailtiin seuraavissa luokissa: maitotuotteet,

tavoitti 152 osallistujaa. Yhteistyö jatkuu ja moni leipo-

lihatuotteet, kalatuotteet, leipomotuotteet, marjat ja hedel-

mo tai muu yritys osallistuu alan toimintaan jatkossakin.

mät, vihannes- ja sienituotteet, kylmät mauste- ja ruoka-

Suomalainen leipäkorihankkeen kanssa yhteistyötä teki-

kastikkeet, snaksit, pohjoismaiset juomat ja innovatiiviset

vät myös muut kehittämishankkeet ja sidosryhmät, kuten

artesaaniruokatuotteet. Eniten tuotteita jätettiin leipomo-

Opetushallitus, muut leipomoalan tutkintoja järjestävät op-

tuotteiden ja pohjoismaisten juomien luokissa.

pilaitokset, Leipuriliitto paikallisyhdistyksineen ja jäsenyrityksineen, Satafood ja Iloiset leipurit.

Muita aikaansaannoksia

Kilpailupäivinä järjestettiin myös suuren suosion saavuttanut seminaariohjelma esitelmineen ja yrityskäynteineen. Palkintojenjako järjestettiin Raaseporissa pidetyn juhlaillallisen yhteydessä, ja juontajapari Matias Jungnerilla ja

Leipomoalan toimijoilta nousi esiin aihealueita, joihin he

Harriet Strandvikillä oli ilo saada jakaa kultamitali tuotteel-

toivoivat apuja. Case Taloushallinto tuotti ns. työkortin joka

le, joka sai kilpailussa täydet pisteet. Täyden potin otti luo-

antaa hyvin käytännön läheisesti ohjeita, vinkkejä ja esi-

tolainen Ab Strandis Oy klassisella hauen mädillään kala-

merkkejä leipurinäkökulmasta esitettynä. Case Kiertota-

tuotteiden luokassa.

lous eli Leipomot osana kiertotaloutta keskittyi sivuvirtojen hyödyntämiseen kiertotalouden näkökulmasta. Kehitetty

Rannikon Ruoka -hanke, jonka puitteissa kilpailu on järjes-

sähköinen työpaikkaohjaajakoulutus puolestaan tuottaa

tetty kolme kertaa, päättyy 31.12.2018. Kilpailun omistus

opiskelun ja kouluttautumisen iloa mahdollisimman monil-

siirtyy tämän jälkeen Mathantverk i Finland rf – Suomen

le. Case Pienet pajat nosti esiin verkkokaupan mahdolli-

Artesaaniruoka ry nimiselle yhdistykselle. Kilpailu tullaan

suuksia. Kansainvälistä kehittämisnäkökulman hankkeelle

järjestämään Jyväskylässä vuonna 2019 ja Ahvenanmaal-

antoi Stuttgartissa olleet leipomo- ja konditoria-alan mes-

la vuonna 2020. Kaikki, jotka ovat kiinnostuneita kilpailun

sut.

järjestämisestä tulevaisuudessa voivat kääntyä yhdistyksen puoleen.

Loppupäätelmänä hyvillä mielin ja todeten aikaansaadun melkoisen määrä monenlaista. Suomalainen Leipäkori 1.3.2016-31.3.2018, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, www.lhkk.fi Pidetään edelleen Suomi leivottuna! Minna Mäkinen minna.makinen@lhkk.fi

Luotolainen Ravintola Strandis sai täydet pisteet klassisesta hauen mädistään.

19


Arktiset Aromit ry:llä uusi toiminnanjohtaja

Arktiset Aromit ry:n uusi toiminnanjohtaja on FM Birgitta Partanen. Yhdistystä 25 vuotta luotsannut Simo Moisio jää eläkkeelle kesäkuussa. Partanen työstää parhaillaan väitöstutkimusta

luomuluonnontuotteista.

Aikaisemmin

Partanen on työskennellyt hankkeiden parissa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin toimipisteessä.

Ulkomaiset poimijat pelastivat marja-alan Arktiset aromit perustettiin 1993. Yhdistys edistää luonnontuotteiden talteenottoa, jatkojalostusta ja käyttöä sekä parantaa tuotteiden laatua. Eläköityvä toiminnanjohtaja Simo Moisio on työskennellyt yhdistyksessä sen perustamisesta lähtien. Moisio on seurannut luonnontuotealan kehitystä aitiopaikalta. Moision ideasta syntyi 1988 ensimmäinen valtakunnallinen metsämarjojen poimintakilpailu, jossa miteltiin vuoteen 1999 asti. Metsämarjoja kerätään yhä ahkerasti talven varalle, mutta ei enää myyntiin. Nykyisin yritykset turvautuvat ulkomaisiin poimijoihin, mikä on Moision mukaan pelastanut marja-alan. Aiemmin maanviljelijät saattoivat kerätä marjoja sivutoimenaan. Nykyään poimintaan ei liikene aikaa. Maaseutuasutus on harventunut ja kyläkaupat, jonne marjat aikaisemmin myytiin, ovat kuolleet pois. Nyt marjat kuljetaan myytäviksi kuntakeskuksiin. Marjoja metsissä kuitenkin riittää, Moi-

Kesäkuussa eläköityvällä Simo Moisiolla on pian taas aikaa liikkua karpalosoilla.

sion arvion mukaan kaupallinen poiminta voitaisiin nostaa puolitoistakertaiseksi.

Tulevaisuudessa kokonaisvaltaisia luontoelämyksiä

- Luonnontuotteita voidaan hyödyntää matkamuistoina sekä tarjota aterioilla. Ihmiset hakevat kokonaisvaltaisia luontoelämyksiä, kuten vaikka ohjattuja luontoretkiä, joiden teemana ovat marjat ja sienet, Moisio kertoo.

Luonnontuotteiden jatkojalostus on kehittynyt vuodesta 1993 harppauksin. Nykyisin luonnontuotteita hyödynne-

Tulevaisuudessa näkyy myös mahdollisia uhkakuvia.

tään monipuolisesti, esimerkiksi tilaviineissä ja kosmetiikassa. Erityisen tyytyväinen Moisio on siihen, että mar-

- Meidän täytyy valvoa, että jokamiehen oikeuksia

jojen ravitsemustieteellinen arvo tutkimuksin todistettu.

ei käytetä räikeästi hyväksi, ja ettei raaka-aine lähde

Suomalainen luonnontuote myy myös maailmalla, sekä

Suomesta

raaka-aineena että jalostettuina tuotteina. Tulevaisuudes-

ulkomaille, Moisio muistuttaa.

sa Moisio uskoo varsinkin luontomatkailun kasvavan.

20

ulkomaisen

työvoiman

avulla

suoraan


Moision mukaan ulkomaiset vuokratyöfirmat pystyvät helposti järjestämään marjoille poimijat ja ostajat ilman suomalaisyrityksiä. - Toivon, että tämän ymmärtäisivät myös lainsäätäjät ja poliitikot, hän lisää. Teksti: Tiina Paananen

Kesäkuussa juhlaseminaari Suomussalmella Yhdistys juhlistaa 25-vuotista taivaltaan kaikille avoimella seminaarilla. Tilaisuudessa kuullaan Ruoka 2030 -ohjelman tavoitteista, viitoitetaan luonnontuotealan kehitystä sekä elintarvikealan tulevaisuuden näkymiä. Seminaarin ohjelma: http://www.arktisetaromit.fi/ binary/file/-/fid/3666

Valtakunnalliset Luonnontuotepäivät Varsinais-Suomessa

Tämän vuoden Luonnontuotepäivät järjestetään tällä ker-

teista kiinnostuneiden toimijoiden keskeinen tapaamis-

taa Turussa lähiympäristöineen 22.-23.11. Ohjelmassa

paikka. Tällä kertaa tavoitteena on saada mukaan ruoan

ovat esillä muun muassa luonnontuotealan ja ruokasekto-

parissa toimivia tahoja aiempaa laajemmin uuden keski-

rin ajankohtaisasiat, toimitusketjut luonnosta jalostukseen

näisen yhteistyön rakentamiseksi.

ja kauppaan, kuluttajalähtöinen tuotekehitys sekä ruokaelämykset ja -matkailu. Seminaariosuuden lisäksi tapahtu-

Luonnontuotepäivien ohjelma ja ilmoittautumistiedot jul-

maan sisältyvät ohjelmallinen iltatilaisuus ja retkeilypäivä,

kaistaan kesällä. Tapahtuman järjestää Suomen luontoyrit-

jolloin tutustutaan lähialueen yrityksien toimintaan.

täjyysverkosto ry yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Seminaari on suunnattu yrittäjille, kouluttajille, hankkeiden

Lisätiedot:

vetäjille, kehittäjille, rahoittajille sekä muille aiheesta kiin-

Juha Rutanen

nostuneille. Seminaari on vuosien ajan ollut luonnontuot-

juha.rutanen@aitoluonto.fi

21


Seuraaville hanketreffeille Huittisiin

Elokuussa kokoonnutaan Läntisen Suomen hanketreffeille Huittisiin, 24.8. Treffien teemana on vähittäiskaupan ja ruoka-alan pienyrityksen yhteistyö. Aiheesta on paikalla kertomassa K-kauppias Jaakko Kauppinen, joka valittiin Sikses parasta-äänestyksessä vuoden satakuntalaiseksi lähiruokakauppiaaksi. Satakunnasta – Sikses parasta on tiedonvälityshanke, joka toimii paikallisesti tuotetun ruoan puolestapuhujana ja satakuntalaisen ruoan tunnettuuden lisääjänä. Huittisten treffit on suunnattu erityisesti satakuntalaisille, pohjalaisille, pirkanmaalaisille ja keskisuomalaisille hankkeille, mutta myös muualta tulevat hanketoteuttajat ovat tervetulleita. Treffien yhteydessä kannattaa vierailla Lauhan lähiruokafestivaaleilla. Ensimmäistä kertaa järjestettävillä festivaaleilla kysytään, mistä ruoka tulee ja esitellään suomalaisen maatalouden monimuotoisuutta.

Ideointityöpajoissa oltiin brändityön äärellä. Vasemmalta Sari Väänänen, Leena Arjanne, Kaisa Tolonen, Kirsi Viljanen ja Susanna Ba.

Lähiruokafestivaalit järjestää Lauhan kylän Maamiesseura Leader Joutsenreitin tuella.

Helsingin hanketreffeillä puhutti yritysyhteistyö

jät ovat tärkeitä pienyrittäjän myynnille. Yrittäjät tarvitsevat kuitenkin apua brändäykseen. Yritysten tueksi tarvittaisiin sparraajia, joiden kanssa omia ideoita voisi ”pallotella”. Pohjois-Savossa ja Saimaan alueella hanketyössä on kehitetty konsepteja, jotka auttavat tuotteen lisäarvoteki-

Eteläisen Suomen hanketreffejä vietettiin 12.4. aurinkoi-

jöiden näkyväksi tekemisessä. Pohjois-Savon Ruokalaak-

sessa Helsingissä, Lähiruoka & Luomu-messujen yhtey-

so-hankkeessa neuvotaan yrittäjiä yhden luukun periaat-

dessä. Päivän teema oli ravintola- ja ruoka-alan pienyritys-

teella, jossa luukun toisella puolella yhteistyötä tekevä

ten yhteistyö. Räväkän virittäytymispuheenvuoron piti Suvi

palveluverkosto. Palveluja tarjotaan muun muassa palve-

Wigren, EGG-munaravintolaketjun osaomistaja ja toimi-

lumuotoilussa ja kaupallistamisessa. Saimaan alueelle on

tusjohtaja. Widgren kannusti pienyrittäjiä verkostoitumaan

luotu alkuperämerkki D.O. Saimaa, jota yrittäjä voi hakea

ja pitämään ääntä omista tuotteistaan. Wigrenin mukaan

tuotteelleen. Alkuperämerkistä on hyötyä tuotteen mark-

yrittäjä saattaa olla liian syvällä omassa tuotteessaan ja

kinoinnissa ja se kertoo myös laadusta. Merkin hakupro-

unohtaa ostajan. Kuluttajalle täytyy tarjota jokin tarttuma-

sessissa yrittäjä tuo julki tuotteen lisäarvotekijöitä, joiden

pinta, esimerkiksi brändäyksen avulla.

tunnistaminen helpottaa myös brändäystä.

− Mikä on yrityksen ydin tai peruspilari? Mitä sinä osaat

Huittisen hanketreffien ohjelman löydät täältä:

tehdä ja mitä et? Mikä on tavoitteesi? Kehdatkaa tehdä

www.aitojamakuja.fi/blogi/?p=2849

asioita eri tavalla kuin muut, hän ohjeisti.

Yrittäjä on ideointikaveria vailla Brändäyksen ja tarinan hyödyntäminen markkinoinnissa oli huulilla myös ideointityöpajoissa. Erilaiset lisäarvoteki-

22

Ilmoittaudu mukaan!


Elimäellä juhlitaan lähiruokamessujen parissa jo kymmenettä kertaa

Syyskuun toisena viikonloppuna, 8.-9.9.2018 juhlitaan

täsmäravintoa, kumppanuuspelloilla yhdessä ja rakkau-

Elimäen Mustilassa lähiruoan ilosanomaa tutuksi tulleen

della kasvatettuja maan antimia. Ihan kaikkea tätä ei vielä

messutapahtuman merkeissä jo kymmenettä kertaa.

ole, mutta kaiken kattava tarjonta alueellisia ja paikallisia lähiruokatuottajia laajoine valikoimineen tuo jokaisen ma-

Juhlavuotta on edeltänyt messujen kymmenen vuoden taival. Vuonna 2009 useiden vuosien yhteistyön jälkeen oli pohdittu ajatusta lähiruuan ja käsitöiden myyntitapahtu-

kuun monta herkkuhetkeä.

Ohjelmaa ja oheistapahtumia

masta. MTK Elimäki ry järjesti ensimmäiset messut yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja talkoolaisten sekä ProAgria

Messuilla on tarjolla ohjelmaa sekä messuteeman mukai-

Kymenlaakson kanssa ”Kymenlaakson lähiruokamessu-

sia kilpailuja koko perheelle. Vuoden 2018 reseptikilpailun

jen toimintamallin luominen” -hankkeen turvin. Hankkeen

aiheena on Ekotekopikaruoka, ja askartelukisassa raken-

rahoitus tuli Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta Man-

netaan ötökkähotelleja.

ner-Suomen maaseutuohjelmasta. Mustilan yritykset ovat avoinna messujen aikaan. OhjelVuonna 2011 joukko lähiruuasta kiinnostuneita ja mes-

massa on myös työnäytöksiä ja musiikkia sekä monen-

sujärjestelyissä mukana olleita ihmisiä perusti Lähiruuan

laista mukavaa tekemistä lapsille. Ajankohtaisin tieto mes-

ystävät -järjestön, joka turvaisi messujen ja yhteistyön jat-

suista www.lähiruoka.fi sekä messujen Facebook-sivulta.

kon sekä tarjoaisi uusia toimintamahdollisuuksia. Lähiruokamessujen paikaksi vakiintui Elimäen Mustila. Vuonna 2014 messut siirrettiin laajennustarpeiden myötä Mustilan

Tule mukaan yhdistyksen toimintaan

puukoulun alueelle.

Lähiruokamessut syntyvät yhteistyöllä

Yhdistys julkaisee myös Makuja Kaakosta (www.makujakaakosta.fi) -sivustoa, josta löytyy tietoa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lähiruokayrityksistä.

Lähiruokamessut ovat useiden kymmenten paikallisten

Lähiruuan ystäviksi ovat tervetulleita kaikki lähiruuasta

pienyritysten, järjestöjen ja talkoolaisten voimannäyte, jol-

kiinnostuneet kuluttajat, tuottajat ja yritykset. Jäseneksi lii-

le on saatu laajaa näkyvyyttä. Näytteilleasettajina on ollut

tytään lähettämällä yhteystiedot lyryposti@gmail.com.

elintarvikeyritysten lisäksi käsityöläisiä ja järjestöjä pääosin Kaakkois- ja Etelä-Suomesta.

Lisää Lähiruuan ystävistä ja Elimäen lähiruokamessuista: Maria Tigerstedt, pj., Lähiruuan ystävät ry, 0400 539 273,

Kävijöitä Lähiruokamessuilla on kaikkialta Etelä-Suomes-

maria.tigerstedt@pp.inet.fi, www.lähiruoka.fi

ta ja esim. vuonna 2016 kävijöitä oli noin 8000. Tapahtuma onkin messukyselyjen perusteella löytänyt oman paikkan-

Teksti: Tuomo Kauha, Lähiruuan ystävät ry:n tiedottaja

sa kävijöiden loppukesän allakassa.

Valokuvat: Lähiruuan ystävät ry

Tämän vuoden teemana tulevaisuuden ruoka – ruuan tulevaisuus Juhlavuoden pääteeman mukaisesti tähytään tulevaisuuteen. Mitä se voisi olla? Hyönteisiä kahvileivässä, biojätteetön keittiö, ilmaperunoita, laboratoriossa kasvanutta

23


Tapa

htum

at

2018 11. - 13.6.2018

Food Safety 2020 konferenssi

12. - 13.6.2018

Food Business Summit, Seinäjoki

12.6.2018

Luomutärkkelysperunalla on kysyntää! -pellonpiennartilaisuus, Luvia

16. - 17.6.2018

Villiyrttikarkelot, Oulu

18.6.2018

Arktisten Aromien 25-vuotisjuhalaseminaari, Suomussalmi

4. - 7.7.2018

OKRA Maatalousnäyttely, Oripää

3. - 5.8.2018

Kuusamon katuruokamarkkinat, Kuusamo

10. - 12.8.2018

Real Food Festival – luomu- ja lähiruokatapahtuma, Helsinki

18. - 20.8.2018

Costa Food Festival, Naantali

24. - 26.8.2018

Lauhan lähiruokafestivaali 2018, Huittinen

24.8.2018

Lähiruoan läntisen Suomen hanketreffit, Huittinen

28.8.2018

Freja Symposium in Copenhagen

30.8. - 2.9.2018

LuotuKasvuun -hankkeen markkinatapahtuma, Raahe

31.8. - 2.9.2018

Ruokamessut, Kauhajoki

3.9.2018

Elintarvikelainsäädännön joustavuus -webinaari

5. - 8.9.2018

Riga Food exhibition

8. - 9.9.2018

Lähiruokamessut, Elimäki

15.9.2018

Osta tilalta! -päivä

20. - 24.9.2018

Terra Madre Salone de Gusto -tapahtuma, Torino

22. - 23.9.2018

Ruokamarkkinat ja Lasten Farmari Näyttely, Mangs Gård Päivölä

6. - 7.10.2018

Slow Food Festival 2018, Fiskars

10. - 11.10.2018

Fastfood & Cafe & Ravintola 2018, Tampere

18.10.2018

Luomuelintarvikepäivä, Helsinki

15. - 16.11.2018

Valtakunnalliset Luomupäivät, Pori

22. - 23.11.2018

Valtakunnalliset Luonnontuotepäivät, Varsinais-Suomi

27.11.2018

Monipuolistuva juoma-ala, Helsinki

Katso lisätiedot ja lisää tapahtumia aitojamakuja.fi -tapahtumakalenterista 24

Aitoja makuja -tiedotuslehti 2/2018  
Aitoja makuja -tiedotuslehti 2/2018  
Advertisement