Page 1

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013

Raportti Mikä Meni Oikein -hanke Eeva Arpala 31.1.2013 www. uhoo. fi


2

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013

Sisällysluettelo 1. Johdanto 

3

2. Kansainvälisyys osana LEADER-toimintatapaa 

3

3. Kansainvälisyys Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien paikallisissa kehittämisohjelmissa vuosille 2007-2013 

4

4. Toimenpiteet ohjelmakaudella 2007–2013 

6

5. Tulokset 

7

6. Kansainvälisen LEADER-toiminnan haasteita ohjelmakaudella 2007–2013 

7

7. Toimenpide-ehdotukset 8 LEADER-ryhmän rooli 

9

Kansainvälisyys paikallisessa kehittämisessä 

10

Kansainvälisen toiminnan organisoiminen LEADER-ryhmässä 

10

8. Kehittämistarpeita 

11


Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013 1. Johdanto Ohjelmakaudella 2007-2013 Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat kaikki omissa ohjelmissaan sitoutuneet kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseen. Rajallisten resurssien vuoksi ryhmät ovat toteuttaneet alueiden välisiä hankkeita, joilla on ollut tavoitteena toimijoiden aktivointi ja varsinaisten kansainvälisten hankkeiden käynnistäminen. Tähän raporttiin on koottu kokemuksia kansainvälistymisestä LEADER-toiminnassa ja toimintasuosituksia kokemusten pohjalta. Aineistona on käytetty kansainvälistymistä edistävien hankkeiden ”Let’s Go to Europe” ja ”Yhteistyöllä Eurooppaan” hankkeiden raportteja sekä LEADER-ryhmien toiminnanjohtajien haastatteluja. Hankkeissa todettiin, että kansainvälinen toiminta LEADER-toimintatavan puitteissa on haastavaa pienille toimijoille, vaikka innostusta löytyisikin. Kansainvälisen yhteistyön valmistelu on aikaa vievää, eikä lopulta LEADER-hanke ole aina se paras tapa toteuttaa yhteistyötä. Kuitenkin hankkeilla saatiin käyntiin monien paikallisten toimijoiden kansainvälistyminen. Ohjelmakauden aikana käynnistyi yksi varsinainen kansainvälinen hanke. Hankkeiden vaikutuksesta LEADER-ryhmien näkemys kansainvälisen toiminnan kehittämisestä on terävöitynyt. Paikallisia eroja painotuksista löytyy, mutta edelleen kansainvälistymisen esteet ja mahdollisuudetkin ovat pitkälle samantyyppisiä.

2. Kansainvälisyys osana LEADERtoimintatapaa Kansainvälisyys on yksi LEADER-toimintatavan kantavista ajatuksista. Paikallisten toimijoiden verkottuminen kansainvälisesti on osa paikallista kehittämistä. Kuten muukin LEADER-toiminta, kansainvälinen toiminta toteutuu lähinnä hankkeiden muodossa. LEADER-ryhmän rooli kansainvälisessä toiminnassa on kaksinainen. Toisaalta LEADER-ryhmä on rahoittaja, toisaalta toimija. LEADER-ryhmä on osa eurooppalaista verkostoa, ja hakee aktiivisesti yhteistyökumppaneita, eli tekee ”omaa” yhteistyötä kansainvälisesti. Tämä yhteistyö palvelee LEADER-ryhmän toista rooli rahoittajana. Rahoittajana LEADER-ryhmä aktivoi paikallisia toimijoita ja hakee näille yhteistyökumppaneita LEADER-verkostosta. Kansainvälisessä hankkeessa vaaditaan aina hankekumppani toisesta EU-maasta. Hankekumppanin tulee olla LEADER-ryhmä tai vastaava. Hankkeiden valintamenettely on Suomessa samanlainen paikallisille ja kansainvälisille hankkeille. LEADERryhmät voivat käynnistää kansainvälistymiseen tähtääviä kehittämis- tai tiedotushankkeita tai ns. esiselvityshankkeita ilman kumppania toisesta maasta. Paikallisesti kansainvälistä toimintaa perustellaan usein näkökulmien avartamisella, kansainvälistymisvalmiuksien parantamisella ja uskalluksen lisäämisellä. Kansainvälisen toiminnan vastustaminen perustuu usein ajatukseen, että LEADER-toiminnan tarkoitus on kehittää paikallisesti, ja kansainvälinen toiminta suuntaisi kehittämispanokset alueen ulkopuolelle.

3


4

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013

3. Kansainvälisyys Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien paikallisissa kehittämisohjelmissa vuosille 2007-2013 Paikallisesti kansainvälistä toimintaa perustellaan usein näkökulmien avartamisella, kansainvälistymisvalmiuksien parantamisella ja uskalluksen lisäämisellä. Kansainvälisen toiminnan vastustaminen LEADER-ryhmät perustuu usein ajatukseen, että LEADER-toiminnan tarkoitus on kehittää ovat valmistelleet vuosille 2007–2013 kehittämisohjelmat, jotka suuntaisi linjaavat LEADER-varojen paikallisesti, ja kansainvälinen toiminta kehittämispanokset alueen ulkopuolelle.

käyttöä alueilla. Ohjelmissa on määritelty LEADER-toiminnan tavoitteet. Kansainvälinen toiminta on osa jokaisen Etelä-Pohjanmaan 3. Kansainvälisyys Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien paikallisissa kehittämisohjelmissa vuosille LEADER -ryhmän ohjelmaa.

2007-2013 LEADER-ryhmät ovat valmistelleet vuosille 2007-2013 kehittämisohjelmat, jotka linjaavat LEADERvarojen käyttöä alueilla. Ohjelmissa on määritelty LEADER-toiminnan tavoitteet. Kansainvälinen kehittämisyhdistys : toiminta on osaSuupohjan jokaisen Etelä-Pohjanmaan LEADER ry –ryhmän ohjelmaa. n Tulevaisuuden Maisema -kehittämisohjelmaan on koottury: Suupohjan alueen paikallisen Suupohjan kehittämisyhdistys n Tulevaisuuden Maisema – kehittämisohjelmaan on koottu kehittämisen teemat, tavoitteet ja toimenpiteet. Suupohjan alueen paikallisen kehittämisen teemat, tavoitteet ja toimenpiteet. LEADERLEADER-rahoitteisen kansainvälisen toiminnan turahoitteisen kansainvälisen tulee toteuttaa teemoja. Lisäksi ohjelmassa on lee toteuttaa toiminnan ohjelman teemoja. Lisäksiohjelman ohjelmassa on linjattu kansainvälisyyteen liittyviä toimenpiteitä, joita vuosina 2007-2013 linjattu kansainvälisyyteen liittyviä toimenpiteitä, joita vuo- on ollut tarkoitus sina 2007–2013 on ollut tarkoitus toteuttaa. toteuttaa.

Teemat

1. Uusi horisontti – yrittäjyyden edistäminen ja yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen 2. Hyvinvoinnin vihreä runko – paikallisen palvelurakenteen uudistaminen 3. Pohojalaanen tupa – asumisen, kylien ja ympäristön kehittäminen 4. Kulttuurin luomat – paikallisen kulttuuritoiminnan vahvistaminen 5. Kehityksen oraat – aktivointi ja kehitysosaamisen tason nostaminen

Kansainvälinen toiminta • • • • • • •

Suupohjan kansainvälisen yhteistyöallianssin perustaminen Kylätoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan oma kansainvälisyystyöryhmä. Kehittämisyhdistyksen kansainvälisten asioiden palvelupisteen kehittäminen Kansalaisyhteiskunta vahvemmin mukaan kansainväliseen toimintaan Kieli- ja kansainvälisyyskasvatuksen kehittäminen Pienten yritysten kansainvälistymistä tuettava Maahanmuuttajat mahdollisuutena

Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin ”Luova ja oppiva maaseutu”-

Seinäjoen seudun kehittämisyhdistys Liiverin ”Luovakehittämisen ja oppiva maaseutu”-kehittämisohjelma linjaa kehittämisohjelma linjaa paikallisen teemat, tavoitteet ja toimenpiteet. paikallisen kehittämisen teemat, tavoitteet ja toimenpiteet. Kansainvälistymisen lisääntyminen on Kansainvälistymisen lisääntyminen on yksi Liiverin ohjelman strategisista tavoitteista. Kansainväliseen toimintaan ei oleKansainväliseen asetettu omia tavoitteita ja määritelty toimenpiteitä yksi Liiverin ohjelman strategisista tavoitteista. toimintaan ei ole asetettu omia lukuun ottamatta nuorille suunnattuja toimenpiteitä. Alueidenväliseen ja kansainvätavoitteita ja määritelty toimenpiteitä lukuun ottamatta nuorille suunnattuja toimenpiteitä. liseen toimintaan on kuitenkin varattu rahoitusta, joten ohjelman teemoja toteuttavat Alueidenväliseen ja kansainväliseen toimintaan on kuitenkin varattu rahoitusta, joten ohjelman kansainväliset hankkeet ovat mahdollisia. Kansainvälisyys on ohjelmassa nähty eriteemoja toteuttavat kansainväliset hankkeet ovat mukaan mahdollisia. Kansainvälisyys on ohjelmassa tyisesti välineenä aktivoida nuoria paikalliseen kehittämiseen, vaikka se samalla on läpileikkaava teema.

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta vuosina 2007-2013 Raportti


nähty erityisesti välineenä aktivoida nuoria mukaan paikalliseen kehittämiseen, vaikka se samalla

Etelä-Pohjanmaan kansainvälinen toiminta 2007–2013 on läpileikkaava teema.LEADER-ryhmien nähty erityisesti välineenä aktivoida nuoria mukaan paikalliseen kehittämiseen, vaikka se samalla on läpileikkaava teema. Teemat 1. Tavoitteena on elävä, viihtyisä ja hyvinvoiva Teemat seutu, jossa kaikkien jaksamisesta kannetaan 1. Tavoitteena on elävä, viihtyisäterveydestään ja hyvinvoiva ja vastuuta, ihmiset huolehtivat

2. 2.

3. 3.

4. 4.

5. 5.

seutu, jossaverkostoilla kaikkien jaksamisesta sosiaalisilla on sijansa. kannetaan Alueelta vastuuta, ihmiset huolehtivat terveydestään ja löytyy hyvinvointia tukevia palveluita sosiaalisilla asukkaiden verkostoilla tarpeisiin. on sijansa. Alueelta löytyy hyvinvointia tukevia palveluita Tavoitteena on luovasti lisätä yrittämiseen asukkaiden tarpeisiin. liittyviä taitoja, edistää uudenlaisen yrittäjyyden Tavoitteena on luovasti lisätä yrittämiseen syntyä ja monipuolistaa seudun elinkeinoja sekä liittyviä taitoja, edistää uudenlaisen yrittäjyyden tukea yhteis-työtä ja verkostoitumista. syntyä ja monipuolistaa seudun elinkeinoja Tavoitteena on, että seudun yrittäjät ovat sekä tukea yhteis-työtä ja verkostoitumista. hyvinvoivia ja jaksavat kehittää omaa Tavoitteena on, että seudun yrittäjät ovat elinkeinoaan. hyvinvoivia ja jaksavat kehittää omaa Tavoitteena on edistää paikallista elinkeinoaan. yhteisöllisyyttä. Omasta lähiympäristöstä ja Tavoitteena on edistää paikallista ihmisistä kannetaan huolta. Lähiympäristöä yhteisöllisyyttä. Omasta lähiympäristöstä ja kehitetään yhdessä. Seutu on kaikenikäisille ihmisistä kannetaan huolta. Lähiympäristöä viihtyisä ja turvallinen paikka asua. kehitetään yhdessä. Seutu on kaikenikäisille Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumis- ja viihtyisä ja turvallinen paikka asua. vaikuttamiskeinoja sekä edistää eri tavoin Tavoitteena on lisätä nuorten osallistumis- ja nuorten työllistymismahdollisuuksia. vaikuttamiskeinoja sekä edistää tavoin Tavoitteena on parantaa nuortenerihyvinvointia nuorten työllistymismahdollisuuksia. ja viihtymistä seudulla. Nuorten Tavoitteena on parantaa nuorten hyvinvointia kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä ja viihtymistä seudulla. Nuorten tavalla. kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä Tavoitteena on seudun asukkaiden, Liiverin ja tavalla. sen yhteistyötahojen vahvistuminen Tavoitteena on seudun asukkaiden, ja kehittämistyössä. Seinäjoen seutu onLiiverin alue, jossa sen yhteistyötahojen vahvistuminen jaetaan osaamista, käytetään luovuutta ja kehittämistyössä. Seinäjoen seutu on alue, jossa opitaan yhdessä lisää. jaetaan osaamista, käytetään luovuutta ja opitaan yhdessä lisää.

Kansainvälinen toiminta

Nuorten kansainvälistymistä tuetaan nuorten

Kansainvälinen toiminta näköisellä tavalla.

Nuorten kansainvälistymistä tuetaan nuorten näköisellä tavalla. Kansainvälistymisestä ihmisenkokoista Kansainvälistymisestä ihmisenkokoista

Kuudestaan ry:n kehittämisohjelmalla ”Kuudestaan hyvinvointia vauvasta vaariin” tavoitellaan Kuudestaan :n kehittämisohjelmalla ”Kuudestaan hyvinvointia vaariin” kansainvälistymistä erityisesti ry matkailun, puualan jahyvinvointia kulttuurin aloilla. Nuoret ovatvauvasta tärkeä toimija Kuudestaan ry:n kehittämisohjelmalla ”Kuudestaan vauvasta vaariin” tavoitellaan tavoitellaan kansainvälistymistä erityisesti matkailun, puualan ja kulttuurin aloilla. kansainvälistymisessä. Toimintaryhmän roolina onjakontaktien ja osaamisen kansainvälistymistä erityisesti matkailun, kulttuurinvälittäminen aloilla. Nuoret ovat tärkeä toimija Nuoret ovat tärkeä toimijapuualan kansainvälistymisessä. Toimintaryhmän roolina on konlisääminen. taktien välittäminen ja osaamisen lisääminen. kansainvälistymisessä. Toimintaryhmän roolina on kontaktien välittäminen ja osaamisen lisääminen. Teemat •

Hyvinvointi - virettä viihtyvyyteen: Asukkaiden,

Hyvinvointi - virettä viihtyvyyteen: Asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointi Kuusiokunnat tutuksi: Seutukunnan

Teemat yritysten ja ympäristön hyvinvointi • •

vahvuuksien esille tuominen Kuusiokunnat tutuksi: Seutukunnan vahvuuksien esille tuominen

Kansainvälinen toiminta •

kansainvälisten kontaktien välittäminen, aktiivinen rooli kansainvälisten kontaktienlisääminen välittäminen, kansainvälisen osaamisen aktiivinen rooli kulttuuri, nuoret, matkailu kansainvälisen osaamisen lisääminen puualan yhteistyöhankkeet kulttuuri, nuoret, matkailu puualan yhteistyöhankkeet

Kansainvälinen toiminta •• • • • • •

•Etelä-Pohjanmaan Puhtia pienyrittäjyyteen: Aktivointikansainvälinen yrittäjyyteen toiminta vuosina 2007-2013 LEADER-ryhmien

ja yritystoiminnan kehittäminen Raportti Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta vuosina 2007-2013 Mikä Meni Oikein –hanke/Eeva Arpala 31.1.2013 Raportti • Nuorissa Kuusiokuntien tulevaisuus: Lisätään Mikänuorten Meni Oikein –hanke/Eeva Arpala ja 31.1.2013 vaikuttamismahdollisuuksia elämän edellytyksiä

Aisapari ry:n kehittämisohjelmassa kansainvälistymistä tavoitellaan paikallisissa hankkeissa,

Sivu 3 Sivu 3

5


edellytyksiä

6

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013 Aisapari ry:n kehittämisohjelmassa kansainvälistymistä tavoitellaan paikallisissa

Aisapari ry:n kehittämisohjelmassa kansainvälistymistä tavoitellaan paikallisissa hankkeissa, hankkeissa, maahanmuuttajien ja opiskelijoiden avulla. Tavoitteena on ollut myös maahanmuuttajien ja opiskelijoiden avulla. Tavoitteena on olluthankkeita myös kansainvälistyjän kansainvälistyjän palvelupiste. Kansainvälisiä koskevat samat teemat ja palvelupiste. Kansainvälisiä hankkeita koskevat samat teemat ja tavoitteet kuin paikallisia tavoitteet kuin paikallisia hankkeita. hankkeita. Teemat • • •

Onnelliset ja osallistuvat ihmiset Kilpailukykyinen ja työllistävä yritystoiminta Viihtyisä, vetovoimainen ja hyvinvoiva ympäristö

Kansainvälinen toiminta •

• •

Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ovat yhtenevät ohjelman yleisten tavoitteiden kanssa. Kansainvälistyminen on yksi keino parantaa alueen asukkaiden ja yritysten valmiuksia menestyä muuttuvassa maailmassa ja vahvistaa alueemme elinkeinoja ja hyvinvointia. Kansainvälistyjän palvelupiste Aisapari tarjoaa harjoittelupaikkoja ulkomaisille opiskelijoille, kutsuu asiantuntijoita yhteistyöalueiltamme ja edistää alueen "sisäistä kansainvälisyyttä" edistämällä maahanmuuttajien asettumista toimintaalueellemme sekä verkostoitumista muiden asukkaiden kanssa. Kansainvälisyys paikallisissa hankkeissa.

4. Toimenpiteet ohjelmakaudella 2007–2013 4. Toimenpiteet ohjelmakaudella 2007-2013 Vuosina 2007-2012 varsinaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita on Etelä-Pohjanmaan LEA-

Vuosina 2007-2012 varsinaisia kansainvälisiä yhteistyöhankkeita on Etelä-Pohjanmaan LEADERDER-ryhmissä toteutettu yksi, Kuusiokuntien alueella. Kansainvälisyyttä edistäviä hankryhmissä keita, toteutettu yksi, Kuusiokuntien alueella. Kansainvälisyyttäon edistäviä hankkeita, sekä yhteistyötä valmistelevia esiselvityshankkeita toteutettu kaikissasekä ryhmissä. yhteistyötä Vaikka valmistelevia esiselvityshankkeita on toteutettu kaikissa ryhmissä. kansainväliseen yhteistyöhön on ollut kiinnostusta sekä LEADER-ryhmissä että

toimijoiden parissa, toteutetut toimenpiteet ovat jääneet yksittäisiksi. Hankekumppanin

Vaikka kansainväliseen on ollut kiinnostusta sekäon LEADER-ryhmissä että toimijoiden löytyminen ja yhteistyöhön hankkeen rahoituksen järjestyminen osoittautunut erittäin hankalaksi. parissa, toteutetut toimenpiteet ovat jääneet yksittäisiksi. Hankekumppanin löytyminen ja On toimijoita, joilla on valmiina kehittämiskumppani toisessa maassa, mutta alueella ei ole LEADER-ryhmää. Useissa EU-maissa kansainvälisten LEADER-hankkeiden haku on hankkeen rahoituksen järjestyminen on osoittautunut erittäin hankalaksi. On toimijoita, joilla on ns. erillishaku, jossa LEADER-ryhmät voivat kerran vuodessa hakea rahoitusta kansainväliselvalmiina kehittämiskumppani toisessa maassa, mutta alueella ei ole LEADER-ryhmää. Useissa EUle hankkeelle. Ryhmät eivät siis itse tee valintaa hankkeista. Suomalainen byrokratia onkin maissa kansainvälisten LEADER-hankkeiden haku on ns. erillishaku, jossa LEADER-ryhmät voivat tässä tilanteessa osoittanut yllättävästi joustavuutensa, mutta yhteishankkeiden aikaan saa-

miseksi se ei ole useinkaan riittänyt. Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta vuosina alueillaan 2007-2013kehittämishankkeita, Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmät ovat toteuttaneet Raportti joiden tarkoituksena on ollut edesauttaa kansainvälisten hankkeiden syntymistä. Hankkeet Mikä Meni Oikein –hanke/Eeva Arpala 31.1.2013 Sivu 4 ovat olleet alueiden välisiä niin, että Kuudestaan ry ja Aisapari ry ovat toteuttaneet yhteistä hanketta (”Kansainväliset Kaverit”), ja Liiveri ry ja Suupohjan kehittämisyhdistys ry samantyyppistä hanketta (”Yhteistyöllä Eurooppaan”). Hankkeisiin on palkattu kansainvälisyyskoordinaattori, joka on tiedottanut alueilla LEADER-ohjelman kansainvälisestä ulottuvuudesta, hakenut yhteistyökumppaneita ja auttanut toimijoita hankesuunnittelussa. Hankkeet ovat myös järjestäneet tutustumismatkoja paikallisille toimijoille. Kokemukset edellä mainituista hankkeista olivat vaihtelevia. Ne tarjosivat LEADER-ryhmille kaivatun resurssin kansainvälisen toiminnan edistämiseen, ja tavoittivatkin paikallisia toimijoita. Koordinaattorien osaaminen oli korkealla tasolla. LEADER-toimiston ulkopuolelta palkattuina he eivät kuitenkaan pystyneet perehtymään riittävästi itse LEADER-toimintaan, mikä kokemuksen perusteella vaikeutti yhteistyötä ulkomaisten LEADER-ryhmien kanssa.


Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013 LEADER-ryhmät ovat kaikkialla pieniä organisaatioita, joissa muutama ihminen vastaa toiminnasta. Yhteistyötä toivotaan erityisesti LEADER-toimistojen kesken, jolloin pelkästään kansainvälisiä asioita hoitavan koordinaattorin kanssa asiointia ei koeta välttämättä antoisaksi yhteistyöksi. Koordinaattorin työkenttä LEADER-ryhmissä on ollut laaja ja vaativa: Koordinaattorin on oletettu hallitsevan paikallisen kahden LEADER-alueen käytäntöjen ja verkostojen lisäksi Euroopan moninaiset LEADER-käytännöt, eurooppalaisia kieliä ja vielä paikalliskehittäjien moninaiset kiinnostuksen kohteet ja tarpeet. Hankemuotoinen työskentely tarkoitti määräaikaista työsuhdetta, mikä on heikentänyt mahdollisuutta sitoutua tehtävään. Suupohjan ja Liiverin alueilla koordinaattorin vaihtuvuus heikensi hankkeen toimintamahdollisuuksia huomattavasti.

5. Tulokset Kaikkien LEADER-ryhmien alueella Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu kansainvälisten hankkeiden esiselvityksiä vuoden 2012 loppuun mennessä. Hankkeiden tavoitteena on ollut kansainvälisten yhteistyöhankkeiden käynnistäminen. Kuitenkin vain yksi kansainvälinen hanke on käynnistynyt. Toteutuneista esiselvityksistä on lisäksi ollut tuloksena muuta kuin hankeyhteistyötä. LEADER-ryhmät ovat löytäneet uusia yhteistyöalueita samalla kun ovat etsineet yhteistyökumppaneita alueensa toimijoille.

6. Kansainvälisen LEADER-toiminnan haasteita ohjelmakaudella 2007–2013 Kansainvälisten LEADER-hankkeiden käynnistäminen ei ole sujunut suunnitellusti. Kun tavoitteena on ollut jopa kymmeniä kansainvälisiä hankkeita maakunnassa, käynnistyneitä hankkeita oli lopulta yksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Kansainvälistymiseen on kuitenkin panostettu: LEADER-ryhmät ovat palkanneet kv-koordinaattoreita, ja hankesuunnittelua on luonnollisesti tuettu myös normaalin LEADER-neuvonnan resurssein. Syitä hankkeiden vähäisyydelle on aineiston perusteella useita. Ensinnäkin maaseudun toimijoista vain osa on kiinnostunut kansainvälisestä yhteistyöstä. Näin ollen potentiaalisia toimijoita on vähän. Toimijoiden vähäisyyteen voi vaikuttaa myös esimerkiksi kielitaidon puute tai vähäinen kokemus kansainvälisestä toiminnasta. Outoa asiaa ei helposti mielletä sellaiseksi, josta olisi iloa myös paikallisesti, varsinkin jos omat resurssit ja osaaminen tuntuvat puutteellisilta. Jos innostusta, osaamista ja hyviä hankeideoita löytyykin, on hankekumppanin löytyminen joskus ongelmallista. Toimijalla on usein vähintään toive maasta, johon yhteistyötä suunnattaisiin, ja joskus jopa hankekumppani valmiina. Kaikissa Euroopan maissa ja kaikilla alueilla ei kuitenkaan LEADER-toimintatapa ole käytössä, eikä edes kaikilla LEADER-alueilla ole mahdollisuutta kansainväliseen yhteistyöhön. Jos siis hankekumppani sattuu olemaan tällaisella alueella, ei LEADER-rahoitusta voi yhteistyöhankkeeseen käyttää. Kansainvälistä yhteistyötä tekevän LEADER-ryhmän alueella ei taas välttämättä ole sopivaa yhteistyökumppania, tai suunnitellun hankkeen idealta putoaa pohja pois, jos olemassa oleva kumppani vaihdetaan toiseen rahoituslähteen vuoksi. Kun pienet organisaatiot verkostoituvat, henkilöiden merkitys korostuu. Koska kansainvälinen yhteistyö on vapaaehtoista, tehdään sitä luonnollisesti sellaisten henkilöiden kanssa, jotka koetaan mukaviksi ja helpoiksi yhteistyökumppaneiksi. LEADER-ryhmien välinen yhteistyö onkin tyypillisesti henkilöitynyt ryhmässä tiettyyn ihmiseen. Tämä tekee toiminnasta haavoittuvaa ja hankalasti laajennettavaa. Henkilövaihdokset katkaisevat myös LEADER-ryhmien väliset yhteistyösuhteet. Alueen toimijoiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet eivät myöskään välttämättä ole niitä, mihin LEADER-toimiston kv-yhteyshenkilöillä on

7


8

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013 kiinnostusta ja osaamista. KV-koordinaattori on ryhmälle tärkeä resurssi, mutta saattaa vaikeuttaa yhteistyösuhteiden solmimista. Kansainvälinen yhteistyö nähdään Euroopan tasolla lähinnä LEADER-ryhmien välisenä yhteistyönä. Tässä korostuu toiminnanjohtajan ja muun vakinaisen henkilöstön rooli (vrt. em. henkilöityminen). Vaikka kv-koordinaattori on hyvä resurssi hankevalmistelussa, varsinainen ryhmien välinen yhteistyö voi olla hankalaa, jos ryhmän edustajan rooli ryhmässä on kovin erilainen verrattuna yhteistyökumppaniin. KV-koordinaattorin edustama ryhmä ei välttämättä näyttäydy kovin vahvana toimijana, ja ryhmien välisestä yhteistyöstä jää puuttumaan luottamusta rakentava kollegiaalisuus. Paikallisten toimijoiden ideat ja toiveet kansainvälisestä yhteistyöstä eivät aina taivu helposti hankkeen muotoon. Vaikka LEADER-rahoitus on tarkoitettu pienten hankkeiden tukemiseen, ovat vaatimukset hankkeen muodolle periaatteessa samat kuin isommalle hankkeelle. Usein hankesuunnittelussa syntyy tilanne, jossa kansainvälistymisestä innostuneet ohjataan rakentamaan keinotekoisesti voimavaroihinsa liian suurta ja monimutkaista hanketta monitasoisine tavoitteineen ja toimenpiteineen. Liian suuret ja vaikeat tavoitteet kansainvälisissä hankkeissa johtuvat usein tarpeesta perustella kansainvälinen toiminta matkoineen ja muine ylimääräisine kuluineen rahoittajalle tai ympäristölle. Tiukasti sektoreittain ja teemoittain etenevässä paikallisessa kehittämistoiminnassa törmätään useisiin esteisiin tiellä kansainvälistymiseen: innokkaan vetäjän löytyminen, osaamisen tai uskalluksen puute, hankeosaamisen puute, sopivan kumppanin löytyminen LEADER-alueelta, tai hankebyrokratian vaikeus ja hitaus.

7. Toimenpide-ehdotukset Kansainvälinen toiminta osana paikallista kehittämistä eroaa prosessiltaan huomattavasti puhtaasti paikallisesta toiminnasta. Kansainvälisessä LEADER-toiminnassa on useampia tasoja ja toimijoita, joiden rooli vaihtelevat. Kansainvälisyys on kuitenkin perusteltu osa LEADER-toimintatapaa ja paikallista kehittämistä. Paikallisella kentällä tarvitaan näkökulmien avartamista, uskallusta ja uusia ideoita, joita kansainvälinen yhteistyö voi antaa. Lähes jokaisella elämän alueella kansainvälisyys näkyy tavalla tai toisella. LEADER-toiminnalla voidaan vahvistaa maaseudun asukkaiden kansainvälistymisen perusvalmiuksia: kielitaitoa, kontakteja ja organisointitaitoja. LEADER-toimintatavan organisoituminen hankkeiden rahoittamiseksi ja toteuttamiseksi ei aina toimi ruohonjuuritason toiminnan tukemisessa. Hankemuotoinen kehittäminen ohjaa kansainvälistymisen toteutettavaksi jonkin yksittäisen teeman kehittämisenä, jolloin kansainvälisyys on erikseen perusteltava työmuotona. Jos kansainvälistyminen nähdään arvona itsessään, ja hyväksyttävänä tavoitteena, helpottuu myös ruohonjuuritason toiminta huomattavasti. Myös nykyisiä hankkeita pienempien toimenpiteiden tukeminen olisi usein järkevää ja tuloksellista.

LEADER-ryhmän rooli

Kansainvälisessä LEADER-toiminnassa on mukana sama toimijoiden ja teemojen kirjo kuin paikallisessa LEADER-työssäkin. Tämä on haasteellista, kun kansainvälinen yhteistyö, ja erityisesti hankkeet kansainvälisten kumppaneiden kanssa, vaatii paneutumista ja pitkää valmistelua. Paikallislähtöisyys ja paikallisiin tarpeisiin vastaaminen vaatii aktiivisesti etsimään uusia yhteistyökumppaneita maailmalta ja samalla täytyy pitää huolta olemassa olevista yhteistyösuhteista. Paikallisen toiminnan ja toimijoiden aktivoimisen kannalta olisi luontevaa, että LEADERryhmällä on kansainvälisessä toiminnassa aktivoijan ja rahoittajan rooli – käytännön toimet tapahtuvat paikallisissa yhteisöissä. Näin toiminnan vaikutukset ja syntyvä osaaminen eivät


Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013 jää LEADER-toimistolle, vaan levittäytyvät luontevasti LEADER-yhdistyksen toiminta-alueelle. Kuitenkin LEADER-toimintatavan kansainvälisessä yhteistyössä tärkeässä roolissa ovat LEADER-ryhmien väliset kontaktit. LEADER-yhdistykset ovat pääasiassa suhteellisen pieniä organisaatioita, joissa työskentelee enintään muutamia henkilöitä. Kansainvälinen yhteistyö kuuluu yleensä toiminnanjohtajan toimenkuvaan. Kansainvälinen yhteistyö käynnistyy tyypillisesti toiminnanjohtajien välisissä keskusteluissa ja tapaamisissa LEADER-toiminnan käytäntöjä vertaillen. Jos yhteistyö tuntuu sujuvan, edetään yhteisten kehittämisteemojen tai hankeideoiden kehittelyyn. Tässä vaiheessa mukaan yhteistyöhön tulevat LEADER-ryhmän muut työtekijät ja alueiden toimijat. Toimiakseen tehokkaasti kansainvälisessä ympäristössä, LEADER-ryhmässä on otettava myös vahva toimijan rooli. Yhteistyötä LEADER-toiminnassa tehdään nimenomaan ryhmien välillä, eikä pelkkä muiden hankkeiden rahoittaja ole kansainvälisessä toiminnassa riittävän vahva kumppani. Vaikka kansainvälinen yhteistyö LEADER-ryhmässä henkilöityy vahvasti, on tärkeää myös huolehtia jatkuvuudesta ja monipuolisesta osaamisesta. Tästä syystä esim. kv-koordinaattorin palkkaaminen on perusteltua. Myös muun henkilöstön perehdyttäminen ja heidän osaamisensa hyödyntäminen on tärkeää. Näin LEADER- ryhmä näyttäytyy mahdollisille yhteistyökumppaneilleen riittävän vahvana ja voi toisaalta tarjota myös paikallisille toimijoille resursseja kansainväliseen toimintaan. Yhden LEADER-ryhmän alueen toimijakenttä on kuitenkin niin pieni, että on perusteltua palkata kv-koordinaattori yhdessä toisen ryhmän kanssa. Tällöin on erityisen tärkeää sopia toimintatavoista ja työnkuvista tarkasti, koska muuten ryhmien erilaiset toimintatavat voivat vaikeuttaa esim. kv-koordinaattorin tekemään hankeneuvontatyötä. Kansainvälistymisen tavoitteiden asettamiseen vaikuttaa se, millaisia välineitä on käytössä. Tiivis yhteistyö LEADER-ryhmien välillä on voimavara. Sen hyödyntäminen paikallisen toimijajoukon moninaisiin toiveisiin ja tarpeisiin vastaamiseksi edellyttää yhteistä näkemystä kansainvälistymisen merkityksestä paikallisessa kehittämisessä. Kansainvälinen ruohonjuuritason toiminta on arvokasta sinänsä, ilman hankekieleen – ja byrokratiaan kuuluvia ”elämää suurempia” tavoitteita. Tavoitteita toki on oltava, mutta riittävän konkreettisia ja pieniä. Ylätason tavoitteena kuitenkin on näkemyksen laajentaminen, kansainvälisessä yhteistyössä tarvittavien taitojen kartuttaminen ja kulttuurien välinen ymmärrys. Tästä näkökulmasta konkreettiset, pienet tavoitteet muuttuvat välineiksi, joilla ylätason tavoitteet saavutetaan. Paikallisia toimijoita voi innostaa kokeilemaan uutta tarjoamalla riittävän selkeitä toimintamalleja. Tutustumismatka vaikkapa toisen EU-maan kylätoimintaan on tästä hyvä esimerkki. Kehittämistä vielä vaatii jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus. Yksi vaihtoehto selkeästä toimintamallista ja LEADER-ryhmälle uudesta toimintakentästä olisi ystävyyskunta/ aluetoiminnan haltuun ottaminen.

EHDOTUKSIA: • LEADER-ryhmä toimii monella tasolla paikallisten toimijoiden tukena – ei vain rahoittajana • LEADER-ryhmässä huolehditaan jatkuvuudesta esimerkiksi jakamalla vastuuta vakinaisen henkilöstön kesken. • KV-koordinaattorin työnkuvaa rajataan riittävästi esimerkiksi aktivointiin (ei hankeneuvontaan), tai tiettyyn kehittämisteemaan. • Panostetaan riittävästi LEADER-ryhmien väliseen yhteistyöhön ja luottamukseen

Kansainvälisyys paikallisessa kehittämisessä

Paikallisissa kehittämisstrategioissa on valittu paikallisen kehittämisen painopistealueet. Tällaisia painopistealueita voivat olla esimerkiksi maaseutuasuminen, matkailun kehittäminen tai nuorten elämänlaadun parantaminen. Jotta kansainvälisyys olisi luonteva osa strategian toteuttamista, kannattaa se kirjoittaa osaksi painopistealueiden toteuttamista. Omana

9


10

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013 painopistealueena kansainvälisyys jää helposti liian yleiselle tasolle, ja tavoitteet asetetaan tavallaan liian korkealle. Näin ruohonjuuritason kansainvälinen toiminta ei riitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Osana vaikkapa matkailun kehittämisen painopistettä kansainvälisyydestä tulee enemmänkin toimintatapa kuin tavoite, jolloin se samalla on käytännöllisempää. Vaikka onkin tarkoituksen mukaista tehdä kansainvälisestä toiminnasta ”arkipäiväinen” osa paikallista kehittämistä, kannattaa kansainvälistä toimintaa pitää esillä muutenkin. Mahdollisuus kansainväliseen toimintaan voi houkutella LEADERtoiminnan pariin uusia ihmisiä, erityisesti nuoria, joilla on annettavaa myös paikalliseen toimintaan. Kansainvälisyys itsessään voi siis toimia myös aktivoinnin välineenä. Kansainvälistymiseen tarvitaan monipuolisia keinoja. Hankemuotoinen kehittäminen ei sovi kaikkeen toimintaan. LEADER-ryhmän tulisi pyrkiä löytämään mahdollisimman monelle ruohonjuuritason toimijalle sopiva tapa kansainväliseen toimintaan. Rahoitusohjelmien väliset rajat eivät saisi olla tämän esteenä. Paikallisesti kansainvälisyys näkyy myös yhä enemmän maahanmuuttajina ja kansainvälisinä opiskelijoina maaseudulla. LEADER-toimintatapa sopii hyvin myös paikalliseen väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden kehittämiseen. Kansainvälistymisen taidot voivat kehittyä myös paikallisen toiminnan avulla. Kulttuurien tuntemusta ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta voi harjoitella jo maaseudullakin. Kylätoiminta ja muu yhdistystoiminta ovat yksi tärkeimmistä kansainvälistymisen alustoista LEADER-toiminnassa. Kylien yhteistyö yli rajojen vaatii kuitenkin nykyisestä hankepainotteisesta kehittämisestä eroavaa lähestymistapaa. Ystävyysaluetoiminta voisi vastata tähän tarpeeseen, mutta myös muita mahdollisia toimintatapoja on syytä ideoida aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti. Mikroyritysten kansainvälinen liiketoiminta ei ole LEADER-toiminnan avainaluetta. Kuitenkin mikroyritykset voiva hyötyä LEADERin kansainvälisyydestä uusien ideoiden tai asiakkaiden kasvavien tarpeiden muodossa.

EHDOTUKSIA: • Hyväksytään pienet hankkeet ja tavoitteet askelina kohti isompia tavoitteita • Ajatellaan kansainvälisyys sekä tavoitteena että toimintatapana • Etsitään hankemuotoisen kehittämisen rinnalle muita tapoja toimia, esim. ystävyyskylät, -kunnat, tai -alueet. Hyödynnetään maahanmuuttajien integroitumisen tarve kansainvälistymisessä •

Kansainvälisen toiminnan organisoiminen LEADER-ryhmässä

LEADER-ryhmä toimii monella tasolla edistäessään kansainvälisyyttä. Hankerahoittajana ryhmä toimii myös kansainvälisten hankkeiden osalta, kuten paikallistenkin. Samaan tapaan hankkeiden valmisteluun liittyvä aktivointi ja kumppaneiden haku olisi syytä olla osana toimintarahaa, tai vastaavasti rahoitettu. Jos aktivointiin käytetään hankemuotoista toimintaa, on sen hyvä keskittyä tiettyyn alaan, tai olla muuten selkeästi rajattu. Näin paikallisten toimijoiden on helppo hahmottaa, mitä palveluja hanke tarjoaa ja mihin se pyrkii. Joka tapauksessa on pyrittävä huolehtimaan jatkuvuudesta sekä osaamisen kehittämisestä ja säilyttämisestä. Yksi vaihtoehto hankemuotoiselle aktivoinnille on koordinointihanketyyppinen toiminta, jossa hankehallinto olisi toimijoille kevyempää, ja neuvonnan resursseja voidaan käyttää konkreettisten hankeideoiden ja toimenpiteiden edistämiseen. Koordinointihanketta kansainvälisen toiminnan esiselvityshankkeena on kokeiltu ainakin Kaustisten seutukunnalla, ja toimintatapa on ollut lupaava. Koordinointihanke on kuitenkin tällä hetkellä alahankkeen toteuttajalle yhtä byrokraattinen kuin isompikin hanke, joten suuria etuja sillä ei saavuteta.


Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007–2013 Hyvä käytäntö on ollut ottaa kansainvälinen ulottuvuus osaksi paikallisia hankkeita joko toimintatapana (esim. opintomatkat) tai tavoitteena (esim. maahanmuuttajien kotoutuminen). Tällöin vaatimukset yhteistyökumppaneiden organisoitumisesta eivät rajoita yhteyksien luomista, eikä muodostu paineita tehdä kansainvälisestä toiminnasta tarvetta suurempaa.

EHDOTUKSIA: • Kirjataan kansainvälinen toiminta selkeästi osaksi toimintarahaa ja tehdään sille oma budjetti • Hankemuotoinen kv-aktivointi rajataan selkeästi tarpeen mukaan esimerkiksi tiettyyn teemaani • Hyödynnetään eri hanketyyppejä ja otetaan kansainvälisyys osaksi paikallisia hankkeita.

8. Kehittämistarpeita

Ruohonjuuritason kansainvälinen toiminta on tarpeen erityisesti maaseudulla, jossa mahdollisuudet esimerkiksi kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ovat vähäiset. Hankemuotoinen kehittäminen nykyisellään on kuitenkin usein liian raskas työtapa pienimuotoiseen toimintaan. Kansainvälistymiseen tarvitaan uusia toimintamuotoja, joissa osallistumiskynnys on matala. Toisaalta myös hankehallinnon yksinkertaistaminen ja pienien hankkeiden mahdollistaminen helpottaa myös hankerahoituksen käyttöä kansainvälistymiseen. LEADER-ryhmien rooli kansainvälisen toiminnan ja hankkeiden aktivoinnissa alueillaan on tärkeä. Kansainvälisten suhteiden ylläpito ja kehittäminen vaatii pitkäjännitteistä työtä. Tämän työ on selkeästi osa LEADER-ohjelman hallintoa, ja se tulisi huomioida hallinnon resursseissa. Myös LEADER-ryhmä voi kiinnittää asiaan huomiota strategian laadintavaiheessa. Hyvä idea ei aina toteudu hankkeen muodossa. Voi myös olla, että LEADER-hanke ei ole paras mahdollinen työkalu jonkin idean kehittämiseen, vaan rahoitus kannattaa etsiä muualta. Ei ole tarkoituksen mukaista rahoittaa LEADER-ohjelmasta hankkeita, joille olisi selkeästi rahoitusta tarjolla muista ohjelmista. Toisaalta ei myöskään pitäisi keinotekoisesti rajata asetuksin työmuotoja, joilla kansainvälistä aktivointia tehdään: Esimerkiksi nuorten aktivointi on hankalaa, jos yhteistyötä perusopetuksen toteuttajien kanssa ei voi tehdä.

EHDOTUKSIA: • Tarvitaan uusia rahoitusmuotoja, jotka mahdollistavat aidosti pienet hankkeet kevyellä byrokratialla Kansainvälisen toiminnan jatkuvuus ja vaikuttavuus vaatii kunnolliset resurssit – osana • LEADER-ryhmän toimintarahaa Yhteistyötä eri rahoitusohjelmien välillä ei pidä keinotekoisesti estää • Lähteet:

Yhteistyöllä Eurooppaan -hankkeen loppuraportti Let’s go to Europe -hankkeen loppuraportti Erkkilä Paula, haastattelu 15.11.2012 Koivumäki Sinikka, haastattelu 5.11.2012 Mattila Paavo, haastattelu 25.10.2012 Niemi-Huhdanpää Mervi, haastattelu 29.10.2012 www.aisapari.net ( 12.11.2012) www.kuudestaan.net ( 12.11.2012) www.liiveri.net (12.11.2012) www.suupohjankehittamisyhdistys.fi (12.11.2012)

11


Etel채Pohjanmaan LEADER-ryhm채t

www. uhoo. fi

EP LEADER kansainvälinen toiminta  

Etelä-Pohjanmaan LEADER-ryhmien kansainvälinen toiminta 2007-2013