Page 1

Koulutuspoliittinen ohjelma 2015 RakennusinsinÜÜrit ja -arkkitehdit RIA ry


Koulutuspoliittinen ohjelma 2015 Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry

Sisältö Alkusanat 3 Johdanto 4 Koulutuspoliittisen ohjelman tavoitteet

5

Osaamisen haasteet

7

Koulutuksen haasteet

8

Alan ammatit 2010 -luvulla

9

Keskeiset linjaukset

11

RIAn esitys ammattikorkeakoulujen kehittämistarpeista 13 Pätevöityminen 16 Yhteenveto 18

2

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015


RIAn liittohallitus päätti vuonna 2002 laatia ammatillisen koulutuksen parissa työskentelevien tueksi ja työvälineeksi Koulutuspoliittisen ohjelman 2005, jonka avulla rakennusalalla työskennelleet ovat voineet kehittää alalla toimivien rakennusmestarien, insinöörien, miljöösuunnittelijoiden ja rakennusarkkitehtien osaamista koulutuksen keinoin.

Koulutuspoliittinen ohjelma uusittiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Tässä päivitetyssä versiossa – Koulutuspoliittinen ohjelma 2015, on otettu huomioon maassamme vallitseva taloudellinen tilanne ja tuleva ammattikorkeakoulu-uudistus. Rakennus- ja kiinteistöalan menestys perustuu alalla työskentelevien henkilöiden ja yritysten tietoon ja osaamiseen sekä niiden taitavaan hyödyntämiseen. Korkean koulutustason avulla varmistetaan, että alalla on käytettävissä riittävästi inhimillistä pääomaa kaikinpuolisen menestyksen turvaamiseksi. Tulevaisuuden työmarkkinoilla vaaditaan joustavuutta ja monialaisuutta sekä valmiutta moniuraisuuteen. Koulutus tulee olemaan yhä enemmän sellaisten ominaisuuksien hankkimista, jotka antavat mahdollisuuden työskentelyyn eri alueilla ja eri ammateissa sekä työuran uudelleen suuntaamiseen. Kansainvälinen kilpailu yritysten sijoittumisesta edellyttää työvoiman osaamisen ja taitojen kehittämistä pitkäjänteisesti, suunnitelmallisesti ja monipuolisesti. Tämän pääoman merkitys korostuu, kun yritystoiminta perustuu entistä enemmän vastavuoroisuuteen ja yhteistyöhön. Koulutuksessa on hyödynnettävä yhä enemmän yritysten osaamista. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä helpotetaan ammattiin ja tutkintoon valmistuvien ihmisten työllistymistä taipumuksiaan ja toiveitaan vastaaviin tehtäviin. Näin myös yritykset saavat entistä paremmin ja nopeammin tarpeitaan vastaavaa työvoimaa.

3


Johdanto Toisen asteen ammatillinen koulutus uudistui kokonaisuudessaan 1990-luvun puolessa välissä. Insinööritutkinnon laajuus on 240 opintopistettä ja se koostuu 210 opintopisteen teoriaopinnoista ja 30 opintopisteen suuruisesta harjoittelusta. Tuotantopainotteista insinöörikoulutusta on toteutettu vuodesta 1999 lähtien. Se käynnistyi vuonna 1997 käytäntöpainotteisen insinöörikoulutuksen nimellä liittyen teknikkokoulutuksen lakkauttamiseen. Tuotantopainotteisessa suuntautumisvaihtoehdossa teoriaopinnoista 30 opintopistettä suoritetaan työelämään integroituina opintoina. Vuonna 2007 uudelleen aloitettua työnjohdon rakennusmestarikoulutusta voi vuonna 2011 opiskella yhdeksässä ammattikorkeakoulussa. Opintojen laajuus on 210 opintopistettä. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu jo työelämässä oleville korkeakoulututkinnon suorittaneille, jotka haluavat syventää ja laajentaa erikoisosaamistaan. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on 60 – 90 opintopistettä.

RIAn koulutuspoliittisena linjana on tuoda esiin rakennusalan kannalta keskeiset tavoitteet rakennusalan koulutusta koskevissa ratkaisuissa.

4

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015


Koulutuspoliittisen ohjelman tavoitteet Eri alojen välinen kilpailu tasokkaasta työvoimasta kiristyy entisestään, jolloin rakennusalan yhtenä tavoitteena on tarjota houkutteleva ja kiinnostava vaihtoehto ammatinvalintaa suorittavalle nuorisolle. Maan keskeisiin elinkeinoihin kuuluvan rakennus- ja kiinteistöalan näkemykset on otettava huomioon niin koulutuksen määrällisessä kuin laadullisessakin suunnittelussa ja kehittämisessä. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä koulutusviranomaisten kanssa. Rakennusalan AMK-insinöörien tarve on selvässä kasvussa. Eläkkeelle siirtyvien rakennusmestarien, rakennusarkkitehtien ja -insinöörien määrä on kasvamassa. Lähivuosina rakennusalan tehtävistä poistuu noin 1000 henkilöä vuodessa. Valmistuvien AMK-insinöörien määräjaollut runsas 800 henkilöä vuodessa. Rakennusalan AMK-opiskeliAloittavat valmistuvat AMK/opistoinsinoorit joita valmistuu keskimäärin vain vähän yli 60 prosenttia aloittaneista. .... Aloittavat ja valmistuvat AMK/opistoinsinoorit

lkm

Lähde: RIA

1600 1400 1200 1000 800

600 400 200 0 Vuosi

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Aloittavat

Insinöörien osuus aloittavista

Valmistuvat

Aloittavat (ennuste)

Insinöörien osuus aloittavista (ennuste)

Valmistuvat (ennuste)

5


RIA-liiton näkemys on, että opintonsa keskeyttäneiden määrä on liian suuri. Siksi oppilaitosten on kehitettävä opetusta opintojen alusta lähtien työelämäkeskeisemmäksi. Näin opiskelijat saavat paremman kuvan tulevista työtehtävistään ja kokevat opiskelun mielekkäämmäksi.

Työssä oppimista on kehitettävä myös korkea-asteen koulutuksessa ja opiskelijoita on kannustettava hankkimaan työelämän kokemusta jo koulutuksen varhaisessa vaiheessa. Ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan uudistamalla ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirretään samanaikaisesti kokonaan valtiolle.

RIA-liiton mukaan jokaiselle rakennusalan opiskelijalle pystytään antamaan korkeatasoista koulutusta. Jotta koulutuksen laatu voitaisiin taata, on rakennusalan koulutusta keskitettävä ja koulutuksen sisältöä yhdenmukaistettava sekä kehitettävä työelämän tarpeisiin. Samoin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä kaikkien alan oppilaitosten yhteistyötä on lisättävä. Nämä toimenpiteet vaikuttavat myös opintojen mielekkyyteen ja niiden loppuun saattamiseen suunnitellussa ajassa.

6

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015


Osaamisen haasteet Pystyykö rakennus- ja kiinteistöala tuottamaan uutta ja kilpailukykyistä osaamista sekä uusia palveluita ja innovaatioita, joiden varassa ala menestyy? Pystyvätkö korkeakoulut sisällyttämään tutkintoihin kansainvälisyyttä tukevia opintoja? Pystyykö koulutustarjonta vastaamaan alan uusiin palveluvaatimuksiin ja uudistuvan teknologian edellyttämiin koulutuspanoksiin? Pystyykö rakennus- ja kiinteistöala kilpailemaan työvoimasta ikäluokkien pienentyessä? Tuottaako koulutusjärjestelmämme riittävästi alan tarvitsemaa korkeatasoista työvoimaa? Pystyvätkö yritykset analysoimaan osaamistarpeitaan sekä ylläpitämään ja kehittämään henkilöstönsä ammatillista osaamista ja motivaatiota? Pystyykö rakennus- ja kiinteistöala yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen muiden alojen kanssa ja hakemaan vahvuuksia vetovoimaisempien alojen kanssa?

Näihin haasteisiin vastataan alan elinkeinoelämää ja henkilöitä edustavien järjestöjen sekä koulutusorganisaatioiden välisellä yhteistyöllä.

7


Koulutuksen haasteet Koulutus ei ole kertaluonteista toimintaa, joka liittyy nuoruusvuosiin, vaan se on koko eliniän kestävä prosessi. Opiskelu työn ohessa sekä työn ja opiskelun vuorottelu on tehtävä mahdolliseksi ja kannustavaksi. Osaamista, tietoja ja taitoja on jatkuvasti ylläpidettävä ja kehitettävä. Yhteiskunnan taloudellisen, sosiaalisen ja henkisen menestyksen turvaamiseksi tarvitaan jokaisen yksilön voimavaroihin perustuvaa osaamista.

set ja alueelliset vaat salli imu kan kse , t e to lis ä sa v inoelämän t e k n am n i l e arp a ai j ee ö t Ty

lle ise

Ka ns

.. .. Ammattikorkeakoulun tehtavat Ammattikorkeakoulun tehtavat

A OPPIM US J INE ET N OP Ammatillinen asiantuntijuus • Pätevyydet • Täydennyskoulutus

Elinikäinen oppiminen

KE

H

8

IT

• Täydennyskoulutus • Muuntokoulutus • Jatkokouluttautuminen

YS

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015

I - JA AT IN N O VA

O

T


Alan ammatit 2010 -luvulla Rakennusinsinööri on rakentamisen ja kiinteistönpidon alalle koulutettu tekninen asiantuntija. Hänen tehtäväkenttänsä on laaja, ulottuen erilaisista valmistelu- ja suunnittelutehtävistä tuotantovaiheen kautta aina valmiin kohteen ylläpitoon ja kunnostukseen saakka. Myös rakennettuun ympäristöön liittyvät erilaiset tehtävät kuuluvat rakennusinsinöörien toiminta-alueeseen. Asiantuntijatehtävien lisäksi rakennusinsinöörit toimivat erilaisissa ja eriasteisissa esimiestehtävissä. Rakennusmestari suunnittelee ja johtaa uudis- ja korjausrakennushankkeita. Hän voi työskennellä esimerkiksi työmaamestarina, joka johtaa erilaisia rakennustyömaan vaiheita. Kokemuksen myötä rakennusmestari voi edetä vastaavaksi työnjohtajaksi, joka johtaa ja valvoo rakennustöitä. Rakennusmestari voi työskennellä myös kiinteistön ylläpitoon liittyvissä tehtävissä. Rakennusmestarille soveltuvia työpaikkoja on rakennusliikkeissä, rakennusteollisuudessa, julkishallinnon organisaatioissa ja kiinteistöalalla. Rakennusarkkitehti on saanut rakennustekniikan lisäksi koulutusta rakennussuunnittelijaksi. Nämä tehtävät edellyttävät luovuutta, kokonaisuuksien hahmottamiskykyä ja hallintaa, sekä kykyä hyvään yhteistyöhön rakentamisen eri osapuolten ja viranomaisten kanssa. Ammattikorkeakouluista valmistuvien rakennusarkkitehtien koulutus on keskeytetty, mutta jo valmistunut ammattikunta työskentelee pääsuunnittelijoina, arkkitehtitoimistojen suunnitteluryhmien jäseninä, kuntien ja valtion palveluksessa sekä itsenäisinä yrittäjinä. RIA vaatii rakennusarkkitehtien oikeutta toimia pääsuunnittelijana muuttuvien määräystenkin jälkeen.

9


RIA vaatii rakennusarkkitehtikoulutuksen uudelleen käynnistämistä. Näin voidaan turvata korkealaatuinen rakennussuunnittelu sekä hyvän elinympäristön rakentaminen. Koulutuksen käynnistäminen takaa myös työelämässä olevien rakennusarkkitehtien mahdollisuuden päivittää tutkintonsa AMK-tutkinnoksi ja edelleen ylempään ammattikorkeakoulututkintoon. Yhdyskuntasuunnittelijan (ent. miljöösuunnittelijan) työ painottuu kaavoitukseen sekä rakennetun ympäristön kehittämiseen, mm. tie- ja väyläsuunnitteluun sekä jäte-, vesi- ja energiahuollon suunnitteluun. Yhdyskuntasuunnittelijan tärkeimpinä työkaluina ovat erilaiset suunnittelu- ja mallinnusohjelmistot. Työskentely tapahtuu esiselvitys-, suunnittelu- ja rakentamis- tai rakennuttajatehtävissä joko yritysten tai julkisten yhteisöjen palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Työ on luonteeltaan yhteistyötä asiakkaiden, viranomaisten, arkkitehtien ja eri alojen insinöörien kanssa. Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehdon nimi muuttui syksyllä 2011 yhdyskuntasuunnitteluksi. Aikaisempaan verrattuna opetus painottuu nyt enemmän yhdyskuntasuunnitteluun ja maisemasuunnittelun osuus on selkeästi pienempi.

Kaavion otsikkoteksti? .. .. RIAn jaseniston toimialajakauma 2011

Toimiala Talonrakennustoiminta 63% Maa- ja vesirakennustoiminta 8% Kiinteistö-, rahoitus- ja vakuutustoiminta 7% Yhdyskunta- ja miljöösuunnittelu 7% Materiaaliteollisuus 6% Opetus- ja tutkimustoiminta 3% Kauppa- ja markkinointitoiminta 3% Muu 2%

10

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015


Keskeiset linjaukset Laadukas osaaminen edellyttää tasokkaita ja riittäviä koulutusresursseja ja koulutuksen oikeaa profilointia. Korjausrakentamisen osuuden voimakas kasvu asettaa rakennusalalla työskenteleville uusia osaamisvaatimuksia ja tämä on otettava huomioon myös opetuksen sisällössä. Ammattikorkeakoulujen on huolehdittava siitä, että tuotantopainotteisia koulutusohjelmia on riittävästi tarjolla ja että ohjelmat sisältävät riittävästi työpaikkaopintoja vastaamaan työelämän odotuksia. Oppilaitosten on kannustettava opiskelijoita valitsemaan myös suunnittelupainotteisia koulutusohjelmia. Opiskelijoiden kiinnostusta alaan parantaisi oppilaitosten ja suunnittelualan työnantajien kiinteä yhteistyö. Koulutukseen ja oppimiseen on luotava lisää joustavuutta, jatkuvuutta ja nopeaa reagointikykyä. Työssä oppimista on kehitettävä myös ammattikorkeakouluissa ja opiskelijoita on motivoitava hankkimaan työelämän kokemusta jo varhaisessa vaiheessa. Koulutuksen kehittäminen edellyttää avointa vuorovaikutusta rakennus- ja kiinteistöalan sekä koulutusorganisaatioiden välillä. Koulutuksessa on hyödynnettävä yritysten osaamista. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyössä kehitetty koulutusjärjestelmä nopeuttaa ammattiin ja tutkintoon valmistuvien ihmisten työllistymistä toiveitaan ja taipumuksiaan vastaaviin tehtäviin. Näin myös yritykset saavat paremmin tarpeitaan vastaavaa työvoimaa.

11


Elinikäinen oppiminen on työelämässä arkipäivää. Oppimisen ja työn tulee limittyä luontevasti toisiinsa. Rakennusalan koulutuksen on annettava tähän valmiudet. Tiedonhankinta ja sen muuntaminen käytännön työtehtäviä palvelevaksi on yhä tärkeämpi osaamisen alue. Elinikäisessä oppimisessa myös yksilön aloitteellisuus ja vastuu ovat tärkeitä. Täydennyskoulutus on hyvä tapa kehittää osaamista. Sitä tarvitaan erityisesti johtamisessa, rakennuttamisessa, liiketaloudessa, asiakashallinnassa ja työturvallisuudessa. Korjausrakentamisen koulutus soveltuu hyvin täydennyskoulutukseen ja siksi korjausrakentamisen osuuden lisääntyessä on sen vaatimat tarpeet alan koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa otettava huomioon. Alan vetovoiman lisääminen ja opintonsa keskeyttäneiden määrän alentaminen ovat myös koulutusta antavien yksiköiden vastuulla.

12

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015


RIAn esitys ammattikorkea.. koulujen kehittamistarpeista Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskeisenä lähtökohtana tulee olla korkeakoulujärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Korkeakoululaitosta kehitetään yliopistoista ja ammattikorkeakouluista ja niiden välisistä yhteistyösopimuksiin perustuvista yhteenliittymistä muodostuvana kokonaisuutena. Korkeakoulujen profiloitumista vahvistetaan ja sektoreiden välistä työnjakoa selkeytetään. Toimipisteverkkoa tiivistetään ja tutkintojen ja koulutusvastuiden sisältöjä kehitetään molemmilla sektoreilla. Uudet ammattitaitovaatimukset ja voimakkaasti kehittyvä teknologia edellyttävät koulutuspanosten lisäämistä myös täydennyskoulutuksen alueella. Uusimman teknologian soveltaminen on oltava koulutuksessa määräävässä asemassa unohtamatta perinteisiä rakentamismenetelmiä ja materiaaleja. Tekninen tietotaito ei yksin riitä, vaan opiskelijoiden on ymmärrettävä myös yritystaloutta ja ihmisten johtamista. Edelleen heiltä odotetaan oma-aloitteisuutta, muutosten hallintataitoa, joustavuutta ja vastuuntuntoa. Myös terve taloudellinen ajattelu, yrittäjyys, asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys ovat toivottuja ominaisuuksia. Heillä pitää olla valmiudet kokonaisuuksien hallintaan ja oman työn suunnitteluun unohtamatta yhteistyökykyä rakennusprosessin lukuisten osapuolten kanssa.

13


Nykyinen koulutus eri ammattikorkeakouluissa on laadultaan epätasaista. Insinööritutkinnot eivät ole sisällöltään keskenään vertailukelpoisia. Kaikkien ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan koulutusvastuiden laatu ja sisältö tulee arvioida säännöllisesti, ja tulosten perusteella on valmisteltava kehittämisehdotuksia. Koulutuksen arviointiin tulee kehittää toimiva menettely, jonka tuloksia voidaan hyödyntää niin paikallisesti kuin kansallisella tasollakin. Ammattikorkeakoulujen on kehitettävä joustavia aikuiskoulutusmahdollisuuksia yhdessä työelämän kanssa. Jatkotutkintojen asema ja tarve on harkittava tarkoin vastaamaan työelämän tarpeita. Opettajien arvostus, työolosuhteet ja palkkataso on saatettava kilpailukykyisiksi muiden ammattivaihtoehtojen kanssa. Opettajien ammattitaidon parantamiseen ja kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työelämätietoutta parannetaan esimerkiksi avaamalla heille harjoittelumahdollisuuksia yrityksissä. Opettajalla on oltava mahdollisuus uudistumiseen ja urakehitykseen myös kansainvälisesti. Rakennusalalle tärkeät osaamisen erityisalueet kuten energiatehokkuus ja korjausrakentaminen tulee näkyä opetuksen kehittämisessä voimakkaammin. Erityisesti opettajaosaaminen tulee tältä osin varmistaa. Ammattikorkeakoulujen tulee erikoistua ja profiloitua osaamiskeskuksiksi yhteistyössä II-asteen koulutuksen järjestäjien ja yliopistojen kanssa.

14

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015


Koulutustarvetta tulee arvioida ja määritellä säännöllisesti. Tämä koskee niin annettavan opetuksen laatua, opiskelijamäärää kuin opintojen suuntautumista. Koulutuksen määrällisen mitoittamisen sekä suuntautumisvaihtoehtojen määrittelyn pitää tapahtua keskitetysti koko maan alueella. Ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmä kytketään nykyistä tiiviimmin tutkintojen suoritusaikaan ja suoritettuihin opintopisteisiin. Ammattikorkeakoulut suunnittelevat koulutustarjontansa siten, että tutkintoon johtava koulutus ja muu koulutus muodostavat työelämän tarpeisiin vastaavan yhtenäisen kokonaisuuden. Korkeakoulut huolehtivat siitä, että tutkinnon osien ja kurssien suoritusmahdollisuuksia on riittävästi tarjolla. Koulutus voidaan toteuttaa omaehtoisesti suoritettavana avoimena korkeakouluopetuksena ja/tai maksullisena täydennyskoulutuksena. Ammattikorkeakoulujen tarjoamia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on kehitettävä vastaamaan todellisia työelämän tarpeita. Rakennusarkkitehtikoulutus (AMK) on käynnistettävä uudelleen. Näin turvataan ammattitaitoisten rakennussuunnittelijoiden saatavuus myös tulevaisuudessa.

15


.. .. Patevoityminen Ammatillinen pätevyys on henkilön hallitsema tiedon ja taidon taso, joka takaa suunnittelun, rakentamisen tai kiinteistön hoidon suorittamisen hyvin ja laadukkaasti. Ammatillinen pätevyys koostuu ammatillisesta peruskoulutuksesta, kokemuksesta ja mahdollisesta lisäkoulutuksesta. Henkilöiden pätevyyksien määrittämisellä ja toteamisella pyritään ennakoivasti rakentamisen laadun parantamiseen ja virheettömyyteen sekä viranomaisohjauksen keventämiseen. Pätevyyden toteamismenettely kannustaa alan ammattilaisia uuden oppimiseen ja ammatilliseen kehittämiseen. Erityisesti rakennusalalla henkilöt tarvitsevat koulutuksen lisäksi paljon kokemusta pystyäkseen suoriutumaan yhä vaativammista tehtävistä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelijoilta ja työnjohtajilta tiettyä rakennushankkeen vaativuuden mukaista pätevyyttä. Viranomaissäädösten rinnalla on myös useita asiantuntijatehtäviin perustuvia pätevyyksiä. Lainsäädäntö edellyttää eräissä tehtävissä, kuten suunnittelijan ja työnjohtajan tehtävissä ammatillista kelpoisuutta, johon sisältyy rakennusalan tutkintoon kuuluvien tiettyjen kurssien suorittamista. Puolueeton ja luotettava FISE Oy:n ylläpitämä valtakunnallinen pätevyysrekisteri on tarpeen rakennusvalvonnan ja päteviä henkilöitä etsivien tilaajien työn helpottamiseksi.

16

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015


.. .. .. FISE:n Patevyysjarjestelma FISEn patevyysjarjestelma Todistus Lasku

Hakija

Hakemus/ uusinta

Lisäselvitys

Lisäselvityspyyntö

Ilmoitus päätöksestä

Pätevyyslautakunta Sihteeristö

Käsittelee hakemukset Toteaa pätevyydet Vastaa pätevyystenteistä

FISE Oy Nimittää pätevyyslautakunnat Vahvistaa pätevyysvaatimukset

Oikaisupyyntö

Oikaisulautakunta

PÄTEVYYSREKISTERI Ilmoitus päätöksestä

www.fise.fi

17


Yhteenveto Nuorten kiinnostuksen herättäminen rakennusalaan on tapahduttava työelämän tutustumisjaksojen ja työpaikkaharjoittelun avulla. Kiinnostavaa ja käytännönläheistä rakennusalaan liittyvää oppi- ym. materiaalia on tuotettava peruskouluihin, lukioihin ja ammattioppilaitoksiin. Matemaattis-luonnontieteellinen ajattelu ja koulutus on vietävä peruskoulutukseen. Yritykset on saatava yhteistyöhön paikallisten oppilaitosten kanssa kaikilla koulutusasteilla. Yhteistyöalueita ovat mm. oppimisympäristöjen ja opetusmateriaalien kehittäminen sekä opettajien valmiuksien lisääminen. Myös valmistuvien työllistymisen seuranta ja koulutuksen suuntaaminen työelämän tarpeiden mukaan ovat sopivia yhteistyöalueita. Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteyksiä ja aluevaikuttavuutta tarkastellessa tulee olla selkeät laatukriteerit ja rahoitusperusteet. Koulutustarjonnan mitoituksessa koulutusaloittain on otettava huomioon alakohtaiset tarpeet. Rakennetun ympäristön klusterissa tulee olemaan määrällistä vajetta useissa ammattiryhmissä. Esimerkiksi rakennesuunnittelijoiden, infra-alan ammattilaisten sekä LVI-insinöörien koulutusmäärät ovat liian pieniä. Annettavan koulutuksen laatuun vaikuttaa keskeisesti opettajien ammatillinen taso. Varsinkin ammattiaineiden opettajien täydennyskoulutusmahdollisuuksia on parannettava nykyisestään.

18

RIA ry | Koulutuspoliittinen ohjelma 2015


Rakennusalan koulutusohjelmien opiskelijat ja opettajat on pidettävä tietoisina pätevyyksiin sisältyvistä koulutusvaatimuksista. Ammattikorkeakoulujen tarjoamia ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja on kehitettävä vastaamaan työelämän tarpeita. Tämän ohjelman perusteella RIAn liittohallitus tekee vuosittain päätökset kulloinkin suoritettavista koulutuspoliittisista toimenpiteistä.

Lähteet Tätä ohjelmaa laadittaessa on käytetty taustamateriaalina mm. seuraavia lähteitä: Koulutuspoliittinen ohjelma 2011 (Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA) Suomi 2015 -ohjelman raportit 1–5 (Sitra 2000 – 2002) Insinööriopinnot lähellä työelämää (Hämeen ammattikorkeakoulu 2006) Hyvän insinöörikoulutuksen idea (Insinööriliitto 2006) Ammattikorkeakoulujen rakennustekniikan koulutuksen kehittäminen 2007 (RT/AMK yhteistyöraportti) Kiinteistö ja rakentamisalan koulutus- ja osaamisbarometri 2008 (RIL) Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008 – 2011 (Opetusministeriö 2008) Selvitys ammatillisten osaamistarpeiden ennakointimallista 2009 (Opetushallitus 2009) Korkeakoulujen laadun ja vaikuttavuuden vahvistaminen – sivistyspoliittisen ministeriryhmän kannanotto korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen vauhdittamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010) Koulutus ja työvoiman kysyntä 2020 (Opetushallitus 2009) Valtakunnallinen ammatillisten osaamistarpeiden ennakointi, VOSE-projektin raportti 2008 – 2012 (Opetushallitus 2011) Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) vuosille 2011–2016 (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011)

19


Design: Mainostoimisto Aihe | Paino: Offsetpaino L. Tuovinen 3/2012

RakennusinsinÜÜrit ja -arkkitehdit RIA ry PL 357 (Albertinkatu 23 A) | 00121 Helsinki | Puh. (09) 612 2770

www.ria.fi

RIA koulutuspoliittinen esite  

RIA koulutuspoliittinen esite

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you