Issuu on Google+

Tulevaisuus on pohjoisessa EU-rahoitusohjelmien tuloksia Pohjois-Suomessa


Monipuolisten mahdollisuuksien Pohjois-Suomi näyttää tietä Raikkaita ideoita pohjoisesta! Business Kitchenin Polar Bear Pitch kokosi yhteen pääomasijoittajia ja startup-yrityksiä karnevaalihengessä. Sosiaalisen median kautta markkinoitu tapahtuma sai runsaasti näkyvyyttä kansainvälisesti.

Ohjelmakaudella 2007—2013 Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat muodostivat Pohjois-Suomen suuralueen. EU:n pohjoisin, 44 % Suomen maapinta-alasta ja 12,1 % väestöstä kattava alue on monimuotoinen: sieltä löytyy kasvukeskuksia, harvaanasuttuja maaseutualueita ja erämaata, korkean teknologian, kemianteollisuuden, matkailun ja arktisten alueiden osaamista, vahva luonnonvara-ala ja vientiteollisuutta.

A

luetta yhdistäviä piirteitä on kuitenkin monia. Kaupungit ja maakun-

kasvun edistämiseen, saavutettavuuden parantamiseen ja vetovoimatekijöiden

väki vähenee harvaan asutuilta alueilta. Mikroyritysten suhteellinen

vahvistamiseen. Kasvua on haettu viennistä. Luoviin aloihin ja palvelualaan on

määrä alueella on suuri: alle 10 henkeä työllistävien yritysten osuus on 93 %

2

kehittämistyössä on panostettu innovaatiokilpailukyvyn lisäämiseen, yritysten

takeskukset sekä kaivos- ja matkailupaikkakunnat kasvavat, mutta

satsattu enemmän kuin maassa keskimäärin.

koko yrityskannasta, yli 50 henkeä työllistäviä on vain 1 %. Koko 2000-luvun

Suurteollisuuden menetettyjen työpaikkojen tilalle on noussut uusia pien-

jatkunut voimakas teollisuuden rakennemuutos on koskettanut koko Pohjois-

yrityksiä ja vahvistumassa on uusia toimialoja. Arktisen alueen merkityksen

Suomea ja vienyt tuhansia suurteollisuuden työpaikkoja metsä- ja ICT-aloilta.

kasvaessa pohjoisten olosuhteiden ymmärtäminen yhdistettynä eri alojen

Haasteet ovat pakottaneet aktiivisesti etsimään ja tukemaan kullekin

osaamiseen on Pohjois-Suomen erityinen vahvuus. Älykkäästi erikoistumalla

maakunnalle ominaisia vahvuuksia ja osaamista. Yhteistyötä on tiivistetty niin

on rakennettu merkittäviä osaamiskeskittymiä, joiden välinen yhteistyö tuottaa

alueen sisällä kuin kansainvälisestikin. EU-rakennerahastojen tuella tehdyssä

innovatiivisia tuloksia. Tulevaisuutta tehdään Pohjois-Suomessa jo tänään.


Lappi

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaa

Matkailu

Prosessiosaaminen

ICT

†† Kv-markkinointi

†† Prosessiteollisuuden testausympäristö

Painettava elektroniikka

†† Luonnonvaraosaaminen

Kemia

Metalli

Luovat alat ja kulttuuri

†† Mm. akkumateriaalien tutkimus- ja

†† Ultralujat teräkset

†† Poikkisektoriaalisuus

­testausympäristö

Kaivannaisteollisuus

†† Elokuva

Hyvinvointiosaaminen

†† Kulutus- ja innovaatioympäristöt

†† Musiikki

†† Mm. toimintakyvyn mittaaminen

Puhtaat teknologiat ja energia

Hyvinvointi

ICT

†† Vesi- ja ilmaosaaminen

†† Palvelurakenteet

†† Langaton tiedonsiirto

†† Uusiutuva energia

†† Fysiologia

Oppimisalustat ja -ympäristöt

Terveys- ja hyvinvointiala

†† Kylmäosaaminen

†† Verkko-opetus

Matkailu

Kaivannaisteollisuus

Yrittäjyyden toimintaympäristö

†† 2. asteen koulutus †† Sosiaaliset vaikutukset †† Kv-yhteistyö †† Kansainvälinen toiminta (yhteistyö Venäjä, Ruotsi, Norja) †† Teollisuus (suurteollisuus, alihankinta) †† Saamelaiskulttuuri

Älykkäästi erikoistumalla on rakennettu merkittäviä osaamiskeskittymiä, joiden välinen yhteistyö tuottaa innovatiivisia tuloksia.”

3


T&K-ympäristöjä kehittämällä infrastruktuuria innovaatioille ja etumatkaa osaamiselle

Pohjois-Suomessa on panostettu tutkimus- ja kehitysinfrastruktuurin kehittämiseen. Tavoitteena on ollut parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja edistää niiden kasvua sekä alueen vetovoimaa yritysten näkökulmasta. Samalla on luotu huippumoderneja oppimisympäristöjä koulutusorganisaatioiden käyttöön. Yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä varmistetaan etumatka osaamisessa kunkin alueen vahvoilla aloilla.

4


Proto Design – rajoja ylittävä tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiolaboratorio­ verkosto Lapissa

L

osaamisesta, saavat kokemusta oikeiden asiakastöiden tekemisestä ja tärkeitä kontakteja työelämään. Uusimman teknologian tuntemus siirtyy yrityksiin heidän valmistuttuaan. Tuotekehitysympäristöjen käyttöaste on korkea, koska ne on huolellisesti suunniteltu vastaamaan sekä yritysten että oppilaitosten tarpeita. Verkostosta on löytynyt yrityksille yhteistyökumppaneita uusien tuotteiden suunnitteluun, tuotantoon ja testaukseen, ja tiedon lisääntyminen muiden erityisosaamisesta on tiivistänyt myös oppilaitosten välistä yhteistyötä.

ympäristöjä, jotka ovat kohtuullisin kustannuksin niiden käytettä-

Matka suunnitelmasta valmiiksi tuotteeksi lyhentynyt

apin mikro- ja PK-yritykset tarvitsevat kasvunsa tueksi tuotekehitysvissä. Innovaatiotoiminnan edistämiseksi tarvitaan myös osaamisen

Marttiini Oy:lle Proto Design -hankkeesta on ollut hyötyä sekä uusien tuottei-

verkostoa, joka ylittää rajoja elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä sekä niiden

den kehittämisessä että prototyyppien viemisessä tuotantoon. "Aikaisemmin

sisällä. Proto Design -hankekokonaisuus suunniteltiin vastaamaan näihin tar-

uusien tuotteiden mallit tehtiin hitaana ja kalliina käsityönä, joten niitä ei voi-

peisiin. Sen tavoitteena oli yhdistää koko alueen erikoisosaaminen muotoilun,

nut toteuttaa useampia. Jos valitussa mallissa havaittiin ongelma tuotannol-

tutkimuksen, materiaalituntemuksen, markkinoinnin ja tekniikan aloilla tut-

listamisvaiheessa, se piti tehdä alusta asti uudelleen", toteaa Marttiini Oy:n

kimus-, tuotekehitys- ja innovaatiolaboratorioverkostoksi, jonka laitehankin-

toimitusjohtaja Päivi Ohvo. Proto Design -hankkeen mahdollistaman 3D-tulos-

noista ja asiantuntijuuden yhdistämisestä hyötyisivät koko alueen elinkeino-

timen ja oppilaitosyhteistyön ansiosta erilaisten vaihtoehtojen testaaminen ja

elämä ja oppilaitokset.

Tuotekehitysympäristöjen käyttöaste on korkea Vuosina 2011–2014 toimineessa Proto Design -hankekokonaisuudessa on ollut mukana 70 yritystä, viisi oppilaitosta ja yli 300 opiskelijaa. Hankkeessa kehitettiin oppilaitosten testaus- ja tuotekehitysym-

virheiden korjaaminen on helppoa, edullista ja nopeaa. "Proto Design -hankkeen mukanaan tuomat mahdol-

Hankekokonaisuudessa on ollut mukana 70 yritystä, viisi oppilaitosta ja yli 300 opiskelijaa. ”

päristöjä sekä toimintamalli, jonka ansiosta yritykset saavat nopeasti apua tuotekehitykseen: opiskelijoilta

lisuudet helpottavat toimintaa Lapissa huomattavasti. Ilman sitä joutuisimme tilaamaan protot alihankintana paljon kauempaa ja tyytymään huonompaan laatuun. Hankeyhteistyö on nopeuttanut matkaa suunnitelmasta valmiiksi tuotteeksi huomattavasti", hän kertoo Mukana olleiden oppilaitosten yrityksille suunnattuja palveluja viedään eteenpäin maksullisena toimintana hankkeen päätyttyä. Kustannusten sopivalla tasolla

suunnitteluun ja prototyyppien toteutukseen, hankehenkilökunnasta asiantun-

pitämiseen auttaa se, että laboratoriotiloja käyttävät oppilaitokset huolehtivat

tevaa apua ja käyttöönsä uusinta teknologiaa. Opiskelijat hyötyvät toistensa

infrastruktuurin ylläpidon kustannuksista.

Marttiinin uuden taittoveitsen kahvan pinnan rasterointia­ ­testattiin 3D-tulostettujen mallien avulla. Centria-ammattikorkeakoululla sijaitseva akkumateriaalien testausympäristö on ainutlaatuinen Euroopassa.

Roadscannersin tienpinnan lasermittalaitteen teline valmistettiin Kemi-Tornion ammatti­ korkeakoulun (nyk. Lapin AMK) JaloteräsStudiossa. Työssä mukana olivat kone- ja tuotantotekniikan insinööriopiskelijat. Kuva: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

5


Logmer Forest valmistaa ultralujista teräksistä keveitä ja polttoainekustannuksissa säätöä tuovia kuormaimia metsätyökoneisiin. Ultralujan teräksen paikallista ominaisuuden muuttamista laserlämpökäsittelyllä.

Ultralujien terästen­ huippuosaamista Pohjois-Pohjanmaalla

T

maakunnan rajat ylittävässä verkostossa. Hankkeilla on tuettu tutkimustoimintaa ja tutkimusympäristöjen kehittämistä sekä verkostojen rakentamista niin alueellisesti kuin kansainvälisestikin. Ultralujien terästen tutkimukseen liittyviä

urvallisuus- ja tehokkuusvaatimusten lisääntyminen ja energian

ympäristöjä laitteineen on Oulun yliopiston lisäksi Lapin ammattikorkeakoululla

hinnan nousu vaativat konepajateollisuudessa käytetyiltä materiaa-

ja Centria-ammattikorkeakoululla sekä Nivalan ja Raahen tuotantostudioissa.

leilta keveyttä ja kestävyyttä. Ultralujien terästen kysyntä ja tutkimus

onkin lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Vaikka teräs materiaalina on tunnettu kauan, tutkijat tekevät yhä uusia

Tutkimuksen rinnalla nostetta alueen yrityksille

löytöjä sen ominaisuuksista. Tulevaisuuden teräksiä ei ole vielä keksitty, mutta

Ultralujien terästen tutkimus- ja kehittämistyötä jatketaan edelleen ottamalla

niitä kehitetään määrätietoisesti Pohjois-Pohjanmaalla. Oulun seudulla on ollut

mukaan teräksiä tuottavien yritysten lisäksi teräksiä hyödyntäviä yrityksiä.

merkittävää terästeollisuutta 1960-luvulta lähtien ja terästutkimukseen on

Nivalassa sijaitseva ELME Studio on yrityspalvelukonsepti, jonka asiantuntijat

panostettu Oulun yliopistossa jo kauan. Osaamisen kertymisen myötä Ruukin

palvelevat Oulun alueen metallin ja elektroniikan mekaniikan alan yrityksiä

tehtaalla tehtiin 2000-luvun alussa suorakarkaisuinnovaatio, jonka ansiosta

niiden kilpailukyvyn kohottamiseksi tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuk-

kehitettiin uusi prosessi ultralujien terästen valmistamiseen.

sen keinoin. Sen joustava modulaarinen 600 kW:n lämpökäsittelylinjasto on

Osaamisen verkostossa teollisuutta ja oppilaitoksia yli maakuntarajojen Osaamista vahvistamaan perustettiin vuonna 2006 Oulun yliopiston Terästutkimuskeskus (CASR, Centre for Advanced Steels Research), jonka seitsemän tutkimusryhmää ovat terästutkimuksen kansainvälistä kärkeä. Terästutkimuskeskukseen on koottu osaamista koko teräksen valmistusketjun varrelta. Yhteistyö suurten teräsvalmistajien kuten Ruukin ja Outokummun kanssa on auttanut luomaan toimivat suhteet teollisuuteen.

6

Maailmanlaajuisesti merkittävää osaamista on viety eteenpäin EAKRhankerahoituksen tuella yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä

tutkimus- ja oppimisympäristönä ainutlaatuinen. Vastaavia induktiolinjoja on maailmalla tutkimuskäytössä vain muutamia.

Maailmanlaajuisesti merkittävää osaamista on viety eteenpäin EAKR-hankerahoituksen tuella yritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä maakunnan rajat ylittävässä verkostossa.”

Tutkimus- ja kehittämistoiminnassa mukana olevia yrityksiä ovat mm. kulutus- ja suojausteräksiä valmistava Miilux ja metsätyökoneiden kuormaimia valmistava Logmer Forest. Tavoitteena on tuoda esille pohjoissuomalaisten yritysten osaamista maailmanlaajuisesti arvostetun tutkimustoiminnan rinnalla. Samalla lisätään koko alueen houkuttelevuutta alan yritysten sijoittumispaikkana.


Tutkimus- ja testaus­ infrastruktuurin kehittäminen on vahvistanut edelleen osaamista ja tutkimuksen alueellista, kansallista ja kansain­ välistä vaikuttavuutta.”

Tulevaisuuden akku­ materiaaleja kehitetään Keski-Pohjanmaalla

M

tutkimus- ja testausympäristön rakentamisesta. Vastaavia ympäristöjä ei ollut Euroopassa, vaan alueen yritykset hankkivat palvelut Japanista. Ympäristö vastaisi myös alueen oppilaitosten tarpeisiin ja sen myötä olisi mahdollisuus tiivistää yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Akkumateriaalien tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseksi perustettiin AKKU-hanke, jossa yritysten

obiililaitteilla ja sähköautoilla on ainakin kaksi yhteistä tekijää:

lisäksi mukana olivat Centria-ammattikorkeakoulu, Kokkolan yliopistokeskus

sen lisäksi että ne ovat yhä tiiviimmin osa tulevaisuuden arkea

Chydenius ja Teknologiakeskus KETEK Oy.

kaikkialla maailmassa, molempien kehittäminen vaatii yhä

vaa kemian- ja prosessiteollisuuden osaamista, jota akkumateriaalien tutkimuk-

Panostus tutkimusinfrastruktuuriin on hyödyttänyt koko aluetta

sessa tarvitaan, sekä alan huippuyrityksiä. ”Teollisen toiminnan pitkä historia

Hankkeen näkyvin tulos on vuonna 2012 valmistunut akkumateriaalien testaus-

Kokkolan alueella on luonut vahvan osaamispohjan, johon perustuen voidaan

ympäristö, joka sijaitsee Centria-ammattikorkeakoulun laboratoriotiloissa. Siellä

harjoittaa tehokkaasti liiketoimintaa prosessiteollisuuden alalla. Ammatti- ja

sijaitsivat jo ennestään akkumateriaalien tutkimuksessa käytettävä kemiante-

ammattikorkeakoulun sekä yliopiston houkuttelevat opiskelumahdollisuudet

ollisuuden koetehdas ja laboratorio, joten samalla koottiin tehokkaasti yhteen

takaavat osaavan työvoiman saatavuuden”, toteaa kehityspäällikkö Janne Mar-

olemassa olevat resurssit ja infrastruktuuri. Tutkimus- ja testausinfrastruktuurin

jelund Freeport Cobalt Oy:stä, jonka koboltinrikastamo sijaitsee Kokkolassa.

kehittäminen on vahvistanut edelleen osaamista ja tutkimuksen alueellista,

Muun muassa akkumateriaalina käytettäviä kemikaaleja valmistava yritys on

kansallista ja kansainvälistä vaikuttavuutta. Akkumateriaalien testausympäristö

maailman suurin koboltin jalostaja sekä tuottaja.

on ollut tiiviissä käytössä valmistumisestaan lähtien. Ympäristön laajentaminen

tehokkaampia akkuja ja parempia akkumateriaaleja. Kokkolan seudulla on vah-

Kehittämisessä mukana yritykset, koulutusorganisaatiot ja julkinen sektori

tulee pian ajankohtaiseksi, sillä se on varattu vuosiksi eteenpäin. Alan yrityksille ja sitä kautta koko alueelle hyöty on ollut suuri. ”Viimeaikainen tutkimusresurssien sekä -ympäristön kehitys ovat edelleen parantaneet

Keski-Pohjanmaan vahvan toimialan kehittämiseksi koottu litiumklusteri

liiketoimintamahdollisuuksia Kokkolassa. Osaltaan innovaatioympäristön kehit-

muodostuu asiantuntijaverkostosta, johon kuuluvat alueelliset tutkimus- ja

täminen oli vaikuttamassa päätökseen investoida litiumioniakkumateriaalien

kehittämisorganisaatiot, koulutusorganisaatiot, alueellista elinkeinotoimintaa

tuotantokapasiteetin laajentamiseen Kokkolassa eikä jollain toisella potentiaa-

edistävät organisaatiot, teollisuus sekä alueelliset rahoittajaorganisaatiot. Kehit-

lisella alueella”, kertoo Janne Marjelund Freeport Cobaltista.

tämistoiminnassa mukana olleet yritykset tekivät aloitteen akkukemikaalien

7


Kansainvälisyys on näkyvä osa kaikkea Business Kitchenin toimintaa. Yrityksiä kannustetaan kansainvälistymään, yhteisön virallinen toimintakieli on englanti ja 30 % kävijöistä on ulkomaalaisia.”

Uuden ajan yritystoimintaa kehitetään verkostoissa Pohjois-Suomi menetti tuhansia suurteollisuuden työpaikkoja metsä- ja ICT-alalta ohjelmakauden aikana. Haastavassa tilanteessa työpaikkojen säilymistä ja kasvun vauhdittamista on tuettu suorilla yritystuilla, mutta hyviä tuloksia innovatiivisen yritystoiminnan käynnistämisestä ja yritystoiminnan kansainvälistymisestä on saatu myös hanketoiminnalla. Hankkeilla on edistetty myös eri alojen verkostoitumista alueiden sisällä ja luotu edellytyksiä toimialojen rajat ylittävälle liiketoiminnalle.

elävöittämiseksi Oulun ydinkeskustaan avattiin vuonna 2012 dynaaminen innovaatioyhteisö Business Kitchen. Business Kitchen on Oulun yliopiston, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun kaupungin yhteisponnistus, jossa kehitetään ja tuetaan yritystoimintaa monialaisesti. ”Olit opiskelija, yritys tai työtön, tämä on aina oikea paikka”, avaa Terho Jylhälehto, toinen Business Kitchenin Development Managereista. ”Päätavoitteitamme on tukea seudun kasvua ja kansainvälistymistä Oulun alueen erikoisosaamista hyödyntäen.”

Eloa ja vetovoimaa alueen elinkeinoelämään Business Kitchen on saavuttanut tavoitteensa kaikilla mittareilla mitattuna. Alueelle on syntynyt runsaasti uutta yritystoimintaa ja jo toimivia yrityksiä on kannustettu kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Kahden toimintavuoden

Business Kitchenistä vauhtia kasvuun ja kansainvälistymiseen

O 8

aikana uusia yrityksiä on perustettu kaikkiaan noin 350 ja startup-yrityksille saatu merkittävät 40 miljoona euroa pääomasijoituksia. Kaiken kaikkiaan yritysrahoitusten määrä on kasvanut Oulun alueella huomattavasti Business Kitchenin aikana. Ydinkeskustan toimitilat ovat parin toimintavuoden aikana iskostuneet kaikkien yrittäjähenkisten mieliin paikkana, jonne on helppo tulla. "Tilo-

ulun alueella on pitkät perinteet elinkeinoelämän ja korkea-

jen loistava sijainti on ehdottomasti auttanut tavoitteiden saavuttamisessa"

koulujen yhteistyöstä, ja alue on tunnettu yrittäjähenkisyydestä

kertoo Johanna Bluemink, Business Kitchenin toinen Development Manager.

sekä vahvasta tietotekniikkaosaamisesta. Yrittäjäystävällisen

”EAKR-rahoituksella on rahoitettu paljon olennaisia, toiminnan lähtökohtaisesti

imagon vahvistamiseksi ja yrityshautomotoiminnan sekä alueen talouden

mahdollistavia perusasioita ja tuettu yrityskehitystoimintaa”, Bluemink jatkaa.


Pallas-Yllästunturin kansallispuisto luonto­ mat­kailun ­huippukohteeksi

K

ansallispuistot ovat mieluisia kohteita Lapissa matkaileville: suosituimmassa Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa vierailtiin 2013 lähes 490 000 kertaa. Kävijämäärien kasvaessa kestävyyden näkö-

kulmasta olisi hyvä, jos matkailijat yöpyisivät puiston lähikylien palvelujen äärellä. Samalla paikallinen yritystoiminta hyötyisi matkailusta enemmän. Kylästä kylään vaeltaminen on tuttua Keski-Euroopasta, mutta tämän matkailumuodon tuominen Lappiin vaatii palvelujen, reittien ja opasteiden kehittämistä sekä tuotteistamista. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on kehitystoimiin ryhdytty Metsähallituksen johdolla Kylästä kylään - kesämatkailun kehittäminen -hankekokonaisuudessa. Mukana on ollut yli 100 yritystä ja kaikki alueen kunnat.

Koulutusta, reittien parantamista ja kansainvälistä verkostoitumista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ympärille on ryhdytty rakentamaan yhteistyöllä kansainvälisesti vetovoimaista, helposti löydettävää ja käytettävää palveluiden verkostoa. Reittihankkeissa on parannettu suosituimpien reittien kestävyyttä soraamalla, uusittu perinteisiä pitkospuita ja kokeiltu pitkospuumateriaalina myös terästä. Muitakin rakenteita on parannettu, ja Yksi Business Kitchenin toiminnan kulmakivistä on yhteisöllisyys. Kahdessa kerroksessa sijaitsevat monikäyttöiset tilat ovat kaikille avoimia. Presefy ratkaisee monia diaesitysten pitämiseen liittyviä ongelmia. Esimerkiksi esityksen ohjaus sujuu helposti älylaitteella, minkä vuoksi esiintyjä on vapaa liikkumaan yleisön joukossa.

uusitut opasteet ohjaavat retkeilijät kylien palvelujen äärelle. Kansallispuistojen kestävän käytön varmistamiseksi matkailijamäärien lisääntyessä matkailuyritysten ja oppaiden koulutus on tärkeää. ESR-rahoituksella on koulutettu matkaoppaista ja alueen matkailuyrittäjistä luontomatkailun edelläkävijöitä, jotka osaavat toiminnassaan huomioida muut puiston käyttötavat, kuten poronhoidon.

Yhteisön perustoimintaa rytmittävät moninaiset tapahtumat, joista kahdesta

Kylästä kylään -hankekokonaisuudessa on verkostoiduttu alueellisesti ja

on muodostunut runkotapahtumia. Runsaasti kansainvälistäkin huomiota saa-

kansainvälisesti. Toimintaansa laajentavat ja kansainvälisille markkinoille

nutta Polar Bear Pitchiä ja Midnight Pitch Festiä järjestävät kaikki avainpelurit.

suuntautuvat yritykset toimivat yhteistyössä kansallispuistomatkailun

”Tapahtumissa ja kaikessa toiminnassa muutenkin on oululainen meininki: teh-

suunnittelussa, ennakoinnissa ja ohjauksessa. Kehittämisohjelmaan kuului

dään yhdessä eikä työtunteja lasketa”, Bluemink naurahtaa.

myös Pallas-Yllästunturin kansallispuiston liittäminen European Charter for

Vaikka hankekausi loppuu, Business Kitchen jatkaa. ”Myös Oulun kaupun-

Sustainable Tourism -ohjelmaan. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto hyväk-

gilla on vahva tahtotila tällaiseen toimintaan. Vedämme paljon kansainvälisiä

syttiin ohjelmaan heinäkuussa 2013 ja kehittää nyt muiden kansainvälisesti

ja vaikutusvaltaisia vieraita. Seuraavaksi meille tulee puhumaan Yhdysvaltain

merkittävien luontomatkailualueiden kanssa suojelualueiden matkailua.

Suomen-suurlähettiläs”, Bluemink kertoo.

”Olemme erittäin kiitollisia Business Kitchenin olemassaolosta” Oululainen neljän hengen startup-yritys Presefy on ollut Business Kitchenin toiminnassa mukana alusta lähtien. ”Olemme saaneet täältä erinomaiset puitteet työskentelyyn ja yhdessä tekemiseen”, kertoo Presefyn markkinointipäällikkö Hannu Kärki. Puitteilla hän tarkoittaa kaikkea aina toimitiloista rahoituksen hankkimiseen ja muihin käytännön neuvoihin sekä tärkeisiin verkostoihin. Toimitusjohtaja Eero Rönkkö on samoilla linjoilla: ”Business Kitchenillä työskennellessä on jatkuvasti tietoinen Oulun startup-tapahtumista ja -palveluista, ja verkostoituminen on helppoa.” Business Kitchenin tavoin Presefy uskoo avoimuuteen, yhteen pelaamisen ja synergiaetuihin. ”Äskenkin tuolla kahvipöydässä löydettiin ohimennen apua laajentumissuunnitelmiimme”, Kärki paljastaa.

Kuva: Metsähallitus/Olli Autto


Saavutettavuudella tasa-arvoa Pohjois-Suomen sijainti ja sen harva asutus asettavat haasteita saavutettavuuden jokaiselle osa-alueelle. Elinkeinoelämä tarvitsee toimivia liikenneyhteyksiä maalla, vedessä ja ilmassa. Alueen osaamista ja resursseja tulee tuoda voimakkaasti esille, jotta muu maailma osaisi tarttua sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Ohjelmakaudella 2007-2013 saavutettavuutta on parannettu suurilla infrastruktuurin kehittämis- ja imagohankkeilla. Väen vähetessä tarvitaan myös uusia tapoja toteuttaa palveluja. Tähän tarpeeseen on vastattu tietoliikenneyhteyksiä ja sähköisiä palveluja kehittämällä.

Keski-Pohjanmaalla tieto kulkee käyttäjien omistamassa avoimessa maakuntaverkossa

N

ykyaikaiset tietoliikenneyhteydet eivät ole itsestäänselvyys harvaan asutuilla alueilla. Kaupallisille toimijoille nopeiden yhteyksien rakentaminen ei ole kannattavaa, koska palveluille ei ole tar-

peeksi käyttäjiä. Harvaan asutuilla alueilla yksityishenkilöiden ja yritystoimin-

nan lisäksi nopeat yhteydet auttavat myös julkisen palveluverkoston ylläpitoa. Niiden avulla mahdollistuvat esimerkiksi lääkärin konsultointi ja viranomaisneuvottelut videopuheluyhteyksillä. Keski-Pohjanmaalle rakennettiin EAKR-rahoituksella valokuitupohjainen verkkopalvelualusta, johon kuuluvat kaikki alueen 12 kuntaa. Sen omistavat käyttäjät: yritykset, kunnat, kotitaloudet ja kuntayhtymät. Verkkoa ylläpitää käyttäjien omistama osuuskunta ja se toimii open access -periaatteella: palveluja sinne voi tarjota kuka tahansa. Koska osuuskunta on voittoa tavoittelematon, tiedonsiirto verkossa on edullista. Ja nopeaa - vähintään 100 Mbit/s. Keski-Pohjanmaan maakuntaverkko on maantieteellisesti Suomen suurin avoin, kokonaan valokuidusta rakennettu ja täysin käyttäjiensä omistama

Helppokäyttöiset Virtu-palvelupisteet ovat samanlaisia kaikkialla Lapissa. Se helpottaa asiakkaiden ohjeistusta. Kosketusnäyttö ohjaa käyttäjää, eikä hänen tarvitse osata edes käynnistää konetta itse.

10

maakuntaverkko. Maakuntaverkon kehittämistä jatketaan yhteistyössä EteläPohjanmaan kanssa. Useamman verkon liittäminen yhteen kasvattaa käyttäjämääriä ja tekee siitä houkuttelevamman palveluntarjoajille.


Lappi on sähköisten sosiaali- ja terveys­ palvelujen kehittämisen eturintamassa

P

Tarpeiden kartoitusta ja palvelujen kehittämistä on jatkettu asiakasnäkökulmasta. Mukaan on otettu kolmannen sektorin toimijoita, jotta kaikki alueen sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut olisivat saatavilla samasta osoitteesta tuottajasta riippumatta. Tuloksena syntyi Virtu - virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus, joka palvelee sekä kuntalaisia että ammattilaisia.

Asioida voi palvelupisteissä tai omalta koneelta alvelujen keskittyminen kaupunkeihin aiheuttaa todellisen haasteen

Kuntiin rakennetuissa kosketusnäytöllisissä Virtu-palvelupisteissä asiakkaat

sosiaali- ja terveyspalvelujen tasa-arvoiselle saatavuudelle harvaan

voivat käyttää kaikkia keskuksen palveluja videoneuvotteluyhteydestä verkko-

asutussa Lapissa. Sähköisten palvelujen kehittäminen perinteisen pal-

asiointiin. Käyttäjän sähköistä tunnistamista vaativissa palveluissa käytetään

velutarjonnan tueksi ja vaihtoehdoksi onkin nähty välttämättömyytenä. Pienten

kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelua. Järjestelmä on integroitu kansa-

kuntien resurssit eivät olisi yksin riittäneet, joten Lapissa on yhdistetty voimat

laisen asiointitiliin, jonka kautta voi asioida poliisin, maistraatin ja TE-keskuksen

kattavan palvelujärjestelmän luomiseksi. Mukaan lähtivät kaikki kunnat, Lapin

kanssa. Virastojen keskittäessä palvelujaan verkkoon Virtu-palvelupisteet ovat

ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirit, Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

osaltaan varmistaneet myös niiden palvelujen saatavuuden alueilla, joissa tie-

ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Työtä on tehty pitkäjänteisesti:

toliikenneyhteydet ovat puutteelliset. Halutessaan asiakas voi ladata omalle

tulosten tulee olla hyödynnettävissä pitkään ja jatko palvelujen ylläpidolle var-

koneelleen maksuttoman videoneuvotteluohjelman ja käyttää kaikkia palve-

mistetaan vastuiden jakamisella ja sopimuksilla.

Liikkeelle ammattilaisten tarpeista Sähköisten palvelujen kehittäminen aloitettiin rakentamalla tietoturvalliset

luja myös kotonaan. Keskuksen kautta on saatavilla monipuolisesti sähköisiä palveluita erilaisista laskureista neuvontaan ja ohjaukseen. Virtu-palveluna on järjestetty myös ryhmämuotoinen depressiokoulu, jonka tapaamiset järjestettiin videoneuvotteluyhteytenä ja niihin pystyi osallistumaan omasta kotoa.

videoneuvotteluyhteydet Lapin kuntien sosiaali- ja terveysalan toimipisteisiin.

Kokemusten perusteella sähköisten palvelujen kehittäminen on vahvista-

Niiden avulla konsultointi, palaverit ja asiakastapaamiset onnistuvat paikasta

nut asiakkaiden osallisuuden kokemusta, lyhentänyt jonotusaikoja ja säästänyt

riippumatta ja tiedonsiirto on nopeaa ja turvallista. Sähköinen ajanvarausjär-

resursseja tekemällä prosesseista sujuvampia. Virtuaalinen sosiaali- ja terveys-

jestelmä, verkkoasiointi ja sähköiset lomakkeet tekevät prosesseista sujuvampia

palvelukeskus on kattavimmin sosiaali- ja terveyspalveluja sähköisesti tarjoava

sekä asiakkaille että työntekijöille. Tietosuoja ja tietoturva on kaiken lähtökoh-

järjestelmä Suomessa ja ainutlaatuinen siinä, että sen kehittämisessä on onnis-

tana. Osana kehittämistyötä rakennettiinkin verkko-oppimisympäristö asiantun-

tuttu aidosti vastaamaan koko alueen tarpeisiin.

tijoille, jotta he voisivat helposti päivittää osaamistaan.

Suosituimpia palveluita Sähköinen ajanvaraus: 100 000 käyttökertaa vuonna 2013 Toimeentulotukilaskuri: 70 000 käyttökertaa vuonna 2013

11


Kaivannaisalan tutkimusta ja koulutusta koko PohjoisSuomen yhteistyönä Maailmantalouden uusien kasvualueiden kysyntä lisää metallien ja malmien kulutusta. Pohjois-Suomessa on 2000-luvulla avattu useita uusia kaivoksia, ja alueen lupaavat malmiesiintymät ovat taloudellisesti merkittäviä myös tulevaisuudessa epävakaasta taloustilanteesta ja malmien hinnanmuutoksista huolimatta. Pohjois-Suomessa kaivosalaan suuntautuu suuria odotuksia, mutta samalla sen kehittämisessä halutaan panostaa luontoa säästävään ja kestävään toimintaan. Se vaatii monialaista tutkimusta ja koulutusta sekä laajaa yhteistyötä yli maakuntarajojen. Osaavan työvoiman saatavuus alueella on elintärkeää alalle ja varmistaa sen kestävän kehittämisen. Pohjois-Suomessa tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä kaivosala tekevät yhteistyötä, jotta alueen osaamisresurssit vastaisivat alan tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeita. Tulevalla ohjelmakaudella yhteistyö laajenee kattamaan Itä-Suomen alueen.

12


Rikin ympäristövaikutuksia minimoidaan SULKA-hankkeessa

ovat saatavilla myös yrityksille ja yhteisöille. Oppimisympäristöä kehitetään

Rikki on mukana metallien valmistuksen kaikissa vaiheissa louhinnasta saakka.

telyn osalta.

Vapautuessaan ilmaan, veteen tai maaperään se aiheuttaa ympäristö- ja ter-

edelleen kierrätyksen, rikastus- ja analyysimenetelmien sekä jätevedenkäsit-

rikkiyhdisteiden mittaamiseen ja monitorointiin sekä kartoitetaan ja kehite-

Kokkolasta kemian huippuosaamista kaivannaisalan tarpeisiin

tään sopivia menetelmiä rikkiyhdisteiden aiheuttamien ympäristöongelmien

Keski-Pohjanmaalla on maailmanlaajuisesti merkittävää epäorgaanisen

minimoimiseen. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Suomen maakunnat,

kemian­teollisuuden ja prosessiosaamista, jota kaivosalalla tarvitaan. Osaamista

alueen suuret kaivosalan toimijat sekä Oulun yliopisto, Kokkolan yliopistokes-

kehitetään jatkuvasti vastamaan alueen yrityselämän tarpeita nyt ja tulevai-

kus Chydenius, Lapin ammattikorkeakoulu ja Geologinen tutkimuskeskus. Eri

suudessa. Ohjelmakauden 2007–2013 aikana Kokkolan ylipistokeskus Chyde-

puolella aluetta sijaitsevat tutkimusyksiköt muodostavat verkoston, joka hyö-

niuksessa on aloitettu kemian ja kemiantekniikan maisteriohjelma, joka tarjoaa

dyntää kunkin vahvuuksia.

kemian alan ammatillisen tutkinnon suorittaneille työelämässä oleville väylän

veyshaittoja. SULKA on tutkimushanke, jossa kehitetään uusia menetelmiä

Oulu Mining School johtaa kehittämistyötä Kaivos- ja vuoriala on yksi Oulun yliopiston kehittämisalueista. Alan kehityksen

kouluttautua aikuisopiskelijana kemian maisteriksi. Maisteriohjelma toimii Oulun yliopiston alaisuudessa, mutta syventävissä opinnoissa on profiloiduttu vastaamaan alueen yritysten tarpeita.

tukemiseksi vuonna 2007 käynnistettiin tiedekuntien ja tutkimuslaitosten rajat

Alueella on jo ennestään vahvaa alan koulutusta ja ainutlaatuisia oppimis-

ylittävä koulutus- ja tutkimusverkosto Oulu Mining School (OMS). Se vastaa

ympäristöjä, joita on kehitetty yritysten kanssa yhteistyössä. Centria ammat-

vuorialalle erikoistuvien geologien ja diplomi-insinöörien peruskoulutuksesta

tikorkeakoulun nykyaikaiset laboratoriotilat ja pilot-mittakaavan Chemplant

sekä alan ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Opetusta kehitetään Luula-

-koetehdas ovat oppilaitosten lisäksi myös yritysten tutkimus- ja kehittämistoi-

jan teknillisen yliopiston kanssa, tutkimustoiminnassa tärkein yhteistyökump-

minnan käytössä. Uuden maisteriohjelman sekä Oulun yliopiston kanssa yhteis-

pani on Geologinen tutkimuslaitos. Verkostot ulottuvat alueen oppilaitoksista

työssä toteutettavan soveltavan kemian kokonaisuuden ansiosta Kokkolassa voi

ja Pohjois-Suomessa toimivista kaivosalan yrityksistä kansainväliseen tutkimus-

opiskella koko opintopolun ammattitutkinnosta tohtoriksi asti.

yhteisöön geotieteiden ja tekniikan alalla. Sisältöjen ja verkostojen lisäksi OMS on kehittänyt tutkimus- ja opetusympäristöjä: Oulun yliopistoon on rakennettu maailman ainoa yliopistoympäristössä toimiva jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja koulutustoiminnassa tarkastellaan koko kaivoksen elinkaarta malminetsinnästä kaivoksen sulkemiseen ja materiaalien kierrättä-

Uudet tutkimus- ja opetusympäristöt ovat sekä koulutusorganisaatioiden että yritysten käytettävissä. Kuva: Ammattiopisto Lappia

miseen saakka. OMS:n toiminta laajenee, kun 1.8.2014 Oulun yliopistossa toimintansa aloittaa kaivannaisalan tiedekunta. Tulevaisuudessa sieltä valmistuu malmigeologeja, maaperägeologeja ja geofyysikoita sekä kaivos- ja rikastustekniikkaan erikoistuneita diplomi-insinöörejä. Kansainvälisen tutkimuksen ja yhteistyöverkostojen vahvistamisen lisäksi tiedekunnan tehtäviä ovat Pohjois-Suomen kaivannaisalan osaamiskeskittymän vetäminen ja kehittäminen yhteistyössä ammattiopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimusyksiköiden kanssa.

Lappian mobiili oppimisympäristö tulee sinne, missä sitä tarvitaan Ammattiopisto Lappia kouluttaa kaivosalan ammattitutkintoon Torniossa ja Kolarissa. RikasTek-hankkeen tuella ammattiopistolle rakennettiin uudenaikainen rikastustekniikan oppimisympäristö, jonka kehittämisessä olivat mukana myös Oulu Mining School ja alueen kaivokset. Sekä koulutukseen että kaivosalan tutkimukseen ja kehittämiseen soveltuva rikastustekniikan ja tuotantoprosessin oppimisympäristö koostuu kiinteästä ja mobiililaboratoriosta sekä jatkuvatoimisesta rikastusprosessista. Kaivosalan työtehtävien harjoitteluun oppilaitoksella on käytössään kaivoskonesimulaattoreita, ja työssäoppimisjaksoilla työskennellään pääosin pohjoissuomalaisilla kaivoksilla. Mobiililaboratorio on rakennettu liikuteltavaan kaivoskonttiin, ja se palvelee opiskelijoita ja muita toimijoita siellä missä sitä tarvitaan. Oppimisympäristön ansiosta Lappia voi antaa käytännönläheistä kaivosalan opetusta paikasta riippumatta. Koulutus- ja kehittämispalvelujen kautta oppimisympäristöt ja opetus

13


Parkin keittoa ja poron koipinahkojen käsittelyä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Toivoniemen nahkamuokkaamolla. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen avajaiset. EAKRrahoituksen tuella rakennetussa Sajoksessa toimivat mm. Suomen saamelaiskäräjät ja Saamelaisalueen koulutus­ keskus.

Pohjoista osaamista perinteitä ja nykyteknologiaa yhdistämällä Saamelaisten perinteinen tietotaito pohjoisesta toimintaympäristöstä ja kestävästä elämäntavasta on Pohjois-Suomen vahvuus arktisen alueen painoarvon kasvaessa. Suomessa suuri rooli saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen edistämisessä ja kehittämisessä on Saamelaisalueen koulutuskeskuksella. Ohjelmakaudella 2007–2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus hallinnoi useita hankkeita, joissa uutta teknologiaa ja perinteitä yhdistämällä on vahvistettu elinkeinonharjoittamisen mahdollisuuksia, tehty innovaatioita ja luotu uusia koulutusmahdollisuuksia.

14


Poro on tärkeä eläin saamelaisille ja muillekin arktisille alkuperäiskansoille. Poronhoitajien kansainvälinen verkostoituminen on johtanut rajat ylittävään yhteistyöhön, jota on tuettu myös EU-hankerahoituksella. Kuva: PY/Tarja Konstig

Opiskelumahdollisuudet houkuttelevat nuoria jäämään saamelaisalueelle

on kehitetty sekä teknologian käyttöä että opetusmenetelmiä virtuaaliympäristössä. Sápmi Miehta -hankkeessa on kehitetty saamenkielen ja -kulttuurin

”Saamelaisalueelta on muuttanut pois paljon nuoria parempien koulutusmah-

valtakunnallista opetusta sekä keinoja hyöduntää museoiden ja kirjastojen

dollisuuksien perässä. Yksi merkittävistä EU-hanketoiminnan tuloksista on

saamelaiskokoelmia opetuksessa paremmin. Yhteistyössä kehitettävät oppimis-

monitieteinen DAVVI-koulutusohjelma, jonka ansiosta saamelaisalueella voi

ympäristöt palvelevat monenlaisia opiskelijoita ja hyödyntävät myös sosiaalista

suorittaa yliopistotasoisia opintoja etäopiskeluvälinein”, kertoo Saamelais­

mediaa.

alueen koulutuskeskuksen kehitysjohtaja Janne Näkkäläjärvi. Yhteistyössä Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston Giellagas-instituutin kanssa järjestettä-

Perinteisistä käsitöistä kannattava elinkeino

vät opinnot sisältävät saamen kielen ja kulttuurin, sosiologian, viestinnän ja

Saamelaiset ovat perinteisesti hyödyntäneet poron sarvista koparoihin, ja se

teollisen muotoilun opintokokonaisuuksia. ”Toivomme, että pitkällä aikavälillä

on tarjonnut käsityöläisille monipuolisesti materiaalia tarve- ja koriste-esinei-

opiskelumahdollisuuksien parantuminen tekee houkuttelevammiksi saamelais-

siin. Poron nahkan ja taljojen työstämisessä käytetyt perinteiset välineet ovat

alueelle jäämisen ja perinteisten elinkeinojen, kuten poronhoidon, jatkamisen”,

käyttökelpoisia kotitarvetuotannossa, mutta hitaita ja työläitä yritystoimintaan.

toteaa Näkkäläjärvi.

Nuoret ovat löytäneet perinteisten käsitöiden tekemisen ja ottaneet ne omik-

Kielen ja kulttuurin opiskelua virtuaaliympäristössä

seen, mutta tarvitaan tietoa yrittäjyydestä ja teknologiaa, jotta käsitöistä voi kehittää kannattavan elinkeinon. ”Meillä on usean käsityöhankkeen jatkumo, jossa perinnetietoa ja yrittäjyysosaamista on viety eteenpäin rinnakkain”,

Koska suuri osa saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, tarvitaan kie-

toteaa Näkkäläjärvi. Esimerkkinä teknologian kehittämisestä hankkeissa ovat

len ja kulttuurin opiskeluun tehokkaita etäopiskelumahdollisuuksia. Vuodesta

Näskämatic, koipinahkojen pienikokoinen ja edullinen muokkauskone, sekä

2004 toiminut Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulu tarjoaa saa-

uudet menetelmät koipinahkojen koneompeluun.

men kielen ja kulttuurin opintoja paikasta riippumatta. ESR-hankkeiden tuella 15


POHJOIS-SUOMEN RAKENNERAHASTOOHJELMAT 2007–2013 LYHYESTI EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO (EAKR) Kehittämistoimintaan panostettiin yhteensä 1 283 milj. €

Julkisesta rahoituksesta käytettiin

julkista rahoitusta kehittämistoimintaan 696 milj. €, josta

34 % yritystoiminnan edistämiseen 36 % innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen

EU ja valtio 535 milj. €

kunnat ja muu julkinen sektori 161 milj. €

26 % alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantamiseen

yksityistä rahoitusta 587 milj. €

4 % hallinnointikuluihin

Toteutetuilla hankkeilla on vaikutettu mm. 12 000 työpaikan ja 2 000 uuden yrityksen syntymiseen. Alueelle on synnytetty merkittävästi uutta osaamispohjaa ja luotu edellytyksiä pärjätä globaalissa kilpailussa.

EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO, Pohjois-Suomen alueosio (ESR) Kehittämistoimintaan panostettiin yhteensä 151 milj. € julkista rahoitusta 133 milj. €, josta

EU ja valtio 114 milj. €

kunnat ja muu julkinen sektori 19 milj. €

yksityistä rahoitusta 18 milj. €

Julkisesta rahoituksesta käytettiin 35 % työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittämiseen sekä yrittäjyyden lisäämiseen 26 % Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn 37 % Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittämiseen

Toteutetuilla kehittämistoimenpiteillä on vaikutettu mm. 1 600 työpaikan ja 630 uuden yrityksen syntymiseen. Toteutetuissa hankkeissa on suoritettu 580 000 koulutus- ja tukityöllistämispäivää sekä 1 000 tutkintoa/osatutkintoa.

2 % Jäsenvaltioiden ja alueiden väliseen yhteistyöhön


Tulevaisuus on pohjoisessa