Page 17

Teema

Sitä sanotaan teknologiseksi imperatiiviksi. ”Jos joku löytää taudinaiheuttajan, vääjäämättömästi joku toinen yrittää etsiä hoitokeinon siihen. Kun keksitään uusi lääke, sen käyttöönotto on väistämätöntä.” Voimavarojen hiipuessa aletaan priorisoida ja terveydenhuollon kriisi näyttää rumat kasvonsa. Toisaalta edes rajaton määrä rahaa ei takaa toimivaa systeemiä. ”Yhdysvaltain bruttokansantuotteesta menee paljon enemmän terveydenhuoltoon kuin Suomessa, mutta palvelu ei silti pelaa. Järjestelmä voi niellä kaiken rahan.” Millainen järjestelmän sitten pitäisi olla?

tien uusimiseen tai hoitotasapainon tarkistukseen, ja niihin voisi mennä ilman ajanvarausta – päivystyksen sijasta. Iso ongelma on myös se, että julkinen järjestelmä perustuu saavutettuihin etuihin eikä jousta. Muuttotappioalueilla terveydenhuoltokapasiteettia on liikaa ja kunta maksaa turhasta. Samaan aikaan kapasiteettia on esimerkiksi HUSalueella liian vähän. ”Kun tuotanto on julkista, tuotannollisia päätöksiä tehdään poliittisin ja aluepoliittisin perustein. Politiikka pitäisi saada pois terveydenhuollosta!” Mutta kärsiikö hyvinvointivaltio, jos terveydenhuolto järjestetään markkinaehtoisesti?

Kuka maksaa? Julkinen vai yksityinen?

Lillrank muistuttaa, ettei palvelun tuotantotapaa ja rahoitustapaa pidä sotkea toisiinsa. Vaikka palveluntuotanto olisi yhtiömuotoista, rahoitus voisi yhä tulla kunnista tai vaikka Kelasta. Lillrank pitää hyvänä palvelusetelimallia, joka Ruotsissa on käytössä. Julkinen sektori tilaa palvelun ja antaa potilaalle ostovoiman, mutta tämä valitsee, mille lääkärille menee. Silloin raha seuraa potilasta, ei poliittista päätäntävaltaa. Jo nyt julkinen terveydenhuolto tilaa Perustieteiden korkeakoulun profesSuomessakin yksityistä palvelua: vuoksori Paul Lillrank on samalla linjalla. ralääkäreitä. Viime kesänä HUS ilmoitti Hän on ryhmineen tutkinut palvelunluopuvansa niistä, koska ne tulevat tuotantoa terveydenhuollossa. kunnille liian kalliiksi. Miten varmistet”Suomalaisen perusterveydenhuollon taisiin, ettei yhtiömuotoisesti tuotettu suurin ongelma on, että se tuotetaan palvelu maksaisi kunnille liikaa? kunnissa. Julkinen organisaatio ei pysty Lillrank toteaa, että monet palvelut olemaan asiakaslähtöinen.” maksavat kunnille jo nyt liikaa. Kuntien on noudatettava sääntöjä, ”Vuokralääkärisysteemi kertoo siitä, lakeja ja asetuksia, muttei asiakkaan ettei kunnallinen terveydenhuolto toimi. tarpeita. Kaikkia terveydenhuollon Virkamiehiä ei voi irtisanoa tuotannolasiakkaita kohdellaan samalla tavalla, lisista tai taloudellisista syistä tai siksi, eikä heitä voi jaotella tarpeiden mukaan. että he olisivat laiskoja. Hommat mieErityisesti ongelma koskee päivysluummin ulkoistetaan yksityiselle tuottystä: Marjatta istuu selkäsärkyineen tajalle. Syntyy kaupantekosuhde, jossa samassa jonossa todella kiireellisten kunnalla on ostajana enemmän työntapausten kanssa. johdollista muskelia.” ”Vain noin viidellä prosentilla päivysTerveydenhuolto ei kuitenkaan voi olla tykseen tulevista on kiire. Loput ovat puhdasta markkinataloutta, myöntää lähinnä huolissaan ja tulevat päivysLillrank. Yksityisesti tuotetun palvelun tykseen, kun muuallekaan ei pääse.” hintaa pitää säännöstellä, eikä terveySuomalaisesta terveydenhuollosta denhuolto saa jäädä pientä eläkettä puuttuvat Lillrankin mukaan niin nostavan Marjatan kustannettavaksi. kutsutut terveyskioskit. Ne keskittyi”Julkista sääntelyä ja rahoitusta tarvisivät tiettyihin asioihin, kuten reseptaan, jotta kaikki saisivat hoitoa.” THL esitti syksyllä, että perusterveydenhuolto tulee tuottaa yksityisesti ja rahoittaa julkisesti (HS, 4.10.2013). Malli lisäisi potilaan vapautta valita hoitopaikkansa.

AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 09 \ 17

Profile for Aalto University

Aalto University Magazine 09  

The Aalto University Magazine issue 09 deals with questions related to health care.

Aalto University Magazine 09  

The Aalto University Magazine issue 09 deals with questions related to health care.