Page 14

Teema

Teksti Tea Kalska Kuvitus Ulla Donner

M

ARJATTA, 64, istuu kovassa

selkäsäryssä terveyskeskuspäivystyksen odotustilassa. Jono on pitkä. Vieressä huutaa lapsi korvatulehduksessa. Samaan aikaan poliitikot kiistelevät siitä, miten terveydenhuolto pitäisi remontoida. Puhutaan yksilönvastuusta, hyvinvointiyhteiskunnasta, ihmisarvosta, suurista ikäluokista, yksityisestä ja julkisesta, kaupungista ja maaseudusta. Poliittisia puhujia riittää, mutta mitä mieltä ovat tieteentekijät?

Sähkötekniikan korkeakoulun professori Raimo Sepponen johtaa Aaltoyliopiston Health Factorya, jossa terveydenhuollon ongelmiin etsitään käytännön ratkaisuja teknologian avulla. Suurimmat ongelmat kumpuavat Sepposen mukaan kroonisista taudeista. Syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, hermostorappeumat, psyykkiset sairaudet ja diabetes rasittavat terveydenhuoltoa vaatimalla raskaita, monesti koko elämän kestäviä hoitoja. Toisaalta diagnostiikka ja hoitomahdollisuudet ovat parantuneet. Marjatta14 / AALTO UNIVERSITY MAGAZINE 09

kin elää pitempään kuin äitinsä ja ehtii siksi elämänsä aikana sairastua useaan krooniseen tautiin. ”Tällä tavalla hoitokuormitus kasvaa ihan räjähdysmäisesti”, Sepponen sanoo. Kuulostaa noidankehältä, mutta aivan niin synkkä asia ei ole. Genetiikan ja bioinformaatioteknologian kehittyminen voi muuttaa hoitokäytäntöjä, jolloin tilanne ei välttämättä muutu niin pahaksi kuin ennustetaan. Esimerkiksi syöpien diagnostiikassa geneettisen analyysin hinta on romahtanut viime vuosina. Kun tiedetään, mistä geneettisestä muutoksesta syöpä johtuu, sitä voidaan täsmähoitaa tehokkaasti.

Tekniikka vai kosketus? Terveysteknologian vahvaa aluetta on diagnostiikkaa parantava tekniikka. Saavutuksista mainittakoon lääketieteellinen kuvantaminen ja erilaiset pikatestit, joilla tulehdusarvot voidaan mitata vaikka lääkärin vastaanottohuoneessa. Tekniikka mahdollistaa myös hoidon etäseurannan: syöpälääkkeiden annostelua voidaan monitoroida, vaikka potilas ottaisi lääkkeensä kotona. Tiedot kehon toiminnasta, kuten turvotuksesta, siirtyvät klinikalle, jossa arvioidaan,

onko potilas kutsuttava paikalle tutkimukseen. Monen muunkin taudin hoito voisi toimia näin. Vaikuttaa tehokkaalta, mutta kuka kysyy potilaan vointia ja koskettaa? Sepponen myöntää, ettei tekniikka voi koskaan korvata suoraa inhimillistä kanssakäymistä. Se ei kuitenkaan automaattisesti vedä ihmistä pois ihmisen luota, pikemminkin päinvastoin. ”Kun hoitaja joutuu tekemään paljon erilaisia askareita, potilas on vain toimenpiteiden kohde. Tekniikka voi säästää toimenpiteisiin menevää aikaa, jolloin hoitaja ehtii jutella ja seurustella potilaan kanssa.” Sepposen mukaan tekniikan tulisi keskittyä etenkin sairauksien ennaltaehkäisyyn. Sähkötekniikan korkeakoulussa on jo kehitetty sisäisen rasvan mittauslaite. Sillä voidaan seuloa taipumusta kerätä vaarallista rasvaa sisäelinten ympärille. ”Erilaiset mittausmenetelmät voivat antaa ennakkovaroituksia ennen kuin sairaudet alkavat oirehtia. Tekniikkaa tarvitaan, koska pelkällä koputtelulla ei riskitekijöitä pystytä näkemään.”

Itsestä kiinni? Tekniikka ei silti ole oikotie onneen. Sepposen mielestä olisi hyvä, jos ihmiset tuntisivat vastuuta omasta tervey-

Profile for Aalto University

Aalto University Magazine 09  

The Aalto University Magazine issue 09 deals with questions related to health care.

Aalto University Magazine 09  

The Aalto University Magazine issue 09 deals with questions related to health care.