Issuu on Google+

Kaveria ei jätetä!

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ s.3 1.1 Elävä Kainuu LEADER ry s. 3 1.2 Kyläyhdistykset, 4H ja yhteistyö keskiössä ohjelmakaudella 2007 - 2013 s. 4 2. STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ

s. 4

2.1 Toiminta-alueen väestökehitys, sukupuoli –ja ikära- kenne johtamassa kestämättömään huoltosuhteeseen s. 5 3. ELÄVÄ KAINUU LEADERIN TOIMINTA-ALUEEN KEHITTÄMISTARPEETJA –MAHDOLLISUUDET

3.1. Alueen resurssihaasteet ja -uhat: väestörakenne ja osaamisen kohdistuminen 3.2. Alueen sijaintihaasteet – ja uhat: syrjäisyys, etäisyydet, saavutettavuus 3.3. Alueen vahvuudet ja mahdollisuudet: luonto, luonnonvarat (kaivannaisteollisuus, luonnontuotteet, biotalous) ja ”kainutlaatuinen” kulttuuri

4. KAVERIA EI JÄTETÄ! –STRATEGIAN MISSIO JA VISIO

s. 6 s. 6 s. 6 s. 7 s. 9

4.1 Missio s. 9 4.2 Visio s. 9 5. NÄIN SYNTYI YHTEINEN OHJELMAMME JA TOIMINTA-ALUEEN SWOT

s. 9

6. TOIMINTASUUNNITELMA ABCD - TUUMASTA TOIMEEN

s. 11

6.1 Toiminta-alueen analyysistä johdetut tavoitteet s. 11 6.2. Strategiset painopisteet ja hanke-esimerkkejä s. 11

A.Vihreää voimaa - Metsä-, puu-, energia- ja luontoyrittäjyys

s. 11

B. Sinisiä ajatuksia – kylät, paikalliskulttuuri ja ympäristö, sekä luovat alat

s. 13

C. Käsikynkässä - yhteistyöllä eteenpäin

s. 14

D. Innovatiivisuus, kestävä kehitys ja nuoret (läpileikkaavat teemat)

s. 15

6.3. Yhteinen valintakriteeristö kaikille hankkeille s. 16 6.4. Suunnitelmallista ja tavoitteellista viestintää s. 15 6.5. Oppimissuunnitelma alueelle edistämään strategian toteutumista s. 16 6.6. Ohjelmatyön mittarit s.17 ja 26 7. STRATEGIAN HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN

s. 17

7.1 Hallinto ja strategian seuranta s. 17 7.2 Hankkeet ja niiden toteutus uuteen laatuluokkaan s. 17 7.3. Varmat Päivät jalkauttavat toimintaryhmän alueelle s. 18 7.4. Leader-ryhmän oppimissuunnitelma s. 18 8. OHJELMAN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN s. 18 9. TOIMINNAN RISKIT s. 18 10. STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA s. 19 10.1. Rahoitussuunnitelma s. 19 10.2. Muiden rahoituslähteiden käyttö alueen kehittämiseen s. 19 10.3. Yhteensovitus alueen kehittämisestä kainuun ely-keskuksen kanssa s. 20 ja 22 LÄHDELUETTELO s. 20 LIITTEET s. 21

Kuvat ja teksti Elävä Kainuu Leader ry Taitto Taitavanainen Saija Manninen Tmi

2

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


1. YLEISTÄ Kaveria ei jätetä! -kehittämisstrategia ja –ohjelma on Elävä Kainuu LEADER ry:n koko toiminta-alueen yhteinen ja yhdessä laadittu paikallinen kehittämisohjelma. Ohjelmalla Leader-ryhmä hakee valtuutusta toimia neljännen kautensa toiminta-alueen paikallisten kehittämisen tukijalkana ja rahoittajana. Ohjelmaa toteutetaan viiden kunnan alueella: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Kohderyhmänä yhdistykset, yhteisöt ja pienet yritykset. Tuettavat hankkeet toteuttavat strategisia painopisteitä. Leader-periaatteiden mukaisesti kaveria ei jätetä yksin ideansa tai hankkeensa kanssa, vaan kannetaan yli pahimpien karikoiden. Maailman tuulet yrittävät heiluttaa maaseutua, heikentäen palvelurakenteita ja pienen ihmisen mahdollisuuksia pärjätä – heitäkään ei jätetä yksin. Paikallinen ja läheinen kehittämisstrategia pyrkii edesauttamaan toiminta-alueensa kilpailukykyä yhdistämällä asukkaita ja yhteisöjä hakemaan ratkaisua ja tukea toimintaansa.

1.1. Elävä Kainuu LEADER ry Maaeudun kehittämisyhdistys Elävä Kainuu LEADER ry perustettiin vuonna 1996. Yhdistys toimi kesään 2010 saakka nimellä Kainuun naisyrittäjyys LEADER ry. Toiminnan tarkoituksena on toiminta-alueen kehittäminen yhteisesti laaditun ja maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän tavoitteellisen ohjelman mukaisesti. Yhdistyksen kolmas kehittämisstrategia 2007-2013 oli nimeltään ”Kainuulainen kumppani on haluttu ja paras”. Toimintarahalla työllistettiin 31.12.2013 saakka koko aikaisesti hankeneuvoja ja toiminnanjohtaja. Hallitus koostuu jäsenistön vuosikokouksissa valitsemista yhdeksästä varsinaisesta

jäsenestä ja näille valituista henkilökohtaisista varajäsenistä, kolmikanta-periaatteen mukaisesti: 1/3 kuntien edustajia, 1/3 yhdistysten ja yhteisöjen edustajia ja 1/3 asukasedustajia. Yhdistys noudattaa toiminnassaan Leader-periaatteita (=Leader-lisäarvo): alueperustaisuus, alhaalta ylös –periaate, paikallinen kumppanuus, monialaisuus, innovatiivisuus, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö, verkostoituminen sekä hajautettu hallinto ja rahoitus. Yhdistyksellä on 100 jäsentä (tilanne 5/14). Toiminta on avointa kaikille alueen toimijoille ja asukkaille. Vuodesta 2010 lähtien toimintaryhmä on palkinnut vaikuttavimpia hankkeittaan kunniakirjalla. Vuoden 2010 hankkeena palkittiin Suomussalmen näyttämöyhdistys ry ”Teatteritalo Suomussalmelle” –investointihankkeestaan. Näin yksi Suomen suurimpia ja vaikuttavimpia alueteattereita – Teatteri Retikka - sai toimivat tilat hotelli-ravintola-kylpylän yhteyteen. Vuodelta 2011 palkittiin Kuhmon työttömienyhdistys ry rohkeasta ”Tilanhankinta- ja korjaus” -investointihankeestaan. Hankkeen tuloksena työttömät ja muut syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät saivat toimivat tilat Kuhmon keskustaan. Vuoden 2012 hankkeena palkittiin ”Hyrynsalmen vanhan aseman kunnostus” -investointihankkeestaan Museoyhdistys Sodan ja Rauhan Rata ry. Hankkeessa syntyi paitsi tunnelmallinen näyttely- ja kokoustila, myös uusi tarinallinen etappi toimintaryhmäalueelle tärkeään sotamatkailu-kokonaisuuteen. Vuoden 2013 vaikuttavimmaksi hankkeeksi on valittu ”Ylä-Kainuun Äidit yhdessä” –hanke, jota hallinnoi MLL:n Suomussalmen yhdistys ry. Elävä Kainuu Leader ry muutti toiminta-alueelleen toukokuussa 2014 Kajaanista. Toimisto sijaitsee aktiivisella Leader-alueella Sotkamossa, Vuokatin kylässä, Snowpoliksen yrityskeskittymässä. Yhdistyksen päivittäistä toimintaa johdetaan vuonna 2014 valmistuvan Laatukäsikirjan mukaisesti (Elävä Kainuu Leader ry:n toiminta- ja perehdyttämisohje).

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

3


1.2. Kyläyhdistykset, 4H ja yhteistyö keskiössä ohjelmakaudella 2007 - 2013 Yhdistyksen hallitus on puoltanut ohjelmakaudella 2007-2013 (5/2014 tilanne) tukea 108:lle hankkeelle, jotka ovat saaneet myönteisen viranomaispäätöksen. Yritystoimenpiteitä näistä on 35 ja omia kansainvälistymistä edistäviä tai hakijoiden kv-hankkeita 9. Yhdistys on osallistunut kehyssiirrolla seitsemään ohjelmanmukaiseen alueiden väliseen hankkeeseen. Yrityshankkeissa mukana ovat Elävä Kainuun myöntämät ensimmäiset wildlife-yritysryhmähankeet. Toiminta-alueen yleishyödylliset hankkeet ovat olleet lähinnä isohkoja, monivuotisia yleishyödyllisiä kehittämishankkeita, joissa hyvin monissa kyläyhdistykset, 4H-järjestöt ja muut yhdistykset ovat olleet hankkeiden hakijoina ja hallinnoijina. Toimintaryhmä on tukenut useita lasten ja nuorten hyvinvointi- ja aktivointihankkeita, joissa tavoittena on ollut esimerkiksi perinteiden siirtäminen tai työelämän taitojen oppiminen. Näissä paikalliset 4H-yhdistykset ovat olleet kumppaneina ja toteuttajina. Muutamissa kylähankkeissä oman kylän nuoret ovat olleet tärkeänä kohderyhmänä. Esimerkkinä näistä on Heinämäen kylä Sotkamossa, jonne toteutettiin Leader-tuella kansainvälisten standardien mukainen Discgolf Park Heinis. Sotkamon 4H työllistää nuoria kesäisin ympäristöhankkellaan ”Syntiniemen perinnebiotooppi”, ja on yksi kuudesta Leader-lausunnolla hyväksyttyä ympäristöhanketta toiminta-alueelle. Myös Palmenian Ristijärvellä toteuttama Ekomuseo-hanke ”Active Seniors – Kainuun helmiä” edesauttaa perinteisten kainuulaisten taitojen ja tietojen siirtämistä nuorille. Yhteistyö toisen kainuulaisen toimintaryhmän, Oulujärvi LEADER ry:n kanssa on kauden loppua kohden tiivistynyt. Yhteisesti toteutettavat koko Kainuun kattavat hankkeet ovat molempien leader-hallitusten toiveena; yksi tärkeimmistä tuloksista yhteistyökokouksessa joulukuussa 2011. Näitä hankkeita ovat olleet kansainvälisyyteen aktivointi, tiedottaminen (mukana myös Kainuun ELY-keskuksen maaseutu- ja energiayksikkö) sekä kalatalousleader, jossa on mukana myös Myötäle ry:n alue. Loppuohjelmakaudella yhteisiä hankkeita ovat ”Innoliiteri”-hanke (hyödyntämättömien maaseutukeksintöjen etsiminen, arviointi ja edelleenohjaus), sekä uusiutuviin energiamuotoihin perustuva, yritysryhmähankkeita liikkeelle aktivoiva ”Poweria

4

Elävä Kainuu Leader ry:n toiminta-alue. Kainuulla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa 262 km. Suomussalmen ja Kuhmon kohdalla sijaitseva rajalinja on Euroopan toiseksi vanhin.

maaseudun ympäristöliiketoimintaan” –hanke, jossa mukana on kainuulaisten toimintaryhmien lisäksi Ylä-Savon Veturi ja Rajupusu ry. Paikallisen Leader-työn arviointiin ja uudelleen suuntaukseen perustettiin yhteinen ”Vahvistuva Leader” -hanke. Kainuulainen maakunnallinen Leader-yhteistyö on hankkeiden ohella sisältänyt yhteisiä kokouksia, koulutuksia, yhteisen uuden viestintävälineen (Facebook-sivusto) sekä myös käytännön yhteistyötä, kuten posteista huolehtimista lomien aikaan. Yhteiset epäviralliset ajatusten vaihdot toiminnan kehittämisestä ja käytänteistä Kainuussa ovat olleet tärkeitä, minkä on mahdollistanut toimistojen sijainti lähellä toisiaan.

2. STRATEGIAN KATTAMA KOHDEALUE JA VÄESTÖMÄÄRÄ Elävä Kainuu LEADER ry toteuttaa maaseudun kehittämisstrategiaansa kumppanuus/kuntarahasitoumusten perusteella seuraavalla alueella: Kuhmon kaupunki sekä Hyrynsalmen, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat. Alue kattaa 68,3 % koko Kainuun pinta-alasta. Kai-

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


Taulukko 1. Väkiluku sukupuolen mukaan kunnittain sekä väestömäärän muutos 31.12.2011.

kunta

31.12.2011 yht. miehet Hyrynsalmi 2 672 1 381 Kuhmo 9334 4 828 Ristijärvi 1 489 759 Sotkamo 10 697 5 293 Suomussalmi 8943 4 585 33 135 16 846 Alue yht. KAINUUN 81 298 40 759 MAAKUNTAi i

Muutos vuonna 2011 naiset yht. miehet naiset 1 291 -64 -26 -38 4 506 -158 -62 -96 730 -24 -10 -14 5 404 -5 -2 -3 4 358 -213 -93 -120 16 289 -400 -167 -233 40 539 -775 -305 -470

Muutosprosentti yht. miehet -2,3 1,8 -1,7 -1,3 -1,6 -1,3 0 0 -2,3 -2 -1,4 -1,1 -0,9 -0,7

naiset -2,9 -2,1 -1,9 -0,1 -2,7 -1,7 -1,1

Kainuun maakunta = Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Kajaani, Puolanka, Paltamo ja Vaala.

olevan Kajaania ja Sotkamoa lukuun ottamatta nuun asukkaista alueella asuu 40,8 prosenttia vuonna 2030 yli 100. (yht. 33 135 v. 2011). Yksikään alueen kunnista i ei kuulu kaupunkirajauksen piiriin.Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi, Kajaani, Puolanka, Paltamo ja Vaala. Kainuun maakunta = Hyrynsalmi,

2.1 Toiminta-alueen väestökehitys, sukupuoli –ja ikärakenne johtamassa kestämättömään huoltosuhteeseen

Kainuun väestökehitys on jo pitkään ollut vähenevä, osalla kunnista väkiluku on puolittunut viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Väestökehityksen ennustetaan jatkuvan Kainuussa vähenevänä. Vuodesta 2010 vuoteen 2030 Kajaanin kaupungin väestön ennustetaan kasvavan 1,6 prosenttia. Sotkamo on toinen Kainuun kunnista, jonka väestökehityksen ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä. Muiden toiminta-alueen kuntien eli Hyrynsalmen, Ristijärven, Suomussalmen ja Kuhmon kaupungin väkiluvun ennustetaan laskevan vuoteen 2030 mennessä, Suomussalmen jopa 18:lla prosentilla. Väestön ikääntyminen näkyy Kainuussa. Yli 75 –vuotiaiden suhteellinen määrä lisääntyy kaikissa Kainuun kunnissa vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2010 yli 75 –vuotiaiden osuus Kainuussa on 10,3 prosenttia, vuonna 2030 sen ennustetaan olevan 18,6 prosenttia.

Lasten ja nuorten tilanne huolestuttaa. Perukan kouluja on oppilaskadon vuoksi lakkautettu, ja taajamien kouluja yhdistetty, mutta nyt tämä kehitys näyttää hidastuvan. Esimerkiksi Suomussalmella oli syksyllä 2011 liki 400 alle kouluikäistä, Kuhmossa noin 500 ja Sotkamossa peräti 750:

Alueella jo asuva ulkomaalaisväestö muiden maakuntaan muuttavien lisäksi on tulevaisuudessa kultaakin kalliimpi Kainuun liiton selvitysten mukaisen sosiaali- ja terveysalan työvoimapulan ratkaisijana. Tämän väestönosan ottaminen mukaan alueen kehittämiseen on myös toimintaryhmätyössä tärkeää. Vierasmaalaisten ikärakenne on painottuu työikäiseen väestöön.

Taulukko 2. Alle kouluikäiset kunnittain syksyllä 2011.

Tämä on neljänneksi eniten koko maassa. Yli 65-vuotiaiden määrä vaihtelee Kainuun kunnissa Kajaanin 17,5 prosentista Ristijärven 30,1 prosenttiin kunnan asukkaista. Tämä kehitys muuttaa ikärakennetta epäsuotuisaksi ja heikentää huoltosuhdetta. Huoltosuhteen ennustetaan KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

5


3. ELÄVÄ KAINUU LEADERIN TOIMINTA-ALUEEN KEHITTÄMISTARPEET JA –MAHDOLLISUUDET 3.1. Alueen resurssihaasteet ja -uhat: väestörakenne ja osaamisen kohdistuminen

Toteuttamisalueen kunnista Sotkamo on kasvukunta, jossa ikärakenne on Kainuun terveimpiä, sillä Sotkamossa Talvivaaran kaivoksen vaikutus tasapainottaa väestörakennetta, sillä nuoria lapsiperheitä muuttaa töihin alueen ulkopuolelta. Taloudelliselta taustaltaan taas Suomussalmi on Kainuun tervein kunta (STT 29.9.2012). Suomussalmi ja Kuhmo ovat etäällä Kajaanista, jonne keskiasteen koulutus on lukioita ja muutamia Kainuun ammattiopiston linjoja lukuun ottamatta keskitetty. Viimeistään yläasteen jälkeen suuri osa nuorista muuttaa Kajaaniin ja muualle Suomeen jatko-opintoihin. Kainuulaisten halukkuus muuttaa takaisin, kotiseuturakkaus, on tutkitusti suuri. Sopivien työmahdollisuuksien puuttuminen kuitenkin estää palaamisen.

Alueen kunnista Kuhmolla on positiivinen yli 50 vuotiaiden muuttotase. Mökkiläisten, ns. monikotisten määrä alueella lisääntyy vapaa-ajan- ja etätyömahdollisuuksien myötä. Heidän vaikutuksensa tulee ottaa huomioon kylien ja taajamien kehittämisessä. Mökkiläistoimikuntien määrä lisääntyy ja esimerkiksi Kuhmossa toimii aktiivinen Mökki-Kuhmo -toimikunta. Elävä Kainuun toiminta-alueen väestö ikääntyy nopeimmin Suomessa ja huoltosuhde vääristyy vuosi vuodelta. Vahvuudet tulisi hyödyntää nopeasti yhteistyössä, ja saada töitä alueella oleville nuorille tai työttömille, joita voidaan vielä uudelleen kouluttaa. Hyvät työmahdollisuudet ja toimiva palvelurakenne houkuttelevat muuttamaan myös kauempaa Kainuuseen, näin myös väestö- ja ikärakennetta voitaisiin korjata ja ennen kaikkea parantaa huoltosuhdetta – suunnata katseet alueen kehittämiseen terveemmistä lähtökohdista.

3.2. Alueen sijaintihaasteet – ja uhat: syrjäisyys, etäisyydet, saavutettavuus Kainuun erityispiirteitä ovat pitkät etäisyydet ja harva asutus, jotka asettavat haasteita palvelu-

Taulukko 3. Kainuussa asuvien ulkomaalaisten ikärakenne v. 2011. (Lähde: Tilastokeskus)

6

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


jen järjestämiselle.Elävä Kainuun toiminta-alue on noin 300 kilometriä pitkä ja 200 kilometriä leveä, asukkaita on paikoitellen vähemmän kuin 1,6 / km2. Muutamat vielä sinnittelevät erittäin huonojen kulku- ja tietoliikenneyhteyksien päässä. Varsinkin matkailulle, mutta myös muuullekin elinkeinotoiminnalle, puhumattakaan pysyvien tai kesäasukkaiden tarpeista, saavutettavuus sekä sisäisenä että ulkoisena tekijänä on haaste, joka on yhdessä ratkaistava. Syrjäiseen sijaintiin liittyy myös turvattomuus, johon parantamaan on useita valtakunnallisia hankkeita lähtenyt liikkeelle. Sitran Uusi Turvallisuus sekä Suomen Pelastuslaitoksen Turvallinen arki omassa kylässä -tilaisuuksia järjestetään Kainuussa useita vuoden 2014 aikana. Työtä tulee jatkaa myös tulevan ohjelmakauden aikana. Turvallisuuteen liittyvätt olennasesti toimivat tietoliikenne- ja muut yhteydet (toimiva ihfrastruktuuri).

”Asiasta en tiijä mittää mutta vastustan... Mistä ne 100 hullua löyvätte jotka sinnekin perukkaan oikeasti haluaisivat ja vieläpä maksaisivat siitä paksusti rahhoo? Kokeilkaapa ennakomarkkinoida tai kunnolla tutkia asia ensin. Sinänsä olen sitä mieltä että mökkijä ja mökkiläisiä mahtuisia Kuhmoon sadoittain lisää, vaikka heti. Soapi sitä suurie ajatella, vaekka sinisie ajatuksie... (Nimetön kommentti Kuhmolaisessa 6.6.2012)

ei toiminut suunnitelmien mukaisesti kovissa pohjoisen olosuhteissa. Sotkamo Silver käynnistänee hopeakaivostoiminnan lähivuosina Sotkamon ja Kuhmon rajamailla. Kaivannaisteollisuus luo alueelle sekä paljon suoria työmahdollisuuksia, myös välillisiä ansaintamahdollisuuksia. Lähialueilla sijaitsevat kylät saavat viikkoasukkaita, kuljetysyritykset hyötyvät ja voimistuvat. Ympäristökysymykset stimuloivat uusia innovatiivisia ratkaisuja, uutta tutkimustoimintaa – uusia yrityksiäkin. Jatkojalostus toisi alueelle vielä enemmän taloudellista hyötyä, siitä on jonkin verran keskustelua jo virinnyt. Leader-tuella voidaan edesauttaa pienimuotoisen, aluella viriävän uudentyyppisen toiminnan aloittamista ja kehittämistä. Keväällä 2014 uutisoidun Äänekosken biojalostuslaitoksen kaavailujen myötä myös Kainuuseen pedataan paikkaa uudelle sellutehtaalle tai biojalostuslaitokselle. Pohjoisen pitkäkuituisella, kestävällä havupuukuidulla on maailmalla sittenkin kysyntää. Energiapuuta löytyy metsistämme riittävästi jalostettavaksi vaikkapa biopolttoaineeksi tai muuksi energiaksi. Isot tuotantolaitokset säteilevät laajalle taloudellista hyvinvointia; tarvitaan enemmän ja monentyyppisiä palvelu- ja muita yrityksiä, kaupankäynti vilkastuu, nousualoille täytyy nopeasti kouluttaa monentyyppisiä osaajia tutkijoista koneenkäyttäjiin. Alueen kasvava (luonto)matkailu ja kehittyvä kaivannaisteollisuus hioutuvat ennen pitkää toimivaksi kokonaisuudeksi. Toistaiseksi näiden välillä vallitsee toistensa tutkiskelu ja toimintarajojen määrittely. Kaivosmatkailu voisi olla uusi tuote matkailuyrittäjille.

3.3. Alueen vahvuudet ja mahdollisuudet: luonto, luonnonvarat (kaivannaisteollisuus, luonnontuotteet, biotalous), ja ”kainutlaatuinen” kulttuuri

Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa!

Kainuu on rikas luonnostaan, ja kainuulainen luonteeltaan; metsien, soiden, metsien antimien ja muiden aiemmin tuloa tuoneiden antimien joukkoon on vauhdilla kasvanut voimakas kaivannaisteollisuus. Kainuun peruskalliosta näyttää edelleen löytyvän uusia rikkauksia, joiden hyödyntäminen tuo tuloa laajalle alueelle välittömästi ja välillisesti. Tutkinnassa ovat nikkelin lisäksi hopea, kulta ja timanttivarannot alueen eri kunnissa. Talvivaaran kaivos bioliuotusprosesseineen on pitkään ollut lähinnä ympäristöongelmien, osin myös nikkelin hintakehityksen vuoksi vaikeuksissa; uudentyyppinen tuotanto

Monipuolinen, osin koskematon luonto ja neljä vuoden aikaa mahdollistavat laajaa luontoyrittäjyyttä, elämistä, asumista ja kulkemista osana luontoa; henkisiä ja taloudellisia arvoja. Massaturismin vaarat tulee ottaa huomioon markkinoinnissa, mutta se on vielä kaukana Kainuusta. Luontomatkailun teemaohjelmassa tavoitteena on luontomatkailun kolminkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Petojen katselu matkailutuotteena herättää keskustelua tuotteen turvallisuudesta, ja sen ennaltaehkäisyyn on jo ryhdytty KAMK:n hankkeella, haasteetonta mahdollisuuksien käyttöönotto ei ole. Suomatkailu

Meidänpä mainetta mainivat nuot, koskien ärjyt ja surkeat suot!

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

7


on monipuolinen tulevaisuuden mahdollisuus, siitä on hyviä bench marking –kohteita mm. Virossa.

Matkailu on jo nykyisellään alueella merkittävä työllistäjä: Leader-tuella voidaan alueen pieniä luonto- ja muita matkailuyrittäjiä tuoda yhteen etsimään uusia verkostoja ja uusia markkina-alueita yritysryhmähankkeilla. Tulokset ohjelmakaudelta 2007-2013 ovat olleet rohkaisevia sekä euromääräisinä että asiakasmäärissä mitaten. Kainuun liiton laatimassa Kainuu-ohjelmassa 20142017 matkailun kehittämislinjauksina mainitaan markkinoiden kasvattaminen, tuotteiden uusintaminen, kainuulainen vieraanvaraisuus sekä matkailun kasvun edellytyksien parantaminen yhteisvoimin. Tavoitteena on 5 %:n vuotuinen yöpymisten lisäys. Maaseutu- ja luontomatkailun kehittämisessä on huomattava, että matkailijamäärien kasvu takaa palveluiden toimivuutta myös paikallisille asukkaille ja toimijoille. Matkailun kasvu lisää monenlaista yritystoimintaa, lisää liikevaihtoa sekä luo uusia työpaikkoja.

Taival lie hankala - olkoon vaan! Luonto lie kitsas - siis kilpaillaan! Alueen sijainti mahdollisesti entisestään huononevien julkisten liikenneyhteyksien varassa, osin myös tiestön ja reitistöjen kunto, sekä tietoliikenneyhteyksien rakentamisen kangertelu, aiheuttavat saavutettavuusongelman matkailijoille, yrityksille ja asukkaille.  Taajamien ulkopuolelle olisi tulossa uusia asukkaita ja yrityksiä, mutta paikoittainen kyläkaavojen puuttuminen

hankaloittaa sekä tuotanto-, asuin- että mökkirakentamista. Leader-tuella on mahdollista edesauttaa kyläkaavojen laatimista tai pienten kyläinfrasuunnitelmien ja -investointien toteuttamista. Myös kimppakyyti-verkostojen luominen tai kylätaksi-toiminnan helpottaminen erilaisista sote-määräyksistä voisi parantaa autottomien tilannetta.

Nosta jo rintaasi maausko uus, taannuta taika ja vanhoillisuus! Kylien kehittäminen on ollut Leader-tuen, kunta-avustusten ja talkoohengen varassa. Työtä on tehty useissa kylissä varsin systemaattisesti (viimeksi Kainuun ammattikorkeakoulun hallinnoiman) Kainuun teemakylähankkeen suunnitelmien mukaisesti. Nyt alkaa olla näkyvissä, että muita omarahoituskeinoja tulee löytyä hankkeiden läpiviemiseksi, ellei uutta, osallistuvaa väkeä saada kyliin. Hankkeiden talkootyötä vaativien toimenpiteiden toteuttaminen esim. kesäaikaan, mökkiläisten tai satunnaisten kylässä viivähtävien ollessa paikalla, voisi olla yksi ratkaisu. Myös etäällä asuvat kyläläiset voisivat rahallisesti tukea omarahoitusosuuksia (kyläsponsori-järjestelmä). Kylät eri ikäisine asukkaineen, maatilat ja kylien luonto mahdollistavat uudenlaista liiketoimintaa tai lisätuloa asukkaille. Tarvitaan voimakkaita, rohkeita yhteistyöverkostoja ja uusia oivalluksia toteuttamaan esim. uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitys- ja sähköntuotantoratkaisuja. Paikalliseen elintarviketuotantoon ja puhtaan luonnon terveysvaikutteisiin tuotteisiin perustuva lähiruoka on suuri mahdollisuus alueelle. Green Care, ”vihreä hoiva” -toiminnan toivotaan lähtevän käyntiin kainuulaisena Green Care –ver-

Taulukko 4. Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kainuun kuntien matkailutalouteen vuonna 2009 (Lähde: FT Pekka Kauppila: ”Kainuun matkailutalous: kuntakohtaista tarkastelua.) Välitönmatkailu-tulo ilman ALV 1 000 € Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vaala KAINUU

8

5 153 45 259 11 806 7 076 4 261 330 50 449 10 874 3 300 138 508

Kokonaismatkailutulo 1 000 € 5 977 60 647 15 230 8 067 4 858 416 70 124 13 701 3 729 182 749

Välitön matkailutyöllisyys htv/person-years 39 327 98 46 30 6 427 94 23 1 090

Kokonais-matkailu työllisyys htv/person-years 42 389 107 50 32 6 486 103 24 1 239

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


kostona tulevalla ohjelmakaudella. Kylätalkkareilla, kylien moniosaajilla, on kysyntää. Kuluvan ohjelmakauden aikana alueella alkuunsaatetut palvelukyläkeskukset osuuskuntineen (PALKE-hanke) Ruhtinansalmella (Suomussalmi), Moisiovaaralla (Hyrynsalmi) ja Tipasojalla (Sotkamo) ovat uusia avauksia hajautetussa palvelutuotannossa. Palvelukyläkeskukset, mm. kyläosuuskunnat tuovat kylille palvelujen lisäksi sosiaalista kanssakäymistä, turvaa ja tuloakin. Kainuulaisista kylistä löytyy aito Kainuu, ja kyläkulttuurin säilyttäminen, elävänä pitäminen, siirtäminen, säilöminen tuleville sukupolville on tärkeää alueen identiteetille (esim. Kainuun murre eri vivahteineen, ruokakulttuuri, työtavat jne). ”Kainutlaatuinen” kulttuurimme erottaa meidät kaikista muista matkailualueista. Leader-tuella on edesautettu edellä mainittua toimintaa, ja työ jatkuu tulevalla ohjelmakaudella, uudella tasolla, aiemmilla ohjemakausilla opittua hyväksikäyttäen.

4. STRATEGIAN MISSIO JA VISIO 4.1. Missio: Elävä Kainuun alueen Elävät kylät 4.2. Visio Luonnon runsauden mahdollistamat, taloudellisesti ja henkisesti hyvin voivat yritykset tarjoavat laadukkaita, ainutlaatuisia palveluita ja tuotteita yhä kasvaville koti- ja ulkomaisille markkinoille. Laajan yhteistyöverkoston toteuttuma The Great East Border Trail on Euroopan kuuluisimpia vaellusreittejä erilaisine aktiviteetteineen, ja haluttu ympärivuotinen matkakohde. Alue on ”timanteistaan tunnettu”:

kyläkulttuuristaan, perinteistään, tapahtumistaan ja ”7 sortin” palveluyrityksistään. Nopeat tietoliikenneyhteydet pitävät kylät elävinä, huomioiden kaikkien ikäryhmien tarpeita, ja luovat toimintamahdollisuuksia etätyölle ja –yrityksille. Hiljaisuuden kylä on tuotteistettu ja markkinoitu Elävän Kainuun erikoisuus. Kylät, kylätalot, maatilat, majoituskohteet ja yritykset hyödyntävät vihreää taloutta, toimien ”symbioosissa” keskenään. Ensimmäinen täysin energiaomavarainen Kainuun kylä löytyy alueelta, ensimmäiset LEADER-hankkeet rajantakaisen Venäjän kanssa ovat käynnissä, ensimmäinen kyläpubi kerää väkeä iltaisin tikanheittoon ja ajatusten vaihtoon.

5. NÄIN SYNTYI YHTEINEN OHJELMAMME Elävä Kainuu LEADER ry:n paikallinen kehittämisstrategia pohjautuu tiiviiseen yhteistyöhön paikallisten toimijoiden, kuten kylä- ja muiden yhdistysten, yrittäjien, kuntien ja alueen asukkaiden kanssa. Ohjelman rakentamiseen on osallistunut 150 – 200 henkilöä (ml. Leader-hallitusjäsenet). Alustavat kumppanuusneuvottelut kuntarahasta ja toiminnan painopisteistä toiminta-alueen kuntien kanssa käytiin syksyllä 2012 Toimintaryhmän ulkoinen arviointi tilattiin kilpailutuksen perusteella TK-EVAL Oy:ltä. Arviointiraportin tuloksia hyödynnetään ohjelmatyössä (mm. innovaatio-näkökulman ja yrittäjyyden lisääminen). Toimintaryhmän ohjelmatyö alkoi Kainuun ELY-keskuksen maaseutu- ja energiayksikönKainuun maaseudun tulevaisuustyöpajasta, mikä

Kuva Suomussalmelta. Kuvaaja Saimi Helttunen, 8 v. Kuva kilpailusta ”Minun kuntani kaunis on”.

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

9


järjestettiin 29.2.2012. Ohjelmallisia mahdollisuuksia on kerätty myös yhteistyöverkostoista: mm. Kainuun maaseudun kehittämisen teemaohjelmien tulevaisuustyöpajoista, Wildlife-matkailun mahdollisuudet Kainuussa -seminaarista, ProAgrian Masva-hankkeen tilaisuuksista, SOTE-verkoston tilaisuuksista, osallistumalla ekä Kainuun ympäristöohjelman työryhmätyöhön. Paikallisia nykyisen ohjelman arviointi-, aktivointi- ja tulevan ohjelman kehittämistapahtumia toimintaryhmä on järjestänyt seuraavasti: Ruhtinansalmen kyläyhdistys 2/2012, 8 osallistujaa, Suomussalmen kunnantalo 6/2012, 8 osallistujaa. 11/2012 ”Kylien bisneskeissit” koulutuksella Suomussalmella pyrittiin löytämään yhdessä kyliin liiketoimintaa, tilaisuuteen osallistui 12 henkilöä. Keväällä 2013 käynnistettiin Suorat Sanat –kierros: Kuhmon valtuustosalissa ja Moisiovaaralla (Hyrynsalmen, Pohjois-Kuhmon ja Suomussalmen) kyläläisille. Näihin osallistuneet valitsivat erilaisista Kainuun haasteista paikallisesti tärkeimmät; ne, joihin olisi kylissä tartuttava (painopisteet). Näihin osallistui 22 henkilöä. Kesällä 2013 Kuhmon kesäpäivillä oli Leader-koju, johon yleisö voi tulla keskustelemaan Leader-toiminnasta ja antamaan omaa palautettaan ohjelmaan. Kesämyrsky keskeytti valitettavasti hyvin alkaneen tilaisuuden. 12/2013 Kuhmossa ja 1/2014 Suomussalmella ja Sotkamossa (ristijärveläisille ja sotkamolaisille) järjestettiin Avoimet Ovet paikalliseen kehittämiseen -tilaisuudet, joissa tuotiin esille nyk. ohjelmakauden tuloksia sekä kerättiin kirjallisesti mahdollisuuksia ja tarpeita tulevalle ohjelmakaudelle, näihin tilaisuuksiin osallistui 79. Toukokuussa 2014 järjestettiin ns. pienimuotoisia Haasteet mahdollisuuksiksi, yhdessä -kahvikekkereitä kyläläisille Pohjois-Kuhmossa, edelleen painopisteiden alle mahdollisia uusia avauksia hakien. Näihin osallistui yhteensä 19 henkilöä eri Pohjois-Kuhmon kylistä. Tilaisuuksiin kutsuttiin sekä sosiaalisella medialla että perinteisin lehti-ilmoituksin. Tilaisuuksien henki oli keskustelevainen ja toiveikas

10

tulevaisuuden suhteen, mutta myös uhat ovat hyvin tiedostettuja alueella. Alueen strategian kirjoittamiseen on haastettu kaikki www.kainuuleader.fi -sivustolla kävijät, aluksi avoimella Google Docs –dokumentilla ja myöhemmin pdf-luonnoksia kommentoiden. Lausuntoja on erikseen pyydetty muutamilta alueen toimijoilta (ammattikorkeakoulu/Venäjä-hanke, Iivantiiran kyläyhdistys ry, Ruralia-instituutti/Leader-tutkimus, pitkäaikainen Leader-toiminnanjohtaja). Toimintaraha on ohjelmakauden lopulla riittämätön kentällä näkymiseen ja alueen osallistuttamiseen ohjelmatyöhön riittävästi. Tästä syystä sosiaalinen media on otettu laajamittaisesti toimintaryhmässä käyttöön auttamaan osallistuttamisessa. Syyskuussa 2013 otettiin käyttöön FB-mainonta, jolla ohjattin ”etä- ja lähikainuulaisia” sivustolle kommentoimaan ohjelmaa ja liittymään yhdistyksen jäseniksi. Kainuun LEADER-ryhmien yhteistä Facebook sivustoa on käytetty esim. tapahtumien lanseeraamiseen apuna lehti-ilmoittelulle. Keskustelu sosiaalisessa mediassa on tuonut uusia avauksia sekä kehittämiseen että yritystoimintaan. LEADER-toimintaryhmätyö on tullut paikallisesti tutummaksi ja kiinnostavammaksi myös nuoremmille ikäryhmille. Pirjo Kaarina Heikkinen vastaa kysymyksiin: 

Kiitos näistä...lisää? Biotalous on Kainuussa hyvässä vauhdissa, ja huomioidaan ohjelmissa. Myös kekseliäät uudet jutut tuettavissa. Tuo valokuvaus idea on hyvä, huippuluontokuvaajat ovat oppineet tulemaan tänne haaskoille, miksi ei nyt avata muitakin kainuulaisia kuvausmahdollisuuksia, heille ja muille. Maisemakuvaus-matkat...myös ötökkäkuvausta, (vaikkapa lammen vedestä: itse otettu näyte mikroskooppiin ja kuva matkalta muistoksi infrat ympärille joka mahdollistaisi myös pyörätuolilla ja lastenrattailla paikalle pääsyn.). Perinnebiotooppipolut kuntoon ja niihin tietotaulut ja kuvausohjeita ja kohtia, yökuvaus kiiltomadoista tms, hämähäkinseitti kuvakisa... Siis luontohan on ihmeellinen paljaalla silmällä ja linssin takaa. Ja sitten, Kainuuta

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


ei myydä ilmaiseksi. Meidän tulee arvostaa omaa maakuntaamme niin, että se näkyy myös katteessa. Mutta tuotteeseen ei saa asiakas pettyä vaan yllättää hänet positiivisesti, eikös juu. Oli viestinnän väline mikä tahansa, palautteeseen tulee vastata, ja haastaa yleisöä kehittävään keskusteluun. Maaseudulla on selvästi nyt kannatusta, ja viestinnällä voi pitää liekkiä palamassa.

6. TOIMINTASUUNNITELMA ABC – TUUMASTA TOIMEEN Eurooppa 2020 ohjelman strategiset tavoitteet ovat älykäs, kestävä, ja osallistava kasvu, jonka määrittelyt löytyvät seuraavasta kuviosta. Näitä tavoitteita tukevat myös paikallisen kehittämisen ohjelmat. Elävä Kainuu Leaderin rahoituksella toteutettavat hankkeet vastaavat ennen kaikkea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 prioriteettiin 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla, sekä osin prioriteettiin 1:Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla.

(vihreä osa = maaseudun kehittäminen)

6.2. Strategiset painopisteet ja hanke-esimerkkejä: A. Vihreää voimaa - Metsä-, puu-, energia- ja luontoyrittäjyys

Metsäkeskus ja Metsänhoitoyhdistys ry ovat hallinnoineet metsäyrittämistä aktivoivia hankkeita, Kainuun Etu Oy:n hallinnoiman Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelman lisäksi. Toimintaryhmä tuki edellisellä kaudella laajaa ”Metsänainen”-koulutushanketta, jota MHY ry hallinnoi, tukea annattiin myös pilkekonehankintaan. Metsäyrittäjyyden toimintakentässä on nähtävissä mahdollisuuksia monille uusille palveluille, tuotteille ja liiketoimintamalleille. Selkeitä kasvavan potentiaalin omaavia tuotteita ja palveluita ovat metsäomaisuuden hoito, maisemanhoitopalvelut, sekä luonto- ja matkai-

6.1. Strategiset tavoitteet ja mittarit Taulukko 5 STRATEGISET TAVOITTEET 2014-2020

Mittarit / tavoite 2020

Laadulliset mittarit / tavoite 2020 (haastattelututkimuksella selvitettävät)

Kilpailukykyinen ja asiakaslähtöinen, luonnosta lähtevä ja kestävän kehityksen ehdoilla toimiva yritystoiminta

1. tuettujen yrityshankkeiden lukumäärä, yht.

2. yritysryhmähankkeiden lkm (ml. Teema-hankkeet)

TAVOITE

45

Elävän Kainuun onnelliset kylät

3. uudet ja säilytetyt työpaikat yht.

4. Nuorten (alle 35 v) hankkeiden lkm

1. Yritysten asiakkaiden tyytyväisyys yrityksen tuotteisiin tai palveluun toimenpiteen jälkeen. (parempi maine tai yrityskuva)

2. Yritysten markkina-asema on vahvistunut hankkeen toimenpiteillä.

5

100

20

väh. 90 % vastaajista samaa mieltä

väh. 90 % vastaajista samaa mieltä

1. kyliin kohdistuvien kehittämis-hankkeiden lkm (ml. Teemahankkeet, yht.)

2. alueiden välisten kylähankkeiden lkm (yhteistyö)

3. Nuorisohankkeiden lkm (ml. Muu kuin Leader)

4. Talkootyöhön osallistuneiden määrä

1. Halu jatkaa kehittämistä yhdessä

2. Tyytyväisyys lopputulokseen.

TAVOITE

55

10

5

5000

väh. 90 % vastaajista samaa mieltä

väh. 90 % vastaajista samaa mieltä

Viihtyisä, veto- ja elinvoimainen ympäristö asua ja toimia.

1. Ympärisöön kohdistuvien hankkeiden lkm, yht.

2. alueiden välisten ja kv- ympäristöhankkeiden lkm (yhteistyö)

3. Nuorten ympäristöhankkeet lkm (ml. Muu kuin Leader)

4. (Jäte)-vesien hoitoon ja veden eläviin liittyvät hankkeet, lkm

1. Tyytyväisyys hankkeen lopputulokseen.

2. Haluaa jatkaa työtä ympäristönsä hyväksi myös hankkeen jälkeen.

TAVOITE

20

5

2

5

väh. 90 % vastaajista samaa mieltä

väh. 90 % vastaajista samaa mieltä

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

11


Taulukko 6. PAINOPISTEALUEET

Elävä Kainuu Leader ry:n kehittämisen strategiset painopistealueet

lupalvelut. Lähes puolet Kainuun metsäalasta omistaa valtio, joten Metsähallitus on luontomatkailun kehittämiseen liittyen tärkeä strateginen yhteistyökumppani. Toimintaryhmä tukee painopisteiden mukaista mikroyrittäjyyttä ja näiden yrittäjien yhteisiä pieniä täsmätarpeeseen rakennettuja kehittämishankkeita.  Toimintaryhmä ei kuitenkaan tue puun korjuuseen tai logistiikkaan liittyviä koneja laitehankintoja, eikä niihin liittyviä rakennushankkeita. Toiminta-alueen wilderness- ja osana tätä wildlife-yritysten, tuotteiden ja verkoston kehittämisen tukeminen on tärkeä osa toimintaryhmän strategiaa. Matkailijalle ja alueen asukkaille

12

Maaseudun nuorten ja nuorten aikuisten osallistaminen, vapaa-aika, palvelut, yrittäminen, yhteistyö

NUORET

Ekosysteemien huomioiminen; ympäristön, ihmisen ja talouden tasapaino, jolla huolehditaan myös tulevien sukupolvien tarpeet.

KESTÄVÄ KEHITYS

C. Käsikynkässä: Yhteistyöllä eteenpäin

Laajakaistaverkkojen hyödyntäminen Uudet ideat, tuotteet ja palvelut, Uudet toimintatavat ja mallit

B. Sinisiä ajatuksia: Kylät, paikalliskulttuuri, ympäristö sekä luovat alat

INNOVAATIOT

A. Vihreää voimaa: Metsä-, puu-, energia- ja luontoyrittäjyys

Kaveria ei jätetä – kehittämisohjelman läpileikkaavat teemat

Ohjelma tukee prioriteetteja

Pr1: Tietämyksen siirron ja innovaatioiden edistäminen maa- ja metsätaloudessa sekä maaseudulla Pr6: sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentäminen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla .

tarjottavaksi kehitetään valmiina ostettavia, tai asiakkaan tarpeisiin räätälöitäviä tuotepaketteja Kainuun ainutlaatuisesta (villistä) luonnosta vaikkapa mikroskooppisen läheltä seurattuna tai äärimmilleen vietynä - kaukoputkella katsoen. Paikallinen, omaleimainen kulttuuri kaikkine vivahteineen (ml. vienan-karjalaiset kylät ja –kyläkulttuuri, alueen perinteet kuten rikas ruoka- tai tervaperinne) täydentää luontoelämyksiä ja mahdollistaa alueen erikoistumisen muista luonnoltaan rikkaista alueista. Uutena mahdollisuutena Kainuun vaaraseudulle on suomatkailu ja soista lähtevä muu liiketoiminta. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella on 28 % Suomen soista, yhteensä noin 2,5 miljoonaa hehtaaria. Suo- ja turvemaiden tarjoamat

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


ekosysteemipalvelut, joilla tarkoitetaan kaikkia ihmisen soilta ja turvemailta saamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä, ovat ihmiselle välttämättömiä, koska toimeentulomme perustuu luonnon toimintojen synnyttämien ja muodostamien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. 2

Hanke-esimerkkejä: • Mikro- ja pienyritysten verkostoituminen ja yhteistyö, markkinointi ja markkinatutkimukset, vienti, osaaminen, tuotekehitys, asiakaslähtöisyys ja laatuajattelu • Yritysmaailman tekeminen tutuksi nuorille • Pienten yritysten kehittäminen ja jatkuvuuden turvaaminen • Ilmapiirin ja asenteiden muokkaaminen yrittäjyyttä tukevaksi • Kannustaminen uuteen yritystoimintaan • Alueen markkinointi toimivana yritysympäristönä • Osaamisen kasvattaminen puu- ja erikoisesti hirsirakentamisessa Uusi avaus: The Great Wild Taiga Trail – (ent. Itärajan matkailureitti) toiminta-alueen uusien ja pienten olemassa olevien yritysten, uusien toimialojen ja uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyön tukeminen. Leader-ohjelmasta rahoitetaan erityisesti uudenlaista, rohkean innovatiivista toimintaa hyvinvoinnin, luontoyrittäjyyden, matkailun ja energian aloilla. Yhteistyötä tehdään Metsähallituksen, Wild Taiga –verkoston ja muiden hankkeiden ja toimijoiden kuten Kainuun Liikunnan kanssa. Vaara-Karjala LEADER ry ja Leader Koillismaa (ent. Myötäle ry) ovat valmiit yhteishankkeisiin Rajan pinta –yhteistyön kautta.

B. Sinisiä ajatuksia – kylät, paikalliskulttuuri, ympäristö sekä luovat alat

Kylien hankkeet ovat olleet ja tulevat olemaan pääosassa Elävä Kainuu LEADER ry:n toiminnassa. Leaderin kyliin liittyvien hankkeiden talkoot, joista suurin osa jää seurannan ulkopuolelle, sekä suunnittelu- ja seurantakokoukset ovat koonneet kyläläisiä ja muita toimijoita yhteen jo 16 vuoden ajan. Kyläpäälliköt ovat ikääntyneet; uusia toimijoita pyritään myös toimintaryhmän toimenpitein aktivoimaan mukaan, että tohina kylissä ei hyvään alkuun päästyään hiljene. Elävä Kainuun alueella on 87 kylää, joista todella moni, jopa puolet, on ns. hiljaisia kyliä. Toisaalta on aktiivisia kyliä, jotka jaksavat ahertaa pienin hankeaskelin eteenpäin. Ohjelmakaudella pyritään vahvasti verkottamaan kyläyhdistyksiä ja muita toimijoita kylällä. Nouseva trendi ja kylien ”etsikkoaika”, kylämatkailu tarvitsee osaavia yhteistyökumppaneita. Kylien kokoontumispaikkojen varustelutason nostamista, esim. tietoliikennehankinnat, pyritään tukemaan, sillä ne paitsi että palvelevat mökkiläisiä ja kyläläisiä, ovat kylämatkailussa avainasemassa. Yhdistysten ympäristöhankkeet ovat samoin erittäin tärkeitä yhteisöllisyyden, kylien talouden ja lopputulosten vuoksi; hyvin hoidettu kylä kutsuu!

Hanke-esimerkkejä: • Alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen • Kylissä toimivien yhdistysten liiketoiminta- ja hankeosaamisen lisääminen • Kumppanuuskylä-yhteistyön lisääminen • Luovan alan toimijoiden aktivointi ja tukeminen • Kylissä toimivien yhdistysten ympäristöhankkeet (esim. kosteikkojen perustaminen, perinnemaisemien avaaminen, vesistöjen huoltotoimenpiteet; jokirapuun ja raakkuun liittyvät pienimuotoiset hankkeet • Alueen kylien suunnitelmallisen kehittämisen tukeminen • Nuorten survival-työleirit

Uusia avaus: Energiaomavarainen kainuulainen kylä: yhteistyö Kainuun bioenergiateemaohjelman kanssa. Hankkeet tavoitteeseen liittyen esimerkiksi: • Kv-toiminnan kautta kylän sitouttaminen

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

13


on Kainuulaisille yrityksille haasteellista. Lähtömaansa paikallistuntemuksella ja kansainvälistymisessä tarvittavilla taidoilla varustettu maahanmuuttaja, esim. Kainuussa opiskeleva nuori, voi helpottaa prosessia monin tavoin. Samalla yhteistyö auttaa maahanmuuttajia integroitumaan paikallisyhteisöön ja työelämään. Hyöty on merkittävä ja molemminpuolinen. Tavoitteena on luoda toimivia yhteyksiä mahdollisten työllistäjien (yritykset, yhdistykset, maatilat) ja maahanmuuttajien välille, kehittämis-, koulutus- ja tiedotushankkeiden avulla.

Ruotsin Anders opettelemassa risuaidan tekoa, opettamassa Matti Niskanen.

yhdessä kehittämiseen: kyläyhteisöjen opintomatka Saksaan jollekin partnerialueelle ”luomukylään” • Kyläyhteisöjen koulutus- ja tiedotushankkeet (esim. aurikopanelien rakentaminen ja asennus) • Kyläyhteisöjen investoinnit yhteisiin koneisiin tai laitteisiin • Maatalousyrittäjien ja/tai hevostallien biokaasuvoimaloiden perustamiseen tai muuhun bioenergiaan liittyvät investoinnit jos tavoitteena on uuden liiketoiminnan aloittaminen maatalouden ohella, mahdollisesti yhdessä muiden tilojen kanssa. • Maaseudulle perustettavien mikroyritysten tukeminen, joiden liikeidea liittyy uusiutuvan energian hyötykäyttöön. • Sellaisten pienten laite- ja koneinvestointien tukeminen, jotka mahdollistavat maaseudulle soveltuvien, uusien energia- ja sähkölähteiden kokeilut.

C. Käsikynkässä -

yhteistyöllä eteenpäin

Paikallinen yhteistyö, uudet avaukset Maahanmuuttajat voimavarana: Kansainvälistyminen ja kansainvälisten asiakkaiden palvelu

14

Kainuulaisten pienten maaseutuyritysten Venäjä-tietouden nostaminen: kulttuurierojen ymmärtäminen, kielitaidon parantaminen sekä ylipäänsä maaseutuyritysten kiinnostuksen lisääminen rajantakaisiin markkinoihin. Kyläkauppojen yhteistoiminta markkinoinnissa ja tilauksissa, yhteiset kylätalkkarit, yhteiset kyläterveydenhoitajat (vrt. päivittäistavarakauppa ry:n pilottihanke: kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä). Aiemmalla ohjelmakaudella perustettujen palvelukyläkeskuksien monipuolistaminen ja niiden toiminnan pyörittämiseksi perustettujen osuuskuntien tukeminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen uusiin kyliin. Esimerkkinä hankkeista: selvitetään valtionhallinnon palvelut kyliin olemassa olevien tietoteknisten ratkaisujen kautta. Toimintaryhmä-yhteistyö Yhteistyötä toisen kainuulaisen LEADER-toimintaryhmän kanssa laajennetaan ja monipuolistetaan. Elävä Kainuun alue liitetään kokonaisuudessaan Oulujärvi LEADER ry:n hallinnoimaan kalatalousleaderiin. Rajan pinta –yhteistyöalue. Kuusamolainen Myötäle ry, lieksalainen Vaara-Karjalan LEADER ry ja Elävä Kainuu LEADER ry muodostavat yhteistyöalueen, jonka puitteissa kehitetään alueiden välisinä hankkeina luonto- ja sotamatkailua sekä edistetään kansainvälistymistä alueilla (erityiskohde: Karjalan tasavalta). Kansainvälinen yhteistyö Alueen toimijoiden kansainvälistä yhteistyötä aiemmalla ohjelmakaudella tutuksi tulleiden partnereiden kanssa tuetaan sekä leader-hankkeinaettä muiden rahastojen avulla. Uutena partnerina mukaan tulee Hollannin Friisinmaalta neljä toimintaryhmää (ei kuitenkaan yhteisiä Leader-hankkeita, vaan konsultointia puolin ja toisin). Elävä Kainuun alueen työntekijöitä, hal-

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


lituksen jäseniä ja paikallisia toimijoita oli pohjustamassa yhteistyön aloittamista syyskuussa 2012. Teemoina tulevat olemaan nuorison ja paikallisten yritysten yhteistyön kehittäminen, ratkaisujen hakemista väestön vähenemisen ja rakenteen aiheuttamiin ongelmiin, sota- ja polkupyörämatkailu. • EU:n ulkopuolisista parteneista Venäjän, sen Karjalan tasavallan alueen Leader-tyyppisten toimijoiden kanssa pyritään käynnistämään pienimuotoisia kehittämishankkeita. • Kainuun Leaderien työnjakopalaverissa on sovittu, että Elävä Kainuu LEADER ry hallinnoi Kainuun alueen kv-aktivointihankkeita aiemman käytännön mukaisesti. Muu alueellinen yhteistyö Yhteistyö Kainuu-laajuisten teemaohjelmien vetäjien ja toimijoiden kanssa tiivistyy Elävä Kainuu LEADER ry:n ohjelman tavoitteiden myötä. Näitä ovat Kainuun luontomatkailun -, Kainuun puu- ja metsäalan -, Kainuun bioenergia-alan teemaohjelmat, sekä Kainuun lähiruoka-yrittäjyyttä kehittävä teemaohjelma. Paikallisten koulutusorganisaatioiden (Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto, Aikopa, kansanopistot, yksityiset konsultit/ konsulttitoimistot) rooli toimintaryhmän yhteistyökumppanina ja strategian toteuttajana korostuu ohjelman koulutuspainotuksen vuoksi. Yhteistyötä paikallisten julkisten toimijoiden kanssa tiivistetään, alueen hyödyn niin edellyttäessä.

D. Innovatiivisuus, kestävä kehitys ja nuoret (läpileikkaavat teemat) Ohjelmamme yhtenä läpileikkaava painopiste on innovatiivisuus, mikä tarkoittaa alueelle uusia menetelmiä, käytäntöjä sekä uudenlaista yritys- ja yhdistystoimintaa. Toimintaryhmän ulkoinen arviointi3 suositteli toimintaryhmälle voimakkaampaa suuntausta innovatiivisuuteen. Toimintaryhmän tavoite nostaa hakemusten vaikuttavuutta liittyy myös innovatiivisuuteen; hakijoita rohkaistaan ja opetetaan tarvittaessa asiantuntijoiden käyttöön. Valintakriteeristöllä arvioidaan myös hankkeiden innovatiivisuutta, nuorten huomioimista (esim. kansainvälisyyskasvatus ml. tapakulttuurit) sekä kestävän kehityksen arvojen noudattamista.

6.3. Yhteinen valintakriteeristö kaikille hankkeille

Elävä Kainuu Leader ry:n hallitukselle rahoitettavaksi esitettävien hankkeiden tulee täyttää Maaseuturahastoa koskevien lakien ja asetusten sekä Leader-periaatteiden lisäksi seuraavat kriteerit:

1. Strategianmukaisuus (pakollinen): missä määrin hanke edistää paikallisen strategian toteutumista 2. Täydentävyys: missä määrin hanke täydentää muita hankkeita 3. Tarvelähtöisyys: missä määrin hanke vastaa johdonmukaisesti paikallisiin tarpeisiin; missä määrin hanketarve on todistettu, rahoitustarve? 4. Sopivuus: hankkeen ja sen hallinnointitavan sopivuus alueelle 5. Seuranta: hankkeen tavoitteet ovat realistiset ja mitattavissa olevat, ja niille on mittareita. 6. Kustannustehokkuus (=kulujen ja tulosten välinen suhde) 7. Realistisuus (pakollinen): Hankkeen järkevyys: onko hanke toteutettavissa? Pystyykö hakija toteuttamaan hankkeen? Yksityinen ja hankkeen aikainen rahoitus kunnossa? hakijan innostus ja sitoutuminen? Osaaminen? 8. Jatkuvuus: toiminnan jatkuvuus hankkeen jälkeen. 9. Paikallisuus: hankkeen pääasiallinen hyöty kohdistuu Elävä Kainuu Leaderin alueelle. 10. Hyvinvointi: hanke edistää hyvinvointia (elämän laatu, viihtyvyys tai työllisyys) Elävä Kainuu Leaderin alueella. 11. Innovatiivisuus: hanke sisältää aidosti paikallisesti uusia oivalluksia ja toimintamalleja. 12. Elinkeinollisuus: hankkeella synnytetään alueelle uutta liiketoimintaa, kehitetään olemassa olevia yrityksiä tai rakennetaan uusia liiketoimintaa vahvistavia verkostoja. 13. Kestävä kehitys: hanke huomioi kestävän kehityksen arvot 14. Nuoret: hanke ottaa huomioon erityisesti maaseudun nuorten tarpeet

Kullekin arvioitavana olevalle hankkeelle hallitus antaa pisteet 0 – 5 kriteereittäin ennen kokousta. Hallituksen kokouksessa pisteet lasketaan yhteen, ja hankkeiden käsittely aloitetaan eniten pisteitä saaneesta. Kielteisen päätöksen saavat automaattisesti hankkeet, jotka eivät ole strategianmukaisia (kriteeri 1) tai realistisia (kriteeri 7). Hankkeiden valintakriteerit kirjataan hallituksen pöytäkirjaan. Valintakriteerit löytyvät helposti hakijoille yhdistyksen nettisivuilta.

6.4. Suunnitelmallista ja tavoitteellista viestintää

Leader-ryhmä käyttää sisäisessä viestinnässään erilaisia viestintävälineitä viestittävän asian

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

15


luonteen mukaisesta: suoraa yhteydenpitoa varten pidetään hallituskokouksia sekä muita neuvottelu- tai koulutustilaisuuksia. Muita sisäisen viestinnän keinoina Leader-ryhmä käyttää mm. tekstiviestejä, sähköpostia, sähköisiä tiedotteita sekä virtuaaliviestintää (Skype ja muut on-line kokousohjelmistot). Kaukokanavoista käytetään sekä hallitukselle, jäsenistölle että laajemmalle yleisölle nettisivustoa sekä sosiaalisen median välineitä (lähinnä facebook ja twitter). Leader-toiminnassa tärkeälle kumppanille, paikallismedialle, lähetetään säännöllisesti tiedotteita, sekä järjestetään aamukahvitilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Tärkeiden paikallisten, Elävä Kainuu Leaderin toimintaan liittyvien asioiden julkistamisesta päätetään Leader-hallituksessa, päivittäisessä viestinnässä toimitaan viestintäsuunnitelman mukaisesti. Vuosikokoukset ja tiedotustilaisuudet ovat kaikille avoimia. Jäsenistölle lähetetään tiedotteet sekä printtinä että sähköpostitse. Elävä Kainuu Leader pyrkii olemaan toiminnassaan - myös viestinnässään

- inhimillinen, läheinen ja kouriintuntuva; sellainen, johon toiminta-alueen asukkaiden ja paikallisten toimijoiden on helppo ottaa yhteyttä. Viestimme Leader-toiminnasta ymmärrerrävästi, rehellisesti, avoimesti ja uskottavasti. Tiedottaminen ja viestintä perustuvat Suomen Leader-toimintaryhmille luotuun ja yhdessä ylläpidettävään yhteisökuvaan. Tiedottaminen toiminnasta ja aktivointi oman alueen kehittämiseen on toimintaryhmätyön arkipäivää. Ohjelmatiedottaminen pyritään järjestämään kainuulaisten Leader-ryhmien yhteistyönä. Elävä Kainuun omasta toiminnasta tiedottamisessa käytetään hyväksi havaittuja sosiaalisen median sekä printtitiedottamisen keinoja. Paikallismedian huomioiminen yhtenä voimavarana aktivoinnissa huomioidaan tiedotusvälineille järjestettävinä aamukahvitilaisuuksina 2-3 kertaa vuodessa. Hallitus ottaa aktiivisen viestin viejä -roolin alueellaan liikkuessaan, ja heille tuotetaan tähän tarkoitukseen soveltuvaa materiaalia. (Ohjelman liite 3: viestintäsuunnitelma ohjelmakaudelle 2014-2020).

6.5. Oppimissuunnitelma alueelle edistämään strategian toteutumista Taulukko 7. Ohjelman painopiste

Alueella tarvittava osaaminen strategian edistämiseksi

Vihreää voimaa

Mikroyrittäjille: verkostoitumisosaaminen, tiedon haku eri lähteistä Toisen jäte on toisen bisnes tai hyödyke –innovatiivisen ajattelun lisääminen

Sinisiä ajatuksia

Kylien ja luovien alojen liiketoiminta- ja hankeosaamisen lisääminen Paikallisten uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttö –osaamisen lisääminen Osaamisen lisääminen omasta kyläkulttuurista, historiasta ja lähiympäristöstä, tarinan kerronta –taitojen lisääminen, Kainuun murteen osaajien lisääminen Nopeiden tietoverkkojen moninainen hyväksikäyttö

Käsikynkässä

Karjalan tasavallan kanssa yhteistyön edistämiseksi tarvitaan alustavaa venäjänkielen osaamista, sekä Venäjän tapataitoja alueen toimijoille rohkaisuksi. Kansainvälisiin hankkeisiin sisällytetään kulttuurikoulutusta yhteistyön laajuudesta riippuen.

16

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


6.6. Ohjelmatyön mittarit Leader-työn vaikuttavuutta seurataan eu-, kansallisin sekä omin mittarein. Mittarit (indikaattorit) löytyvät kehittämisohjelman liitteestä s.27.

7. STRATEGIAN HALLINNON JA SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN Leaderin toiminnan perusta on paikallisen kehittämisen vahvistaminen, sosiaalisen pääoman vahvistaminen sekä paikallisen elinkeinoelämän edistäminen. Tähän pyrimme vahvistamalla ja kehittämällä alhaalta ylös -periaatteen mukaisesti paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä elämänlaadun ja hyvinvoinnin lisäämiseksi sekä elinkeinojen parantamiseksi.

7.1. Hallinto ja strategian seuranta Elävä Kainuu LEADERin hallitus koostuu ohjelmakaudella jäsenten vuosikokouksessaan valitsemasta yhdeksästä varsinaisesta jäsenestä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään. Yhdistys työllistää kaksi kokopäiväistä työntekijää, toiminnanjohtajan ja hankeneuvojan, lisäksi tavoitteena on työllistää yksi osa-aikainen talouspäällikkö. Toimintaraha ei mahdollista hallituksen laajentamista, se vähentäisi mahdollisuutta aktivoinnin ja opastamisen lisäämiseen. Hallituksen jäsenten valinnasta erovuoroisten tilalle, puheenjohtajan valinnasta, sekä ja tilija vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle päättää vuosikokous, joka kokoontuu 31.5. mennessä. Hallituksen jäsenten toimijakso on enintään 6 vuotta, ja puolet hallituksesta on erovuorossa joka toinen vuosi. Elävä Kainuu Leader ry:n hallituskokoonpanossa noudatetaan ns. kolmikantaa; 1/3 paikallisen julkisen tahon, 1/3 yhdistysten tai yhteisöjen edustajia ja 1/3 paikallisten asukkaiden edustajia. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan vuosittain. Yhdistyksen jäseniltä peritään jäsenmaksu. Jäsenistön määrää ja osallistumistumista toimintaan pyritään lisäämään aktivoiden eri tavoin. Ulkoisen arvioinnin (TK-EVAL 10/2012) suosituksen mukaisesti myös hallituksen varajäsenet kutsutaan aina mukaan hallituksen kokouksiin, koulutuksiin ja muuhun toimintaan. Strategian toteuttamisen kannalta on tärkeää omien (teema-)hankkeiden hakeminen. Yhdistyksen taloutta vahvistetaan korottamalla jäsen-

maksu kaksinkertaiseksi vuodesta 2015 lähtien (vuosikokous 16.5.14). Strategian toteutumista hallitus ohjaa ja seuraa kokouksissaan seuraavasti: • puoltamalla tukea hankkeille Leader-periaatteiden ja valintakriteerien mukaisesti. Hankkeiden valintaan vaikuttaneet kriteerit / pisteet kirjataan kokouksen pöytäkirjaan. • seuraamalla ja kommentoimalla ajan tasalla olevaa hanke/rahoituskehysseurantaa (painopisteiden seuranta mukana) • vertaamalla päättyneiden hankkeiden loppuraportteja strategiaan • vierailemalla tuetuissa kohteissa, ja antalla niistä oman lausuntonsa. • hallitus suorittaa kaksi kertaa vuodessa oman toiminnan arvioinnin. Hallitus kokoontuu lähtökohtaisesti joka toinen kuukausi. Mikäli olosuhteet ovat huomattavasti muuttuneet, hallitus voi päätyä myös ohjelman päivittämiseen. Henkilöstön sekä hallituksen toimenkuvat löytyvät yhdistyksen laatukäsikirjasta.

7.2. Hankkeet ja niiden toteutus uuteen laatuluokkaan

Toimintaryhmämme selkeänä tavoitteena on hankkeiden tason korottaminen seuraavan ohjelmakauden aikana siten, että hankehakijaa jo hakuvaiheessa haastetaan nostamaan rima niin korkealle, että on pakko ottaa mukaan ulkopuolisia asiantuntijoita (ostopalveluna tai hankepartnerina). Toivomme yhä vähemmän “rutiinihankkeita”, joita ehkä toteutetaan tuttavien tai tuttujen hankepartnereiden kanssa (viite: prof. Torsti Hyyryläisen siihen liittyvät havainnot ja ehdotukset Suomussalmella Kyläparlamentissa syyskuussa 2012). Kokeilut ja innovatiivisuuspainotus tukimuotoina voivat tuoda alueelle paljon uudenlaista yrittämistä ja uusia osaajia. (Kylä)yhdistysten hankkeisiin tarvitaan hankevetäjän lisäksi aidosti osallistuva ja sitoutunut tukijoukko. Tämä tulee varmistaa talous- ja hankekoulutuksilla. Nykyisellään hankevetäjä on liian yksin tai yhdistyksen kassa ei kestäkään hanketta, mitkä molemmat voivat vaarantaa hankkeen toteutumisen.

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

17


Heinämäen kylätalo eli Heinis Sotkamossa.

7.3. Varmat Päivät

jalkauttavat toiminta-

ryhmän alueelle

Elävä Kainuu tiedottaa toiminnastaan sidosryhmille eri tavoin, tiedotusohjelmansa mukaisesti, mutta pitää edelleen tärkeimpänä kanavana henkilökohtaista asiakkaan kohtaamista. Tällöin toimintaryhmällä on mahdollisuus saada tietoa ja reagoida muutoksiin toimintaympäristössä mahdollisimman joustavasti, tarvittaessa strategiaa päivittämällä. Ohjelmakaudelle allakoidaan Varmat Päivät kuntakeskuksiin kuukausittain: tuolloin toiminnanjohtaja tai hankeneuvoja sekä mahdollisuuksiensa mukaan myös hallituksen paikalliset jäsenet jalkautuvat alueelle. Tavoitteena on hankeaktivointi: tilaisuuksien järjestäminen, kyläkokuksiin osallistuminen, hanketoimijoiden tapaaminen ja hankkeden seuranta, hankeneuvonta sekä hakijoiden sparraaminen uusista ideoista. Myös maksatusneuvontaa annetaan Varmoina Päivinä. Kuntakeskuksien parantuneiden tietoliikenneyhteyksien vuoksi muu asiakaspalvelu ei kärsi tästä. Sähköpostit, videoneuvottelut ja puhelimet toimivat ajasta ja paikasta riippumatta. Henkilöstöllä on mukanaan kannettava tulostin/skanneri sekä isonäyttöinen kannettava tietokone sähköisen Hyrrä-järjestelmän käytön edistämiseksi alueella.

7.4. Leader-ryhmän oppimissuunnitelma Leader-ryhmän henkilöstö; työntekijät ja hallitusjäsenet, myös yhdistyksen jäsenet voivat osallistua strategian toteuttamiseksi järjestettäviin koulutuksiin. Hallitusjäseniä kannustetaan erikoistumaan, ja hankkimaan tietoa painopisteisiin sekä leikkaaviin teemoihin liittyvistä asioista, mikä helpottaa valintakriteeristön käytössä ja näin myös hankkeiden mahdollisimman oikeudenmukaisessa valinnassa ja arvioinnissa. Hallitusjäsenten kouluttaminen siirtää tiedon sujuvasti oman toimin-

18

ta-alueen käyttöön. Lisäksi hallitusjäsenet voivat osallistua Leader-toimijoille järjestettyihin koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin. Näin myös Leader-työn osaaminen leviää alueella laajemmalle ja vaikuttavammin.

8. OHJELMAN VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMINEN Vaikuttavuusarviointia tehdään säännöllisesti hallituskokousten yhteydessä seuraamalla toiminnan tavoitteita saavutettuihin tuloksiin esim. loppuraportteja, indikaattorilomakkeita, artikkeleita tms. läpikäymällä, sekä hankkeissa mukana olleita tilaisuuden tullen haastatellen. Lisäksi Elävä Kainuu Leader ry tilaa vaikuttavuusarvioinnin sekä yritystuista että hankkeista ulkoiselta toimittajalta ohjelmakauden puolivälissä. Tutkimuksen ohjeena voi käyttää esim. Keskipiste Leaderin yritystuista v 2014 valmistunutta vaikuttavuusarviontia (Oulun yliopisto, tuotantotalouden osasto 2/2014). Tietoa sekä sisäisistä että ulkoisista vaikuttavuusarvioinneista jaetaan sidosryhmille avoimesti. Hallitus käsittelee arvioinnit ja tekee näistä johtopäätelmät, joiden mukaan tarvittaessa työtapaa tai strategiaa muutetaan. Toiminnan positiivinen vuorovaikutteinen syke ja mahdollisimman pysyviä vaikutuksia tuottava toiminta on Leader-työn olemassaolon oikeutus.

9. TOIMINNAN RISKIT Leader-työssä hakijalla on sekä taloudellinen että sisällöllinen riski, pystyykö hakija toteuttamaan hankkeen suunnitelman mukaisesti. Leader voi tukea myös tavallisuudesta poikkeavia hankkeita, kokeiluja, uusia alueen mahdollisuuksia. Tuolloin riski myös hakijalle on suurempi. Hallinnon kannalta tärkeää on hankkeiden ta-

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


voitteiden saavuttaminen. Hankkeiden valinta on tärkeää sekä toiminta-alueen kehittämisstategian toteutumisen kannalta, mutta myös hakijan kannalta: oikea päätös ei välttämättä ole myönteinen. Toteuttamiseen tulee olla taloudelliset ja muut resurssit . Yhdeksi riskiksi Leader-toiminnalle voitaneen mainita toiminnan aitouden, Leader-hengen, häviäminen. Leader-periaatteista, ”puhdasoppisuudesta ” kannattaa pitää kiinni, kun muut tukijalat ympäriltä lahoavat. Leader-työssä riskinä ovat hallinnon keveys; varajärjestelmät ja toimintaojeet mahdollisten ennakoitavien tai yllättävien kriisiaikojen varalle kirjoitetaan Laatukäsikirjaan.

10. STRATEGIAN RAHOITUSSUUNNITELMA 10.1 Rahoitussuunnitelma Kuntarahaosuudet toimintaryhmän alueella v. 2010 sovittujen, asukaslukuun sidottujen ja liitteenä olevien kuntarahasitoumusten mukaisesti ovat seuraavat: Hyrynsalmi:

11 929 eur/v

Kuhmo:

41 000 eur/v

Ristijärvi:

6 501 eur/v

Sotkamo:

45 890 eur/v

Suomussalmi:

40 000 eur/v

Kuntarahaosuus vuodessa: 145 320,00 eur. Kuntarahakertymä koko ohjelmakaudella 2014 – 2020 on yhteensä 1.017.240,00 eur. Kuntarahan ollessa 20 % toimintaryhmän kokonaisbudjetista, ohjelmakauden julkinen rahoituskehys on yhteensä: 5.086.200,00 eur. Toimintaraha jaotellaan ohjelmakaudella toiminnan eli hallinnon ja aktivoinnin kustannuksiin. Toimintakustannuksia ovat hallituksen kokouskulut (sis kokoustilojen vuokrat),hallituksen jäsenten kokouspalkkiot ja matkakulut (poislukien puheenjohtajien kuukausi/vuosipalkkiot), vuosikokouskulut, kirjanpito toimintarahan osalta, toimintarahan maksuhakemus ja käyttösuunnitelma ts näihin liittyvä työaika tilintarkastus, työaika joka käytetään hakemusten käsittelyyn sen diaariin saapumisen jälkeen kunnes se on lähetetty Ely-keskukselle, näihin liittyvät lausunnot Muut toiminnan kustannukset syntyvät toiminta-alueen toimijoiden aktivoinnista kehittämään aluettaan.

10.2. Muiden rahoituslähteiden käyttö alueen kehittämiseen

Elävä Kainuu LEADER ry:n hallinnomassa kv-hankkeessa on keväällä 2014 kartoitettu alueen pienten yritysten ja yhdistysten mahdollisuuksia hakea esim. suoraa tukea EU:sta, ja tiedotettu näistä rahalähteistä, aikatauluista ja muista ehdoista toimijoille. Hakijoita on myös autettu hakemisprosessissa, raportoinnissa ja

Taulukko 8. Haettava rahoitus maaseudun yritys- ja kehittämishankkeisiin (ei sisällä toimintarahaa)

Taulukko 9. Haettava toimintaraha; 25% hankkeiden julkisesta rahoitus kehyksestä

Toimintakustannukset Aktivointi ja toiminnan edistäminen Toimintaraha yhteensä

EU (42 %), eur

Valtio (38 %), eur

Kunta (20 %), Julkinen eur rahoitus yhteensä,eur

38 147

190 733

Julkinen rahoitus ed. taulukon kohdasta A (enint. 25 %)

80 107

72 480

320 430

289 913

152 586

762 930

80 %

400 537

362 393

190 733

953 663

100 %

20 %

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

19


projekteihin liittyvissä toimenpiteissä. Tätä työtä jatketaan edelleen tulevalla ohjelmakaudella. Elävä Kainuu LEADER ry voi tarvittaessa toimia omaa strategiaansa toteuttavien hankkeiden hakijana myös maaseuturahaston ulkopuolisistä lähteistä. Lupaavimmaksi rahalähteiksi on osoittautunut Erasmus+ -ohjelma, myös Luova Eurooppa voi toimia luovien alojen toiminnan tukemiseksi.

merkiksi työttömien aktivointiin kyläpalvelujen järjestämiseen kyläosuuskuntien avulla. Kuntaraha ESR-hankkeissa tulee haettavaksi erikseen, mikä olisi erittäin tärkeää toimintaryhmän rahoituskehykselle. Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 6: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta sisältää työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

Leader-työn, paikallisen kehittämisen vaikuttavuutta voidaan edistää usean tukimuodon yhteiskäytöllä saman tavoitteen hyväksi. Euroopan sosiaalirahaston tukea voisi alueella käyttää esi-

10.3. Yhteensovitus alueen kehittämisestä kainuun ely-keskuksen kanssa Yhteensopimusluonnos liitteenä.

Taulukko 10. Tavoite Elävä Kainuu Leader ry:n julkisen yritys- ja kehittämishankkeiden rahoituskehyksen jakaantumisesta painopistealueittain ohjelmakaudella 2014-2020 PAINOPISTEALUE

EU

VALTIO

KUNTA

JULKINEN

42 %

38 %

20 %

TUKI YHTEENSÄ vuosittain

A.Vihreää voimaa Metsä-, puu-, energia- ja luontoyrittäjyyden kehittäminen B.Sinisiä ajatuksia kylät, kulttuuri, ympäristö, sekä luovat alat

C.Käsikynkässä yhteistyö paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti

57 220

51 770

27 248

136 238

114 440

103 541

54 495

272 475

57 220

51 770

27 248

136 238

25

50

Toimintaalueelle vuosittain tuleva rahoitus yht. (arvio)

HANKERAHOITUS

176 061

312 299

2 186 090

88 031

360 506

2 523 539

29 344

165 581

1 159 067

293 435

838 385

5 868 692

YHTEENSÄ 2014-2020

25 228 879

207 081

108 990

LÄHDELUETTELO (Endnotes) 1. TEM-julkaisu, Kilpailukyky 19/2010: Metsätalouden yrittäjätoiminnan kehittäminen Suomessa. 2. Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi. 3. Soiden ja turvemaiden kansallista strategi-

20

YKSITYINEN Tavoite ohjelmakauden RAHOITUS julkisesta 35% *) rahoitukseksesta painopisteelle, %

544 950

100

aa valmistelleen työryhmän ehdotus 16.2.2011 (MMM työryhmämuistio 2011:11) 4. TK-EVAL, Elävä Kainuu LEADER ry:n toiminnan ulkoinen arviointi, Arviointiraportti 1.10.2012.

LIITTEET 1. Yhteensovitusluonnos 2. Nelikenttäanalyysi (SWOT) 3. Muut mahdolliset rahastot 4. Mittarit ja tavoitteet 5. Viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


Yhteistyösopimus Luonnos 21.5.2014 1. SOPIMUSKUMPPANIT Kainuun ELY – keskus Oulujärvi LEADER ry Elävä Kainuu LEADER ry SOPIMUKSEN TARKOITUS Sopimuksella kuvataan sopimuskumppaneina olevien ELY – keskuksen ja Leader – ryhmien välinen työnjako, yhteensovitus ja yhteistyö maaseudun yritys- ja hanketukia koskien.

YLEISTÄ Kainuussa Leader – ryhmien ja ELY – keskuksen välinen yhteistyö, yhteensovitus ja työnjako ovat toimineet jo pitkään sujuvasti, ongelmitta ja hyvässä yhteishengessä. Tätä on tukenut myös toimipaikkojen sijainti samassa rakennuskokonaisuudessa. Kaudella 2014 – 2020 Elävä Kainuu Leaderin toimisto on Sotkamossa Oulujärvi Leaderin ja ELY – keskuksen pysyessä edelleen samassa rakennuksessa Kajaanissa. Elävä Kainuu Leaderin toiminta-alueena ovat Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Oulujärvi Leader toimii Paltamossa, Puolangalla, Vaalassa ja Kajaanin kaupungin maaseutualueilla. Kainuun ELY - keskuksen toiminta-alueena maaseuturahaston osalta on koko Kainuu lukuun ottamatta Kajaanin kaupungin ydinkeskustaa.

MAASEUDUN HANKE- JA YRITYSTUKIEN ALUEMÄÄRITYS Oulujärvi Leader ja ELY - keskus eivät myönnä maaseudun hanke- ja yritystukia Kajaanin kaupungin ydinkeskustan alueelle. Aluerajaus noudattaa pääosin uuden aluetypologian mukaista keskustwwaajama-aluetta, mutta jättää hieman sitä pienemmän alueen yritystukien ulkopuolelle (liite 1 Kartta). Aluerajaus ei koske maatalouden ensiasteen jalosteiden valmistusta tai myyntiä harjoittavia yrityksiä eikä maatalousyrityksiä paikallisen vähittäis- tai kuluttajamyynnin osalta. ELY – keskus painottaa yritysrahoituksessa harvaan asuttua ja ydinmaaseutua, mutta rahoitusta suunnataan myös kaupungin läheiselle maaseudulle, maaseudun paikalliskeskuksiin ja perustellusta syystä Kajaanin rahoituskelpoiselle kaava-alueelle. Oulujärvi Leader puoltaa yritystukia koko toiminta-alueelleen, mutta mikäli rahoitusta ei riitä kaikille valintakriteerit täyttäville hakemuksille, valintatilanteessa harvaan asutulle tai ydinmaaseudulle sijoittuvat yritykset ovat etusijalla.

Elävä Kainuu Leader puoltaa hanke- ja yritystukia koko toiminta-alueelleen valintakriteeristönsä mukaisesti.

VALINTAKRITEERIT JA YRITYSRAHOITUKSEN ALUEELLISET LINJAUKSET Kainuun ELY – keskus on mukana valtakunnallisessa hanke- ja yritystukien valintakriteerien valmisteluprosessissa. Kainuun ELY täydentää valtakunnallisessa valmistelussa valittuja ohjelman toimenpidekohtaisia valintakriteerejä sovitulla määrällä alueellisia kriteereitä. Kainuun ELY – keskus ei tee sopimukseen tässä vaiheessa erillisiä alueellisia yritystoiminnan rahoituslinjauksia, vaan mahdolliset linjaukset jäävät odottamaan rahoitusta koskevan lainsäädännön valmistumista.

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

21


Leader – ryhmien hallitukset tekevät omia rahoituslinjauksiaan ja nämä voivat olla keskenään poikkeavia ja poiketa myös ELY – keskuksen linjauksista. Kummallakin toimintaryhmällä on omat kriteerinsä, joita ne noudattavat hankevalinnassa.

YRITYSTUKIEN, KEHITTÄMISHANKKEIDEN JA YLEISHYÖDYLLISTEN INVESTOINTIHANKKEIDEN YHTEENSOVITUS JA RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT PAINOTUKSET Kainuun ELY-keskus on rahoittanut Maaseuturahaston kautta viittä teemaohjelmaa ohjelmakaudella 2007 – 2013. Teemat ovat bioenergia, maaseutuelinkeinot, kylät, metsä- ja puutalous ja luontomatkailu. ELY-keskus haluaa jatkaa teemapohjaista kehittämistä entisillä teemoilla ohjelmakaudella 2014 – 2020. Maaseuturahaston kautta tapahtuva Kyläteemaohjelman koordinaation ja toteutuksen tukeminen siirtyy ELY -keskukselta Oulujärvi Leaderin ja Elävä Kainuu Leaderin vastuulle. Kunkin teeman mahdollinen rahoitus ratkaistaan normaalissa hakuprosessissa teemastrategian ja toimenpideohjelman laadun mukaan. Ohjelmakaudella 2014 – 2020 ELY-keskus painottaa maaseuturahaston osalta erityisesti elinkeinojen kehittämistä ja luonnonvarojen hyödyntämistä. Alueellisen maaseutustrategian toteutumista edistetään maakunnan laajuisilla teemahankkeilla ja niiden toiminnasta nousevilla kehittämishankkeilla ja yritystuilla. Samoja elementtejä sisältyy myös Leader -ryhmien strategioihin, mutta painotus on pienissä, paikallisesti merkittävissä toimenpiteissä, jotka ovat syntyneet Leader -toiminnan vaikutuksesta. Leader -hankkeissa ja -yritystuissa korostuu innovatiivisuus ja kokeilevuus sekä uusien tahojen löytäminen mukaan maaseudun kehittämistoimintaan. ELY-keskuksen rahoittamat maaseuturahaston kehittämishankkeet ovat pääosin maakunnallisia. ELY-keskus voi kuitenkin rahoittaa myös paikallisia, kustannusarvioltaan suuria hankkeita ja investointeja, mikäli ne ovat erityisen merkittäviä maaseudun kehittymisen kannalta. LEADER -thankkeiden hankekohtainen julkinen tuki voi olla enintään 180 000 euroa. Ks. taulukko s. 24

YHTEISTYÖN TOIMINTATAVAT Yhteistyön tavoitteena on selkeys ja yhtenäisyys sekä annetun neuvonnan luotettavuus tuenhakijoiden kannalta. Molemmat Leader -ryhmät noudattavat toiminnassaan laatukäsikirjojaan, joiden prosessikuvaukset on laadittu yhdessä ELY -keskuksen myöntö- ja maksuhenkilöiden kanssa. Prosessikuvaukset päivitetään HYRRÄ - hankejärjestelmän mukaisiksi sen valmistuttua. Toimipisteiden läheisyys mahdollistaa jokapäiväisen kanssakäymisen ja nopeat neuvottelut aina tarvittaessa. Muodollisempia yhteistyökokouksia järjestetään aina, kun se jonkun osapuolen mielestä on tarpeellista.

VIESTINNÄN YHTEENSOVITUS Ohjelmatiedottamista tehtiin kahdella ELYn ja Leader – ryhmien yhteishankkeella kaudella 2007 – 2013. Yhteistyötä on tehty myös muun muassa toteuttamalla yhteinen yritystukiesite ja pitämällä yhteisiä yritystuki-iltoja. Yhteisen tiedottamisen jatkamiseksi etsitään keinoja ja uusia muotoja uuden kauden käynnistyttyä. Lisäksi sopimuksen osapuolet tekevät omaa perustiedotustyötään omilla toiminta-alueillaan ja oman toimintansa tarpeista käsin.

MUUTA ELY-keskus ja Leader-ryhmät järjestävät ohjelmakauden aikana yhteistyössä muutamia yleisötilaisuuksia, joiden tavoitteena on edistää ohjelmien toteutusta avaamalla tulevaisuuden mahdollisuuksia ja rohkaisemalla hanke- ja yritystoimintaan. Tulevaisuuden uskon lisäksi tilaisuuksilla luodaan myönteistä ilmapiiriä hanketoimintaa kohtaan.

22

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


Toimenpiteet

Täydentävyys ja päänäkökulmat yhteensovituksessa

Koulutus ja tiedonvälitys

ELY: pääpaino alkutuotantoon kohdistuvassa koulutuksessa ja tiedonvälityksessä LEADER: pääpaino maaseudun asukkaisiin, pieniin paikallisiin yrityksiin ja yhdistyksiin kohdistuvassa koulutuksessa ja tiedonvälityksessä

Investoinnit fyysiseen omaisuuteen 

Maatilojen kokonaistehokkuuden parantaminen

ELY kokonaan LEADER: maatiloja voi olla mukana aktivointi- ja kehittämishankkeissa, jotka liittyvät esimerkiksi maaseudun ympäristöliiketoimintaan

Maataloustuotteiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen

ELY: viljan-, vihannesten-, lihan- ja maidonjalostusyritykset sekä isot luonnonmarjayritykset

Ympäristöinvestoinnit

LEADER: muut luonnontuotteet ja niihin pohjautuvat erikoiselintarvikkeet ELY pääasiallinen rahoittaja LEADER: mahdolliset aktivointihankkeet ja -toimenpiteet, joilla tavoitellaan yhdistysten toteuttamia perinnebiotooppien ja luonnonlaitumien alkuraivausta sekä kosteikkojen perustamista

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen 

Nuorten viljelijöiden aloitustuki

ELY kokonaan

Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen

ELY: Matkailukapasiteetin kehittäminen, jalostus- ja valmistusyritykset, metsä- ja muut palveluyritykset, lämpöyritykset, muut teemahankkeita toteuttavat alueelliset hankkeet ja yritykset, kyläkaupat LEADER: pienimuotoiset palvelu- ja valmistusyritykset, mukaan lukien matkailu, hoiva-ala, kulttuuri ja luovat alat, paikalliset energiaratkaisut ym. ELY/EAKR: kasvuyrityspalvelut (kasvu, vienti ja kansainvälistyminen), pk – yritykset lukuun ottamatta maataloustuotteiden ensiasteen jalostuksen harjoittajia, matkailuyrityksistä pääsääntöisesti matkailukeskittymien (lähinnä Vuokatti, Ukkohalla) yhteyteen sijoittuvat yritykset. Ei tueta vain paikallisille kuluttajille suunnattujen palvelujen investointeja (poikkeuksena matkailu).

Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen

ELY: kyläyhteisöjen olosuhteita parantavat pienet infrahankkeet: mm. tietoliikenne- ja vesihuoltoinvestoinnit, pääsääntöisesti ei yhdistysten hakemia kehittämishankkeita LEADER: kylä- ja muiden yhdistysten hakemat kehittämishankkeet ja muu vastaava yhteisöllinen toiminta, pienimuotoinen kyläinfra: mm. yhteisten tilojen ja paikkojen kunnostaminen, yhteisölliset uudistuvaa energiaa ja nopeita tietoliikenneyhteyksiä hyödyntävät hankkeet, kyläosuuskunnat ja vastaava yhteisöllinen yritystoiminta

Ympäristökorvaukset

ELY pääasiallinen rahoittaja LEADER: mahdolliset aktivointihankkeet ja -toimenpiteet, joilla tavoitellaan yhdistysten hakemia erityistukisopimuksia perinnebiotooppien hoitoon, luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistämiseksi sekä kosteikkojen hoitoon

Yhteistyö (sisältää myös innovatiivisuuden ja kansainvälisen yhteistyön)

ELY: Eurooppalaisen innovaatiokumppanuuden mukaisen toimijaryhmän perustaminen Kainuuseen ja sen tukeminen, alueelliset teemaohjelmien ja Kainuun kansainvälistymissuunnitelman toteutumista edistävät hankkeet LEADER: pienten paikallisten toimijoiden kansainvälistyminen, maaseutuinnovaatioiden edistäminen mm. jatkamalla Innoliiteri – hanketta, kansainvälisten ja muiden kylä- ja kulttuuriyhteistyöverkostojen edistäminen, Rajanpinta – Leaderyhteistyö (Elävä Kainuu Leader ry, Vaara-Karjala Leader ry, Leader Koillismaa).

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

23


PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Kajaanissa Kainuun ELY – keskus ETOK - vastuualueen johtaja Jaana Korhonen

ME-yksikön päällikkö Pekka Knuutinen

Oulujärvi LEADER ry Toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen

Hankeneuvoja Päivi Koivula

Elävä Kainuu LEADER ry Toiminnanjohtaja Pirjo Heikkinen

2. SWOT

Puheenjohtaja Helena Komulainen

1 VAHVUUDET = VAHVISTA  Moni-ilmeinen, neljän vuodenajan Kainuun avara ja kaunis luonto sekä puhtaat luonnontuotteet (A)  Hiljaisuus (A)  Vakiintunut maaseudun kehittämisen toimintatapa (B)  Kylät, kyläkulttuuri, kylätoiminta ja yhteisöllisyys (B)  Kotiseutuidentiteetti (B)  Palvelukylä-toimintamalli (Ruhtinansalmi, Tipasoja, Moisiovaara) (B)  Kainuulainen sitkeys ja maine tolkkuna työntekijänä (A)

3 MAHDOLLISUUDET = HYÖDYNNÄ  Sijainti Venäjän rajalla ja raja-asema Vartius, Kostamuksen kaupunki lähempänä kuin Kajaani (Suomussalmi, Kuhmo) (C)  Maahanmuuttajat (C)  Maallemuuton myönteisyyden kasvu (A, B)  ”Piiri pieni pyörii” = ihmiset tuntevat toisensa) (A, B, C)  Rauhallinen, hiljainen, väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö (A, B)  Hajautettujen energiaratkaisujen noste (A, B)  Lähipalveluiden kasvava tarve (A, B)  Luonnonvarojen jalostusasteen nosto (A)  Metsien monikäyttö (A)  Uudet luonnosta nousevat elinkeinot (A)  Palvelukeskus-toimintamallin hyvien käytäntöjen leviäminen (B)  Hollantilaisten Kainuu ”fanitus” (A)  Maaseudun vajaakäyttöiset resurssit: Vanhat pojat ja käyttämätön rakennuskanta (B)

24

2 HEIKKOUDET = KORJAA  Syrjäinen sijainti ja pitkät etäisyydet (C)  Vähäinen yrittäjyys ja heikko yrittämisperinne sekä verkottuminen (A)  Yhteistyön puute ja pieni aktiivisten joukko (C)  Rapistuva infra ja huonot liikenne- ja tietoliikenneyhteydet (C)  Osaamisen / osaajien vähäisyys: markkinointi, tuotteistaminen, yhteistyö, kehittämistoiminta (A, B, C, D)  Asenteet (arkuus, konservatiivisuus, ennakkoluuloisuus) (C)  Perikuntien haluttomuus luopua käyttämättömistä kiinteistöistään (B)  Sisäsiittoisuus (uudet ideat vaativat ”uutta verta” joukkoon) (B, C)

4 UHAT =TIEDOSTA/TORJU  Väestön väheneminen ja vanheneminen (B)  Uskon puute ja kielteiset asenteet (C)  Maaseudulla etsikkoaika, uhkana myöhäinen reagointi (C)  Palveluiden keskittyminen ja heikkeneminen (A, B, C)  Keskittävä kaavoitus ja hyvien tonttien puute (B, C)  Byrokratia tappaa luovuuden ja estää ideoiden jalostumisen hankkeiksi (C)  Laajakaistan leviäminen kaatuu sen kalleuteen (B, C)  Huoltosuhde heikkenee nopeasti Kainuussa (A, C)

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


3. Selvitys keväällä 2014: muut mahdolliset rahoituskanavat toiminta-alueen käyttöön

Leader-tuki on yksi mahdollinen työkalu kehittämisideoiden toteuttamiseen. Kansainvälistymisen saralla rahoitusta löytyy muualtakin monenlaiseen toimintaan. Kansainväliseen toimintaan, henkilöiden liikkuvuuvuuteen ja eri tahojen yhteistyöhankkeisiin on mahdollista hakea tukea mm. seuraavista lähteistä: Lisätietoa näistä ja muista rahoitusohjelmista löytyy: www.cimo.fi sivuilta. Muut hyödylliset linkit kv-toiminnasta kiinnostuneille: European Network for Rural Development: enrd.ec.europa.eu Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto: www.eastnorth.fi Elävä Kainuu Leader ry auttaa alueensa pieniä toimijoita resurssiensa puitteissa hakuprosesseissa. Leader-ryhmä voi myös toimia tuen hakijana omaa ”Kaveria ei jätetä” -strategiaansa toteuttavissa hankkeissa (esim. nuoret maaseudulla, luovat alat, paikalliskulttuuri).

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

25


4. ELÄVÄ KAINUU LEADER RY MITTARIT JA TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLE 2014-2020 1. EU:N YHTEISET MITTARIT Paikallisten kehittämisstrategioiden kattavuus Uusista tai parannetuita palveluista / infrastruktuurista hyötyvien maaseudun asukkaiden määrä Leader-hankkeiden ja yritystukien tuloksena syntyneiden työpaikkojen lukumäärä

% maaseudun väestöstä kpl Naiset yht.

Naiset alle 35 v

Leader-hankkeiden ja yritystukien tuloksena syntyneiden työpaikkojen lukumäärä

Miehet yht.

Miehet alle 35 v

2. KANSALLISET MITTARIT Uusien yritysten lkm Yritysten nimi, toimiala, lv Uusien palveluiden lkm Hankkeen aikana työllistyneet Koulutettujen määrä Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä Teemahankkeiden määrä Hankkeessa tehty talkootyö Hankkeen kustannukset ylittävä talkootyö

Yht:

Miehet:

Naiset:

kpl: Yht:

palvelun kuvaus: Miehet alle 35:

Naiset alle 35:

yht: yht:

Miehet alle 35: Miehet alle 35:

Naiset alle 35: Naiset alle 35:

yht: tuntia yht:

Teemat:

tuntia yht:

3. LEADER-INDIKAATTORIPANKKI, JOTA SOVELLETAAN KULLEKIN HAETTAVALLE HANKKEELLE Järjestetyt tilaisuudet ja tapahtumat Järjestettyihin tilaisuuksiin ja tapahtumiin osallistuneiden määrä Ympäristöä parantavat toimenpiteet Uudet harrastusmahdollisuudet Rakennetut/kunnostetut/varustetut rakennukset ja rakennelmat Laaditut suunnitelmat (kylä-, maisemanhoito-, hyvinvointi-, kyläkaava- jne) Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot Säilytetyt työpaikat/hankkeen vaikutuspiirissä olevat työpaikat

26

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


5. VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSSUUNNITELMA Elävä Kainuu Leader ry:n omien hankkeiden ja oman toiminnan viestinnästä vastaa toiminnanjohtaja. Viestintä on parhaimmillaan vuorovaikutteista, interaktiivista toimintaa, jolloin palautteen mittaaminen on tärkeää viestinnän kehittämiselle. Elävä Kainuun vuorovaikutussuunnitelma sisältää myös viestinnän tavoitteet; miksi suunnitelmallinen viestintä on tärkeää ELÄVÄ KAINUU LEADER RY

LIITE

KENELLE VIESTITÄÄN?

MITÄ VIESTITÄÄN ?

MITEN VIESTITÄÄN

MILLOIN VIESTITÄÄN

MIKSI VIESTITÄÄN

VASTUUHENKILÖ

Kainuun Ely-keskus

Tulevat hankkeet, (vuosi)raportit, muutokset toiminnassa

Puhelin, sähköposti, posti

Tarvittaessa

Tavoitteena yhteistyön suju-minen, hankepäätöksien nopeuttaminen, asiakaspalvelun paraneminen

Toiminnan-johtaja / hankeneuvoja

MMM, Mavi, Verkostoyksikkö

Vuosiraportit, loppuraportit,

Sähköposti, posti, puhelin, www

ohjelmakauteen ja niiden vaihtumiseen liittyvä viestintä

Ohjelman toteuttamiseksi

Toiminnan-johtaja

Kunnat

Raportit, kuntakohtaiset ja yleiset, ohjelman vaikuttavuus

Tiedotuslehdet, artikkelit, puhelin, sähköpostit, posti, www

Vuoden- ja ohjelmakauden vaihteet, sekä tarvittaessa

Yhteistyön sujuminen

Toiminnan-johtaja, hallitus

Leader-hallitus- ja varajäsenet

Raportit, hallituskokouksiin liittyvä viestintä, palautteet koulutuksista sekä tärkeät ELYn, mmm:n tai mavin tiedotteet

Sähköpostit, face-to-face, kokoukset, puhelin, www, FB

Tarvittaessa, viiveettä

Yhteistyön sujumiseksi, päätöksen teon helpottamiseksi, opiksi

Toiminnan-johtaja

Yhdistyksen Jäsenistö

Toimintaryhmän toiminta; hankkeet ja muu toiminta, vaikuttavuus ja toteutuma vs suunnitelma

Jäsentiedote, vuosikokous, www, tiedotuslehti, FB, artikkelit

Jäsentiedote kerran vuodessa, vuosikokous kerran vuodessa

Ohjelman vaikuttavuus, yhteenkuuluvuus, toiminnan houkuttelevuus...

Toiminnan-johtaja

Hankkeita hakevat

Tukimahdollisuudet, ohjeet, esimerkit

Face-to-Face,Sähköposti, www, FB, tiedotuslehdet

Tarvittaessa

Aktivointi, rohkaisu,

Toiminnan-johtaja, hanke-neuvoja

Hankevetäjät

Hankkeiden eteneminen ELYssä, suunnitelmien kommentointi, sparraus

Face-to-face, sähköposti, tilaisuudet

Tarvittaessa

Ohjausta, apu, sparraus, koulutus

Hanke-neuvoja, toiminnan-johtaja

Toiminta-alueen väestö

Ohjelman vaikuttavuus ja toteutus, Leader-toiminta ja sen periaatteet, esimerkit, ideat

Lehdistö, omat tiedotuslehdet, www, some, tilaisuudet

Mahdollisimman paljon!

Aktivointi ja rohkaisu oman alueen kehittämiseen yhteistyössä

Toiminnanjohtaja, tiedotus-hanke, hankeneuvoja, hallitus

Media

Uutisluontoiset asiat,

Sähköposti, face-to-face

Tarvittaessa

“Mikä on silmissä, on myös mielessä” Toiminnan-johtaja, mahd. tiedotushanke

Omat sidosryhmät, lähiympäristö

Leader-toiminnasta kertominen

Face-to-face, some

”carpe diem”

Leader-työn tunnettuuden lisääminen.

Työntekijät, hallitus

KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020

27


KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020


KAVERIA EI JÄTETÄ! Elävä Kainuu LEADER ry:n kehittämisstrategia ohjelmakaudelle 2014 – 2020