6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen loppujulkaisu

Page 1

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt

Tehdään yhdessä

#OPPIMISENUUSIAIKA

1


Oppimisen uusi aika on nyt............................................................................................................ 3 Mitä hankkeessa tehtiin ja opittiin?...........................................................................................4 Teema 1: Fyysisen ympäristön merkitys................................................................................14 Teema 2: Lisätystä todellisuudesta uusi ulottuvuus oppimiseen..............................18 Teema 3: Virtuaalitilat oppimisympäristöinä......................................................................22 Teema 4: Osallistamista tarvitaan digitaalisten työkalujen kehittämisessä........26 Teema 5: Oppimisdatan uusi elämä.........................................................................................30 Oppimisen uusi tulevaisuus........................................................................................................ 34

l

Julkaisija 6AIKA: TULEVAISUUDEN ÄLYKKÄÄT OPPIMISYMPÄRISTÖT -HANKE Rahoittaja EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO / UUDENMAAN LIITTO Graafinen suunnittelu ja taitto KUBO Kannen kuva JUSSI HELLSTEN / HELSINKI MARKETING #OPPIMISENUUSIAIKA | GRAAFINEN OHJEISTUS 2018

3


Oppimisen uusi aika on nyt

M

aailman globalisoituessa ja digitalisaation kiihtyessä myös koulutuksen tulee elää ajassa ja muuttua. Opetussektorilla digitalisoituminen on kuitenkin ollut hitaampaa kuin muilla toimialoilla. Markkinat kasvavat ja innovatiivisille ratkaisuille on kysyntää juuri nyt enemmän kuin koskaan. Koulutuksen digitalisaatio ja älykkäiden oppimisympäristöjen kehittäminen edellyttää julkiselta sektorilta uudenlaista, tiiviimpää yhteistyötä oppimisympäristöjä tarjoavien yritysten sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yhteistyö mahdollistaa uusien ja jo olemassa olevien ratkaisujen kehittämisen paremmin käyttäjien tarpeita vastaaviksi. Systemaattinen ja laadukas yhteiskehittäminen ja kokeilutoiminta tukevat oppimisympäristöjä kehittävien yritysten liiketoimintaa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tähän tarpeeseen vastaamaan käynnistettiin 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke. Hankkeen pää­toteuttaja on ollut Helsingin kaupunki. Lisäksi hankkeeseen ovat osallistuneet Espoon, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunki, Forum Virium Helsinki Oy sekä Oulun, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Hankkeen toteutusaika on 1.9.2017 – 30.11.2020. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta ja sitä on toteutettu osana 6Aika – kestävän kaupunkikehityksen strategiaa (6aika.fi).

Tavoitteenamme on ollut parantaa digitaalisia, virtuaalisia ja fyysisiä oppimisympäristöjä kehittävien yritysten liiketoimintamahdollisuuksia kokeilutoiminnan ja muun muassa yritysvalmennusten keinoin sekä luoda yhteinen viitekehys yritysten, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, kaupunkien ja käyttäjien yhteiskehittämiselle. Lisäksi tavoitteena on ollut laatia yhteiskehittämiselle selkeät tomintamallit ja testata ne käytännössä. Hankkeemme on ollut uraauurtava ja ainutlaatuinen paitsi Suomessa myös kansainvälisesti. Toimintaamme on seurattu tarkoin ja meistä on otettu mallia muissa Pohjoismaissa ja laajemminkin Euroopassa. Tässä yhteisessä julkaisussamme esitellään hankkeen tuotoksia tee­ma-­alueittain, hyviä kokeilutoiminnan käytäntöjä sekä näkymiä oppimisen uuteen tulevaisuuteen. Mielenkiintoisia lukuhetkiä!

Yhteiskehittäminen on luova prosessi, jossa laaja-alainen ryhmä osallistuu aktiivisesti molempia ­osapuolia hyödyttävään kehit­ tämis­toimintaan, ja jonka aikana syntyy kokeellisia ja käytännöllisiä tuloksia sekä ymmärrystä ja innovaatioita.

Hankkeemme on ollut uraauurtava ja ainutlaatuinen paitsi Suomessa myös kansainvälisesti.

JOHDANTO

3


4

#OPPIMISENUUSIAIKA


AKI ROUKALA / Oamk

Mitä hankkeessa tehtiin ja opittiin? Yhteiskehittäminen on yhteinen oppimisprosessi.

#OPPIMISENUUSIAIKA

5


O

ppimisympäristöjen yhteiskehittäminen tarjoaa yrityksille tietoa ja ymmärrystä oppimisen prosesseista ja päivittäisen tekemisen haasteista sekä mahdollisuuden luoda uusia verkostoja. Oppilaitoksen toimijat puolestaan pääsevät vaikuttamaan tuotekehitykseen ja kasvattamaan omaa osaamistaan. Hankkeen yhteiskehittämisen formaattina ovat pääosin olleet nopeat kokeilut. Yhteiskehittämisprojekteissa on tärkeää paitsi huomata mahdollisuudet myös sallia epäonnistumiset. Alkuperäinen idea ei välttämättä kanna uudeksi tuotteeksi tai palveluksi asti. Myös sen ymmärtäminen on tärkeää kehitysyhteisölle. Toimintojen, sisältöjen ja kehitystyön arvioiminen yhdessä on oleellista niin kaupunkien kuin yritystenkin tulevaisuutta ajatellen. Hankkeen alkumetreillä törmättiin ajoittain tilanteisiin, joissa kaikilla kokeiluihin osallistujilla oli jokseenkin epärealistiset odotukset kokeilusta saatavasta hyödystä. Koulujen ja yritysten yhteiskehittäminen vaikutti olevan toiveiden tynnyri: kouluihin uusia sovelluksia ja vimpaimia maksutta ja yrityksille suora kanava myydä tuotteitaan innokkaille opettajille. Mikä mahtava win-win-tilanne! Kaikki toiveet kaadettiin tynnyriin, ja eri osapuolet odottivat näkevänsä vain hyvää ja kaunista. Matkan varrella yhteinen ymmärrys yhteiskehittämisen mahdollisuuksista ja toisaalta reunaehdoista vahvistuivat.

”Hyvä tiimi + innovatiivinen lähestyminen = rohkeaa ja yhdessä oppivaa kokeilua”

Hankkeeseen osallistuneilla yrityksillä oli siitä varsin myönteinen näkemys. Yhteistyö ja viestintä kuntien ja korkeakoulujen kanssa sai hyvät arvosanat. Yritysten vastauksista kuulsi ymmärrys siitä, että yhteinen kehittäminen on ollut myös ­yhteinen oppimisprosessi. Monen yrityksen vastauksissa listattiin merkittävimpinä kokeilusta saatuina hyötyinä parempi ymmärrys toimintaympäristöstä ja sen rajoitteista sekä moniammatillinen osallistuminen tuotekehitykseen. Yrityksiltä saatu palaute ei kuitenkaan ollut pelkästään kiittävää. Useat yritykset toivoivat selkeämpää tietä kokeilusta eteenpäin ja siltaa hankintayksiköihin. Todettiin, että toimintamalli tarvitsee tuekseen kokonaisvaltaisen palvelupolun, johon kuuluvat myös jatkotoimet. Yhteiskehittämisen toimintamallia on jalostettu hankkeen aikana syklisesti. Useimmissa kaupungeissa ei ollut aiemmin tehty mitään vastaavaa, ja liikkeelle lähdettiin nollatilanteesta. Päiväkotien ja koulujen yhteistyö yritysten kanssa saatettiin kokea jopa vähän pelottavaksi ja ”riskaabeliksi”. Siksi aivan ensimmäiset kokeilut tehtiin mahdollisimman helpoiksi. Kouluista ja päiväkodeista kerättiin käyttäjäpalautetta, jonka perusteella yritys muokkasi tuotettaan. Siitä siirryttiin pikku hiljaa vaativam-

Yhteiskehittämis­­projekteissa on tärkeää paitsi huomata mahdollisuudet myös sallia epäonnistumiset. 6

MITÄ HANKKEESSA TEHTIIN JA OPITTIIN?

Kaiken kaikkiaan yhteiskehittäminen on nähty osallistavana ja aktivoivana toimintamallina. Se on kehittänyt yhteistyötä monialaisten toimijoiden välillä ja tuottanut erilaisia näkemyksiä keskustelun pohjaksi, mikä parantaa asiakasymmärrystä. Yhteiskehittämisen ­avulla on löydetty aitoja käyttäjien haas­­teita sekä piileviä käyttäjä­ tarpeita oppilaitos­ ympäristössä.


SARA MALVE-AHLROTH

piin kokeiluihin ja lopulta useammankin uuden tuotteen kehittämiseen yritysten kanssa. Hankalimpia olivat tilanteet, joissa yrityksen ja käyttäjän näkemykset tuotteesta ajautuivat törmäyskurssille. Yhteiskehittämisprojekteissa käyttäjiltä ei odoteta hymistelyä ja selkääntaputtelua, vaan tietoa siitä, mitä tuotteessa pitäisi parantaa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi pedagogiset heikkoudet ja vaikeakäyttöisyys. Kokeilu ei myöskään tuota opetuk-

selle riittävästi lisäarvoa, jos yhteiskehittämiskokeiluja ja yritysyhteistyötä ei pystytä nivomaan opetussuunnitelmaan ja osaksi jokapäiväistä opetusta. Yhteiskehittämisen ­innovaatioalustoja suunniteltiin kaikissa kaupungeissa. Esimerkiksi Espoossa otettiin käyttöön digitaalinen innovaatioalusta, jossa yhteiskehittämisestä kiinnostuneet tahot voivat julkaista kehitysidean ja löytää sopivan kumppanin yhteiskehittämisen projektiin.

Yhteiskehittäminen vaatii tekijöiden törmäyttämistä ja jatkuvaa vuoro­ puhelua.

MITÄ HANKKEESSA TEHTIIN JA OPITTIIN?

7


Hankkeessa tehty yritysyhteistyö ei rajoittunut pelkästään yhteiskehittämiseen. Yrityksille järjestettiin niiltä kerättyjen toiveiden perusteella useita valmennuksia eri aiheista. Esimerkiksi Tuotteen pedagoginen vaikuttavuus -valmennus keräsi kymmeniä osallistujia eri kaupungeissa. Yritysvalmennusten lisäksi toiminta­ mallin kehittämisessä auttoivat yrityksille

järjestetyt työpajat, joissa päästiin kes­ kustelemaan yhteisistä pelisäännöistä, haasteista ja tarpeista. Huomasimme, että mallin testaaminen toimijoilla ja palautteen kerääminen on ensiarvoisen tärkeää. Toi­ minta­malli on esimerkiksi tuotu osaksi yhteiskehittämisen ABC-valmennuksia ja tätä kautta muokattu palvelemaan iteratiivisesti kaikkia toimijoita.

Yhteiskehittämisen hyödyt

8

Yritykset

Koulut

Korkeakoulut

Kaupungit

> Tarjoaa työkaluja ja resursseja ideointiin, osallistamiseen ja monialaisuuteen. > Mahdollistaa tuotteen pedagogisen validoinnin. > Luo yhteistä ymmärrystä käyttäjistä ja oppimisympäristöstä. > Tuottaa arvokkaan referenssin tulevia julkishallinnon ja opetusmaailman asiakkuuksia varten. > Tarjoaa tilaisuuksia luoda uusia, tärkeitä suhteita muiden yritysten, korkeakoulujen tki-organisaatioiden ja oppilaitosten henkilökunnan kanssa.

> Vahvistaa osallisuutta, vuorovaikutusta, luovuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. > Tukee opetussuunnitelmassa annettuja aktiivisen osallistumisen, laaja-­ alaisen osaamisen ja yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita. > Synnyttää laadukkaampia, yhdessä luotuja ratkaisuja, jotka parantavat oppimista ja oppimiskokemuksia. > Opettaa tutkimuksellista otetta ja muuttaa toimintakulttuuria kokeilevammaksi. > Kasvattaa opettajien asiantuntijuutta ja verkostoja.

> Tarjoaa mahdollisuuden yritysyhteistyöhön. > Sulautuu luonnollisella tavalla osaksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. > Vahvistaa asiakaslähtöisyyttä uuden tiedon ja osaamisen kautta. > Tuottaa aidon ympäristön, jossa opiskelijat ja henkilöstö voivat oppia yhteiskehittämistä ja innovointia sekä uusien työkalujen käyttöä. > Lisää palvelumuo­ toiluosaamista. > Aktivoi yhteisön eri osat monialaiseen yhteistyöhön.

> Synnyttää parempia tuotteita ja palveluja sekä tuo yrityksille kilpailukykyä. > Tarjoaa resursseja ja tukea uusien ratkaisujen kehittämiseen. > Kehittää koulujen välistä yhteistyötä. > Muuttaa toimintaa asukaslähtöisemmäksi. > Lisää asiakas­ ymmärrystä ja vetovoimaa. > Osoittaa kaupungin olevan helposti lähestyttävä ja innovatiivinen kumppani. > Synnyttää uusia työpaikkoja ja verotuloja.

MITÄ HANKKEESSA TEHTIIN JA OPITTIIN?


Tulevaisuuden oppimisympäristöjen yhteiskehittämisen viitekehys

1

Tavoitteet ja toimintamuodot

Sitoutuminen ja strategia

n

6

8 Toimintamallin levittäminen

Yhteiskehittämis­ prosessit ja niiden fasilitointi

taminen rut

7

3

täminen ehit ja k , ju

ur

Toiminnan arviointi

Oppim ine

2

Organisointi ja resursointi

4

Prosessit ja sopimusmallit

5 Käynnistys ja markkinointi

9


Hankkeessa

250

osallistunutta yritystä, joista

95 %

suosittelisi osallistumista vastaavaan toimintaan.

Järjestettiin

120 3000

tilaisuutta, joissa osallistujaa.

Tehtiin

200 70 % kokeilua.

yrityksistä kertoi kokeilun kehittäneen työntekijöiden osaamista.

90 %

kertoi kokeilun kehittäneen tuote­ kehitystoimintaa. 10

Kotimaan markkinat ovat opetusalan yrityksille pienet, ja moni yrityksistä tavoitteleekin skaalautumista kansainvälisille markkinoille. Siksi yrityksille järjestettiin kansainvälistymistä tukevat matkat Lontooseen ja Piilaaksoon. Yritykset saivat runsaasti sijoittaja- ja yhteistyökontakteja ja kasvattivat ymmärrystään alan markkinoista. Vastaaville toteutuksille on yrityskentällä suuri tarve jatkossakin. Jokainen tehty kokeilu on auttanut kaupunkeja rakentamaan kokonaisuutta, jossa yrityksen ja kaupunkitoimijan oikeudet ja velvollisuudet on selvitetty ja mielekäs yhteiskehittämistoiminta on kaikille turvallista ja tarkoituksenmukaista.

Oppilaitokset kokeilujen toimintaympäristöinä

Hankkeen aikana opittiin, että yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä on paljon potentiaalia. Tuotteiden yhteiskehittäminen niiden aidoissa käyttöympäristöissä voi olla molemmille osapuolille erittäin hyödyllinen ja eteenpäin vievä kokemus, jonka tuloksia kelpaa esitellä. Oppilaitoksia ja yrityksiä tulisi kannustaa yhteistyöhön kaikkialla Suomessa kouluasteesta riippumatta. Kunnat ja oppilaitokset ovat hankkeen havaintojen mukaan usein hyvin innokkaita osallistumaan yhteistyöhön. Oppilaitokset ovat kokeilujen toimintaympäristöinä

kuitenkin erityislaatuisia ja niiden toiminta säänneltyä, mikä tulee ottaa huomioon yhteistyötä suunniteltaessa. Yhteiskehittämistä säätelevät samat lait ja määräykset kuin yritysten ja koulujen välistä yhteistyötä muutenkin. Ne koskevat esimerkiksi tietosuojaa ja alaikäisiin kohdistuvaa markkinointia ja viestintää. Myös kunnilla saattaa olla omia, kaikkia sitovia rajauksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi oppilaitosten rakennusten ja laitteiden käyttöön. Siksi kannattaa laatia yhteiset pelisäännöt. Ne suojelevat sekä yrityksiä että oppilaitoksia ja niissä opiskelevia lapsia. Hankkeessa kehitetyt ja testatut toimintamallit ovat tähdänneet siihen, että yritysten ja oppilaitosten yhteistyölle saataisiin luotua selkeät raamit. Suosittelemme, että yhteistyön säännöt sekä osapuolten oikeudet, vastuut ja velvollisuudet kirjataan jatkossakin yhteistyösopimuksiin. Näin vältytään epäselvyyksiltä ja muutetaan byrokratia kaikille tasa-arvoiseksi järjestelmäksi, joka tukee toimintaa jo suunnitteluvaiheessa. Sääntelyn lisäksi on hyvä huomioida oppilaitosten arjen rytmi, joka perustuu lukuvuoden suunnitelmiin ja viime kädessä opetussuunnitelman toteuttamiseen. Tämä kannattaa muistaa erityisesti yhteistyön aikataulua mietittäessä. Esimerkiksi lukukausien aloitukset ja lopetukset ovat oppilaitosten ruuhka-­aikaa, johon

Hankkeen aikana opittiin, että yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä on paljon potentiaalia.


Yhteiskehittäminen toimintatapana jää omaksumatta. Ei osata asettaa tavoitteita kaikkien toimijoiden näkökulmista.

Ollaan kärsimättömiä hyödyn suhteen.

Fasilitointi on puutteellista ja kokeilu menee puuhasteluksi.

Dokumentointi on puutteellista ja jatkokehitys hyytyy.

Yhteiskehittämisen kipupisteet

Uusien toiminta­ tapojen ­tuominen osaksi oppilaitosten toimintaa ja prosesseja ­unohtuu.

Pelisääntöjä ei sovita tai niitä ei noudateta.

Laaditaaan liian tiukka ja joustamaton aikataulu, joka ei sovi kaikille.

11


12 MITÄ HANKKEESSA TEHTIIN JA OPITTIIN?

MAIJA ASTIKAINEN / HELSINKI MARKETING

Kaikkien yhteiskehittämiseen osallistuvien toimijoiden toiveet on hyvä ottaa huomioon.


ylimääräistä tekemistä ei tahdo mahtua. Huomasimme myös, että yhteiskehittämiseen saattoi tulla tauko esimerkiksi koko koulun uintiviikkojen tai muun teemaohjelman takia. Lisäksi oppilaitosten viestintäkanavat ja -tavat saattavat olla niin vakiintuneita, ettei niitä voi ohittaa. Vastaavasti oppilaitosten kannattaa muistaa, että yritykset toimivat yleensä huomattavasti nopeammalla tempolla. Rytmien eriaikaisuus on kuitenkin ratkaistavissa, kunhan molemmat osapuolet huomioivat toistensa maailmat.

Korkeakoulujen oppimisympäristöjen yhteiskehittäminen

Alati kehittyvät oppimisen keinot ja uudis­ tuvat korkeakoulukampukset tarjoavat mahdollisuuden tuoda yhteen korkeakouluyhteisö ja sen tarpeisiin tuotteita ja palveluja kehittävät yritykset. Oppimisen ajankohtaiset trendit, kuten tiimiopettajuus ja oppiminen monialaisissa projekteissa, edellyttävät oppimisympäristöitä uusia ominaisuuksia. Yhteiskehittämistä on käytetty menetelmänä useissa korkeakouluissa ja oppimisympäristöissä. Oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyviä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset tarvitsevat ­yhteistyökumppaneikseen tutkimus- ja kehitysorganisaatioita voidakseen ­kehittää ratkaisuja, jotka palvelevat

aidosti asiakkaiden tarpeita. Yhteiskehittämisen avulla yritykset saavat tietoa asiakkaiden tarpeista, toiveista, peloista ja odotuksista sekä siitä, miten he käyttävät palvelua tai tuotetta. Käyttäjien tarpeet muuttuvat koko ajan, joten tuotetta tai palvelua pitää päivittää jatkuvasti. Oppimisympäristöissä tapahtuvien kokeilujen avulla yritysten on mahdollista saada nopeasti selville, miten niiden tulisi kehittää tuotteitaan. Liike­toimintalogiikan pitäisi perustua siihen, mistä asiakkaat ovat ­valmiita maksamaan. Yritysten liiketoimintaa voidaan kehittää esimerkiksi korkeakoulujen järjestämien yritysvalmennusten avulla. Yritysvalmennusten sisältöjen ja toteutuksen suunnittelussa hyödynnetään ammattikorkeakoulu­ opettajien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden osaamista. Tällaiset valmennukset ovat luonteva osa ammattikorkeakoulujen lakisääteistä perustehtävää, jonka mukaan niiden on edistettävä aluekehitystä ja elinkeinorakenteen uudistamista. Yritysvalmennukset ja yhteis­kehittämisprojektit mahdollistavat verkostojen rakentamisen eri sektorin yritysten ja korkeakoulujen välille. Valmennusten avulla luodaan yrityksille myös mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, mikä on olennaista jokaiselle yrittäjälle. Jotta yhteiskehittämisen kokeilu voi onnistua, on hyödyt ja tavoitteet määriteltävä kaikkien osapuolten kannalta.

Oppimisen ajankohtaiset trendit, kuten tiimiopettajuus ja oppiminen monialaisissa projekteissa, edellyttävät oppimisympäristöitä uusia ominaisuuksia.

Työpajoihin ja valmennuksiin osallistuneista

80 %

koki ammattitaitonsa kehittyneen.

97 %

kertoi verkostojensa kasvaneen.

85 %

sanoi ymmärryksensä toimintaympäristöstä lisääntyneen.

50 %

raportoi edustamansa yrityksen liiketoiminta­ mahdollisuuksien parantuneen. 13


1 Fyysiset ympäristöt

Fyysisen ympäristön merkitys Digitaalisten ratkaisujen kehittymisen ohella myös fyysisen ympäristön merkitys oppimisessa on merkittävä. 14


F

yysisten kohteiden valjastaminen testialustoiksi on ollut hankkeemme ytimessä. IoT-sensorointi ja erilaiset Living Lab -tilat ovat mahdollistaneet monipuolisen tuotteiden yhteiskehittämisen aidossa ympäristössä.

TUOMAS UUSHEIMO / HELSINKI MARKETING

IoT-data oppimisympäristöissä

Fyysinen oppimisympäristö voidaan rakentaa älykkääksi dataa keräävien sensorien avulla. Mitattavia suureita ovat esimerkiksi lämpötila, ilmankosteus, hiilidioksidipitoisuus ja melutaso. Mitatun tiedon perusteella voidaan analysoida, miten tila on käytössä ja millaiset olosuhteet oppimiselle siellä on. Mikäli esimerkiksi luokkahuoneen hiilidioksidipitoisuuden havaitaan kasvavan koulupäivän aikana liian suureksi, ilmastointia voidaan datan perusteella säätää automaattisesti niin että hiilidioksidin määrä luokassa laskee. Oppimisympäristöstä voi kerätä tietoa myös tiloja käyttäviltä henkilöiltä. Lähes kaikilla on älypuhelin, johon voi ladata tiedon tallentamiseen tarkoitetun sovelluksen. Kun sensoreilla mitattu ja käyttäjiltä kerätty data yhdistetään, saadaan tärkeää tietoa tilojen toimivuudesta ja kouluyhteisön hyvinvoinnista. Oppimisympäristöstä kerättävän sensoridatan ja sen mahdollistaman liiketoiminnan hyötyä selvitettiin Helsingin, Oulun, Tampereen ja Turun kokeiluissa. Niissä yritykset (IoT-sektori ml. talotekniikka, sisätilapaikannus ja oppimisratkaisujen tuottajat), opettajat ja opiskelijat kehittivät ja kokeilivat yhdessä erilaisia tuotteita ja palveluita sisäpaikannusdataa tuottavaan järjestelmään perustuvilla alustoilla.

Tällaisella liki huomaamattomalla sensorilla seurataan tilan käyttöä ja olosuhteita. Se ei vaadi liitäntää rakennuksen sähkötai tietoliikenneverkkoon vaan välittää radiotaajuuksilla tietoa pilvipalveluun, josta sitä voidaan analysoida avoimien rajapintojen kautta.

FYYSISET YMPÄRISTÖT 15


Oppimisympäristöjen IoT-seuranta

H

m in ajem a l y yöt

lle

itt

ak eh eit

s

äy t

t öy Sensoreiden sijoittelulla on suuri vaikutus saataviin tuloksiin.

Sensorien tuottamassa tiedossa on vielä epätarkkuuksia, mutta teknologia kehittyy nopeasti.

>

Lis

istössä

Luokkatilojen käyttöä ja olosuhteita kannattaa seurata.

ll lee o nä en eto s i i h non tar a tilan a j n k äy t ö n s e u r a n n a s t a pei alli sta ja h ja ha n e i a s t e i s t a k äy t t ä j

äti

Sopivien sisäilma­ olosuhteiden varmistaminen

Siivouksen ja ruokapalveluiden suunnittelu Taloautomaation ohjaaminen

Kiinteistö­ kustannusten pienentäminen

mpär

koh t

ity

Mitä opittiin

Opetus- tai ryhmätyötilan löytäminen

16

ke h

ak

Avoimet rajapinnat mahdollistavat saman datan käyttämisen moniin eri tarkoituksiin.

ote

ss

> Uu s i a k äy t t ö

> Tu

do

e

ai

Kouluhyvinvoinnin ja sitä kautta oppimistulosten paraneminen

liiketoiminnall

le ty gial yö teknolo

y

H

s te n y t i yr

Kaupunkien hiilineutraaliustavoitteiden tukeminen

is kö est ku i li lm it t y vis ist tä a

IoT-menetelmin tapahtuvan tilankäytön seurannan tavoitteena on optimointi: mahdollisimman tehokkaassa käytössä olevat tilat säästävät kustannuksia sekä takaavat turvallisen ja terveellisen sisäilman ja myönteisen käyttäjäkokemuksen.

Tila- ja laiteresurssien jakaminen ja niiden tehokkaampi käyttö


Muuntojoustavat opetustilaratkaisut

Hyvinvointia lisääviä tilaratkaisuja

Monipuolinen opetus vaatii koulurakennuksilta muunneltavuutta ja erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivia tiloja. Mahdollisuus rentoutua ja päästä jopa meditatiiviseen tilaan vähentää stressitasoa ja psyykkistä ahdistusta sekä parantaa minäkuvaa. Tampereella opiskelijat ja työntekijät testasivat hankkeen aikana erilaisia työtiloja. Ammattikorkeakoululla testattiin kalusteita, jotka on tarkoitettu yhden henkilön työskentelyja rauhoittumistiloiksi, muilla kouluilla taas pienryhmätiloiksi sopivia ratkaisuja.

FRAMERY

Uudenlaista pedagogiikkaa tukevat muuntojoustavat ja monipuoliset opetustilat tarjoavat myös yrityksille tilaisuuden kehittää uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Kokeiluissa selvitettiin, miten vanhaa oppimisympäristöä voisi päivittää uusia tarpeita vastaaviksi seiniä purkamatta. Kokeiluihin valittiin perinteisiä luokkatiloja. Tilojen avainteemoina olivat muunneltavuus, viihtyisyys, käytännöllisyys ja hyvä ergonomia. Yksi tiloista pyrittiin tekemään alkuopetuksen tarpeita vastaavaksi. Toi­ ses­ta tilasta rakennettiin toiminnallisen oppimisen tila, joka varustettiin erilaisilla liikkumista ja maker-toimintaa tukevilla välineillä. Tilojen suunnittelussa oli käyttäjien ja kalusteyritysten lisäksi mukana akustiikka-, tvt- ja kalusteratkaisujen asiantuntijoita

(­ Turussa) sekä rakennus­arkkitehti- ja sisustussuunnittelijaopiskelijoita (Tampereella). Tilat toimivat Living Lab -ympäristöinä, joissa pidettiin yrityspalavereita, työpajoja sekä uusien teknologioiden testaus- ja tutustumistilaisuuksia.

Akustinen tuoli koetaan mukavaksi ja turvalliseksi ympäristöksi, joka helpottaa keskittymistä. Tuolissa pystyy rentoutumaan, koska tuolin muoto korostaa yksityisyyttä ja mahdollistaa osittaisen äänieristyksen. Tuolin liikkuvuus ja keinumaisuus auttavat keskittymistä. Mahdollisuus musiikin kuunteluun auttaa niitä käyttäjiä, joille tuolin äänieristys ei riitä.

Siirrettävät äänieristetyt tilat ovat erittäin suosittuja. Niissä koulu­ rakennuksen hälyäänet eivät pääse katkaisemaan keskittymistä. Työtilat mahdollistavat myös joustavamman ryhmätyöskentelyn. Luokkatilojen yhteydessä työtilat sopivat hyvin opettajien ja oppilaiden kahdenkeskisiin palaute- ja ryhmänohjaustuokioihin, jotka usein vaativat yksityisyyttä.

Aktiiviviherseinien koetaan parantavan luokan viihtyisyyttä, ilmanlaatua, valoisuutta ja yleisilmettä. Seinän tuottama sensoridata auttaa hahmottamaan luokkatilojen terveysvaikutuksia. Kokeilun tulokset tukevat hiljaisten, monimuotoisten tilojen käyttöä koulutusorganisaatioissa. Vihreät tilaratkaisut lisäävät opiskelijoiden ja työntekijöiden palautumista, hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

FYYSISET YMPÄRISTÖT 17


2 AR

Lisätystä todellisuudesta uusi ulottuvuus oppimiseen Oppiminen on siirtynyt yhä enemmän perinteisen luokkahuoneen ulkopuolelle ja tarjoaa aiempaa monipuolisempia rajapintoja yritysyhteistyölle ja yhteiskehittämiselle. 18


JUSSI HELLSTEN / HELSINKI MARKETING

O

ppiminen ei ole sidoksissa tiettyyn fyysiseen rakennukseen, vaan se voidaan laajentaa koko kaupunkiin – eli museoiden ja kirjastojen lisäksi myös esimerkiksi puistoihin ja muuhun kaupunkiympäristöön. Erityisen hyvin tähän soveltuu lisätyn todellisuuden (AR eli augmented reality) hyödyntäminen. Kaupunki voi toimia monipuolisena oppimisympäristönä ja näyttämönä ja tarjota kontekstin opittavalle aiheelle. Opettaja ohjaa tilannetta ja on myös itse oppijan roolissa. Oppimistilanne muodostuu aina yhdessä toimimisesta ja ryhmän dynamiikasta. Oppiminen on aina yksilöllinen prosessi, ja erilaiset teknologiat ja oppimisympäristöt tarjoavat oppijalle monenlaisia virikkeitä ja tukea. Lisätyn todellisuuden avulla oppimiseen voi yhdistää digitaalisuutta, kokemuksellisuutta, yhdessä tekemistä, osallistamista, osallistumista ja kaupunkitilassa liikkumista. Aurajoen rantaan kehitetty ARiver-konsepti hyödyntää AR-teknologiaa ja kaupunkia oppimisalustana. AR:ssä digitaalisia tekstejä, kuvia tai videoita tuodaan todellisen näkymän päälle. Historia avautuu uudella tavalla, kun Kakolanmäen

AR 19


yrityskokeiluista puhumattakaan. Helppokäyttöistä alustaa, jonka avulla AR-sisältöä voi luoda ja hyödyntää, on tässä tapauksessa rakennettu Turun ammattikorkeakoulun yhteydessä toimivan Turku Game Labin henkilökunnan ja opiskelijoiden voimin. Yritykset ovat mukana kehittämisessä ja toimivat muun muassa toimeksiantajan tai toteuttajan roolissa tai tarjoavat tiettyä teknologiaa hyödynnettäväksi.

CHRISTINA SAARI

puistossa näkee pahamaineisia vankeja, Aurajoessa lipuu vanhoja hansalaivoja tai Agricola ­kävelee vastaan Turun Tuomiokirkon edustalla aapinen kädessä. Hankkeen aikana kehitetyn AR-konseptin keskeisin idea on, että käyttäjät luovat sisältöä ja rakentavat samalla yhteistä maailmaa. Sisällön siirtäminen AR-alustalle ja itse alustan kehittäminen vaatii kuitenkin teknologista fasilitointia, alustaan liittyvistä

20 AR

Pronssikauden historia nykypäivään

Fyysisen pienois­ mallin pelillistäminen

Lisänäyttölaseilla kiinni AR-maailmaan

Espoossa hyödynnettiin lisättyä todellisuutta kuvaamalla historiallisia kohteita, joihin opiskelijat pääsivät lisäämään kaupunginmuseon ­arkistoista löytyviä historiallisia kuvia. Esimerkiksi Otaniemessä oli mahdollista tarkastella alueen pronssikautista historiaa ja nykypäivää rinnakkain.

Helsingissä otettiin lisätty todellisuus avuksi kaupunginmuseossa sijaitsevan historiallisen kaupungin fyysisen pienoismallin pelillistämisessä. Yrityksille järjestetyn haastekilpailun tuloksena kehitettiin kaksi pelillistä, pienoismallia elävöittävää ja lisättyä todellisuutta hyödyntävää prototyyppiä, jotka toteutettiin kaupunginmuseon asiantuntijoiden, yritysten ja oppijoiden yhteistyönä.

Lisänäyttölasit (lisätyn todellisuuden AR-lasit) toimivat kokeiluissa kuten puheohjattu tabletti. Lasit tottelevat puhuttuja komentoja ja voivat tarvittaessa tallentaa käyttäjänsä näkymän muiden käyttöön, mikä on äärimmäisen hyödyllistä oppimisympäristökontekstissa. Lasit päässä käyttäjä näkee sekä reaalimaailman että lasien kautta lisätyn aineiston, ja kädet jäävät vapaaksi.


Opiskelijat AR-sisällöntuottajina kaikille kaupunkilaisille Hanke teki paikallisten yritysten kanssa ARiver-kokonaisuuteen sopivia nopeita kokeiluja. Oppimisen kehittämisen näkökulmasta kokeilujen tarkoituksena oli pohtia, miten luonnontieteisiin ja Turun historiaan liittyvää sisältöä voitaisiin yhdistää helppo­ käyttöiseen sovellukseen. Yhteiskehittämisessä yhdistyivät lukio-opettajien idea uudesta oppimisympäristöstä, lukiolaisten tuottama sisältö, korkeakoulujen rooli vaativampien sisältöjen kehittämisessä ja kokeilujen mahdollistajana sekä tietenkin yritysten liiketoimintaintressit. Yhteistyötä kehitettiin alueen korkeakoulujen ja yritysten kanssa, ja tuloksena syntyi malli, jossa tuotekehitystä ja sisällöntuotantoa tehdään lukioissa ja korkeakouluissa osana opetusta ja normaalia kurssitoimintaa. AR-alustaa voidaan hyödyntää oppimisympäristönä, joka tuo opiskelijat ja oppilaat ulos Aurajoen rantaan etsimään kohteita, paikkoja ja 3D-objekteja. Sitä voidaan myös hyödyntää uudenlaisena oppimisympäristönä, jossa sisällön tuottaminen on keskeisessä osassa. Alustalle tuotetaan sisältöjä opiskelijavoimin ja opettajien ohjauksessa. Opiskelijat ovat siis sekä alustan ja sovelluksen käyttäjiä että sisällöntuottajia. Asiasisältöjen kokoaminen harjaannuttaa tutkimustaitoja: keskeisen tiedon etsiminen, tiivistäminen ja esittäminen helposti lähestyttävässä muodossa vaativat uudenlaista oppimista ja syventymistä asiaan. Si­sältöä tukevien 3D- tai 2D-objektien sekä kuvien tuottaminen taas sopii lukion kuvataiteen oppisisältöihin ja esimerkiksi korkeakoulujen mixed reality -kursseille.

AR-sisällöt aukeavat, kun käyttäjä on määrätyissä paikoissa Aurajoen rannassa. Kuvassa kolmiulotteinen Kuningatar Kristiina luovuttaa Turun Akatemian perustamisasiakirjan Pietari Brahelle vuonna 1640.

21


3 VR

Virtuaalitilat oppimis­ ympäristöinä Virtuaalinen oppimistila on parhaimmillaan kokonaisvaltainen ympäristö, jossa kokemuksellisuus kohtaa käytännöllisyyden. Virtuaalinen tila myös tuo käyttäjänsä yhteen heidän olinpaikastaan riippumatta. 22


JUSSI HELLSTEN / HELSINKI MARKETING

V

irtuaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen otti ennalta-­ arvaamattoman suuren harppauksen osaksi jokapäiväistä elämää kevään 2020 aikana. Esimerkiksi Turussa on kehitetty virtuaalista yhteistoiminta­ tilaa koulujen käyttöön sekä tietomallien hyödyntämistä rakennusalalla. Tampereen ammattikorkeakoulussa taas perehdyttiin virtuaalisen todellisuuden hyödyntämiseen syväoppimisessa. Fyysisiä oppimisympäristöjä kehitetään kovaa vauhtia nykytarpeita vastaaviksi muuntojoustavilla tilaratkaisuilla, jotka mahdollistavat monipuolisen pedagogisen toiminnan. Yritykset tuovat fyysisten ympäristöjen rinnalle myös koko ajan lisää virtuaalitiloja, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti yhteistoimintaan ja opiskeluun. Esimerkkikokeilussa tutkittiin rakennussuunnittelun 3D-mallin pedagogisia mahdollisuuksia. Nopean kokeilun malli mahdollisti yhteistyön niin virtuaalitilan luoneen yrityksen kuin arkkitehtitoimistonkin kanssa. Hankkeessa toteutettu arkkitehdin tietomalli annettiin koulun ja opettajien käyttöön vuorovaikutteisena ja uuden opetussuunnitelman mukaisena virtuaalisena kouluympäristönä. Virtuaalitila voi toimia laaja-alaisena työskentely-ympäristönä. Tilaan voi rakentaa muun muassa simulaatioita ja pelillisiä tehtäviä tai harjoitteita, ja sitä voi hyödyntää virtuaalikouluna tai koulun virtuaalisena esittely-ympäristönä. Mallin käytön mahdollisuudet pedagogisessa toiminnassa ovat lähes rajattomat.

VR 23


Esimerkkejä virtuaalihuoneista

Kokeilun Meeting Room -virtuaalihuone, joka toimii etäpala­­ve­ rien ja vapaamuotoisen ajatustenvaihdon tilana.

24 VR

Virtuaalisessa oppimisympäristössä voidaan toteuttaa opetussuunnitelmaa tukevaa ilmiöpohjaista tutkivaa oppimista sekä oppiainerajat ylittävää yhteistyötä, jossa oppijalla on aktiivinen rooli ja jossa tapahtuu vuorovaikutusta koko oppimisprosessin ajan. Virtuaaliympäristöt tukevat formaalia opetusta, mutta oppiminen on mahdollista myös non- ja informaaleilla tavoilla, ja parhaimmillaan kaadetaan ­oppimisen globaaleja raja-aitoja. Haaste virtuaalimaailmojen kehittämisessä ja opetuskäytössä on, että ne tehdään tiettyyn tarkoitukseen, tietylle käyttäjäryhmälle ja tilannesidonnaisesti. Yritysten pitää pystyä kehittämään niitä laajempina kokonaisuuksina ja tulevaisuutta ajatellen. Oppimisen toimintakulttuuri on murroksessa, ja toiveena on ymmärtää uuden opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt sekä virtuaalisten oppimisympäristöjen pedagogiset hyödyt ja saada niitä kouluissa käyttöön nykyistä laajemmin.

> Kokoushuone on kokoontumis­ paikka ja avoin alue, jossa voi järjestää kokouksia, esittelyjä ja koulutuksia. > Oppimistila eli ns. kotipesä on paikka, jossa yhteistoiminnalliset ja ilmiö­pohjaiset oppimisprojektit toteutetaan. > Ryhmätyöhuoneet ja henkilökohtaiset tilat tarjoavat mahdollisuuden työstää omaa oppimis­projektia.

Virtuaalihuoneiden toiminnallisuuksia > Jaetut yhteisesti muokattavat dokumentit. > Kommunikaatiotyökalut (tekstiä, ääntä, kuvaa ja videota). > Esitystoiminnot, kuten virtuaaliset videoseinät. > Kalustekirjastot ja mallinnetut objektit, kuten kalusteet. > Avatar-hahmot eli ­käyttäjät ­keskustelemassa samassa ­virtuaaliympäristössä.


Digitalisaatiosta tuottavuusloikkaa rakennusalan koulutukseen Digitalisaatiosta on odotettu rakennusalan tuottavuusloikan toteuttajaa jo useampia vuosia, mutta sen jalkauttaminen alalle vie aikaa. Yksi pullonkauloista on koulutus. Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin yhteispilotissa tehtiin rakennusalan tietomallien sekä tietomalleja hyödyntävien ohjelmistojen kokeiluja. Tavoitteina olivat yhteistyö ohjelmistotalojen kanssa opetuksen ohjauksessa ja ohjelmistojen uusien ominaisuuksien testauksessa sekä uusien tietomalliohjelmistojen käyttöön­ otto opetuksessa. AMK-opiskelijoiden päätehtävä oli tuottaa kokeiluiden aikana älykorttelin pääpiirustukset sekä työpiirustuksia ja rakennesuunnitelmia ammatillisen koulutuksen käyttöön. Tietomalliohjelmistoilla tuotettujen suunnitelmien suurin hyöty on suunnitelman muokattavuus. Tietomalleja vietiin hankkeessa myös pelillistettyyn ympäristöön. Sen avulla käyttäjä pystyi liikkumaan suunnitellun talon sisällä ja tutustumaan yksityiskohtaiseen rakennusdataan suoraan VR-ympäristössä tai vaikkapa kiipeämään katolle ihailemaan maisemia. Tietomallien potentiaali rakennusalan digitalisaatiossa ja tuottavuusloikassa on laajalti tunnistettu ja tunnustettu, mutta se voidaan lunastaa vain tarjoamalla lisää koulutusta. Rakennusalalla yhdessä rakennushankkeessa voi olla useita kymmeniä

Yhteiskehittäminen pilottiryhmien avulla Osahankkeiden henkilökuntaa ja opiskelijoita osallistui usean virtuaalitodellisuuden sovelluksen yhteiskehittämiseen. Virtuaaliympäristössä järjestettiin yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja palautesessioita hulppeissa VR-maisemissa. Pilottiryhmät antoivat yrityksille palautetta virtuaaliympäristön toimivuudesta sekä mahdollisista uusista käyttökohteista koulutuksessa. Pilotoijat käyttivät virtuaaliympäristöjä kannettavilta tietokoneiltaan tai m ­ obiililaitteilta, mutta testausta tehtiin myös virtuaalilaseilla.

osapuolia. Perinteinen lineaarinen suunnitteluprosessi ei enää toimi. Pilotissa mukana olleet ohjelmistoyritykset ovat kokeilujen myötä saaneet paljon hyödyllistä tietoa opiskelijoilta, jotka ovat ohjelmistojen tulevia ydinkäyttäjiä.

Perinteinen lineaarinen suunnittelu­ prosessi ei enää toimi.

25


4 Digitaaliset työkalut

Osallistamista tarvitaan digitaalisten työkalujen kehittämisessä Koulutussektorilta voi löytyä käyttäjiä ja liiketoimintapotentiaalia myös sellaisille digitaalisille tuotteille, jotka on alun perin kehitetty muille markkinoille. 26


MAIJA ASTIKAINEN / HELSINKI MARKETING

H

ankkeessa on kehitetty runsaasti uusia digitaalisia oppimisen ja opetuksen työvälineitä yhdessä eri-ikäisten käyttäjien kanssa. Mukana on ollut poikkeuksellisen laaja kirjo päiväkoteja, peruskouluja, lukioita sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen yksiköitä. Digitaalisia ja pelillisiä oppimissovelluksia ja työvälineitä kehitettäessä yritysten kannattaa hakeutua yhteistyöhön oppilaiden ja opettajien kanssa jo projektin varhaisessa vaiheessa. Näin varmistutaan siitä, että tuote on tulevien käyttäjien tarpeiden mukainen. Yhden kokeiluprojektin aikana toteutettiin pedagogisen pelin ensimmäinen demoversio. Oppilaat saivat osallistua ikätasonsa mukaisiin työpajoihin, joissa ideoitiin pelin hahmoja ja tehtäviä, ja heiltä kerättiin palautetta pedagogisista tehtäväsisällöistä ja käyttöliittymän käytön sujuvuudesta. Uutta tuotetta kehittävä yritys voi osallistaa loppukäyttäjiä projektiin aina alkusuunnittelusta julkaisuun asti, ja mukana voi olla myös useampia eri organisaatioita. Esimerkiksi eräässä kokeilussa hanke tarjosi turvallisia digitaitoja opettavan pelin kehittämistä varten pedagogisen kehitysalustan, ja projektiin osallistui kaksi kaupunkia, pelin tilaajana toiminut yritys sekä useita eri koulutusorganisaatioita. Noin vuoden mittaisessa projektissa alkuopetusikäisiä lapsia osallistettiin pelin suunnitteluun sen eri vaiheissa. Näin pelistä tuli kohderyhmänsä näköinen.

DIGITAALISET TYÖKALUT 27


JUSSI HELLSTEN / HELSINKI MARKETING

Päiväkodissa kasvaa tulevaisuuden kehittäjiä

Päiväkodit ovat oivia yhteiskehittämisen paikkoja, ja pienet lapset sopivat erittäin hyvin kehittämistyön kumppaneiksi. Hankkeessa kehitettiin yrityksen kanssa esimerkiksi varhaiskasvatusta tukevaa verkkopalvelua ja sen sisältöjä. Verkkopalvelussa seikkailevat hahmot otettiin kehitystyön keskiöön. Lasten innostuksen myötä ne saivatkin kokonaan uuden elämän. Toimintatapana erilaiset projektit ja teemat istuvat erityisen hyvin varhaiskasvatuksen arkeen. Akustiikkatuotteita kehittävässä kokeilussa tuotteiden suunnittelu tehtiin yhdessä lasten kanssa maalaamalla. Erilaisten kädentaitojen ja työtapojen harjoittelu kannustaa lapsia osallisuuteen, aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Oma oivallus, ilmaisu, kokeilu ja ongelmanrat-

28 DIGITAALISET TYÖKALUT

kaisu korostuvat. Tarkoitus on kokea iloa sekä itse että yhdessä suunnitelluista ja tehdyistä tuotoksista.

Hyvinvointia lisääviä ratkaisuja kehittämässä

Hyvinvoinnin edistäminen teknologian keinoin nousi teemana laajasti esiin hankkeen eri kaupunkien oppilaitoksissa. Esimerkiksi perusopetuksen oppilaiden kanssa kehitettiin verkkopalvelua ja heitä motivoivia sosio-­emotionaalisten ja motoristen taitojen kehittymistä tukevia tehtäviä. Hyvinvoinnin monialaista oppimiskokonaisuutta kehittävässä kokeilussa yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi oppimistehtävät, oppilaiden käyttämien aktiivisuusrannekkeiden mittausdata sekä oppimisen ja arvioinnin alusta. Yhteisprojektiin osallistui kolme eri yritystä, mikä lisäsi toiminnan


vaikuttavuutta. Kolmannessa kokeilussa kehitettiin oppilaita ulkona liikuttavaa oppimissovellusta, joka pohjautui kartan ja oppilaan sijaintitiedon hyödyntämiseen. Palvelun karttapohjaan tuotiin oppilaan kulkeman reitin varrelle kuvien, videoiden ja lisätyn todellisuuden avulla tehtäviä, joita lapset etsivät ja selvittivät yksin tai ryhmässä.

Ammattikäyttöön suunniteltujen tuotteiden kehittäminen yhdessä ammatillisen oppilaitoksen kanssa

ILKKA RANTA-AHO

Ammatillisen koulutuksen ja yrityksen yhteisessä kokeilussa päästiin kehittämään rakennustyömaalle 360-kuviin ja rakennuksen pohjakuviin perustuvaa dokumentointiohjelmaa. Kokeilun tavoitteena oli kehittää dokumentointia niin, että esimerkiksi laaduntarkkailu ja todentaminen olisi mahdollisimman helppoa. Kehitetyssä digitaalisessa ohjelmassa lisätään työmaan eri vaiheissa otettuihin 360-kuviin infopisteitä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi rakentamiseen, sähköistykseen, putkitöihin tai vaikka rakennusvalvontaan liittyvien kuvien lajittelemisen omille tasoilleen. Työstettyjä kuvia tietopisteineen voidaan lisäksi tarkastella aina käyttötarkoituksen mukaan VR-lasein, tietokoneella tai mobiililaitteella.

Lasten innostus ja ennakkoluulottomuus sopivat erittäin hyvin yhteiskehittämiseen.

Tekoäly oppimisen tukena Kokeilussa kehitettiin yrityksen kanssa ratkaisuja, jotka mahdollistavat tekoälyn hyödyntämisen opettajan työssä ja pedagogisesti monipuolisissa kokeiluissa. Sen aikana tarkasteltiin tekoälyä hyödyntävää verkkokurssia eri pedagogisten mallien näkökulmista. Käänteisessä oppimisessa (flipped learning) oppijat opiskelevat teorian ennakkoon ja tulevat lähiopetustilanteisiin ratkaisemaan tehtäviä ja soveltamaan tietoa opettajan johdolla. Käänteisessä oppimisessa tekoälyä voidaan hyödyntää ennakkoon opiskeltavan materiaalin keräämiseen, jolloin opettajan ei tarvitse itse tehdä tai etsiä uusinta materiaalia opiskeltavasta aiheesta. Pelillistämisessä on tarkoitus saada aikaan peleistä tuttuja kokemuksia, jotka tukevat haluttua toimintaa. Oppija voi esimerkiksi kokeilla tekoälyä vastaan pelaamalla, miten hyvin on oppinut jonkin asian tai suoritteen. Ongelmaperustaisessa oppimisessa (problem-based learning) taas ratkaistaan oikeita, tosielämään pohjautuvia ongelmia. Tekoälyä hyödynnetään siinä samalla tavalla kuin käänteisessä oppimisessa eli olennaisen tiedon etsimiseen. Tekoälyn avulla on tulevaisuudessa mahdollista helpottaa opettajan työtä, jolloin opettajan voimavaroja vapautuu esimerkiksi vuorovaikutukseen oppijoiden kanssa ja henkilökohtaiseen ohjaukseen.

29


5 Analytiikka

Oppimisdatan uusi elämä Digitaalisten työkalujen yleistymisen myötä myös niiden kautta kertyvää dataa syntyy koko ajan enemmän. Lisääntyvän datan hyödyntäminen ja tiedon keräämiseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen ovat tulevaisuudessa yhä suuremmassa roolissa. 30


MAIJA ASTIKAINEN / HELSINKI MARKETING

V

aikka sähköisten oppimisalustojen tuottamaa dataa on nykyään tarjolla aikaisempaa enemmän, sen laajempi hyödyntäminen kouluissa ja yrityksissä on vielä alkutekijöissään. Oppimiseen ja koulutukseen liittyvää dataa syntyy monista lähteistä, kuten IoT-teknologioista ja digitaalisista oppimisympäristöistä. Sen avulla saadaan tietoa esimerkiksi opetustilojen käyttöasteesta ja olosuhteista, viihtyvyydestä, oppimistuloksista, ryhmien koosta, digitaalisista oppimisympäristöistä sekä opetusmateriaaleista ja -menetelmistä. Raakadatan arvo kasvaa, kun sitä jalostetaan ja yhdistetään muuhun, vaikkapa avoimeen, dataan. Kertyvä data on tyypillisesti reaaliaikaista ja mahdollistaa oppimisen eri osa-alueiden tarkemman mittaamisen. Tekoälyä voisi entistä enemmän hyödyntää arvioinnin ja reaaliaikaisen palautteen antajana. Oppilastietoja keräävissä oppimisalustoissa tietosuoja-asiat nousevat keskiöön, koska on mietittävä mitä tietoa oppilaista kerätään, kenelle ne näkyvät ja mitä datalle tapahtuu myöhemmin. Koulujen on pystyttävä seuraamaan, miten tietosuoja on huomioitu eri alustoilla. Hankkeen kokeiluissa oli erityisen tärkeää ottaa nämä asiat huomioon.

Oppimisanalyyttisen datan hyödyntäminen eri käyttäjätasoilla

Yritysten tulee jatkossa hyödyntää opettajia vielä enemmän pedagogisina asiantuntijoina, kun tuotteiden digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään. Turussa toteutetuissa kokeiluissa rakensimme mallia, jossa opettajilla on pysyvä mahdollisuus ANALYTIIKKA 31


SARA MALVE-AHLROTH

antaa yritykselle palautetta kehityskanavan kautta. Opettajien pitää pystyä raportoimaan yrityksen tuotekehittäjille uusista ideoista tai toimimattomuuksista, jotta saadaan aikaan parhaita tuloksia. Yrityksen sähköisen oppimisympäristön tuottamaa, laajalti käytössä olevaa dataa jatkojalostettiin yrityksen uusien liiketoimintatavoitteiden mukaisesti. Iteratiivisten kokeilujen sarjassa rakennettiin datan koontinäkymät saman luokka-asteen opettajien ja koulun rehtorien käyttöön. Näyttöihin visualisoitiin monenlaista dataa oppilasryhmien matematiikan opintojen edistymisestä. Opettajat ja rehtorit

32 ANALYTIIKKA

käyttivät näyttöjä pohjana viikoittaisissa vertaistukikeskusteluissa, joissa haettiin ideoita siihen, miten näytöiltä saatava data voisi tukea opettajien ja rehtorien työtä. Samalla pohdittiin, mihin muuhun dataa voisi hyödyntää. Tulosten mukaan näytöt auttoivat opettajia muun muassa tuen tarpeen tunnistamisessa ja jatkuvassa arvioinnissa osana yhteisopettajuutta. Rehtorit kokivat saaneensa näkymästä erityistä hyötyä, kun he näkivät kuinka moni koulun opettajista käyttää alustaa ja missä oppiaineissa. Oppimis­datan jatkojalostaminen osoittautui kannattavaksi, ja yritys jatkaa ominaisuuksien kehittämistä.

Oppimisdatan ­kerääminen ja visualisointi avaa opetushenkilökunnalle uusia mahdollisuuksia arviointiin ja työskentelyn seurantaan.


Avoimen datan lähteille yhdessä kehittäen Hankkeen yhteiskehittämisen työpajoissa yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa luoda avoimeen dataan pohjautuvaa liiketoimintaa. Yrityksissä toivotaan, että dataan olisi helppo päästä käsiksi, eikä datasettien etsimiseen tarvitsisi käyttää kohtuuttomasti aikaa. Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Avoindata.fi-palvelu pyrkii siihen, että kaikki Suomen avoin data olisi löydettävissä saman portaalin kautta. Suomen suurimmilla kaupungeilla on omat keskitetyt avoimen datan jakelukanavansa. Suomen julkisen sektorin tuottamaa avointa koulutusdataa löytyy opetushallinnon tilastopalvelu ­Vipusesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkaisee sivuillaan rajapintoja sekä avointa, anonymisoitua dataa opiskelijaterveydenhuollosta. Euroopan dataportaalissa koulutus-, kulttuuri- ja urheiludata on nipu-

tettu samaan luokkaan, ja aiheesta löytyy yli ­­6 000 data-aineistoa Euroopan eri maista. Oppimiseen, koulutukseen ja oppimisympäristöihin liittyvää dataa syntyy paljon erilaisista lähteistä. Datan hyödyntämiseen ja liiketoimintamahdollisuuksiin vaikuttaa oleellisesti se, miten helposti data on saatavilla. Oppimisympäristöjen avointa dataa voisi hyödyntää muun muassa tilojen käyttöasteen optimoinnissa, energian säästämisessä, opiskelijoiden motivoinnissa sekä oppimisympäristöjen, opetusmateriaalien, oppimispolkujen ja uusien palveluiden kehittämisessä. Näkemyksemme mukaan Suomessa Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämää Avoindata.fi-palvelua kannattaisi jalostaa edelleen, jotta sieltä löytyisi jatkossa keskitetysti polut myös koulutuksen alan avoimeen dataan.

Avoimen datan lähteitä Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämä Avoindata.fi-palvelu. avoindata.fi/fi Euroopan dataportaali. europeandataportal.eu Vipunen, Opetushallinnon tilastopalvelu. vipunen.fi/fi-fi THL:n avoin data. thl.fi/fi/tilastot-ja-data/aineistot-ja-palvelut/avoin-data Helsingin seudun avoimen datan portaali. hri.fi/fi/ Tampereen kaupungin dataportaali. data.tampere.fi/fi/ Turun kaupungin avoin data. turku.fi/avoindata Oulun kaupungin dataportaali. data.ouka.fi/fi/

33


Oppimisen uusi tulevaisuus

AKI ROUKALA / Oamk

Mitä tarvitaan seuraavaksi? Millainen on kokeilualustojen tulevaisuus? Millaisia uudenlaisia oppimisen ja opettamisen tapoja digitaalisuuden kehittyminen mahdollistaa?

34


K

aupungit ja ammattikorkeakoulut ovat kehittäneet opetussektorin kokeilualustoja aktiivisesti koko hankkeen ajan. Kokeilutoiminta on myös sisällytetty usean kaupungin strategioihin ja toimintaa kehitetään tavoitteellisesti paitsi opetussektorilla myös muilla toimialoilla. Hankkeessa mukana olevista kaupungeista Helsingin tavoitteena on olla Euroopan johtava kokeilualusta vuoteen 2025 mennessä, ja kokeilualustat vakiinnutetaan kaupungin toimintatavaksi strategiakaudella 2018–2021. Helsingin innovaatioyhtiö Forum Virium on keskeisessä roolissa näiden kokeilualustojen rakentamisessa ja alustatoiminnan käynnistämisessä. Turku panostaa strategiassaan yritysten elinvoimaan ja aluekehitykseen, ja kokeiluihin suhtaudutaan ennakkoluulottomasti. Espoolaisen yhteiskehittämisen tunnus ”Make with Espoo” kutsuu mukaan, ja strategiansa mukaisesti Espoo kehittää palvelujaan kokeilukulttuurin ja yhteiskehittämisen pohjalta. Oulun kaupungin sivistysja kulttuuripalvelut näkee kokeilukulttuurin kehittämisen tärkeänä, ja kouluja kannustetaan yritysyhteistyöhön jatkossakin. Tampereella on nimetty perusopetuksessa kaksi kehittäjäkoulua, jotka jatkavat opetusteknologian kehittämistä yhdessä yritysten kanssa. Tampereen ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston ja alueen yritysten kanssa on kehitetty alueellista yritysten ja oppilaitosten yhteiskehittämisen Rikastamo-­ mallia, jossa luodaan verkostomaisesti toimiva, kaikkia osapuolia hyödyttävä palveluekosysteemi (s. 36). Korkeakoulujen näkökulmasta kokeilu­ alustat tarjoavat mahdollisuuden kytkeytyä kaupunkien hallinnoimaan kokeilutoimintaan. Lähestymistapa on hyödyllisimmillään tapauksissa, joissa kaivataan syvempää asiantuntijuutta vaikkapa teknologisen fasilitoinnin tai pedagogisen validoinnin

Hyvät käytännöt Laadukas kokeilu kaikille osapuolille Keskustellaan ja sovitaan pelisäännöistä ja hyödyistä etukäteen eri näkökulmista. Kannustetaan yritysten ­väliseen yhteistyöhön. Mahdollistetaan yritysten ­välinen vuorovaikutus. Muistetaan, että kokeilu voi onnistua, vaikka se ei sujuisi suunnitelmien mukaisesti. Työskennellään pitkäjän­ teisesti, vaikka kokeilulla olisikin kiire. Opitaan yhdessä – hyödytään yhteistyöstä.

Johdon tuki tärkeää Yhteiskehittäminen on strateginen päätös. Yhteiskehittämisen toimintatapa tulee omaksua kokonaisuutena. Päätöksentekijöiden ja rehtoreiden tuki on ratkaisevaa. Sisäiset prosessit ja ­resurs­ sit on saatava valmiiksi ennen pilotointia – startupit eivät voi odottaa!

Käyttäjien osaaminen ja kokemus yritysten hyödyksi Opettajat ovat oppimisen ja opettamisen asiantuntijoita. Motivoituneet opettajat ovat keskeisiä onnistuneessa kokeilussa. Opettajille kannattaa antaa aktiivinen rooli ja päätösvaltaa. Kaikenikäiset oppijat voivat osallistua kehittämiseen. Yrityksille annetaan aitoa palautetta suoraan loppukäyttäjiltä.

Selkeä viestintä, vastuut ja tavoitteet edellytys onnistumiselle Kokeileminen on usein uutta kaikille osapuolille. Selkeät roolit ja tavoitteet mahdollistavat keskittymisen oleelliseen. Kaikkien toimijoiden kannattaa tuoda esille onnistuneita kokeiluja. Kokeilut edellyttävät jatkuvaa prosessia tukevaa fasilitointia. Aikataulujen tulee olla tarkkoja, mutta tarvittessa joustavia, sekä kaikkien tiedossa. Skaalataan opit jakamalla tietoa niin organisaatioiden sisällä kuin ulkopuolellakin.

OPPIMISEN UUSI TULEVAISUUS 35


Parempia oppimistuloksia

Parempia sopimuksia

Parempia tulevaisuuden osaajia

Parempaa yhteistyötä

Kaikkia rikastuttavia kohtaamisia

Yhden luukun periaate – kaikki samassa pilvessä

Tavoitteena paremmat tuotteet

Alan tutkimus ja kehittäminen autenttisessa ympäristössä

Tarpeellinen tieto helposti käyttöön

Opetukseen tuotteita kehittävät yritykset

Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Datavarannot

> Suuret palveluntuottajat (valmiiden tuotteiden soveltaminen ja käytön tuki) > Paikalliset kehittäjät (tuotteiden yhteiskehittäminen, tarpeisiin vastaaminen) > Uudet ­start­upit (uusien tuotteiden ideointi)

Tutkimukset, artikkelit, tapahtumat => Kehityksen seuraaminen > Opetussuunnitelmat (ePerusteet) > Opiskeluympäristöt > Koulujen hallinnolliset järjestelmät > Laitteet ja tietojärjestelmät > Parhaat asiantuntijat > Käyttökokemukset, parhaat käytännöt

Tutkimus > Opetusteknologia > Pedagogiikka > Tulevaisuuden tutkimus > Hallintotiede > Tiedolla johtaminen > Pilvipalvelut > Alustatalous Kehitys > Tekoäly > Yrittäjyys > Opettajan­koulutus

Rikastamo Rikastava palveluekosysteemi Alueellisen kehittämisen ja yhteiskunnallisen kehityksen strategiset tavoitteet

yritykset opettajat 36

opiskelijat

kunnat harjoittelijat

koulut

oppilaitokset

työssäoppijat

opettajaopiskelijat


muodossa. Korkeakouluilla on ns. ”epäreilu etu”: parhaimmillaan kymmenien tuhansien asiantuntijoiden yhteisöt, joiden tulisi pystyä reagoimaan nopeasti yrityskentän tarpeisiin. Tämä koskee erityisesti ammattikorkeakouluja. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun strategiassa painotetaan yhä enemmän opiskelijoiden ja yritysten osaamisen yhteen nivomista jo ennen opiskelijoiden valmistumista. Turun ammattikorkeakoulussa ketterä kehitystoiminta pyritään sitomaan tiukasti oppimiseen oman Innopeda™-oppimisotteen periaatteiden mukaisesti. Tämä tapahtuu luonnollisimmin projektioppimisympäristöissä, kuten hankkeessa toimineessa Turku Game Labissa. Projektioppimisympäristöt kykenevät reagoimaan alueen yrityskentän tarpeisiin nopeammin ja laajemmin kuin koulutuksen vuosikelloon sidottu toiminta.

Kokeilutoiminta maailmalla Testbed-toimintaa on lähdetty kehittämään opetussektorilla muissakin Euroopan maissa, osin hankkeemme innoittamana. Muun muassa Ruotsissa käynnistettiin usean kaupungin, korkeakoulun ja kaupallisen toimijan yhteinen EdTest-verkosto (edtest.se/). Isossa-Britanniassa innovaatioyhtiö Nesta käynnisti oman E ­ dtech Testbed-toimintansa vuonna 2019 (­nesta.org.uk/project/­

Tulevaisuuden oppimisympäristöt – muutos vai paluu juurille? Hankkeen aikana eri alojen korkeakouluopiskelijat saivat kertoa, millainen oppimisympäristö on heidän mielestään hyvä. He saivat myös ennustaa, millaisia oppimisympäristöt voisivat olla kymmenen vuoden kuluttua. Hyvässä oppimisympäristössä opiskelijoiden hyvinvointia edistävät elementit yhdistyvät kodinomaiseen ympäristöön, jossa fyysisillä tilaratkaisuilla saadaan aikaan muunneltavaa toiminnallisuutta. Onnistuneiden tilaratkaisujen ansiosta opiskelijoilla on toisaalta mahdollisuus itsenäiseen ja hiljaiseen työskentelyyn, toisaalta sosiaalisiin yhteyksiin ja ryhmätyöskentelyyn.

Opiskelijoiden ennuste tulevaisuuden oppimisympäristöstä kiteytyi humaaniuden ja digitaalisuuden tasapainoon. Tulevaisuuden oppimisympäristön uskottiin koostuvan huipputeknologiasta, monipuolisista sovelluksista sekä interaktiivisista oppimisalustoista. Näiden ansiosta opiskelu on mahdollista toteuttaa monimuotoisilla ja yksilöllisesti mukautuvilla menetelmillä. Tämän vastapainona tulevaisuuden oppimisympäristö on kokonaisvaltaisen humaani ja suvaitseva ja tukee sekä yksilön että yhteisön hyvinvointia.

Sosiaalisen yhteyden mahdollistaja

edtech-innovation-testbed/). Myös Israelissa on aktiivista kokeilualustatoimintaa Mindcet-Edtech -inno­ vaatiokeskuksen organisoimana (mindcet.org/en/). Kansainvälinen yhteistyö eri maiden testbed-­ toimijoiden kanssa on suunnitteilla ja tuottaa käynnistyessään uusia mahdollisuuksia alan yrityksille ja kehittyneempiä tuotteita eri ­maiden opetusalan markkinoille.

Teknologisesti ajantasainen

Fyysisesti muunneltava

Kodikas

Hyvä oppimisympäristö

Yksilöllisesti mukautuva Hyvinvointia edistävä Hiljaisuuden mahdollistava

OPPIMISEN UUSI TULEVAISUUS 37


Tulevaisuuden oppimisympäristöjen yhteiskehittämisen tarkennettu viitekehys

1 o

su

rs

oi

> Toiminnan sijoittuminen organisaatiossa > Vastuuhenkilöt ja vastuualueet > Toimialojen välinen yhteistyö > Yhteistyökumppanit > Osapuolten resurssit ja panostukset

3

n

täminen ehit ja k , ju

4

> Prosessikuvaukset > Sopimuspohjat > Tietosuoja > Suunnittelu-, seuranta- ja arviointilomakkeet

lit

Toim

Oppim ine

re

Yh tä

m

it

38

eh i sk

> Organisaation sisällä > Muihin kaupunkeihin > Uusiin teemoihin > Kansainvälisesti

te

Toimintamallin levittäminen

5

> Yrityksen tarve, tarjouskilpailu tai avoin haku > Suunnittelu > Toteutus > Arviointi & raportointi

isp

ro

se

ss i

t ja

ni i d

en fa

s i l ito int i

> Teemojen tarkentaminen > Hyötyjen kirkastaminen > Markkinointi yrityksille > Koulujen sitouttaminen

oi

n

ti

6

8

e ssit ja so pi m u s mal

ko ko n a i s a r v i o i n

i ja

taminen rut

innan

int

ur

> Kokemukset > Palaute yrityksiltä, kouluilta ja muilta 7 sidosryhmiltä > Oppien jakaminen > Yhteistyön syventäminen > Uudet liiketoiminta-­ mahdollisuudet

niso

Pros

ti

2

Orga

i

> Organisaation tarve > Johdon tuki > Strategian tuki > Resurssien kohdistaminen

dot

> Toiminnan tavoitteet > Toimintamuodot (kokeilut, pilotit) > Sisällölliset painotukset

Ta v

it t

muo

nt

Sitoutuminen ja strategia

ee

tj

oi at

nta mi

n Käyn

s is ty

ar k m ja

ki n


Loppusanat

H

aluamme kiittää lämpimästi niitä noin 250 suomalaista yritystä, jotka ovat olleet mukana toiminnassamme. Vuosien varrella on rakennettu huima määrä kokonaan uusia tuotteita ja kehitetty olemassa olevia ratkaisuja käyttäjälähtöisemmiksi tai opetussektorille soveltuviksi. Uutta osaamista, ymmärrystä toimintaympäristöstä ja verkostoja on syntynyt valtavasti. Kaikkien kokeilujen loppuraportit on koottu hankkeemme verkkosivuille (oppimisenuusiaika.fi/materiaalit) tarkempaa tutustumista varten. Systemaattiset mahdollisuudet tuotteiden ja palveluiden yhteiskehittämis- ja kokeilutoimintaan ovat edellytys menestyksekkään opetusteknologian toimialan kehittymiselle Suomessa. Tällaiset rakenteet myös tukevat koulutusviennin kasvua tulevaisuudessa. Kiitokset kuuluvat myös valtavalle määrälle opettajia, oppijoita, oppimisympäristöjen henkilökuntaa ja opetushallinnon asiantuntijoita hankekaupungeissa ja korkeakouluissa. Heidän osallistumisensa on ollut olennainen osa menestyksekästä yhteiskehittämistä ja kokeilutoimintaa. Toivomme, että tämän julkaisun anti innostaa myös uusia opetussektorin toimijoita kokeilutoiminnan pariin. Oppimisen uusi aika on nyt!

Kirjoittajat Nina Brander Matti Hämäläinen Janne Karjalainen Tapio Keiramo Marja Keränen Anne Koskela Esa Kunnari Hanne Laasonen Aimo Laitamo Rauli Lautkankare Toni Lehtimäki Anttoni Lehto Teija Lehto Päivi Leppänen Jenni Majuri Jarkko Peltonen Johanna Pihlajamaa Anna Rantapero-Laine Jukka Rauvola Sampo Saari Niina Salonen Tommi Savikko Nina Smolander Juha Sormunen Jyri Tulonen Meri Vainio Minna Virkkula Riikka Vuorinen

Julkaisussa esitetyt tunnusluvut perustuvat hankkeen sisäiseen tilastointiin sekä hankkeeseen osallistuneille yrityksille suunnattuun vaikuttavuuskyselyyn, jonka vastausprosentti oli 34.


6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke loi uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka kehittävät oppimiseen sekä älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita. Tässä julkaisussa kerromme hankkeen tuloksista. oppimisenuusiaika.fi

l

40 #OPPIMISENUUSIAIKA