Seu
ra lai nen 2011
Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry:n ja Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan Piiri ry:n tiedotelehti
Sisällysluettelo Puheenjohtajan palsta ..........................................................................3 Toiminnanjohtajan palsta......................................................................4 Balettikoulussa pyörähdelty jo 20 vuotta! .............................................5 Höljäkkä Areena ja Everikin puisto ........................................................7 Terveisiä Seurakäynneiltä Pohjois-Karjalasta ............................9 FolkJamista energiaa joensuulaisten syksyyn! .....................................13 Joensuussa tanssittiin piilometsässä ...................................................15
Toimitus TOIMITTAJAT: Henna Liiri, Mari Lehikoinen, Päivi Hassinen, Jaakko Korhonen, Kaisa Partanen TAITTO: Viivi Kärnä SEURALAINEN on Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry:n ja Kalevan Nuorten PohjoisKarjalan Piiri ry:n tiedotelehti.
Puheenjohtajan palsta Edessä on mullistusten vuosi. Vuoden 2012 aikana Kalevan Nuorten Liitto lakkautetaan ja toiminta sulautetaan uuteen organisaatioon, joka kantaa nimeä Suomen Nuorisoseurat. Vastaavasti meidän piirijärjestömme P-K:n Nuorisoseurojen Liitto ja Kalevan Nuorten P-K:n Piiri lakkautetaan, ja tilalle perustetaan uusi aluetoimisto. Aluetoimisto hoitaa pitkälti entisen keskusseuran ja piirin tehtäviä ja lisäksi joitakin valtakunnallisia tehtäviä suoraan valtakunnallisen liiton alaisena. Uudistuksen tarkoituksena on keventää hallintoa, selkeyttää nuorisoseurajärjestön toimintaa kokonaisvaltaisesti ja palvella entistä paremmin paikallisia toimijoita, nuorisoseuratoiminnan pyörittäjiä. Parhaillaan tekeillä on valtakunnallinen strategia, joka linjaa nuorisoseuratoiminnan suuntaviivoja vuoteen 2020 saakka. Pohdinnan alla on mm. mitkä ovat nuorisoseurajärjestön tulevaisuuden toimintaympäristöt, mitä harrastusaloja liitto tukee ja millä resursseilla ja kuinka turvataan nuorisoseurojen toiminnan monimuotoisuus, joka lähtee paikallisista toimijoista, tarpeista ja mahdollisuuksista. Pohjois-Karjalassa pohjatyötä organisaatiouudistukselle on jo tehty reilun vuoden ajan. Kerhotyön kehittämishankkeen esivalmisteluvaiheessa seurojen toimintaa on kartoitettu melko kattavasti ja toiveissa on saada käynnistettyä varsinainen hanke vuoden 2012 alusta. Toiminnan kehittämisestä kiinnostuneita seuroja siis on löytynyt mukavasti hankkeeseen mukaan! Samalla selväksi on käynyt myös se tosiasia, että monella kylällä nuorisoseuratoiminta on auttamatta hiipunut asukkaiden vähenemisen eli toimijoiden puutteen vuoksi. Toisaalta kylille muuttaa myös uusia perheitä, joille nuorisoseura voisi olla oiva tekemisen ja kohtaamisen paikka. Monista syistä johtuen yhteys paikallisseurojen ja keskusseuran välillä on vuosien varrella katkennut. Nyt on hyvä aika herättää yhteistyö uudelleen eloon ja pohtia, mitä meidän seuramme voisi keskusseuralta, tulevalta aluetoimistolta pyytää ja toivoa. Halutaanko ohjaajakoulutusta? Tarvitaanko ohjaajia? Tukea tapahtuman suunnitteluun ja järjestämiseen? Neuvoja yhdistyksen pyörittämiseen tai jäsenrekisterin päivittämiseen? Apua jäsen- tai asiakashankintaan? Nuorisoseuralaisuuden perusarvot säilyttävät varmasti asemansa, vaikka toimintamuodot ja -ympäristöt muuttuvatkin. Ajatus sitoutumisesta jäsenyyden kautta järjestöön voi uusista toimijoista tuntua vieraalta, kun taas asiakkuus ja palvelujen ostaminen on tätä päivää. Nuorisoseura voi edelleen tarjota uusille tulokkaille monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa kasvattavassa, turvallisessa yhteisössä. Alueen omat tarpeet ja mahdollisuudet huomioiden nuorisoseura voi olla kylän, taajaman tai kaupungin merkittävä kansalaisaktiivisuutta vahvistava ja ylläpitävä sekä virkistystä tuottava toimija. Uskotaan nuorisoseuralaisuuteen ja etsitään rohkeasti paikkamme myös tämän päivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa! Mari Lehikoinen, puheenjohtaja
Toiminnanjohtajan palsta Uuden alussa
Elokuun alussa aloitin työt Pohjois-Karjalassa toiminnanjohtajana. Kevään työsuhteen jälkeen olin tottunut talon tavoille ja kansiot ja paperitkin löytyivät minulle tutuista paikoista. Oli siis melko helppo tarttua töihin ja alkaa koota itselleen tehtävälistaa.
Seurakäynnit tärkeä osa piirin toimintaa Olen erittäin iloinen siitä, että edellisen työsuhteen myötä pääsin seurakäynneille ja tutustumaan moniin minulle uusiin ihmisiin, vaikka avaintoimijoiden nimet seuroissa olivatkin tuttuja. Tästä on hyvä jatkaa syksyn seurakäyntejä ja yleisemminkin toiminnanjohtajan työtä. Seurakäynnit ovat tärkeä osa työtä ja antavat hyvän pohjan seuratoiminnan yhteiselle kehittämiselle. Niin kuin eräässä seurassa minulle kerrottiinkin, on seurakäynti yksi jäsenyyden ja nuorisoseurajärjestöön kuulumisen merkki. Seurakäynnit luovat myös pohjan luottamukselliselle suhteelle työntekijän ja seura-aktiivin välillä.
Haasteet Pohjois-Karjalassa Vaikka olenkin innoissani uudesta työstäni ja näen siinä paljon hyvää, on toiminnanjohtajan työ Pohjois-Karjalassa ole myös haasteellista. Maakunnassa on hyvin erilaisia nuorisoseuroja, erilaisine tarpeineen, ja kaikkiin näihin tarpeisiin on piirijärjestöjen kyettävä vastaamaan. Olemassa olevat resurssit jäsenseuratyöhön ovat vähäiset. Vuosien mittaan on monissa seuroissa totuttu hoitamaan asioita itsenäisesti, ja joissakin seuroissa tarve piirin toiminnoille on niin sanotusti kadonnut. Ei enää oikein osatakaan pyytää palveluita piiriltä. Leader -hanke kerhotoiminnan kehittämiseksi seitsemässä maakunnan nuorisoseurassa on uudenlainen avaus piiriltä nuorisoseuratoiminnan laajentamiseksi. Tämänkaltaisia hankkeita tarvitaan myös jatkossa koko ajan tehtävän tärkeän neuvonnan, tiedotustyön sekä koulutus- ja tapahtumatuotannon lisäksi.
Mihin aluekeskusta ja nuorisoseuraorganisaatiota tarvitaan? Jäsenpalveluja on monenlaisia ja kuten aiemmin totesin, ovat jokaisen seuran tarpeet yksilölliset. Aluetoimisto on olemassa alueen seuroja varten ja toiminnan kehittämisen edellytyksenä ovat mielestäni tärkeimmässä roolissa asiakkaiden eli alueen seurojen tarpeet. Haastaisinkin nyt kaikki seurat pohtimaan oman seuran palvelutarvetta. Mitä varten piiri tai tulevaisuuden aluetoimisto teidän mielestänne tulisi olla olemassa? Minkälaisesta palvelusta teidän seuranne hyötyisi? Toivoisin, että seuroissa käsiteltäisiin näitä kysymyksiä johtokunnassa ja välittämään viestin piiriin, jotta jokainen seura saisi parasta mahdollista palvelua oman toimintansa tukemiseen ja sen kehittämiseen. Asiakas on aina oikeassa, kuten sanotaan. Henna, toiminnanjohtaja
Balettikoulussa pyörähdelty jo 20 vuotta! Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen liitto ry:n ylläpitämässä balettikoulussa käydään läpi muutoksen tuulia. Sen lisäksi, että koko nuorisoseuraliike on muuttamassa organisoitumismuotoaan ja tämän myötä asettaa uusia tarpeita balettikoulunkin järjestäytymiselle, balettikoulu viettää juhlavuottaan: 20. toimintavuosi on käynnistynyt tänä syksynä! Jo reilu kaksi vuotta sitten balettikoulu otti askeleen eteenpäin. Toiminta löysi keskipisteensä Joensuun aseman vanhasta ravintolatilasta, jonne muutettiin vaihtelevista vuokrasaleista niin oppilaiden kuin toimistoväenkin kanssa: vihdoinkin balettikoululla oli tila, jota kutsua ”omakseen”! Nykyään toiminta on niin vakiintunutta ja kysyttyä, että osa tunneista joudutaan pitämään Motti-salissa papinkadulla. Juhlavuoden oppilasmäärä on noussut jopa 250 lapseen ja aikuiseen.
Menneen kautta kohti tulevaa Juhlavuoden virallinen juhlistaminen aloitetaan heti vuoden 2012 alussa. Balettikoulun perinteiset avoimet ovet järjestetään viikolla 7, jolloin suunnitelmissa on järjestää myös pieniä esiintymisiä kaupungin julkisissa tiloissa. Tarkoitus on näyttää missä balettikoulu on nyt ja mihin se on tulevaisuudessa matkalla! Nykyhetkessä elämisen ja tulevaisuuden visioinnin lisäksi juhlavuodet ovat tärkeä paikka katsoa myös taaksepäin ja tunnistaa ne juuret, joista on lähdetty. Tätä varten balettikoulu teetättää historiikin toiminnan vaiheistaan. Sen työstäminen aloitetaan heti tammikuussa ja julkaisuajankohta on suunniteltu elokuulle uuden lukuvuoden avajaisiin. - Tiedon keruulle on varattu aikaa muutama kuukausi, jonka aikana käymme läpi omat arkistomme sekä haastattelemme balettikoulussa toimineita opettajia ja johtajia: tämän lisäksi otamme kiitollisina vastaan kaiken tiedon, mitä nuorisoseurojen jäsenistöllä on menneistä vuosista tarjota, kertoo balettikoulun va. taiteellinen johtaja Eeva-Maria Häyhä.
Uusi uljas nuorisoseura 20. toimintavuosi jää myös balettikoulun viimeiseksi Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen liitto ry:n balettikouluna. On päätetty, että balettikoulun tulee jatkaa toimintaa itsenäisenä nuorisoseurana. Niinpä 21. toimintavuodesta tulee ensimmäinen uudelle Joensuun balettikoululle! - Ennen kuin suin päin hyppäämme uuden yhdistyksen kelkan kyytiin, on vain kohtuullista järjestää kaikkien aikojen mittavin ja näyttävin kevätnäytös balettikoulun historiassa, Häyhä jatkaa. Juhlanäytökset järjestetään 12.-13.5. ja mukaan kutsutaan merkkihenkilöitä koko balettikoulun toimintahistorian varrelta.
Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen liitto ry:n balettikoulussa annetaan tanssin yleisen oppimäärän mukaista baletin perusopetusta. Opinnot koostuvat varhaisiän opinnoista (satuja esibaletti) sekä kymmenestä valinnaisesta opintokokonaisuudesta (alkeis- ja klassinen baletti, varvastekniikka ja repertuaari sekä tanssitieto). Opetusta annetaan myös aikuisille ja erityislapsille. Juhlavuoden aikana opettajina toimivat Eeva-Maria Häyhä, Mari Kortelainen, Henna Korkalainen, Mari Laamanen ja Mira Merisaari sekä vuoden 2012 puolella myös vuorotteluvapaaltaan palaava balettikoulun johtaja Hanna Renvall.
Päivi Hassinen Va. hallinnollinen johtaja Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen liitto ry:n balettikoulu
Tanssijoita balettikoulun ”Seljan tytöt” -kevätnäytöksestä 2011: kohtaus Margarita haluaa kissan.
Höljäkkä Areena ja Everikin puisto Höljäkän Nuorisoseuran Teatterista on tullut yksi vilkkaimmista Pielisen Karjalan alueella toimivista kesäteattereista, ja se on vakiinnuttanut asemansa myös muiden Pohjois-Karjalan harrastajateattereiden joukossa. Kesäteatteri on toiminut jo 15 vuotta, ja sen vuosittainen kävijämäärä on kohonnut jo noin 2500 katsojaan. Lähivuosien tavoitteena on nostaa katsojamäärä 3000 katsojan tasolle. Nykyinen 250 hengen katsomo on kevytrakenteinen ja se on usein käynyt liian pieneksi, jolloin yleisöä on jouduttu käännyttämään takaisin. Katsomossa on myös irrotettava pressukate, joka aiheuttaa pienelläkin sateella kuuluvuutta tehokkaasti haittaavaa ropinaa. Nykyiset kulissit ovat myös kevyitä rakennelmia eivätkä ne tarjoa suojaa näyttelijöille tai varastoitaville tarvikkeille. Koko kokonaisuus peittää nuoriseurantalon komean hirsiseinän sekä täyttää ja rumentaa muuten niin kaunista pihapiiriä. Höljäkän Nuorisoseura osti vuonna 2009 reilun puolen hehtaarin suuruisen alueen omistamansa tontin vierestä. Palsta oli risukkoinen kaupungin teettämän savotan jäljiltä eikä ainakaan komistanut kylän keskustaa. Lisäksi tontilla oli noin tuhannen kuution suuruinen hiekkamonttu, johon oli kertynyt kaikenlaista rojua vuosikymmenten aikana. Ostovaiheessa seuralla ei ollut selkeää suunnitelmaa tontin hyödyntämisestä: ajateltiin vain, että ostetaan pois ”kuleksimasta” – ehkäpä sille vielä jotain käyttöä keksitään. Parkkipaikkana sitä ehkä voisi hyödyntää, jos joskus saataisiin monttu täytettyä. Sitten välähti! Entäpä, jos käännetäänkin koko homma toisinpäin? Rakennetaankin uusi teatteri monttuun ja käytetään vanhan teatterin aluetta ja nuorisoseuran talon pihaa parkkipaikkana. Entäs rahat? Jos keksittäisiin riittävän hullu idea, niin tähänhän voitaisiin saada EU-rahaa Leaderin kautta. Rakennetaan osittain maanpinnan alapuolella oleva ”amfiteatterimainen” , katettu katsomo. Kuopan vastapuolelle pystytetään kulissina ja esiintymislavana toimiva varastorakennus, jota esiintyjät voivat käyttää myös pukeutumisja lämpiötilana. Rakenteiden väliin jäävää aluetta käytetään esiintymislavana erilaisissa tilaisuuksissa ja muuna aikana sitä voidaan käyttää esim. lentopallon, katukoripallon tai tenniksen pelaamiseen. Rakennettavaa kokonaisuutta käytetään monipuolisesti esim. teatteriesitysten, konserttien ja muiden yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Teatterin läheisyyteen rakennetaan Everikin puisto. Se tehdään viihtyisäksi erilaisin istutuksin, sinne sijoitetaan muutamia penkkejä. Puiston vieressä on jo olemassa oleva lasten leikkikenttä keinuineen ja kiipeilytelineineen. Puisto parantaa kyläkeskuksen viihtyisyyttä ja tarjoaa miellyttävän vapaa-ajanviettomahdollisuuden koko perheelle. Lopuksi koko paketille vetävä nimi: Höljäkkä Areena! Siinä se oli – ei muuta kuin hakemusta väsäämään. Alun perin arvioitiin, että kustannukset voisivat olla noi neljänkymmenen tuhannen luokkaa. Sitten teetätettiin rakennuspiirustukset ja kustannusarvio, joka oli huikea – liki satatuhatta euroa!
Laskeskeltiin pikaisesti, että saadaan omarahoitus riittämään, jos tehdään ahkerasti talkootöitä ja otetaan pankkilainaa rakennusvaiheen ajaksi. Rahoitushakemus jätettiin heti vuoden 2011 alussa ja keväällä saatiin myönteistä ennakkotietoa hankkeen läpimenosta. Virallinen päätös saapui toukokuussa ja hankkeelle myönnettiin 70 %:n tuki hyväksytyistä kustannuksista. Hanketta alettiin toteuttaa raivaamalla ja siivoamalla aluetta talkoovoimin sekä palkkaamalla pari kirvesmiestä rakennustöihin heinäkuun alusta lähtien. Talkootyönä on raivattu, siivottu, kaivettu, tehty istutuksia, valettu perustuksia, avustettu kirvesmiehiä, maalattu rakennuksia jne. Talkootyötunteja on syksyyn mennessä kertynyt yli 40 talkoolaisen voimin yhteensä noin 700 ja konetuntejakin lähes 100. Mieleen jäävimmät talkoot olivat helteisenä heinäkuun iltana: valettiin perustuksia 25 talkoolaisen voimin ja montussa oli tukahduttavan kuuma. Sitten tuli ukkonen ja satoi kaatamalla, mutta kukaan ei malttanut lähteä pois ennen kuin homma oli saatu tehtyä. Rakennustyöt pysähtyvät talven tullessa, mutta ne jatkuvat taas heti, kun kevätaurinko alkaa lämmittää ja sulattelee lumet pois. Positiivinen ongelma on se, että rakentamisen edetessä syntyy jatkuvasti uusia ideoita, joilla lopputulosta voidaan parantaa. Näyttääkin siltä, että hankkeelle on haettava jatkohanke, jotta kaikki ideat saadaan toteutettua. Tavoitteena on kuitenkin saada Areena valmiiksi tulevaa kesäteatterikautta varten kesäkuussa 2012 ja viettää juhlallisia avajaisia lauantaina 16.6.2012. Saas nähdä, onnistuuko? Jaakko Korhonen, Höljäkän Nuorisoseura
Terveisiä seurakäynneiltä Pohjois-Karjalasta Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ja Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan Piiri linjasivat vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan seuratyöhön ja toiminnan kehittämiseen seuroissa paneutumisen. Tavoitteena oli vierailla vähintään 14 nuorisoseurassa vuoden aikana. Tähän mennessä seurakäyntejä on tehty 11, joten tavoitteen saavuttaminen on lähellä. Seurakäynneillä on tähän mennessä tavoitettu yhteensä 51 maakunnan nuorisoseuraaktiivia. Tässä jutussa maakunnan tuoreet kuulumiset!
19.1.2011 Kiteen Nuorisoseura Kiteen Nuorisoseura julkaisi oman historiansa vuonna 2009 ja historiatyön saattaminen loppuun olikin seuralle suuri ja tärkeä ponnistus. Kiteelle perustettiin yksi ensimmäisistä nuorisoseuroista Pohjois-Karjalassa vuonna 1980 ja kiteeläisten nuorisoseurojen historiaan on mahtunut paljon toimintaa ja tapahtumia. Monet varmasti muistavat nuorisoseurantalon tulipalon vuonna 1991 ja uuden talkoovoimin nousseen Huvikeskuksen vaiheet, mutta pitkässä historiassa näkyvät mm. teatteritoiminnan vahvuus ja elokuvateatteritoiminnan merkitys kuntalaisille. Kalevan Nuorten tanhukerhot kilpailivat pesäpalloa harrastavista pojista, joita oli vaikea saada mukaan toimintaan. Huvikeskus on nyt vuokrattuna, sillä omassa seuran toiminta ei riitä kattamaan talon kuluja. Johtokunnassa on mukana pitkän linjan nuorisoseura-aktiiveja, ja seurassa hoidetaan sääntömääräiset asiat. Varsinaista kerho- tai tapahtumatoimintaa seurassa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole, vaikka keskustelua käytiinkin etenkin yläkouluikäisten toiminnantarpeista. Kiteellä lasten ja nuorten toiminnalle olisikin tilausta. Myös seuran johtokuntaan kaivattiin uusia nuoria jäseniä.
20.1.2011 Hammaslahden Nuorisoseura Hammaslahdella nuorisoseurantalo sijaitsee aitiopaikalla. Nuorisoseurantalo toimii myös kerran viikossa tilana, jossa nuoret saavat vapaasti hengailla ja pelata. Talon yläkerrassa asuu ”talonmies”, joka hoitaa myös kiinteistöä. Seuralla on ollut toimintaryhmiä niin aikuisille kuin lapsillekin, mutta tällä hetkellä seuralla ei ole omaa kerhotoimintaa. Seura tukee kuitenkin lasten ja nuorten toimintaa tarjoamalla järjestäjille tiloja. Hammaslahdella olisi kova halukkuus kehittää myös seuran omaa kerhotoimintaa ja lisätä nuorisoseurantalon käyttöastetta. Seura onkin mukana keskusseuran kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, joten lasten ja nuorten toiminnan kehittämiseen kannattaakin panostaa.
26.1.2011 Värtsilän Nuorisoseura Värtsilän kesäteatteri pyörii kansalaisopiston näytelmäpiirinä ja kesällä 2012 esitettiin Poikamiehen pesäpuu -näytelmää. Nuorisoseuran autopajatoiminta on jatkunut ja sitä kautta on saatu myös uusia jäseniä. Seura kävi keväällä neuvotteluja omasta tilasta Tohmajärven kunnan kanssa, mikä tuottikin tulosta. Nuorisoseuratoiminnan vahvistaminen alueella on intresseissä ja jonkinlaiselle monitoimikerholle voisi olla Värtsilässä parhaat edellytykset. Seura on mukana keskusseuran kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Värtsilässä lähetettiin seurakirjeen mukana kaikille jäsenille jäsentietojen keruulomake ja päivitettyjen tietojen palautuessa jäseniä syötettiin saman tien jäsenrekisteriin.
2.2.2011 Varpasalon Nuorisoseura Varpasalon Nuorisoseura on suhteellisen pienillä resursseilla toimiva, pienellä kylällä oleva seura, joka kuitenkin toimii säännöllisesti. Nuorisoseuran vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat laskiaistapahtuma, äitienpäiväjuhla, Varpasalon Viuhaus (urheilutapahtuma) sekä pikkujoulut. Varpasalossa on vähän nuoria, mutta nämä nuoret ovat aktiivisia ja erityisesti musiikin harrastajia löytyy tästä joukosta useita. Varpasalon kylätalo on osuuskunnan omistuksessa. Talo on aktiivisessa käytössä ja siellä järjestävät toimintaa useat eri toimijat ja onpa talossa kaksi asuinhuoneistoakin. Eeva Hirvonen on alkanut kirjoittaa Varpasalon Nuorisoseuran historiaa erityisesti Hirvosten suvun näkökulmasta ja tämä onkin perusteltu näkökulma siksi, että nimenomaan Hirvoset ovat olleet tämän seuran aktiiveja koko sen toiminta-ajan. Seura on mukana kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Oravisalossa Rääkkylässä on myös yrityspuolella matkailun kehittämishanke, jonka myötä saaristoalueen kulttuuri- ja muita elämyspalveluita tulee kehittää ja tässä työssä myös nuorisoseura haluaa olla mukana.
3.2.2011 Jakokosken Nuorisoseura Jakokoski on Kontiolahden hyvinvoivimpia kyliä, jossa väestörakenne on myös terveellä pohjalla. Jakokosken Nuorisoseura toimi vielä 2005 aktiivisesti, mutta vuonna 2007 nuorisoseura on merkitty nukkuvaksi. Kävimme kuitenkin herättelemässä mahdollisuuksia nuorisoseuratoiminnalle taasen kylällä. Samat aktiivit, jotka viimeisessä toimineessa johtokunnassa olivat, ottivat meidät vastaan ja he ovat edelleen avainhenkilöitä kylätoiminnassa. Jakokoskella on käynyt paljon puhuttu ja ”pelätty” tapaus, jossa kylällä ei ”mahdu” toimimaan useaa eri yhdistystä. Totuus jakokoskelaisten aktiivien silmillä on kuitenkin toinen: ei ole voimia tai mielekkyyttä pitää yllä kolmea eri yhdistystä samoilla henkilöillä, kun toiminnan toteuttamiseen riittää yksikin ry. Vähäiset resurssit halutaan näin suunnata varsinaiseen toimintaan, eikä siihen, että kirjoitetaan kolmen eri yhdistyksen
pöytäkirjoja, tilinpäätöksiä ja toimintakertomuksia. Tällä kertaa kyläyhdistys jatkaa toimintaansa Jakokoskella ja nuorisoseura nukkuu.
24.2.2011 Ylikylän Nuorisoseura
Seura kuvailee omaa toimintaansa kyläyhdistyksen kaltaiseksi ja nuorisoseurantalon ylläpito on seuran tärkeä tehtävä. Seura järjestää vuosittaisia kylätapahtumia mm. perhevapun ja uudenvuoden juhlan. Ylikylän seurakäynnillä käytiin melko kriittistäkin keskustelua nuorisoseuran asemasta kylällä ja johtokuntalaiset antoivat erittäin hyviä vinkkejä jäsenpalvelujen kehittämiseksi. Nämä terveiset onkin toimitettu eteenpäin liittoon.
23.3.2011 Höljäkän Nuorisoseura Höljäkässä on meneillään Leader- rahoitteinen hanke, jonka avulla on ostettu tontti seurantalon vierestä ja tälle tontille rakennetaan uusi kesäteatteri, jossa on katettu katsomo 320 hengelle sekä kulissit, puistoalue ja parkkipaikkoja. Teatterin avajaiset ovat kesällä 2012. Uutta lavaa voidaan hyödyntää myös muuhun kuin teatterikäyttöön esim. bänditoimintaan. Hankkeen talkoo-osuutta tekemään on sitoutunut 20–30 henkeä. Höljäkässä on kova tekemisen meininki ja into! Höljäkän Nuorisoseuralla on merkittävä vaikutus koko kylän näkyvyyden, viihtyvyyden ja harrastustoiminnan kannalta. Höljäkässä keskusteltiin seurakäyntien merkityksestä jäsenpalveluna sekä tunteesta kuulua nuorisoseurajärjestöön, jota myös seurakäynnit tukevat.
13.4.2011 Lehmon Nuorisoseura Lehmon Nuorisoseura sijaitsee Kontiolahden voimakkaimmalla kasvualueella aivan Joensuun kupeessa. Lehmon alakoulussa on tällä hetkellä 350 oppilasta ja koulun viereen rakennettavien uusien kerros- ja omakotitalojen myötä lasten ja nuorten määrä tulee varmasti entisestään lisääntymään. Nuorisoseurantalo sijaitsee aivan koulun vieressä aitiopaikalla. Nyt kun talo on monen vuoden työn jälkeen kunnossa, on Lehmossa aivan ideaalitilanne toiminnan kehittämiseen ja toimijoilla riittää resursseja myös nimenomaan toiminnan tekemiseen, kun talo ei vie kaikkea energiaa. Alueelle on paluumuuttajina tullut takaisin seuran vanhoja kasvatteja, jotka haluaisivat olla vetämässä toimintaa Lehmossa. Seura on mukana keskusseuran kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Lehmossa haluttaisiin olla luomassa säännöllistä, jatkuvaa ja monipuolista toimintaa kaikille ja kaikenikäisille. Tämä toiminta synnyttäisi houkuttelevan seuran, jossa haluttaisiin olla mukana, jossa toteutuisi nuorten visio, ja joka jatkossakin synnyttäisi kasvutarinoita.
20.4.2011 Honkalammen Nuorisoseura Honkalammen Nuorisoseuran harrastustoiminta kärsi tilojen puutteesta kaudella 2010–2011. Kaksi nuorta oli mukana piirin KNoppi -koulutuksessa keväällä. Honkalammella kiinnostaisi alkaa kehittää esim. sirkustoimintaa kansantanssitoiminnan rinnalle. Seura onkin mukana keskusseuran kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Honkalammen Nuorisoseura palkkasi kesäksi yhteistyössä toisen yhdistyksen kanssa nuoren hoitamaan jäsenrekisteri kuntoon.
23.8.2011 Koveron Nuorisoseura Koveron Nuorisoseura on vetänyt Kokoonnutaan Koverossa Leader -hanketta, jolle saatiin jatkoaikaa vuoden 2011 loppuun. Hankkeen kautta on talolle saatu monenlaista toimintaa ja nyt talolla on paremmat puitteet myös juhlatilaksi vuokrakäyttöön. Talon käyttöastetta haluttaisiin edelleen lisätä ja kehittää omaa kerhotoimintaa ja seura onkin mukana keskusseuran kerhotoiminnan kehittämishankkeessa. Koveron alakoulu on turvattu toistaiseksi, mutta vuonna 2013 oppilasmäärä tarkistetaan ja koulun lakkauttaminen on hyvin mahdollista. Koverossa eletään siis ratkaisevia hetkiä ja nuorisoseura haluaa olla aktiivinen vaikuttaja ja toimija siinä, ettei koulua lakkautettaisi, ja että kylällä olisi mielekästä harrastustoimintaa eri-ikäisille asukkaille.
6.10.2011 Nuorisoseura Motora Seurassa toimii tällä hetkellä 12 toimintaryhmää aivan pienistä lapsista aikuisiin, on toimikuntia, kansainvälistä toimintaa, palkattua henkilökuntaa (toiminnanohjaaja, tanssinopettaja ja musiikkitoiminnan ohjaaja) sekä harrastajaohjaajia ja apuohjaajia. Seura osallistuu aktiivisesti tapahtumiin ja seuran avainhenkilöt ovat myös aktiivisesti ja sitoutuneesti mukana järjestön kehittämisessä ja nuorisoseuraorganisaatiossa. Seuratapaaminen järjestettiin johtokunnan kokouksen yhteydessä. Mukana johtokunnassa on myös useampi seuran nuori kasvatti oman tanssiryhmänsä edustajana. Johtokunnassa vaikutti olevan hyvä henki ja tekemisen meininki. Seuratapaamisessa käsiteltiin nuorisoseuraorganisaatiota sekä Motoran näkyvyyttä. Seurakäynnit jatkuvat syksyllä seuroissa. On ollut ilo kiertää eri puolilla maakuntaa ja toivottavasti olla myös innostamassa kutakin seuraa uusiin koitoksiin. Hyvässä seurassa on mukava toimia! Tekemisen riemua koko maakuntaan! Henna, toiminnanjohtaja
FolkJamista energiaa joensuulaisten syksyyn! Kansantanssikentän uusi hittituote FolkJam on otettu hyvin vastaan myös Joensuussa. Nuorisoseura Moto-ran Motti-harjoitussali suorastaan pursusi ensimmäisellä FolkJamtunnillaan innokkaista kokeilijoista, joita oli saapunut paikalle kolmisenkymmentä. Hiki virtasi ja tanssin ilo kohosi aivan kattoon asti ohjaaja Kaisa Partasen johdolla! Syksyn myötä iloisten jammailijoiden määrä on tasaantunut pariinkymmeneen tanssi-jaan, jotka ovat ottaneet FolkJamin omaksi lajikseen.
Mikä FolkJam? FolkJam on uusi suomalainen tanssiliikuntamuoto, jonka parissa voi kokea tanssin yhteisöllisyyden ja ilon. FolkJam on kehitelty Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kansantanssiopettajaopiskelijoiden keskuudes-sa Niina Susan Vahtolan ideoimana ja Millan Korjan ohjaamana. Opiskelijoiden ja ohjaavien opettajien yh-teistyön hedelmänä syntyi laadukas kotimainen kuntoliikuntamuoto, jota on ryminällä viety suuren kansan tietoisuuteen ohjaajakursseja järjestämällä ja perustamalla ryhmiä eri puolille Suomea. Myös eri kuntokeskuksissa on herätty paljon julkisuudessa olleen uuden tanssiliikuntamuodon suosioon ottamalla FolkJam omiin lajivalikoimiin.
Haastetta ja mukaansatempaavaa menoa FolkJamissa käytetään monipuolisesti kansantanssin liikkeitä, ja sisältö vaihtelee muun muassa tasajakoisis-ta polkista, jenkoista ja katrilleista kolmijakoisiin valsseihin, polskiin ja hamboihin. Tunnit sisältävät sekä nopeaa ja sykettä nostattavaa menoa että rauhallista tunnelmointia mukaansatempaavan kansanmusiikin rytmittämänä. Haastetta löytyy erilaisista harjoitteista, joita voi tehdä yksilösuorituksen lisäksi pari vastape-lurina tai vaihtelevissa ryhmäkuvioissa, kuten piirissä.
Hikeä ja tekemisen meininkiä Liikuntamuotona FolkJam sopii kaikille ikään ja taitotasoon katsomatta. Myös Joensuussa on kiitelty moni-puolisia tunteja, joilla oman tekemisen tasoa voi säädellä itse. Ohjaaja Kaisa Partanen haastaakin kokeilemaan omia äärirajojaan ja kehottaa jammailijoita aika ajoin hyppäämään pois omalta mukavuusalueeltaan. Ohjaaja iloitsee siitä, kuinka sekä nuoret opiskelijat että vanhemmat
naiset ovat löytäneet FolkJamin ja lähtevät tunneilta hikisinä hymyillen. Tunneilla onkin hyvä tekemisen meininki ja yhdessä tanssien kuntoi-leminen saa ihmiset hyvälle tuulelle.
Läpsystä vaihtaen Sunnuntai-iltaisin Papinkadulla sijaitsevalla Motti-harjoitussalilla käy kuhina, kun Motoran tanssiharrastajat ja jammailijat vaihtavat tanssivuoroaan suoraan läpsystä. FolkJamtunneillakaan ei tunneta taukoja, vaan musiikki soi taukoamatta tunnin alusta loppuun saakka. Juomapullon luona saa vierailla aina, kun itsestä siltä tuntuu. Vaikka FolkJam näyttää valloittaneen joensuulaiset naiset, on tunneille eksynyt välillä muuta-ma vastakkaisen sukupuolen edustajakin. Tervetuloa rohkeasti kokeilemaan! Pieni varoituksen sana - FolkJam voi koukuttaa! Marraskuisin terveisin, Kaisa Partanen (tanssinopettaja ja erittäin koukussa FolkJamiin)
FolkJamia sunnuntaisin Motissa klo 18-19. Tunnit jatkuvat aina 11.12. saakka. Katso www.motora.fi
Joensuussa tanssittiin piilometsässä Virikekursseille tilausta Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan Piiri ry järjesti lokakuun lopussa Joensuussa Piilometsän tansseja -kurssit. Musiikki- ja kulttuurikeskus VERSO:n julkaisemaan Piilometsän säveliä levyyn Kalevan Nuorten Liiton ja Kansalaisfoorumin yhteistyönä tuottama uusi tanssi- ja leikkimateriaali kiinnosti. Kaikki kokivat saavansa omaan työhönsä tai harrastukseensa lisävirikettä, jota kurssin vetäjä toiminut Anna Oja innostuneesti osallistujille antoi.
Monenkirjava kurssiporukka Kursseilla oli yhteensä mukana 30 osallistujaa, joiden taustat vaihtelivat suuresti. Paikalla oli lastentarhan-, luokanopettajia sekä tanssin- ja musakariopettajia, seurakuntien nuorisotyöntekijöitä sekä harrastajaohjaajia nuorisoseuroista. Nuorisoseurojen ohjaajia oli liikkeellä Nuorisoseura Motorasta ja Honkalammen Nuorisoseurasta. On mielestäni tärkeää, että piiri tai tuleva aluekeskus jatkossakin järjestää samankaltaista virikekurssitoimintaa, johon myös nuorisoseurajärjestön ulkopuoliset ovat tervetulleita. Monenkirjava kurssiporukka rikastuttaa kurssin sisältöjä entisestään ja järjestön ulkopuoliset kurssilaiset mahdollistavat kurssit nuorisoseurojen ohjaajille.
Kurssilla vaihdettiin ajatuksia Oli mukavaa, että kurssi toimi myös materiaalin kehittämisen foorumina. Kukin osallistuja oli mukana leikeissä ja tansseissa oman kykynsä mukaan, ja mikäli joku juttu ei tuntunut omaan tyyliin sopivalta, sovellettiin materiaalia ennakkoluulottomasti. Variaatiomahdollisuuksista keskusteltiin yhdessä ja usein vetäjä kyselikin osallistujien tuntoja ja kokemuksia yksittäisistä tansseista tai jonkin asian opettamisesta yleensä. Uskon, että pupuna ja sammakkona hyppimiset saivat myös porukan reisi- ja pohjelihastreenit päivän osalta hoidetuksi. Toivottavasti materiaali on otettu nuorisoseurojen kerhoissa heti käyttöön ja pienet sammakot ovat päässeet hytkymään myös Kalevan nuorten kerhoissa! Henna Liiri
Pohjois-Karjalan Nuorisoseurojen Liitto ry Kalevan Nuorten Pohjois-Karjalan Piiri ry Toimisto Suvantokatu 1 80100 Joensuu 044 207 3072 pohjois-karjala@nuorisoseurat.fi http://pohjois-karjala.nuorisoseurat.fi Toiminnanjohtaja Henna Liiri 044 207 3072 henna.liiri@nuorisoseurat.fi Puheenjohtaja Mari Lehikoinen 050 350 2616 mari.lehikoinen@motora.fi Balettikoulu It채ranta 10 80100 Joensuu 050 374 5194 pkbalettikoulu@nuorisoseurat.fi