Issuu on Google+

Työtä ja elämää

ly yn! e s y k u t s i l l Osa lukulaite Voita kirjan ) (arvo 250 €

nn e ss h de n takaka Lis äti etoja le

a.

Lehti luettavissa myös osoitteessa www.ely-keskus.fi/satakunta

Työvoimakoulutuksen tiedotuslehti 2 / 2010

Koulutusmahdollisuudet lisääntyneet Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävänä on kaikissa tilanteissa edistää myös koulutuksen avulla työttömien työnhakijoiden työnsaantia tai työttömyyden uhkaamien työntekijöiden valmiuksia löytää uusi paikka työmarkkinoilla. Rakennusalan ammattilaisten mielestä rakennuksilta löytyy jatkossakin töitä osaajille. Alan aikuiskoulutus tarjoaa runsaasti eri vaihtoehtoja talonrakennuksessa, maarakennuksessa ja talotekniikassa. Opiskelijoita otetaan rakennusalan koulutukseen 4-6 kertaa vuodessa. Kahden vuoden opiskelu työttömyyspäivärahaa menettämättä eli viralliselta nimeltään työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus on antanut tänä vuonna jo lähes 500 satakuntalaiselle vähintään 25 vuotta täyttäneelle työnhakijalle mahdollisuuden koulutukseen. Koulutukseen osallistuvat suosittelevat lähes poikkeuksetta kaikkia tukeen oikeutettuja tarttumaan tilaisuuteen. Koulutus antaa myös työnantajille mahdollisuuden hankkia yhteishankintakoulutuksella pikaisesti osaavaa työvoimaa. Esimerkkinä tästä kerromme Securitas Oy:n 15 uuden vartijan RekryKoulutuksesta Olkiluodon ydinvoimalatyömaalle. Myös koulutusmenetelmät ovat pikku hiljaa uusiutumassa. Internet ja sosiaalinen media ovat tulleet myös aikuisopiskelun avuksi. Uudet menetelmät eivät silti estä ”tietokonekammoisiakaan” kouluttautumasta.

etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi

Suvi Hyyrykoski, Kaakkois-Satakunta Yhdystie 4, PL 50, 27511 Eura Puhelin 010 60 43708 Hilppa Roininen, Kaakkois-Satakunta Harjavallankatu 6, PL 20, 29200 Harjavalta Puhelin 010 60 43723 Liisa Lahtinen, Kaakkois-Satakunta Harjavallankatu 6 PL 20, 29200 Harjavalta Puhelin 010 60 43752 Pasi Suonpää, Kaakkois-Satakunta Lauttakylänkatu 1, PL 48,32701 Huittinen Puhelin 010 60 43773 Tuulikki Ahopelto, Porin seutu Teljänkatu 5, PL 61, 28131 Pori Puhelin 010 60 43558 Olli Kivelä, Porin seutu Teljänkatu 5, PL 61, 28131 Pori Puhelin 010 60 43569 Katja Lähdekivi, Porin seutu Teljänkatu 5, PL 61, 28131 Pori Puhelin 010 60 43572 Sari Seppälä-Astren, Porin seutu Teljänkatu 5, PL 61, 28131 Pori Puhelin 010 60 43568 Juri Raikkerus, Työnantajapalvelut Isolinnankatu 24, PL 208, 28101 Pori Puhelin 010 60 43695 Outi Kontas, Työnantajapalvelut Isolinnankatu 24, PL 208, 28101 Pori Puhelin 010 60 43697 Ritva Santti, Pohjois-Satakunta Keskuskatu 42, PL 39, 38701 Kankaanpää Puhelin 010 60 43803 Marja Kukkakorpi, Rauman seutu Aittakarinkatu 21, PL 650, 26101 Rauma Puhelin 010 60 43828 Anne Sjöblom, Rauman seutu Aittakarinkatu 21, PL 650, 26101 Rauma Puhelin 010 60 43827

Kysykää meiltä rohkeasti lisää eri kulutusmahdollisuuksista!

Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus PL 266, 28101 Pori, puh. 020 633 62 150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi Ammatillinen työvoimakoulutus Koulutusasiantuntija Antero Arvela Puh. 044 7124042 Koulutussihteeri Tarja Kokkonen Puh. 050 3952468 Yhteishankinta ja valmentava työvoimakoulutus Koulutusasiantuntija Päivi Äijälä puh. 044 7124168 Koulutussihteeri Tarja Kokkonen Puh. 050 3952468 2

|

Työtä ja elämää 2 / 2010

Työvoimakoulutuksen tiedotuslehti 2 / 2010 Pääkirjoitus

2

Yhteystiedot

2

Mitä ovat? Termien selityksiä

3

TEEMA: RAKENTAMINEN Rakentajia tarvitaan

4

Viherrakentaminen kasvussa

6

Maanrakennuspuolellakin pulaa osaajista 7 Työttömyyspäivärahalla tuetun opiskelun suosio kasvaa

8

Verkko-oppiminen yleistyy myös aikuiskoulutuksessa

10

Tarvitaanko työperäistä maahanmuuttoa?

11

Yhteishankintakoulutus Vartijoita Olkiluotoon

12

Alkavia koulutuksia 2011

14

Kilpailu

16

Mitä ovat? Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen koulutus: Vähintään 25 vuotta täyttäneen TE-toimistoon työnhakijaksi ilmoittautuneen mahdollisuus opiskella kaksi vuotta työttömyyspäivärahaa menettämättä. Yhteishankintakoulutus: Koulutusta, jonka työnantaja ja työvoima- ja elinkeinohallinto hankkivat, suunnittelevat ja rahoittavat yhdessä. RekryKoulutus: Kun työnantaja tai usean työnantajan ryhmä tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina valmistuvina opiskelijoina. TäsmäKoulutus: Kun yrityksessä tapahtuu sellaisia teknologisia ja toiminnallisia muutoksia, jotka edellyttävät yrittäjän ja/tai henkilöstön osaamisen parantamista määritellyllä tavalla. Ammattitaitoa kehittämällä voidaan siten säilyttää työpaikkoja pidentää työuria. MuutosKoulutus: On tarkoitettu tilanteisiin, joissa henkilöstöä joudutaan vähentämään tai yritystoiminta loppuu kokonaan. MuutosKoulutuksella tuetaan työnantajaa irtisanottavien jatko-, täydennys tai uudelleenkoulutuksella. Julkaisija:  Satakunnan ELY-keskus | Päätoimittaja: Antero Arvela | Ulkoasun tekijä: SEK PRO Oy | Painatus: Painorauma Oy Työtä ja elämää 2 / 2010

|

3

TEEMA

MuutosTurvakoulutuksessa olevat porilaiset Jouko Tuominen ja Tomi Wallenius pääsivät nopeasti koulutukseen. Opiskelu on molempien mielestä ollut mielekästä ja vaihtelevaa.

Rakentajia tarvitaan Viime vuosina on pohdittu paljon sitä, riittääkö rakennusalalla tulevaisuudessa töitä kotimaiselle työvoimalle. Aliurakoinnin kasvu ja ulkomaisen työvoiman lisääntynyt käyttö ovat olleet keskeisiä huolenaiheita.

Kannattaako siis rakennusalalle edelleen kouluttautua? Kävimme kysymässä asiaa Rakennusliiton aluepäällikkö Ismo Mansikalta ja MVR-yhtymän toimitusjohtaja Matti Rantaselta. Ra-

kennusalan aikuiskoulutuksen nykymahdollisuuksia selvittää puolestaan koulutuspäällikkö Pekka Träskelin WinNovasta.

Ismo Mansikka uskoo, että kotimaisia rakennusalan osaajia tullaan jatkossakin tarvitsemaan.

4

|

Työtä ja elämää 2 / 2010

Ongelmia on, mutta… - Rakennusalalla on tosiaan ollut ongelmia aliurakoitsijoiden ja ulkomaisen työvoiman käytössä. Niitä on käsitelty julkisuudessa niin paljon, että monet rakennusalalle aikovat ovat alkaneet epäillä valintaansa, pohtii Rakennusliiton aluepäällikkö Ismo Mansikka. - Rakennusalan ongelmia ei silti pidä liioitella. Eivät kaikki asiat ole kaikkialla huonosti. Vaikka kehityksen suunta on monessa tapauksessa huolestuttava, on vuosien varrella saatu aikaan paljon hyvääkin. - Olemme pitkään tehneet tiivistä yhteistyötä ammattitutkintojärjestelmän kehittämiseksi myös rakennusalalle. Työnantajaliitto, Rakennusliitto ja silloinen Porin Aikuiskoulutuskeskus (nykyinen WinNova) alkoivat koulutuksen kehittä-

misen yhteistyössä jo 10 vuotta sitten. Koulutusta kehittämällä on pyritty nostamaan rakennusalalla työskentelevien ammattitaitoa, jonka lisääntyminen on otettu huomioon myös palkkauksessa. Tavoitteena on samalla ollut myös rakentamisen laadun parantaminen – ammattilaiset tekevät sertifioinnin arvoista työtä. - Asuntojen ostajiakin varmasti kiinnostaa, kuka asunnon loppujen lopuksi on rakentanut. Ehkä jatkossa pääsemme siihen, että asunnon ostaja saa tarkan selvityksen työn tekijöistä esimerkiksi elintarvikkeiden tuotantoketjun tapaan. - Vaikka joistakin kehityssuunnista on syytä olla huolestunut, uskon, että kotimaisia rakennusalan osaajia tullaan jatkossakin tarvitsemaan.

Valmistavaan koulutukseen on sisäänottoja 4-6 kertaa vuodessa, muistuttaa Pekka Träskelin. MuutosTurvakoulutuksen avulla muurariksi opiskeleva Tommi Rantala puolestaan on ollut tyytyväinen vielä puolisen vuotta kestävään koulutukseensa.

siinä, että työntekijät eivät enää itse arvosta tutkintoja tarpeeksi – vanhemmat tekijät sanovat ”ettei enää tässä iässä” ja monet nuoremmat, että ”oppiihan nämä työn kautta”. Todellisuudessa kokema-

kiinnostuneen kannattaa edelleen hakeutua koulutukseen ja sitä kautta alan töihin, vakuuttaa Matti Rantanen.

Eivät kaikki asiat ole kaikkialla huonosti.

Koulutuspäällikkö Pekka Träskelin WinNovasta luettelee päätä pyörryttävän määrän rakennusalan koulutusvaihtoehtoja aikuisopiskelijalle. Jo perusvaihtoehtoja on melkoinen määrä. - Tutkintoja voi suorittaa talonrakennusalalla, kahdella maarakennusalalla (toinen on koneenkuljetusala) ja talotekniikassa. Kaikissa niissä voi suorittaa perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Esimerkiksi talonrakennusalan perustutkinnon tavoitteet ovat samat kuin nuorisoasteella, mutta siihen ei kuulu yleissivistäviä aineita. Perustutkinnon suorittaminen kestää noin 1,5 vuotta, jos tutkintoa suorittavalla ei ole aikaisempaa rakennusalan kokemusta. Kokemus vastaavasti lyhentää opiskeluaikaa. Perustutkinnon pakollisessa osiossa opiskellaan talon perustus- ja runkovaiheen työt. Lisäksi opiskelija voi valita kymmenistä mahdollisuuksista neljä valinnaista ainetta, esimerkkeinä laatoitus, muuraus, vesieristys ja rappaus. - Ammattitutkinnot voi suorittaa myös pelkillä näytöillä. Jos osaa, se riittää. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnon näytöt suoritetaan työntekijän omalla työpaikalla. Ne edellyttävät jo melkoista erikoisosaamista. - Vaihtoehtoja riittää, ja valmistavaan koulutukseen on sisäänottojakin 4-6 kertaa vuodessa, muistuttaa Pekka Träskelin. Kannattaako siis rakennusalalle edelleen kouluttautua? Vastauksista päätellen kannattaa nimenomaan kouluttautua. Suomalaisille osaajille löytyy jatkossakin töitä, mutta rutiinitöiden arvellaan siirtyvän yhä enemmän ulkomaisen työvoiman harteille.

Meillä arvostetaan tutkintoja Porilainen MVR-yhtymä on Satakunnan suurin yksityinen rakennusalan yritys. Sen palveluksessa on 15 toimihenkilöä, noin 30 rakennusalan ammattilaista ja noin 30 vakinaista aliurakoitsijaa. Yrityksen liikevaihto nousee tänä vuonna lähes 20 miljoonaan euroon. - Yli 90 prosenttia rakennusalan yrityksistä on 1-3 henkilöä työllistäviä pikkufirmoja. Niiden toiminnassa on ollut melko usein huomautettavaa. Siten suhteellisen vähämerkityksellinen osa kokonaisuudesta on päässyt pilaamaan liian suurella painolla koko alan mainetta, pohtii MVR-yhtymän toimitusjohtaja Matti Rantanen. - Me arvostamme MVR-yhtymässä osaamista ja ammattitutkintoja. Esimerkiksi työnhakutilanteissa tutkinnon suorittaneet ovat etulyöntiasemassa. Mielestäni ongelma alkaa enemmänkin olla

ton työntekijä ei tiedä työn vaatimuksia. Hän tekee, muttei ymmärrä, miksi joku asia tehdään juuri määrätyllä tavalla. Kokematon työntekijä vaatii siten jatkuvaa valvontaa, joka lisää kustannuksia. Hyvä alan peruskoulutus, tarvittava täydennyskoulutus sekä työssä oppiminen ovat sekä työnantajien että työntekijöiden edun mukaisia. - Silti aliurakoitsijoitakin on pakko käyttää. Syy on erikoistuminen. Meillä ei ole työn alla niin suurta rakennusmassaa, että työtä riittäisi koko ajan esimerkiksi laatoittajille tai mattomiehille. - Ulkomaisesta työvoimasta meillä on vähän kokemuksia – vain joistakin betonin etuputsi ja –paikkaus sekä teräsrakennetöistä. Ilmiö on kuitenkin vääjäämättömästi leviämässä myös Satakuntaan. Työvaltaisten alojen rutiinitöihin ei tahdo löytyä suomalaista työvoimaa. - Suomalaisia rakennusalan osaajia tullaan jatkossakin edelleen tarvitsemaan. Siksi jokaisen rakentamisesta

Me arvostamme MVR-yhtymässä osaamista ja ammattitutkintoja, vakuuttaa Matti Rantanen.

Mahdollisuuksia riittää

Työtä ja elämää 2 / 2010

|

5

Valmistuvan teollisuushallin pihaa kunnostetaan Susivuoren teollisuusalueella Raumalla.

Viherrakentaminen kasvussa Vielä 80-luvulla Suomen ja Ruotsin eron näki muustakin kuin taloista ja autoista. Ruotsissa pihat olivat lähes poikkeuksetta siistejä. Suomessa monet pihat olivat hoitamattomia. Pahimmat muistuttivat kaatopaikkaa tai romuvarastoa. Elintason noustessa huomiota on alettu kiinnittää sekä kodin sisustamiseen että ympäristöön. Pihoja esitellään ylpeinä vieraille ja kateellisille naapureille, joista jälkimmäiset yrittävät seuraavana keväänä pistää vielä paremmaksi.

Näkyy yrityksissä - Pihan ja muun ympäristön hoito on elintason noustessa koko ajan tullut tärkeämmäksi. Siihen ollaan nykyään valmiita satsaamaan myös merkittävän paljon rahaa, kertoo yrittäjä Tapani Kaija Lännen Maisemarakennuksesta Eurajoelta. - Pihojen hyvä hoito on levinnyt myös teollisuusalueille. Täällä Susivuorenkin teollisuusalueella Raumalla tehdään monen teollisuushallin pihassa viherrakentamiseen liittyviä töitä. - Kehitys näkyy myös viherrakentamiseen erikoistuneiden yritysten määrän kasvuna. Se puolestaan on vaikuttanut työvoiman kysyntään. Oikeastaan me viherrakentajat hamuamme samoja työntekijöitä kuin maarakennusyrityksetkin. Meilläkin pitää osata ajaa kuorma-autoa ja käyttää kaivinkonetta, vaikka jälkimmäistä käytetään viherrakentamisessa kaivuun sijasta enemmän tasoittamiseen. 6

|

Työtä ja elämää 2 / 2010

Asenne tärkeintä - Sesonkiluonteisuus on erityisen ominaista viherrakentamisessa. Kausi alkaa yleensä huhtikuussa roudan sulaessa ja päättyy ensimmäisiin kunnon pakkasiin. Talviajaksi on keksittävä korvaavia töitä esimerkiksi lumen poistoista, trukkipalvelusta ja muusta vastaavasta konetyöstä. - Kun kevät koittaa, alkaa melkoinen kilpailu osaavista työntekijöistä. Itselläni on käynyt lähes aina hyvä tuuri niissä karkeloissa. Viidakkorumpu on viestinyt oikein. - Koneiden hallinnan lisäksi työntekijältä vaaditaan ennen kaikkea omaaloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Osaavakin työntekijä saa verenpaineen nousemaan, jos hän kertoo, ettei ole koko iltapäivänä pystynyt

Tapani Kaija toivoo työntekijöiltä koneiden hallinnan lisäksi oma-aloitteisuutta ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn.

puukon puutteessa tekemään mitään. Ei sitten tullut mieleen käydä ostamassa sellaista.

Koulutusta - Maanrakennusalan perustutkinnon suorittanut hallitsee melko pitkälle myös viherrakentamisen perusasiat. Siksi koulutus kannattaa myös meidän alallemme haluaville. Erikoistaidot, esimerkiksi nurmikon perustamisen, voi hankkia myöhemmin työn ohessa. Suomalaiselle osaavalle työvoimalle on jatkossa kysyntää. Oman pihan ja muun ympäristön tilan kohentamiseen ja kaunistamiseen ollaan valmiita käyttämään yhä enemmän varoja. Siksi viherrakentamisen osaamiseen koulutuksen avulla kannattaa panostaa, kehottaa Tapani Kaija.

Maanrakennuspuolellakin pulaa osaajista ”Tilanne huononee koko ajan” Maanrakennus on useimmille tuttua työtä. Melkein jokainen miespuolinen suomalainen on päristellyt kaivinkoneella. Ainakin muovisella ja lapsena.

Kaivinkoneen hallinta onkin yksi tärkeimmistä maanrakennukseen kuuluvista taidoista. Sen lisäksi pitäisi kuitenkin hallita myös yhdistelmäajoneuvon, dumpperin ja tiehöylän kuljettamisen ja käytön salat.

Asenne tärkein Maanrakennus Mykrä Oy on vuonna 1973 perustettu noin 20 henkilöä työllistävä yritys. Sen kalustoarsenaaliin kuuluu noin 30 yksittäistä kaivinkonetta, autoa ja tiehöylää. Yrityksen toimitusjohtaja Jorma Mykrä on huolestunut alan osaajapulasta. - Olen tehnyt yhteistyötä monen aikuiskoulutusta järjestävän organisaation kanssa sekä TäsmäKoulutuksessa että oppisopimuskoulutuksessa. Vaikka koulutusorganisaatiot ovatkin tehneet hyvää työtä, ei lopputulos ole aina ollut onnistunut. Mielestäni syy on pitkälti asenteissa. Koti ja koulu eivät enää

Opetus on vastannut odotuksiani, toteaa Eetu Nurmi tyytyväisenä.

entiseen tapaan opeta vastuullisuutta. Ennen oltiin ylpeitä omasta työn jäljestä. Nyt kohautetaan olkapäitä, vaikka oltaisiin tehty tuhansien eurojen vahinko.

Töitä riittää - Maanrakennusalankin tulevaisuus on pitkälti riippuvainen talouden yleisestä kehityksestä. Mikäli mitään romahdusta ei tapahdu, alalla riittää töitä jatkossakin. Työntekijöitä valittaessa pääpaino on tietenkin osaamisessa. Mieluimmin mahdollisimman laaja-alaisessa siten, että se kattaisi koko tarpeemme kuorma-autoista tiehöyliin. Koulutus on siinäkin mielessä entistä tärkeämpää, että hiljainen tieto ei enää kulje entisaikojen

Työntekijöitä valittaessa pääpaino on tietenkin osaamisessa.

Jorma Mykrä on huolestunut siitä, ettei hiljainen tieto ei enää kulje entisaikojen tapaan.

tapaan. Lapset eivät enää pääse tutustumaan työntekoon käytännössä entisaikojen malliin. Traktoritkin alkavat olla heille käytännössä tuttuja vain muovisina ja hiekkalaatikossa. - Antaisinkin muutaman neuvon maanrakennusalaa harkitseville. Suorittakaa vaikka vähän iäkkäämpänäkin maanrakennusalan perustutkinto. Ottakaa valinnaisiksi aineiksi niitä, joita työssä eniten tarvitaan. Suhtautukaa työhön ikään kuin tekisitte itsellenne. Osaamisella ja oikealla asenteella työpaikka löytyy maanrakennusalaltakin jatkossa melkoisella varmuudella. Osaajat myös viihtyvät töissään. Meilläkin pisimmät työsuhteet ovat kestäneet yli 30 vuotta.

Aina halunnut tehdä Merikarvialainen 20-vuotias Eetu Nurmi aloitti lokakuussa maanrakennuskoneenkuljettajan perustutkinnon suorittamisen WinNovassa Porissa. Kuvaushetkellä hän oli tekemässä ihan oikeaa työtä eli kaivamassa yhdistelmäkaivinkoneella ilmeisen innostuneesti kaapelia WinNovan pihaan. - Tämä on juuri sitä työtä, mitä olen aina halunnut tehdä. Näiden muutaman viikon kestäneiden opiskelujeni perusteella voi jo väittää, että opetuskin on vastannut odotuksiani. Täällä saa teoriapuolen lisäksi tehdä oikeita töitä – ei siis vaan siirrellä samaa hiekkaa kasasta toiseen. Tekemällä oppiminen on ainakin meikäläiselle se paras tapa. Työtä ja elämää 2 / 2010

|

7

Työttömyyspäivärahalla tuetun

Pertti Leveälahti tuulettaa. Koulutus nostaa mielialaa ja itsetuntoa.

Opiskelu työttömyyspäivärahaa menettämättä tuli mahdolliseksi tämän vuoden alussa. Jo noin 11 000 työtöntä työnhakijaa on käyttänyt mahdollisuutta hyväkseen. Viralliselta nimeltään opiskelu on työttömyysetuudella tuettua omaehtoista koulutusta.

Työttömyyspäivärahan säilymisen edellytyksenä on, että opiskelu on päätoimista. Opiskelua voidaan työttömyyspäivärahalla tukea enintään kaksi vuotta.

Mikä on päätoimista opiskelua? Työttömyyspäivärahalla voidaan tukea päätoimista lukio-opiskelua tai vaikkapa aikuiskoulutusta, mikäli niiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai 25 tuntia viikossa. Päätoimisina pidetään myös opintoja, joiden tavoitteena on yliopistossa suoritettavan alemman tai ylem8

|

Työtä ja elämää 2 / 2010

män korkeakoulututkinnon suorittaminen tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen.

TE-toimisto auttaa Mikäli olet kiinnostunut opiskelemaan työttömyyskorvauksella, saat yksityiskohtaiset neuvot ja avun työ- ja elinkeinotoimistosta eli TE-toimistosta (entinen työvoimatoimisto). Seuraavassa muutama perusehto. Voidaksesi aloittaa työttömyyspäivärahalla tuetut opinnot sinun tulee olla työnhakijana TE-toimistossa. Ikää sinulla on oltava opiskelun alkaessa vähintään 25 vuotta.

Ehtona on lisäksi, että TE-toimisto on todennut koulutustarpeesi ja arvioinut opiskelun tukemisen parantavan ammattitaitoasi ja työllistymismahdollisuuksiasi. Arvion tulee olla kirjattuna työnhakusuunnitelmassasi tai työllistymissuunnitelmassasi ennen opintojen aloittamista. Painavasta syystä tuesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeenkin. Syitä voivat olla esimerkiksi opintojen alkaminen jo työsuhteen aikana tai että olet saanut opiskelupaikan varasijalta. - Omaehtoiseen koulutukseen haet oppilaitoksen tai koulutuksen järjestäjän ilmoittamalla tavalla. Oppilaaksi ottamisesta päättää koulutuksen järjestäjä eli oppilaitos.

Käyttäkää hyväksenne Noormarkkulainen Pertti Leveälahti haki jo töissä ollessaan opiskelijaksi Porin yliopistokeskukseen tavoitteenaan suorittaa tuotantotalouden diplomi-insinöörin tutkinto. Pertti Leveälahti on 46-vuotias, naimisissa ja hänellä on

opiskelun suosio kasvaa kaksi lasta. Työn ja perheen ohessa hän pystyi opiskelemaan suhteellisen tehokkaasti. Jouduttuaan työttömäksi tutkinnon suorittaminenkin näytti karkaavan käsistä. - Tilanne on hankala. Työttömänä nousee toimeentulon hankkimisen pohdiskelu opiskelun edelle. Kun luin ensi kerran lehdestä mahdollisuudesta opiskella työttömyyspäivärahaa menettämättä, käsitin asian väärin. Luulin ettei uudistus koske minua. Onneksi kysyin asiaa TE-toimistosta ja väärinkäsitys selvisi. Täytin kriteerit ja sain vielä merkittävää kannustusta ja henkistä tukea toimiston väeltä. Olen vahvasti sitä mieltä, että ilman tukea en olisi nyt tässä tilanteessa. Tuntuu, että olen voinut aloittaa uudestaan ihan puhtaalta pöydältä. - Tavoitteenani on hoitaa luennot loppuun ensi kevääseen mennessä ja keskittyä heti sen jälkeen päättötyön tekemiseen. Siten luentojen osalta varalle jää vielä yksi vuosi, jos kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että ainakin yksi kurssi jää ensi vuoden syksyksi. - Suosittelen kaikille tämän mahdollisuuden hyödyntämistä. Turha jäädä kotiin odottamaan, sieltä ei kukaan tule töihin hakemaan. Sen sijaan koulutus antaa uusia mahdollisuuksia työelämässä. Se nostaa myös omaa mielialaa, virkeystasoa ja itsetuntoa. Käyttäkää hyväksenne.

Tosi helpottavaa Söörmarkkulainen Paula Lavonen opiskelee sairaanhoitaja/diakonissaksi Diakonia-ammattikorkeakoulussa Porissa. Paula Lavonen on 35-vuotias, naimisissa ja hänelläkin on kaksi lasta. Vuonna 2002 hän valmistui yritysviestinnän

sesti vaikeampaa. - Elämä hymyilee muutenkin ihan konkreettisesti. Pääsen ensi syksynä opiskelijavaihdon kautta Espanjaan erääseen sairaalaan kolmeksi kuukaudeksi töihin. Voin ottaa jopa alle kouluikäisen tyttäreni matkalle mukaan. Mieheni keskittää lomansa ja muut va-

Täytin kriteerit ja sain vielä merkittävää kannustusta ja henkistä tukea toimiston väeltä. tradenomiksi, mutta lopulta ala osoittautui hänelle vähemmän sopivaksi. - Jostakin syystä se ei tuntunut minun hommaltani. Olin enemmän kiinnostunut hoivatyöstä varsinkin vanhusten parissa. Kun jouduin työttömäksi, suunnittelin aluksi lähihoitajakoulutukseen hakeutumista. Koska uskonnolliset asiat ovat lähellä sydäntäni, päädyin lopulta nykyiseen ratkaisuun. Oikeampi olisi kai sanoa, että päädyin ainakin yrittämään sitä. Onneksi pääsin sisälle heti ensimmäisellä kerralla. - Luin mahdollisuudesta opiskella työttömyyspäivärahalla ensi kerran lehdestä. Minäkin luulin Pertti Leveälahden tapaan, ettei asia koske minua. TE-toimistossa tilanne selvisi – sain tuen. Tieto oli tosi helpottavaa, koska ilman päivärahaa elämämme olisi tietenkin taloudelli-

Ilman päivärahaa elämä olisi Paula Lavosen mielestä vaikeampaa.

paansa myös ensi syksyksi, joten hän pääsee poikamme kanssa viideksi viikoksi luoksemme Espanjaan. Itselleni vaihtoaika merkitsee sairaanhoidon ja kielen oppimisen lisäksi mahdollisuutta nauttia etelän auringosta samaan aikaan kun Suomessa on sateista ja pimeää. Pohjimmiltaan tämän kaiken mahdollistaa työttömyyspäivärahalla tuettu opiskelu. Minun on todella helppo suositella mahdollisuuden hyväksi käyttämistä kaikille, joille se on mahdollista.

Myönteinen yllätys - Suomessa oli työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen koulutuksen aloittanut syyskuun loppuun mennessä noin 11 000 työtöntä työnhakijaa. Tulos on myönteinen yllätys, sillä arvioimme etukäteen määräksi noin 5 000, kertoo ylitarkastaja Johanna Laukkanen työ- ja elinkeinoministeriöstä. - Satakunta on vähän alle 500 aloittaneen määrällään hyvin vauhdissa mukana. Suosituin koulutusala on sosiaali- ja terveydenhuolto, varsinkin lähihoitajakoulutus. Myös ammattikorkeakouluopinnot ovat suosittuja, samoin kuin eri palveluammatit ja eri koulutusasteiden tekniset ammatit. Opiskelijoiden suurin ryhmä ovat 25-35 –vuotiaat. Muissa ikäryhmissä opiskelijoita on melko tasaisesti, vanhimmat ovat yli 60-vuotiaita. Olemme tietenkin ministeriössä tyytyväisiä, että niin monet ovat jo tähän mennessä saaneet työttömyysetuudella tuetusta omaehtoisesta koulutuksesta motivaation ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Työtä ja elämää 2 / 2010

|

9

Verkko-oppimisessa tarvittavat taidot eivät ole ylivoimaisia opittavia.

Verkko-oppiminen yleistyy myös aikuiskoulutuksessa Verkko-oppimiseksi voidaan sanoa kaikkea sellaista oppimista, jossa käytetään hyväksi nykyisten tietoverkkojen tarjoamia mahdollisuuksia – tietoja, tehtäviä ja vaikkapa sosiaalista mediaa.

Opettaja Lasse Vallemaa WinNovasta on erikoistunut sosiaalisen median työkalujen käyttöönottoon, kehittämiseen ja opettamiseen aikuiskoulutuksessa.

Käytännön esimerkki - Kuudelle laitoshuoltajaksi opiskelevalle annetaan tehtäväksi selvittää, miten julkisten tilojen lattiat on paras siivota ja pitää kunnossa. Aikaisemmin asiat olisi opetettu luokassa – opettaja opettanut ja opiskelijat tehneet muistiinpanoja. - Nyt tehtävä voidaan antaa oppilaitoksen käytössä olevan oppimisalustan kautta. Tuttuja nimiä tässä yhteydessä ovat Moodle ja Optima. Alustat ja niiden käyttömahdollisuudet kehittyvät koko ajan. Opiskelijat perustavat alustalle omia tunnuksiaan ja salasanojaan hyväksi käyttäen oman ystäväryhmänsä samalla periaatteella kuin sosiaalisessa mediassa. Sitten he käyvät tutkimassa, mitä lattiamateriaaleja oman kunnan tai alueen sairaaloissa, kauppakeskuksissa, virastoissa ja oppilaitoksissa käy10

|

Työtä ja elämää 2 / 2010

tetään. Seuraavaksi he ottavat selvää, miten eri lattiamateriaaleja pitää hoitaa. Tietoja he saavat oppikirjojen lisäksi internetistä ja omilta opiskelukavereiltaan verkossa. Terävä porukka jakaa tehtävät tietenkin keskenään, ja selviää näin helpommalla. Kukin laittaa ratkaisunsa oppimisalustalle, jossa se on kaikkien käytössä. Lopuksi he tekevät selvitystyöstään raportin. Sen pohjan esitysgrafiikoineen he saavat oppimisalustalta, jonka kautta he voivat myös lähettää raportin omalle opettajalleen tarkastettavaksi. Esimerkkitapauksessamme kaikki pystyivät työskentelemään kotonaan, aikaa säästyi ja oppiminen oli nopeaa ja tehokasta, selventää Lasse Vallemaa.

Sopii myös antinörteille Vaikka tietokoneet alkavat olla joka kodin arkipäivää, eivät kaikki nuoremmatkaan vielä niiden käyttöä hallitse. Lasse Vallemaan mielestä kenenkään ei silti tarvitse pelätä opetuksesta syrjäytymistä. - Verkko-oppimisessa tarvittavat tai-

dot eivät ole ylivoimaisia opittavia. Kyse ei ole mistään ohjelmoinnista, vaan pelkästään tiettyjen ohjelmien käytön hallinnasta. Tietokonepelon takia ei koulutusta tosiaan kannata vältellä.

Paljon mahdollisuuksia - Näyttää todennäköiseltä, että oppimisalustat ja niiden käyttömahdollisuudet kehittyvät lähivuosina merkittävästi. Sama kehitys on odotettavissa mobiilien päätelaitteiden kohdalla. Verkkoon pääsee mistä vain entistä nopeammin, tehokkaammin ja monipuolisemmin. Kehityksen antamia mahdollisuuksia on joskus vaikea hahmotella mielessään. - Verkko-oppimisen antamia mahdollisuuksia voi jo nyt hyödyntää myös perinteisissä luokkahuoneissa. Verkkooppimisalustoja voidaan käyttää tietenkin myös niissä. Perinteiset liitutaulut on korvattu isoilla näytöillä, joita voidaan hallita tietokoneella tai suoraan näyttökankaan vierestä käyttämällä vaikka sormea hiiren korvikkeena.

Tarvitaanko työperäistä maahanmuuttoa? Satakunnan ELY-keskus aloitti elokuussa 2008 Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osarahoittaman Työhön Satakuntaan –projektin. Vuoden 2013 loppuun kestävän projektin tavoitteena on helpottaa yritysten työvoimapulaa hankkimalla työperäisiä maahanmuuttajia mieluimmin perheineen Satakuntaan.

Syöksy lamaan Projektin alkutilanteessa Suomen talous kasvoi kovaa vauhtia. Osaavasta työvoimasta alkoi olla pulaa. Samalla työmarkkinoilta oli jo vuodesta 2006 alkaen poistunut Satakunnassakin noin tuhat enemmän kuin nuorista ikäluokista oli tulijoita. Vaikka työttömänä olevien suomalaisten työllistymistä oli tehostettu, tarvittiin maahamme eri tahojen lähes yksimielisten arvioiden mukaan lisää myös ulkomaisia työntekijöitä. Kokemäenjoessa ei ehtinyt virrata paljoakaan vettä projektin aloittamisen jälkeen, kun ensimmäiset laman merkit alkoivat näkyä. Tällä hetkellä kamppailemme jälleen lisääntynyttä työttömyyttä vastaan, eikä työperäistä maahanmuuttoakaan enää katsota yksimielisen suopein silmin.

Tilanteet muuttuvat Työhön Satakuntaan –projektin koordinaattorit Sinikka Aatrakoski ja Samuli Jalkanen sekä projektiassistentti Taina Lahnavik katsovat kuitenkin jo laman jälkeiseen tilanteeseen.

- Projektimme alussa työperäisen maahanmuuton painopisteiksi valittiin metalli- ja elintarviketeollisuus sekä sosiaali- ja terveydenhuolto (sote) ja maatalous. Laman seurauksena keskityimme lähinnä sote-alan ja maatalouden työvoimapulan helpottamiseen. - Tosiasia on, että taloudellisesta tilanteesta huolimatta joihinkin tehtäviin

Lääkäreitä Bulgariasta - Työperäisen maahanmuuton vastuullinen hoito ja yhteistyösuhteiden jatkumisen varmistaminen edellyttää pitkäjännitteistä työtä. Yhtenä esimerkkinä tästä on lääkäreiden ja sairaanhoitajien hankinta- ja koulutusprosessi Bulgariassa.

Tosiasia on, että taloudellisesta tilanteesta huolimatta joihinkin tehtäviin tarvittavista työntekijöistä on lähes aina puutetta suurestakin työttömyydestä huolimatta. tarvittavista työntekijöistä on lähes aina puutetta suurestakin työttömyydestä huolimatta. Esimerkiksi sote-alalla koulutetusta työvoimasta on palvelutarpeen jatkuvasti kasvaessa pulaa. Vastaavasti maatalouteen ei sen kausiluonteisuudesta johtuen löydy riittävästi halukkaita työntekijöitä kotimaasta. Toimintamme ei siten suinkaan vie työtä suomalaisten käsistä, vaan vastaa osaltaan yritysten ja yhteisöjen työvoimapulaan. - Olemme tähän asti projektissa keskittyneet lähinnä Pohjois- ja KaakkoisSatakunnan yritysten tarpeisiin. Ensi vuoden alussa painopisteeksi tulevat Porin ja Rauman seudut, joissa yritysten tarpeetkin ovat uskoaksemme suuremmat. Samalla otamme alkaneen ja toivottavasti jatkuvan nousun takia myös metalli- ja elintarviketeollisuuden uudestaan.

- Prosessi alkoi tämän vuoden helmikuussa ennakkokartoituksella, jonka tekivät neljä bulgarialaista Euresneuvojaa. Halukkaita haettiin kuudella lehti-ilmoituksella kolmella keskeisellä paikkakunnalla. Helmikuussa haastateltiin lähes 70 hakijaa. Työnantajat olivat mukana 30 haastattelukysymyksen laadinnassa. Haastattelujen perusteella tehtiin ennakkovalinta, jonka läpäisi 27 hakijaa. Sen jälkeen kilpailutimme kouluttajat, kävimme sopimusneuvottelut sekä sovimme koulutustiloista ja kouluttajien majoitustiloista. Sen jälkeen tehtiin tarkentavat haastattelut ja lopulliset valinnat. Kesäkuussa aloitettiin lähes neljän kuukauden suomen kielen koulutus, jonka kävi läpi 13 aktiivisinta. Ennen tämän vuoden loppua Satakunnassa pitäisi työskennellä 7 prosessin läpikäynyttä terveydenhuollon ammattilaista eli 7 lääkäriä. Yksi sairaanhoitaja työllistyi vastavuoroisella yhteistyöllä Uudellemaalle.

Palvelua kansainvälisiin rekrytointeihin

Sosiaali- ja terveydenhuollossa koulutetusta työvoimasta on Samuli Jalkasen, Taina Lahnavikin ja Sinikka Aatrakosken arvion mukaan jatkossakin pulaa.

- Toivomme, että ulkomaisesta työvoimasta kiinnostuneet yritykset ja yhteisöt olisivat yhteydessä meihin. Peruspalvelumme ovat maksuttomia. Rekrytoinnit EU-/ETA-alueelta toteutetaan työnantajien toiveiden mukaan. Parhaiten meidät tavoittaa sähköpostilla: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Työtä ja elämää 2 / 2010

|

11

Vartijoita Olkiluotoon Securitas Oy:n Olkiluodon yksikkö hankki yhteishankintakoulutuksena 15 uutta vartijaa Olkiluodon ydinvoimalaalueelle. Koulutus on parhaillaan menossa WinNovassa Raumalla. Työnsä uudet vartijat aloittavat jo ensi vuodenvaihteessa. Tarvitsemme Olkiluotoon paljon lisää työvoimaa, toteaa Jussi Mäki.

nittelupalaverin Securitaksen kanssa syyskuun puolivälissä. Koulutukseen haku alkoi jo 24. syyskuuta. Koulutus alkoi 4. marraskuuta ja työt ensi vuoden alussa. Koulutuksen hakijoiden haastatteluissa ja valinnoissa ovat mukana työnantaja sekä koulutusorganisaatio. Työnantajalla on valinnoissa suurin sananvalta. - Mielestäni yhteishankintakoulutus, ja nimenomaan RekryKoulutus on toimiva tapa hankkia lisätyövoimaa. Vartijakoulutukseen hakijoiden taso oli mielestäni hyvä. Mukana oli miehiä ja naisia sopivalla 21-53 vuoden ikähaarukalla. Monilla oli asiakaspalvelukokemusta jo aiemmista työsuhteista. Vartija on nimenomaan asiakaspalvelija. Työssä tarvitaan enemmän asiakaspalveluosaamista kuin lihaksia.

Koulutuksen sisältö Lisää työpaikkoja - Olkiluoto 3:n takia työvoiman tarpeemme on kasvanut huomattavasti, kertoo Securitaksen Olkiluodon yksikön palvelupäällikkö Jussi Mäki. - Tarvitsemme niin paljon lisää työvoimaa, että päätimme hankkia ja kouluttaa sitä yhdessä Satakunnan ELY-keskuksen ja WinNovan kanssa. Virallisesti sitä kutsutaan yhteishankinnalla toteutetuksi RekryKoulutukseksi (termien selvitys tämän lehden sivulla 3.) - Saimme koulutukseen kaikkiaan 101 hakemusta. Haastattelimme hakemusten perusteella 31 henkilöä, joista 15 valittiin koulutukseen. Koulutus alkoi 4. marraskuuta. Meillä on pitkä kokemus yhteistyöstä Satakunnan ELY-keskuksen, Rauman TE-toimiston ja WinNovan kanssa. Heidän kanssaan on helppo järjestää yhteishankintakoulutuksia. He antavat selvät askelmerkit, joiden perusteella on vaivatonta toimia.

Nopea prosessi - Yhteishankintakoulutuksessa meidän tehtävämme on tehdä työnantajan kanssa puitesopimus yhteishankinta12

|

Työtä ja elämää 2 / 2010

koulutuksesta, huolehtia koulutuksen hankintalain mukaisesta kilpailuttamisesta sekä varmistaa koulutettavien työvoimapoliittiset edellytykset koulutukseen, listaa työvoimaneuvoja Marja Kukkakorpi Rauman TE-toimistosta. - Tässä tapauksessa pidimme suun-

Kouluttaja Päivi Rosenqvist WinNovasta kertoo koulutuksen kestävän kaikkiaan 40 opiskelijatyöpäivää. - Niistä 18 on lähiopetusta ja 22 työssä oppimista. Lähiopetukseen kuuluvat 40 tuntia kestävä väliaikaisen vartijan koulutus sekä 60 tuntia kestävä

Mielestäni yhteishankintakoulutus, ja nimenomaan RekryKoulutus on toimiva tapa hankkia lisätyövoimaa.

Marja Kukkakorven mielestä RekryKoulutus on toimiva tapa lisätyövoiman hankintaan.

vartijan peruskoulutus. Lisäksi sovimme Securitaksen kanssa, että koulutukseen sisällytetään ensiapu 2:n koulutus ja Oc-sumutinkoulutus. Koulutuksessa annetaan myös toimintamalleja työelämään. Siinä annetaan vartiointitaktiikan lisäksi opetusta keskeisimmän sanaston osalta asiakaspalvelusta englanniksi. Koska vartija on ensisijaisesti asiakaspalvelija, opetusta annetaan muun muassa ensivaikutelman merkityksestä, sanattomasta viestinnästä sekä erilaisten asiakkaiden kohtaamisesta. - Työssä oppimisella on koulutuksessa myös suuri merkitys. Koulutus tapahtuu juuri niissä olosuhteissa, joissa työkin ensi vuoden alusta alkaen tehdään.

Työ on vastannut odotuksia Tomi Vainionpää on työskennellyt Securitaksella vartijana parisen vuotta. Työ on vastannut melkein täydellisesti hänen odotuksiaan. - Täytyy heti muistuttaa, että vartijoiden työ on monipuolista. Jotkut työskentelevät yritysten vastaanotoissa, jotkut tekevät piirikierroksia ja hoitavat hälytyksiä ja jotkut hoitavat Olkiluodon tapaisia monipuolisia tehtäviä. Itse olen ollut myymälävartijana. - Vartijan pitää mielestäni olla ennen kaikkea sosiaalinen. Ihmiset tulevat myymälöissä kyselemään mitä moninaisimpia asioita. Eniten tässä tuntee olevansa, jos ei ihan asiakasneuvoja, niin jonkinlainen asiakaspalvelija kuitenkin. Häiriökäyttäytymiseen törmää paljon harvemmin kuin monet ulkopuoliset uskovat. Usein kyseessä ovat samat ”vanhat tutut” henkilöt. Hyvä fyysinen kunto on tässäkin ammatissa suotavaa, mutta mikään Rambo tai Rambotar ei tarvitse

Tomi Vainionpää pitää itseään vartijana lähinnä asiakaspalvelijana.

olla. Fyysisiin tilanteisiin pyritään menemään aina toisen vartijan kanssa. Käytössä on myös näihin tilanteisiin sopivia apuvälineitä. - Olen itse suorittanut vartijan perus-

kurssin Porissa. Kokemus tuo jatkuvasti lisää silmää ja ammattitaitoa. Vartijaksi ryhtyminen ei ole huono vaihtoehto. Varsinkin kun täytyy olla tyytyväinen, että nykytilanteessa yleensäkään on töissä.

Työssä oppimisella on koulutuksessa myös suuri merkitys. Koulutus tapahtuu juuri niissä olosuhteissa, joissa työkin ensi vuoden alusta alkaen tehdään. Päivi Rosenqvistin mukaan vartijakoulutus kestää 40 opiskelijatyöpäivää. Työtä ja elämää 2 / 2010

|

13

Alkavia koulutuksia 2011 Pori Sosiaali- ja terveysalan perus-

tuu 9.3.2011. Koulutuksen infotilaisuus

Hitsausalan koulutusta (nro 625996)

10.2.2011 klo 13 Rekrycenterissä, Isolin-

WinNova Länsirannikon Koulutus Oy

nankatu 24, Pori.

Koulutus alkaa 24.3.2011 Haku päättyy 1.3.2011

tutkinto, lähihoitaja (nro 626530)

Paikkoja 12

WinNova Länsirannikon Koulutus Oy

Perhepäivähoitajan ammattitutkinto

Koulutus alkaa 18.3.2011 Kesto 100 ov

(nro 626578)

Koulutuksen tavoitteena on suorittaa hit-

Haku päättyy 10.2.2011

WinNova Länsirannikon Koulutus Oy

saajan ammattitutkinto tai tutkinnon osia

Koulutus alkaa 14.3.2011 Kesto 200 ov

sekä hankkia riittävät tiedot ja taidot työl-

Haku päättyy 17.1.2011

listyä hitsausalalle. Koulutus on tarkoitettu

Paikkoja 16

Kohderyhmänä kaikki koulutuksesta kiin-

Paikkoja 12

henkilöille, joilla on kone- ja metallialan

nostuneet henkilöt, joilla on soveltuvuus ja riittävä terveys toimia alalla. Valmis-

Tavoitteena on, että opiskelijat omaksu-

peruskoulutus, tai työelämästä hankitut

tavan koulutuksen tavoitteena on antaa

vat sosiaali- ja terveysalan ammatillisen

vastaavat tiedot ja taidot. Osa hakijoista

valmiudet

terveys-

toiminnan edellyttämät tiedot ja taidot. He

voidaan kutsua haastatteluun, jotka pide-

alan perustason auttamistyössä sairaalois-

oppivat toimimaan vastuullisina lasten var-

tään 10.3.2011.

sa, kotihoidossa, pienkodeissa, palveluta-

haiskasvattajina itsenäisesti lasten hoitoa

loissa, vanhainkodeissa, terveyskeskusten

ohjaavan tiimin jäsenenä ja yhteistyössä

Ravintola- ja kahvila-alan pikataival

vuodeosastoilla ja itsenäisenä ammatin-

lapsen perheen huoltajien ja erityistyönte-

(nro 626060)

harjoittajana Valmistavan koulutuksen ai-

kijöiden kanssa. Koulutuksen aikana suori-

MTC ky

kana suoritetaan tutkinnon edellyttämät

tetaan perhepäivähoitajan ammattitutkinto.

Koulutus alkaa 7.2.2011

Kesto 16 vk

tutkintotilaisuudet.

Koulutuksen

Haku päättyy 18.1.2011

Paikkoja 16

toimia

KOULUTUSINFO

sosiaali-

1.2.2011

ja

klo

12.00

infotilaisuus

pidetään

11.1.2011 klo 14, Rekrycenter, IsolinnankaKoulutus on tarkoitettu ravintola-, kahvi-

RekryCenter Isolinnankatu 24 Pori.

tu 24, Pori.

Suunta siivousalalle (nro 625480)

Taloushallinnon osaaja (nro 626671)

vastaavan työkokemuksen omaaville hen-

WinNova Länsirannikon Koulutus Oy

Nortrain Oy

kilöille.Tavoitteena on ravintola-, kahvila- ja

Koulutus alkaa 17.1.2011

Kesto 4 ov

Koulutus alkaa 21.3.2011

Kesto 46 ov

suurkeittiöalan uusien mahdollisuuksien

Haku päättyy 17.12.2010

Paikkoja 14

Haku päättyy 15.2.2011

Paikkoja 15

hyödyntäminen työllistymisessä. Koulutuk-

la- ja suurkeittiöalan peruskoulutuksen tai

sessa päivitetään ja lisätään ammatillisia Koulutuksen kohderyhmänä on työttömät

Kohderyhmä: Kaupallisen peruskoulutuk-

taitoja. Ammatillisia taitoja kehitetään alan

tai työttömyysuhan alaiset henkilöt jotka

sen ja/tai usean vuoden taloushallinnon

perustaitojen, omavalvonnan, laskentatoi-

ovat kiinnostuneita laitoshuoltajan työs-

työkokemuksen omaavat työnhakijat. Li-

men, asiakaspalvelun, myyntityön, vies-

tä. Koulutukseen hakeudutaan lähimmän

säksi edellytetään tietotekniikan perus-

tinnän ja esiintymistaidon, tietotekniikan

työ- ja elinkeinotoimiston tai internetin

teiden hallintaa. Esivalinta suoritetaan

ja englannin kielen asiakaspalvelusanas-

(www.mol.fi) kautta. Esivalinta pidetään

17.2.2011 josta kutsutaan osa hakijoista

ton

20.12.2010 minkä perusteella osa hakijois-

haastatteluihin 2.-3.3.2011, opiskelijavalin-

nus on osa koulutusta. Haastattelut 27.

ta kutsutaan haastattelu- ja testilaisuuteen

nat tehdään 4.3.2011.

- 28.1.2010. Koulutuksen aikana voi suo-

mikä pidetään 5.1.2011. Lopullinen valinta

Koulutuksen infotilaisuus on 10.2.2011 klo

rittaa hygieniapassin ja ravintolan vas-

koulutukseen tapahtuu 5.1.2011.

12.00 RekryCenter, Isolinnankatu 24, Pori.

taavan hoitajan pätevyyskoulutuksen.

WinNova Länsirannikon Koulutus Oy

Isolinnankatu 24, 28100 Pori.

WinNova Länsirannikon Koulutus Oy

Haku päättyy 4.1.2011

Paikkoja 12

Rauma

Kesto 6 ov Koulutuksen tavoitteena on suorittaa kone-

Sosiaali- ja terveysalan perus-

ja metallialan perustutkinto, tutkintonimik-

tutkinto, lähihoitaja (nro 626358)

Koulutuksen kohderyhmänä on työttömät

keellä levyseppähitsaaja tai tutkinnon osia

WinNovan Länsirannikon Koulutus Oy

tai

MAAHAN-

sekä hankkia riittävät tiedot ja taidot työllis-

Koulutus alkaa 7.2.2011

Kesto 96 ov

MUUTTAJAT, jotka ovat kiinnostuneita lai-

tyä metalliteollisuuden levy- ja hitsausalan

Haku päättyy 3.1.2011

Paikkoja 14

toshuoltajan työstä. Koulutukseen hakeu-

työtehtäviin. Koulutus on tarkoitettu henki-

dutaan lähimmän työ- ja elinkeinotoimiston

löille joilla on kone- ja metallialan perus-

Koulutuksen tavoitteena on vastata yhteis-

tai internetin (www.mol.fi) kautta. Esivalin-

koulutus; Kone- ja metallialan pakollisest

kunnan ja työelämän tarpeisiin tarjoamalla

ta pidetään 23.2.2011 minkä perusteella

osat tai työelämästä hankitut vastaavat tie-

tutkinnon suorittajalle näyttöön perustuvaa

osa hakijoista kutsutaan haastattelu- ja

dot ja taidot. Haastattelut suoritetaan Porin

tietoa sosiaali- ja terveysalan arvoperus-

testilaisuuteen mikä pidetään 7.- 9.3.2011.

työvoimatoimistossa 14.1.2011.

tasta, hoitotyöstä ja kuntouttavasta työot-

työttömyysuhan

alaiset

Paikkoja 12

Lopullinen valinta koulutukseen tapah|

klo 12.00 RekryCenterissä Herttuantorilla,

Koulutus alkaa 24.1.2011

Haku päättyy 22.2.2011

14

työnhakuvalmen-

Levyseppä-hitsaaja (nro 625995)

Suunta siivousalalle (nro 626584) Koulutus alkaa 28.3.2011

Tehokas

Koulutuksesta järjestetään INFO 11.1.2011

Koulutuksen infotilaisuus 7.12.2010 klo 13 Rekrycenterissä, Isolinnankatu 24, Pori.

osalta.

Työtä ja elämää 2 / 2010

teesta, jotta hän osaa toimia työryhmän

Alkavia koulutuksia 2011 jäsenenä erilaisissa hoito- ja huolenpito-

miensa selkeyttämisessä tai elämäntilan-

Koulutus on tarkoitettu työttömille työnha-

työn tilanteissa ja projekteissa. Kohderyh-

teisiin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on,

kijoille, jotka ovat työskennelleet siivous-

mä: sosiaali- ja terveysalalle soveltuvat,

että osallistuja voi tekemällä oppimisen

alalla ja/tai hankkineet alan koulutusta tai

mielellään alan työkokemusta omaavat

keinoin arvioida ja kehittää nykyistä osaa-

ovat muuten alasta kiinnostuneita. Tavoit-

työttömät tai työttömyysuhan alaiset hen-

mistaan kädentaitoja vaativissa tehtävissä,

teena on, että opiskelija suorittaa koulutuk-

kilöt. Ennen koulutuksen valintaa hakijoille

etsiä uutta ammatillista suuntautumista ja

sen aikana laitoshuoltajan ammattitutkin-

järjestetään soveltuvuustesti ja haastattelu

parantaa

työelämävalmiuksiaan.

non tai osia siitä. Koulutus soveltuu hyvin

17. - 18.1.2011/Steniuksenkatu 8, Rauma.

Koulutus toteutetaan työkouluopetuksena,

myös ammatinvaihtajille. Koulutus on hoi-

Koulutukseen valittujen tulee toimittaa vaa-

jossa opiskelijalla on mahdollisuus omien

vapainotteinen ja sen aikana opiskelijoilla

dittava lääkärintodistus (T-todistus) tervey-

vahvuuksien mukaan perehtyä rakennus-,

on mahdollisuus suorittaa Hygieniapassi,

dentilastaan.

metalli- tai konetekniikan aloihin käytän-

palveluja kotiin -passi sekä siivouskonei-

nön työn kautta.

den ajokortti.

täydennyskoulutus (nro 626624)

Hitsaajan ammattitutkinto/

Eura

Eduhouse Oy

osatutkinto (nro 617500)

Koulutus alkaa 24.1.2011 Kesto 5,5 kk

Koulutus alkaa sop. mukaan Kesto HOPS

Henkilökohtainen avustaja

Haku päättyy 5.1.2011

Haku päättyy 15.12.2010

(nro 626756)

yleisiä

Kielipainotteinen toimistoalan

Paikkoja 12

Paikkoja 10

WinNovan Länsirannikon Koulutus Oy Koulutuksen tavoitteena on parantaa toi-

Pääsyvaatimuksena

mistoalan työnhakijoiden englannin kielen

koulutus tai muu riittävä tekniseltä alalta

taito sellaiselle tasolle, että henkilö pystyy

hankittu ammattitaito. Tavoitteena saada

käyttämään kieltä sujuvasti työelämän eri

valmiudet

tilanteissa. Koulutus on tarkoitettu työttö-

mukaisesta hitsaajan ammattitutkinnosta

opiskelijat

mille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille,

tai osatutkinnosta ja suoritua itsenäisesti

työhön ja antaa heille perustietoja ja -tai-

joilla on suoritettuna liiketalouden perustut-

konepajan/telakan hitsaajan vaativista työ-

toja henkilökohtaisena avustajana toimimi-

kinto, kaupan ja hallinnon alin korkea-aste

tehtävistä.

seen. Koulutus sisältää hoito ja huolenpito

selviytyä

metallialan

perus-

ammattitutkintolain

tai ammattikorkeakoulututkinto ja/tai pitkä työkokemus toimistoalalta.

Koulutus alkaa 14.2.2011

Kesto 24 ov

Haku päättyy 19.1.2011

Paikkoja 12

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää henkilökohtaisen

avustajan

-osion sosiaali- ja terveysalan, lähihoitaja, Vartijan ammattitutkintoon

perustutkinnosta. Opiskelijoilla on mah-

valmistava (nro 626637)

dollisuus suorittaa ko. perustutkinnosta

Rakennusalan tutkintotavoitteinen

WinNovan Länsirannikon Koulutus Oy

hoito- ja huolenpito -osio. Kohderyhmänä

koulutus (nro 626622)

Koulutus alkaa 28.2.2011 Kesto 200 pv

ovat sosiaali- ja terveysalalle soveltuvat

WinNovan Länsirannikon Koulutus Oy

Haku päättyy 4.2.2011

henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita henkilö-

Paikkoja 12

Koulutus alkaa 10.1.2011

kohtaisen avustajan tehtävistä. Ennen kou-

Kesto HOPS (perustutkinto 90ov)

Tavoitteena on suorittaa vartijan ammat-

lutukseen valintaa soveltuvat hakijat haas-

Haku päättyy 10.12.2010

titutkinto, jonka aikana on mahdollisuus

tatellaan 1.2.2011 Kaakkois-Satakunnan

suorittaa

työ- ja elinkeinotoimistossa Eurassa.

Paikkoja 20

sammutusmieskoulutus.

Koh-

Tavoitteena suorittaa rakennusalan perus-

deryhmänä on alasta kiinnostuneet yli 20

tutkinto, ammattitutkinto, erikoisammatti-

vuotiaat henkilöt , jotka ovat esteettömiä ja

tutkinto tai niiden osia. Koulutus on tarkoi-

soveltuvia turvallisuusalan tehtäviin. Sam-

Kirjanpito ja tilinpäätöstaidot

tettu ensisijaisesti rakennusalan koulutusta

mutusmieskoulutuksen suorittaneet voivat

(nro 626791)

ja/tai työkokemusta omaaville. Opiskelua

työllistyä vartijan työn lisäksi laitospalokun-

Eduhouse Oy

voidaan valinnaisten osien valinnoilla pai-

tiin ja ensivasteyksikköön. Lisäksi he voi-

Koulutus alkaa 7.2.2011

nottaa rakennusmiehen, kirvesmiehen tai

vat toimia sopimuspalokuntien pelastus- ja

Haku päättyy 18.1.2011

muurarin työtehtäviin suuntautuviksi.

ensivastetoiminnan tehtävissä. Valintatilai-

Kesto 24 vko Paikkoja 10

suus koostuu haastattelusta ja kuntotes-

Koulutuksen tavoite on syventää kirjanpito-

Tekniikka (varikko, nro 618448)

tistä. Lisätietoa kuntotestistä on WinNovan

ja tilinpäätöstaitojen osaamista. Kohderyh-

WinNovan Länsi-Suomen

internet-sivulla www.winnova/turvallisuus.

mässä ovat kirjanpidon perusteet hallitse-

aikuiskoulutuskeskus Koulutus alkaa sop. mukaan

vat, esim. taloushallinnon at:n suorittaneet

Kankaanpää

työttömät ja työttömyysuhanalaiset henki-

Kesto max. 26 vko Haku päättyy 31.12.2010

löt, joilla on kiinnostus toimia kirjanpidon ja Paikkoja 15

Laitoshuoltajan ammattitutkintoon val-

tilinpäätöksen tehtävissä. Ennen koulutuk-

mistava koulutus (nro 626844)

seen valintaa soveltuvat hakijat haastatel-

Suunnattu ensisijaisesti Rauman työvoi-

SATAEDU Satakunnan aikuiskoulutus-

laan 26.1.2011 Kaakkois-Satakunnan työ-

matoimiston ja työvoiman palvelukeskuk-

keskus, Kankaanpää

ja elinkeinotoimistossa Euran yksikössä.

sen asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea ja

Koulutus alkaa 7.3.2011

Kesto 40 ov

ohjausta ammatti- tai koulutussuunnitel-

Haku päättyy 12.2.2011

Paikkoja 12 Työtä ja elämää 2 / 2010

|

15

Osallistu kyselyyn nettisivuillamme! Vastaa kysymyksiin, kuten mikä ala juuri sinua kiinnostaa ja mitä juttuja toivoisit lehtemme käsittelevän jatkossa. Kyselyyn vastanneiden kesken

arvomme kirjanlukulaitteen! Käy osoitteessa www.ely-keskus.fi/satakunta Vastausaikaa 31.1.2011 asti.


Työvoimakoulutuksen tiedotuslehti 2/2010