Page 1

Etelä-Savo • tiistaina 3.6.2014 • www.taloudentekijat.fi

TALOUDENTEKIJÄT Tuntee yrittäjien tarinat. 3/2014

Kesän tapahtumat EXTRA

Kekseliäs lähiruoka koukuttaa kesävieraita s. 3-5

MATKAILU: Monipuolisia musiikkielämyksiä s. 9

RUOKAMATKAILU: Tervetuloa makujen Mikkeliin s. 5

RAHA & TALOUS: Lämminhenkistä matkailuosaamista s. 10


2

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

Ajassa

Tiesitkö, että voit liittyä Suomen Yrittäjiin myös opiskelijajäseneksi? Katso lisää osoitteesta www.yrittajat.fi

Työelämän sääntelyn uudistamistarpeesta

Päätoimittajalta ART0 TOLVANEN

Hei, Sinua lobataan!

Työehtojärjestelmä tulee päivittää Suomen Yrittäjät avasi keskustelun työelämän sääntelyn uudistamistarpeesta julkaisemalla Työmarkkinat toimiviksi, työnteko kannattavaksi, työllistäminen helpoksi -raportin. Työelämäraportti keskittyy erityisesti työehtojen sopimusjärjestelmään ja työehtosopimusten yleissitovuuteen, joka on peräisin yli 40 vuoden takaa. Yleissitovuuden perusteet ovat pitkälti murentuneet. Se on vaikuttanut jopa vahingollisesti työllisyyteen ja suomalaisen työn kilpailukykyyn.

T

änä kesätiistaina Suomessa ei ole liikaa tahoja, jotka kantavat huolta Oy Suomi Ab:n ja kuntien kokonaiseduista, aluetaloudellisesta vaikutuksista, eli oman vaikutuspiirin ulkopuolisista asioista. Elämme lobbauksen ja edunvalvonnan kulta-aikaa. Rakenteet ja rahat muuttuvat kun väki vähenee ja toimintoja tehostetaan. On taisteltava ja laitettava resursseja olemassa olevien asioiden puolustamiseen, hallittava mediapeli ja lobattava uusia mahdollisuuksia. Kehittykö Suomen kilpailukyky ja kykenemmekö asioitamme EU:ssa lobbaamaan? Mitä Vladimir Vladimirovits Putin lobbaa? Putin valvoo etujaan terhakkaasti, mutta kaikkiin poliittisiin kiemuroihin hänkään ei koneistonsa kanssa kykene. Keinoja edunvalvontaan Putinilla kuitenkin on isompi salkullinen. Jääkiekosta massiiviseen propagandapeliin. Siinäpä meille mallia edunvalvonnasta! Maakuntaliitto kurssille Pietarin sotilasakatemiaan? Siten saadaan Parikkalan rajanylityspaikka Rosgranitsan listalle ja Rajavartiolaitoksen komentajan mielitavoitteeksi! Putinin edunvalvontakoulu oli 16 vuotta KGP:ssä, ja Kremlin makuun Putin pääsi jo äidinmaidossa, kun Putinin isoisä toimi Leninin kokkina.

Toimitusjohtajalta

MIRJA HAAVIKKO, ETELÄ-SAVON YRITTÄJÄT

Kuka lobbaa investointeja? Yrittäjä lobbaa yrittämisen ja kotikuntansa puolesta ja Meeri lobbaa kaupungin talouden puolesta. Byrokratia kuitenkin lisääntyy satumaisesti. Ammattikuljettajan muovilupakorttinippu on häkellyttävä ja isomman investoinnin pystyyn saaminen vie minimissään viisi vuotta - ellei kukaan valita. Ja valittaminen on tehty Suomessa niin houkuttelevaksi, että hallinto-oikeudet ja korkeimmat sellaiset pullistelevat vain viivyttämiseksi tehtyjen valitusten tulvassa. ELY-keskuksia syytetään rahoitusten jarruttamisesta ja pankkeja haluttomuudesta ottaa maltillistakaan riskiä. Kaikki silti huutavat investointien perään! Kannattaisi tehdä isompia hankkeita ja hakea rahoitusta suoraan EU:lta Brysselistä, sanovat Suomen EU-virkamiehet. Näin tekevät muut jäsenmaat, paitsi kiltti Suomi.

Jos Suomen työehtojärjestelmän velvoittavuutta lievennettäisiin, yritykset pärjäisivät paremmin kilpailussa, säilyttäisivät työpaikat ja työllistäisivät jopa lisää.

Kuka fanittaa yrittäjiä? En jaksa lakata ihmettelemästä ja kunnioittamasta ihmisiä, jotka riskeeraavat taloutensa yrittämällä, kehittämällä ja työllistämällä muita. Yhteiskunta palkitsee sen jättämällä yrittäjän paljon huonompaan asemaan kuin palkansaajan. Ja vaikka Suomen Yrittäjät on suurempi kuin koskaan, aivan liian vähän on yrittäjän aseman parantamiseksi on saatu aikaan! Yrittäjä on kuin Suomen jalkapallomaajoukkue, maahankin lyötynä näkee aina positiivisen tulevaisuuden ja yrittää uudelleen. Osa menettää perheensä ja terveytensä, osa onnistuu paremmin. Kuitenkin uudet työpaikat syntyvät pääosin pienyrityksiin, ja niiden työntekijät ovat tutkimuksien mukaan onnellisimpia. Vähintä mitä Sinä voit tehdä, on ostaa paikalliselta yrittäjältä, poiketa putiikkiin, rakentaa Ranella. Laskelmat kiistattomasti osoittavat, että alueelta ostettu euro kasvaa vähintään kaksinkertaiseksi ja hyödyntää siis myös Sinua. Peukku sille!

Nyt tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Työlainsäädäntö rakennettiin aikoinaan sille lähtökohdalle, että työntekijä on alisteisessa asemassa suhteessa vahvaan työnantajaan. Tuolloin tarvittiin erityistä suojaa työntekijälle. Työnantajat ja palkansaajat ovat muuttuneet vuosikymmenten saatossa. Työnantajayritykset ovat nyt valtaosiltaan pieniä, työnantajilla ja työntekijöillä on samantasoinen koulutus. Työnantajan ja työntekijän välillä ei myöskään ole suurta eroa osaamisessa ja taloudellisessa asemassa. Työnantajan ja työntekijän asema on tasapainossa valtaosassa yrityksiä. Jos Suomen työehtojärjestelmän velvoittavuutta lievennettäisiin, yritykset pärjäisivät paremmin kilpailussa, säilyttäisivät työpaikat ja työllistäisivät jopa lisää. Kun työllisyys paranisi, rahaa riittäisi entistä enemmän hyvinvoinnin ylläpitoon. Nämä ovat johtopäätöksiä Suomen Yrittäjien julkistamasta raportista. Nyt tarvitaan rakentavaa keskustelua, joka johtaisi työlakien valmisteluun sekä yleissitovuusjärjestelmästä luopumiseen. Toinen vaihtoehto olisi, että lakia muutettaisiin ja näin sallittaisiin työpaikalla tehtävin sopimuksin poiketa työehtosopimuksen määräyksistä. Suomen Yrittäjät on ehdottanut paikallista sopimista korostavaa mallia jo vuosia. Toivottavasti asia nousee esille viimeistään tulevien eduskuntavaalien yhteydessä. Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että tietyn alan työmarkkinajärjestöjen tekemää työehtosopimusta on noudatettava myös niissä yrityksissä, jotka eivät kuulu sopimuksen allekirjoittaneeseen työnantajaliittoon eivätkä ne siis ole antaneet liitolle valtakirjaa tehdä itseään velvoittavia sopimuksia. Työehtosopimusten yleissitovuus tuli osaksi suomalaista työmarkkinajärjestelmää vuonna 1970, kun suuret ikäluokat olivat tulleet työmarkkinoille. Tuolloin työvoimasta oli ylitarjontaa. Eurooppalaisten työmarkkinajärjestelmien vertailussa suomalainen työehtojen yleissitovuus on ahtaimmasta päästä. Kilpailijamaissa työpaikoilla on keskimäärin väljemmät mahdollisuudet hakea sellaiset työn tekemisen ehdot, joilla yritys selviää kilpailussa. Valtaosassa EU-maita on käytössä minimipalkka turvaamassa työehtojen kohtuullisen tason. Työterveyshuollon järjestämistapoja ollaankin kehittämässä. Tavoitteena on, että työterveyshuolto saadaan entistä kattavammaksi ja vastaamaan paremmin sisällöltään myös mikro- ja pienyritysten tarpeisiin.

TALOUDENTEKIJÄT JULKAISIJA: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

ULKOASU JA TAITTO, ILMOITUSMYYNTI JA -VALMISTUS:

KUSTANTAJA: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 52, 57100 Savonlinna

Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330

PÄÄTOIMITTAJA: Arto Tolvanen, puh. 0500 656 492, arto.tolvanen@grafical.fi

ILMESTYY VUONNA 2014: 4.2., 8.4., 3.6., 2.9., 28.10. ja 9.12.

TOIMITUS: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Laura Similä,

PAINOPAIKKA: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi

Yrittäjä sääntelyviidakossa

O Arkadianmäeltä KAJ TURUNEN, KANSANEDUSTAJA (PS)

Yrittäminen on elämäntapa ja yrittäjät ihan oman tyyppisensä kansan osa.

sallistuin muutama kuukausi sitten Teknologiateollisuuden seminaariin, jossa keskisuuren yrityksen toimitusjohtaja kertoi hallinnollisesta taakasta omalle yritykselleen. Hän kertoi viestittäneen jo useiden vuosien ajan kulloisellekin maamme hallitukselle taakan vähentämiseksi. Tuolloin hänen yrityksellään oli keskimäärin 110 hallinnollista ilmoitusta tai toimenpidettä vuodessa. Vanhasen hallitus tarttuikin tuumasta toimeen. Työtä jatkoi Kiviniemen hallitus ja viime vuosina Kataisen hallitus. Työn tuloksena, seminaarin aikaan hallinnollinen taakka oli liki kaksinkertaistunut. Yrityksellä oli 192 hallinnon vaatimaa toimenpidettä. Hallinnollisen taakan lisääntymisestä ei voi kuitenkaan pelkästään syyttää nykyistä tai edellisiä hallituksia. Torjunta tappioista korkeintaan, sil-

lä suurin osa sääntelystä tulee Euroopan unionista. Suomessa olemme tässä suhteessa mallioppilaita. Implementoimme sellaisenaan direktiivit suoraan kansalliseen lainsäädäntöön, joka monta kertaa on johtanut yritysten hallinnollisen taakan lisääntymiseen ja yrittäjille kasvaviin kustannuksiin. Direktiivit ovat tehty koko Euroopan alueelle, ja ottavat kehnosti huomioon kansalliset erityisolosuhteemme. Pankkitoimiala on nykyisin erityisen voimakkaan sääntelyn alla. Pankkien sääntelyllä pyritään varautumaan paremmin tuleviin talouskriiseihin mitä oltiin vuonna 2008 kun nykyinen kriisi alkoi. Tämä tarkoittaa pankeilta perittäviä maksuja yhteiseen kriisirahastoon, suurempaa vakavaraisuutta ja riskilainojen pienempää määrää. Yritysrahoitus lasketaan riskirahoitukseksi. Tämän vuoksi pankkirahoitus yrityksille

on kallistunut, lainaehdot ja vakuusvaatimukset ovat merkittävästi tiukentuneet. Erityisesti nyt olisi tärkeää muuttaa yritysverotusta niin, että pk-yrityksen tulosta verotetaan vasta silloin kun se nostetaan yrityksestä pois. Myös yritysrahoitukseen olisi saatava erilaisia vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten joukkorahoitus internet-alustalla ja business-enkelitoiminnan kannustaminen. Tässä tilanteessa myös Finnveran ja erityisesti Tekesin rooli on kasvanut pk-yritysten rahoituksessa. Yrittäminen on elämäntapa ja yrittäjät ihan oman tyyppisensä kansan osa. Yhteiskunnan etu olisi kaikin keinoin luoda kannustava ja yrittämistä tukeva toimintaympäristö. Yrittäjillä on hyvä ilmapiiri ja yhteiskunnan pitäisi rakentaa hyvä yritysilmapiiri.


3

3/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Matkailu

Mistä on unelmien kesä tehty? Kulttuurista, urheilusta vai musiikista? Upeita vanhoja autoja ja muita vinkkejä kesämenoihin: savonlinnanyt.fi ja mikkelinyt.fi

Huippuhetkiä matkailijalle Etelä-Savon kesässä 2014

PORRASSALMI 225 -TAISTELUNÄYTÖS 14.6. KLO 13. Porrassalmen taistelun alkuperäisellä paikalla järjestetään taistelun 225-vuotispäivän muistoksi upea näytös. Näytökseen osallistuu merkittävä määrä historian harrastajia tykkeineen, ratsuineen sekä musketteineen ajankohdan muikaisiin univormuihin pukeutuneena. Käsiohjelma 10 e. www.vistimikkeli.fi/stedingk

SAVONLINNAN OOPPERAJUHLAT - KULLERVO. Aulis Sallisen kirjoittama, Kalevalaan ja Aleksis Kiven Kullervo-näytelmään perustuva ooppera nostaa kiihkomielisen Kullervo-hahmon menestyksekkäästi maailman oopperalavoille. Nyt teos nähdään uutuustuotantona Olavinlinnan Oopperajuhlilla. Sallisen sävellystyö on vahvaa ja värikästä ja Kullervon roolissa loistaa Suomen eturivin baritoni Tommi Hakala. Esitykset klo 19-22: 4.7 ensi-ilta, 9.7., 12.7., 18.7. ja 21.7. www.operafestival.fi

PUUMALAN SILTAKEMMAKAT 30.7.-2.8.2014. Puumalan suurin kesätapahtuma vuodesta 1995 järjestetään Puumalan satamassa. Nämä kelepo kemut kokoavat monituhatpäisen yleisön riemuitsemaan symbolisestikin yhdistävää Puumalansalmen siltaa. Nimekkäät artistit ja letkeä kesämeininki markkinahumuineen haalii vuosittain Puumala-fanit lempipaikkaansa. K-18 www.sky-bar.fi/kemmakat.html

PURUVESI POP 1.-2.8.2014. Kerimäen sirkuskenttä täyttyy elämyksellisestä festivaalihuumasta, kun Keiku ry järjestää Puruvesi Pop -festivaalin. Puruvesi-Pop tuo kylän ytimeen, Suomen kirkasvetisimmän järven äärelle tähtiä meiltä ja maailmalta – kyntensä pääsevät näyttämään myös paikalliset osaajat. Tapahtuma on ikärajaton. www.keiku.fi/puruvesi-pop/

MIKKELIN MUSIIKKIJUHLAT 27.6.-2.7.2014. Viime vuonna alkanut Brahms-sarja jatkuu kesällä 2014. Tulevana kesänä esiintyy myös Musiikkijuhlien tuttujen solistien lisäksi ensikertaa viulisti Leonidas Kavakos (Sibelius viulukilpailun voittaja 1985) sekä useita upeita laulajia. www.mikkelinmusiikkijuhlat.fi

BIG WHEELS 19.21.7. PIEKSÄMÄELLÄ. Big Wheelsin päätapahtuma on lauantaina Pieksäjärven rannalla aivan kaupungin keskustassa järjestettävä kokoontumisajo, joka tarjoaa nähtävää ja tehtävää koko perheelle. Harrasteajoneuvoja laidasta laitaan, kuplavolkkareista aina jättikokoisiin jenkkirekkoihin. Nostalgisten polkuautojen kokoontuminen ja suosittu pahviautoverstas, jossa itse kukin voi askarrella kierrätyspahvista itselleen unelma-auton. Lauantain huipennuksena on suuri cruising-paraati ja iltabileet Pieksämäen jäähallilla. www.bigwheels.info

Kermaherkkuja käsityönä

Kyytselän jäätelö sulaa suussa pidempään Virtasalmella Längelmäen kylässä sijaitsee Suomen ensimmäinen Maatalon Jäätelö –konseptilla kermajäätelö-herkkuja valmistava yritys. Perheyrityksen reseptikirjassa on vielä 2000 käyttämätöntä reseptiä. Järvi-Suomen ytimessä jäätelöt valmistetaan naapurin lehmien maidosta ja Maitomaan kermasta ilman keinotekoisia lisäaineita. Kaikki Kyytselän jäätelöt valmistetaan Virtasalmella ja markkina-alueena on vain lähialue kuljetusten minimoimiseksi. Perheyrittäjä Juha Putkonen sanoo Kyytselän jäätelön säilyvän puhtauden ja valmistusprosessin vuoksi 12 kk ilman mitään säilöntäaineita.

– Tärkeintä meidän jäätelöissä on täyteläisyys, jonka salaisuus on valmistuksessa käytetyt runsaat raakaaineet ja jäätelön tekeminen käsityönä, Putkonen sanoo. Maut ovat aitoja ja makuelämys kestää suussa pidempään, eikä jäätelöä ”tarvitse” ahmia vaan siitä voi rauhassa nautiskella. Esimerkkeinä valikoimasta ovat vaniljajäätelö, mansikkasorbetti, rommirusina ja Baileys Daim. Jäätelöt tehdään meijeritasoisessa pienessä tuotantotilassa ja maito sekä kerma muokkautuvat mahdollisimman vähän valmistuksessa, näin myös jäätelöt soveltuvat useimmille laktoosiongelmaisille. Kyytselän jäätelö on vuonna 2008 perustettu perheyritys, jonka toiminta on sivutoimista. Putkosen mukaan tavoitteena on nostaa tuotantoa vuosina 2015-2016 vastaamaan alueella olevaa kysyntää. – Jäätelön valmistus kaikkine hallinnollisine tehtävineen on todella työvoimavaltaista, jolloin työvaihei-

den sujuvuuteen täytyy panostaa paljon, Putkonen sanoo. Kesällä 2014 Kyytselän jäätelötila Längelmäen kylässä tarjoaa maaseudun keskellä unohtumattoman makuelämyksen. Jäätelöpalloa nauttiessaan voi katsella naapurin lehmiä tai kuunnella ja katsella savolaista maalaismaisemaa. – Lisäksi voidaan jutella jäätelöstä enemmänkin, koska siitä meillä on varmasti paljon kerrottavaa, Putkonen houkuttelee.

Kyytselän jäätelö „„ Kermajäätelöt ja sorbetit „„ Auki kesä-elo la-su 14-17 „„ Ajo-ohjeet: Tieltä 459 (Juva-Pieksämäki) opastus „„ Myynnissä mm. Cafe Stellasta Mikkelissä, Citymarketissa Pieksämäellä sekä Savonlinnassa Poudan kauppassa

KYYTSELÄN JÄÄTELÖTILA valmistaa joka vuosi 20-30 uutta makua, eikä koskaan tiedä mitä makuyllätyksiä tilamyymälän vitriinistä saattaa löytää.


4

Matkailu

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

OOPPERAJUHLIEN BACKSTAGELLE! Kurkista Savonlinnan Oopperajuhlien kulissien taakse. Backstage -kierroksia järjestetään Oopperajuhlien esityskaudella 2014 suomeksi ja englanniksi tiistaisin ja perjantaisin klo 16.00. www.olavinlinna.fi

Ota kaikki irti kulttuurikesästä Vuoden vaihteessa Savonlinnan seudun matkailun toimitusjohtajana aloittanut Janne Leinonen uskoo vahvasti yhteistyöhön Saimaa –brändin rakentamisessa. 39 –vuotias perheyrityksen omistaja ja höyrylaivan kapteeni hakee yrittäjämäistä otetta matkailuliiketoiminnan kehittämiseen Savonlinnassa.

Savonlinna LAURA SIMILÄ

Uutta Savonlinnan kesässä 2014 „„ Saimaa Charmantit Saimaan alueen matkailuveturiksi kutsutun yritysverkoston ainutlaatuisia charmanttikohteita ovat mm. panimoravintola Huvila sekä uutuustuote valmiiksi suunnitellut päiväohjelmat ryhmille, esimerkiksi kolmen kartanon kierros tai kauneimmat puutarhat kierros. „„ Punkaharjun ja Rantasalmen alue Savonlinnan seutukunta jatkuu aina Punkaharjun alueen ja Rantasalmen kauniisiin maisemiin, joihin on viime aikoina tehty paljon uusia matkailun investointeja. Punkaharjulla Kesämaa, Harjun Portti ja Kruunupuisto ovat satsanneet uutuuksiin ja Rantasalmelle rakentuva 9 milj. euron arvoinen investointi on kokemisen arvoinen. „„ Kullervon kesä 2014 Kullervon kesäpöhinä jatkuu koko vuoden! Savonlinnan seudun yrittäjät voivat hyödyntää Ooppera-teemaa koko vuoden investoimalla laajempaan markkinointiin ja yhteistyöhön. Alueen houkuttavuuden lisääminen sataa kaikkien laariin, eikä yksittäisten yritysten tarvitse markkinoida itseään yhtä vahvasti kansainvälisesti.

LAURA SIMILÄ

O

n mukavaa olla koordinoimassa toimintaa yritysten kanssa, jotka uskaltavat investoida uuteen ja kehittää matkailutoimintaa Saimaalla, sanoo Leinonen viitaten muun muassa osuuskauppa Suur-Savon ja Savon Mafian uusiin ravintolahankkeisiin. – Erityisesti uusi ravintola Perlina di Castello on tämän kesän tervetullut lisäys tarjontaamme, Leinonen kiittelee. Savonlinnassa yöpymismäärät ovat 400 000 luokkaa, joista kolme neljäsosaa tulee kotimaisista matkailijoista. Venäläisiä yöpyjiä vuodessa on 80 000 ja loput 20 000 tulevat ympäri maailman - Kiinasta, Japanista, Australiasta ja muista Euroopan maista. Modernit humanistit etenkin Kiinassa ja Japanissa ovat jatkuvasti kiinnostuneempia Skandinaviasta, Suomesta sekä Saimaasta ja potentiaali hyödyntää tämä trendikkyys on huikea. Puhdas vesi ja luonto, sekä korkeatasoiset ruoan raakaaineet löytyvät jo Saimaalta, enää täy-

’’MEILLÄ ON YKSI EUROOPAN TUNNETUIMMISTA kulttuuritapahtumista, ja tätä tulisikin hyödyntää vuoden ympäri liiketoiminnan boostaamiseen’’ Leinonen viittaa oopperajuhliin. tyy vain varmistaa ihmisten tietoisuus mahdollisuuksista Saimaalla. – Tärkeää on nimenomaan markkinoida aluettamme kokonaisuutena, Saimaana, eikä jokaista kaupunkia erikseen, Leinonen korostaa. Savonlinnan seudun matkailu satsaa Imatran, Lappeenrannan ja Mikkelin yhteistyöhön seudun matkailun markkinoinnin yhdistämiseksi, mikä hyö-

siin maihin kuten Kiinaan ja Japaniin houkutellakseen turisteja nauttimaan Pietari-Saimaa-Helsinki kokonaisuudesta. – Meillä on loistava Venäjä -osaaminen, verkostot ja kulkuyhteydet nyt täytyy saada matkailijat liikkumaan rohkeammin Helsingistä Saimaalle päin, Leinonen tiivistää. Kotimaisten matkailijoiden lisäksi

dyttää tuntuvasti koko seutukuntaa.

esimerkiksi kiinalaisten ja japanilaisten kasvava virta tulee näkymään katukuvassa jo ensi kesänä. – Paljon työtä Saimaa-Pietari yhteistyön eteen on tehty ja uskomme sen vain kasvavan nyt, kuin pää toiminnalle on avattu, Leinonen maalai-

Kesän katukuva kansainvälistyy Savonlinnan seudun matkailu markkinoi yhteistuotetta kolman-

lee. Kesän 2014 odotukset ovat Venäjän suhteen kuitenkin kaksijakoiset. Viime vuosina Savonlinnan seudun matkailun kehitys on ollut maamme huippuja, mutta maaliskuussa 2014 venäläisten matkailu laski ruplan heikentymisen takia. Venäjän poliittisen ja taloudellisen tilanteen lopullista vaikutusta matkailuun on mahdotonta arvioida.

Yhteistyöllä uusiin tuloksiin Mielikuva miellyttävästä matkailukohteesta kantaa vuoden ympäri ja sitä tulisi hyödyntää liiketoiminnan boostaamisessa kaikilla aloilla.

– Valtioiden päämiehet nauttivat Saimaasta kesäisin, miksi emme voisi tarjota täysin samanlaatuista palvelua myös talvisin?, Leinonen haastaa. Leinonen korostaa yhteistyömahdollisuuksia oopperajuhlien kanssa. Savonlinnan seudun matkailu on yhdistänyt verkkokaupan Savonlinnan oopperajuhlien kanssa. – Ryhmämyynti on siirretty koko-

enemmän kuin viime kesänä samaan aikaan ja muutamat näytökset kuten Nabucco ovat loppuunmyytyjä. Leinonen suosittelee kaikille erityisesti suomalaista Kullervo –oopperaa Savonlinnan 375 -juhlavuoden hengessä. – Uskon lipunmyynnin pomppaavan käsiin Kullervon ensi-illassa ja odotan itsekin näytöstä innolla, sillä oma 8-vuotias poikani Luca on nuo-

naan Savonlinnan seudun matkailulle, Leinonen sanoo sekä korostaa yhteistyön tarkoituksena olevan ravintoloiden, hotellien ja katsomoiden saaminen entistä täydemmiksi asiakkaista. Oopperajuhlien lippuja on myyty ensi kesälle tähän mennessä

ren Kullervon roolissa, Leinonen virnistää. Kesän 2014 uutuutena myös asiakkaat otetaan mukaan markkinointiin ja Saimaa -brändin rakentamiseen. Tutustu tähän lisää osoitteessa www.saimaamoments.fi.

lisätietoja Savonlinnan seudun tapahtumista www.savonlinnanyt.fi

Savonlinnan keSäStä ON MONeKSi Innostu!

Savonlinnan kesänavaus 7.6. Savonlinnan seudun virallinen kesänavaustapahtuma avaa Suomen parhaan kesäkaupungin sesongin ja toivottaa matkailijat tervetulleiksi. Ohjelmassa mm. risteilyjä, musiikkia, tuote- ja yrityspromoja sekä paljon muuta!

Voimaannu!

Norppasoutu 25 vuotta 27.–29.6. 25. juhlasoutu soudetaan kirkkoveneillä Haukivedellä kolmipäiväisenä retkisoutuna. Mukaan voi tulla vaikka päiväksi. Bussi kuljettaa soutajat Savonlinnasta Kasinonsaarelta soudun lähtöpaikalle Rantasalmelle perjantaina 27.6.

Haltioidu!

Savonlinnan Oopperajuhlat 4.7.–2.8.

Mestariteoksia ja suomalaista huippuosaamista juhlakaudella 2014. Uutuustuotantona nähdään Aulis Sallisen Kullervo Hannu Linnun johtamana. Olavinlinnan Mozart-klassikko Taikahuilu soi Okko Kamun johdolla. Ohjelmiston ranskalaisena helmenä nähdään Carmen. Loppukesällä Olavinlinnan valtaavat Welsh National Operan vierailuteokset, Puccinin Manon Lescaut ja Verdin Nabucco.

Verkostoidu!

Saimaa Summit 30.7. – kohtaamisiin Saimaalla! Saimaa Summit kutsuu mukaan keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista ja nauttimaan ainutlaatuisesta ympäristöstä. Saimaa Summit kokoaa yhteen elinkeinoelämän vaikuttajia, avainhenkilöitä ja keskeisiä päättäjiä Venäjältä sekä ympäri Suomen. Kesäfoorumin teemana on ”Saimaa nyt ja tulevaisuudessa”. Kuva: Aini Rössi


5

3/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

”CURT VON STEDINGK - SALONKIEN SUOSIKKI SAVON SODASSA” on näyttely, joka kertoo Savon prikaatin komentajasta Curt von Stedingkistä. Näyttely järjestetään Mikkelin kaupungintalolla 13.-6. - 17.8. klo 10-17.

(suljettu 20.-22.6.) Näyttelyssä vierailee myös von Stendingkin ja von Döbelin sukujen jälkeläisiä Ruotsista. www.visitmikkeli.fi/stedingk

Aito elämys puree myös makuhermoon ARTO TOLVANEN

Uutta Mikkelin kesässä 2014 „„ Veneretki Astuvansalmen kalliomaalauksille m/s Kuutilla ja ruokailu Anttolanhovissa „„ VIP-yksityislennolla Helsingistä St. Michel -raveihin 20.7. „„ Porrassalmi 225v -taistelunäytös 14.6. ja Curt von Stedingk – näyttely Mikkelin kaupungin talolla 13.6.-17.8. „„ Teetinkin vallit ja Porrassalmi 225 vuotta -näyttely Kyyhkylän kartanossa 6.6 „„ Omatoimiset Kulttuurikierrokset, www.visitmikkeli.fi/maps

Tertin kartanon sitruunamarinoitu hauki

Mikkeli TERTIN KARTANON KAHVILASSA skoolasivat matkailujohtaja Maisa Häkkinen, kartanon isäntä Matti Pylkkänen ja keittiömestari Jaakko Kinnunen.

Aitous, paikallisuus ja puhtaus ovat matkailun kasvavia trendejä, joihin me luotamme Mikkelin seudulla, Mikkelin matkailujohtaja Maisa Häkkinen avaa. Ruokamatkailussa on suuri potentiaali ja sillä saralla paikalliset matkailuyritykset ovat kehittyneet valtavasti, matkailujohtaja iloitsee. Yritykset ovat ymmärtäneet myös, että kestävä matkailu ympäristösertifikaatteineen on sekä koti- että ulkomaisten matkailijoiden arvoasteikossa entistä ylempänä. Tärkein asia on kuitenkin täyttää lupaus puhtaasta järviluonnosta.

misesti käyttämällä verkosta löytyviä, virtuaalisesti opastettuja luonto- ja kulttuurireittejä. Kokeile millaista on olla Mannerheimin jalanjäljillä, ja tutustu lisää mobiilisti www.visitmikkeli.fi/maps. Häkkinen uskoo myös venäläisten saapuvan kesä-Mikkeliin, sillä loma on venäläisille pyhä asia ja lähimatkailu se halvempi vaihtoehto.

Kulinaristin luonnonmukainen kestihovi

600 g pakastettua haukifileetä 20 g merisuolaa Suolaa filee, kääri kelmuun ja pakasta. Ota pois pakkasesta vuorokautta ennen tarjoilua. Anna fileen sulaa, poista mahdolliset ruodot ja leikkaa pieniksi kuutioiksi. Laita palat kannelliseen astiaan ja kaada liemi päälle. Anna palojen maustua jääkaapissa noin vuorokauden. Liemi: 2 dl rypsiöljyä 0,5 dl sitruunamehua 0,5 dl valkoviinietikkaa 6 rkl sokeria puolikas punasipuli hienonnettuna 2 rkl hienonnettua tilliä Sekoita öljy, mehu, etikka ja sokeri tehosekoittimessa. Lisää vielä punasipuli ja tilli sekä surauta hienoksi.

matkailuyrityksen

kehittää sitä jatkuvasti, on löydettävä tehokkaat kansainväliset jakeluka-

Lento- ja virtuaalimatkalle Mikkeliin

Puhdas lähiruoka jalostuu Tertin kartanossa maukkaaksi ja villiyrtein ryyditetyksi makuelämykseksi.

na on annos, jossa asiakas voi valita haluamansa ruokakomponentit kasvimaalta tai kellarista, Kinnunen suunnittelee. Vierailu Tertin yrttitarhassa tekee vakuuttuneeksi. Keittiömestari

myyntiosaamisen haasteena on löytää oikeat kohderyhmät kansainvälisiltä markkinoilta. Maisa Häkkinen kiteyttää matkailutuotteen myyntiosaamisen kolmeen hallittavaan kriteeriin: Täytyy olla toimiva ON LINE –varausjärjestelmä ja

navat, sekä hyödynnettävä sosiaalista mediaa markkinoinnissa systemaattisesti. Esimerkiksi TripAdvisorista on matkailuyrityksen löydyttävä ja arvioita kohteesta tai palvelutuotteesta on oltava uskottava määrä, Maisa Häkkinen painottaa.

Kaunis Veera seikkailee Saimaalla ja kutsuu Sinut lentokoneella raveihin sekä vauhdikkaasti veneilemään ja tutkimaan kalliomaalauksia. Mikkelin kulttuuriin ja eteläsavolaiseen luontoon voit tutustua myös omatoi-

Koivun mahlaa on laskettu, sekä kerätty kuusenkerkkiä pitkin alkukesää. Keittiömestari Jaakko Kinnunen juhlistaa uudella ruokalistallaan Tertin kartanon 120-juhlavuotta oman kasvimaan villiyrtein ja sykähdyttävin makuyhdistelmin. Ajatukse-

osaa asiansa ja saa malttamattomana odottamaan annosta. – Aloitamme ruokalistan suunnittelun helmikuussa, kun pitää päättää mitä kasvimaalle ja yrttitarhaan istutetaan ja kylvetään, Kinnunen paljastaa. Isäntä Matti Pylkkänen ker-

ARTO TOLVANEN

M

onen

HEINÄKUUSSA OPASTETUT TAKUULÄHDÖT

Tervetuloa retkelle! Muistoja, muotia ja kulttuuria

Mannerheimin jalanjäljissä

Puumalan veskansan kylät

TIISTAISIN klo 12-17

KESKIVIIKKOISIN klo 12-14

TORSTAISIN klo 12-17

Lähde kävelykierrokselle tutustumaan ylipäällikkö Mannerheimin elämään Mikkelissä, kolmen sodan ajalta. Kierroksen aikana tutustutaan Marskin rutiineihin, asuinpaikkoihin, päämajoihin kasarmiin sekä vieraillaan erikoisluvalla Mannerheimin salonkivaunussa. Aikataulu: Klo 12-14, lähtö Salonkivaunulta (Mikkelin rautatieasema) Hinta 10 €/hlö sisältää opastuksen ja sisäänpääsyn Mannerheimin salonkivaunuun. Liput ennakkoon vain Mikkelin matkailuneuvonnasta.

Retki Puumalan Niinisaareen. Aikataulu: 12.00 Lähtö Mikkelistä, torin tilausajopysäkiltä 13.30 Niinisaari (omatoiminen tutustuminen), kahvit Ravintola Niinipuussa, tutustuminen Hanhiniityn pajaan ja Temolan viinitilaan 17.00 Paluu Mikkeliin, torin pysäkille Hinta 25 €/hlö, alle 4v. ilmaiseksi Sisältää kuljetukset, opastuksen sekä kahvin ja makean kahvileivän ravintola Niinipuussa. Liput ostetaan linja-autosta (max. 50 henkilöä yhdelle kierrokselle)

1.7. • 8.7. • 15.7. • 22.7. • 29.7.

Retki Miekankoskelle, Taidekeskus Salmelaan ja In Stile Mannilaan. Aikataulu: 12.00 Lähtö Mikkelistä, torin tilausajopysäkiltä 12.45 Miekankoski, uittomuseo 13.30 Taidekeskus Salmela 15.45 Otava, InStile Mannila 17.00 Mikkeli, torin pysäkki Hinta 15 €/hlö, alle 4v. ilmaiseksi Sisältää kuljetuksen ja opastuksen. Lisämaksusta sisäänpääsy Taidekeskus Salmelaan ja kahvi tai lounas. Liput ostetaan linja-autosta (max. 50 henkilöä yhdelle kierrokselle) Retkiin ei voi tehdä ennakkovarauksia.

2.7. • 9.7. • 16.7. • 23.7. • 30.7.

3.7. • 10.7. • 17.7. • 24.7. • 31.7.

Lisätiedot visitmikkeli.fi ja Mikkelin matkailuneuvonta, Kauppakeskus Stella, 2. krs

too, että Tertin kartanossa vierailee vuosittain 25 -30 000 vierasta, joista 15 % on ulkomaalaisia. Henkilökuntaa on parhaimmillaan 30. – Tavoitteenamme on aito kokonainen elämys, siksi suunnittelemme kaikki pienetkin yksityiskohdat huolella, Pylkkänen pohtii. – Kyllä aito lähiruoka on Mikkelin kesän ehdoton vahvuus, matkailujohtaja Maisa Häkkinen iloitsee ja toivottaa tervetulleeksi makujen Mikkeliin!

OHJELMAA KESÄPÄIVIIN

Klikkaa visitmikkeli.fi ja tutustu kesäohjelmaan. Viikko-ohjelmassa esimerkiksi: KESKIVIIKKOISIN JA TORSTAISIN 25.6.-14.8. klo 14

Viininmaistajaiset Ollinmäellä JOKA PÄIVÄ 15.6.-10.8. MIKKELIN SATAMASTA klo 12.30 ja 15.00

Maisemaristeilyt M/S Jaarlilla

TIISTAISIN 23.6.-31.8. KENKÄVEROSTA klo 10

Pikaristeily (4h) Astuvansalmen kalliomaalauksille M/S Kuutilla

is Kauna Veerelee t suosit


6

Matkailu

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

PIEKSÄMÄKI ALOITTI STRATEGIATYÖN. Pieksämäen kaupunki aloitti uuden strategian suunnittelun. Tämän hetkinen kaupungin strategia on voimassa vuoteen 2020 asti. Lisätietoa www.pieksamaki.fi

Pieksämäki täyttää hurjat 440-vuotta

”Pieksämäen tunnetuin kesätapahtuma, heinäkuussa järjestettävä Big Wheels, kokoaa kaupunkiin jopa tuhat harrasteajoneuvoa ja 10.000 hengen yleisön.’’

Arkeologiset kaivaukset kertovat, että ensimmäiset asukkaat kaivoivat maamajansa Pieksämäen jokisuistoihin jo 7000 vuotta sitten. Tänä kesänä Pieksämäki viettää 440-vuotiskesää lukuisien tapahtumien merkeissä. LAURA SIMILÄ Tutkimukset osoittavat Pieksämäellä olevan yhtäjaksoista asutushistoriaa yli 5000 vuoden ajalta. Hallinnollisesti Pieksämäki syntyi 26.7.1574, jolloin kuningas Juhana III vahvisti Pieksämäen kirkkopitäjän perustamisen. Laajaan kirkkopitäjään kuului alueita seitsemästä pitäjästä: Rautalammilta, Suonenjoelta, Leppävirralta, Joroisista, Kangasniemeltä ja Hankasalmelta Pieksämäen lisäksi. Kaupungille kertyy kesällä 2014 ikää 440 vuotta. Synnyinpaikkaa hallitsee edelleen Suomen vanhin käytössä oleva, 210 -vuoden ikään ehtinyt Sylvi Kekkosen synnyinpappila. Pieksämäen liikenteellinen merkitys kasvoi voimakkaasti sotien 1939-1944 aikana. Huoltoliikennettä rintamille hoidettiin ja ohjattiin rautateitse Pieksämäeltä käsin. Alue toimi myös päämajan varasijoituspaikkana ja materiaalivarikkona. Myös sotilaslentokenttä ja suuri so-

SOILE RYTKÖNEN

HEIKKI SKYTTÄ

tavankileiri lisäsivät Pieksämäen liikenteellistä painoarvoa. Sotien jälkeen karjalaisen siirtoväen jakoreitit kulkivat Pieksämäen kautta ja nostivat kauppalan asukasluvun lopulta yli kaksinkertaiseksi. Tuolloin muun muassa Suomen Kirkon Sisälähetysseura laitoksineen muutti Pieksämäelle tuoden 600 uutta työpaikkaa. Vuonna 2014 Pieksämäen kaupunki on edelleen vehreä sijaitessaan 452 järven keskellä ja väkiluku on tällä hetkellä noin 20 000. – Tiivis kaupunkimaisuus ja luonnon läheisyys tekevät Pieksämäestä mukavan asuinpaikan myös lapsille ja perheille, sanoo Ilkka Seppä juhlatiimistä. Pieksämäen perinne- ja kulttuurijärjestöt Pieksämäki-Seura, Aarne Haapakoski -Seura, Pieksämäen Iso-Pappilan tukiyhdistys, Savon Radan Museon perinnekerho ja Tapahtumaverkko ry ovat perustaneet juhlatoimikunnan, jonka tarkoituksena on saada aikaan laajalla yhteistyöllä juhlakesä tämän ensimmäistä hallinnollisen Pieksämäen syntymäpäivää juhlistamaan. Tapahtuman organisointi on uskottu Tapahtumaverkko ry:lle, joka rakentaa ohjelmaa paikallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa yhdessä niiden verkottumista edistäen. Tavoitteena on positiivisen yhteistyön synnyttäminen paikkakunnan Hyvän esilletuomiseksi ja tiedoksi saattamiseksi niin omille asukkaille kuin ulkomaailmallekin. Juhlaohjelman näet osoitteesta www.pieksamaenparhaita.fi/pmk440/

TARU JUVELA

NIINA KORMANO

Pieksämäki PIEKSÄMÄKI 440 VUOTTA -JUHLAKESÄN avasi juhlallisella julistuksella kuningas Juhana III:n ”lähettiläs” (oikealla) 24.5.2014 Pieksämäen kesätorilla.

Sisäoppilaitos tuunattiin hotelliksi Partaharjun opisto on toiminut vuodesta 1960 sisäoppilaitoksena. Opiston toiminta loppui vuoden 2013 lopussa ja oppilaitoksen opiskelijat siirtyivät Seurakuntaopiston tiloihin Pieksämäen keskustaan. Opiskelijoiden poistuttua vapautui runsaasti majoitus- ja kokoontumistiloja. LAURA SIMILÄ Partaharjulla on ollut jo oppilaitoksen toiminnan aikana ulkopuolista majoitus- ja matkailutoimintaa. Partaharju on myös suosittu juhlapaikka, joka tarjoaa palveluja ristiäisistä muistotilaisuuksiin. Vahva vanha asiakaskanta on mahdollistanut

TOMMI HEINÄJÄRVI

PARTAHARJU PIEKSÄMÄELLÄ muuttaa toimintansa kertaheitolla, kun opetuksen loputtua on mahdollisuus keskittyä kokonaan majoitus- ja matkailutoimintaan. toiminnan jatkumisen keskeytymättä ja samalla on tehty vahvaa uusasiakashankintaa. Partaharjun tiloja on remontoitu nykyistä asiakaskuntaa ja toimintaa palvelevaksi. Kokoontumistiloja on muutettu neuvottelutiloiksi, kokoustiloiksi ja vapaa-ajanviettotiloiksi. Muutoksilla haetaan asiakkaiden entistäkin parempaa viihtyvyyt-

tä. Asiakkaille muutokset näkyvät esimerkiksi huomattavasti kohentuneina majoitushuoneina, joista osa on hotellitasoa. Asiakkaille on myös parannettu verkkoyhteyksiä ja muitakin kokouspalveluja. Partaharjulla on tehty tuloksekkaasti uusasiakashankintaa. Nuor-

ten Keskus ry aloitti leiritoimintansa Partaharjulla elokuussa 2013 ja tilojen käyttö on jatkunut huomattavana. – Lisäksi olemme kohdistaneet markkinointiamme erilaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin, jotka ovat matkan varrella olleet kiinnostuneita Partaharjun tilojen käytöstä, mutta aikaisemmin emme ole voineet tilojen

puutteen vuoksi ottaa heitä vastaan, Parhaharjun isäntä Eija Sorjonen selventää. 1.6.2014 Partaharju-säätiö luovuttaa liiketoimintansa Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus ry:lle. Myös leirikylän perustaja on aikoinaan ollut Poikien Keskus ry, joten toiminnan voidaan sanoa palaavan

juurilleen. Partaharju- säätiön osaksi jää toimia kiinteistöyhtymänä, joka ylläpitää ja hallinnoi leirikeskuksen maita ja kiinteistöjä. – Partaharjun tulevaisuus näyttää valoisalle ja odotamme kovasti jo uusia asiakkaitamme, Sorjonen iloitsee.


7

3/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

MOZARD KERIMÄELLÄ. Maailman suurimmassa puukirkossa Kerimäellä esitetään 20.7.2014 Mozartin Requiem. Helsingin Barokkiorkesteri, Oopperajuhlakuoro ja tähtisolistit luovat konserttiin sykähdyttävän äänimaiseman. Lippuja konserttiin myydään osoitteessa www.lippu.fi

NO LIMITS, RUN! St Michel -ravit 19.-20.7.2014 Mikkelissä on yksi kesän suosituimmista ravitapahtumista: vauhtiviikonlopun yleisömäärä on vakiintunut n. 25 000 hengen tasolle. www.mikkelinravirata.fi

Siisti, elämää kupliva Minsk:

Miljonääriksi Minskissä Minskissä kuluu rahaa helposti miljoona päivässä. Mutta toki se on vain alle sata euroa. Palvelut pelaavat ja ilmainen wifi-verkko on tarjolla ravintoloissa, hotelleissa ja julkisilla paikoilla. Turisteista ollaan aidosti kiinnostuneita ja ulkomaalaisten kanssa jutellaan mielellään. MM-kisavieraille hotellissa lahjaksi annettu kisakassi toi hyvän mielen. Ilmainen bussikortti, alennuskortti liikkeisiin, kartta ja kisamuki, joka toivottaa tervetulleeksi Valko-Venäjälle, toimisivat mielestäni koti-Suomessakin turistia kuokuttavana lahjana. ARTO TOLVANEN

Infra pelaa, osaamista on tarjolla Valko-Venäjän historia muistuttaa eräiltä osin Suomea. Pohjan sota ja monelta suunnalta tulleet valloittajat ovat opettaneet valkovenäläiset elämään rajaseudulla vahvan naapurin kyljessä. Venäjän vaikutusvallasta rimpuillaan vain hieman myöhemmin eroon. Osaajia koulutetaan innolla ja pääkaupunki Minskissä on peräti

14 yliopistoa! Liettuan ja Valko-Venäjän raja-asema on ruuhkainen ja erityisesti rekkajonoissa vaaditaan kärsivällisyyttä. Tiet ovat todella hyväkuntoisia ja bensa-asemia on riittävästi. Matkamies ei pety myöskään kulinaristisesti. Ruoka sointuu erinomaisesti suomalaiseen suuhun. Suomalaiset yritykset ovat myös löytäneet tiensä Valko-Venäjälle. Olvi osti mm. Lidskoe Pivo –panimon ja on laajentanut tuotantokapasiteettiään roimasti. Panimo tekee lähes 40 miljoonan liikevaihdostaan 10 % voittoa. – Valko-Venäjän olosuhteista on

maailmalla ristiriitainen kuva, ValkoVenäjän ensimmäisen vakuutusyhtiön perustanut Sergei sanoo. – Paikallistuntemus onkin ehdoton edellytys ulkomaisen yrityksen menestymiselle, Sergei painottaa. – Täällä pärjää, kun toimii ketterästi ja edellä aikaansa, Sergei naurahtaa, ja paljastaa, että Lukashenko aiheuttaa myös heille harmaita hiuksia.

”Tiet ovat todella hyväkuntoisia ja bensa-asemia on riittävästi. Matkamies ei pety myöskään kulinaristisesti, sillä ruoka sointuu erinomaisesti suomalaiseen suuhun.’’

Yllättävän lähellä Valko-Venäjä on todella lähellä. Vieraillaksesi Belarus-traktoritehtaalla tarvitsee matkaa Tallinnasta taittaa vain 835 km. Pietarista Minskiin pääsee kätevästi yöjunalla. Valkovenäläiset nuoret puhuvat useimmiten englantia ja hotellivaraukset onnistuvat mainiosti netissä. Navigaattorin karttaohjelma kannattaa päivittää viimeisimpään, sillä parin vuoden takaisissa versioissa näkyvät vain päätiet. Suomalaisista valkovenäläisillä on on yllättävän hyvät tiedot. Ystäväni Sergei halusi ensimmäiseksi varmistua tiedosta, että voiko olla totta, että suomalaiset voivat sopia suullisesti isoistakin kaupoista ja sana pitää? Kun vahvistin asian, hän piti tätä upeimpana asiana maailmassa.

MINSK-AREENA valmistui MM-kisanäyttämöksi 2010. Vieressä sijaitsee upea Velodromi sekä pikaluisteluhalli.

Muikulle omat festivaalit Kerimäen ensimmäinen Muikkufestivaali järjestetään elokuun alussa Kalastajatilan ja Kirkkorannan maisemissa laajan toimijajoukon voimin. Uusi kesätapahtuma nivoo tarkastusinsinööri Jorma Mattisen

Muikun brändi tutuksi

vision mukaisesti yhteen elokuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävän Puruvesi Pop –festivaalin, sekä sitä seuraavana viikonloppuna pidettävät vetouistelun SM-kilpailut. Tapahtumien odotetaan tuovan Kerimäen keskustaan jopa 7000 vierailijaa. Muikkufestivaalin myötä Kerimäellä muodostuu elokuulle lähes puolentoista viikon mittain tapahtumakimara.

brändin ja sisävesikalastuksen tunnettavuuden lisääminen. Muikkufestivaalien aikana tapahtuma-alue herää henkiin iltapäivisin ja toiminta jatkuu pitkälle hämyisiin ja tunnelmallisiin elokuisiin iltoihin. Ohjelmassa on muun muassa perinnenuottanäytökset, kotiseuturisteilyt, muikun perkuukilpailu, rantakala, lauluilta, muikku- ja järvikalateemaan keskittyvä seminaari, koko perheen rantaonkikilpailu sekä katusählyturnaus.

Muikkufestivaali toimii alueen imagoa, yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä kohottavana tapahtumana. Keskeisestä on myös Puruveden muikun

Muikkufestivaali on yhteisponnitus Tapahtuman toteuttamisen on käynnistänyt Kerimäen aluejohtokunta. Muikkufestivaalin organisoinnista vastaa Kerimäen Iloinen Kulttuuri, eli Keiku ry, joka hoitaa myös Puruvesi Pop –festivaalin toteuttamisen. Muikkufestivaali on kuitenkin kokonaisuudessaan laajan toimijajoukon yhteisponnistus. Tapahtuman toteuttamiseen on lähtenyt mukaan laaja joukko paikallisia yhdistyksiä, muun muassa Kerimäki-seura, Pro Puruvesi, Kerimäen Kisa, sekä Puruveden Kala-Harrit jotka vastaavat myös SM-vetouistelun järjestelyistä.

Lastensairaala tarvitseee apua LAURA SIMILÄ Vanha Lastenklinikka hajoaa käsiin. Nyt tarvitaan talkooväkeä rakentamaan yhdessä uusi. Tavoitteena on kerätä yrityksiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta 30 miljoonaa euroa vuosina 2013–2017. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan talkoohenkeä ja yhteistä tahtotilaa ja myös suomalaisten yritysten osallistumista. Uusi lastensairaala on Suomelle kunnia-asia ja haluamme sen ole-

van valmiina juhliessamme itsenäistä 100-vuotista Suomea 2017. Lahjoituksilla mahdollistetaan maailman huippuluokan erityissairaanhoito lapsille Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Samalla autamme sairaan lapsen perhettä tarjoamalla heille nykyistä paremmat mahdollisuudet olla läsnä ja osana lapsen hoitoa. Yrittäjille on useita keinoja osal-

listua lastensairaalan rakentamiseen. Yritys voi tukea uutta lastensairaalaa kertalahjoituksella, säännöllisellä yrityslahjoituksella, yrityksen merkkipäivälahjoituksella, lahjoituksella osana tuotemyyntiä tai haastamalla joko henkilöstö tai yrityskumppanit mukaan talkoisiin. Lahjoituksen voi tehdä myös nopeasti verkossa osoitteessa www.uusilastensairaala2017.fi.

MUIKKUFESTIVAALIEN odotetaan vauhdittavan Kerimäen loppukesää tuntuvasti.


8

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

Vapaa-aika

Lentoasemapäivä oli jymymenestys

LENTOASEMAPÄIVÄN SUOSIO YLITTI ODOTUKSET, päivän aikana vierailijoita oli lähes kolme tuhatta.

Kymmenes toukokuuta järjestetty ’’Lentävä Savonlinnalainen’’ -lentoasemapäivä oli jymymenestys. Lasten hälinä täytti lentoaseman jo reilusti ennen tapahtuman alkua ja 700 ilmapalloa selkä lähes 3000 kahvi- ja mehukuppia teki kauppansa ilmailuaktiviteettien lomassa.

Yrittäjät olivat mukana menestystapahtumassa kertomassa yleisölle kesän uutuuksistaan. Lähes kolme tuhatta henkilöä kerännyt tapahtuma antoi varmasti yrityksille uudenlaista näkyvyyttä. Tapahtuman tarkoitus oli tutustuttaa savonlinnalaiset lentoliikenteeseen ja innostuttaa ihmisiä lentomatkailuun. Subway -yrittäjä ja Savonlinnan yrittäjien varapuheenjohtaja Pekka Rautiainen korostaa lentoliikenteen säilyvyyden merkitystä

TEKSTI JA KUVAT LAURA SIMILÄ

Mahdolliset suorat yhteydet lentäen Venäjän suuntaan voisivat olla uusi päänavaus varsinkin matkailun näkökulmasta, sillä sieltä tutkimusten

Koko perheelle tarkoitetussa tapahtumassa pääsi tutustumaan lentoaseman toimintaan ja Flyben matkustajakoneeseen miehistön johdolla. Flyben matkustajakoneen kapteeni Sari Hakola sanoo olevansa otettu tapahtuman keräämästä suosiosta. – Päivä ylitti odotukseni ja ihmisten kiinnostusta ilmailua kohtaan on ollut upeaa seurata, Hakola sanoo. Hakolalle päivä poikkeava, sillä lentämisen lisäksi hän esitteli lentokoneen ohjaamoa miehistönsä kanssa yli 600 henkilölle. Erityisesti lasten reaktiot olivat mieleenpainuvia: – Lapset olivat erittäin innostuneita ja kiinnostuneita, vaikkakin ujoja, Hakola naureskelee. Lentoliikenne koetaan selvästi kiinnostavaksi ja lentokoneeseen olikin koko päivän satojen metrien jonot. Lapset ja aikuiset saivat myös kuvauttaa itseään kymmenien erilaisten ajoneuvojen kanssa pienlentokoneista paloautoon.

koko Savonlinnalle tulovirtojen mahdollistajana, mutta myös yritysten pysymisessä Savonlinnassa. – Yrityksillä pitää olla toimivat yhteydet sekä kotimaahan että ulkomaille, jotta saamme yritysten asiakkaat tuotua kätevästi paikkakunnallemme tutustumaan yrityksiin ja näin kaupanteko asiakkaiden kanssa on mahdollista, Rautiainen maalailee.

KAPTEENI SARI HAKOLA esitteli matkustaja koneen ohjaamon yli 600 vieraalle.

’’Yrityksillä pitää olla toimivat yhteydet kotimaahan ja ulkomaille, jotta kaupanteko asiakkaiden kanssa on mahdollista’’ mukaan on todella paljon halukkaita tulijoita ihailemaan Suomen kauneinta seutukuntaa Saimaata. Näin turistit pystyisivät välttämään tuntien jonotukset raja-asemilla ja aikaa jäisi enemmän tutustua itse matkakohteeseen. Rautiainen muistuttaa, että hinnaltaanhan lentäminen on samanarvoista kuin junalla matkustaminen vaikka lentäen matka taittuu huomattavasti nopeammin ja vaivattomammin. Savonlinnan yrityspalvelut järjestävät kerran kuussa tapaamisia, joissa paikalliset yrittäjät tutustuvat

toisiinsa ja yhdessä mietitään palvelukokonaisuuksien rakentamista. Rautiaisen mielestä tällä hetkellä yrittäjät ”puuhastelevat’’ liiaksi omia juttuja kaikessa hiljaisuudessa, kun kaikkien etu olisi yhteistyö. – Monella meistä on loistavia ideoita, mutta liian usein ne jäävät toteuttamatta resurssien puutteeseen, Rautiainen sanoo. Yrittäjien kevään sanoma onkin, että mitä enemmän eurot pyörivät paikkakunnalla, sitä todennäköisempää on uusien työpaikkojen syntyminen ja teollisuusyritysten tuen saaminen. YRITTÄJIEN EDUSTAJA Pekka Rautiainen verkostoituu muiden yrittäjien kanssa lentoasemapäivän ohessa.


9

3/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Muutto Kenkäveroon tuo festarikansan keskustaan Jurassic Rock ei ole nimensä vanki, vaan esiintyy elokuun alussa ilman hirmuliskoja Kenkäverossa. Myös esiintyjävalinnat ja piknikohjelma osoittavat, että festareille ollaan hakemassa laajempaa yleisöä. Yksi asia on kuitenkin varma, keskustan kauppa ja palvelutarjonta hyötyy entistä paremmin festarikansasta.

T

apahtuman promoottori Jukka Holmsted matkaa festarin vakiovierailijan Stamina –bändin matkassa Japania myöten. Kestomagneetit HIM ja HalooHelsinki saavat tämän vuoden Jurassic Rockissa seurakseen mm. Kaija Koon. Jurassic Piknikillä esiintyvät kesän ainoassa yhteiskonsertissa Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelman. Itsekin aiemmin hevibändissä soittanut Holmsted ei peittele tyytyväisyyttään Edelman – Loiri kaksikon ainutkertaisesta esiintymisestään Mikkelissä. Holmstedtin ajatuksena on pitkäjänteisellä työllä rakentaa Mikkelistä populäärimusiikin toinen kehto. Festarin kävijämäärät ovat kehittyneet positiivisesti, sillä vuoden 2009 11 000 festarivieraasta on kiivetty viime kesän ennätykseen 26 000 festarivieraaseen.

Tämän kesän jättipotti olisi saada 30 000 kävijän raja rikki. Jurassic Rockissa on totuttu näkemään myös yllätyksiä, kuten viime vuonna Kotiteollisuuden keikalla järjestetyt yllätyshäät. Mikä on tämän kesä yllätys ja kehittääkö Observis henkilöpaikannusjärjestelmälleen uusia ominaisuuksia? Kohdataan Kenkäverossa.

”Jurassic Rockissa on totuttu näkemään yllätyksiä, kuten viime vuonna Kotiteollisuuden keikalla järjestetyt yllätyshäät.” Haloo Helsinki esiintyy Jurassic Rockissa 2014.

Savossa rokataan taas juvalaisvoimin HEIKKI LUUKKONEN

Muutaman vuoden taon jälkeen rock-musiikki raikaa taas Juvan pitäjässä. Puhdas, rauhallinen järvimiljöö ja maltilliset hinnat houkuttelevat tänä kesänä toista kertaa järjestettäville Juva Rokkaa -festivaaleille yli 6000 vierasta. ’’Lähes kaikki viiRokki soi Juvalla 4.-5.2014 Juva Rokkaa työllistää me vuonna töissä Juvan Camping alueen tuntumasVaikka lippuja kesän festivaalille olleet juvalaiset hasa järjestetään Juva Rokkaa –festivaaon jo myyty laajasti ympäri Suomea, luavat tulla töihin li tänä kesänä jo toisen kerran. Feskoostuu suurin osa työntekijöistä Jutivaalin esiintyjäkaarti on monipuolivalaisista. Kontiainen arvioi festivaa- myös tänä vuonna. nen ja muun muassa Jenni Vartiainen lin työllistävän kokonaisuudessaan Se kertoo, että josekä Haloo Helsinki esiintyvät Juvaljopa 150 henkilöä, joista juvalaisia on takin on tehty oila ensimmäistä kertaa. Juva Rokkaa – huikeat 110. festivaalin promoottori Vesa Kon– Lähes kaikki viime vuonna töis- kein.’’ tiainen uskoo suosion salaisuudeksi puhtaan, rauhallisen järvimiljöön sekä hyvin järjestetyn festivaalielämyksen. Kontiaisen saaman asiakaspalautteen perusteella festivaalin koko on juuri nyt sopiva, eikä suunnitelmissa ole muuttua massafestivaaliksi. – Haluamme säilyttää Juva Rokkaa –festivaalin hyvätunnelmaisena ja tiiviinä tapahtumana, Kontiainen sanoo 17-vuoden kokemuksella alalta.

sä olleet juvalaiset haluavat tulla töihin myös tänä vuonna, se kertoo että jotakin on tehty oikein, Kontiainen iloitsee. Työtehtäviä on monipuolisesti lipun- ja oluenmyynnistä järjestyksenvalvontaan. Festivaalialueen ympäristössä toimii myös pullopartio, joka pitää lähialueen siistinä ja kerää pullot talteen. Juva Rokkaa –festivaali vilkastuttaa 4.-5.7 ympäristöä melkoisesti, kun

festivaaliin osallistuu noin 6600 henkilöä – saman verran kun Juvan kunnassa on asukkaita. Juvalaiset ovat suhtautuneet festivaaliin positiivisesti ja tukevasti. Miljöö järven rannalla ei häiritse liikaa, lippujen hinnat pidetään maltillisena ja lisäksi festivaalin työllistävä vaikutus on piristysruiske Juvan kesään.

LAULAJA KAIJA KOO sai Vesa Kontiaiselta muiston lapsuuden kesäpaikastaan Juvasta.

Heviä ja oopperaa Kalevalan hengessä Runsaasti ulkomaillakin keikkaillut Suomi-metallin suurnimi Amorphis esiintyy Olavinlinnassa Oopperajuhlien yhteydessä 13.7.2014. Kalevalan mytologiaa Amorphis –yhtyeen Kalevala- ja Kanteletar-aiheiset laulut ja suomalainen mytologia on kerännyt suurta suosiota kotimaassa ja ulkomailla. Kesällä 2014 Amorphis esittää Oopperafestivaaleilla Kalevalan hengessä kappaleitaan Eclipse -levyltä, joka käsittelee Kalevalan Kullervon tarinaa. Oopperafestivaaleilla nähdään ensi kesänä myös Aulis Sallisen Kul-

lervo-ooppera, joten kesäinen Savonlinna pääsee näkemään suomalaisen miehen sielunmaisemaa kalevalaisin silmin toden teolla.

Metallimusiikkia Olavinlinnassa Amorphiksen perustaja ja kitaristi Esa Holopainen on keikasta innoissaan:

– Oopperajuhlat sekä varsinkin Olavinlinna on meille uusi, upea ympäristö toteuttaa Amorphiksen produktio. Toivotamme Oopperajuhlien kävijät lämpimästi ja ennakkoluulottomasti mukaan luomaan kanssamme unohtumaton ilta, Holopainen hehkuttaa. Konsertti on myös oopperajuhlien vieraille uusi kokemus, sillä Olavinlinnassa ei ole aiemmin soitettu heviä osana oopperajuhlia.

Melodista murinaa Taipaleensa aikana yhtyeen musiikki on vaihdellut death metalista progressiiviseen metaliin, mutta pääasiassa Amorphis esittää raskaammankin antinsa melko melodisesti, ja laulutyyli vaihtelee puhtaasta ”murinaan”. Vaikka Amorphiksen tyyli on vaihdellut vuosien varrella, yhtye on ollut tunnistettavissa melodisista kitarariffeistään.


10

Raha & Talous

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

Pääekonomisti Reijo Heiskanen:

Talous elpyy verkkaisesti Tuottojen hakeminen korkomarkkinoilta on muuttunut yhä haastavammaksi. Varsinkin Euroopassa korkosijoitusten tuottotasot ovat laskeneet hyvin alhaisiksi.

Rooleissa:

Esko Roine alalla v. 1963 Heikki Nousiainen alalla v. 1966 Liisamaija Laaksonen alalla v. 1960 Tuija Vuolle alalla v. 1961

Asiakasomistajamatka Tampereelle Ke - to 3.-4.9.2014 Bussiaikataulu: Savonlinna klo 07.00. Mikkeli klo 08.30

Maailmantaloudessa elettiin alkuvuonna ristiriitaisissa tunnelmissa mutta pohjimmiltaan myönteinen vire säilyi. Viime vuoden lopulla useimmat talousindikaattorit odotuksista yritysten tuloksiin yllättivät myönteisesti. Kuluvan vuoden alkukuukausina sen sijaan koettiin pieniä pettymyksiä ja vauhti hidastui niin maailmantalouden kasvulla kuin suomalaisten yritysten tuloksilla mitattuna. Tämä ei ole kuitenkaan lannistanut enemmälti talousodotuksia. Osakekurssitkin ovat jatkaneet nousua ajoittaisesta heilunnan lisääntymisestä huolimatta. Myönteinen vire on säilynyt, koska vuoden alun kasvun kangertelua selittää muun muassa poikkeukselliset sääolot. Yhdysvalloissa, jossa talouskasvu jäi selvästi aiemmista odotuksista. Isommassa kuvassa elpyminen Atlantin länsipuolella jatkuu silti kohtuullisen hyvää vauhtia ja tasapainoisesti.

Matkaohjelma Keskiviikko: Lähtö Savonlinnasta Mikkeliin josta matka jatkuu Iittalan Lasimäelle. Iittalan Lasimäellä lounas puolen päivän aikaan. Lounaan jälkeen opastettu kierros Lasimäen tehdasalueella ja Iittalan tehtaalla, missä pääsee seuraamaan lasin puhallusta. Kierros kestää noin tunnin ja sen jälkeen voi käydä ostoksilla. Matka jatkuu kohti Tamperetta, jossa saavumme hotellille n. klo 17.00. Majoittumisen jälkeen siirrytään linja-autolla Tampereen Komediateatterille, jossa näytös alkaa klo 19:00.

Kvartetti

OSUUSPANKIN PÄÄEKONOMISTI REIJO HEISKANEN sanoo, että Suomen edessä on hidas vientijohteinen elpyminen, jonka konkreettisia tuloksia saamme odottaa vielä hetken.

Kiinan ja muidenkin kehittyvien markkinoiden aiempaan kehitykseen nähden vaisu kasvu on puhuttanut

tullut muualtakin. Suomen elpyminen perustuu kuitenkin viennille ja toistaiseksi viennin kasvu EU:n alueelle ei

Myös euroalueella jäätiin hieman odotuksista. Euroopassa sää koetteli maita varsin eri tavoin. Muun muassa Hollanti kärsi voimakkaasti, mutta Saksa hyötyi. Kokonaisuutena euromaat jatkoivat hitaassa kasvussa, joka piristyy loppuvuoden aikana ainoastaan hieman.

enemmän. Lähiaikoina niin Kiinassa kuin kehittyvillä markkinoilla talouskasvu jatkuu silti vakaana jokseenkin viimeaikaista vauhtia. Maailmantalouden elpyminen onkin perinteisten moottorien ja erityisesti Yhdysvaltain vedon varassa enemmän kuin pitkään aikaan.

ole riittänyt nostamaan vientiä kasvuun, koska vienti muun muassa Venäjälle on supistunut.

”Venäjän kasvunäkymät ovat heikentyneet ja tämä leikkaa Suomenkin talouskasvua tänä vuonna aiemmin odotettuun nähden.”

EKP keventää vielä lisää

Euroalueella on silti koettu myös myönteisiä yllätyksiä. Luottamus Etelä-Euroopan kriisimaihin on jatkunut hyvänä ja Portugali pääsi keväällä irtautumaan tukiohjelmastaan. Jopa Kreikka on pysynyt saamaan lainaa markkinoilta. Monella tapaa euroalueen ongelmat jatkuvat, mutta suunta on hiljalleen oikeaan ja tilanne on vakaa. Suurimmat riskit maailmantalouden kehitykseen kohdistuvatkin kehittyviltä markkinoilta. Luonnollisesti Ukrainan tilanne on heiluttanut markkinoita ja tunnelmia ajoittain. Markkinoiden tulkinta on silti, että kriisi on alueellinen eikä heijastu laajemmin maailmantalouteen.

Kehittyvien markkinoiden aiempaa verkkaisempi kasvu on osaltaan vähentänyt globaaleja inflaatiopaineita. Tämä on hidastanut inflaatiota niin Yhdysvalloissa kuin euroalueella. Euroalueella deflaatio-riski on puhuttanut markkinoita. Varsinaisen deflaation riski on pieni, mutta hitaan inflaation vuoksi EKP on ennestään keventämässä politiikkaansa. Lyhyet korot säilyvät matalina myös ensi vuonna. Keskuspankkipolitiikassa nähdään myös todennäköisesti tavanomaisuudesta poikkeavia keinoja, joilla pyritään vauhdittamaan taloutta ja inflaatiota kohti keskuspankin tavoittelemaa hieman vajaata kahta prosenttia. Euroalueen elpymisen kannalta olisi tervetullutta, että EKP.n politiikka heikentäisi euroa. Tämä olisi erittäin myönteistä myös Suomen talouden näkökulmasta. Toistaiseksi Suomen talousluvut eivät ole kertoneet selvästä käänteestä parempaan. Teollisuuden tilaukset ovat toki kasvaneet ja yksittäisiä myönteisiä signaaleja on

Kvartetti on Ronald Harwoodin kirjoittama menestysnäytelmä neljästä taiteilijoiden vanhainkodissa asuvasta oopperalaulajasta. Näytelmässä ovat ilo ja haikeus voimakkaasti läsnä. Harwood sai idean näytelmään nähtyään tv:ssä dokumentin, joka kertoi oopperalaulajien vanhainkodiksi muutetusta Verdin talosta Milanossa

Torstai: Aamiainen hotellissa klo 06.30 – 10.00. Linja-auto lähtee hotellilta klo 10.30 IKEA:aan jonne halukkaat voivat lähteä ostoksille, silloin huoneet pitää luovuttaa ennen lähtöä. Linja-auto käy hakemassa klo 12.00 hotellilta henkilöt jotka eivät lähteneet IKEAan. IKEAlta matka jatkuu kohti Lahtea, jossa pysähdymme Kärkkäiselle ostoksille ja lounaalle. Mikkeliin saavumme n. klo 18.00 ja Savonlinnaan n. klo 19.30.

Matkan hinta 195 eur / henkilö

Hintaan sisältyy: Linja-autokuljetukset Majoitus jaetussa kahden hengen huoneessa Aamiainen hotellissa Meno- ja paluupäivän buffet-lounas eri kohteissa • Opastukset ja sisäänpääsy kohteisiin • Teatterilippu Yhden hengen huoneen lisähinta 55€ / henkilö • • • •

Hotellitiedot

Scandic Tampere Station, Ratapihankatu 37 (Ukkopekankatu) 33100 Tampere

Maksuehdot

• Ennakkomaksu 50 eur 7 vrk kuluessa varauksesta • Loppumaksu 31 vrk ennen matkan alkamista. Maksamalla varausmaksun matkustaja hyväksyy matkaehdot. • Jos lähtöön on aikaa alle 35 vrk, erääntyy koko matkan hinta kerralla maksettavaksi.

Ilmoittautuminen, peruutusehdot ja lisätiedot:

Matkavekka Savonlinna, Kauppatori 2, 57130 Savonlinna Puhelin: 020 120 4344 Sähköposti: savonlinna@matkavekka.fi, sanni.saukkonen@matkavekka.fi

Yhdessä hyvä tulee.

Suomessa elpyminen antaa odottaa itseään Suomen suhdannetilanteen kannalta Ukrainan kriisi tulikin hyvin huonoon aikaan. Venäjän kasvunäkymät ovat heikentyneet ja tämä leikkaa Suomenkin talouskasvua tänä vuonna aiemmin odotettuun nähden. Viennin ohella kriisi vaikuttaa kuluttajien luottamukseen sekä venäläisten kulutukseen Suomessa. Toki Suomen taloudesta on myönteistäkin sanottavaa. Suomen kannalta inflaation hidastuminen on ollut myönteistä, sillä ostovoima ei heikkene pelätysti. Ulkomaankaupan tasapaino on kohentunut ja talouspolitiikassa on otettu askelia oikeaan suuntaan. Kokonaisuutena Suomen talouden iso kuva on samantyylinen kuin on aiemminkin hahmoteltu. Edessä on hidas vientijohteinen elpyminen, joka näkyy vasta viiveellä kotimarkkinoilla. Elpyminen tulee hiipien, eikä selväpiirteisenä rytmin muutoksena. Perinteisten vientimarkkinoiden koheneminen tulee kuitenkin vetämään Suomen viime vuosien suosta, vaikka pitkä heikko jakso nakertaakin luottamusta.

näit oikein. tuoTTOtaVoiTe

taVoiTTelEmME tuoTTOosuUDellE tÄNÄ VuoNNa NÄiN maiNiotA TuOTTOa. setu asiaka le il j ta is m o

Tervetuloa torstaina 5.6. kuuntelemaan erinomaisesta asiakasomistajaedustamme, Tuotto-Osuudesta. Tietoiskut Juvan, Mikkelin, Mäntyharjun, Ristiinan, Pieksämäen ja Savonlinnan konttoreiden kokoustiloissa klo 11, 13 ja 15 (kesto 15 min). Päivän aikana voit merkitä tuotto-osuuksia myös ilman ajanvarausta. Kaikkien 5.6. tuotto-osuusmerkinnän tehneiden kesken arvomme yhden iPad –tabletin. Yhdessä hyvä tulee.


11

3/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

POIKKEA PUTIIKKIIN!

Osta paikalliselta yrittäjältä ja euro paisuu kaksin -jopa kolminkertaiseksi.

Torikauppa turvallisesti mobiiliin Torikauppa on perinteisesti ollut käteiskaupan viimeisiä linnakkeita, mutta nyt korttimaksaminen on löytänyt tiensä myös torikauppaan. Etelä-Savossa yrittäjät ovat jo heränneet siihen, että asiakkaat eivät kuljeta käteistä kukkarossaan. Asiakas ei välttämättä palaakaan sen jälkeen asioimaan, kun hänet on jouduttu ohjaamaan ensin pankkiautomaatille. OP-maksupäätteellä kauppias varmistaa, että kaupat tulee tehtyä eikä asiakas ”katoa” matkalla Ottoautomaatille. Suurissa kaupungeissa korttimaksaminen on tori- ja kesäkaupassa erittäin yleistä ja lomalaiset odottavat hyvää palvelua myös meillä Etelä-Savossa.

Turvallisuus ennen kaikkea

ARTO TOLVANEN

nit tilille. – Turvallisuus lisääntyy ja samalla vorojen kiinnostus pieniä kassoja varten vähenee, Suur-Savon Osuuspankin maksuliikepäällikkö Jarno Korhonen toteaa. Korttimaksujen vastaanottaminen helpottaa yrittäjän arkea, kun kassatilitysten kanssa puljaaminen jää vähemmälle. Korttimaksujen käsittely on myös edullisempaa kuin käteisen rahan. Koska käteistäkin kertyy kauppiaalle, tarjoaa Osuuspankki useita vaihtoehtoja. Käteisen voi tipauttaa yösäilöön tai tuoda konttoriin ystävälliselle kassalle. Maksuliikeneuvoja Sari Pasanen muistuttaa, että Osuuspankissa yrittäjän kassapalvelut ovat käytettävissä koko konttorin aukioloajan.

Pikkuostokset

OP-maksupääte pähkinänkuoressa

Pikkuostokset on helppo ja nopea maksaa OP-maksupäätteellä. Pääte tukee lähilukuominaisuutta, joka löytyy jo yhä useamman asiakkaan kortista. Alle 25 euron ostokset voi maksaa korttia vilauttamalla.

„„ „„ „„ „„ „„ „„

Pitkäkyntinen voi viedä kauppiaan kassalippaan, mutta vaikka maksupääte vohkittaisiin, kilahtavat myyn-

nykyaikainen kannettava maksupääte 3G-yhteydellä värillinen kosketusnäyttö lähilukuominaisuus kattava tukipalvelu kilpailukykyinen kuukausimaksu lisätietoja lähimmästä Suur-Savon Osuuspankin konttorista tai puhelimitse 010 2552 605

Kansainvälinen Okkolan Lomamökit

Lämminhenkistä matkailuosaamista Toisen polven saaristolaismatkailuyritys Puumalan Niinisaaressa ottaa vieraansa vastaan iloisella hymyllä. Yrittäjät Paula ja Heikki Okkola ovat laajentaneet yrityksensä 16 yksilöllisen mökin, Niinipuu-ravintolan ja 100 vuodepaikan vetovoimaiskeksi matkailukohteeksi omin käsin. Okkolassa viihtyvät niin kansainväliset lomailijat kuin perhejuhliaan viettämään tulevat puumalalaisetkin. Saimaan saaressa liiketoiminnan sujumisen edellytyksenä on toimiva maksaminen. ARTO TOLVANEN ’’LANGATTOMAN YHTEYDEN AVULLA MAKSUPÄÄTE kulkee kätevästi mukana asiakkaita palvellessa’’, kertoo Okkolan emäntä Paula Okkola.

Maksut ja varaukset hoituvat vaivattomasti Kansainväliset matkailijat ovat löytäneet idyllisen Niinisaaren. Moskovalainen perhe varaa Okkoloita mökin netissä luottokortilla. Espanjalainen pariskunta suuntaa siniselle Saimaalle, norpan kaveriksi, mukanaan vain kansainväliset luottokortit. – Koko alueella meillä toimivat langattomat yhteydet ja maksupääte kainalossa liikutaan palvelemassa asiakkaita, Paula Okkola. Osuuspankki on opastanut korttiasioissa ja järkevissä maksupääteratkaisuissa, talon emäntä iloitsee. – Meillä jokainen mökki on suunniteltu omalle rakennuspaikalleen ja talon isäntä Heikki Okkola onkin ra-

kentamisen lisäksi tutustunut myös arkkitehtuuriin. – Yksilöllistä pitää olla myös palvelu, Paula Okkola painottaa.

”Maksupääte kainalossa liikutaan palvelemassa asiakkaita.” Saaressa on oltava edelläkävijänä Kielitaito ja maksuosaaminen, ovat Paula Okkolan mielestä ne asiat, jotka saaressa on oltava erityisesti kunnossa. Monitaitoisen emännän käsissä syntyvät myös monet Okkolan iki-

muistoiset makuelämykset kuten marinoidut savumuikut, mustikkakukko ja lankkulohi. Aitous on Okkolassa käsinkosketeltavan lähellä ihmistä. Perheen kolmen oman työntekijän lisäksi työllistyy sesonkiaikaan neljä vierasta. Alueelta löytyvät mm. oma satama, luotoreitit ja savusauna. – Matkailuyritystä rakennetaan pitkällä tähtäyksellä ja meillä kvartaali on 25 vuotta, Paula Okkola nauraa. Okkolan Lomamökkien tavoitteena on jatkuva laadun nostaminen ja emännän sydän väräjää, kun posti kantaa asiakkaan kiitoskirjeen Pietarista, johon on painettu kauniita sanoja hienolle pergamentille. NIINIPUU-RAVINTOLASSA järjestetään tapahtumat perhejuhlista kansainvälisiin tapaamisiin.


12

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

Ajankohtaista

Tornihotellin arkkitehtisuunnitelmat valmiiksi syksyllä Primehotels Oy rakennuttaa parhaillaan Savonlinnan Spahotel Casinoon mittavaa laajennusosaa. Spahotel Casinolla on käytössään 8 000 neliömetriä rakennusoikeutta, joka aiotaan käyttää rakentamalla 16-kerroksinen tornihotelli.

16-KERROKSISEN TORNIHOTELLIN YLIMPÄÄN KERROKSEEN rakennetaan 100-paikkainen maisemaravintola kaupunkilaisten ja lomalaisten käyttöön. Arkkitehtisuunnittelukilpailulla halutaan taata paras mahdollinen ulkonäkö ja soveltuvuus ympäröivään luontoon.

LAURA SIMILÄ

A

lustavan suunnitelman mukaan torniin tulee chalet-tyyppisiä lomaasuntoa ja hotellihuoneita yhteensä 160 asiakkaan tarpeisiin. 16-kerroksisen tornihotellin ylimpään kerrokseen avataan 100 -paikkainen näköalaravintola. Ylimpään kerrokseen suunniteltuun kahvilaravintolaan ovat tervetulleita niin matkailijat, hotellin vieraat kuin kaupunkilaisetkin. Hotellihuoneet ovat Casinon käytössä vuoden ympäri ja loma-asunnot sesonkiaikoina. Hankkeen yhteydessä Spahotel Casinon kylpyläosastoa laajennetaan ja olemassa olevaa huone-

kantaa kunnostetaan. Hankkeen kustannusarvio on 22 miljoonaa euroa ja hankkeen suunnittelu lähti liikkeelle kapasiteetin lisätarpeesta. – Haluamme rakentaa ylöspäin, jotta emme vie ympäröivää luontoa ja ihmisten liikkumistilaa, perustelee Spahotel Casinon hotellinjohtaja Tiina Raninen.

Kaupunkilaisten mielipidettä kuunnellaan Raninen sanoo suunnittelun jo käynnistyneen. – Parhaillaan järjestämme arkki-

tehtisuunnittelukilpailua, jonka tulokset ovat valmiit syksyllä 2014, Raninen paljastaa. Rakennussuunnittelu ja varsinainen rakentaminen ajoittuvat vuosille 2014-2016 ja suunnittelun valmistumisesta 18 kuukauden päästä vietetään tornihotellin avajaisia. Myös kaupunkilaisten mielipiteitä tornihotellin suunnittelussa halutaan kuulla. – Yksi mahdollisuus on näyttää yleisölle arkkitehtikilpailijoiden suunnitelmat ja pyytää mielipiteitä, Raninen maalailee. Asiakkaille on uudistuksien myötä luvassa monipuolisempaa palve-

lua sekä kokonaisvaltaista kehon ja mielen virkistystä. Ranisen mukaan maisemaravintolan lisäksi allasosastoa laajennetaan, kuntosali uusitaan ja hyvinvointipalvelut laajenevat, muun muassa saunamaailman hemmottelu- ja spa-palveluita lisätään. Tornihotelli rakennetaan osittain jo käytössä olevien tilojen päälle ja esimerkiksi liikuntatilat joudutaan joka tapauksessa uusimaan. Näin ollen on järkevää sijoittaa myös kylpylän remontti samaan yhteyteen ja Ranisen mukaan uusi tilava kuntosali sekä hotellin että loma-asuntojen asukkaille on jo suunnitteilla.

Puolet Etelä-Savon yrittäjistä tarjoaa kesätöitä Talouden epävakaudesta huolimatta eteläsavolaisissa yrityksissä on tulevana kesänä tarvetta kesätyöntekijöille erityisesti kaupan- ja palvelun aloilla sekä teollisuudessa. Mieluiten kesätyöpaikkoihin palkataan yli 18-vuotiaita, ammatillisissa oppilaitoksissa tai korkeakoulussa opiskelevia nuoria. Tiedot käyvät ilmi Etelä-Savon kauppakamarin sekä Etelä-Savon Yrittäjien kesätyöpaikkakyselyistä, johon vastasi yhteensä 335 maakunnassa toimivaa organisaatiota. Vielä tänä vuonna Etelä-Savon kauppakamari ja Etelä-Savon Yrittäjät toteuttivat molemmat omat kyselynsä, mutta vuonna 2015 kysely aiotaan järjestää yhteistyössä. Kyselyyn vastanneista organisaatioista yli puolet kertoo palkkaavansa kesätyöntekijöitä. Määrällisesti noin puolet yrityksistä aikoo palkata 1-5 kesätyöntekijää. On syytä huomioida, että suurin osa kyselyyn vastanneista oli yksinyrittäjiä tai microyrityksiä (2-9 työntekijää), joten erot kesätyöntekijöiden palkkausmäärissä johtuvat pitkälti yritysten kokoeroista. Kauppakamarin kyselyssä kuitenkin jopa 30 % yrityksistä aikoo pal-

kata yli 10 työntekijää kesäksi. Lisäksi kyselyistä käy ilmi, että 87 % vastanneista koki työntekijöitä olevan riittävästi tarjolla. Kesätyöntekijöiden palkkaamista helpottaisi valtiolta tai kunnilta saatu taloudellinen tuki. Kauppatieteiden opiskelija Laura Similä sanoo kesätöiden saamisen olleen haastavampaa tänä keväänä verrattuna aikaisempiin vuosiin. – Useat opiskelukaverini joutuivat etsimään töitä pitkään ennen kuin tärppäsi, Similä kertoo. Erityisesti nuorille ja opiskelijoille kesätöiden saaminen ja kokemuksen kartuttaminen työelämästä on tärkeää. – Onneksi sain itse kesätöitä kauniista kesäkaupungista Savonlinnasta, iloitsee Similä kiitollisena työpaikastaan mainostoimisto Graficalilla.

Tänä keväänä kesätöiden saanti on ollut selvästi haastavampaa kuin aiempina vuosina.

Loma-asunnoista lisäkapasiteettia Osa laajennuksen yksityiskohdista on edelleen auki, esimerkiksi lomaasuntojen ja hotellilaajennuksen yhtiöittäminen on suunnitteluvaiheessa. Loma-asunnot rakennetaan chalet-tyyppisiksi asunnoiksi ja ostajille tarjotaan mahdollisuutta lisätuottoihin asuntonsa vuokraamisesta hotellin käyttöön sesonkiaikoina. Näillä näkymin loma-asunnot myydään valmiiksi kalustettuina. Primehotels Oy haluaa pitkäjänteisesti kehittää Kasinonsaarten matkai-

!

lua. Yhteistyössä muiden matkailutoimijoiden kanssa Spahotel Casino haluaa markkinoida itseään Saimaan ja kotimaan lisäksi myös ulkomaille. – Saimaa ja sen vesistö ja puhdas luonto ovat teemoja, joilla halutaan houkutella matkailijoita Savonlinnan alueelle ja majoittumaan uudistettuun Spahotel Casinoon, Raninen tiivistää.

”Jopa 30 % yrityksistä aikoo palkata yli 10 työntekijää kesäksi.”

TYÖLLISYYSPALVELUT

TYÖNANTAJA!

Oletko jo kuullut Mikkelin kaupungin tarjoamasta TYÖLLISTÄMISPALKKIOSTA? OTA YHTEYTTÄ: 040 129 4272 www.tyollisyysmikkeli.fi Mikkelin kaupunki maksaa työllistämispalkkion yritykselle, joka työllistää henkilön, josta kaupunki maksaa Kelalle työmarkkinatuen kuntaosuutta. ’’KESÄTÖISTÄ SAATU KOKEMUS on monella alalla välttämätöntä työelämään siirryttäessä’’, sanoo 21 -vuotias opiskelija Laura Similä.


13

3/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Etelä-Savon Vuoden Nuori Yrittäjä Joni Pietarinen Kangasniemeltä

Me onnistuimme yhdessä tekemällä!

Rakennuspalvelu Joni Pietarinen „„ Perustettu vuonna 2006 „„ Toimii rakentamisen perinteisellä toimialalla, tarjontaan kuuluu kaikki rakennusalan työt uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen ja peltityöt sadevesijärjestelmistä kattoturvatuotteisiin „„ Kaikki yrityksen työntekijät ovat nuoria „„ Työllistää kolme vakituista työntekijää sekä 2-3 kausityöntekijää

ETELÄ-SAVON NUOREN YRITTÄJÄN VALINTAPERUSTEINA oli muun muassa yrittäjän johtamisen taidot, yrittäjän persoona ja osaaminen sekä vahva paikallishenki.

Vuoden Nuori Yrittäjä Joni Pietarinen luottaa työntekijöihinsä ja siihen, että rakennusalan työpaikat säilyvät Suomessa. Hän uskoo, että laajentamalla toimintaa kattavasti eri rakennusalan toimintoihin, pystyy tarjoamaan asiakasta paremmin tyydyttäviä kokonaisuuksia. Pietarinen on kehittänyt yritystään realistisesti ja maltillisesti, rohjeten kuitenkin tehdä investointeja myös koneisiin ja laitteisiin inhimillisen pääoman lisäksi.

Rakennuspalvelu Joni Pietarisen ehdoton valtti on monipuolisuus. Yritys tekee uudis- ja korjausrakentamista sekä peltitöitä vastaten myös sadevesijärjestelmistä ja katon turva-

tuotteista. Referenssilistalla on niin yksittäisiä pieniä kohteita kuin isoja julkisia urakoita. – Aikeissa on laajentaa toimintaa myös putki- ja sähkötöihin. Lisäksi kauttamme saa rakentamisen neuvontaa ja konsultointia. Suunnitel-

itsenäisempiin työprojekteihin. Pietarisesta on luontevaa antaa työntekijöille vastuuta ja tilaa, sillä sitä kautta yrityksen on mahdollista kehittyä. Laatua tarkkaillaan jatkuvasti palautteilla, ja jos joku homma ei toimi, tilanteeseen reagoidaan vä-

lapsi, jota kasvatetaan yhdessä, Pietarinen sanoo. Kangasniemeläisen yrityksen pääasiallinen toimialue on Etelä-Savo ja Keski-Suomi, mutta käytännössä töitä tehdään koko Suomessa. Onnistumiseen tarvitaan Pietarisen mukaan ai-

tekijän. – Porukkamme keski-ikä on noin 28 vuotta ja tällä porukalla meillä on mahdollisuudet vaikka mihin. Oman taloudellisen aseman kasvattaminen ei ole ollut minulle pääasia, tuumii Pietarinen.

missani on aloittaa työn ohessa rakennusmestarikoulutus, johon hakee mahdollisesti myös osa työntekijöistämme, kertoo Pietarinen. Kouluttautuminen koetaankin yrityksessä tärkeäksi. Sitä tarjotaan työntekijälle aina tarpeiden mukaisesti, sillä parantuneen osaamisen kautta työntekijöillä on mahdollisuus entistä

littömästi. Etelä-Savon Yrittäjät kiittääkin palkintoperusteluissaan systemaattisen kehittämisen lisäksi Joni Pietarisen johtamistapaa. Häntä pidetään osallistuvana, osallistavana, innostavana ja motivoivana johtajana, joka on aidosti osa yritystä ja sen työporukkaa. – Minusta yritys on kuin yhteinen

na osaava henkilöstö ja kumppanuusverkosto. Se hänellä onneksi on, ja se on ollut pysyvä. Kirvesmieheksi vuonna 2002 valmistunut Joni Pietarinen perusti oman yrityksen vuonna 2006. Liikkeelle hän lähti yksin, mutta nykyään yritys työllistää yhdeksän alansa ammattilaista sekä muutaman kesätyön-

Vuoden Nuori Yrittäjä palkinto luovutettiin asianosaiselle Etelä-Savon Yrittäjien kevättapahtumassa 23. toukokuuta Kangasniemen Kakkaramäellä. Etelä-Savon Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien aluejärjestöistä.

Opiskelijat kesätöissä omassa yrityksessään Kalliolinnan huvilassa Savonlinnan Sulosaaressa vietettiin 23.5 kasvisruokapainotteisen ja reiluun kauppaan panostavan lettukahvilan avajaisia. Opiskelija Elina Lammassaaren, Milja Pollarin, Elina Aution, Kyle Papain ja Inka Valiman kesätyötilanne oli keväällä auki ja mahdollisuus kahvilayrityksen perustamiselle avautui entisten pitäjien jatkaessa muihin tehtäviin. Opiskelijat lähtivät innokkaasti mukaan uudenlaisen kesätyön kokeilemiseen. Avoimeen yhtiöön päädyttiin mallin tasavertaisuuden ja edullisuuden vuoksi. Ulkopuolista palkattua työvoimaa ei ole, vaan kaikki tekevät saman verran töitä ja saavat saman verran

”Kaikki tekevät saman verran töitä ja saavat saman verran tuotosta.” osuutta tuotosta. Yrittäjäksi ryhtyminen oli viidelle uudelle kahvilayrittäjälle uusi aluevaltaus, joka on vaatinut lukemattomia työtunteja. Lettukahvilan perustajajäsenen Inka Valiman mukaan ravintola-ala on opiskelijoille tuttu ja rohkeutta ja innokkuutta yrittäjänä kehittymiseen löytyy. Opiskelijoiden tavoitteena on tehdä mahdollisimman paljon myyntiä. – Olemme opiskelijoita, joilla ei tu-

LAURA SIMILÄ

le olemaan kesällä muita tulonlähteitä, kaikki on kahvilasta kiinni, Valima sanoo. Muita tavoitteita yrityksen perustamisessa olivat kokemuksen kerääminen ja tekemällä oppiminen. Valima odottaa yrittäjyyden tuovan uutta käytännön osaamista ja onnistumisen hetkiä. – Haaveena on opettajuuden lisäksi työskennellä myös tulevaisuudessa omassa ravintola- tai catering-alan yrityksessä, Valima paljastaa.

Lettukahvila „„ Avoinna 10-19 joka päivä „„ Sijaitsee Savonlinnan Sulosaaren Kalliolinnassa

RAVINTOLAKOKKI JA TULEVA KOTITALOUSOPETTAJA INKA VALIMA haluaa, että kahvilassa on hyvä ja viihtyisä ilmapiiri, johon asiakkaat kaipaavat takaisin. Vieressä vasemmalla yrityskumppani Elina Autio.


14

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

Oppilaitosten yritysasiamiesten täsmävinkit:

Hyödynnä lopputyöntekijöiden ja harjoittelijoiden osaaminen PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN

Suurimmissa eteläsavolaisissa oppilaitoksissa toimii yritysneuvojia, joiden kautta löytyy näppärästi vaikkapa harjoittelijoita, päättötöiden tekijöitä tai täydennyskoulutusta.

teemapäivä järjestetään 5.9. Yrittäjän päivänä, ja siihen liittyen toteutetaan myös myyntikilpailu. ”Tv:stä tuttu Arman Alizan tulee mukaan puhumaan opiskelijoille Esedun tiloissa ja johdattaa sitten joukot torilla järjestettävään päätapahtumaan”, Pylkkänen innostaa.

Pk-yrityksiä kaivataan mukaan verkostoihin

PÄIVI KAPIAINEN-HEISKANEN Mikkelin ammattikorkeakoulussa yritysyhteistyö on osa oppilaitoksen aluekehitystehtävää. Viime kesästä yritysasiamiehenä toiminut Minna Pasila painottaa, että MAMK tekee yhteistyöyritysten kanssa paljon tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä hankkeita, joiden alueellinen vaikuttavuus näkyy usein pitkällä aikavälillä. Teija Pylkkänen aloitti Etelä-Savon ammattiopistossa yritysasiamiehenä huhtikuussa 2010. Esedussa astuu kesäkuun alussa voimaan uusi organisaatiomalli ja siinä työelämäpalvelujen merkitys korostuu entisestään. Pylkkänen kuvaa omaa rooliaan yritysrajapinnassa toimimiseksi.

Lokakuun leiri kutsuu yrityksiä Esedu on luonut Työelämäfoorumi-mallin, josta muu maa vasta ottaa mallia. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla toimii peräti parikymmentä alakohtaista Työelämäfoorumia, missä oppilaitosten ja yritysten edus-

”YRITYKSEN TARVITSEE VAIN MIETTIÄ HIUKAN ETUKÄTEEN, minkälaista hyötyä se haluaisi opiskelijoista itselleen ja me yritysneuvojat opastamme sitten oikeiden ihmisten ja opiskelijoiden luo”, Minna Pasila ja Teija Pylkkänen vakuuttavat.

tajat pääsevät vaihtamaan ajatuksia. Foorumeissa on mukana jo liki 200 yritystä ja sidosryhmien edustajaa, ja kokemukset ovat innostavia. Foorumit ovat kiinteä osa nimettyjä yritysyhteistyöverkostoja, joissa on mukana myös esimerkiksi TE-toimiston ja MAMKin edustus. Lokakuussa toteutetaan jo toista kertaa Inno 24 h -leiri oppilaitosten henkilöstölle Susiniemessä Mikkelissä. Leirlle etsitään parhaillaan yrityksiä, jotka haluavat tuoda mukanaan toimintansa kannalta ajankohtaisen idean tai haasteen. Mukaan mahtuu kymmenisen yri-

tystä, joista puolella toivotaan olevan kehittämisidea mukanaan ja toinen puoli on tervetullut mukaan kouluttautumaan yhdessä oppilaitosten henkilöstön kanssa. – Kyse on ideoiden ristiinpölytyksestä. Olemme saaneet mukaan maan parhaan sparraajan, Jari Parantaisen. Tämä on suurpaineprojekti, jossa asiakasraati tavallaan jatkojalostaa ideoita yhdessä yritysten kanssa. Ideoiden jatkokehitystä myös seurataan myöhemmin, Pylkkänen sanoo. Vuodesta 2005 yritysasiamiehenä toiminut Pylkkänen on elänyt itsekin vuosikausia yrittäjäperheen arkea.

Yrittäjyydestä tuli osa opintoja Nykyopiskelijat pääsevät kartuttamaan yrittäjyystaitojaan jo opiskeluaikana. Esimerkiksi Esedussa toimii tänä vuonna opiskeluun liittyviä NYyrityksiä 18, kaksi osuuskuntaa ja yksi harjoitusyritys. Myös MAMKista valmistumassa olleet muotoiluopiskelijat perustivat oman osuuskunnan. Yrittäjyyden opiskeluun halutaan ottaa mukaan pelillisyys. Toukokuun lopulla iso verkosto eteläsavolaisia toimijoita käy Rovio Entertainment Oy:ssä tutustumassa, miten pelaa-

misen voi yhdistää pedagogisesti oppimiseen. MAMK avaa syksyllä Kasarmialueelle myös Xinno-tilan, jossa opiskelijat voivat erilaisina työ- ja projektiryhminä kehittää yhdessä eteenpäin erilaisia ideoita ja toimeksiantoja. – Myös yritykset ovat tervetulleita mukaan osallistumaan. Yritysten edustajat voivat suorittaa samalla halutessaan avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteitä, Minna Pasila kertoo. Paljon näkyvyyttää saanut Digitaalinen kaupunkiseikkailu on sekin osa yrittäjyysopintoja. Ensi syksyn

Vaikka monille eteläsavolaisille suurille yrityksille on ollut jo vuosia luontevaa tehdä tiivistäkin yhteistyötä oppilaitosten kanssa, Pylkkänen ja Pasila innostavat mukaan myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. – Kaikki yritykset eivät vieläkään ehkä tiedä, että ne voisivat saada oppilaitoksista harjoittelijoita ja opinnäytetöiden tekijöitä. Jos opiskelijan ohjaaminen tuntuu työläältä, voimme etsiä yritykseen myös opiskelijatyöparin eli MAMK:n jo kokeneempi opiskelija ohjaa Esedussa opiskelevaa nuorempaa opiskelijaa, Pasila kuvaa. Hänelle itselleen yrittäjyys tuli tutuksi jo lapsuuskodissa. Oppilaitosten yritysneuvojat vakuuttavat, että heidän kauttaan hoituvat yhden luukun -periaatteella mitä erilaisimmat yritystä askarruttavat asiat, joihin oppilaitoksista voisi löytyä ratkaisuja. – Yrityksen tarvitsee vain miettiä hiukan etukäteen, minkälaista hyötyä se haluaisi opiskelijoista itselleen ja me yritysneuvojat opastamme sitten oikeiden ihmisten ja opiskelijoiden luo, Minna Pasila ja Teija Pylkkänen vakuuttavat.

Rutkasti tuomisia kunnallisjohdon seminaarista SAARA LIUKKONEN

Kunnallisjohdon seminaariin Seinäjoelle kokoontui toukokuussa 700 yrittäjää ja kuntien edustajaa keskustelemaan kuntien kehittämisestä. Etelä-Savosta oli tuossa joukossa 26. SAARA LIUKKONEN Seminaarin kovatasoinen ohjelma ja ansioituneet puhujat saivat oman mausteensa mukana paneelissa olleista kaikkien pääpuolueiden EU-parlamenttivaaliehdokkaista. Kysymme eteläsavolaisilta osallistujilta arvioita seminaarista ja mitä tuliaisina omaan yritykseen tai kuntaan päivien annista saatiin? Seminaarin antiin oltiin hyvin tyytyväisiä ja erityisesti Esko Aho vakuutti osallistujat ravistavalla ja ajatuksia herättävällä puheenvuorollaan.

Maakunnan osallistujat yhteistyöhaluisia Ensikertalaisena mukana oli elinkeinojohtaja Markus Vesterinen Pieksämäen kaupungilta. Hän nosti esiin puhujien laajan asiantuntemuksen. Markus sai mukaansa ideoita sekä ajatuksia omaan kaupunkiin sovellettavaksi. Samoilla linjoil-

la oli Pieksämäen Yrittäjien puheenjohtaja Arto Sepponen, joka lisäsi, että kuntaliitolta on saatavissa hyvää materiaalia, jota kaupunkien ja kuntien kannattaisi paremmin hyödyntää omassa työssään. Mikkeliläinen yrittäjä Tarja Kankkunen totesi, että yritysvaikutusten arviointi nostetaan juhlapuheissa esiin, mutta valitettavasti toteutus jää monessa kunnassa lapsenkenkiin. Miset Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Ylijoki painotti, että meidän tulee olla ylpeitä itsestämme. Meillä Etelä-Savossa asiat ovat hyvin ja valtakunnan tasoon verrattuna olemme kärkeä. Tuleen ei pidä kuitenkaan jäädä makaamaan, vaan pitää pyrkiä olemaan edelläkävijöitä. Juvan Yrittäjien puheenjohtaja Riitta Rimmi kiteytti monen osallistujan mietityttäneen asian: Politiikan tekijöiden, viranhaltijoiden ja yrittäji-

ILOINEN ETELÄ-SAVOLAISTEN JOUKKO kokoontui Seinäjoelle keskustelemaan kuntien kehittämisestä. en pitää tehdä tiivistä yhteistyötä; sillä halu ja asenne ratkaisevat. Juvan kunnan yritysasiamies Antti Kinnusen mielestä parasta antia olivat erilaiset case-esimerkit. Antti muistutti, että hankinnat ovat joka kunnan elinehto. Jos se puoli ei ole kunnossa, niin

mikään ei ole kunnossa. Fiksuilla sopimuksilla kunta voisi ulkoistaa paljon toimintojaan yrityspuolelle. Savonlinnan yrityspalveluiden toimitusjohtaja Juha Turtiainen ja Savonlinnan Yrittäjien puheenjohtaja Kari Kärkkäinen olivat mat-

kanneet Savonlinnasta lakeuksille. Juha peräänkuulutti alueiden välisen yhteistyön lisäämistä. Me kaikki edustamme Suomi Oy Ab:tä ja yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan, Juha painotti. Karin mielestä seminaarissa oli hyvä ja positiivinen henki. Seminaa-

ri muistutti, että meillä on oikeastaan kaikki jo nyt hyvin, mutta kehittyä voi tehostamalla yhteistyötä ja ottamalla mallia muista seuduista.


15

3/2014 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Business kohtaa kulttuurin

Saimaa Summit Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä järjestettävä Saimaa Summit -tapahtuma ruotii Saimaan alueen tulevaisuutta ja tarjoaa yrittäjille konkreettisia vinkkejä uudenlaiseen Saimaa -brändin kehittämiseen. LAURA SIMILÄ Saimaa Summit tuo kaupunkilaisten ja yrittäjien eteen aidosti kiinnostavia ajankohtaisia keskusteluita sekä todellista vasta-argumentointia polttavista puheenaiheista. Kesällä 2014 Saimaa Summit järjestetään yksipäiväisenä ja näyttävänä konseptina, joka alkaa Venäjä-mahdollisuuksien läpikäynnillä. Tulevina vuosina liiketoiminta rajan yli Venäjälle lisääntyy, eivätkä yksittäiset konfliktit pysäytä tätä virtaa. Päinvastoin Saimaan alueen onnistuminen Venäjä suhteiden edistämisessä hyödyttää koko Suomea. Ylimaakunnallinen tapahtuma tarjoaa kuulijoille tietoa laaja-alaisesti Saimaan kehittämistyöstä. Tilaisuudessa yritystoiminnan trendeistä Venäjällä puhuu Stockmann Russian toimitusjohtaja Lauri Veijalainen sekä Saimaan tulevaisuudesta tulevaisuudentutkija Rolf Jensen. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Wuorinen koros-

taa Saimaa Summitin avulla tehtävän Saimaata tunnetuksi muunakin kun matkailu-kohteena. – Tapahtuman avulla kehitetään seudun mielikuvaa monen toimialan yritystoiminnalle sopivaksi, Wuorinen sanoo. Yhtenä teemoista on bisneksen yhdistäminen Savonlinnalaiseen kulttuuritarjontaan. Jopa tuotannolliset yritykset Savonlinnassa hyötyvät Oopperajuhlien ja Saimaan positiivisesta mielikuvasta, matkailusta puhumattakaan. Savonlinnan Oopperajuhlien toimitusjohtaja Jan Strandholm puhuu tilaisuudessa Savonlinnan oopperajuhlista Saimaan kansainvälisenä kulttuurikärkenä. Saimaa Euroopan neljänneksi suurimpana järvialueena tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia, mutta

mielikuvan hyödyntämiselle. Savonlinnan alueella voi esimerkiksi juoda vettä suoraan järvestä ja nähdä yli puolet Saimaan norpista. Yritysten tulisi tehdä aikaisempaa enemmän yhteistyötä myös keskenään ja yhdistää projekteja paremman kannattavuuden saavuttamiseksi. Saimaa Summit tarjoaa loistavan mahdollisuuden Saimaan alueen yrittäjille verkostoitua investoijien, mutta myös muiden Saimaan alueen yrittäjien kanssa. Saimaa Summit järjestä risteilyn Saimaalla S/S Savonlinna –laivalla, jossa yrityksien on mahdollista verkostoitua Savonlinna-laivan salongeissa. Verkostoitumisristeilyn teemoina on muun muassa investointi Saimaan turismiin sekä kiinteistö-

”Saimaa Summitin avulla Saimaata tehdään tunnetuksi muunakin kun matkailukohteena.” alueen saavutettavuus ja kiinnostavuus on tärkeää saada vaaditulle tasolle. Mitä tulevaisuudessa voidaan tehdä Saimaa –brändille ja miten tulevaisuuden riskitekijät vaikuttavat alueellemme investoimiseen? Wuorisen mukaan yrittäjien on otettava kaikki myönteinen irti EU:n sisämarkkinoista. Savonlinna ja Saimaa ovat kiinnostavia investointikohteita muun muassa aasialaisille ja amerikkalaisille ja esimerkiksi elämys- ja kalastusyrittäjyydessä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Saimaa täysin uniikkina kohteena Euroopan mittakaavassa tarjoaa mahdollisuudet kestävän matkailun

Maakunta tarvitsee hyvät liikenneyhteydet

kohteisiin ja Saimaan alueen erikoistuva teknologiateollisuus. Risteilyn jälkeen on mahdollisuus jatkaa Manon Lescaunt -näytöksen ensi-iltaan Savonlinnan Oopperajuhlilla yhdessä uusien yritys- ja sijoituskumppaneiden kanssa.

KOMMENTTI JARKKO WUORINEN ETELÄ-SAVON MAAKUNTAHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA

M

aakuntamme elinkeinoelämän kannalta on välttämätöntä, että täällä toimivien yritysten kilpailukykyä ei heikennä se, että liikenneyhteydet eivät toimi. Hyvät liikenneyhteydet ovat-

si olemaan 100 km nopeusrajoitusaluetta. Tie tultaisiin toteuttamaan pitkillä ohituskaistoilla, kuten väli Kuortti – Otava. Vitostien parantaminen on painopisteenä myös Pohjois-Savossa ja Kainuussa, joten sen kehittämiselle löytyy tukea monen

Imatralta Mikkeliin kulkeva kantatie 62. Tällä tiellä kulkee runsaasti rekkoja, kun kantatien vaikutusalue on puuntuotantoaluetta. Raakapuuta kuljetetaan Saimaan etelärannan jalostuspisteisiin ja raskasta hyötyliikennettä on myös Mikkelin voi-

tärkeitä myös matkailulle ja täällä asuville ihmisille. Ykköskehittämiskohteinamme ovat viitostie ja valtatie 14. Viitostien tilanne on kunnossa Otavaan saakka ja Mikkelin kohtakin on valtion budjetissa ja työt alkavat pian. Haasteen muodostaa varsin onnettomuusherkkä väli Mikkeli – Juva. Osuudesta tehtiin vähän aikaa sitten uusi arviointi ja edelleen päädyttiin siihen, että tien suunniteltu linjaus kulkee puoliväliin saakka nykyistä pohjoisempaa reittiä. Uusissa linjauksissa väli Mikkeli – Juva tuli-

maakunnan alueelta. Valtatien 14 kehittäminen on sen sijaan tällä hetkellä pysähdyksissä. Savonlinnan rinnakkaisväylän kolmas vaihe Laitaatsillan kohta joutui valtion säästämistoimenpiteiden kohteeksi ja sen saaminen takaisin listalle on etenkin tässä taloustilanteessa todella suuren työn takana. Maakunnan alueella on myös monia kantateitä, joita olisi etenkin elinkeinotoiminta huomioiden parannettava, jotta raskas liikenne voisi käyttää niitä turvallisesti. Yksi tällainen tie on Puumalan kautta

malaitoksille, Misawan sahalle ja Keski-Suomeen. Erityinen parannuskohta on tieosuus Puumalan Huohkaalasta Ruokolahden Käyhkään. Kahden maakunnan alueella sijaitseva tieosuus vaatii yhteistyötä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan välillä. Niin Yrittäjäjärjestö kuin Kaakkois-Suomen kuljetusyrittäjät ja Metsäalan kuljetusyrittäjät ovat ottaneet yhteyttä päätöksentekijöihin parannustöiden vauhdittamiseksi.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT WWW.SAIMAASUMMIT.FI

Myös kuulijoilla on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Saimaa Summit tarjoaa loistavan tilaisuuden kaikille kiinnostuneille tulla kuulemaan tapahtuman huippupuhujia ja nauttimaan uudenlaisesta näyttävästä elämyksestä Saimaan rannalla. Kaikille avoimen ja maksuttoman Saimaa Summit -keskustelutilaisuuden järjestää Savonlinnan Yrityspalvelut Oy.

Uudistunut

Yrityspörssi Yhteistyökumppanit:

Saimaa nyt ja tulevaisuudessa: Millainen on Saimaan merkitys tulevaisuudessa? Miten Venäjän muuttuva tilanne vaikuttaa meihin? Miten yhdistää kulttuuri ja business? Tervetuloa Savonlinnasaliin 30.7.2014 klo 10-15 Kesän mielenkiintoisin, kansainvälinen keskustelutapahtuma Saimaa Summit tarjoaa yleisölle mm. suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen ja oopperajohtaja Jan Strandholmin rakenteita pöllyttävät, aivan uudenlaiset näkökulmat mahdollisuuksistamme Saimaalla. Tule kuulemaan myös millaisena tanskalainen tulevaisuudentutkija Jensen näkee Saimaan merkityksen tulevaisuudessa tai miten Stockmann Russian toimitusjohtaja Lauri Veijalainen kokee Venäjän muuttuvan tilanteen vaikutuksen Suomi-Venäjä yhteistyöllemme.

Kansainvälisesti sykkivä kesä-Savonlinna odottaa Sinua. Ilmoittauduthan heti mukaan www.saimaasummit.fi Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa ei onnistu lainkaan tai yritys vain lopetetaan, eikä sitä edes yritetä myydä. Ainut keino nopeuttaa prosessia ja varmistaa kauppa on panostaa kauppaprosessiin niin rahallisesti, ajallisesti kuin asiantuntijatyönäkin. Ennen myyntiin laittamista olisi monessa yrityksessä paljon sellaista tehtävää, joka nopeuttaa ja varmistaa itse kauppaa mutta vie oman aikansa. Yrityspörssi on Suomen Yrittäjien Sypoint Oy:n tuottama ja ylläpitämä palvelu, joka tuo kaikki yrityksien myyntiä ja ostoa välittävät tahot valtakunnallisen palvelun piiriin. Myyjät saavat enemmän näkyvyyttä ilmoituksilleen, ostajat saavat kattavamman kuvan yritystarjonnasta ja palveluntarjoajat saavat omille palveluilleen enemmän näkyvyyttä.

Yrityspörssissä näkyvät myös Keski-Suomen Yrityspörssin, EteläPohjanmaan Yrityspörssin, Savon Yrityspörssin, Cursorin, Josekin, Kinnon, Pirkanmaan Yrittäjien, Satakunnan Yrittäjien alueellisten pörssien ilmoituksia. Yrityspörssissä julkaistaan vakiosisältöisiä ilmoituksia, jotka koskevat yrityksen tai sen osan myyntiä tai ostoa, rahoituksen hakemista, franchisig-luvan tai palvelun tarjoamista. Ilmoittaja jättää ja käsittelee ilmoituksen itse ja vastaa siinä olevasta sisällöstä. Palvelussa on tarjolla erityyppisiä ja eripituisia ilmoitusvaihtoehtoja sekä palvelupaketteja myös välittäjille ja asiantuntijioille. Valtakunnallisen Yrityspörssin kautta lisänäkyvyyttä voi ostaa Yrittäjänomista ja Kauppalehdestä. Lue lisää osoitteesta www. yrityspörssi.fi.


16

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 3/2014

PAIKALLISYHDISTYSTEN TAPAHTUMAT

Jäsenpalvelut

Joroisten Yrittäjät 28.8.Iltatori 20.9. Joroisten Yrittäjien 50 vuotisjuhla Hirvensalmen Yrittäjä 5.9. Yrittäjän päivä Juvan Yrittäjät 12.6. Kartanogolf – golfiin tutustuminen

YHTEYSTIEDOT

ALUEELLISET NEUVONTAPALVELUT

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 heikki.tynkkynen@pvloy.fi

YRITYSVEROTUS

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko p. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi

Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 fax (015) 162 626 arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT puh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14 KPMG Oy Ab Veroasiantuntija Paavo Martikainen puh. 020 760 3244 fax 020 760 3068 paavo.martikainen@kpmg.fi

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinen p. 0500 651 311 mirja.hamalainen@yrittajat.fi Järjestöassistentti Mirja Hytönen p. 0500 651 312 mirja.hytonen@yrittajat.fi

TARJOUSASIAMIES

Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat

OMISTAJANVAIHDOKSET

LAKIASIAT

Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 fax (015) 515 700 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

Raija Kallioinen raija.kallioinen@miset.fi p. 040 129 4163

Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen puh. (015) 321 540 tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Antti fax (015) 150 696 tuula@suhonen.info

Kangasniemen Yrittäjät 7.6. Kesän avaustapahtuma Rantatorilla 18.6. Rakentamisen uusista velvoitteista infoa, Kangasniemisali 26.6. Kangasniemen Yrittäjien lehti ilmestyy Kerimäen Yrittäjät 5.9. Yrittäjän päivä

Puumalan Yrittäjät 3.6. Kesän avaus Sahanlahti 6.9. Syystori Rantasalmen Yrittäjät 7.6. Kesän avaustapahtuma 12.6. Kunnan aamukahvit 2.7. Iltatori 19.7. Finntralthon Rantasalmen seudulla 2.8. Lipposmarkkinat Savonlinnan Seudun Yrittäjät 7.6. Savonlinnan kesän avaus 29.7. Pyhän Olavin Päivä, Savonlinna 375 v., Kirjojen yö 30.7. Saimaa Summit –juhlaseminaari, Savonlinnasali 22.8. Kauppalaivaristeily

Pertunmaan Yrittäjät 27.-29.6. Pertun päivät Punkaharjun Yrittäjät 12.7. Kesänavaus Harjunkesä raitti 31.7. Saimaa Summit 22.8. Kauppalaivaristeily

YHTEISET TAPAHTUMAT

KPMG Oy Ab Lakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonen puh. 020 760 3125 fax 020 760 3068 vesa.ellonen@kpmg.fi

Asianajotoimisto Ervasti & Kunnas Oy Asianajaja, VT Kalle Ervasti Asianajaja, OTT Matti Kunnas ma-pe puh. (015) 365 333 0440 365 333 fax (015) 161 694 toimisto@ervasti-kunnas.fi

Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi p. 044 794 5695

Jäppilän Yrittäjät 25.-27.7, Jäppilän kesäpäivät

Mikkelin Seudun Yrittäjät 12.6. Yrittäjäravit 13.6. Pikkujuhannus Ravintola Poiju (Anttola) 27.6. Kesäkemut Metsälinna 5.7. Mikkeli Juoksu 24.7. Kesäteatteri Aatamin puvussa ja vähän Eevankin 14.-18.8. Jänkhällä Jytisee Saariselällä 4.9. Elinvoimaa seminaari, Naisvuoritalo 25.-30.9. Opintomatka Itävaltaan 30.9. Mikkelin Yrittäjien ja kaupungin yhteiset aamukahvit

Erikoistuminen: „„ sopimusoikeus „„ yhtiöoikeus „„ yritysjärjestelyt „„ hallinto-oikeus „„ yksityisen turvallisuusalan erityislainsäädäntö „„ esineoikeus „„ myös muut yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti

KESÄKUU 12.-13.6. Mikkelin kesäpäivät, Mikaeli, Mikkeli 13.6. Yrityksen mobiilinäkyvyys –koulutus omalla koneella (webinaari)

lu, Kerigolf, Kerimäki 29.8. Rakentamispalveluiden uusi ilmoitusmenettely –koulutus omalla koneella (webinaari)

12.9. Asiakasrekisteri exelillä –koulutus omalla koneella (webinaari) 18.9.2014-28.1.2015 Esimiesten työsuhdekurssi 22.9. Hankintailta II, Mikkeli, Naisvuoritalo

SYYSKUU 2.9. Taloudentekijät –lehti ilmestyy 5.9 Suomalaisen Yrittäjän päivä

ELOKUU 22.8. Etelä-Savon Yrittäjien Golf –kilpai-

ALUEELLISET JÄSENEDUT

LISÄTIEDOT VERKOSSA Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etela-savo Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

Etelä-Savon Yrittäjät ja TALOUDENTEKIJÄT toivottavat rentouttavaa lomaa ja iloisia kesäpäiviä! Pieksämäki Savonranta Enonkoski Rantasalmi Kerimäki

Kangasniemi Juva

Sulkava

Savonlinna

Mikkeli Hirvensalmi

Punkaharju

Puumala

Pertunmaa

*Taloustutkimus Kiinteistönvälitysketjut Helmikuu 2014

Mäntyharju

MIKKELI

MÄNTYHARJU

Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

Pentinpolku 1, 0400 476 089

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Satu Varsala Kiinteistönvälittäjä LKV, RI

Arja Tuovinen Kiinteistönvälittäjä LKV

Mirkka Muhonen Kiinteistönvälittäjä LKV

Olli Knuuttila Kiinteistönvälittäjä LKV, kaupanvahvistaja

PIEKSÄMÄKI

Soili Huupponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Yhdessä hyvä tulee.

Lea Pulkkinen Myyntipäällikkö LKV, YKV

Tapani Hakkarainen Toimitusjohtaja LKV

Tarja Pulkkinen Sihteeri LKV

Eija Rantalainen Kiinteistönvälittäjä LKV

JUVA

SAVONLINNA

Kauppakatu 2, 010 255 2551

Arja Ropponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Arto Kurvinen Kiinteistönvälittäjä LKV, RKM

Piikkiläntie 3, 010 255 2687

Olavinkatu 46, 010 255 2222

Tarja Nykänen Myyntisihteeri KED

Antti Tinakari Myyntipäällikkö LKV, ITS, KHK, AKA

Päivi Heikkinen Myyntipäällikkö LKV, AKA, VuT

Helena Jantunen Kiinteistönvälittäjä LKV, DKK, MKT, MBA

Matti Tanhuamäki Liisa Hiltunen Anna-Katriina Anttonen Myyntisihteeri Kiinteistönvälittäjä Kiinteistönvälittäjä LKV LKV

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!

Timo Taskinen Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy

Seuraava Taloudentekijät -lehti ilmestyy 2.9.2014. Lehden teema on koulutus. Varaa ilmoitustilasi!

Taloudentekijät 3/2014  

Etelä-Savon Yrittäjälehti

Taloudentekijät 3/2014  

Etelä-Savon Yrittäjälehti

Advertisement