Page 1

Satamat kehittyvät

Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki:

Maakunnassa panostetaan satamien palveluihin ja venematkailuun » 4–5

3

Huhut euron hajoamisesta vaikuttavat ennen aikaisilta » 8–9

TIISTAINA 5. KESÄKUUTA 2012

Matkailu Kuntapäättäjät ja yrittäjät yksimielisiä pk-yritysten merkityksestä kunnille » 11

TT-koeajossa

Volkswagen Passat Variant 2,0 TDI Blue Motion DSG Highline » 12

Maakunnassa tapahtuu

Tapahtumat tärkeässä roolissa Etelä-Savon kesässä » 3

MAAKUNTAJOHTAJA MATTI VIIALAINEN

Matkailulla h-hetki investoida venäläisasiakkaisiin » 10


2

TALOUDENTEKIJÄT

A

TIISTAINA 5.6.2012

Toimitusjohtajalta

Lomailua ja vapaa-ajanviettoa

paratiisissa

A

Etelä-Savo – Saimaan maakunta on suosittu lomanviettoalue. Olkoon lomailijan paratiisi sitten rauhaa ja hiljaisuutta tai kulttuuritapahtumia, niin tarjontaa löytyy. Kulttuurihelmiä voi kalastaa eri puolilta Etelä-Savoa. Savonlinnan Oopperajuhlat on kansainvälisesti tunnettu tapahtuma, jonka ainutlaatuisuutta ei voi liikaa korostaa. Savcor Ballet on tunnelmallinen, korkealuokkainen tapahtuma. Kuvataidetta löytyy mm. Taidekeskus Salmelasta ja Retretistä. Teatteri- ja kesäteatteriesityksiä nähdään ympäri maakuntaa. Tänä kesänä hellitään erityisesti hevosurheilun ystäviä, kun Kuninkuusravit juostaan Mikkelissä. Menovinkkien lista kasvaa helposti pitkäksi.

tus on, että lomailijan ei tarvitse kantaa huolta toimintansa tehokkuudesta tai suorittamisesta. Suomen järvisin ja metsäisin maakunta vastaa tähän tarpeeseen hyvin. Linnansaaren ja Repoveden kansallispuistot ovat yhteistä omaisuuttamme – miksi emme nauttisi niistä. Luonnossa on mukava kulkea katsellen ja kuunnellen, mutta luontomme mahdollistaa myös tekemään omaan tahtiin. Vaellus-, kanootti- tai kalastusretkiä voi toteuttaa matkailuyrittäjien ohjaamana tai itsenäisesti. Jos urheilu ei ole toiveissa, niin veneily- ja laivaristeilyt kutsuvat nauttimaan kiireettömästä ajasta vesillä. Meillä luontomatkailu mahdollistuu puhtaassa luonnossa,onneksi.

Viime kesänä luin uutisen, että Keski-Euroopasta kantautunut hidas matkailu kasvattaa suosiotaan Etelä-Savossa. Trendin kantava aja-

Etelä-Savossa on maakunnista toiseksi eniten kesämökkejä Varsinais-Suomen jälkeen. Vapaa-ajan asukkailla onkin suuri merkitys maa-

kuntamme elinvoiman ja palvelutarjonnan ylläpitäjänä. Moni kaupanalan yrittäjä tai palveluyrittäjä pysyy hengissä vapaa-ajan asukkaiden ja lomalaisten tuomien eurojen ansiosta. Eteläsavolaisia käsitöitä sekä lähi- ja luomuruokatuotteita on mukavasti ostettavissa maakuntamme matkailu- ja majoituskohteissa. Myös kuntien palvelut säilyvät ja kehittyvät osin vapaa-ajan asukkaiden tarpeiden mukaan. Tämä on tärkeää, koska halutaan yhä yksilöidympiä, laadukkaampia ja helposti saatavampia palveluja. Voisi todeta, että mökkikulttuuri voi täällä hyvin ja siitä on tullut ympärivuotista lomailua vapaa-ajanasunnoissa. Nautitaan kesästä, rentoudutaan ja kerätään voimia paratiisissamme. Mirja Haavikko toimitusjohtaja, Etelä-Savon Yrittäjät

Puheenvuoro Arkadianmäeltä

SDP on yrittäjäpuolue Jo aikaa sitten edesmennyt isoisäni Eino Vilkman oli aktiivinen sosialidemokraatti ja hämäläisen kotikylänsä suutari. Hän työllisti itsensä ja elätti siten suuren perheensä. Saman aikakauden fiktiivinen hahmo oli Väinö Linnan Pohjantähden maltillinen sosialidemokraatti räätäli Halme. Usko parempaan ja tasa-arvoisempaan yhteiskuntaan sekä sen puolesta aktiivinen toimiminen ei tehnyt heistä sen huonompia yrittäjiä kuin muistakaan. Työväenliikkeen varhaisimmat toimijat olivat usein juuri käsityöläisiä, jotka työllistivät itsensä lisäksi kenties muutaman muunkin, huolehtien samalla oppipoikien kouluttamisesta. Yrittäjiksi heitä tänä päivänä kutsuttaisiin. Pienyrittäjien arki ja siihen liittyvät ongelmat ovat myös 2000-luvun SDP:n työlistalla korkealla. Puolueemme on laatinut uuden yrittäjyysohjelman, joka tunnistaa suomalaisen elinkeinoelämän rakennemuutoksen. Uudet työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät pk-yrityksiin, joten myös työllistämisen vastuu on yhä enemmän näiden yritysten harteilla. Yli 50 000 yritystä on tulossa pian siihen tilanteeseen, jossa yritykselle on löydettävä uusi jatkaja ja näitä sukupolvenvaihdostilanteita on voitava helpottaa. SDP:n yrittäjyysohjelmaa on tehty lähes kolmen vuoden ajan ja sitä on rakennettu erillisessä Yrittäjyysforumissa, jonka työskentelyyn on osallistunut puolueeseen kuuluvia yrittäjiä ympäri Suomea. Yrittäjyys on yksi työn tekemisen muoto ja

parhaimmillaan se merkitsee toimeentuloa, osallisuutta ja mahdollisuutta lisätä omaa, läheisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Tärkeässä osassa yhteiskuntamme talouskasvun tuottamisessa ovat yrittäjyysohjelmamme mukaan yritykset, jotka tarjoavat, luovat ja kehittävät uusia työpaikkoja. Yritykset ovat yhteiskunnan keskeisiä voimavaroja paikallisella ja alueellisella tasolla ja yrittäjät tarjoavat myös monenlaisia tuotteita ja palveluita julkishallinnolle. Syksyllä käydään kunnallisvaalit. Kuntien valtuustoissa tehdään tärkeitä päätöksiä liittyen elinkeinopolitiikkaan. Jokaisessa poliittisessa ryhmässä on tärkeää käydä keskustelua siitä, kuinka uusia työpaikkoja voidaan Etelä-Savon kuntien alueille saada. Kuntataloutta saadaan hoidettua ainoastaan verotuloja kasvattamalla ja ainoa keino tähän on uusien työpaikkojen luominen. Tässä työssä tarvitaan kaikkia puolueita ja meitä yrittäjäystävällisiä poliitikkoja. Pauliina Viitamies kansanedustaja (sd.), Mikkeli

Etelä-Savon Yrittäjät & Taloudentekijät-lehti toivottavat kaikille hyvää kesää! Etelä-Savon Yrittäjien toimisto on kiinni 2.7.–15.7.2012.

Etelä-Savon Yrittäjälehti Julkaisija: Etelä-Savon Yrittäjät Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli Kustantaja: Mainostoimisto Grafical Oy Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna

Päätoimittaja: Mirja Haavikko puh. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Toimitus: Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi

Ulkoasu, taitto ja ilmoitusten valmistus: Mainostoimisto Grafical Oy Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna puh. 010 292 0330 Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oy puh. 010 292 0330

Ilmestyy vuonna 2012: 14.2., 13.4., 5.6., 12.9., 30.10. ja 11.12. Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli


TIISTAINA 5.6.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Matkailu

B

Herkullisia elämyksiä täynnä olevat kesätapahtumat – olkaa hyvä! Maakunnan vilkas tapahtumakesä vetää seudulle satoja tuhansia matkailijoita, yritysvieraita ja kyläilijöitä. Kesätapahtumat toimivat vierailijoiden ja paikallisten asukkaiden kohtaamispaikkoina. Alueen lupsakkaat ja välittömät ihmiset ovat tapahtumien ehdottomia matkailuvaltteja.

Musiikin ystäville „„ Savonlinnan Oopperajuhlat 100v, 3.7.–4.8. „„ Otava Happy Jazz, 4.8. „„ Mikkelin musiikkijuhlat, 1.–8.7. „„ Metsä Rokkaa, Juva, 30.6. „„ Jurassic Rock, Visulahti 10.–11.8. „„ Marski Fest, Mikkeli 31.8.–2.9.

Kesän huipentaa 100 vuotta täyttävä, kuukauden pituinen Savonlinnan Oopperajuhlakausi, joka vetää vierailijoita valtionpäämiehiä myöten. Muutenkin alueen musiikkitarjonta on laajaa ja rokin ystäviä hemmotellaan Metsä Rokkaa- ja Jurassic-Rock-festivaalilla. Uutena festivaalina Mikkelissä on Marski Fest elo-syyskuun vaihteessa. Savonlinnan syntymäpäivää on jo vuosia totuttu juhlimaan nimellä Pyhän Olavin Päivä. Maakunnan suurtapahtumiin lukeutuu myös Kuninkuusravit Mikkelissä, sillä tapahtuma on laajentunut viikon kestäväksi karnevaalihumuksi. Alueen taidenäyttelyt, Retretti ja Salmela etunenässä, täydentyvät pikanteilla lisämausteilla mm. Jukka Rintalan ja Designin alueellisella esittelyllä. Monet tapahtumien kestosuosikit, kuten Sulkavan Suursoudut, hakevat profiiliaan tekemällä tutkimustyötä ja uusiutumalla ajan vaatimuksiin. Balettia on maakunnassa tarjolla sekä Mikkelissä että Savonlinnassa. Ilolla voi tervehtiä myös uusien Lähiruoka-tapahtumien putkahtamista markkinoille.

Kultuurin - ja taiteen ystäville „„ Savcor Ballet, Mikkeli 12.–14.7. „„ Taidekeskus Retretti, Punkaharju, 9.6.–28.8. Tyko Sallinen ja muita ekspressionisteja „„ Taidekeskus Salmela, Mäntyharju, 9.6.–18.8. „„ Muodosta moneksi -muotoilun ja designin tapahtuma, Savonlinna, Riihisaari 15.6.–26.8. „„ Jukka Rintala Taito Shop Galleriassa, Savonlinna, kesä-elokuu

Tapahtumia on myös yritetty koota yhteen ja rakenneltu erilaisia tapahtumakalentereita. Ihan toimivilta ne eivät tunnu, mutta tarjonta pääsee jo paremmin esiin. Käy itse tutustumassa maakunnan kesätapahtumiin verkossa: savonlinnassatapahtuu.fi, visitmikkeli.fi, pieksamaki.fi/tapahtumat.

Lapsille „„ Hulivilikarnevaali 20 vuotta, Mikkeli 30.6–7.7. „„ Vesipuisto Kesämaa, Punkaharju 2.6.– 11.8. „„ Nukketeatteri Sytkyt: Onko laukussani lohikäärme? Savonlinna, Riihisaari, tervahöyry Mikko 5.7., 6.7. ja 29.7. klo 14

Urheilun ystäville „„ Sulkavan suursoudut, Sulkava 5.–8.7. „„ Mikkelin Kuninkuusravit, Mikkeli 21.–22.7. „„ RACE-Hirvensalmi, Hirvensalmi 21.7. Ratamoottoriveneiden SM-osakilpailu

UUSI KOTIMAINEN PUOLIPLAANARI

Ruoan ystäville „„ Lähiruokatapahtumat, Mikkelin tori 15.6.–16.6 ja 6.–7.7 „„ Ruoka suussa -tapahtuma, Mikkeli 18.8.

Muut tapahtumat „„ Savonlinnan Kesäkauden avaus, Savonlinna, 8.6.–10.6. „„ Pyhän Olavin päivä, Savonlinna 29.7. „„ Siltakemmakat, Puumala 2.-4.8.

Veneile äänettömästi ja saasteettomasti osana Suomen kauneinta järviluontoa. Tervetuloa koeajolle Savonlinnaan Varaa oma aikasi: 045 7731 8889

Veneosake - helpoin tapa veneillä! Vuokraa täysin varustettu matkavene tai osta veneosake!

VENE

OSAKKEET (€)

VUOKRAUS (alk. €)

Bella 703 Bella Falcon Bella 9000 Hybrid Nidelv 28 Babro 1150 XL

5.500,11.850,19.500,kaikki myyty 38.900,-

550,1.000,1.200,1.200,2.100,-

Jälleenmyyjiltä kautta maan 199.900,- (Diesel 139.900,-) www.bellaboats.fi

Puh. 0440 654 976 | www.saimaaboating.fi

3


4

TALOUDENTEKIJÄT

B

TIISTAINA 5.6.2012

Matkailu

Maakunnassa panostetaan satamiin ja venematkailuun Maakunnan ehdoton matkailuvaltti on Saimaa. Vesistöstä nauttiminen ja matkailullinen hyödyntäminen ovat olleet vielä alkutaipaleellaan, mutta edellytykset ja infra kohenevat nyt koko ajan. Tarvitaan uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluja sekä investointeja, jotka hyödyntävät Saimaan ainutlaatuista ilmapiiriä. Läheinen Pietari ja Venäjä tuovat vesistömatkailun kehittämiseenkin mielenkiintoista lisäväriä.

Mikkelin Satamalahden alue on kaupungin tulevaisuuden käyntikortti vierailijoille.

Mikkeli

Satamalahti yhdistää Saimaan toimivaan kaupunkikeskustaan Taloudentekijät Mikkeli Arto Tolvanen, teksti ja kuva

Mikkelin kaupungilla on tavoite jatkaa positiivista virettä, jonka onnistunut kaupunkikeskustan kehittäminen on aloittanut. Mikkeli panostaa jatkosuunniteluun ja on julistanut 22.5. kansainvälisen kaksivaiheisen arkkitehtikilpailun ekologisen rakentamisen mallialueesta Satamalahteen. Tavoitteena on myös yhdistää Saimaa ja vesielementti paremmin asumisympäristöön ja ihmisten harrastuksiin. Palkintorahoja

on jaossa yhteensä 220 000 euroa. Kilpailulla halutaan luoda Mikkelille Saimaan rantakaupungin ja uutta Smart City -imagoa. Satamalahteen suunnitellaan asumisrakentamista 75%, liiketiloja 15% ja palvelutiloja loput 10%. Tavoitteena Smart City, modernin palvelun kasvukeskus ja oma tiedekeskus Kuntarakennettaan vuosia kehittänyt Mikkeli on jo lähes 80 000 asukkaan maakuntakeskus. Sparratun elinkeinostrategiansa mu-

kaisesti kaupunki panostaa viiteen osaamiskärkeen: ympäristöturvallisuuteen, bioenergiaan, digitaalisuuteen, matkailuun ja palveluihin. – Osaamiskärjet on pyritty huomioimaan myös arkkitehtikilpailussa, Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen selventää. Satamalahteen on suunnitteilla myös 14 000 m2 pinta-alalle sijoittuva Mikkelin tiedekeskus. Mikkelillä on Satamalahteen liittyen menossa myös alueen ekologisuuteen ja ekotehokkuuden ta-

Anttola

voitteita ja määrittelyjä varten TEKES-hanke. Satamalahden alunperäisen idean isänä voidaan pitää Mikkelin kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkasta.

Arkkitehtikilpailu käynnistettiin 22.5.2012 tiedotustilaisuudella Helsingin Musiikkitalossa ja toisen vaiheen kilpailusuunnitelmat on oltava valmiina tammikuun loppuun mennessä 2013.

”Joka tapauksessa teot ratkaisevat kaupungin imagon, mutta edellytykset menestykselle on oltava olemassa.”

Satamalahden projekti osa kaupunkimarkkinointia

Soile Kuitunen

Satama on Anttolan Taloudentekijät Anttola Tiina Toivakka, teksti ja kuva

Anttolan satama vilkastuu jatkossa vierasvenepaikkojen kasvun myötä.

– Mikkeli haluaa toteuttaa kaupunkimarkkinointiaan riittävän suurina kokonaisuuksina, kehitysjohtaja Kuitunen painottaa. – Tämän vuoksi Satamalahden projekti soveltuu mitä mainioim-

min markkinointitarpeisiin. Savonlinnassa vastaavaa kaupunkimarkkinointia on rakenteilla oleva rinnakkaisväylä ja kaupunkikeskustan kehittäminen mm. torin ja Olavinkadun osalta. Juuri päivitetty Mikkelin uusi markkinointi-ilme saa ensimmäisen tulikasteensa juuri Satamalahti-projektissa. – Joka tapauksessa teot ratkaisevat kaupungin imagon, mutta edellytykset menestykselle on oltava olemassa, Soile Kuitunen puntaroi.

Anttolan satama on paikka, jossa kesäisin kohtaavat niin paikalliset asukkaat, mökkiläiset kuin satunnaiset matkailijatkin. Tämän ovat huomanneet myös Anttolan Kone ja Urheilu –myymälän yrittäjät Juho ja Reea Vuorinen, jotka muuttivat kylälle kolme vuotta sitten. Porista Anttolaan muutto oli nuorenparin mukaan osin sattumaa ja lähti herjan heitosta. – Juhon isä vinkkasi tästä mahdollisuudesta ja edellisten yrittäjien kanssa homma lähti nopeasti käyntiin. He olivat jo jonkin aikaa etsineet yritykselle jatkajaa, Reea Vuorinen kertoo.

Markku ja Leena Tiusanen ehtivät toimia paikkakunnalla yrittäjinä yli 35 vuotta, mutta vaihto sujui Vuoristen mukaan kivuttomasti. – Tiusaset olivat ensimmäisen kesän meidän tukenamme ja ’ajoivat meidät sisään’. Nykyäänkin he piipahtavat melko usein kyselemässä kuulumisia, mikä tuntuu mukavalta, Juho Vuorinen mainitsee. Anttolalaiset ottivat uudet yrittäjät hyvin vastaan, ja Reea Vuorinen kertoo heidän olleen melkein paikallinen nähtävyys. – Moni tuli kauppaan ihan varta vasten katsomaan ja tutustumaan. Olivat ehtineet kai jo odottaa, millaiset ihmiset tähän jatkajaksi tulevat, hän naurahtaa.

Tarkkuutta valikoimiin Anttolan Kone ja Urheilu sijaitsee näkyvällä paikalla satamassa ja myy lähinnä kalastukseen ja veneilyyn liittyviä tarvikkeita. Valikoimiin kuuluu myös jalkineita ja vapaa-ajan tuotteita. Kesäisin myydään rannasta polttoainetta veneilijöille. Myös Alkon ja Matkahuollon palvelut löytyvät myymälästä. –Ensimmäisenä vuonna karsimme myymälän valikoimia ja keskityimme veneily- ja kalastustuotteisiin. Pikkuhiljaa oikea sortimentti on löytynyt. Kaupanteko keskittyy luonnollisesti kesään, jolloin väkiluku täällä kolminkertaistuu. Silloin kauppa on auki joka päivä,


TIISTAINA 5.6.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Matkailu

5

B

Mikkelin Satamalahden alue „„ arkkitehtuurikilpailu julistettu 22.5.2012 „„ 75 % asumiskäyttöön „„ Tiedekeskuksen sijoituspaikka „„ arkkitehtisuunnitelmat valmistuvat 31.1.2013 „„ Lisätietoja: satamalahti.fi

Savonlinna

Savonlinnan matkustajasatama valmistuu sesonkiin Taloudentekijät Savonlinna Arto Tolvanen, teksti ja kuva

Täydellisesti uudistettu Savonlinnan matkustajasatama tarjoaa toimivat palvelut isoille matkustajalaivoille, reittiliikenteelle, höyrylaivoille, charter-risteilijöille sekä huviveneilijöille. Vuosina 2011 ja 2012 toteutettu matkustajasataman uudistamisinvestointi oli kustannuksiltaan yhteensä 3,6 miljoonaa euroa. – Satamalaiturien rakenne ja tekniikka septitankkeineen sekä sähkö- ja vesipisteineen uudis-

tuivat perusparannuksessa täydellisesti, Savonlinnan kaupungin maankäyttö- ja satamamestari Jukka Vaahtoluoto kertoo. – Valitsimme tekniikaksi samanlaisen kuin Jyväskylän uudessa satamassa on, koska se on osoittanut toimivuutensa, Vaahtoluoto perustelee. – Laiturikansi, tekniikka ja kivetys maisemointeineen ovat pienintä silausta myöten valmiina viimeistään juhannuksena, satamatyömaasta vastaava Meritaito Oy:n työmaapäällikkö Martti Röyskö lupaa.

kylän sydän eikä yrittäjäpari haaveilekaan vapaapäivistä. – Työn määrä kyllä yllätti, vaikka siitä oli etukäteen meitä varoiteltu. Hyvin tätä kuitenkin jaksaa, kun tekeminen on mieluista, Vuoriset mainitsevat. Lotjasaaren satama kehittyy ja tulevaisuuteen luotetaan Anttolan ja oman liiketoimintansa tulevaisuuteen Vuoriset suhtautuvat luottavaisesti. Läheiseen Lotjasaareen on valmistumassa uusia laituripaikkoja, joiden ansiosta vierasvenepaikat satama-alueella lisääntyvät. – Veneiden kotisatama siir-

tyy Lotjasaareen, mikä on ihan hyvä juttu. Anttolan satamasta tulee aito vierasvenesatama, jossa on palvelut kohdallaan. Polttoaineen ja tarvikkeiden lisäksi satamasta löytyy kahvila-ravintola, pyykinpesu- ja saunomismahdollisuudet. Satamatorilla järjestetään pitkin kesää erilaisia tapahtumia, joihin osallistuu väkeä kauempaakin. – Kesäkausi alkaa helatorstaisin kesän avajaisilla, juhannuksena järjestetään oma juhannustempaus ja heinäkuun puolivälissä perinteiset Kihut. – Myös Vanhojen autojen Saimaan ympäriajo ja Luonteri-pyöräily vetävät tänne väkeä, Juho Vuorinen mainitsee.

Saimaan laivaliikenteen keskus Savonlinna on tarjonnaltaan ja reittiliikenteeltään ehdoton Saimaan sisävesiliikenteen keskuspaikka. Kaikkien Saimaan vesireittiä ylös tai alas seilaavien on kuljettava Savonlinnan kautta. Myös Suomen suurin sisävesialus, 56 metrinen M/S Brahe, vierailee Savonlinnan uudessa laiturissa. Brahella voit risteillä Lappeenrantaan ja Saimaan kanavan läpi Kotkaan ja aina Helsinkiin saakka. Laiva vierailee myös Pietarissa. Perinteinen höyrylaivaliikenne on myös vilkasta. Säännöllisten Kuopion (M/S Puijo) ja Punkaharjun (S/S Heinävesi) reittiristeilyjen lisäksi on runsas tarjonta päivittäisiä maisemaristeilyjä ja tilausristeilyjä.

Risteilykausi on pidentynyt ja tiedetäänpä yritysten pitäneen pikkujouluristeilyjäkin. Satamasta pääsee katsomaan Savonlinnaa myös ilmasta, kun tilausvesitaso nousee kesäisin ilmaan satamalaiturin päästä. Myös huviveneet voivat kiinnittyä ja yöpyä 22 euron vuorokausihintaan matkustajasatamassa, kun reitti- ja risteilyalukset eivät ole laiturissa. Mahdollisesti tarvittavasta sähköstä ja vedestä veloitetaan erikseen. Uudessa laiturissa on tarjolla sähköä aina 32 A -teholuokkaan asti. Kiinnittymismaksut hoidetaan matkustajasataman info-pisteessä laiturin reunalla. – Kyllä Savonlinnan matkustajasatama on nyt nostettu 2000-luvulle. Jos satama-alueen toimivuutta halutaan vielä lisätä, olisi sata-

man edustalla olevaa kierrettävää matalikkoa vielä ruopattava, että höyrylaivoille ja risteilyaluksille jäisi enemmän tilaa kääntyä tuulisella säällä, Vaahtoluoto pohtii. Satama-alueeseen kiinteästi liittyvän torialueen perusparannusratkaisut ovat kytköksissä Olavinkadun ja keskusta kehittämissuunnitelmien etenemiseen.

”Vaatimustaso myös huvivenepaikkojen osalta on nousussa.” Myös huviveneilijöiden laituriratkaisut tarvitsevat kehittämistä Ympäri maakuntaa rakennetaan parhaillaan uusia laitureita huviveneilijöille, joko yksityisten tai kuntien investoimana. Veneily ja vesiliikenne istuvat tämän maakunnan imagoon luontaisesti ja tuovat tunnelmaa sekä toimeliaisuutta kaupunkien ja kuntien keskustoihin. Savonlinnan keskustan huvivenelaituriratkaisut ovat vanhoja ja useimmiten ilman sähkö- ja vesipisteitä. Lisäksi esimerkiksi Törninpyörän vierasvenesatama on aivan liian pieni Savonlinnaan haluaville huviveneilijöille. – Kyllä tänä päivänä vaatimustaso venepaikkojen osaltakin on nousussa, satamamestari toteaa. Asiakkaan kannalta paras ratkaisu olisi tilanne, jossa laituripaikka, talvisäilytys ja ylläpitopalvelut sekä ravintolapalvelut hoituisivat yhdestä ja samasta paikasta, Vaahtoluoto kiteyttää.

Satamamestari Jukka Vaahtoluoto ja työmaapäälliikö Martti Röyskö tutustuvat uuden satamalaiturin valaistukseen ja sähköja vesipisteisiin. Uusi rinnakkaisväylä tuo kaupungin pohjoispuolelle mahdollisuuden rakentaa runsaasti laituripaikkoja. – Toistaiseksi sinne niitä ei tule, Vaahtoluoto kertoo. Kaupungilla on ollut kaavailuja lisätä venepaikkoja Hevonpäänniemeen, mutta kyllä kaupunki-

ilmeen ja matkailun kannalta paras paikka on keskustan eteläpuoli. Oman lisävärinsä satama- ja venepaikka-asioihin tuo myös syväsataman siirto, joka toteutumisaikataulunsa mukaisesti tarjoaa mahdollisuuksia suurten risteilyalusten pysähdyspaikkana.


6

TALOUDENTEKIJÄT

C

TIISTAINA 5.6.2012

Hyvinvointia edistämässä

Jaksaminen on tärkeää yrittäjällekin Voi hyvin yrittäjä -hanke levittää työhyvinvoinnin ilosanomaa Etelä-Savossa. Taloudentekijät Haukivuori Tero Eloranta, teksti ja kuva Haukivuorelainen Wanhan Osulan kauppias Kimmo Nykänen on yksi ensimmäisistä hankkeeseen mukaan lähteneistä eteläsavolaisista yrittäjistä. Oman yrityksen työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma on valmiina ja edessä on puolentoista vuoden aikana omaksutun tiedon ja taitojen siirtäminen käytäntöön. – Isoja muutoksia ei hankkeen kautta ole tullut, mutta oman hyvinvoinnin ja yrittäjäuran jatkon osalta hyviä käytäntöjä sekä pohdittavia asioita on noussut esille. Ajatuksia on jäänyt mieleen elämään, ja uudet ajatuksethan ovat aina tervetulleita, sanoo yli 30 vuoden rupeaman yrittäjänä tehnyt Nykänen. Tärkein anti hänelle on ollut oman fyysisen kunnon mittaus. Sen pohjalta on pystynyt arvioimaan omaa jaksamista edessä oleviin eläkevuosiin saakka. – Kun on pitkään ollut yrittäjänä, haluaisi vielä jaksaa työskennellä ja pysyä terveenä jäljelläkin olevat vuodet, Nykänen sanoo. Jokaiselle mukaan lähteneelle

Työterveyshuollon palvelujen käyttöönoton kynnystä madaltaa myös hankkeen yhteydessä tehtävä yrityskohtainen työhyvinvointisuunnitelma. Se on esimerkiksi edellytys Kelan korvausten saamiselle.

yritykselle räätälöidään yksilöllinen hyvinvointiprosessi. Siihen kuuluu kolme yrityskäyntiä, neljä pienryhmätapaamista sekä oman yrityksen työhyvinvointisuunnitelman laatiminen. – Tavoitteena on saada aikaan aivan käytännön parannuksia yrittäjän omaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Ensimmäisellä käyntikerralla on katsottu esimerkiksi ergonomiaan, työn tauottamiseen ja organisointiin liittyviä asioita, kertoo projektiasiantuntija Minna Männikkö.

Syksyllä aloittaa vielä pari ryhmää

Kehitteillä oma työterveyshuollon malli Idea yksin- ja mikroyrittäjien työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävästä hankkeesta lähti Etelä-Savon Yrittäjiltä. Taustalla on huoli yrittäjien ja henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta. Vuonna 2011 käynnistynyt hanke on Mikkelin ammattikorkeakoulun hallinnoima Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) hanke. – Yksinyrittäjistä reilut 20 prosenttia on hankkinut itselleen työterveyshuollon palvelut. Se on vä-

Projektiasiantuntija Minna Männikkö (oik.) ja fysioterapeutti Paula Hämäläinen opastavat kauppias Kimmo Nykästä sydämen sykettä hyvinvointianalyysiä varten mittaavan laitteen oikeaoppiseen käyttöön. hän. Keskeinen tehtävämme on aktivoida yrittäjiä luomaan itselleen verkostoa, jonka kautta he voisivat hankkia työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon liittyviä palveluja, Männikkö toteaa. Yksi osa tätä verkostoa on työterveyshuolto. Siihen on hankkeen kautta ryhdytty kehittämän omaa

Luovuta rohkeasti

palvelumallia yksin- ja mikroyrittäjille. Nykyisin ongelmana on se, ettei palvelu ole kustannuksiltaan järkevä yrittäjän eikä työterveyshuollonkaan näkökulmasta. – Tavoitteena on luoda Etelä-Savoon oma työterveyshuollon malli, joka on rakennettu niin yrittäjille kuin työterveyshuollolle toimivaksi,

sanoo Männikkö. Jos mallinnus onnistuu, hän uskoo sen kiinnostavan valtakunnallisestikin. – Yrittäjien työterveyshuollon ongelmat on huomattu myös valtakunnan tasolla, ja tulossa onkin helpotuksia ja uusia houkuttimia yrittäjille, paljastaa Männikkö.

Tällä hetkellä Voi hyvin yrittäjä -hankkeessa on mukana 34 yrittäjää eri puolilta Etelä-Savoa. Mukana on muun muassa luontaisyrittäjä, seksuaaliterapeutti, maaseutuyrittäjä, muutama kauppias, useampi tilitoimistoyrittäjä, sähköurakoitsija sekä metallialan yrittäjiä. Ensi vuoden loppuun kestävään hankkeeseen pääsee halukkaita vielä mukaan syksyn aikana Mikkelissä ja Savonlinnassa. Tämän jälkeen ei uusia ryhmiä voida enää aloittaa, sillä hanke päättyy vuoden 2013 loppuun. Yrittäjät eivät kuitenkaan jää työhyvinvointiasioiden kanssa yksin hankkeen päättyessä. – Tarkoitus on selvittää vielä kuntoutuskeskusten kiinnostusta lähteä kehittämään yrittäjille suunnattuja työkyvyn ylläpitoon ja parantamisen tähtääviä palveluja, Männikkö kertoo. Lisätietoja: mamk.fi/voihyvinyrittaja

Lyhyesti

Etelä-Savon Yrittäjien verenluovutuskampanja

Mikkelin Kiinteistömaailman yrittäjät Pertti Orava ja Teija Häyrinen Asuntoporras Oy:n vastaanottivat Suomen Yritysvalioiden myöntämän Todistetusti tyytyväisimmät asiakkaat -sertifikaatin.

Tarja Seppänen, Mirja Hämäläinen ja Jyri Piironen antoivat oman panoksensa Etelä-Savon yrittäjien verenluovutuskampanjaan. Etelä-Savon Yrittäjät toteuttavat verenluovutuskampanjan 1.3.–31.12.2012 yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun kanssa. Verenluovutushaaste otettiin vastaan Pohjois-Karjalan Yrittäjiltä. Viime vuonna yhtä pitkään kestäneen kampanjan aikana Pohjois-Karjalassa kertyi 132 veripussia. Etelä-Savossa tavoitteena on pistää paremmaksi ja luovuttaa määrällisesti enemmän verta. Verenluovuttaminen on jokaisen luovuttajan henkilökohtainen panostus yhteiseen hyvään. – Järjestönä olemme osaltamme toteuttamassa hyvää asiaa ja rohkaisemme yrittäjiä luovutta-

maan. Jokainen voi joskus joutua tilanteeseen, jossa tarvitsee apua, toteaa puheenjohtaja Heikki Tynkkynen. Veripalvelu tukee mielellään oma-aloitteisia verenluovutuskampanjoita. Kampanjat kannustavat uusia ihmisiä tulemaan verenluovutukseen ja toisaalta ne muistuttavat hyvästä asiasta. – Verenluovutus on helppo ja nopea tapa auttaa tuntematonta. Yhdellä luovutetulla veripussilla voi auttaa jopa kolmea potilasta. Kannustamalla muita mukaan auttaa siis kolminkertaisesti enemmän, veripalvelutoimistojen esimies Liisa Romo korostaa.

”Verenluovutus on helppo ja nopea tapa auttaa tuntematonta. Yhdellä luovutetulla veripussilla voi auttaa jopa kolmea potilasta. Kannustamalla muita mukaan auttaa siis kolminkertaisesti enemmän.” Liisa Romo


TIISTAINA 5.6.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Jatkokoulutus

7

D

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto, SAMI, tukee matkailuyrittäjiä.

Miten varaudun seuraavaan sesonkiin? Taloudentekijät Savonlinna Arto Tolvanen, teksti ja kuva

Alkamassa on seudun matkailu- ja ravitsemusyrittäjien vilkkain sesonki, kesä. On viimeinen hetki tarkastaa, että kaikki tarvittavat luvat ja passit ovat henkilöstöllä kunnossa. – Anniskelija- ja hygieniapassit sekä osaamistason kehittämistarpeet olisi hyvä suunnitella jo syksyllä, tai tehdä se nyt kun tarpeet ovat tuoreessa muistissa, SAMIn matkailu-, ravitsemus- ja talousalasta vastaava uunituore koulutuspäällikkö Riikka Ruotsalainen kannustaa.

la, Nenonen opastaa.

Matkailu- ja ravintolaalan non stop -kursseja

Kaikki koulutustarpeet kannattavasta lähiruoasta sähköiseen kauppapaikkaan

„„ „„ „„ „„ „„

– Matkailuyritysten olisi tärkeä tiedostaa, että pystymme järjestämään kaiken liiketoiminnassa tarvittavan koulutuksen, vain ilmoitus halukkuudesta meille ja kokoamme ryhmän tai sijoitamme olemassa oleviin. Lisäksi hankimme tarvittaessa lisäasiantuntemusta vaikkapa ostopalveluna, Nenonen painottaa. – On myös hyvä muistaa, että tutkintoa ei tarvitse suorittaa ko-

Syksyllä 2012 alkavaa matkailu- ja ravitsemusalan tutkintoon johtava koulutusta: „„ Erä- ja luonto-opas „„ Kalastusopas „„ Matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto „„ Ravintolakokki „„ Tarjoilija „„ Baarimestari „„ Matkailualan perustutkinto „„ Hotelli-, ravintola- ja catering alan perustutkinto „„ Hotelli-, ravintola- ja suur talousesimiehen erikois ammattitutkinto

”Matkailuyritysten olisi tärkeä tiedostaa, että pystymme järjestämään kaiken liiketoiminnassa tarvittavan koulutuksen.” Mika Nenonen – Räätälöimme koulutukset tarvittaessa yrityskohtaisesti ja järjestämme koulutuskalenterista löytyvien kurssien lisäksi koulutusta alueen matkailuyritysten tarpeiden mukaan, Ruotsalainen painottaa. – Yrittäjien toivomuksesta koulutamme esimerkiksi asiakaspalvelutilanteiden hoitoa, venäjänkielen palveluosaamista sekä vaikkapa kokonaisen asiakastapahtuman tuotteistamista, koulutuskoordinaattori Mika Nenonen erittelee. – Meihin vaan reilusti yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä osaamisen kehittäminen. On myös hyvä muistaa, että yrittäjä itse voi hankkia koulutuksen oppisopimuksel-

Matkailun turvallisuuspassi Hygieniapassi Anniskelupassi Anniskelusta vastaava Vuokraveneen kuljettaja

Kysy lisää matkailu- ja ravitsemusalan koulutusmahdollisuuksista: Koulutuspäällikkö Riikka Ruotsalainen puh. 044 550 6308 riikka.ruotsalainen@samiedu.fi

konaan, vaan voi valita vain itseä kiinnostavan osan. – Persoonallista ja kannattavaa lähiruokatarjontaosaamista varten voisi meiltä hankkia miten rakennetaan kustannustehokas ja maukas ruoka? -kurssin, Nenonen vinkkaa. Viimeistään kesätyöntekijöitä kysellessä tulee muistaa, mitä tarvittavia passeja oma liiketoiminta edellyttää ja suunnitella koulutusten hankinta. – Järjestämme syksyllä vielä erillisen matkailun toimialaraati -tapahtuman, jossa tutkimme yrittäjien toiveita ja tarpeita alan koulutukselle, Riikka Ruotsalainen lupaa.

Koulutuskoordinaattori Mika Nenonen puh. 044 550 6666 mika.nenonen@samiedu.fi Ilmoittautuminen: www.samiedu.fi (klikkaa etusivulla koulutuskalenteri) tai Opintosihteeri Mari Korhonen puh. 044 550 6312 mari.korhonen@samiedu.fi

Ohjaava kokki Tuomas Siitonen opetusravintola Paviljongilta opastaa vihannesten oikeaoppista käsittelyä.

Kohti turvallisempia, ympäristöystävällisempiä ja laadukkaampia kuljetuksia.

Kuljetusalan ammattipätevyydet kuntoon Taloudentekijät Savonlinna Arto Tolvanen, teksti ja kuva

Logistiikka-alan ammattipätevyyden peruskoulutus on vaadittu kaikilta uusilta ajoneuvojen kuljettajilta henkilöliikenteessä 10.9.2008 lähtien ja tavaraliikenteessä 10.9.2009 alkaen. Kuljettajien, jotka ovat saavuttaneet kuorma- tai linja-auton ajo-oikeuden ennen mainittuja päivämääriä, ei tarvitse suorittaa perustason koulutusta, vaan he suorittavat
ammattipätevyyden voimassaolon jatkamiseksi jatkokoulutuksen 35 tuntia (5 päivää). Henkilöliikenteessä suoritukset tulee olla rekisteröitynä Tieliikennevirasto Trafissa 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä 10.9.2014 mennessä.

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa kuljettajat voivat suorittaa jatkuvasti ammattipätevyyden jatkokoulutuspäiviä. – Räätälöimme tarvittaessa ala- ja yrityskohtaisesti jatkokulutuspäivät ja toteutamme koulutuksia tarpeen mukaan, vaikkapa yrityksessä, jos tarvittava kymmenen koulutettavan minimimäärä täyttyy, SAMIn logistiikka-alan jatkokoulutuksesta vastaava lehtori Jari Ikonen kertoo.

en terveyttä ja turvallisuutta sekä edistää ympäristöystävällisyyttä. Yhden täydennyskoulutuspäivän teema onkin juuri ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutus.

Henkilöliikenteen osalta koulutusvarauksilla on jo kiire

Muina päivinä voidaan painotuksia alakohtaisesti muutella, ja ne voivat koostua esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuskoulutuksesta, ajotapakoulutuksesta, ensiapukoulutuksesta, työturvallisuuskoulutuksesta (Työturvallisuuskortti) ja tieturvakoulutuksesta (Tieturvakortti 1 ja 2). – Koulutuksessa voi olla mukana toivomusten mukaisesti myös teknistä erikoisosaamiskoulutusta, kuten esimerkiksi digipiirturin käyttöä tai lainsäädäntöasioita työlainsäädännöstä ajo- ja lepoaikalainsäädäntöön, Jari Ikonen selventää.

Ammattipätevyyskoulutus perustuu EU-direktiiviin ja sen tarkoitus on edistää kuljetusalan työntekijöiden ja tiellä liikkuji-

Logistikka-alan ammattipätevyyden jatkokoulutus „„ Kesto: 5 koulutuspäivää á 7 tuntia, yht. 35 tuntia „„ Päivien järjestämisajankohdat netissä: www.samiedu.fi ja etusivun kohta koulutuskalenteri „„ Ilmoittautuminen: vähintään 10 päivää ennen koulutuspäivää: taru.pulkkinen@samiedu.fi „„ Lisätietoja: Jari Ikonen, p. 044 550 6248 tai jari.ikonen@samiedu.fi (ammattipätevyyskoulutus ja sen räätälöinti) „„ Koulutuksen hinta: 120,- / päivä sisältäen materiaalit, lounaan ja kahvit sekä Trafin kirjaamismaksun „„ Oltava suoritettu: Henkilöliikenteessä ennen 10.9.2013 ja tavaraliikenteessä ennen 10.9.2014

”Yhden täydennyskoulutuspäivän teema onkin juuri ennakoivan ja taloudellisen ajotavan koulutus.”

SAMI panostaa logistiikka-alan koulutukseen Savonlinnan ammatti- ja aikuis-

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolla on tällä hetkellä logistiikkapuolen opetuskalustona 3 kuorma-autoa ja 1 yhdistelmäajoneuvo.

opistolla on tällä hetkellä logistiikkapuolen opetuskalustona kolme kuorma-autoa ja yksi yhdistelmäajoneuvo. Hankintalistalla on vielä pienkuorma-auto ja puoliperävaunu. Itä-Suomen ammattioppilaitokset tekevät myös tiivistä yhteistyötä logistiikkapuolella ja ovat

yhdessä hankkineet mm. rekkasimulaattorin opetuskäyttöön. – Kaikkea ei kannata kuitenkaan itse hankkia, vaan oppimisympäristöt haetaan erikoistoimialojen yrityksistä esimerkkinä hakeautot, säiliöautot ja puutavaraautot, Ikonen painottaa. – Henkilökuntaa, erikoisosaa-

mista ja jopa kalustoa voimme myös vuokrata toinen toisiltamme, Ikonen selventää. Perusopetuksen puolelta valmistuu SAMIsta vuosittain 16– 18 uutta auton- ja yhdistelmäajoneuvonkuljettajaa.


8

TALOUDENTEKIJÄT

E

TIISTAINA 5.6.2012

Raha & Talous

Talouskriisi vaatii matalien korkojen rinnalle

uusia lääkkeit

Euroopan talouskriisi jatkuu ilman toiveita pikaisesta loppumisesta.

Kuka?

Euroalueen tuotanto laskee, eivätkä ennakoivat indikaattorit lupaa pikaista elpymistä. Odotammekin euroalueen suhdannetilan pysyvän heikkona vielä muutaman vuoden, vaikka talous kääntyisi loivalle nousuuralle. Aasian kehittyvissä talouksissa ja Yhdysvalloissa tilanne näyttää onneksi paremmalta, mikä luo edellytyksiä myös eurooppalaisten tuotteiden ja palveluiden viennille.

”Kreikan arvellaan näyttävän suuntaa myös suurempien euromaiden kohtalolle.”

Epävarmuus Kreikan tulevaisuudesta huolettaa koko maailmantaloutta, vaikka Kreikka on jopa Euroopan mittakaavassa suhteellisen pieni ja syrjäinen talous. Toisaalta Kreikka ei olekaan kuin euroalueen talousjäävuoren huippu. Kreikan kokoisen maan konkurssikin voitaisiin sulattaa tukemalla pankkeja ja avustamalla eläkkeensä menettäneitä kreikkalaisia, mutta Kreikan arvellaan näyttävän suuntaa myös suurempien euromaiden kohtalolle. Espanjan tai Italian kokoisten maiden vaikeuksia muut euromaat eivät enää niin helposti

Pasi Kuoppamäki pääekonomisti, Sampo Pankki

Yöpymiset Suomessa

„„ Valmistui ekonomiksi Helsingin Kauppakorkeakoulusta vuonna 1993. „„ Uransa alussa hän työskenteli tutkimuslaitoksissa ja Suomen Pankissa. „„ Sampo Pankissa hän toiminut yli 10 vuotta sekä ekonomistina että erilaisissa sijoittajaviestintään ja riskienhallintaan liittyvissä tehtävissä. „„ Pääekonomistina hän seuraa Suomen talouden lisäksi kansainväliseen makrotalouteen liittyviä asioita.

Miljoonaa yöpymistä, liukuva vuosisumma

Suomen kaltaiset maat, joiden valtiontalouksien hoitoon uskotaan, nauttivat erittäin alhaisista koroista ja siedettävä valuuttakurssi ylläpitää vientikilpailukykyä. Espanja ja muutamat muut maat kärsivät talouspoliittisista virhearvioista sekä heikosta kilpailukyvystä, joiden lisäksi korkealle nousevat valtion lainojen korot rasittavat niiden budjettia.

pystykään hoitamaan, koska yhdessä rakennetut vakausrahastot eivät riitä, eikä Euroopan maiden välinen solidaarisuus riitä yhteisen kassan perustamiseen. Suurten euromaiden ongelmat aiheuttavat poliittisia paineita talousalueen maiden välille. Huhut euron hajoamisesta ristiriitoihin vaikuttavat kuitenkin ennen aikaisilta, koska hajoamiseen liittyvät riskit ovat taloudellisesti suuria ja samalla idea poliittisesti yhtenäisestä Euroopasta kärsisi kovan kolauksen. Kreikkalaistenkin suuri enemmistö haluaisi pysyä mukana euroalueessa. Onkin luultavaa, että vaikka kreikkalaiset jättäisivät yhä suuremman osan veloistaan maksamatta, pysyvät he osana euroaluetta ja hoiperteleva suhdannetila jatkuu vielä monta vuotta. Euromaat jakautuvat kahteen kategoriaan: niihin joiden maksukykyyn luotetaan ja, niihin joiden taloudenpito aiheuttaa merkittäviä huolia. Saksan ja

21,0

20,0

20,0

19,0

19,0

Yöpymiset yhteensä

18,0 17,0

18,0 17,0

16,0

16,0

15,0

15,0

14,0

14,0

Suomalaisten yöpymiset

13,0

13,0

12,0

12,0

11,0

11,0

10,0

10,0

9,0

9,0

8,0

8,0

7,0

7,0

6,0

6,0

Ulkomaalaiset

5,0

5,0

4,0

4,0

3,0

3,0

2,0

2,0

1,0

1,0

0,0

96

97

98

99

00

01

02

03

04

05

06

07

08

09

10

11

12

0,0

Source: Reuters EcoWin

”Tukalaan tilanteeseen ajautuneille maille on tarjolla monta ratkaisumallia: rakenteelliset uudistukset, sisäinen devalvaatio, eurobondit tai irtautuminen yhteisvaluutasta.” Tukalaan tilanteeseen ajautuneille maille on tarjolla monta ratkaisumallia: rakenteelliset

Hallitusten heikkouden ja hajaannuksen vuoksi Euroopan keskuspankki joutuu näyttele-

Talouskasvu on perinteisesti parhaaksi todettu lääke velkakriiseihin, mutta ikääntyvän

ja rakenteellisten jäykkyyksien kahlitseman euroalueen näkymät eivät tarjoa oikotietä kriisistä ulos. Teollisuustuotannon ohella kasvua voisi löytyä palveluviennistä ja voikin kysyä, olisiko matkailusta avuksi talouskriisiin esimerkiksi Kreikassa? Matkailu tuottaa OECD:n mukaan yli 18 % Kreikan bruttokansantuotteesta. Turismi onkin maan tärkein vientihyödyke, joka voi näytellä merkittävää roolia talouden elpymisessä. Hinta ja aurinko eivät ole ainoita tekijöitä millä turisteja voi houkutella; massiivisen byro-

Korot historiallisen alhaalla %

103

103

102

102

USA

101 100

101

Euroalue

99

100 99

98

98

97

97

Iso-Britannia

96 95

96 95

Japani

94

94

93 2008

21,0

mään suurempaa roolia kuin se itse haluaisi. EKP ei onneksi näe inflaatioriskejä kovin merkittävinä, vaikka inflaatio jatkuvasti ylittääkin 2 % tavoitteen. Näin ollen keskuspankin lähivuosien tavoite tulleekin olemaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja euroalueen kasvuedellytysten turvaaminen. Hyvällä syyllä voidaan odottaa, että EKP pitää rahapolitiikan kevyenä ja ohjauskoron 1 prosentissa vuoteen 2014 saakka.

BKT indeksi 2008 = 100

2007

22,0

uudistukset, sisäinen devalvaatio, eurobondit tai irtautuminen yhteisvaluutasta. Kaksi ensin mainittua vaativat usein vuosia toimiakseen eivätkä lisää hallituksen suosiota. Eurosta irtautuminen nähdään varsin vaarallisena tapahtumana, joten ajatus talouspoliittisen vastuun lisäämisestä eurobondien muodossa kasvattaa suosiotaan. Euroalue ei kuitenkaan taida olla riittävän yhtenäinen hyväksyäkseen yhteistä budjettia.

Euroopan kokonaistuotanto ei kasva

92

22,0

2009

2010

2011

6,0

6,0

5,5

5,5

5,0

5,0 4,5

4,0

4,0

3,5

3,5

3,0

3,0

2,5

2,5

12 kk:n euribor

2,0

2,0

3 kk:n euribor

1,5

1,5

1,0

93

0,5

92

0,0

Source: Reuters EcoWin

5v korko

4,5

1,0

1 kk:n euribor

2000

2002

2004

2006

2008

0,5 2010

2012

0,0

Source: Reuters EcoWin


TIISTAINA 5.6.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Raha & Talous

9

E

kkeitä Suomen palvelutase on positiivinen Mrd. euroa, liukuva vuosisumma 22

1,5

21

<< Palvelujen vienti

20

1,0

19

<< Palvelujen tuonti

18 17

0,5

16

Palvelutase >>

15

0,0

14 13 12

Uudet Kiinteistömaailma-yrittäjät saivat alan tuoreinta tietoa Naantalin koulutuksessa. Kuvassa Pertti Orava (vas.) Seppo Kairikko, Teija Häyrinen ja Jaana Rinta-aho.

Maakunnan vapaa-ajan asuntojen kysyntä tasaista.

Kova kysyntä keskihintaisista vapaa-ajan asunnoista

-0,5

Taloudentekijät Arto Tolvanen, teksti

11 10

-1,0

9 8 7

-1,5

6 5

-2,0

4 3 2

-2,5 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 Source: Reuters EcoWin

kratian takia Kreikassa on vain kourallinen golfkenttiä houkuttelemassa varakkaita matkailijoita. Tuntemattomammatkin matkailumaat pyrkivät lisäämään matkailutuloja. Vuonna 2010 päivitetyn vuoteen 2020 ulottuvan matkailustrategian mukaan matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli 2,3 % ja matkailutoimialojen 3,8 % vuonna 2007. Matkailutoimialoilta työtä saa yli 5 % työllisestä työvoimasta, eli enemmän kuin 130 000 henkeä.

” Suomalaisten kotimaanmatkailu kattaa edelleen lähes 75 % yöpymisistä majoitusliikkeissä, mutta ulkomaisten yöpyjien määrä nousee huomattavasti nopeammin.” Valtion veroista ja veroluonteista maksuista yli 5 % on peräisin matkailualalta. Suomalaisten kotimaanmatkailu kattaa edelleen lähes 75 % yöpymisistä majoitusliikkeissä, mutta ulkomaisten yöpyjien määrä nousee huomattavasti nopeammin. Turvalliset olot,

avara luonto ja pohjoinen eksotiikka houkuttelevat kyllä turisteja, kunhan palvelutarjonnan tasosta pidetään huolta. Matkailu työllistää ja tuottaa veroeuroja lisää, mutta lähivuosina Suomessa voi muutoin varautua aikaisempaa hitaampaan talouskasvun kauteen.

Onko talletuksesi erääntymässä lähiaikoina? Älä jätä erääntynyttä talletusta pienikorkoiselle käyttö- tai säästötilille! Sijoita pääomaturvatusti • Afrikkaan • Pohjoismaihin • Venäjälle Pyydä meiltä tarjous! Mikkeli, Sari Salinto, puh. 050 422 2914 Pieksämäki, Kirsi Nykänen, puh. 050 422 2984 Savonlinna, Krista-Maria Puhjo, puh. 050 426 3995

– Idylliset rantakohteet Saimaalla hintaluokassa 100 000–150 000 euroa menevät todella mainiosti kaupaksi, toteaa Kiinteistömaailma Savonlinnan toimitusjohtaja Seppo Kairikko. – Tämän kevään ja alkukesän kovin kysyntä koko maakunnassa on keskittynyt kohteisiin, joissa ympärivuotinen vapaa-ajanvietto on rajallista, koska hyvien Saimaan rantatonttien hintataso on 75 000 eurosta ylöspäin ja talviasuttavien huviloiden 200 000 eurosta ylöspäin, Pertti Orava Mikkelin Kiinteistömaailmasta pohtii. – Pieksämäen seudulla kysyntää on lisäksi myös ns. mummonmökeistä ja ei omarantaisista kohteista, ketjun pieksämäkeläinen yrittäjä Jaana Rinta-aho vahvistaa. Koko kolmikko on kiinteistövälitysyrittäjinä uusia, vaikka ovat alalla tai alaan liittyvissä teh-

tävissä jo vuosia toimineet. Ostajat usein Etelä-Suomesta – Vapaa-ajan kohteiden kirjo myös monipuolistuu, toteaa Pertti Orava. Mikkelin seudulla ei ole enää kovin tavatonta, että hankitaan vapaa-ajan kohde esimerkiksi järven rannalla sijaitsevasta rivitalosta. – Homma toimii myös niin päin, että kun Etelä-Suomessa asuvalla on ollut mökki tai vapaaajan asunto tällä seudulla, hankitaan eläkeiän koittaessa myös kaupunkiasunto Mikkelistä, Orava kertoo. – Tämä koskee myös perinteisiä mökkipaikkakuntia Hirvensalmea ja Kangasniemeä. Venäläisten asiakkaiden osuus korostuu Savonlinnassa, jossa on panostettu myös tarvittavaan kielitaitoon ja käydään aktiivisesti muun muassa Pietarin alueella markkinoimassa sopivia kohteita, Seppo Kairikko paljastaa.

– Venäläisasiakkaat etsivät rauhaa sekä turvallisuutta ja ovat nykyisin hyvin hintatietoisia, tuntevat kaava-asiat ja lainsäädännön, mutta ovat myös vapaa-ajan asunnon teknisen varustetason osalta vaativampia kuin kotimaiset ostajat, Kairikko listaa. Hyvistä Saimaan rantatonteista pulaa – Vaikka esimerkiksi Savonlinnan Kiinteistömaailmassa on myynnissä yli sadan vapaa-ajan kohteen tai tontin valikoima, on laadukasta tonttitarjontaa koko alueella liian vähän, kolmikko pohtii. Vakituisten asuntojen ja vapaa-ajan kohteiden välinen ero onkin hämärtymässä. Kaavoittajilta toivotaankin aktiivisuutta ja alueen vahvuuksien ja edellytysten huomioimista ja siksi voi ilolla tervehtiä muun muassa Mikkelin Satamalahden ja Savonlinnan Kirkkolahden tapaisia kaavoitushankkeita.


10

TALOUDENTEKIJÄT

F

TIISTAINA 5.6.2012

Profiili

Maakuntajohtajan vetämä lähialueyhteistyö alkaa sataa maakunnan laariin.

Maakunnan matkailu ja liikeelämä suurimmat voittajat Taloudentekijät Mikkeli Arto Tolvanen, teksti ja kannen kuva

Etelä-Savon maakuntastrategiassa alueen vetovoimatekijöiksi on määritelty Saimaa, Venäjä, sujuva arki ja ympäristö. Nyt yksi menetystekijöistä, Venäjä on realisoitumassa Venäjän presidentti Vladimir Putinin suosiollisella avustuksella todellisuudeksi, kun Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikan aukeamisaikataulu on paalutettu vuoteen 2017. Asiassa tulenkantajana on toiminut ja vahvan työn uuden rajanylityspaikan puolesta tehnyt Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen.

”Parikkalan rajanylityspaikan aukeaminen ei ole rahakysymys.” Matti Viialainen

Pitkään vireillä ollut hanke nostaa Suomen ja Venäjän rajan virallisien rajanylityspaikkojen lukumäärän kymmeneen, ja alkaa purkamaan Nuija- ja Vaalimaan ruuhkautuneita ylityspaikkoja. Eri arvioiden mukaan jo ensimmäisen vuoden ylitysten yhteismäärä tulee lähentelemään puolta miljoonaa ylitystä. – Lisäksi avautuu uusia huikeita mahdollisuuksia matkailulle, kun kahta luonnoltaan täysin ainutlaatuista makean veden allasta, Saimaata ja Laatokkaa, pystytään markkinoimaan yhdessä, Matti Viialainen visioi. – On hyvä muistaa, että rajalta on vain tunnin matka Laatokalle ja Lahdenpohjaan vain 35 kilometriä. Lisäksi uskon vahvasti, että eurooppalainen matkailu generoituu Suomen kautta Venäjälle, koska täällä on tarvittava infra valmiina, Viialainen analysoi. – Junaliikennettä ei kannatta haikailla Parikkalaan, vaan se tullaan hoitamaan Imatran kautta, maakuntajohtaja tietää.

euron investoinnit. 28 kilometrin tieosuuden suunnittelu Syvöorosta Lahdenpohjaan (Ihala-Raivio-väli) valmistuu syksyllä 2012 ja sen rakentamisen kustannusarvio on 12,2 miljoonaa euroa. Lisäksi jo hyvässä rakennusvaudissa on federaatiotason tiehanke, joka yhdistää rajanylityspaikan Venäjän tieverkkoon.

Valtatie Viipuri-Pietaritieltä Lahdenpohjaan valmistuu 2015. Euroopan unionin ENPI-ohjelmasta on jo korvamerkitty noin 50%:n rahoitusosuus edellä mainituista investoinneista ja lopuista huolehtivat Suomen ja Venäjän valtiot. Suomen puolella valtatie 6:lta rajalle johtava tie (n. 6 km) on mitoitettu jo 1990-luvulla toteu-

tetussa remontissa 2 300 auton vuorokausikuormaan eli puoleen miljoonaan ajoneuvoon vuodessa. Mitä Parikkalan rajanylityspaikan aukeaminen merkitsee? Lappeenrannan kaupungin laskelmat osoittavat, että venäläiset ostosmatkailijat ovat kan-

taneet kaupungin liike-elämän kassaan noin 270 miljoonaa euroa vuonna 2011. Se on vastaava määrä kuin noin 70 % koko Osuuskauppa Suur-Savon vuoden myynnistä. – Nyt maakuntakaavassa määritellyt ja Ympäristöministeriön osin ylivetämät maakunnan kauppapaikkasuunnitelmat on syytä laittaa uuden tarkastelun

alle, maakuntajohtaja Viialainen lupaa. Suurien investointien osalta alkaakin olla jo kiire, sillä 2017 on jo viiden vuoden päässä. Matkailun palvelurakenteeseen tarvitaan runsaasti kehitystyötä alueella: uusinvestointeja, kielitaidon kehittämistä, opastuksen kehittämistä… Valtatie 14 liikennejärjestelyt Savonlinnassa valmistuvat parhaaksi lisääntyviin liikennemääriin. Maakunnan investointien rahoitukseen tarvitaan lisäpotkua Valtio panostaa Etelä-Savon maakunnan kehittämiseen vuositasolla noin 200 miljoonaa euroa. – Tänne tarvittaisiin investointien vauhdittamiseksi vielä maakunnan yhteinen rahasto, joka toimisi EU-rahoituksen vastinrahastona eli omarahoitusosuuksien investoinneissa varmistajana. – Maakuntaa pitää kehittää yhdessä ja pystyä viemään isompia kokonaisuuksia pieneksi pirstaloituneiden hankkeiden sijaan, Matti Viialainen painottaa.

”Maakuntaa pitää kehittää yhdessä ja pystyä viemään isompia kokonaisuuksia pieneksi pirstaloituneiden hankkeiden sijaan ” Matti Viialainen

”Matkailun palvelurakenteeseen tarvitaan runsaasti kehitystyötä alueella: uusinvestointeja, kielitaidon kehittämistä, opastuksen kehittämistä… ”

Rahoitus on kunnossa ja tienrakennushankkeet aloitettu – Parikkalan rajanylityspaikan aukeaminen ei ole rahakysymys, Viialainen painottaa. Itse rajanylityspaikan rakennukset ja tekniset laitteet vaativat yhteensä noin 10 miljoonan

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen on tehnyt pitkäjänteistä työtä Parikkalan rajanylityspaikan avaamiseksi.


TIISTAINA 5.6.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Kohti kunnallisvaaleja

11

F

Yrittäjät ja kunnallisjohto rakentamaan tulevaisuutta yhdessä – Nykyinen hallitus haluaa säilyttää kuntapohjaisen järjestelmän Suomessa, mutta nykyisellä kuntamäärällä emme pärjää jatkossa, painotti kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen avauspuheenvuorossaan Suomen Yrittäjien järjestämässä Kunnallisjohdon seminaarissa Jyväskylän Paviljongissa. Jukka Puotila tykitti kokonaisen tunnin ajankohtaisesti terävää stand up -komiikkaa kuntaseminaarissa.

Etelä-Savosta seminaariin osallistui mm. Etelä-Savon yrittäjien puheenjohtaja Heikki Tynkkynen, oik.

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliteemat:

1.

Kunnan päätöksenteon tulee olla yrityslähtöistä.

2.

Kunnassa tulee olla elinkeinopoliittinen ohjelma, joka sisältää palvelustrategian, hankintastrategian ja yritysvaikutusten arvioinnin.

3.

Kunnan liikelaitokset ja yhtiöt eivät saa aiheuttaa markkinahäiriöitä. Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen lupasi, että valtio rientää apuun, jos kunnan poliitikot ja virkamiehet ajavat kunnan totaalisesti kiville ja vararikkoon. Taloudentekijät Jyväskylä Arto Tolvanen, teksti ja kuva

Kuntaministeri painotti yhteisen elinkeinostrategian merkitystä

Kuntajohto ja kuntien tärkeimmät yhteistyökumppaniyritykset kokoontuivat pohtimaan kuntauudistuksen nykytilaa ja kuntien tulevaisuuden kehittämistä yhteiseen kaksipäiväiseen seminaariin Jyväskylään toukokuussa. Etelä-Savon kaupungeista oli edustettuna ainoastaan Mikkeli kuudella edustajalla ja alueen kunnista Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Mäntyharju, Rantasalmi, Ristiina ja Sulkava. Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen esitelmöi seminaarissa Mikkelin mallista yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotossa ja esitteli samalla Mikkelin juuri päivitettyä kaupunki-ilmettä.

Kuntauudistuksen nykytilannetta esitellyt jyväskyläläisministeri Henna Virkkunen painotti kuntien yhdistymiskehityksen yhteydessä yritysten kanssa laadittavien elinkeinostrategioiden merkitystä. – Kuntien yhdistyessä tulee asettaa realistiset tavoitteet, sekä valmistella uudenlainen, uusien resurssien mukainen työnjako. Myös elinkeinopoliittisten painopistealueiden selkeä valinta tuo tehoa yhdentymisprosessin jatkolle, Virkkunen painotti. – Avainkysymykset kuntien osalta tällä hetkellä ovat, kuinka Suomen yhteiskunta selviää vuoden 2020 ja 2030 luvuista? Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä

kestää nuo kohtalon vuosikymmenet, ja kuinka paljon lisää joudumme siirtämään taloudellista taakkaa niin sanotuille pienille ikäluokille tulevaisuuteen, Virkkunen pohti. Kuntien erilaiset toimintamallit myös puntarissa Kuntien valitsemat erilaiset elinkeinostrategiatoimintamallit olivat kuntaseminaarissa esimerkein esittelyssä. Lappeenranta ja Seinäjoki pääsivät esittelyvuoroissaan paistattelemaan vahvassa kasvussa olevien kaupunkien glamourin alla ja Kajaani vastaavasti toimi esimerkkinä kuntien ja kaupunkien tiiviistä maakunnallisesta yhteistyöstä, ilman suuria kuntaliitoksia. Kuntien henkilökunnan eläköityminen ratkaisee osan yhdis-

”Kuntien henkilökunnan eläköityminen ratkaisee osan yhdistyvien kuntien henkilöstön vähentämistarpeesta.”

tyvien kuntien henkilöstön vähentämistarpeesta, mutta liitosvaiheen viiden vuoden työpaikkabetonointiin ei oltu tyytyväisiä. Eräs seminaariedustaja tiedustelikin kuntaministeri Virkkuselta, huolehtiiko valtio kansalaisista, jos kunnan poliitikot ja virkamiehet ajavat jääräpäisesti kunnan totaalisesti kiville ja vararikkoon? Ministeri lupasi valtion rientävän myös siinä tilanteessa apuun.

Kunnat lupasivat olla yrittäjien tukena Seminaarissa kuntapäättäjät ja yrittäjät olivat häkellyttävän yksimielisiä siitä, että menestyäkseen kunnat tarvitsevat pk-yrityksiä. Jopa niin yksimielisiä, että Kuntaliiton varatoimitusjohtaja, juvalaislähtöinen Timo Kietäväinen leikkisästi kertoi, että Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien välinen fuusiosopimusteksti olisi helppo laatia. Myös palvelurakennekehityksestä ja kuntien ostopalvelujen uudelleen järjestämisestä ja palvelusetelien tehokkaasta käyttöönotosta vallitsi yhteneväinen näkemys. Kuntien uusi elinkeinopolitiikka on mitä suurimmassa määrin elinvoimapolitiikkaa.

Eteläsavolaiset ja Jukka Puotila myös omissa elementeissään Eteläsavolainen kunnallisjohto ja yrittäjäjärjestöjen edustajat pitivät seminaarin aikana myös yhteisen tilaisuuden, jossa keskusteltiin ajankohtaisista asioista Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtajan Heikki Tynkkysen johdolla. Mikkelin seudun yrittäjien puheenjohtaja Niina Rasola esitteli samalla Mikkelin kaupungin uuden markkinoinnillisen kaupunki-ilmeen. Seminaariin osallistujien ilmeen varsinaisesti messingille veti illan viihdyttäjäksi kutsuttu Jukka Puotila, joka tykitti kokonaisen tunnin ajankohtaisesti terävää stand up -komiikkaa suoraan kuntaseminaarilaisten nauruhermoihin.


12

TALOUDENTEKIJÄT

F

TIISTAINA 5.6.2012

TT Testaa

Teknologia edellä passeliksi yritysaut

Miellyttävä DSG-vaihteisto, sekä innovatiivisen teknologian tuomat huomattavat käyttöedut tekevät Passatista halutun kumppanin yritysautoluokkaan.

Taloudentekijät Arto Tolvanen, teksti ja kuvat

VW Passatin nyt jo seitsemännen sukupolven malliversio on saatavilla bensa-, diesel-, maakaasu- ja multifuel-versiona, joka Passatin tapauksessa tarkoittaa E85-etanolia. VAG-konsernin Passatin saa nyt myös uutena 4-vetoisena Alltrackversiona. Muunneltavuus ja ajomukavuus ovat kasvaneet vuosien varrella, mutta huomattava on myös turvallisuuden roima kehitys.

”Kuljettajaa avustavia ja turvallisuutta lisääviä järjestelmiä on peräti 19 erilaista. VW puhuukin mieluummin henkilökohtaisista avustajista.”

Passatin käyttäytyminen ääritilanteissa on todella rauhallista. Miellyttävä DSG-vaihteisto, sekä innovatiivisen teknologian tuomat huomattavat käyttöedut tekevät Passatista halutun kumppanin yritysautoluokkaan. Kun koeajoautona olleen Variant-version tavaratila on vielä jättimäistä kokoluokkaa (603–1731 litraa), ovat perustelut tämän, alun perin jo 1973 markkinoille tulleen ja pasaatituulen mukaan nimetyn, pitkäkestoisen automallin valinnalle lähes vertaansa vailla. Turvallisuus ennen kaikkea Jo tutustuttaessa auton varusteisiin, on helppo havaita, että turvallisuus on aihe, johon VAG-konserni on panostanut Passatin kehitystyössä. Kuljettajaa avustavia ja turvallisuutta lisääviä järjestelmiä on peräti 19 erilaista. VW puhuukin mieluummin henkilökohtaisista avustajista. Moni niistä kuuluu myös vakiovarusteisiin Comfortline-varustelusta lähtien. Vali-

koimaan kuuluvat mm. kuljettajan väsymyksen tunnistus, kaistanpito avustin, hätäjarrutoiminto, liikennemerkkien tunnistus, kaukovaloautomatiikka ja pysäköintiavustin. Turvavarusteista Front Assist -järjestelmä nousee muiden yläpuolelle. Järjestelmä perustuu auton edessä olevaan tutkaan. Vakionopeussäätimen ollessa päällä auto mukauttaa nopeuden edellä olevan auton vauhtiin. Ongelmatilanteessa järjestelmä varoittaa ja jopa pysäyttää auton ennen mahdollista törmäystä. Aktiivisesti toimiva teknologia on tuotu myös innovatiivisesti toimiviin ja olosuhteisiin mukautuviin ajovalojärjestelmiin sekä oppivaan DSG-vaihteistoon. Passatin kolme valinnaista varustepakettitasoa ovat Comfotline, Trendline ja, kuten koeajoautossa, Highline.

Volkswagen Passat Variant 2,0 TDI Blue Motion DSG Highline „„ Moottori: 4-sylinterinen diesel, 4 venttiiliä / sylinteri „„ kuutiotilavuus: 1968 cm2 „„ käyttövoima: diesel „„ teho: 103 kW (140 hv) „„ vääntö: 320 Nm „„ kiihtyvyys 0–100 km/h: 9,8 s „„ CO2-päästö: 135 g/km3 (16” vanteilla) „„ Vaihteisto: 6-portainen DSG-automaatti „„ Mitat: (pituus/leveys/korkeus) 4771/1820/1516

Monipuolinen valikoima innovatiivisia voimalähteitä Passat eroaa kilpailijoistaan monipuolisemman käyttövoimavalikoimansa ansiosta. Polttoainevaihtoehdot korostavat ekologisuutta ja antavat omistajalleen huomattavia käyttöetuja. Tosin maakuntakaupungeissa biopolttoaineiden tankkauspaikat ovat helppo laskea vielä yhden käden sormin.

”Polttoainevaihtoehdot korostavat ekologisuutta.” Bensiinimoottoriksi on valittavissa neljä moottorivaihtoehtoa: 1.4 TSI 90 kW (122 hv), 1.8 TSI 118 kW (160 hv), 2.0 TSI 155 kW(210 hv) sekä 3.6 V6 FSI 220 kW (300 hv). Dieselvaihtoehtoja on vastaavasti kolme: 1.6 TDI 77 kW (105 hv), 2.0 TDI 103 kW (140 hv) ja 125 kW (170 hv). Näiden lisäksi moottorivalikoimaan kuuluu maakaasukäyttöinen EcoFuel 1.4 TSI 110 kW (150 hv) ja maksimissaan 85-prosenttista etanolia käyttävä MultiFuel 1.4 TSI 118 kW (160 hv). Moottoreihin kehitetty Blue Motion Technology pitää sisällään mm. Start-Stop-toiminnon, vaihto-opastimen ja mm. jarrutusenergian talteenoton, jossa moottorijarrutuksen aikana vapautuva energia muutetaan sähköksi ja syötetään akkuun. Kiihdytyksen aikana tätä energiaa voidaan vastaavasti antaa sähkölaitteille. Kulkee kuin juna, mutta täsmällisemmin Suomen alkukesän uraisista maanteistä ja koeajoauton 19” renkaista huolimatta Passat kulkee kuin juna. Auto ei vetele urissakaan ja onnistuneen tasapainoiset ja hyvän tuntuman jarrut täydentävät ajonautintoa. Koeajoauto oli varustettu myös DSG-vaihteistolla, johon on helppo ihastua. Vaihdot tapahtuvat huomaamattomasti ja nopeasti. DSG:n kanssa synkronoitu Start-Stop-toiminto on lajissaan miellyttävin käyttää. Auton hallintalaitteiden sijoittelu on kaikin puolin mutkatonta ja käytännöllistä. VAG-konsernin oma keskikonsoliin integroitu navigaattori vie perille varmuudella ja keskellä mittaristoa oleva ajotietokone on nyt entistä monipuolisempi ja helpompi käyttää.

Kaapelikatu, Mikkeli Automyynti: Puh. 0440 320 151 ma-pe 8.30–17, la 10–14

Mertajärventie 3, Savonlinna vaihde (015) 518 40, Automyynti: 0440 518 460 ma-pe 8.30–17


TIISTAINA 5.6.2012

TALOUDENTEKIJÄT

13

G Pilvipalvelujen kysyntä kasvaa kohisten Viestintäteknologia

oksi Taloudentekijöiden testiryhmän arvio (1–5) Turvallisuus: 4,8 Käyttäytyy todella rauhallisesti myös ääritilanteissa, kuten väistöliikkeissä. Lisävarusteina saatavilla vielä runsaasti turvallisuutta lisäävää teknologiaa. EURONAPC-törmäystestissä viisi tähteä. Kuljettajan vireystilan valvonta on vakiona Comfortline-varustelusta alkaen. Ajomiellyttävyys: 4,7 Ajomukavuus ja -vakaus erinomaiset. Jousitus nielee syheröt ja kori ei kallistele tai heilu ajossa. Koeajoauton 19” pyörät vain paransivat kokonaisuutta. Ulkonäkö: 4,6 Passat Varinat on ulkonäoltään todella hillitty. Sisätiloissa korostuu muunneltavuus ja käytännöllisyys. Polttoaineen kulutus: 4,6 Kulutus on pieni, mutta luokassa

on myös kilpailu kovaa. Valmistuslaatu: 4,5 Viimeistely laadukasta ja etenkin tekninen laatu vakuuttaa. Luotettavuusraporteissa Passat menestyy keskitasoa paremmin, vaikka sillä ajetaan enemmän.

Blue Lake Communications Oy, entinen Savonlinnan puhelin, lähti laajentamaan liiketoimintaansa puolenkymmentä vuotta sitten uuden toimitusjohtajan Martti Volotisen johdolla.

Suorituskyky: 4,6 Kaksilitrainen diesel kuljettaa Passatia kepeästi. Kaksoiskytkinvaihteisto (DSG) vaihtaa nopeasti ja osaa käyttää hyödyksi moottorin täyteläistä vääntöä. Ohituskiihtyvyys on ripeämpi kuin teholukemasta voisi olettaa. Vertailupisteet: 4,63 VW Passat on monipuolinen ja käytökseltään erittäin sivistynyt yritysauto, hintataso etenkin runsaasti varusteltuna nousee vertailuryhmän puoliväliin yläpuolelle.

Pilvipalvelu

Loppuun asti hiottu DSG Direct Sift Gearbox eli tuttavallisemmin DSG on VW:n kehittämä suorakytkentävaihteisto, jossa ei perinteisen automaattilaatikon tapaan ole nestekytkintä, vaan mekaaninen kytkin. 6-lovisessa, älykkäällä ohjauksella varustetussa vaihdelaatikossa välityssuhteet on optimoitu kulutuksen, päästöjen ja ajotilanteen mukaan. DSG-vaihteistossa vaihteet vaihtuvat erillisiä kytkin- ja pääakselipareja hyväksi käyttäen. Toisen akseliparin välittäessä voimaa eteenpäin toinen akselipari on irtikytkettynä, mutta vaihde valmiiksi valittuna. Vaihtamishetkellä vetävän akseliparin kytkin vapautetaan ja toisen akseliparin kytkin vastaavasti lukitaan. Mekaanisen kytkimen ansiosta DSG-vaihteisto on erittäin nopea vaihtaa ja siinä on hämmästyttävän pienet kitkahäviöt, mikä mahdollistaa manuaalista vaihteistoa pienemmän polttoaineen

kulutuksen ja pakokaasupäästöt. DSG-vaihteistossa vaihtaminen tapahtuu silmänräpäyksessä, vedon katkeamatta, ja valittuna on älykkään ohjauksen ansiosta aina ajotilanteeseen optimoitu, oikea vaihde. Vaihtamisohjelma on myös oppiva, eli kuljettajan ajotyyliin sopeutuva vaihtaminen tallentuu muistiin ja säätää automaattisesti käytettävää vaihtamisohjelmaa. DSG-vaihteistossa on myös Sport-asento, joka käyttää urheilullisempaa vaihtamisohjelmaa. Samoin vaihteenvalitsimet saa halutessaan ohjauspyörään. VW on saanut hiottua DSG:stä vuosien varrella todella miellyttävän ja toimivan kokonaisuuden. Paljon ajaville yritysauton käyttäjille DSG tarjoaa todella miellyttävää ajomukavuutta. Haitaksi ei ole polttoainekuluissa säästyneet eurotkaan.

BlackBerry - Cubiolta BlackBerry on paljon muuta kuin pelkkä puhelin. BlackBerry on vahvaa tietoturvaa, erinomaisia viestintäominaisuuksia, ja laitekannan hallintaa. Kaikki yritykselle tärkeä mobiili informaatio kuten esimerkiksi sähköpostit liitteineen kulkevat turvallisesti ja tehokkaasti. Yritys voi etäasentaa ohjelmistoja, säädellä laitteiden toiminnallisuuksia, paikantaa, lukita ja tyhjentää kadonneen älypuhelimen. Tarvittaessa puhelin muistikortteineen voidaan jakaa virtuaalisesti kahtia, niin että käyttäjän oma sisältö ja yrityksen arvokas data eivät pääse sekoittumaan. BlackBerry voidaan integroida yrityksen ICT-järjestelmiin saumattomasti. Kaikki tämä kuuluu automaattisesti Cubion BlackBerry palveluiden ja tuotteiden ominaisuuksiin. Monissa yrityksissä on viime aikoina alettu kiinnittämään huo-

miota tietoturvaan, mobiililaitekannan hallittavuuteen, ja yleisemmin koko mobiiliteknologian mahdollisuuksiin lisätä tuottavuutta. Näissä asioissa BlackBerry on kilpailijoitaan edellä. Työntekijät vaativat enemmän työnantajansa tarjoamilta laitteita ja tarvitaan siis vaihtoehtoja. Cubio on kehittyvä palveluntarjoaja ja operaattori. Cubion vahvuuksia ovat erittäin edulliset ulkomaanpuhelut sekä joustavat vaihderatkaisut. Yhdistämällä nämä palvelut BlackBerry-palveluihin ja -laitteisiin Cubio pystyy räätälöimään erilaisille ja erikokoisille yrityksille juuri heidän tarpeitaan vastaavia ratkaisukokonaisuuksia. Lisätietoa: Veli-Matti Ahonen BlackBerry aluemyyntipäällikkö p. 046 8131 333

BLC yhdisti asiakaspalvelunsa saman katon alle Savonlinnassa. Anna Tolvanen ja Ville Ahokas esittelevät BLC Centerin avajaisviikolla teknisiä apuvälineitä, jotka helpottavat myös yrittäjien arkea. Valittua kasvustrategiaa toteutettiin synergisin yritysostoin ja laajentamalla osaamista mm. turvaratkaisuihin. Eräs konserniyrityksistä, Protie Oy, keskittyy yritysten IT-palveluihin. Se on kasvanut kannattavasti ja hankkinut asiakkaikseen pienten ja keskisuurten yritysten lisäksi valtakunnan eturivin yrityksiä. – Kannamme täyden vastuun asiakkaan IT-ympäristöstä tai sen osista kiinteään kuukausihintaan, BLC Protien myynti- ja markkinointijohtaja Sami Solala kiteyttää. 24/7-ylläpitopalvelut ovat arkipäivää – Tiimimme valvoo asiakkaan ITympäristön toimintaa ja varmistaa, ettei vikatilanteita pääse syntymään keväällä lanseeraamiem-

”Protie pitää EteläSavoa strategisesti tärkeänä alueena ja on perustanut Savonlinnaan paikallisen asiantuntijatiimin, joka toimii saumattomasti yhdessä ProDeskin kanssa. ”

me uusien palvelujen avulla. Sign In -palvelu soveltuu yrityksille, jotka haluavat ulkoistaa IT-kokonaisuuksiaan, sekä yrityksille, jotka haluavat omalle ITtuelleen apuvoimia. Lounge 24/7 on taas ratkaisu yrityksille, jotka eivät halua investoida omaan pal-

velimeen tai fyysiseen palvelintilaan, ja niille, joiden palvelimien keskeytyksetön toiminta on tärkeää. – Myös pilvipalveluratkaisumme ovat herättäneet suurta kiinnostusta tänä vuonna, Solala kertoo. On arvioitu, että neljän vuoden sisällä jo 43% yrityksistä olisi siirtynyt suurimmilta osin pilvipalveluihin. – Kokemuksemme mukaan PK-yrityksissä kaivataan erityisesti luotettavaa ja osaavaa kumppania IT-asioissa, Solala analysoi. Valtakunnallinen ja kansainvälinen, mutta silti eteläsavolainen Solalan mukaan Protie pitää Etelä-Savoa strategisesti tärkeänä alueena ja on perustanut Savon-

„„ Tarkoittaa yksinkertaisimmillaan internetissä jaettavia tiedostoja ja tiedon varastointia ulkopuolisen omistamalle palvelimelle. „„ Työskentely ei tapahdu enää omalla koneella, vaan pilvessä, josta löytyvät kaikki tiedostot ja esimerkiksi toimisto-ohjelmat. „„ Mahdollistaa sen, että esimerkiksi kaikki työntekijät pääsevät internet-selaimen avulla käsiksi niihin dokumentteihin, joihin heillä on oikeudet, missä ja milloin tahansa.

linnaan paikallisen asiantuntijatiimin, joka toimii saumattomasti yhdessä ProDeskin kanssa. Lisäksi Savonlinnassa on ammattitaitoinen myyntitiimi ja yksi Protien konesaleista. – Voidaankin perustellusti sanoa, että Protie on paikallinen toimija Etelä-Savossa, Solala painottaa. – Tulevia IT-alan ammattilaisia valmistuu nykyään runsaasti Suomen eri oppilaitoksista, mutta totta on se, että valmista osaamista ja kokemusta ei ole vielä liikaa markkinoilla. Olemmekin käynnistäneet oman Protie Akatemian, jolla koulutamme tulevaisuuden kielitaitoisia osaajia alalle. Monilla asiakkailla on jo toimintoja myös Venäjällä. – Tämän vuoksi meillä on muutama venäjänkielen taitajia.

Viestintäteknologia yrittäjän arjen apulaisena Yrittäjän arki on monien lankojen käsissä pitämistä. Varsinkin aloittelevalla yrittäjällä riittää työtä suunnitelmien ja laskelmien tekemisessä, toimintatapojen luomisessa sekä verkostoitumisessa. Samalla tulisi keskittyä jo varsinaisen liiketoiminnan pyörittämiseen. Työelämän muuttuneet toimintatavat ja työympäristöt ovat entistä moniulotteisempia ja nopeatempoisempia. Järkevillä työvälineillä ja palveluntarjoajan valinnalla yrittäjän langat pysyvät käsissä. Samalla säästyy aikaa ja rahaa suunnattavaksi yrityksen kannalta olennaisiin toimiin. Elisan alue- ja yrittäjämyynnin johtaja Jorma Pirilä listaa yrittäjän perustyövälineet: puhelin, tietokone, sähköposti ja kalenteri. Elisa on paketoinut nämä perusratkaisut ja niihin yhdistettävät lisäpalvelut siten, että yrittäjä voi valita itselleen sopivan ko-

konaisuuden etukäteen tiedossa olevalla kuukausihinnalla. – Esimerkiksi Toimisto 365 -palvelumme sisältää perinteiset sähköposti- ja kalenteripalvelut sekä Microsoftin office-ohjelmat, joita toimistoympäristössä tarvitaan, Pirilä kertoo. Toimisto 365, kuten useat muutkin Elisan palvelut, aktivoidaan yrittäjän käyttöön netissä. Näiden verkon kautta käytettävien pilvipalveluiden etuna on helppo saatavuus: tiedostoja ja ohjelmia voi käyttää työvälineestä ja paikasta riippumatta. Käyttöönotto on helppoa, eikä ylläpitoon tarvita yrityksessä erillistä henkilöä. Toimisto kulkee vaikka taskussa Elisa on pyrkinyt kehittämään yrittäjän avuksi ratkaisuja, joilla selvitä liikkuvuutta ja nopea-

tempoisuutta vaativassa arjessa. Aikaa voi säästää vaikkapa pienyrittäjille sopivan Bringiovideoneuvottelupalvelun avulla, kun tapaamiseen ei ole välttämätöntä matkustaa paikan päälle, mutta halutaan työstää dokumentteja. Toimiston saa tarvittaessa myös kulkemaan mukana, kun käytössä on älypuhelin, kannettava tai tablet-tietokone ja mobiilidatayhteys. Näin esimerkiksi asiakaskäynneillä pääsee käsiksi kaikkiin tarvittaviin ohjelmiin ja tiedostoihin. Perustyövälineiden lisäksi Elisan valikoimissa on muita käteviä markkinointia ja asiakasvuorovaikutusta helpottavia ratkaisuja. Pirilä nostaa esimerkiksi Viestitin-palvelun, jolla yritykset voivat tavoittaa alueella asuvat markkinointiluvan antaneet henkilöt suoraan tekstiviestillä

ja houkutella heitä myymälään tai ravintolaan alennuksilla tai muilla eduilla. Toinen työtä helpottava, nykyään jo lähes välttämätön työväline yrittäjälle on maksuliikennettä nopeuttava maksupäätelaite. – Tänä päivänä ihmiset haluavat maksaa pääsääntöisesti kortilla. Pienyrittäjällä tämä maksupääte voi kulkea mukana, jolloin korttimaksun voi ottaa kätevästi myös asiakkaan luona, Pirilä vinkkaa. Tutustu etuihin! Tutustu järjestöetuihisi osoitteessa www.elisa.fi/yrittajille tai ota yhteys paikalliseen yrittäjäpalvelupisteeseen. Paikallinen palvelupiste: Ville Rantala p. 050 506 7728 tai ville.rantala@elisa.fi


14

TALOUDENTEKIJÄT

TIISTAINA 5.6.2012

H Saimaa Summit laajenee torille ja useammalle päivälle

Nimityksiä „„ „„ „„ „„ „„ „„

Mikko Makkonen Asiakaspäällikkö, Fennia Savonlinna 4.6.2012 alkaen 29-vuotias Savonlinnalainen paluumuuttaja. Perheeseen kuuluu vaimo ja 2-vuotias tytär. Vapaa-ajalla viettää aikaa perheen parissa sekä harrastamalla eri urheilulajeja. Työskenteli aiemmin useamman vuoden huonekalualalla ja koki, että nyt oli sopiva hetki saada työelämään uusia haasteita.

Teemoina Venäjä, uusiutuva metsäteollisuus, työurat ja Itä-Suomen tulevaisuus. Kesäfoorumi Saimaa Summit käynnistyy Savonlinnasalissa 2.8.2102 “Venäjä nyt ja huomenna”-teemalla. Tilaisuudessa on mahdollista keskustella Venäjä-yhteistyön mahdollisuuksista ja haasteista eri elinkeinoille. Mukana keskustelussa ovat panelisteina mm. kansanedustaja Jouni Backman, ex-pääministeri, kansanedustaja Mari Kiviniemi, Venäjän Federaation liittoneuvoston Sergei Katanandov, sekä Venäjän yrittäjäjärjestön, Opora Rossiin varapresidentti Dimitri Ivanov. Seminaarin puheenjohtajana toimii Jarkko Wuorinen.

Aluejohtaja Harri Jääskeläinen ja markkinointijohtaja Arto Kämppi uskovat henkilökohtaisen palveluun.

Yrittämisen ymmärrys ja luottamus keskeistä yritysten vakuutuspalveluissa.

Pk-yrityksillä haasteita henkilövakuuttamisessa ja rahoituksessa Taloudentekijät Jyväskylä Arto Tolvanen, teksti ja kuva

– PK-yritysten suurin ja huonoimmin hallittu riski on yrittäjän vakava sairastuminen tai loukkaantuminen, aluejohtaja Harri Jääskeläinen Fennian Jyväskylän konttorista tietää. Yritysten laitteet ja kiinteä omaisuus, jopa immateriaalioikeudet ovat usein paremmin vakuutettuja kuin yrittäjä itse. Yrittäjien henkilövakuuttaminen ja eläketurva ovat kehittyneet hitasti. Myös PK-yritysten rahoitus on muuttunut viime aikoina haastavammaksi. Suhdannelaina räätälöity menestyksen ja tuotteiden ja palvelujen rajoitukseen Tämän vuoden alusta yrittäjillä, jotka ovat se-

kä Suomen Yrittäjien jäseniä että Fennian asiakkaita, on ollut mahdollisuus hakea Fenniasta suhdannelainaa. – Lainaa ei ole tarkoitettu vanhojen lainojen tai muiden vastuiden maksamiseen, vaan se auttaa yrityksiä tuomaan markkinoille uusia tuotteita ja palveluja, aluejohtaja Jääskeläinen opastaa. 
 Suhdannelainaa hakevalla yrittäjällä ei saa olla maksuhäiriöitä, ei edes erääntynyttä vakuutusmaksua, vuoteen. Lisäksi yrityksen Rating Alfan on oltava vähintään A+. Suhdannelaina ero pankkilainaan on siinä, että se myönnetään puoleksi vuodeksi ja se maksetaan takaisin kerralla, eikä siihen tarvitse vakuutta. Nykyisessä markkinatilanteessa tämä on merkittävä etu. Lainaa haetaan suoraan Fennian asiakasrahoituksesta ja sen määrä voi vaihdella 5 000 aina 40 000 euroon.

– Haluamme auttaa ja kannustaa yrityksiä menestymään etenkin vaikeina aikoina. Olemme eläneet yhdessä asiakkaiden kanssa monet erilaiset tilanteet ja suhdanteet, Jääskeläinen toteaa. – Olemme myös nähneet lukuisia menestystarinoita, joihin kukaan ei ole aluksi uskonut. Olemme varmoja, että yhteistyöllä pääsemme hyviin tuloksiin, Jääskeläinen pohtii. 
 Varainhoitopalvelut myös kysyttyjä – Haluamme olla mukana rahoittamassa asiakkaittemme liiketoimintaa ja olla jakamassa riskiä, Jääskeläinen painottaa. – Meidät tunnetaan yrittäjä-palkinnosta ja PK-yritysten vakuutusosaamisesta. On hyvä muistaa, että meillä on myös kattava tuotteisto varainhoitopalveluja, Jääskeläinen toteaa.

ENSIMMÄINEN ASKEL HYVINVOINTIIN! 1askel-hyvinjaksojen tavoitteena on motivoida osallistujaa pysyvään elämäntapa muutokseen ja tukea tätä kautta elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä. Jakson aikana osallistujille tehdään terveyskuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan yksilöllisesti ja liikutaan. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointijaksot ovat sisällöltään kohdistettuja tiettyihin teemoihin.

Kruunupuisto toteuttaa 1askel ryhmiä painonhallintaan ja liikkumattomille aikuisille! Milloin ja miten hakeudutaan?

1askel-hyvinvointijaksoille haku alkaa 1.5.2012. Haku tapahtuu Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n kautta. Hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.pht.fi

Kustannukset

1askel-hyvinvointijaksot ovat tuettuja jaksoja, joille osallistuva maksaa kiinteän omavastuuosuuden 30 €/vrk/hlö. Osallistujat huolehtivat ja maksavat itse matkat kohteisiin. Matkakuluihin ei ole mahdollista saada tukea PHT:stä. Jakso sisältää monipuolisen, ohjatun ja motivoivan ohjelman sekä majoituksen 1hh täysihoidolla.

Hyvinvointijaksojen ajankohdat: PAINONHALLINTA 5. – 10.8.2012 19. – 24.8.2012 9. – 14.9.2012 16. – 21.9.2012 23. – 28.9.2012 30.9. – 5.10.2012 7. – 12.10.2012 14. – 19.10.2012 9. – 14.12.2012

seurantajakso seurantajakso seurantajakso seurantajakso seurantajakso seurantajakso seurantajakso seurantajakso seurantajakso

14. – 16.12.2012 25. – 27.1.2013 15. – 17.2.2013 22. – 24.2.2013 1. – 3.3.2013 8. – 10.3.2013 15. – 17.3.2013 22. – 24.3.2013 7. – 9.6.2013

LIIKKUMATTOMAT 12. – 17.8.2012 26. – 31.8.2012 21. – 26.10.2012 28.10. – 2.11.2012 11. – 16.11.2012

seurantajakso seurantajakso seurantajakso seurantajakso seurantajakso

18. – 20.1.2013 1. – 3.2.2013 5. – 7.4.2013 26. – 28.4.2013 10. – 12.5.2013

Lisätiedot: Markkinointipäällikkö Birgitta Ojasalo, puh. 050 468 8421 Asiakassihteerit Leena Nykänen ja Eija Herttuainen, puh. 040 6846 486 etunimi.sukunimi@kruunupuisto.fi

Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130, myyntipalvelu@kruunupuisto.fi www.kruunupuisto.fi

Summit 2012 jalkautuu Savonlinnan torille, jossa keskustellaan Itä-Suomen tulevaisuudesta. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsenet Päivi Lipposen ja Oras Tynkkysen johdolla sekä talousvaliokunnan edustajat Mauri Pekkarisen johdolla, haastaa yleisön kanssa keskustelemaan Itä-Savo-lehden päätoimittaja Tuomo Yli-Huttula. Eurooppa-tuulahduksen keskusteluun tuo Riikka Manner. Metsäteollisuuden mahdollisuuksista työuriin Perjantaina metsäteollisuuden ajankohtaisista teemoista keskustelevat Summitissa Savonlinnan seudun kuntayhtymän teknologiajohtajan Lasse Pulkkisen johdolla mm. Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen, Wetend:in toimitusjohtaja Jouni Matula, Pietarin polyteknisen yliopiston vararehtori Sergey Alexandrov ja Andritzin senior vice president Harri Qvintus. Toimitusjoh-

Saimaa Summit järjestetään Savonlinnasalissa 2.8. alkaen. taja Timo Saarelainen esittelee case-esimerkkinä Savonlinnaan etabloitumassa olevan Green Fuel Nordicin bioetanolitehtaan mahdollisuuksia. Perjantai-iltapäivällä hyvinvoinnin ja työurien yhteensovittamista pohtivat toimitusjohtaja Jarkko Wuorisen johdolla mm. entinen sosiaali- ja terveysministeri, valiokunnan puheenjohtaja Juha Rehula, Mainio Vireen toimitusjohtaja Kristiina Hautakangas, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri, Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Olli Luukkainen ja Eläke-Fennian työkyvyttömyysriskinhallintapäällikkö, tohtori Laura Saurama. Molempien seminaaripäivien päätteeksi vierailla on mahdollisuus osallistua yhteiselle Saimaa-risteilylle sekä nauttia torstaina ainutlaatuisesta Olavinlinna-illasta Peter Grimes -oopperan tunnelmissa. Lisätietoja tapahtumasta: www.saimaasummit.fi


TIISTAINA 5.6.2012

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen 0500 151 164 heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi

TALOUDENTEKIJÄT

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinen 0500 651 311 mirja.hamalainen@yrittajat.fi

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2012

15

Järjestöassistentti Mirja Hytönen 0500 651 312 mirja.hytonen@yrittajat.fi

Alueelliset jäsenedut

Enonkosken Yrittäjät puheenjohtaja Kirsti Eronen p. 0500 254 681 enonkosken@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/enonkoski

Kerimäen Yrittäjät puheenjohtaja Jukka Suomalainen p. 050 563 9235 kerimaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kerimaki

Rantasalmen Yrittäjät puheenjohtaja Esko Myllys p. 040 057 1900 rantasalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/rantasalmi

Heinäveden Yrittäjät puheenjohtaja Tuomo Koponen p. 0400 372 017 heinaveden@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/heinavesi

Mikkelin Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 mikkelin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mikkeli

Ristiinan Yrittäjät puheenjohtaja Hannu Kortelainen p. 045 675 8443 ristiinan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/ristiina

Hirvensalmen Yrittäjät puheenjohtaja Tuija Tanttu p. 050 591 4487 hirvensalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/hirvensalmi

Mäntyharjun Yrittäjät puheenjohtaja Teemu Punavaara p. 040 572 7986 mantyharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mantyharju

Savonlinnan Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Pasi Pekkonen p. 050 546 6940 savonlinnanseudun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonlinna

Joroisten Yrittäjät puheenjohtaja Jarkko Hirvonen p. 0400 620 984 joroisten@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/helsinki

Pertunmaan Yrittäjät puheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 302 pertunmaan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pertunmaa

Savonrannan Yrittäjät puheenjohtaja Juha Voutilainen p. 040 768 2560 savonrannan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonranta

Juvan Yrittäjät puheenjohtaja Riitta Rimmi p. 040 772 8832 juvan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/juva

Pieksämäen Yrittäjät puheenjohtaja Pauli Hellberg p. 0500 653 215 pieksamaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pieksamaki

Sulkavan Yrittäjät puheenjohtaja Mika Vihavainen p. 040 844 7032 sulkavan@yrittajat.fi

Jäppilän Yrittäjät puheenjohtaja Sirpa Ylönen p. 040 510 6022 jappilan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/jappila

Punkaharjun Yrittäjät puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 punkaharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/punkaharju

Kangasniemen Yrittäjät puheenjohtaja Matti Tulla p. 0400 655 692 kangasniemen@yrittajat.fi www.kangasniemenyrittajat.info

Puumalan Yrittäjät puheenjohtaja Jaakko Kuntonen p. 040 522 5635 puumalan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/puumala

Katso jäsenedut kotisivuiltamme www.yrittajat.fi/etelasavo

Taloudentekijät-lehti ilmestyy 2012 Lehti: 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012

Teema: Hyvinvointi Asuminen Matkailu Koulutus Raha ja talous Teknologia

taloudentekijat.fi

Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi puh. 044 794 5695

Omistajanvaihdokset Raija Kallioinen raija.kallioinen@miset.fi puh. 040 129 4163

Tapahtumakalenteri:

Katso tarkemmat tiedot netistä: www.yrittajat.fi/etelasavo

Paikallisyhdistykset Heinäveden Yrittäjät 14.6. Kesäheinätapahtuma 27.7. Kirkastusjuhlat 25.8. Heinäveden vauhtiajot Hirvensalmen Yrittäjät 27.8. Venetsialaiset

Taloudentekijät on verkossa!

Ilmestyy: 14.2.2012 13.4.2012 5.6.2012 12.9.2012 30.10.2012 11.12.2012

Tarjousasiamies

16.6. Kesäkarkelot ja Tuohityön SM-kilpailut

Puumalan Yrittäjät 9.6. Kevätkokous

Jäppilän Yrittäjät 20.7. Kesäpäivät Jäppilässä 21.7. Kesäteatteri Akkaralli ensi-ilta, esitykset 29.7. , 1.8., 3.8., 5.8. 1.9. Suihkolan mökkitapahtuma

Rantasalmen Yrittäjät 6.6. Julkinen hankinta: Uhasta Mahdollisuudeksi paikalliselle yritystoiminnalle 3. -5.8. Lipposmarkkinat

Kangasniemen Yrittäjät 16.6. Kesän avaustapahtuma

Joroisten Yrittäjät 6.6. Julkinen hankinta: Uhasta mahdollisuudeksi paikalliselle yritystoiminnalle Juvan Yrittäjät 6.6. Julkinen hankinta: Uhasta Mahdollisuudeksi paikalliselle yritystoiminnalle 15.6. JuvaPark

Mikkelin Seudun Yrittäjät 15.6. Pikkujuhannus Pertunmaan Yrittäjät 30.6. Pertun päivät

Savonlinnan Seudun Yrittäjät 3.8. Kauppalaivaristeily

Etelä-Savon Yrittäjät 9.6. Nuorten Yrittäjien kesän avaus 14.6. Teknologiateollisuus NYT -seminaari 29.8. Hallituksen kokous 5.9. Yrittäjän päivä

Alueelliset neuvontapalvelut LAKIASIAT Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti Oy Asianajaja OTL Matti Kunnas ma-pe puh. (015) 365 333 tai 0440 656 135 asianajokunnas@ asianajokunnas.fi

YRITYSVEROTUS Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu ma-pe puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 arto.tiensuu@ asianajotoimisto.inet.fi

Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen ma-pe puh. (015) 321 540 tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Antti tuula@suhonen.info

Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen Ky Asianajaja, laamanni Jukka Huiskonen ma�pe puh. (015) 338 600 tai 0440 338 600 asianajotoimisto.huiskonen@surffi.fi

Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT pe 9�14 puh. (015) 337 0211 sinikka.hiidenmaa@ mikkelintilitoimisto.fi

KUNTOUTUKSEN

edelläkävijä Kelan rahoittamaa kuntoutusta Kruunupuistossa työikäisille Kruunupuistolla on yli 40 vuoden kokemus kuntotuspalveluiden tuottamisesta ja yli 100 -vuoden kokemus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Toteutamme kuntoutusta paitsi pitkällä kokemuksella ennenkaikkea suurella sydämellä.

Tules- kuntoutuskursseja (Itä-Suomi) Niska-hartiaoireisten kurssit 6. – 10.8.2012, 3. – 7.12.2012, 5. – 9.8.2013 27. – 31.8.2012, 7. – 11.1.2013, 26. – 30.8.2013 8. – 12.10.2012, 18. – 22.2.2013, 7. – 11.10.2013 19. – 23.11.2012, 4. – 8.3.2013, 28.10.-1.11.2013

45018 45019 45020 45021

Selkäkurssit 13. – 17.8.2012, 4. – 8.2.2013, 12. - 16.8.2013 3. – 7.9.2012, 14. – 18.1.2013, 2. – 6.9.2013 5. – 9.11.2012, 18. – 22.3.2013, 4. – 8.11.2013

45025 45026 45027

Niveloireisten kurssit 20. – 24.8.2012, 21. – 25.1.2013, 19. – 23.8.2013 10. – 14.12.2012, 26. – 10.5.2013, 9. – 13.12.2013

45032 45033

Sairausryhmäkohtaisia kuntoutuskursseja Kruunupuisto Oy, Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju, puh. 020 763 9130 myyntipalvelu@kruunupuisto.fi www.kruunupuisto.fi

Kelan nro.

Polion sairastaneiden kuntoutuskurssit (valtak.) 23.7. – 11.8.2012 (työelämästä poissa oleville) 3. – 22.9.2012 22. – 10.11.2012

Kelan nro.

43322 43320 43321

Työikäisten sydäntautia sairastavien kuntoutuskurssit (valtak.) 6. – 14.8.2012, seuranta 26. – 30.11.2012 12. – 20.11.2012, seuranta 25.2. – 1.3.2013

43271 43277

Sydänkursseihin kuuluu 2 vrk:n omaisten jakso Työikäisten nivelreumaa sairastavien kuntoutuskurssit (valtak.) 3. – 14.9.2012, seuranta 4. – 8.3.2013

43259

Työelämässä olevien diabeteskurssi (2-tyyppi, vaikeahoitoinen) (valtak.) 10. – 18.12.2012, seuranta 3. – 7.6.2013 8. – 16.10.2012, seuranta 8. – 12.4.2013

43263 43265

Diabeteskursseihin kuuluu 2 vrk:n omaisten jakso LISÄTIETOJA KUNTOUTUKSESTA Asiakassihteerit Leena Nykänen ja Eija Herttuainen, puh. 040 6846 486 Markkinointipäällikkö Birgitta Ojasalo, puh. 050 468 8421 etunimi.sukunimi@kruunupuisto.fi Lisätietoja saat myös Kelasta, www.kela.fi


16

TALOUDENTEKIJÄT

TIISTAINA 5.6.2012

Kesää kohti

Sijoita toimivaan vesihuoltoon Toimiva vesihuolto on niin tärkeä osa meidän jokaisen arkea, että sitä ilman ei voi elää.

Etelä-Savon haja-asutusalueella on noin 70 000 kiinteistöä kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa. Vesihuoltoa koskevat määräykset ovat tiukentuneet viimevuosina. Esimerkiksi monissa ennen vuotta 1990 valmistuneissa kiinteistöissä jätevesien käsittely on määräysten vastainen, kun saostuskaivojen ja imeytysalueiden yhdistelmät sekä jätevesien purku pellolle tai ojaan ovat kiellettyjä käsittelytapoja. Parhaan lähtökohdan kiinteistökohtaiselle vesihuollon toimivuudelle antaa hyvin suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty vesihuoltojärjestelmä. Jätevesien käsittelyn suunnittelu on vaativa toimenpide, jonka hallitsee parhaiten vesihuoltoon erikoistunut suunnittelija. Myös talousvesikaivojen rakentamisessa kannattaa suosia rakentajia, joilla on kokemusta kaivon

rakentamisesta ja tietoa rakentamisen tekniikasta, kaivoon soveltuvista materiaaleista sekä kaivon sijoittamisesta. Ennen kiinteistökohtaisen vesihuollon järjestämistä kannattaa selvittää, onko kiinteistö mahdollista liittää vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon, sillä järjestelmä toimii varmemmin ja on vaivattomampi vaihtoehto. Vesihuoltosuunnitelmien oltava yrityskohtaisia Tavanomaiset suunnittelu- ja mitoitusohjeet eivät sovellu maaseudun elintarvike-, matkailu- ja maatalousyrityksien järjestelmien suunnitteluun. Näissä kohteissa tulee huomioida erityisesti syntyvän jäteveden koostumus ja määrä sekä mahdolliset kuormituspiikit tapauskohtaisesti. Maaseudun yrittäjien tulee kiinnittää erityistä huomioita käyttämänsä talousveden laatuun ja tutkituttaa sitä riittävän usein, jopa useita kertoja vuodessa. Riittävästä tutkimustiheydestä ja -laajuudesta saa parhaiten tietoa oman kunnan

terveydensuojeluviranomaiselta. Vesihuollon järjestäminen tuo lisäarvoa, sillä asianmukaisella vesihuollolla yrittäjä luo asiakkaillensa miellyttävän ja turvallisen toimintaympäristön. Vesihuoltojärjestelmä vaatii huoltoa ja tarkkailua Kiinteistökohtainen vesihuolto on haastava kokonaisuus, jonka toimivuudesta vastaa kiinteistön omistaja. Hyväkin vesihuoltojärjestelmä vaatii asianmukaista käyttöä, huoltoa ja tarkkailua. Tämä pätee niin jätevesien käsittelyyn kuin talousvesikaivoihin. Jätevesien käsittelylaitteita ylläpidetään käyttö- ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Hajajätevesiasetuksen mukaan ohjeiden ja jätevesijärjestelmäselvityksen tulee löytyä kiinteistöltä. Talousvesikaivoa tulee myös huoltaa ja tarkkailla sekä tutkituttaa kaivon veden laatu vähintään kolmen vuoden välein. Ilmaista neuvontaa OMAVESI - Oikeaa tietoa maa-

seudun vesihuollosta -hanke tarjoaa ilmaisia neuvoja neuvoja vesihuollon järjestämiseen. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja valtio (75 %) sekä Etelä-Savon kunnat (25 %). Rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus.

Jätevesineuvojat „„ Teemu Oittinen, p. 044 417 4688, teemu.oittinen@savonlinna.fi (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna ja Sulkava) „„ Kaisa Helaakoski, p. 050 311 7135, kaisa.helaakoski@mikkeli.fi (Hirvensalmi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala ja Ristiina) „„ Tuula Pirttimäki, p. 044 799 5465 tuula.pirttimaki@pieksamaki.fi (Heinävesi, Joroinen, Juva, Kangasniemi ja Pieksämäki)

Yrityskysely 140:lle Mikkelin seudulla

Toivotamme hyvää kesää

asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme!

Juvan seutu | Mikkelin seutu | Pieksämäen seutu | Savonlinnan seutu

”Soitamme Sinulle. Yhteistyössä toteutettu yrityskysely vähentää kyselyiden tarvetta ja säästää aikaasi olennaiseen.” Näillä sanoilla alkavan kirjeen sai Mikkelin seudulla noin 140 yritystä Yritys-Suomi Mikkelin seudun toimijoilta. Nyt käynnissä oleva yrityskysely on suunnattu Mikkelin seudulla yrityksille, joilla mahdollisesti on nyt tai lähitulevaisuudessa pohdinnassa omaan yritystoimintaan liittyvää kehittämistä, työvoiman palkkaamista, omistajanvaihdosasioita tai muita vastaavia asioita. Kotti-kyselyn avulla on tavoit-

teena ratkaista yritysten käytännön kehittämistarpeita. Viime kevään Kotti-kyselyssä esiinnousseita palvelutarpeita ratkaistiin mm. etsimällä rahoitusta yritysten koneiden hankintaan. Monen pienen yrityksen kehittämiskohteena oli yrityksen myynnin tehostaminen. Siihen löytyi apua seudun oppilaitosten yhteistyönä. Seudulla järjestettiin myynnin koulutusta yritysten tarpeisiin räätälöiden. Monessa yrityksessä oli ajankohtaista nuorten työharjoittelijoiden palkkaaminen. Heitä löytyi TE-palvelujen kautta. Kevään soittokierros on lähtenyt positiivisesti käyntiin

asiantuntijoiden, yritysneuvojien, toimesta. Kyselyn toteuttaa YritysSuomi Mikkelin seutu seudulliset yrityspalvelut. Vastaanotto yrityskentässä on ollut pääosin positiivinen. Seudun yrityksissä on vallalla hyvä kehittämisvire. Tavoitteena yrityskyselyssä on keskustella yrityksen tämänhetkisistä kehittämistarpeista ja niihin liittyvistä palvelutarpeista. Kyselyn tulokset käsitellään yrittäjän luvalla luottamuksellisesti yrityspalveluverkoston yhteistyönä. Tuolloin etsitään yrityksen palvelutarvetta vastaava palvelun tuottaja. Vastaamme palvelutarpeeseen viikon sisällä keskustelustamme.

Tämän kevään yrityskysely on parhaillaan käynnissä seudun omien

Lisätietoja: Yritys-Suomi Mikkelin seutu, Yrityspalvelukeskus, puh. 044 794 5318.

ritva.tissari-ylonen@pieksamaki.fi

RAJUPUSU-seutu

Yritysten kehittämispalvelut, toimitilat ja tontit Pieksämäen Yrityspalvelut Kimmo Hyykoski, elinkeinoasiamies puh. 044 588 2214 kimmo.hyykoski@pieksamaki.fi

Maaseutuyritysten neuvonta Pro Agria Etelä-Savo Aarre Damski, yritysneuvoja puh. 040 738 6400 aarre.damski@proagria.fi

Yritys-Suomi verkostot yrittäjien palveluksessa Savonlinna Ajanvaraus, vapaat toimitilat Ulla Hannikainen, yrityspalvelusihteeri puh. 044 571 5837 ulla.hannikainen@savonlinnaseutu.fi Alkavat yritykset, jatkajat Juhani Rouvinen, toimitusjohtaja puh. 0400 704 624 juhani.rouvinen@uusyrityskeskus.fi 0-2 vuotta toimineet yritykset Tarmo Soronen, yritysneuvoja puh. 0400 187 864 tarmo.soronen@uusyrityskeskus.fi Toimivat yritykset Sakari Mouhu, yritysasiamies puh. 044 417 4966 mouhu.sakari@savonlinnaseutu.fi tai Matti Kivipelto, yritysasiamies puh. 044 571 5857 matti.kivipelto@savonlinnaseutu.fi Kehittämispalvelut, yritysten sijoittuminen Juha Turtiainen, yrityspalvelujohtaja puh. 044 571 5853 juha.turtiainen@savonlinnaseutu.fi Luovat alat, yritystoiminnan kehittämisprojektit Riitta Vahela-Kohonen, kehittämispäällikkö puh. 044 571 5831 riitta.vahela-kohonen@savonlinnaseutu.fi

Starttiraha-asiat, työnantaja- ja yrityspalvelut Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto K alevi Kupiainen, kehittämispäällikkö puh. 050 396 7644 kalevi.kupiainen@te-toimisto.fi Hannele Tuhkanen, yritysneuvoja puh. 050 396 7644 hannele.tuhkanen@te-toimisto.fi Aikuiskoulutuksen ja yritysten henkilöstökoulutuksen ohjauspalvelut, SAMI, OpinOvi Riitta Poikala, opinto-ohjaaja puh. 044 550 6512 riitta.poikala@samiedu.fi Anne Mutka, yritysneuvoja Yritysten henkilöstökoulutus puh. 044 550 6498 anne.mutka@samiedu.fi Teknologiapalvelut Savonlinnan Teknologiapuisto Noheva, Vipusenkatu 12, 57200 SLN Lasse Pulkkinen, projektijohtaja puh. 044 571 5861 lasse.pulkkinen@savonlinnaseutu.fi Mikkeli Palveluneuvonta Miset Oy / Mikkelin Uusyrityskeskus ry Dynamo Kirsi Blomberg, toimistosihteeri puh. 044 794 5318 kirsi.blomberg@miset.fi

Yritys- ja palveluneuvonta Miset Oy Kyösti Lempiäinen, projektipäällikkö puh. 044 794 2214 kyosti.lempiainen@miset.fi Toimitilat ja tontit, Miset Oy Hannele Hynninen, kehittämispäällikkö puh. 044 794 2212 hannele.hynninen@miset.fi Sijoittumispalvelut Miset Oy Heikki Piironen, kehittämispäällikkö puh. 044 794 2216 heikki.piironen@miset.fi Omistajanvaihdospalvelut Miset Oy Raija Kallioinen, projektipäällikkö puh. 040 129 4163 raija.kallioinen@miset.fi Tarjousasiamiespalvelu Miset Oy Ilkka Liljander Projektipäällikkö puh. 044 794 5695 ilkka.liljander@miset.fi Perustamisneuvonta, alkavien yrittäjien ohjaus Mikkelin Uusyrityskeskus ry Dynamo Antti Pajatsalo, toimitusjohtaja puh. 050 350 2055 antti.pajatsalo@uusyrityskeskus.fi

Petri Pelli, yritysneuvoja puh. 050 408 0097 petri.pelli@uusyrityskeskus.fi Starttirahavalmistelu, työnantajapalvelut, yhteishankintakoulutus Työ- ja elinkeinotoimisto Ilkka Pulkkinen, yritysneuvoja puh. 050 396 1502 ilkka.pulkkinen@te-toimisto.fi Yrityskoulutus, koulutushankkeet Etelä-Savon ammattiopisto Teija Pylkkänen, yritysasiamies puh. 044 711 5448 teija.pylkkanen@esedu.fi Henkilöstövuokraus, rekrytointi HRV-palvelut/Työ- ja elinkeinotoimisto Sari Palosaari, henkilöstökonsultti puh. 050 396 0130 sari.palosaari@te-toimisto.fi Rekrytointi, uudelleensijoittumisvalmennukset HRV-palvelut/Työ- ja elinkeinotoimisto Mari Roikonen, henkilöstökonsultti puh. 050 396 1489 mari.roikonen@te-toimisto.fi Pieksämäki Yritysten perustamisneuvonta, omistajanvaihdospalvelut ja matkailun kehittäminen Pieksämäen Yrityspalvelut Ritva Tissari -Ylönen, yritysneuvoja puh. 044 588 2215

Yritysten kehittämispalvelut ja sijoittuminen seudulle Pieksämäen Yrityspalvelut Timo Savolainen, elinkeinojohtaja puh. 044 088 2216 timo.savolainen@pieksamaki.fi Starttirahavalmistelu ja yrityspalvelut Pieksämäen TE-toimisto Hannu Häkkinen, erikoistyövoimaneuvoja puh. 050 396 1537 hannu.hakkinen@te-toimisto.fi Tarja Komulainen, erikoistyövoimaneuvoja puh. 050 396 1538 tarja.m.komulainen@te-toimisto.fi Maaseutuyritysneuvonta ProArgia Pekka Häkkinen, yrityspalvelut toimialavastaava puh. 0400 381 432 pekka.hakkinen@proagria.fi Aarre Damski, yritysneuvoja puh. 040 756 3948 aarre.damski@proagria.fi

Toimitila- ja sijoittumispalvelut Rantasalmen ja Sulkavan kunnat Heidi Hänninen, yritysasiamies puh. 040 485 0010 heidi.hanninen@rantasalmi.fi Joroisten kunta Tenho Hotarinen, kunnanjohtaja puh. 040 565 4857 tenho.hotarinen@joroinen.fi Juvan kunta Antti Kinnunen, yritysasiamies antti.kinnunen@juva.fi Perustamisneuvonta, alkavien yritysten ohjaus Uusyrityskeskus Wäläkky ry Markku Savola, yritysneuvoja markku.savola@juva.fi Rahoituspalvelut ja kehittämisneuvonta Rajupusu Leader ry Ilpo Lehtinen, toiminnanjohtaja puh. 040 715 7189 ilpo.lehtinen@rajupusulealder.fi Rekrytointi- ja koulutuspalvelut Juvan TE-toimisto puh. 010 1941 159

TALOUDENTEKIJÄT Nro. 3/2012  

Etelä-Savon Yrittäjien lehti

TALOUDENTEKIJÄT Nro. 3/2012  

Etelä-Savon Yrittäjien lehti

Advertisement