Issuu on Google+

OPORA ROSSII

Profiilissa

Venäjän yrittäjäjärjestö auttaa myös suomalaisia yrityksiä ja etsii liikekumppaneita » 8–9

Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen uskoo yhteistyöhön ja maakunnan menestykseen » 10 

2

PERJANTAINA 13. hUHTIKUUTA 2012

Rakentaminen Kuukauden yritys

Rakennusliike Avikainen Oy: Uudisrakentamiskohteita kolmella paikkakunnalla » 11 

TT-koeajossa

Mercedes Benz C 200 CDI BE » 12

Edellä aikaansa

Uudet nollaenergiatalot vastaavat vuoden 2020 rakentamismääräyksiä » 3 

Ekonomisti Lauri Uotila:

Asuntomarkkinat pysyvät vakaana » 6-7


2

TALOUDENTEKIJÄT

A

PERJANTAINA 13.4.2012

Puheenjohtajalta

Yrittäjät mukaan elinkeinopolitiikkaan Kuntarakenteen voimakas muutos luo paineita myös kuntien elinkeinopolitiikan hoitamiseen. Yrittäjäjärjestö paikallisyhdistyksineen tarjoaa ratkaisuksi elinkeinopoliittista ohjelmaa ja yritysvaikutusten arviointia osana päätöksentekoa. Etelä-Savossa on tehty 2000-luvulla kuntaliitoksia Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen seutukunnilla. Liitoksia ja sitä myöten muutoksia on tulossa lisää ainakin Mikkelin ja Savonlinnan seuduilla. Valtiovallan toimet ovat nopeuttaneet muutospaineita, eikä tilanne näytä ainakaan helpottuvan, täällä vähenevän ja vanhenevan väestön alueella. Yrittäjille kuntarajat eivät ole olleet toiminnan rajoina ennenkään, joten on helppo ymmärtää, että yrittäjät ovat pääsääntöisesti suhtautuneet myönteisesti esityksiin kuntien yhdistämisestä. Yrittäjien kannalta tärkeintä on, että edellytykset kannattavalle yritystoiminnalle ovat olemassa.

A

Puheenvuoro Arkadianmäeltä

Yrittäjyyttä tarvitaan Suomi ei selviä talouskriisin haasteista ilman talouden kasvua, yrittäjyyttä ja uusia työpaikkoja. On tärkeää, että valtio kannustaa yrittäjyyteen ja asenneilmapiiri on yrittäjyydelle suotuisa. On uskallettava investoida, vaikka se kantaisi hedelmää vasta vuosien päästä. Hallitus ei kuitenkaan näytä tarjoavan pitkäjänteisiä ratkaisuja Suomen eteenpäin viemiseksi. Kasvun edellytyksiä täytyy luoda joka puolelle Suomea. Keskustan linja on aina ollut kehittää suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa

hyvän kierteellä kurjistamisen sijaan. Valtion on panostettava teiden ja rautateiden rakentamiseen ja ylläpitoon, kotimaiseen energiaan ja ruokaan, osaamiseen ja innovaatioihin sekä koulutukseen koko maassa. Hallituksen kehysriihen liikenneväylien investointilistalta löytyy Juva-Mikkeli tiehanke, mutta rahaa sille ei löydy kuin viidesosa tarpeesta. Myös Savonlinnan syväväylästä liikkuu huolestuttavia tietoja, vaikka asian piti olla kunnossa. Missä on Itä- ja PohjoisSuomea kehittävä ohjelma ja sen resurssit? Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaikki uudet työpaikat Suomessa ovat käytännössä syntyneet pkyrityksiin. Yrittäjien määrä on noussut peräti kolmanneksella viimeisten viidentoista vuoden aikana. Kuitenkin kymmenesosa yrittäjistä elää tällä hetkellä tulotasolla, joka ei vastaa edes vähimmäispalkkaa. Onneksi nähtävissä on yleisen asenneilmaston muuttuminen suotuisammaksi yrittämiselle. Se on näkynyt rakenteellisina muutoksina yrittäjien asemassa, mutta myös esimerkiksi koulujärjestelmässä yrittäjyyskasvatuksen myötä.

Etelä-Savon Yrittäjälehti Julkaisija: Etelä-Savon Yrittäjät Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli Kustantaja: Mainostoimisto Grafical Oy Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna

Ammattikorkeakouluissa painotetaan yrittäjyysopintojen tarjonnan laaja-alaisuutta ja läpäisyperiaatetta. Yrittäjyyskasvatusta on mahdollista opiskella 21 ammattikorkeakoulussa ja tarjolla on viisi yrittäjyyskoulutusohjelmaa. Koulutusohjelmissa opiskelee tällä hetkellä noin 2300 opiskelijaa. Joissakin koulutusohjelmissa opiskelijan on mahdollista kehittää omaa liikeideaansa yksin tai ryhmän kanssa, toimia yrittäjänä tai kehittää liiketoimintaansa ja ansaita samalla opintopisteitä. Tämän lisäksi useimmissa ammattikorkeakouluissa on tarjolla sivuainekokonaisuutena tai täydennyskoulutuksena yrittäjyysopetusta, joka edistää itsensä johtamisen taitoja sekä kyvykkyyttä innovaatioihin ja muutosten kohtaamiseen. Esimerkiksi Mikkelin ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa. Yrittäjyyttä voi opiskella myös Pienyrityskeskuksessa Mikkelissä. On hienoa, että yrittäjyys on vallannut laajasti alaa kouluissa. Yrittäjyys lähtee asenteesta, mutta puitteidenkin on oltava kunnossa.

Kuntakoosta tai rakenteesta riippumatta se vaatii kunnilta joustavaa ja pitkäjänteistä asukasja yrittäjälähtöistä elinkeinopolitiikkaa. Isommat kuntakokonaisuudet asettavat palveluiden järjestämiseen uusia haasteita. Tarvitaan selkeitä linjauksia siitä, mitkä palvelut kunta järjestää omana työnä, mitä tehdään yhteistyönä muiden kuntien kanssa ja mitkä ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta.

Syksyllä edessä olevat kunnallisvaalit ovat yksi yrittäjäjärjestön tämän vuoden tärkeimmistä edunvalvonta alueista. Yrittäjälähtöisen elinkeinopolitiikan toteutumista edesauttaa valtuutettujen yrittäjätausta. Yrittäjiä ja heidän näkemyksiään tarvitaan, sillä kuntien päätöksenteolla on suora yhteys yrittäjien toimintaedellytyksiin. Elinvoimainen ja kilpailukykyinen yritystoiminta taas tuo työpaikkoja ja verotuloja kuntaan.

Yrittäjien äänen kuuluviin saaminen päätöksenteossa korostuu mentäessä suurempiin kuntakokonaisuuksiin. Uuden kunnan alueella saattaa olla useita yrittäjäyhdistyksiä, jolloin voimavarat ja asiantuntemus edunvalvonnassa kannattaa yhdistää. Kuntapäättäjien suuntaan tuleekin toimia yhdessä. Esimerkiksi Savonlinnan seudulla eri elinkeinoelämän toimijat ovat hyvässä yhteistyössä olleet valmistelemassa esitystä uuden Savonlinnan elinkeinostrategiaksi. Näin sen tulee olla jatkossakin.

Puolueesta riippumatta kannustan kaikkia yrittäjiä, joilla on kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon, lähtemään mukaan vaalitaistoon! Heikki Tynkkynen puheenjohtaja Etelä-Savon Yrittäjät

T urv aa it s e s i, pano s t a y rit y k s e e s i. H ank i its e lle s iY rittäjän O maturv a.S e n av ulla s uo jaat to ime e ntulo s i ja pe rh e e s i tilante is s a,jo is s a jo udut y llättäe ns airaus lo malletai ty ök y v y ttömäk s i.S amalla turv aat my ösy rity k s e s i,k o s k a ilman y rittäjää e io le y rity s täk ään.K y s ylis ää to imis to s tamme . M ik k e li:M aah e rrank atu 12 ,puh .8875 80 0 . S av o nlinna:O lav ink atu 5 3,puh .8875 85 0 . P ie k s ämäk i:K e s k us k atu 17 19 ,puh .8875 830 . T ai k äyo s o itte e s s a tapio la. fi/o maturv a

J o so le t alle45 v uo tias y rittäjäjärje s tön jäs e n,k y s ylis ää jäs e ne duis ta.

Katri Komi kansanedustaja (kesk.) Joroisista

Päätoimittaja: Mirja Haavikko puh. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Toimitus: Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi

P alv e luntarjo ajat:K e s k inäine nV ak uutus y h tiö T apio la,K e s k inäine nH e nk iv ak uutus y h tiö T apio la,K e s k inäine nE läk e v ak uutus y h tiö T apio la.

Ulkoasu, taitto ja ilmoitusten valmistus: Mainostoimisto Grafical Oy Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna puh. 010 292 0330 Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oy puh. 010 292 0330

Ilmestyy vuonna 2012: 14.2., 13.4., 5.6., 12.9., 30.10. ja 11.12. Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli


PERJANTAINA 13.4.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Rakentaminen

3

B

Energiapihejä koteja Mäntyharjulta

Suutarinen Yhtiöiden kivitalot ovat Suomen tiiveimpiä Energiatehokkaat omakotitalot kasvattavat osuuttaan pientalomarkkinoilla. Rakentajia kiinnostavat vähän lämmitysenergiaa kuluttavat, sisäilmaltaan terveet ja yksilölliset ratkaisut. Tähän kysyntään mäntyharjulainen Suutarinen Yhtiöt on vastannut tuomalla markkinoille Suomen tiiveimmät passiivi- ja nollaenergiatalot. Taloudentekijät, Mäntyharju Tero Eloranta teksti Suutarinen Yhtiöt on edelläkävijä energiatehokkaiden rakennusmateriaalien kehittäjänä. Yrityksen Kivitasku-pientalomallisto, joka voidaan toteuttaa asiakkaan toiveiden mukaan joko passiivitai nollaenergiaratkaisuna, on tästä hyvä esimerkki. – Kivitaskun kohdalla lähdimme vuonna 2007 kehittämään pientaloratkaisua, joka olisi nopea kasata ja täyttäisi uudet rakennusmääräykset. Päädyimme lopulta sandwich-betonielementtiratkaisuun, joka täyttää jo nyt vuoden 2020 nollaenergiatason vaatimukset, kertoo toimitusjohtaja Timo Suutarinen. Suutarisen kehittämä elementti alitti ensimmäisenä Suomessa U-arvon 0,1 W/m2K ja U-arvoon 0,08 W/m2K on jo päästy. Käytännössä Kivitasku-passiivienergiatalojen ilmanvuotoluku on ollut jopa 0,09 l/h. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennus vuotaa painetestissä tunnissa ilmaa vain 9 % omasta tilavuudestaan. Tavallisen betonista valmistetun talon ilmanvuoto taas voi olla tunnissa jopa 200 % ja puutalon 400 %. Kivitaskujen tiiviys on ratkaistu kahdella mallisuojatulla innovaatiolla. – Energiankulutuksessa talon tiiveys tuo huomattavaa säästöä. Samalla sisäilma on talossa todella

hyvä, kun ilmanvaihtokone vaihtaa vain sisäilmaa, eikä rakenteiden läpi vuotavaa ilmaa Suutarinen huomauttaa. Kivitasku-nollaenergiatalo tuottaa itse tarvitsemansa energian. Lämmin käyttövesi tuotetaan aurinkokeräimillä ja sähkövirta aurinkokennoilla. Kivitasku on tällä hetkellä ainoa sarjatuotantoon kelpaava nollaenergiatalo Suomessa. Arjen innovaatioiden kehittäjä Kivitasku-talomallistossa rakennuksen tiiveys saavutetaan Suutarisen kehittämien omien innovaatioiden kautta. Toimitusjohtaja Timo Suutarinen kertoo ratkaisujen syntyvän pitkälle arjen innovatiivisuuden kautta. – Ensin on ongelma, joka kyseenalaistetaan. Tätä kautta syntyy uutta ajattelua ja uusia ratkaisuja. Olen pyrkinyt koko ajan rohkaisemaan omaa henkilökuntaa hakemaan uusia ratkaisuja ja onneksi seuraavalta sukupolvelta tätä halua ja kykyä löytyy, Suutarinen sanoo. Tuotekehitys on ollut voimakkaasti Timo Suutarisen omilla harteilla. Uuden kehittämisessä hän ei ole pitäytynyt vain talonrakentamisessa. Maa- ja talonrakentamisen sekä betoniteollisuuden yrityksistä koostuvan yritysryhmän uusin tulokas on TJM-Transmodi Oy, joka markkinoi Suutarisen kehittämää kuorma-autojen kuormatilojen kiinnitysjärjestelmää.

Mäntyharjun loma-asuntomessuilla 2011 esitelty Kivitasku-nollaenergiatalo on Timo Suutarisen mukaan tulevaisuuden talo. Niiden kysyntä kasvaa energian hinnan noustessa ja rakennusmääräysten tiukentuessa.

Energiatehokkaiden pientalojen Vehmasranta Arjen innovatiivisuutta Suutarinen osoittaa myös Mäntyharjun taajaman tuntumaan, Pyhäjärven rantaan suunnitellulla Vehmasrannan uudella asuinalueella. Timo Suutarisen mukaan kunnianhimoinen tavoite on se, että alueelle tulee vain passiivi- ja nollaenergiaratkaisuilla toteutettuja pientaloja. – Mahdollisuudet tähän ovat hyvät, sillä noin 30 hehtaarin alue on yhtiön omassa omistuksessa. Tällä hetkellä alueella on valmiina kunnallistekniikan piirissä 18 tonttia. Idea uudesta asuinalueesta syntyi, kun eteen tuli tilaisuus ostaa kyseinen maa-alue. Ja kun omat ja kunnan ajatukset sattuivat yksiin, laitoimme hankkeen käyntiin, Timo

Suutarinen kertoo. Kaikkiaan Vehmasrannan alueelle on kaavoitettu 45 rakennuspaikkaa. Tonteista 15 on omarantaisia. Julkinen rakentaminen hyötyy Suutarisen energiatehokkaista ratkaisuista hyötyy myös julkinen ja toimitilarakentaminen. Yksi esimerkki tästä on Mäntyharjun yhtenäiskoulu, joka rakennettiin kunnan teettämien suunnitelmien mukaisesti mahdollisimman energiatehokkaaksi. – Meidän osaamisemme tuli mukaan itse rakennusprosessin aikana. Koulusta tulikin huomattavasti alkuperäisiä vaatimuksia tiiviimpi ja saimme tiiveyden suhteen aikaiseksi passiivienergiakou-

lun. Rakennuksen energiasäästö on vuositasolla vähintään 40 000 euroa, jolla on suora vaikutus kunnan talouteen, sanoo Suutarinen. Seuraavaksi yhtiöt on käynnistämässä 11 huoneistoa käsittävän

passiivienergiarivitalon rakentamisen Mäntyharjulle. Yhtiöillä on myös valmiudet aloittaa passiivija nollaenergiatalon vaatimukset täyttävien kerrostaloelementtien toimitukset.

SUUTARINEN YHTIÖT Suutarinen Yhtiöt on yritysryhmä, johon kuuluva Sora- ja Betoni V. Suutarinen on suora jatke Väinö Suutarisen vuonna 1951 perustamalle kuljetusyritykselle. 1970-luvulla yritys laajensi toimintaansa maanrakennusurakointiin. Ensimmäinen betoniasema aloitti 1980. 1990-luvulla elementtituotantoa laajennettiin sekä aloitettiin

talonrakennusurakointi. Betonija elementtituotanto kasvoi 2003, kun Suutarinen osti Matrella Oy:n. Vuonna 2009 Suutarinen toi markkinoille Kivitasku-passiivitalon, joka VTT:n tutkimusten mukaan on Suomen tiivein talo. Ensimmäinen nollaenergiatalo esiteltiin Mäntyharjun loma-asuntomessuilla 2011.

Yritysten toiveet mukaan puutarha-alan opetukseen Yritysten kokemukset ja toivomukset otetaan puutarha-alan opetuksessa yhä enemmän huomioon. Yrittäjien mielihyvin hyväksymiä painotuksia ovat esimerkiksi käytännön harjoittelun lisääminen, yrittäjämäisen ajattelutavan korostaminen sekä työyhteisöosaaminen, jotka onkin jo kirjattu uusiin opetussuunnitelmiin.

Taloudentekijät, Mikkeli Jarmo Seppälä teksti ja kuva Mikkelissä järjestetyssä puutarha-alan työelämäfoorumissa alan yrittäjät sekä Etelä-Savon ammattiopiston edustajat käsittelivät työelämän esittämien osaamistarpeiden pohjalta tehdyt muu-

tokset opetussuunnitelmaan sekä työssäoppimisen tavoitteisiin. Puutarhatuotannon koulutusohjelman muutoksissa on otettu huomioon erityisesti opintojen rytmittäminen teorian, käytännön ja työssäoppimisen kesken. Alan yrittäjät ovat toivoneet opiskelijoille nykyistä pitkäaikaisempia työssäoppimisjaksoja. Myös

harjoituskirjan tai oppimispäiväkirjan käyttöönottoa pidetään tärkeänä, samoin opinnäytetyön tekemistä käytännön tehtävissä. Viheralan koulutusohjelman opetussuunnitelmassa on korostunut ammatillisen osaamisen lisäksi työyhteisöosaaminen. Yrittäjien mielestä 30 opintoviikon koulutusohjelma on liian lyhyt vaatimuksiin nähden. Lisäksi yrittäjät ovat toivoneet viheralan opintoihin turvakursseja, koska niitä vaaditaan usein työmailla ja näin opiskelijoiden työllistyminen osaltaan paranisi. Kukka- ja puutarhakaupan kukkakauppapainotteiseen opetussuunnitelmaan on nyt lisätty puutarhakaupan osuutta, ja työssäoppiminen ja toiminnan laatuajattelu korostuvat. Paremman palvelun osaaja -koulutus on lisätty osaksi kaupan koulutusohjelmaa ja osittain myös tuotantoja viherpuolelle. Opetussuunnitelman tavoittei-

na ovat myös yrittäjyyskasvatuksen periaatteet ja yrittäjämäisen ajattelutavan korostaminen. Seuraavan foorumitapaamisen aiheena on Etelä-Savon ammattiopiston ja puutarha-alan yritysten yhteisen markkinointitapahtuman järjestäminen syksyllä 2012. Savonlinna alkuvaiheessa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opetussuunnitelmien kehitystyö on vasta alkamassa. Savonlinnasta hankkeessa ovat tarkasteltavina kulttuuriala sekä puu- ja rakennusala. Yrittäjät korostivat työntekijöiden henkilökohtaisten ominaisuuksien merkitystä sekä työhönotossa että itse työelämässä. Opettajat olivat samaa mieltä, mutta henkilökohtaisten valmiuksien kehittäminen on toki ammatillisten aineiden opettamista haasteellisempaa. Keskustelujen aiheena olikin,

Puutarha-alan foorumissa Mikkelissä olivat yritysten edustajista mukana Pasi Suominen (vas.), Harri ja Pia Kohvakka, Vesa Käräjämies, Matti Pylkkänen, Reeta Vaha ja Teppo Kaarniemi. kuinka saada muun muassa motivaatio, oma-aloitteisuus, innostuneisuus sekä itseohjautuvuus opetussuunnitelmien sisällöksi. Myös hyvien perustaitojen ja -tietojen hallinta korostui voimakkaasti työelämäfoorumien kes-

kusteluissa. Ammatillisissa oppilaitoksissa tehty kehittämistyö on osa Kartturi - Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen yhteistyössä yritysten kanssa -hanketta (ESR).


4

TALOUDENTEKIJÄT

B

PERJANTAINA 13.4.2012

Rakentaminen

Uudet metsä- ja bioenergiainvestoinnit tarvitsevat lisää osaajia Savonlinnan seudun metsäalan investointibuumi tuo kaupunkiin mm. uuden bioöljyn jalostuslaitoksen ja toisen bioenergiavoimalan.

kuja, jotka vastaavat muuttuneisiin työelämävaatimuksiin, Peippo erittelee. – Uusien koulutusohjelmien mukaiset opinnot alkavat syksyllä ja koulutukseen on vielä mahdollista hakea kesän aikana, Raija Peippo lupaa.

Taloudentekijät, Savonlinna Arto Tolvanen teksti ja kuva

– Uusi metsäalan ammatillinen koulutus hyödyntää osaamista ristiin, tuo mukanaan uusia monipuolisempia oppimisympäristöjä, tukee yrittäjyyden aloittamista ja luontoarvoja sekä antaa opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia räätälöidä omaa opiskelua, Raija Peippo luettelee.

Uusiutuvien energiamuotojen työpaikat tulevat lisääntymään alueella kovaa vauhtia. Perinteisen metsäteollisuuden ja metsänhoidon murroksen jälkeen alalle tarvitaan uutta ja kehittyvästä alasta kiinnostunutta, ammattitaitoista työvoimaa. Perinteinen metsäalan ammattikoulutus uudistuu samassa rytäkässä vastaamaan uudenlaisen metsätalouden osaamistarpeita. Työllisty omalle kotiseudulle vahvasti kehittyvälle toimialalle – Koko metsäalan ammatillisen koulutuksen muutostarpeessa oli kysymys toimialan yhteinen huoli koulutetun työvoiman riittävyydestä, koulutuspäällikkö Raija Peippo Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistosta johdattelee. – Nyt on koko kevättalvi rakennettu työelämälähtöisiä ja oppimiseen motivoivia ammattipol-

Uudistuva koulutus vastaa työelämän tarpeisiin

”Uusi metsäalan koulutus tarjoaakin nyt todella kilpailukykyistä koulutusta uusiutuvan metsäteollisuuden ja bioenergian tarpeisiin.” Metsäalan koulutus toteutetaan yhteistyössä logistiikan kanssa ja opiskelijoilla mm. maksetaan rekkakortti osana tutkintoa. Uusina opintokokonaisuuksia ovat mukaan tulevat mm. lämpölaitoksen käyttö, hoito ja huolto, metsäenergian hankinta ja käyttö, kuljetusalan perustason ammattipä-

tevyys sekä energiapuun jalostus. Syksyllä alkaa myös uusi metsäalan aikuiskoulutus, joka rakentuu täysin opiskelijan omien toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti, aikaisemmat opinnot ja työkokemus huomioiden. Myös metsänomistajille suunnattu metsätalousyrittäjän ammattitutkinto uudistuu vastaavien linjausten mukaisesti. Uusi metsäalan koulutus tarjoaakin nyt todella kilpailukykyistä koulutusta uusiutuvan metsäteollisuuden ja bioenergian tarpeisiin. Ja mikä parasta työtä koulutetuille on tiedossa. Nyt kannattaa hakea! Metsäalan uuden koulutuksen aloittamisesta kiinnostuneet saavat lisätietoja: Jarkko Kleemola, 044 550 6470 tai jarkko.kleemola@samiedu.fi SuurSavon Sähkö suunnittelee Savonlinnaan toista biovoimalaa.

Tervetuloa keskustelemaan koulutusasioista! Kun tarvitset yrityksen työntekijöille täydennyskoulutusta, henkilökohtaista lisäkoulutusta tai haluat suorittaa ammatillisen tutkinnon, ota yhteys OpinOven Savonlinnan palvelupisteeseen. OpinOvi -koulutuksen opastuspalvelu tarjoaa aikuiskoulutuksen maksutonta ohjausta ja neuvontaa kai-

kissa ammatilliseen koulutukseen liittyvissä kysymyksissä. Tarvitsetpa ammatillista pätevöitymistä, ammatinvaihtoa, jatkokoulutusta, harrasteopintoja tai neuvoja koulutuksen rahoituksesta, OpinOvi on apuna.

Ota yhteyttä OpinOveen: Puistokatu 1, 2 krs., 57100 Savonlinna. Palveluohjaajina toimivat: Anne Mutka puh 044 550 6498 ja Riitta Poikala puh 044 550 6512 tai savonlinna@opinovi.fi

Oma rakennusprojekti koulii ammattimiehiä Savonlinnan kehittyvälle itä-puolelle, Pohjolankadun varteen, valmistuu jouluksi 2012 uljas omakotitalo OmaSami. Uutuuskohteen suunnittelijoina ja rakentajina toimivat Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston opiskelijat ja opettajat. Taloudentekijä, Savonlinna Arto Tolvanen teksti ja kuvat Lähes kaikki omana työnä – Kun on talon itse suunnitellut ja vastaa sen rakentamisesta, tietää tavoitteet, sekä seisoo lopputuloksen takana, työmaan vastaava mestari Jarkko Kaartinen pohtii SAMIn kolmen vuoden rakennusprojektia.

– Lähes kaikki projektin työvaiheet suunnittelusta pihanrakennustöihin toteutetaan omana työnä. Vain maalämpökaivon reiän poraus, pohjan kaivuutyöt sekä kalusteet ostetaan ulkoa, Kaartinen erittelee. OmaSami toimii myös ammattiosaamisen näyttöympäristönä niille, jotka eivät ole löytäneet sopivaa rakennustyömaata tai yritystä näyttöpaikoikseen. Työssäoppimiseen opiskelijoille on varattu 20 viikkoa vuodessa toisesta vuosi-

Omakotitalo OmaSami „„ 5h+k+kh+s „„ Huoneistoala 139 m2 „„ Kerrosala 158 m2 „„ Maalämpö „„ Vesikiertoinen keskuslämmitys „„ Takka/leivinuuni „„ Ruukin värivalmis peltikatto „„ Pääsuunnittelija: Jarkko Kaartinen

Jarkko Kaartinen.

kurssista alkaen. – Kyllä henkilökohtaiset valmiutemme ovat tämän työmaan jälkeen uudella tasolla ja meidän on huomattavasti helpompi marssia asiakastyömaan rakennusrutiineihin, OmaSami-työmaalla sisäkaton paneloinnin parissa ahkeroineet Sere Reiman ja Sauli Valkeapää sanovat. Omakotitalon rakennusprojekti on SAMIn uudisrakentamisen oppimisympäristö ja opiston runsas kiinteistömassa tarjoaa monipuolisia korjausrakentamisen oppimisympäristöjä. Toki ulkopuolisia kohteita toteutetaan myös säännöllisesti. Alan yrityksen osaaminen kehittämisessä mukana Samin rakennusalan ammatillisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, rakennusurakoitsija Terho Kaskinen, osallistuu vahvasti rakennusteollisuuden laatuasioiden kehittämiseen myös valtakunnallisesti. Kaskisen ohjeet välittyvät tätä kautta myös SAMIn rakennusalan opetukseen. Laatuasiat ja rakennusaikainen dokumentaatio ovatkin olleet painopistealueita OmaSamin rakennustyömaalla. – Opiskelijat täyttävät työssäoppimispäiväkirjaansa verkossa ja älypuhelimella hoituu myös rakennusblogin pitäminen kuvineen, Kaartinen valaisee.

Oikea rakennustyömaa aitoine työmaakokouksineen, materiaalien laskemisineen ja tuntimäärien ennakoimisineen sekä laatuvaatimuksineen, on paras mahdollinen oppimisympäristö ammattiin opiskeleville, sanovat työmaalla ahkeroivat opiskelijat yhdestä suusta. Paneloinnin parissa ahkeroivat Sere Reiman ja Sauli Valkeapää.

Kun koulun logistiikkaopiskelijat hoitavat kuljetukset ja metallipuoli peltityöt, sisustussuunnitelijat stailaavat värimaailman ja valitsevat materiaalit, rakennus-, LVI-, sähkö- ja pihanrakennuspuoli hoitavat oman osuutensa, on koulun opiskelijoista lähes kolmannes projektissa tavalla tai toisella mukana.

Aikuisopiskelijoille myös erikoisammattitutkintoja ja osaamisen täydennystä Rakennusalan aikuisopiskelijoiden suosituimpia täydennyskoulutuksia SAMIssa on vesieristyssertifikaatin suorittaminen. Myös työturvallisuus- ja tulityökorttikursseja alkaa jatkuvasti. Osaamisen kehittämiseen teh-

dään yrityksille räätälöityjä koulutusratkaisuja, mutta aikuisopiskelija voi tulla myös itse neuvottelemaan ammattitaitonsa kehittämisestä. Ammatillisen koulutuksen ohjaukseen erikoistunut OpinOvi Puistokatu 1:ssä palvelee veloituksetta kaikkia ammatilliseen koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvissä asioissa.


PERJANTAINA 13.4.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Suuntaviivoja 2012

C

Nuori yrittäjä löysi oman tapansa toimia:

Asiakkaat haluavat räätälöityjä ratkaisuja Siinä missä useille aloittaville yrittäjille ensimmäisen työntekijän työllistämiseen on korkea kynnys, Kimmo Hämäläinen palkkasi ensimmäisen työntekijän jo yrityksen perustamisvuonna. Taloudentekijät, Mikkeli Päivi Kapiainen-Heiskanen teksti ja kuva Talonrakentajaksi 90-luvun alun lamavuosina valmistunut Kimmo Hämäläinen työskenteli ensin hirsi- ja rakennustyömailta. 1995 hän aloitti puuseppäartesaaniopinnot Esedun Taitolassa. Kahden ja puolen vuoden opintojen päätyttyä hän työskenteli vieraalla vielä puolisen vuotta ennen kuin yrittäjyys vei mennessään. Kun tilat ja vuokrakoneet löytyivät, aloitus oli kevyt. Puusepänliike Pro Joinery aloitti 13 vuotta sitten maaliskuussa. Liikeidea on säilynyt alusta saakka samana eli asiakkaille tehdään tilaustöitä, kuten yksilöllisiä ja vaativia puukalusteita ja sisustuskokonaisuuksia vaikkapa keittiöihin ja kylpyhuoneisiin. – Valmistamme räätälöityjä tuotteita yrityksille ja yksityisille. Meiltä tilataan portaita, keit-

tiökalusteita, erikoiskalusteita, myyntitiskejä. Myös liukuovikaapistojen kysyntä kasvaa, Hämäläinen kertoo. Alusta alkaen asiakaskunnassa on ollut yrityksiä, kuten rakennusliikkeitä. – Nyt noin 60 prosenttia tilauksista menee yrityksille ja 40 prosenttia yksityisille. Hämäläinen kertoo, että myös mökkeilijät ovat löytäneet yrityksen. – Huviloille menee jonkin verran niin sanottuja parempia kalusteita. Tilauksena on ollut esimerkiksi mökkipöytä, joka valmistettiin oman mökkitontin puista. Hämäläinen pohtii tarkkaan jokaista työntekijää palkatessaan, riittääkö työtä. Tällä hetkellä yritys työllistää yrittäjän lisäksi kolme täysipäiväistä työntekijää ja yhden alihankkijan.

„„ Mikkeliläinen maaliskuussa 1999 perustettu yritys „„ Henkilöstöä 4-5 „„ Noin 520 neliön kone- ja verstastilat „„ Puusepänalan peruskone kanta ja CNC-työstökeskus „„ Liukuovikaapistojen ja portaiden suunnittelussa käytetään 3D-ohjelmistoa

– Isoja koneita on ostettu vuosien varrella ja ehditty jo vaihtaakin. 2008 investoin CNC-koneeseen silloin, kun muutimme tähän uuteen halliin. Hinnoittelun perustana on tuntihinta, mikä saattaa olla asiakkaille nykyäänkin uusi asia. – Tuntihintamme on vähän alempi kuin vaikkapa putkimiehillä, vaikka he pärjäävät käsityökaluilla. Meillä on investoitava tuotantokoneisiin ja toimitiloihin. Hinnan perässä menevät asiakkaat saattavat päätyä tilaa-

„„ Maalaukset, petsaukset, lakkaukset ja vahaukset tehdään omassa maalaamossa „„ Verhoilutilaukset tehdään yhdessä paikallisen yhteistyökumppanin kanssa

maan yrityksiltä, jotka polkevat hintoja ja jättävät yhteiskunnalliset velvoitteensa hoitamatta. Joskus olemme sitten joutuneet paikkaamaan tilauksen kuntoon asiakkaalle. Osan raaka-aineista yritys löytää lähiseudulta, kuten liimalevyn Hirvensalmelta ja Anttolasta. Tasaisesti kasvaneen yrityksen lähitulevaisuudessa ei näy suuria mullistuksia. – Nyt ja lähitulevaisuudessa mennään tällä konseptilla. Vaikka voisihan se olla hienoa koko ajan kasvaa ja kasvaa.

Aloittavan yrittäjän pitäisi muistaa hinnoitella oikein alusta saakka, ettei toiminta tyrehdy alkuunsa, Kimmo Hämäläinen muistuttaa.

Yrityksen nykyiseen konekantaan on investoitu noin 200 000 tuhatta euroa.

Veroratkaisut mietityttävät nuorta yrittäjää Vaikka kotitalousvähennystä alennettiin, Kimmo Hämäläinen muistuttelee sen merkityksestä – Meidän alallamme asennuksen osuuden saa vähennettyä. Jos kohteessa on purkutöitä, uuden asennusta ja maalausta, kotitalousvähennyskelpoista työtä voi olla joskus paljonkin. Arvonlisäveronnousua hän ei pidä hyvänä keinona kartuttaa valtion kassaa.

Puusepänliike Pro Joinery Ky

– Alv olisi saanut pysyä ennallaan, Hämäläinen toteaa. Työllistämistä hän toivoisi helpotettavan. – Hyvien tekijöiden löytäminen voi olla välillä hankalaa. Toivoisin joustavuutta työllistämiseen niin, että työsuhteiden rinnalla voisi tarjota pätkätöitä. Näin pystyisi samalla kouluttamaan ammattitaitoisia tekijöitä.

Moni kuvittelee, että palvelua saa enää verkossa.

Lyhyesti Uusia rahoitusmuotoja alkavalle yritykselle Antti Vilpponen BBA, MSc. Econ. ArcticStartUp -yhtiöstä kertoi Teknologiapuisto Nohevan Business-aamussa uusista mahdollisuuksista alkavien yritysten rahoitukseen. Uusi tapa kerätä osakepääomaa on mm. pienten sijoituspääomien kerääminen verkossa tuhansilta sijoittajilta. Angel.co-verkkosivustolta löytyy myös työkaluja uusien bisnesideoiden rahoittamiseen. Lisäksi Antti kertoi myös pitchaamisen eli bisneksen mielenkiinnon herättämisen jalosta taidosta. Tutustu www.arcticstartup.com Sijoittajalle turvaa ja tuottoa Jussi Karppinen Danske Markets Finlandista kertoi Sampo Pankin talousillassa Savonlinnassa eri sijoitusvaihtoehtojen kannattavuudesta ja suojaamismahdollisuuksista. Tuottavia vaihtoehtoja löytyy kun osaa oikein hakea selvisi illan aikana. Sijoittajat voidaan jaotella kolmeen kategoriaan: turvallisuushakuiset, tuottohakuiset ja malttamattomat, opasti Jussi.

DNA Kaupassa sinua palvelee ihminen. Meillä on Suomen laajin myymäläverkosto, 73 myymälää ja yli 300 asiantuntevaa myyjää, valmiina auttamaan ja palvelemaan yritysasiakkaita. Poikkea juttusille, niin päivitetään yhdessä yrityksesi tietoliikenneratkaisut ajan tasalle. Lähin DNA Kauppa ei varmasti ole kaukana, katso vaikka osoitteesta www.dna.fi.

Edullisempi asiantuntijaliike.

5


6

TALOUDENTEKIJÄT

D

PERJANTAINA 13.4.2012

Raha & Talous

Talouskehitys hillittyyn nousuu Suomen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna lähes 3 prosenttia ja sitä edellisenä vuotena lähes 4 prosenttia. Samalla työttömyys väheni asteittain, ja kuluvan vuoden helmikuussa työttömyysaste oli kausitasoitettuna 7,4 prosenttia, eli 1,5 prosenttiyksikköä alempi kuin kaksi vuotta aiemmin. Vielä kuluvan vuoden alkukuukausina vähittäiskaupan myynti on kasvanut reippaasti, ja etenkin autokauppa on käynyt kiihkeänä, kun autojen verotus kiristyi huhtikuussa. Kuitenkin teollisuustuotanto on jo hieman supistunut, ja talonrakentaminenkin on kääntynyt lievään alamäkeen. Onkin ilmeistä, että tänä vuonna maamme kokonaistuotanto jää suunnilleen viime vuoden tasolle.

”Meilläkin on pakko leikata julkisia menoja sekä kiristää verotusta ns. kehysriihessä julkistettujen suunnitelmien mukaisesti.” Mikäli Euroopan velkakriisiä pystytään jatkossakin tukemaan talouspolitiikalla, voi Suomen talous kasvaa ensi vuonna pari prosenttia. Tätä suurempi nou-

su ei näytä mahdolliselta, koska meilläkin on pakko leikata julkisia menoja sekä kiristää verotusta ns. kehysriihessä julkistettujen suunnitelmien mukaisesti. Vaihteeksi pinnalle on noussut myös uusi uhka maailmalta, kun paineet Persianlahdella ovat kärjistyneet. Tämä on näkynyt odotettua korkeampina öljyn hintoina. Toivoa vaan sopii, että tilanne Iranin ydinteknologiaan liittyvissä peloissa laukeaa ja öljyn hinta taas maltillistuu. Asuntomarkkinoilla tasaista kehitystä näköpiirissä Viime vuonna Suomessa valmistui uusia asuntoja noin 31 000 kappaletta. Se oli lähes 6 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja vastasi yhteismäärältään jokseenkin viimeisten kymmenen vuoden keskimääräistä tasoa. Uusien asuntojen rakennushankkeita aloitettiin hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena, joten on odotettavissa, että asuntotuotanto ei lisäänny enää tänä vuonna. Vanhojen asuntojen myyntihinnat kohosivat koko maassa viime vuonna keskimäärin vajaat 3 prosenttia. Etelä-Savossa hinnat kohosivat aivan samaa tahtia. Näin asuntojen hinnat nousivat hieman hitaammin kuin yleinen inflaatio tai kotitalouksien nettotulot. Pidemmänkin ajan vertailussa Etelä-Savon asuntojen myyntihintojen kehitys on nou-

Asunnonostoaikeet

Odotukset omasta taloudesta Saldoluku neljännesvuosittain, odotukset vuodeksi eteenpäin, kolmen neljänneksen liukuvat keskiarvot 14

%, aikoo ostaa asunnon seuraavien 12 kuukauden aikana, kolmen neljänneksen liukuva keskiarvo 14

10

Etelä-Savo

Etelä-Savo

12

10

12

10

10

8

8

6

6

4

4

2

2

8

8

6

6

4

4

Koko maa keskimäärin (pylväät) 2

Koko Suomi (pylväät)

0

0 99

00

01

02

03

04

05

06

07

08

09

10

11

12

2

0

0 99

00

01

02

03

04

05

06

07

08

09

Source: Reuters EcoWin

Asuntojen hintakehitys

10

11

12

Source: Reuters EcoWin

EKP:n ohjauskorko ja euriborit

1988 = 100, kerrostalo- ja rivitaloasunnot 200

200

5,5

5,5

182

5,0

5,0

165

4,5

4,5

150

4,0

4,0

136

136

3,5

3,5

124

124

3,0

3,0

113

113

2,5

102

102

2,0

93

93

1,5

85

85

1,0

77

77

182

Koko maa keskimäärin

165

Etelä-Savo

150

70

70 88

89

90

91

92

93

94

95

96

97

98

99

00

01

02

03

04

05

06

07

08

09

10

11

2,0

Keskuspankin ohjauskorko

1,5

3 kk

0,5 0,0

2,5

12 kk:n euribor

1,0

1 kk:n

0,5

Ennuste ohjauskorosta 2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

0,0

Source: Reuters EcoWin

Source: Reuters EcoWin

dattanut hyvin läheisesti maan keskimääräistä nousua. Esimerkiksi viime vuoden lopulla koko

maassa keskimäärin myyntihinnat olivat 32 prosenttia korkeammat kuin vuoden 2005 alussa. Sa-

mana aikana Etelä-Savossa myyntihinnat olivat kohonneet runsaat 29 prosenttia.

Näin onnistut asuntokaupan tai rakentamisen rahoituksessa

Asuntojen vuokrat nousivat Suomessa viime vuonna keskimäärin 2,9 prosenttia. Itä-Suomessa vas-

Rakent a j a!

Savonli rakenta nnaan omak otit m rakenta ista suunnitte alon leva t va nou Raken da maksuto ai Sampo tajan opas n Pankin (Kaupp konttorista atori 6).

Nyt on aivan mainio hetki siirtyä vuokralta omaan asuntoon. Vuokran määrällä ja usein sitä pienemmälläkin summalla hoidat asuntolainaasi. Oma asunto luo sinulle ja perheellesi turvallisuutta. Jotta löydämme varmasti sinulle ja taloudellesi parhaiten soveltuvan ratkaisun, sinun kannattaa varata riittävästi aikaa ja valmistautua tapaamiseemme jo etukäteen.

Muistilista lainaneuvotteluun „„ Lainahakemusta varten tarvitsemme perustiedot tuloistasi ja varallisuudestasi. Ota palkkatiedot mukaasi. „„ Kerää tiedot nykyisistä lainoistasi. „„ Arvioi kuukausittaiset menosi. „„ Arvioi, kuinka paljon voit kuukaudessa käyttää uuden haettavan lainan hoitoon. Vinkkinä, että yleensä sen tulisi olla max. 40 %

kuukauden nettotuloistasi. „„ Jos sinulla on jo kiinnostava asunto tiedossa, ota mukaasi sen perustiedot. Vaihtoehtoisesti voit pohtia, minkä hintainen asunto sinua kiinnostaa. „„ Mieti, mitä voit tarjota lainasi vakuudeksi. „„ Jos lainanhakijoita on useampia, tarvitaan kaikkien hakijoiden tiedot.

Hanki lisäturvaa yllättävien tilanteiden varalle Lainaturva Varmistat lainasi takaisinmaksua ja parannat perheesi taloudellista turvaa odottamattomissakin tilanteissa. Korkokatto Hyödyt alhaisesta korkotasosta ja saat turvan koron voimakasta nousua vastaan. Lainasi korko ei nouse yli sovitun tason, vaikka markkinakorot nousisivat. Kiinteä korko Voit sopia lainallesi määräajaksi kiinteän korkoprosentin. Tiedät aina täsmälleen paljonko kuukausieräsi on ja vältät korkojen noususta aiheutuvat yllätykset.

Vakuutukset kotisi turvaksi Lainaneuvottelun yhteydessä hoituvat myös kodin vakuutusasiat. Voit säästää vakuutusmaksuissasi hyödyntämällä esim. Ifin tarjoukset. Ifiltä saat uuden kotivakuutuksen pysyvästi alennettuun hintaan. Hyvän asuntolainan tulee… joustaa, jos taloudellasi on tiukkaa. antaa turvaa silloin, kun markkinoilla myrskyää. mahdollistaa säästäminen lainaa lyhentäessäsi.


PERJANTAINA 13.4.2012

TALOUDENTEKIJÄT

D

Raha & Talous

un ensi vuonna taava nousu oli 1,6 prosenttia. Näin vuokratkin kohosivat yleistä inflaatiota hitaammin. Asuntojen hintojen tapaan pidemmän ajan vertailussa Itä-Suomen vuokrataso on noussut jokseenkin samaa tahtia kuin maassa keskimäärin.

Kuka? Lauri Uotila Johtava neuvonantaja, Sampo Pankki „„ Valmistui taloustieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta vuonna 1973. „„ Työskenteli 1974-1982 Tilastokeskuksessa kehittäen mm. uusia laskentamenetelmiä kansantalouden tilinpidon laatimiseen. „„ Siirtyi vuonna 1982 Postipankin ekonomistiksi, ja seurasi läheltä pankkialan säännöstelyn purkamista ja siitä seurannutta edellistä 90-luvun pankkikriisiä. „„ Tullut Suomen ekonomistipiireissä tunnetuksi erityisesti taloustiedon kansanomaistajana.

”Myös Etelä-Savossa kuluttajien odotukset omasta taloudestaan vahvistuivat hieman tämän vuoden tammimaaliskuussa.” Esimerkiksi viime vuoden lopulla Itä-Suomen vuokrataso oli 22 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2005 alussa. Koko maan keskimääräinen nousu oli samana aikana 23 prosenttia. Matalat korot ja vakaa kuluttajien luottamus Uusien asuntolainojen korot ovat helmikuussa painuneet 2,4 prosenttiin. Euroopan velkakriisin paineiden vuoksi keskuspankki varmaan pitää ohjauskorkonsa pohjalukemissa vielä ensi vuonnakin, joten euriborit ovat erittäin matalia ainakin pari vuotta, ehkä pidempäänkin. Pankkien on pakko leventää

euriboreihin lisättäviä marginaalejaan, mutta tiukka kilpailu pitää ne maltillisina. Onkin selvää, että lainakorot ovat inf laatioprosenttia pienempiä niin tänä kuin ensi vuonna. Kuluttajien luottamus heikkeni viime vuoden syksyllä, mutta sittemmin luottamus on hieman kohentunut. Myös Etelä-Savossa kuluttajien odotukset omasta taloudestaan vahvistuivat hieman tämän vuoden tammi-maaliskuussa. Kotitalouksien asunnonostoaikeet ovat Tilastokeskuksen ku-

luttajabarometrin mukaan pysyneet erittäin vakaina jo useita vuosia. Etelä-Savossa ostoaikeet hieman nousivat tammi-maaliskuussa verrattuna viime vuoden viimeiseen neljännekseen. Onkin ilmeistä, että kehitys asuntomarkkinoilla jatkuu melko vakaan myös tänä vuonna, jolloin myyntihinnat säilyvät jokseenkin ennallaan. Lauri Uotila Johtava neuvonantaja Sampo Pankki

7

Pieksämäen Kiinteistömaailmalle uusi yrittäjä Kiinteistömaailman uudella yrittäjällä Jaana Rinta-aholla (LKV, VuT, YKV) on pitkä kokemus asuntomarkkinoista. – Olen toiminut kiinteistönvälittäjänä vuodesta 1991 alkaen eri yritysten palveluksessa. Vuonna 2008 siirryin isännöitsijän tehtäviin. Isännöitsijän työkokemuksesta on paljon hyötyä myös kiinteistönvälittäjän työssä, hän kertoo. – Henkilökohtainen kiinnostukseni kiinteistönvälitysalaan, asiakkailtani saama palaute sekä mahdollisuus liittyä Kiinteistömaailman osaavien asiantuntijoiden joukkoon sai minut perustamaan oman yrityksen Pieksämäelle, Rinta-aho toteaa. Rinta-ahon mukaan asuntokauppa käy tällä hetkellä varsin mukavasti talouden turbulenssista huolimatta. Myymälän avajaisia vietettiin 22.03.2012 ja kävijöitä tupareissa oli liki sata. – Meidät otettiin hyvin vastaan, kiitos kaikille, Rinta-aho hehkuttaa. Kiinteistömaailman asuntomyymälä on toiminut Pieksämäellä noin seitsemän vuotta Sampo Pankin tiloissa, joissa uusi yrittäjä jatkaa toimintaa. Kevät vilkastuttaa kysyntää. Nyt kannattaa ottaa yhteyttä kesähuvilan, tontin tai mummonmökin myyntiaikeissa. Ja keskustan hissitalon ja alakerran asunnoista

Sampo Pankin konttorinjohtaja Sirkka Leikas ja rahoituspäällikkö Kari Taskinen toivottavat uuden yrittäjän Jaana Rintaahon ja asuntomyyjä Ninja Horjanderin tervetulleiksi. on meillä jatkuvasti pula. Vuokralla asuvien kannattaa myös ottaa rohkeasti yhteyttä. Alhaisen korkotason ansiosta on järkevää ostaa oma asunto. Oman asunnon rahoittaa monesti miltei vuokranmaksun hinnalla. Rinta-ahon tiimissä työparina toimii myös kahtena vuotena peräkkäin Kiinteistömaailma-

ketjun valtakunnalliseksi huippumyyjäksi valittu Ninja Horjander (LKV). Kiinteistönvälitysala on molemmille elämäntapa ja harrastus. – Lupaamme, että kukaan ei välitä niin kuin me, Rinta-aho toteaa. – Ota heti yhteyttä, tehdään onnistuneet kaupat yhdessä!

Kiinteistömaailma Kiinteistönvälitys Rinta-aho Oy LKV | Kauppakatu 5, 76100 Pieksämäki puh. 015 887 4060 | pieksamaki@kiinteistomaailma.fi | avoinna ma–pe klo 9.30–16.30 Vastaamme puheluihin myös viikonloppuisin! Sovi kotikäynti tai oma esittely!

Älä mieti kodinvaihtoa yksin.

Pääskylahti

Kt 38 m2

1h,k,kh. Tilava remontoitu vuokrattu yksiö puistomaisin näkymin lähellä palveluja lyhyen matkan päässä keskustasta. Hyvä vaihtoehto esimerkiksi sijoittajalle! Mh. 47.500 € 267983

Kellarpelto

Pkt 50 m2

2h,k,s,lasit.parv. Saunallinen heti vapaa 2.kerroksen kaksio pienkerrostalossa Kellarpellon palveluiden lähellä. Lasitettu parveke ilta-aurinkoon, vaatehuone, kaukolämpö. Mh. 54.357,08 € Vh. 54.500 € 278595

Keskusta

Keskusta

Kt 79 m2

3h,3k,3kph,parv. (yhtiöjärj.muk. 3h,k) Ydinkeskustassa 2.krs. huoneisto, josta tehty 3 erill. asuntoa. Vuokrattu. Taloyhtiössä tehty mm. käyttövesiputkisto- ja ilmastointiremontit. Sopii sijoittajalle tai esim. kahden sukupolven asunnoksi. Mh. 107.000 € 278983

Jukolansalo

Kt 80 m2

3h,k,s,kph,wc,lasit.parv. Laadukkaasti 2010-2011 remontoitu saunallinen hissitalon päätykolmio. Lasitettu parveke ilta-aurinkoon, huoneistosta järvinäköala. Kodinkoneet uusittu keittiöremontin yhteydessä 2010. Tutustu ja ihastu! Mh. 108.500 € 273269

Kt 84 m2 Rantakoivikko Rt 119 m2

4h,k,kph. Ydinkeskustassa hissitalon 3.kerroksen valoisa ja tilava huoneisto. Juuri remontoitu kylpyhuone, taloyhtiössä tehty mittava LVIS remontti. Edullinen hoitovastike. Mh. 124.679,45 € Vh. 139.000 € 277907

4h,k,s. Rannan lähellä päätyhuoneisto 2-tasossa järvinäköaloin. Yläkerran leveä parveke ja terassi/ piha etelään järvelle. Huoneiston remontit pääosin v.2000. Keittiössä kivitasot, 2 erill.wc:tä, autokatos. Hyvä vaihtoehto okt-asumiselle! Mh. 158.000 € 273148

Laitaatsilta Okt 140/ 168 m2

Kerimäki Haapakallio Okt 123/180,5 m2

Hernemäki Okt 170,5/ 175,5 m2

Sulkava

6h,k,s,2kph,3wc,3ter,parv. Upealla järvinäköalatontilla kodikas ja huolella kunnostettu talo; vanhan puutalon tunnelmaa nykyajan mukavuuksin. Kaunis oma tontti 1136 m. Uimarantaan ja venelaiturille n.200m. Mh. 245.000 € 277416

6h,k,2wc,kph/wc,vh,kph,s,tekn. tila,var,at,lasikuisti. Keskustassa lähellä palveluja ja Saimaan rantaa tyylikkäästi laaj. ja remontoitu tilava, kodikas talo omalla 2096 m² tontilla. Erinomainen esim. lapsiperheelle! Tontilla myös 2. rakennuspaikka. Mh. 139.000 € 277033

Miekkoniemi Okt n.130/ 179 m2

Savonlinna Vuokala Lomaas 12,7/15m2

5h,k,saunaos,wc. Reilulla 1722 m² puutarhatontilla laajennettu ja kunnostettu rintamamiestalo keskeisellä paikalla lähellä Laitaatsalmen palveluja. Erillinen varasto/ autokatos. Mh. 149.000 € 276308

5h,k ,2wc ,kph,s,pkh,tekn.tila, at,var. Halutulla alueella lähellä palveluja ja kouluja tilava vuokrattu kivitalo. Tasainen 1080 m² vuokratontti. Vesikiert. lämmitys, ilmalämpöpumppu. Remontoitu 2009 mm. käyttövesiputket, sauna, kph. Mh. 118.500 € 278045

5h,k,s,2wc,th,vh,at. Rauhallisessa ympäristössä n. 9km Prismalta 0,3992ha puutarhatontilla iso talo, jossa tehty 2000-luvulla runsaasti remontointia. 4 mh, alakrs. saunaos, takkahuone ym. Leivinuuni, 2 takkaa ja pönttöuuni. Mh. 134.000 € 278276

Okt 140/172 m2

1h,sauna,kuisti. Reilunkokoisella 0,713ha lounaaseen avautuvalla rinnetontilla sähköistetty saunamökki ja hirsiaitta. Rak.oikeus 150k-m². Saunamökissä valoisa huone, jossa keittiönurkkaus. Mh. 85.000 € 276213

Kiinteistömaailma Savonlinna, Asunto- ja Metsätori Oy LKV, Olavinkatu 41, 57100 Savonlinna Puh. 015-514 374, savonlinna@kiinteistomaailma.fi, avoinna ma-pe klo 9-16.30 Sovi yksilöllinen esittelyaikasi! Puhelinpalvelu myös viikonloppuna (015) 514 374

kiinteistomaailma.fi


8

TALOUDENTEKIJÄT

E

PERJANTAINA 13.4.2012

Maailmalta

Yrittäjyydestä Venäjän talouden ja työllisyyden kivijalka Pk-yritysten määrä on Venäjällä vahvassa kasvussa. Yritysten määrä on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Venäjän Federaation tavoitteena on siirtää 40 % nykyisistä julkisen sektorin työpaikoista yksityiselle sektorille. ” OPORAn toiminnan painopistealueita ovat lisäksi pk-yritysten rahoituksen helpottaminen ja omaisuuden hallinnoinnin selkeyttäminen.”

näjän Yrittäjien Edunvalvontatoimiston johtajana. Näin on voitu erinomaisesti edistää OPORAn toista päätavoitetta, eli alueiden yrityksille suotuisampien toimintaympäristöjen luomista. OPORAn toiminnan painopistealueita ovat lisäksi pkyritysten rahoituksen helpottaminen ja omaisuuden hallinnoinnin selkeyttäminen. Erityistä huomiota kiinnitetään myös käytännön avunantoon yrittäjille. Internet-portaalin kautta järjestö pitää yllä yrittäjien ”kuumaa linjaa" ongelmien varalta, käsittelee yrittäjien kirjeitä ja valituksia sekä antaa lausuntoja. Pietarilaisten pk-yritysten haasteina verot, vuokrat ja rahoitus

OPORA Pietarin alueen varapuheenjohtaja Tahir Bikbajev on todellinen Suomen ystävä.

Venäjän panostus pk-yritystoiminnan edellytysten kehittämiseen on myös kovassa kasvussa. Vuonna 2010 valtio panosti siihen 800 miljoonaa dollaria, kun vastaava luku vielä vuonna 2005 oli noin 50 miljoonaa. Venäjän federaation päätöksentekijät ovat myös ottaneet OPO-

RAn yhteistyökumppanikseen kehittämään yrittäjyyttä ja yritysten toimintaedellytyksiä. Venäjän Yrittäjäjärjestön OPORAn presidentti Sergei Borisov edustaa yrittäjiä federaation hallituksen nimeämässä pk-yrittäjyyttä edistävässä komissiossa, jonka muut puheenjohtajiston jäsenet ovat Venäjän elinkeinomi-

nisteri Elvira Nabiullina ja Venäjän varapääministeri Igor Shuvalov. Pietarin pääkuvernööri Georgiy Poltavchenko johtaa vastaavaa alueellista toimielintä ja yrittäjien edustajana puheenjohtajistossa toimii OPORAn Pietarin aluetoimiston johtaja, OPORAn varapresidentti Dmitrij Ivanov, joka toimii myös Luoteis-Ve-

– Kyllä toimitilojen vuokratason nousu Pietarissa, etenkin sen keskusta-alueella, asettaa haasteita pk-yritysten toiminnalle, OPORAn Pietarin alueen varapuheenjohtaja Tahir Bikbajev listaa tämän päivän Pietarin alueen eli oblastin pk-yritysten haasteita. – OPORA työskentelee jatkuvasti myös toimisto- ja tuotantotilojen lunastusten helpottamiseksi, Tahir jatkaa. Mutta kysymyksen, onko byrokratialla tai hankalilla lupa-ajoilla haasteita tekevää vaikutusta pietarilaisten pk-yritysten toimintamahdollisuuksiin,Tahir tyrmää heti. – Olisi helppo sanoa, että meillä byrokratia hankaloittaa yritystoimintaa, mutta näin ei ole. Kaikkeen löytyy ratkaisu, ja OPORA työskentelee hyvässä yhteistyössä federaation ja kaupunkien hallintoelinten kanssa, sekä ratkaisee esiin nousevat ongelmat, Tahir summaa toimintamallia. Yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, yrittäjien auttaminen eri toiminnoissa, asiantunti-

ja-avun antaminen järjestön jäsenille esimerkiksi vero- ja lakiasioissa sekä yksityissektorin työpaikkojen kasvattaminen ovat OPORAn päätehtäväalueita niin Pietarin alueella kuin koko ´Venäjälläkin. – Pk-yrityksiltä vaaditaan myös sisäistä vastuuta ja aktiivisuutta, Tahir painottaa pk-yritysten omaa roolia yhteistyön kehittämisessä. Asiat ovat kehittyneet hyvään suuntaan paljon, mutta paljon työtä on vielä myös edessä. Kansainvälinen OPORA auttaa suomalaisia yrityksiä Venäjällä OPORA painottaa toiminnassaan myös sen kansainvälisiä hankkeita, jotka tähtäävät Venäjän ja vieraiden maiden pk-yritysten yhteistoiminnan kehittämiseen. OPORAlla on toimisto Aasian Shanghaissa ja liiketoimipaikka Zürichissä.

”OPORA ROSSII voi konsultoida myös erilaisissa liiketoimintatarpeissa.” OPORAn edustustot toimivat myös Suomessa (Suomen ja Venäjän Business Association), Itävallassa (Itävallan ja Venäjän Business Association) ja Saksassa (Saksan ja Venäjän Business Association). Pietarin aluetoimiston kansainvälisen yhteistyön tärkein tehtävä on yhteistyön kehittäminen juu-

ri kansainvälisten business-assosiaatioiden kanssa. Maantieteellisen läheisyyden vuoksi ovat perinteisesti hyvin kehittyneet yhteydet ja kontaktit suomalaisen liike-elämän edustajien kanssa. Vuodesta 2007 OPORA ROSSII ja Ivanovin johtama Luoteis-Venäjän Yrittäjien Edunvalvonnan Toimisto on toiminut yhteistyössä Suomen Yrittäjien kanssa. Vuonna 2008 solmittiin OPORAn ja SY:n välille yhteistyösopimus maiden pk-yrittäjien yhteistoiminnan lisäämiseksi ja keskinäisen yhteistyön kehittämiseksi. Yhteistyö onkin kehittynyt suotuisasti. Osapuolet järjestivät vuonna 2011 jo yli 40 erilaista yhteistä tilaisuutta. Pietarin OPORAn aluetoimistolla on riittävästi henkilöstöä, resursseja ja voimavaroja myös yrityksiä hyödyttävän Venäjän ja Suomen välisen jäsenyritysten yhteistyön edistämiseksi. Yritykset voivat saada OPORAn kautta tietoja ajankohtaisista muutoksista Venäjän lainsäädännössä, tietoja erilaisista kaupallisista ehdotuksista sekä rahoituksen ja investointien järjestämismahdollisuuksista. OPORA ROSSII voi konsultoida myös erilaisissa liiketoimintatarpeissa, kuten esimerkiksi partnereiden ja liiketoimintayhteyksien etsimisessä. OPORAn kautta on mahdollista saada myös oikeudellista apua, kuten konsulttipalvelua oikeuslaitoksissa ja lainsäädäntövirastoissa. Siis erinomaista yhteistyötä ja mahdollisuuksia myös eteläsavolaisille yrityksille.

Tahir Bikbajev (vas.), Mika Lahikainen ja Arto Tolvanen Pietarin OPORAn toimistolla neuvottelemassa uudesta yhteistyöstä.

OPORA RUSSIAlla on toimistoja 81 alueella maassa

Alueet, jossa OPORA RUSSIAlla on toimistoja

miljoonaa dollaria


PERJANTAINA 13.4.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Maailmalta

Omistaja-asiakkaana sinulla on odotettavissa parempia etuja

Eremitaasi iltavalaistuksessa.

From St Petersburg with love Kävele Nevsky Prospektilla, maailman kauneimman kaupungin ja Euroopan neljänneksi suurimman kaupungin pääkadulla, ja aisti Venäläisen yhteiskunnan muutoksen tuulet. Tyylikkäät erikoiskaupat, historiaa huokuvat rakennukset, kaikkia maanosia edustavat gourmet-ravintolat, Nevan maisemaa piirtävät avautuvat sillat ja aistikkaasti pukeutuvat ihmiset luovat miljoonakaupungille oman ainutlaatuisen tunnelman. Slaavilaisuus ja kauneus yhdistyvät vierailijan mielessä kuin Dostojevskin ylistys Pietarille ja sen yöttömille öille teoksessa Valkoiset yöt. Tapaa iloisia pietarilaisia, kaupungin eurooppalaista ja aasialaista monikulttuurista kauppiaskansaa federaation eri alueilta, joiden sielu on suuntautunut luontaisesti yrittäjyyteen. Pietarissa ajatukset ja suunnitelmat ovat aina olleet suuria. 1712 Pietari Suuri julisti perustamansa kaupungin Venäjän pääkaupungiksi. 1725 Pietarin väkiluku oli sama kuin uuden Savonlinnan, eli noin 40 000. Katariina Suuri keräsi kaupunkiin valtavat taideaarteet ja rikas kulttuurielämä synnytti maailmanhistorian tunnetuimpia klassikkoteoksia, kirjo-

ja ja sävellyksiä. Aleksanteri I toi kaupunkiin sotilaallisen järjestelmällisyyden koulukunnan, jonka kasvatti oli muun muassa marsalkka Mannerheim. Samaisella järjestelmällisyydellä kohtaa Pietarilainen SKA kevään 2012 KHL-liigan jääkiekko-ottelussa Moskovalaisen Atlantin. Kaasujätin sponsoroima pietarilaisjoukkue on selkä seinää vasten, siis venäläisittäin parhaimmissa taisteluasemissa, ja menee voittajana välieriin. Venäjän yrittäjäjärjestö OPORA on myös erinomaisessa iskussa. Sen resurssit ovat kunnossa ja sen edustajat ovat haluttuja edustajia elinkeinoelämän kehittämishankkeissa. Venäjän uuden ajan talouden aamunkoitto sarastaa yrittäjyyden nousun avulla. Sitkeät venäläiset ovatkin erinomaista yrittäjäaineista, ylpeitä osaamisestaan ja tottuneet tekemään kauppaa, sekä kotiuttamaan voittoja. Mikä tärkeintä, heillä on käsissään mittavat sisämarkkinat.

perustettu: 18 syyskuuta 2002 presidentti: Sergei Borisov varapresidentti: Pietarin aluetoimiston johtaja Dmitrij Ivanov 81 aluetoimistoa Kaliningradista - Kamchatkaan n. 400 000 yritystä, yli 5 miljoonaa työpaikkaa päätavoite: ff yrittäjyyden edistäminen ff suotuisten poliittisten, taloudellisten ja oikeudellisten olosuhteiden kehittäminen pk-yrityksiä tukevaksi „„ toiminta: ff vähentää aktiivisesti hallinnollisia esteitä ff yrittää säännellä valtion viranomaisten tilintarkastuksia ff kehittää yrittäjien ja viranomaistahojen avoimutta ff keventää verotusta ja yksinkertaistaa raportointimenettelyjä.

„„ „„ „„ „„ „„ „„

YHTEISTYÖTÄ VIRANOMAISTEN JA VALTIONELINTEN KANSSA OPORA ROSSII osallistuu valtakunnallisiin neuvostoihon ja asiantuntijakomiteoihin ja suorittavat yhteistoimintaa eri muodoissa seuraavien Venäjän federaation hallinnollisten virastojen kanssa:

Tämä tarkoittaa asioinnin helppoutta, ammattimaista palvelua, hyviä tuotteita, kilpailukykyisiä hintoja ja hyödyllistä asiakasetuohjelmaa. Palvelemme omistaja-asiakastamme hänen haluamallaan tavalla. Meillä on laaja konttoriverkko sekä toimivat puhelin- ja verkkopalvelut. Toimintamallissamme paikallisuus ja asiakaslähtöisyys korostuvat. Keskinäisyys ja suomalaisuus yhdistettynä henkilökohtaiseen palveluun on asiakastyytyväisyyden* tae. Ota yhteyttä tai tule käymään toimistollamme!

www.lahivakuutus.fi Vahva paikallisesti. *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt 1.sija 2006, 2007, 2008, 2009 ja 2010. 2.sija 2011 (Yksityisasiakkaat) 1.sija 2009, 2010 ja 2011 (Yritysasiakkaat)

On helppo ennustaa, että kun jatkuvasti kallistuva energia tuo Venäjälle lisää ulkomaisia pääomia, infra rakentuu pikkuhiljaa uusiksi ja Venäjän yrittäjistä kuullaan vielä!

OPORA ROSSII Yleisvenäläinen pienen ja keskisuuren yrittäjyyden järjestö

E

TERVETULOA „„ „„ „„ „„ „„ „„ „„ „„ „„ „„

hallitus taloudellisen kehityksen ministeriö opetus- ja tiedeministeriö sisä-asioiden ministeriö Oikeusministeriö FSB - Valtiollinen Turvallisuuskomitea Verotuspalvelupäätoimisto Duuma (Parlamentti) Syyttäjänvirasto Korkeimman oikeuden välimiesmenettely

OSTOKSILLE

KAIKKI

PÄÄSAAVUTUKSET „„ Presidentin asetus (15.05.2008), ”Kiireellisistä toimenpiteistä hallinnollisten esteiden poistamiseksi yrittäjyyden hyväksi” sekä liittovaltion laki 294-FZ ”Oikeussubjektien ja yksityisten yrittäjien valtion viranomaisten valvonnan pidossa”. „„ Lakialoitteiden ja yrittäjyyttä säätelevien esitysten puolueeton arviointi ja lausuntojen antaminen. „„ Federatiivinen Valtiontuen Ohjelma: OPORAn myötävaikutuksella kehitetään pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa (mm. rahoitus) „„ Pk-yritysten kehityksen etenemissuunnitelma 2020 , niin sanottu ”Tiekartta”. Tämä on ”liiketoimintasuunnitelma”, jossa selkeästi määritellään pk-yrittäjyyden näkymät talouden kaikilla aloilla , asetetaan erityiset tavoitteet ja indikaattorit, joilla arvioidaan tuloksia pienyritysten kehityksessä.

YRITYSASIAKKAAT! Savonlinnan tukku Tulliportinkatu 8, 57100 Savonlinna puh. 010 533 1404

9


10

TALOUDENTEKIJÄT

F

PERJANTAINA 13.4.2012

Profiili

Vahva usko yhdessä tekemiseen Viidessä viime vuodessa 165 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit Etelä-Savossa toteuttanut Osuuskauppa Suur-Savo on kiistatta yksi alueen suurimpia investoreita. Taloudentekijät, Mikkeli Arto Tolvanen teksti ja kuva – Haluamme säilyttää kiinteistöomistuksen omassa maakunnassa ja kehittää sitä, paikallisen alueosuuskaupan päällikkö, välitön urheilumies, Heikki Hämäläinen paukuttaa ja nuijii kasan uusia investointipäätöksiä 4. kerroksen työhuoneensa johtoryhmäpöydän kanteen. Osuuskaupan parhaimmillaan 40 miljoonan euron kiivas vuosiinvestointitahti on tasaantumassa puoleen. – Käytämme rakennuskohteissamme paikallisia suunnittelijoi-

ta, rakentajia, sähkö- ja LVI-ammattilaisia aina kun se vain on mahdollista. Myös ylläpitopalveluissa raha kiertää paikallisten yritysten kautta omalle alueelle, Heikki Hämäläinen painottaa. Vuoden suomalaiseksi kauppakeskukseksi valittu, ja vastaavassa pohjoismaisessa kisassa kisaava, kauppakeskus Stella ja esimerkiksi Savonlinnan ABC ovat myös arkkitehtoonisesti avainliikepaikoilla sijaitsevien rakennusten arvoisia. Usko maakunnan menestykseen on luja, siksi Hämäläinen kannustaa rakentamaan omaa menestyvää maakuntaa yhdessä. Osuuskaupan kone on ainakin siihen hyvässä iskussa. Osuuskau-

pan myynti ylittänee 500 miljoona euroa jo 2016. Rakentaminen jatkuu maakunnassa Ok Suur-Savon investointiohjelma on tehty pitkälle tulevaisuuteen. Mikkelin alueella omistukseen hankitut Hotelli Vaakunan, Pitkäjärven ABC:n, autokauppakiinteistön ja kauppakeskus Stellan sekä Pusankulman kiinteistöt turvaavat Mikkelin kaupallisen kehittämisen edellytykset pitkälle tulevaisuuteen. Savonlinnan alueella tänä vuonna kehitetään Prisman pihaaluetta ja rakennetaan lisää parkkitilaa sekä siirretään polttoainejakelu uuteen paikkaan ja samalla valmistaudutaan Prisman laajennukseen lähivuosina. Sokos saa uudet hissit ja liukuportaat sekä sen alakerrassa sijaitseva S-Market lisää tilaa. Myös Kerimäellä remontoi-

daan S-Marketin vastaanottotiloja. Enonkoskelle rakennetaan kokonaan uusi Sale, joka on samalla ketjun ensimmäinen nollaenergiamyymälä. Kaavoitusaikatauluista on kiinni, milloin Pieksämäen Prisman rakentaminen alkaa. Ketjun odotetuista rautakauppainvestoinneista veikkaa Heikki toteutuvan alueella KodinTerran Mikkeliin 2016 ja pienemmät rautakaupan yksiköt avataan sekä Savonlinnaan että Pieksämäelle. Myös Sokos Hotel -ketjun hotellin saaminen Savonlinnaan kiinnostaa Hämäläistä edelleen ja työtä sen eteen tehdään koko ajan. Tällä hetkellä Osuuskauppa Suur-Savon omistuksessa olevien liiketoimipaikkojen yhteispintaala on jo 15 hehtaaria! Palveluvalikoima kasvaa, mistä tulevaisuuden kasvu liiketoimintaan? – Lukuisa joukko paikallisia tava-

rantoimittajia ja lähiruokayrityksiä on päässyt kauttamme mukaan S-ryhmän valtakunnalliseen jakelujärjestelmään, Heikki Hämäläinen avaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Miettilän Juustola ja vastaavia esimerkkejä löytyy runsaasti myös vihannes- ja juurespuolelta, Hämäläinen kertoo. Ne kasvattavat yhteistyön myötä reilusti omaa liiketoimintaansa, mutta mistä löytyvät osuuskaupan oman kasvun eväät tulevaisuudessa? – Kyllä jo tämä alkuvuosi on osoittanut, että tekemämme investoinnit ovat poikineet, Hämäläinen ynnäilee. – Tarvitsemme kuitenkin yhteisiä ponnisteluja paluumuuttajien tänne saamiseksi ja lisääntyvien vapaa-ajan mahdollisuuksien tehokkaammaksi hyödyntämiseksi. Vaikka tehtävämme on mahdollistaa asiakasomistajillemme halutuimpien palvelujen saanti omasta kaupasta, kiinnostaa meitä myös Venäjä ja Parikkalan rajanylityspaikan toteutuminen, Hämäläinen paljastaa. – Etelä-Karjalan Osuuskaupan myynnistä venäläisten osuus on 4 %, kun vastaava luku meillä on noin 1,5 %, Hämäläinen tietää. – Tax free –myyntimme on reip-

paassa kasvussa, mutta tarvitsemme myös niin alueiden kuin kauppapaikkojenkin opastuksen ja muun informaation kehittämistä juuri venäläisasiakkaille. Kaupankäyntiin uusia tuulia – Autokappa on jo vahvasti verkossa, samoin hotellivaraukset. Ravintolaa tai ruokakauppaa on hankala siirtää kokonaan verkkoon ja virtuaaliseksi, mutta monikanavaisuus on vahvasti tulossa, osuuskaupan piäsoutaja Hämäläinen paljastaa. Hämäläisen mukaan kuluttaja voi ostaa lähitulevaisuudessa tavarat netistä ja noutaa ne esimerkiksi Prismasta tai muista toimipaikoista. – Tutkimme jatkuvasti myös alan uusia trendejä maailmalta. Täällä ei kuitenkaan toimi samat mallit kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Yhdistämmekin omia ideoitamme uusiin toimiviksi testattuihin sovelluksiin ja siten syntyvät sekä suomalaisen että eteläsavolaisen kaupan ja ravintolamaailman uudet sovellukset ja innovaatiot, toimitusjohtaja Hämäläinen vinkkaa ja suunnistaa miettimään uusia kaupankäyntitapoja hiihtoladulle, Kolin vapaa-ajan asuntonsa maisemiin.

Heikki Hämäläinen „„ Syntynyt: 5.4.1966 Juva „„ Perhesuhteet: naimisissa, kaksi lasta „„ Harrastukset: hiihto, maraton, pyöräily, soutu „„ Suosikkikirja: dekkarit ja jännitysromaanit „„ Mielimusiikki: rock/disco, ykkösenä Tina Turnerin Simply the best „„ Auto: Mercedez Benz E350 „„ Luottamustoimet: Kauppakamari, EK, MAMK ja eri yritysten hallitukset esim. Tanhuvaaran Urheiluopisto

TYÖSTÄ TYÖHÖN — MIELEKÄS TYÖURA Kruunupuistossa 24.4.2012 Seminaari työelämän muutoksesta, työuran vaiheista ja siirtymistä, osaamisen varmistamisesta sekä muutoksen hallinnasta. Pääpuhujana seminaarissa on organisaatiopsykologi Tiina Saarelma-Thiel Työterveyslaitokselta. Ohjelma osoitteessa www.kruunupuisto.fi. Kenelle: työnantajille, yrittäjille, henkilöstöammattilaisille, työterveyshuollon, työsuojelun ja Kelan edustajille, Te-toimistojen, Ely-keskuksen ja oppilaitosten henkilöstölle. Koulutuspäivän hinta: 100 €/hlö (sis. kahvit ja lounaan), mikäli samasta organisaatiosta useampia henkilöitä: hinta 75 €/hlö. Osallistumismaksu laskutetaan seminaarin jälkeen. Ilmoittautuminen 13.4.2012 mennessä osoitteeseen: tuovi.riikila@kruunupuisto.fi. Seminaarin järjestää TyöKuntoValmennus –hanke. Mukana myös Savonlinnan Työ- ja elinkeinotoimisto, Savonlinnan seudun kuntayhtymä sekä Etelä-Savon Yrittäjät.

5.4. syntymäpäiviään viettänyt Osuuskauppa Suur-Savon toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen lupaa osuuskaupan myynnin kipuavan lähivuosina yli 500 miljoonan euron.

Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 020 763 9130 | www.kruunupuisto.fi


PERJANTAINA 13.4.2012

TALOUDENTEKIJÄT

Kuukauden yritys

11

F

Täystyöllisyys saavutetaan tekemisellä Taloudentekijät, Juva Kari Kauppinen teksti Täystyöllisyys on ollut taattu, vaikka juvalainen rakennusliike Avikainen Oy on pysytellyt oman maakunnan rajojen sisällä. Ja siltä näyttää jatkossakin. – Maksimissaan kolmella paikkakunnalla rakennetaan samaan aikaan. Silloin pystymme hoitamaan asiat parhaiten, sanoo toimitusjohtaja Seppo Avikainen. – Kaikkeen ei ole mahdollista osallistua, kun hankkeet sattuvat päällekkäin. Yrityksen koon kasvattaminen ei ole itseisarvo. Avikainen toteaa, että pientä kasvua tarvitaan, mutta kannattavuutta tahkotaan tekemisellä. – On sitä laajentumista puntaroitu, mutta se tarkoittaisi, että pitäisi kasvaa rajusti, rekrytoida paljon lisäväkeä. Suuret liikkeet lisäävät tietysti riskejä. – Tämä toimii tässä mittakaavassa ja tällä konseptilla kaikista parhaiten ja menestyksellisesti. Tällä hetkellä yritys rakentaa 18 asunnon taloa Joroisissa, Mikkeliin on alkamassa pienkerrostalon rakentaminen ja Juvalla on asuinlii-

kekerrostalo koemarkkinoinnissa. Ja kauppa käy. – Joroisissa on vielä neljä asuntoa myymättä. Juvalla kymmenestä huoneistosta kolme on vapaana. Vuonna 1951 perustettu perheyritys toimii myös urakoitsijana muille rakennuttajille, ja rakentaa asuintorakentamisen ohella julkisia tiloja. Avikaiset tekevät myös peruskorjaamista, maanrakennusta ja maansiirtotöitä, kone- ja nostotöitä, kiinteistöpalvelua muun muassa rakentamiinsa kohteisiin, huoneistovuokrausta ja hissiremontteja.

Avikainen toivoo yrittäjien ottavan mallia työntekijöistä. – Työntekijäpuoli on lähes sataprosenttisesti järjestäytynyttä. Esimerkiksi Juvan yrityksistä 25-30 prosenttia kuuluu järjes-

Yrittäjäjärjestön jäsenmaksulle saa vastinetta Seppo Avikainen on ollut ahkera vaikuttaja yrittäjäjärjestöissä. Tällä hetkellä hänellä ei ole luottamustoimia, mutta järjestöt saavat vakaan tuen. – Mitä enemmän yrittäjiä kuuluu järjestöön, sitä paremmin ääni kuuluu. Käytännön tasolla jäsenyyshyödyt tulevat nopeasti esiin. – Saa paljon arvokasta tietoa siitä, mitä pienyrittäjä tarvitsee. Ei tarvitse kaikkea omassa mielessään pohtia vaan saa apua. Jäsenmaksun hinta on pieni suhteessa tähän.

Seppo Avikainen johtaa yli 60-vuotiasta yritystä.

Tarjousasiamies neuvoo alueen yrityksiä kilpailutuksessa PK-yritykset halutaan pitää mukana kilpailussa julkisista hankinnoista. Taloudentekijät, Mikkeli Kari Kauppinen teksti Tällä hetkellä moni yritys kokee, ettei pysty täyttämään hankintavaatimuksia, koska tarjouspyynnöissä niputetaan niin laajoja kokonaisuuksia yhteen, että yritykset eivät koe hallitsevansa kaikkea vaadittua. Tällöin ei jätetä tarjoustakaan. – Varsinkin palvelujen hankinnassa pitäisi välttää niputtamista ilman painavia perusteita, sanoo Etelä-Savon tarjousasiamies Ilkka Liljander. Tarjousasiamies neuvoo ja auttaa julkisten hankintojen kilpailutuksessa juuri pk-yrityksiä. Tavoitteena on parantaa niiden kilpailukykyä ja saada työ ja raha pysymään omassa maakunnassa. Halpa tarjous, kallis kokonaisvaikutus? Tyypillinen palveluja ostava julkinen sektori on sosiaali- ja terveyspalvelut. On olemassa jo tietoa siitä, että suurten kokonaisuuksien kilpailutus on nostanut hintoja, koska kaikkia vuosien sopimuskauteen mahtuvia tekijöitä ei voi ennakoida täsmällisesti. Ennakointi tapahtuu hinnoittelulla, eli tarjousta antaessaan yritykset vetävät hintaa ylöspäin kattaakseen mahdolliset riskit. – Tulisi ottaa paikallisen yrityselämän erityispiirteet huomi-

töön. Se on tosissaan pieni määrä siihen nähden, mitä se voisi olla. Syitä vaisuun aktiivisuuteen on varmasti monia. Yksi voi olla kainous.

Tarjousasiamies Ilkka Liljander toivoo keskustelua. Markkinaoikeutta ei pidä pelätä vaan nykyinen laki mahdollistaa keskustelun palvelun hankintayksiköiden ja yritysten välillä.

oon ja laskea tarkasti, mistä hinta muodostuu ja miten palvelu täsmälleen järjestetään. Tällöin yritysten epävarmuustekijät vähenevät ja hinta putoaa, sanoo Ilkka Liljander. Palvelujen tuottamisen hinnat nousevat herkästi myös silloin, jos suuri toimija pystyy toiminnallaan ostamaan pienemmät kilpailijat pois, tai ne yksinkertaisesti kuihtuvat liian kovassa kisassa. – Tarjouspyynnöissä pitäisi ajatella myös seudun kokonaisetua. Kun tavoitellaan säästöjä, ollaan usein lyhytnäköisiä sen suhteen, mitkä ovat pitkäaikaisvaikutukset. Kunnat ja kuntien omistamat organisaatiot ovat tyypillisiä julkisten palveluiden järjestäjätahoja. Julkisissa organisaatioissa hankinnat ovat usein suuremmat kuin henkilöstömenot. – Kun monipuolisuus säilyy,

säilyy kilpailu. Se vaikuttaa myös laatuun. Verkkoon oman alan tarjoushälytin Julkiset hankinnat ovat pian pitkälti kootusti verkossa. Verkkopalvelu auttaa jatkossa pk-yrityksiä pysymään kärryillä tarjouksissa. Sieltä saa tietoa julkisista palveluista ja se myös hälyttää yrittäjän haluamalla tavalla niistä tarjouksista, jotka koskevat yrityksen omaa toimialaa. Tarjousasiamiehen toimintaan voi tutustua alueseminaareissa, joita järjestetään vielä Mikkelissä 3. toukokuuta, Pieksämäellä 15. toukokuuta sekä Hirvensalmi-Mäntyharju-Pertunmaa-linjalla ja Juva-Rantasalmi-Sulkava-konklaavissa. Kahden viimeksi mainitun päivämäärät eivät vielä ole tiedossa.

– Väheksytään liikaa omaa roolia ja tekemistä. Että en ole mikään yrittäjä, kun en työllistäkään muita kuin itseni, viittaa Avikainen itsensä työllistävään, yrittäjään siis.

Järjestöstä voi saada apua myös yrittäjäidentiteetin luomiseen. Sen lisäksi kontaktiverkoston kautta tulee Avikaisen mainostamaa apua, ja liiketuttavuuksiakin, bisnestä.


12

TALOUDENTEKIJÄT

G

PERJANTAINA 13.4.2012

TT Testaa

Johtotähti muovaa yritysautojen suosikkilistaa Taloudentekijöiden testiryhmän arvio (1–5) Turvallisuus: 4,6 Mersun suunnittelijat ovat kehittäneet turvallisuutta 125 v.

Valmistuslaatu: 4,6 Viimeistely kaikin puolin hyvää ja materiaalit korkeatasoisia.

Ajomiellyttävyys: 4,5 Suuntavakavuus kiitettävä, ohjaustehostin mukautuu ajonopeuden mukaan.

Sisätilat: 4,4 Tavaratila tarjoaa runsaasti tilaa ja sisätilat on suunniteltu käytännöllisiksi.

Ulkonäkö: 4,7 C 200 Avantgarde on tyylikäs mutta hillitty. Sisätilat ovat laadukkaan tyylikkäät.

Vertailupisteet: 4,6 C 200 CDI on laadukas yritysauto ja hintatasoltaan kilpailukykyinen.

Polttoaineen kulutus: 4,7 Kulutus on uuden teknologian ansiosta todella minimaalinen.

Pieni kulutus ja kilpailukykyinen hinta ovat Mercedes Benz 200 CDI:n kovimmat valtit.

Autoveron muutos kohteli Mersun, tai saksalaisella täsmällisyydellä MercedesBenzin, vähäpäästöisiä moottoreita hyvin ja premium-tason yritysautona tunnetun MB:n ostetuimmat mallit nousevat kohisten yritysautolistalla, jo kilpailukykyisen hintatasonsa ansiosta. Taloudentekijät Arto Tolvanen teksti ja kuvat DTM -rata-autosarjassa testatut ominaisuudet hyötykäytössä Uusi A-sarja ajaa Suomen markkinoille syksyllä ja GLK-maasturin uudistettu painos kesällä. Taloudentekijöiden testiryhmä sai pääsiäiseksi alleen uunituoreen, 7-portaisella automaattilaatikolla varustetun, MB:n 200CDi:n, sen Avantgarde Premium Business -dieselversion. C-sarja on aina ol-

lut tunnettu ajomukavuudestaan. Uusi C-sarja tarjoaa lisäksi urheilullista ilmettä sekä toimivia teknisiä yksityiskohtia. Mersun uudet bensiinimoottorit tulevat markkinoille ensi kesänä, joten gentlemen, start your engines! Mersun C-sarjassa on joukko DTM:n kilpailuolosuhteissa testattuja, kovaksi keitettyjä konstruktioita, joilla on takanaan lukuisa määrä DTM-mestaruuksia. Kilpaolosuhteissa kehitetyt energiatehokkaat moottorit ovat saaneet rinnalleen uutta Blue Efficiency – teknologiaa, joka parantaa aerodynamiikkaa, optimoi polttoaineen

kulutusta ja vähentää päästöjä. ECO Start / Stop – toiminto sammuttaa moottorin esim. liikennevaloissa ja täydentää näin energiatehokuutta. 200 CDI ahmiikin maantietä vain vähän päälle neljän litran kulutuslukemin. Mersun nelisylinterisiä dieselmoottoreita on saatavilla teholuokissa 88–150 kW. Ja eikun rattiin C-sarjan 200 on vastaus kaupparatsun ja paljon liikkuvan yrittäjän kutsuhuutoon. Maltillinen kulutus ja kilometrejä hyvin kestävä laatu ovat luoneet Mersun legendan. Nyt uusi varustelutaso tekee ’työhuoneesta’ entistä toimivamman. Ajonopeuden mukaan säätyvä ohjaustehostin on parhaimmillaan maantieajossa. Kesällä 2012 bensamallit saavat jo sähköisen ohjaustehostimen. Nyt ajotuntuma ja ajotarkkuus eivät aivan yllä rakkaan kilpailijan BMW 320:n tasolle, mutta Audi A4:n tasolle hyvinkin. Osasyynä saattoi olla testiautossa olleet upo-

uudet Hakkapeliitta 7 –nastarenkaat, jotka 205/55 –koossa aiheuttivat sulalla asfaltilla lievää huojuvuutta, mutta toimivat erinomaisesti lumella. BMW:tä hieman pehmeämpi alusta tekee Mersusta taas miellyttävämmän, kun kurvaillaan pitkin kevätkuoppaista kantatieverkkoamme. Sisätilat ovat kilpaveljiin nähden kutakuinkin samaa luokaa ja takapenkille mahtuu vielä 185 cm matkustaja. Tavaratila on kuitenkin Mersussa selkeästi suuremman ja käyttökelpoisemman oloinen. Mersun tekniset varusteet tuovat lisäarvoa ajamiseen Hienoimmasta päästä testiauton varustelistaa ovat aktiiviset Xenon-ajovalot, jotka kääntyvät ohjauspyörän kääntämisen mukana. Kaukovaloavustin huolehtii lisäksi halutessasi valojen vaihtumisesta. Valoteho ja –kuvio ovat muutenkin parasta A-ryhmää ja monipuolinen automatiikka lisää ajoturval-

lisuutta vaativissa ajo-olosuhteissa. Takana ovat uuden EU-normin mukaiset led-valot ja edessä ledhavainnevalojen lisäksi hitaan ajonopeuden ojavalot. Toinen ’ykköskama’ on Mersussa vakiona oleva, bluetooth-toiminen puhelunhallintajärjestelmä, jonka näytön voi lukea mittaristosta tai integroidun navigaattorin / keskusyksikön näytöstä. Järjestelmä on erittäin miellyttävä ja helppotoiminen. Hands free -mikrofonit taltioivat vain puheen taajuudet, ei ylimääräistä kohinaa. Käyttö- ja ajomukavuutta lisäävästä runsaahkosta varustelistasta löytyvät myös mm. rengaspainevaroitin, mäkilähtöavustin ja sähkölämmitteiset ulkopeilit. Normaaleja ABS:ää, ASR-luistonestoa, ESP-ajovakauden hallintajärjestelmää ja automaattista ilmastointia ei tähän hintaluokan autoista odotakaan enää puuttuvan. Kaiken kaikkiaan MB 200 CDI on mallikas yritysauto, käyttökustannuksiltaan maltillinen ja kulutukseltaan pieni. Myös illuusio kalliista hinnasta voidaan viimeistään

Mercedes Benz C 200 CDI Blue Efficiency „„ Moottori: 4-sylinterinen Common rail „„ Kuutiotilavuus: 2143 cm2 „„ Käyttövoima: diesel „„ Teho: 100 kW „„ Vääntö: 360 Nm „„ Kiihtyvyys 0–100 km/h: 9,1 s „„ CO2-päästö: 129 g/km3 (16” vanteilla) „„ Vaihteisto: 7-portainen automaatti

nyt heittää romukoppaan sillä hinta on erittäin kilpailukykyinen ja vastaavasti arvo myös säilyy hyvin. Kysy lisää Mercedes Benz –yritysautomyynnin yhteyshenkilöiltä Etelä-Savossa: Kari Huttunen, 050 554 3495 Pekka Silvola, 050 596 405 Jorma Repo, 0500 379 317

www.mercedes-benz.fi

Uusi C Premium Business. C 180 BE ja CDI manuaalivaihteinen – huippueduin nyt huhtikuussa! C-sarjassa vakiona mm.: • Automaatti-ilmastointi • Bluetooth-HF-järjestelmä • Etuistuinten osittainen sähkösäätö • 7 turvatyynyä • Sadetunnistin • Musiikin Audio Streaming -toisto

Premium Business -mallissa lisäksi: • Urheilullinen Avantgarde- tai tyylikäs Elegance-varustetaso • ILS (adaptiiviset kaksoisksenonvalot, LED-huomiovalot ja kaukovaloavustin) • Pysäköintiavustin, sis. Parktronic- pysäköintitutkan • Kevytmetallivanteet

Mercedes-Benz C 180 CDI BlueEfficiency Premium Business, autoveroton hinta alk. 31 300 € + arvioitu autovero 7 984,97 € + toim.kulut 600 € = 39 884,97 €. Vapaa autoetu alk. 785 €/kk, käyttöetu alk. 590 €/kk. CO2-päästöt 127 g/km, EU-keskikulutus 4,9 l/100 km. Mercedes-Benz C 180 CDI BlueEfficiency T Premium Business, autoveroton hinta alk. 32 900 € + arvioitu autovero 8 396,64 € + toim.kulut 600 € = 41 896,64 €. Vapaa autoetu alk. 815 €/kk, käyttöetu alk. 620 €/kk. CO2-päästöt 127 g/km, EU-keskikulutus 4,9 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 27 €/kk. Kuvan autot erikoisvarustein. Mercedes-Benz-malliston CO2-päästöt 116-392 g/km, EU-keskikulutus 4,4-16,5 l/100 km.

Muistathan myös valtuutetun Mercedes-Benz -merkkihuoltomme! 4318 7001 2345 6789 4318

M EI KÄLÄI NEN MAI JA OK SUUR-SAVO 0524 123456

Avoinna: ma-pe 8-17

Mikkeli Savonlinna

VARAOSAT HUOLTO puh. (015) 206 2511 puh. (015) 206 2520 puh. (015) 206 2990 puh. (015) 206 2980

AVOINNA

MA-PE 8-17 LA 10-14 (SAVONLINNA LA 10-13)

Hietakatu 5, Mikkeli puh. (015) 206 2550 savonautokeskus@sok.fi Karjalantie 4, Savonlinna puh. (015) 206 2970

www.savonautokeskus.fi


PERJANTAINA 13.4.2012

TALOUDENTEKIJÄT

13

Panostamme omistajan- ja sukupolvenvaihdoksiin

Aika on kypsä sukupolvenvaihdokselle Yrittäjä Erkki Lappi toivoo sitoutuneita ja kokeneita työelämän asiantuntijoita tai yritysten edustajia muutosten tueksi Etelä-Savossa Taloudentekijät, Pieksämäki Tero Eloranta teksti ja kuva Virtasalmelainen muovi- ja metallialan yrittäjä Erkki Lappi on päättänyt toteuttaa yrityksissään sukupolvenvaihdoksen vielä tänä vuonna. Alun perin suunnitelmissa oli, että tytär Tatjaana Lappi sekä hänen puolisonsa Petri Lappi olisivat ottaneet yritykset hoitoonsa jo 2000-luvun puolivälin jälkeen. Aika ei tuolloin ollut vielä kypsä. – Yrityksessä oli käynnistymässä voimakas tuotannon laajennus ja samaan aikaan tyttäreni Tatjaana perusti perhettä ja odotti Werneriä. Katsoin silloin, että sukupolvenvaihdosta on syytä lykätä vielä joillakin vuosilla, kertoo Erkki Lappi. Nyt muutos on mahdollinen. Erkki Lappi on investoinut viimeisen neljän vuoden aikana yrityksiinsä noin kuusi miljoonaa euroa, Werneristä on kasvanut 4,5-vuotias pikkumies ja mikä tärkeintä, Tatjaana ja Petri ovat lopettelemassa omia toimitusjohtajan koulutuksiaan. – Sukupolvenvaihdos lujitemuovi- ja konepaja-alalla ei ole helppo prosessi. Ei voi vain sanoa, että tulepas ja ryhdy huomenna hommaa pyörittämään. Tarvitaan vahvaa ja vuosien aikana hankittua käytännön osaamista. Myös asiakkaille pitää tehdä yrityksen uudet vetäjät tutuksi. Meillä jatkajat ovat olleet yli 15 vuotta yritysten palveluksessa ja tuntevat suurilta osin asiakkaat. Tänä vuonna Erkki Lappi siirtyy yritystensä hallitusten puheenjohtajaksi, ottaen vetovastuun tuotekehityksestä. Tatjaana Lapista tulee Ekin Muovi Oy:n toimitusjohtaja sekä Petri Lapista RST-Lapit Oy:n toimitusjohtaja.

Tuulivoimaloiden kysyntä on kasvussa, joten Erkki Lapin yrityksetkin ovat valmiita aloittamaan voimaloiden suojakuorien toimitukset, pian seuraavan sukupolven komennossa. Muiden kokemus avuksi muutoksessa Erkki Lappi on puntaroinut yrityksen sukupolvenvaihdosta varmasti tarkemmin kuin moni muu vastaavassa tilanteessa oleva yrittäjä. Vuonna 2003 valmistunut yrittäjän MBA-tutkinnon lopputyö käsitteli nimittäin sukupolvenvaihdosta perheyrityksessä omistajien ja sidosryhmien näkökulmasta. – Tärkeää on se, miten sukupolvenvaihdos toteutetaan. Yrittäjän on hyvä käyttää apunaan talou-

den, verotuksen sekä lakiasioiden asiantuntijoita, jotta vältytään molemmin puolin ikäviltä yllätyksiltä. Myös henkilöstö tulee sitouttaa muutokseen, sanoo Lappi. Lopputyön tulosten ja omien kokemustensa valossa hän uskoo, että monelle sukupolvenvaihdosta suunnittelevalle yrittäjälle olisi hyötyä yrittäjäkollegan kokemuksista. – Valmista sapluunaa vaihdokseen ei ole. Kokemusten jakaminen jo aiemmin vaihdoksen tehneiden kanssa voi olla todella arvokasta.

Erkki Lappi toivookin, että Etelä-Savoon syntyisi eräänlainen kokeneiden yrittäjien verkosto, jonka puoleen niin yrityksensä kehittämisen parissa kamppaileva yrittäjä, sukupolvenvaihdosta suunnitteleva kuin uusien haasteiden parissa ponnisteleva nuori yrittäjä voisi kääntyä. Yritys kasvamassa uuteen vauhtiin Perheyrityksessä on Erkki Lapin mielestä sopiva hetki kapulan vaihdolle silloin, kun yrittäjä

on onnistunut kehittämään yrityksensä toiminnan sellaiseksi, että yritys ei enää ole riippuvainen hänen työpanoksestaan. Lappi itse on rakentanut jo vuosia omien yritystensä toimintaa siihen suuntaan, että voi jättäytyä jatkossa enemmän taka-alalle. – Oma vahvuuteni on ollut aina uusien tuotteiden kehittelyssä, joten tulevaisuutta ajatellen juuri tätä on vahvistettu luomalla oma suunnitteluosasto. Uskon, että seuraavan sukupolven on hyvä lähteä tarvittaessa tulevaan kasvubuumiin.

Tällä hetkellä Lapin yritykset työllistävät noin 50 työntekijää, mutta vuoden tai parin sisällä työntekijöitä voi olla jopa yli sata. – Mikäli tuulivoimaloiden rakentaminen käynnistyy suunnitellusti ja uudet tuotteet lähtevät tuotantoon, työntekijämäärä voi hyvinkin tuplaantua. Onneksi meillä on hyvät toimitilat, joten ainakaan niistä tuotannon laajentaminen ei jää kiinni, Erkki Lappi toteaa.

Valmennusta yritysten omistajanvaihdoksiin 35 %:lla tämän päivän yrityksistä ei ole tiedossa jatkajaa. Myös yrittäjien ikärakenne on sellainen, että lähivuosina jatkajia ja erilaisia omistusjärjestelyjä tarvitaan tihenevään tahtiin. Taloudentekijät, Mikkeli Arto Tolvanen teksti ja kuva Yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdosten ja yrityskauppojen onnistumiseksi on Etelä-Savossa, toimipaikkanaan Mikkelin yri-

tyspalvelukeskus, aloittanut Raija Kallioinen. Hänen tehtävänsä on toimia mahdollisimman lähellä yrityksiä ja auttaa sekä sparrata yrittäjiä kaikissa omistajanvaihdostarpeissa. Palvelu on yrityksille tarjolla Mikkelin, Pieksämäen, Mäntyharjun, Kangasniemen, Ristiinan, Juvan, Sulkavan, Rantasalmen, Joroisten, Hirvensalmen, Pertunmaan ja Puumalan kuntien yrityksille. Savonlinnan seudulla, jossa yrityskohtaisesta neuvonnasta vastaa pääasiassa uusyrityskeskus, järjestetään hankkeen toimesta koulutustilaisuuksia. Koko alueella on käytössä yritysten verkkokauppapaikka www. yritysmarkkinat.fi. Apua käytännön kysymyksissä – Meillä on koko seudun yritys-

Raija Kallioinen „„ Sertifioitu yritysvalmentaja „„ Toiminut aiemmin Aalto-yliopiston ja MAMK:in yrityskoulutustehtävissä „„ Musiikkikauppayrittäjänä Mikkelissä „„ Yritysvalmentajana kehitys konsultointiyrityksessä „„ Teollisuuden palvelutehtävissä

palveluverkosto käytössä ja minuun voi ottaa yhteyttä kaikki yrityksensä myyntiä, luopumista tai uuden yrityksen ostamista harkitsevat, Raija Kallioinen luettelee. – Teen myös tiivistä yhteistyötä muiden omistajanvaihdos-toimijoiden, kuten esimerkiksi Esedun

kanssa, Kallioinen selventää. – Alussa saamme tietoja omistajanvaihdoksesta kiinnostuneista yrityksistä alueiden KOTTI-yrityskyselystä ja Porrassalmenkadun yrityspalvelukeskukseen voi aina tulla käymään ja juttelemaan vaihdosasioista suoraan minulle,

Kallioinen lupaa. Tavoitteena on saada toteutettua mahdollisimman monta onnistunutta omistajanvaihdosta Etelä-Savossa niin, etteivät yrityksen arvo ja toimintaedellytykset heikkene tarvittavan tiedon puutteen tai neuvonnan takia. Luopuvalle yritykselle tarjolla oma valmentaja – Kaiken lähtökohtana on luottamus ja yrittäjällä täytyy olla oma tahtotila ja päätös yritystoiminnasta luopumisesta, Raija Kallioinen tietää. Omistajanvaihdos on yleensä pitempi prosessi, jossa yritystä ensin valmennetaan ja laitetaan ’myyntikuntoon’. – Hankimme prosessissa yrittäjien avuksi tarvittaessa myös erilaisia asiantuntijoita, Kallioinen luettelee. Järjestämme kiinnostu-

neille koulutusta erilaisissa yleisötilaisuuksissa ja koulutamme myös tilitoimistoja, Raija Kallioinen listaa. – Omistajanvaihdostilanne on myös erinomainen mahdollisuus keskustella uuden yrittäjän kanssa erilaisista yrityksen kehittämiseen ja koulutukseen liittyvistä asioista, Kallioinen painottaa. – Minuun voi ottaa yhteyttä oli omistajanvaihdosprosessi vasta suunnitteluasteella tai jo meneillään, Kallioinen lupaa. Perusneuvonta ja yritysmarkkinat.fi – sivuston käyttö on Etelä-Savossa maksutonta, koska toimintaa tukee ELY-keskuksen EU-hanke. Omistajanvaihdoksissa yritystäsi palvelee: Raija Kallioinen, 040 129 4163, raija.kallioinen@miset.fi


14

TALOUDENTEKIJÄT

PERJANTAINA 13.4.2012

Uusia avauksia Venäjän markkinoille Koulutuskalenteri MIKKELI Aalto-yliopisto/ Pienyrityskeskus • • • • • • •

Spring of Success -koulu-yritysyhteistyötapahtuma 17.4.2012 Esimiehen muutosviestintä 18.4.2012 Osaaminen liiketoiminnaksi, valmennusillat 19.4.- 29.11.2012, yli 50-v. Yrittäjäksi NYT -iltakurssi 2.5. - 12.6.2012 Sissimarkkinointi 10.5.2012 EsimiesVoimala 22.5.2012 Real Case Lab tietopäivä – kustannus- ja katelaskenta 28.5.2012

Lisätietoja verkosta: www.pienyrityskeskus.aalto.fi

Etelä-Savon ammattiopisto

• Kuljettajien ammattipätevyyskoulutukset: • Kuljettajan tulosvastuu, 23.4.2012 • Ennakoiva ajaminen, 27.4.2012 • Trukin käyttöturvallisuuskoulutus, 11.5.2012 • Terveellisillä elintavoilla työvireyttä ammattikuljettajille, 25.5.2012 Hitsaajan pätevyyskokeet: 25.4. ja 30.5.2012 EA-koulutukset: 10.-11.5 ja 29.-30.5.2012 Paremman Palvelun Osaaja, 2.-15.5.2012 Kuluttajakäyttäytyminen – hallitse asiakasprofilointi ja ymmärrä asiakastasi!, 3.5.2012 • Ideasta tuotteeksi - tuotteistamisen koulutukset: 11.5., 21.5. ja 25.5.2012 • Julkaisun tekeminen InDesign-ohjelmalla, 14.-15.5.2012 • Sopimusoikeus, 27.4.2012 • Laskutus, reskontra ja perintä, 3.5.2012 • Tunneäly – työyhteisön voiteluaine, 8.5.2012 • Kokous- ja kongressipalvelut sekä liike-elämän tapatieto, 11.5.2012 • Hyvät tavat kunniaan – tapa- ja etikettitietoutta, 14.5.2012 • Yrityksen arvot ja etiikka, 22.5.2012 • • • •

Miktech Oy järjesti messuosaston sekä muut käytännön asiat, jotta yrittäjien olisi vaivatonta lähteä metallialan messuille.

Investointeja idästä Heli Rummukainen, teksti Ville Paasonen, kuva Mikkelin seudun kilpailukykyä nostetaan perinteisten liiketoimintaosaamisen kehittämisen ja yritysten tukemisen lisäksi myös etsimällä aktiivisesti venäläisiä investointeja Mikkelin seudulle. Maantieteellisesti kohteeksi on valikoitunut pääasiassa Pietarin alue, sillä siellä Mikkeli ja EteläSavo tunnetaan ja välimatkat ovat lyhyet. Investointeja etsii ja neuvottelee Miktech Oy:n teknologiaasiamies Ville Paasonen, jolla on vahva osaaminen ja kontaktit Pietarin seudulla. – Pyrimme juurruttamaan Mikkelin seudulle alueen liiketoimintaa tukevia investointeja, jolloin saisimme koko alueen kilpailukykyä parannettua, toteaa Paasonen. – Mikkelin seutu on houkutteleva kohde investointimielessä venäläisille yrityksille, sillä täällä on turvallinen toimintaympäristö ja osaavaa työvoimaa. Myös EU:n markkinoille pääsyn helpottuminen on suuri plussa Venäjän ulkopuolella toimivalle yhtiölle.

Mikkelin seudun yritysten kilpailukykyä kansainvälistymisessä lisätään myös Miktech Oy:n teknologia-asiamiestoiminnalla. Tarkoituksena on auttaa kasvuhaluisia ja –kykyisiä yrityksiä erityiskysymyksissä, kuten viennin ja kaupanedistäminen Venäjälle. – Mikkelin seudulla on useita yrityksiä, joiden tuotteille olisi Venäjän markkinoilla kysyntää, jatkaa Paasonen. Taustalla Paasosella on usean vuoden kokemus Venäjän liiketoiminnasta Venäjällä, ja pitkään Venäjällä asuttuaan hän tietää myös suurimmat sudenkuopat, joihin suomalaisyrittäjät usein kompastuvat. Teknologia-asiamiehellä on tällä hetkellä toimipiste niin Mikkelissä, Miktechin tiloissa kuin myös Pietarissa Itä-Suomen Business-edustuston tiloissa. Täsmäiskulla asiakkaita Mäntyharjulainen Woikoski Oy on yksi Mikkelin seudun yrityksistä, joka on panostanut lähiaikoina erityisesti Venäjän kauppaan. Woikoski oli mukana Pietarin kansainvälisillä metallialan

Lisätietoja: aikuiskoulutus@esedu.fi tai puh. 050 389 1277. Yrityskoulutukset: Teija Pylkkänen, puh. 044 711 5448,

teija.pylkkanen@esedu.fi

Miktech Oy

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Innovaatio- ja teknologiakeskus, Mikkeli www.miktech.fi „„ Tukee innovatiivisten teknologiayritysten kasvua ja kansainvälistymistä ja Mikkelin seudun ja koko Etelä-Savon maakunnallisen innovaatioympäristön kehittymistä. „„ On osa Mikkelin kaupunkikonsernia. „„ Etelä-Savon teknologia-asiamies Pietarissa –hanke on Euroopan sosiaalirahaston, alueen kuntien sekä yritysten rahoittama kehityshanke, jossa parannetaan eteläsavolaisten yritysten kansainvälistymistä sekä haetaan venäläisiä investointeja maakuntaan. Rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.

Strategiatyötä yhteisvoimin – Alusta alkaen kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen kutsui mm. yrittäjäjärjestön mukaan elinkeinostrategian laadintaan,

puheenjohtaja Nina Rasola avaa. – Yrittäjäjärjestöllä oli edustus strategiaa valmistelevassa sihteeristössä ja ohjausryhmässä, joka kommentoi säännöllisesti valmistelun etenemistä. Strategian valmistelun yhteydessä järjestettiin useampi työpaja, joihin kaupunki kutsui yrittäjiä ja muita toimijoita laajasti mukaan, Rasola valottaa. – Valmistelu oli avointa sekä keskustelevaa ja voidaan todeta, että lopputulos on monessa mielessä onnistunut. Valtuuston siunauksen jälkeen strategia on nyt jalkautuksessa ja strategian mukaisia asioita toteutetaan parhaillaan, Rasola arvioi. Yritysvaikutusten arviointi koulutusvaiheessa Mikkelissä yritysvaikutusten arvi-

Lisätietoja: pia.ahoranta@mamk.fi

Työvoimakoulutus Mikkelissä

Syksyllä alkavaa yrittäjä-koulutusta: • Yrittäjyyden Areena – aloita perusteista ja etene menestykseen

Päiväkoulutus 20.8.–7.9.2012 (639432), hakuaika: 27.7. asti

• Yrittäjyyden Areena – aloita perusteista ja etene menestykseen

Iltakoulutus I 10.9.–1.11.2012 (639427), hakuaika: 17.8. asti

• Yrittäjyyden Areena – aloita perusteista ja etene menestykseen

messuilla, St. Petersburg TechFair 2012, joka kokosi 8700 kävijää, 600 näytteilleasettajaa yhteensä 17 eri maasta kolmen päivän aikana. Yksin olisi vaikeampaa Samoille messuille osallistui myös mikkeliläinen Fixacom Oy. Toimitusjohtaja Simo Kemppinen toteaa, että itsekseen ja yksin olisi vaikeampi lähteä etsimään yrityksen tuotteille sopivia messuja ja järjestelemään messuosastoa. Yritykselle säästetty työmäärä mes-

suvalmisteluissa on myös selvää rahansäästöä. – Nyt Miktech Oy järjesti messuosaston sekä muut käytännön asiat, joten mukaan lähteminen oli helppoa kun kaikki oli valmiiksi järjestelty, jatkaa Kemppinen. Pietarissa pärjää useimmissa tilanteissa englannin kielellä, mutta usein yritysten päättävässä asemassa olevat henkilöt puhuvat vain venäjää. Siksi Paasonen oli yritysten apuna myös paikan päällä messujen aikana, joten mahdolliset kieliongelmatkin ratkesivat helposti.

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelissä valtakunnan kärkitasoa Kaikki alkoi strategiatyöstä. Mikkelin kaupungissa käynnistettiin uuden elinkeinostrategian työstäminen vuonna 2010. Alkusysäyksen uudelle strategiatyölle antoi silloinen Mikkelin seudun yrittäjien puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Pertti Oksa. Ilmapiiri ja ajankohta olivat ajatukselle erittäin otollisia. Onnistunut strategiatyö sai Mikkelissä jatkokseen yritysvaikutusten arviointiprosessin, jonka työkalut ovat nyt käyttöönottovaiheessa, mutta toiminta kantaa jo hedelmää.

Yrityskohtaista palvelua yrityksille: • Osaamiskartoitukset • Henkilöstön hyvinvoinnin teemapäivä

ointiprosessia (YRVA) on valmisteltu kehitysjohtaja Kuitusen johdolla tiiviissä yhteistyössä yrittäjäjärjestön kanssa. Yrittäjät ja kaupungin edustajat kokoontuvat säännöllisesti yhteisille aamukahveille puheenaiheena ennalta sovitut ajankohtaiset asiat. YRVA on ollut koekäytössä ja sen käyttöönottoa koulutetaan tällä hetkellä koko kaupungin organisaatiolle. Vuoropuhelu toimijoiden välillä on tärkeää, sillä mitä paremmin paikallinen yritystoiminta tunnetaan, sen paremmin ymmärretään sen tuoma elinvoima kaupungille. – Yrittäjäjärjestöllä ja kaupungilla on hyvä yhteistyö ja erinomaiset keskusteluyhteydet, Nina Rasola antaa tunnustusta. – Olisi tärkeää saada yhä useampi yrittäjä mukaan yhteisten asioiden hoitoon, sillä yrittäjien

edustajille eri toimielimissä on nyt kysyntää, Rasola painottaa. Etua koko seutukunnalle Mikkelin seudun yrittäjien hallituksen eräs työryhmistä on nimeltään edunvalvontaryhmä. Yksi sen tapa saada ja välittää tietoa ovat edunvalvontalounastapaamiset. Lounaalle kutsutaan sidosryhmien esimerkiksi edustajia, kaupungin johtavia virkamiehiä, puolueiden edustajia, yritysten edustajia. Suomen Yrittäjien valtakunnallisessa elinkeinopoliittisessa kyselyssä Mikkeli menestyi hyvin ja nousi maakunnassa esiin erityisesti YRVA:n ja koulutuksen osalta. – Aktiivisuus asioiden hoitoon puolin ja toisin on avainasia, Nina Rasola painottaa.

Iltakoulutus II 30.10.–17.12.12 (639429), hakuaika: 20.8.–12.10.12

Kouluttaudu osaajaksi, hae nyt! • Talousosaaja (639392) Hakuaika: 31.7.2012 asti, koulutusaika: 3.9.12–23.10.2013 • Sosiaali- ja terveysalan osastonsihteeri -koulutus (639465) Hakuaika: 24.8.2012 asti, koulutusaika: 1.10.2012–30.10.2013 Lisää koulutuksista osoitteessa www.mol.fi

Pieksämäki Etelä-Savon ammattiopisto

• • • •

Rakennuspalveluiden käännetty alv, 21.5.2012 Englantia asiakaspalveluun, 2.-24.5.12 Ensiapu 1, 26.4. ja 27.4.12 Internet ja sähköposti, 26.4.-14.5.12

Lisätietoja: puh. 044 705 6740, www.esedu.fi. Yrityskoulutukset: Tuomo Rytkönen, puh. 040 305 6630,

tuomo.rytkonen@esedu.fi

Savonlinna Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto • • • • • •

Kansimieskoulutus, 23.4.2012 Digikuvaus ja kuvankäsittely aloittelijoille, 26.4.2012 Potilassiirtoergonomia sosiaali- ja terveysalalla, 3.5.2012 Aktivoiva ja kuntouttava työote sosiaali- ja terveysalalla, 10.5.2012 Alaistaidot - vastuullinen innostuneisuus voimavaraksi, 22.5.2012 MS SharePoint-akatemia, 26.4.2012 alkaen

Ammattipätevyyskoulutuksia: • Ensiapu EA1: 17.4.2012 • Anniskelupassi: 17.4.2012 • Hygieniapassi: 10.5.2012 • Työturvallisuuskortti: 17.4. ja 22.5.2012 • Tulityökortti: 15.5. ja 12.6.2012 • Kuormankäsittely: 23.4.2012 • Työhyvinvoinnin päivä: 1.6.2012 Lisätietoja:

Anne Mutka, puh. 044 550 6498, anne.mutka@samiedu.fi


PERJANTAINA 13.4.2012

TALOUDENTEKIJÄT

15

Uusia avauksia Venäjän markkinoille

Ympäristöteknologiayritykset messuilla Pietarissa Suomalaiset ja eteläsavolaiset ympäristöteknologia-alan pk-yritykset olivat esillä Pietarissa 20.–23.3.2012.

tykset esittelivät liiketoimintaansa, keskustelivat ongelmakentistä ja etsivät yhteistyössä ratkaisuja ilmanlaadun parantamiseksi. Kesäkuun alussa tilaisuudelle on luvassa jatkoa, sillä Pietarissa järjestetään samalla konseptilla tilaisuus puhtaan veden parissa toimiville pk-yrityksille.

Pietarissa järjestettiin yksi Venäjän suurimmista ympäristöalan ammattilaisia kokoava tapahtumista, Ecology of Big City -messut. Messuilla toimintaansa esitteli 10 suomalaista yritystä, joukossaan Environics Oy, Oy Lifa-Air Ltd., Jeven Oy ja CTS Engtec Oy. – Kiinnostusta suomalaiseen ympäristöteknologiaan oli runsaasti, projektipäällikkö Karoliina Tanskanen ISBE Oy:stä kertoo.

Messuosaston ja verkottumistilaisuuden järjestäjänä toimi Yritysten ympäristötiedotuskeskus Pietarissa -hanke, jonka tavoitteena on lisätä suomalaisten ja venäläisten ympäristöalan yritysten yhteistyötä, sekä edesauttaa suomalaisten yritysten ympäristöteknologian ja -osaamisen vientiä Venäjälle. – Ympäristötiedotuskeskus tarjoaa yrityksille messukäyntejä, asiantuntijaseminaareja ja konsultaatiota sekä näyttelytilaa. Lisäksi yritykset saavat käyttöoikeuden Ympäristötiedotuskeskuksen verkkopalveluun, joka sisältää ajankohtaista ja yrityksille tarpeellista tietoa ympäristöalan nä-

Puhtaan ilman parissa toimiville pk-yrityksille järjestettiin messuvierailun lisäksi Puhtaan ilman ratkaisut -verkottumistilaisuus, jossa suomalaiset ja venäläiset yri-

kymistä Venäjällä, Tanskanen ohjeistaa. Ympäristötiedotuskeskuksen tarjoamien palveluiden avulla suomalaisten yritysten on helppoa ja edullista lähteä Venäjän markkinoille ja tiedotuskeskuksen kaksikielinen henkilökunta on yritysten apuna. Tiedotuskeskuksen toiminta onkin suunniteltu hyvin käytännönläheiseksi ja markkinalähtöiseksi. Ympäristötiedotuskeskuksen palveluja täydentää Itä-Suomen Businessedustuston ISBE Oy:n asiantuntijapalvelut, joiden avulla yrityksille mm. etsitään venäläisiä liikekumppaneita, tehdään markkinaselvityksiä ja autetaan konkreettisesti liiketoiminnan aloittamisessa tai yrityksen perustamisessa. Yritysten ympäristötiedotuskeskus Pietarissa -hanketta rahoittaa EU:n Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC 2007–2013 ohjelma ja sitä hallinnoi Mikkelin seudun elin-

Suomalaiset ja eteläsavolaiset ympäristöteknologia-alan pk-yritykset olivat esillä Pietarissa. keinoyhtiö Miset Oy ja operatiivisena toimijana on Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy. Hankkeen venäläisinä partnereina ovat Pietarin kauppakamarin

ympäristöyksikkö AsEP ja ympäristöalan konsulttiryitys OOO Kosmos.

Lisätietoja: Karoliina Tanskanen karoliina.tanskanen@isbe.fi puh. 044 767 8482

Yritys-Suomi verkostot yrittäjien palveluksessa

Kaikki seutujen yritysneuvonnan palvelut osoitteesta yrityssuomi.fi Yrityssuomi.fi:n seudulliset sivustot ovat asiakkaille yksi väylä tavoittaa oman alueensa yritysneuvonnan monipuoliset asiantuntijat ja löytää tarjolla olevat yrityspalvelut. Yhteinen näkymä selkiyttää ja yhtenäistää ennen pirstaleiseksi koettua tarjontaa. Seutujen omat palvelukuvaukset rikastavat verkkopalvelun valtakunnallista sisältöä ja johdattavat asiakkaat seudullisten palvelujen ääreen. Mikkelin seudulla yrityspalvelukuvauksia on 40, Pieksämäellä 11, RaJuPuSulla 11 ja Savonlinnan seudulla 15 kappaletta. Kuvaus tarjot-

Savonlinna Ajanvaraus, vapaat toimitilat U lla H annikainen Yrityspalvelusihteeri Puh. 044 571 5837 ulla.hannikainen@savonlinnaseutu.fi Alkavat yritykset, jatkajat J uhani R ouvinen Toimitusjohtaja Puh. 0400 704 624 juhani.rouvinen@uusyrityskeskus.fi 0-2 vuotta toimineet yritykset Tarmo S oronen Yritysneuvoja Puh. 0400 187 864 tarmo.soronen@uusyrityskeskus.fi Toimivat yritykset S akari M ouhu Yritysasiamies Puh. 044 417 4966 mouhu.sakari@savonlinnaseutu.fi Toimivat yritykset M atti K ivipelto Yritysasiamies Puh. 044 571 5857 matti.kivipelto@savonlinnaseutu.fi Kehittämispalvelut, yritysten sijoittuminen J uha T urtiainen Yrityspalvelujohtaja Puh. 044 571 5853 juha.turtiainen@savonlinnaseutu.fi

Luovat alat, yritystoiminnan kehittämisprojektit R iitta Vahela- K ohonen Kehittämispäällikkö Puh. 044 571 5831 riitta.vahela-kohonen@ savonlinnaseutu.fi Starttiraha-asiat, työnantaja- ja yrityspalvelut Savonlinnan työ- ja elinkeinotoimisto K alevi K upiainen Kehittämispäällikkö Puh. 050 396 7644 kalevi.kupiainen@te-toimisto.fi H annele T uhkanen Yritysneuvoja Puh. 050 396 7644 hannele.tuhkanen@te-toimisto.fi Aikuiskoulutuksen ja yritysten henkilöstökoulutuksen ohjauspalvelut SAMI, OpinOvi R iitta P oikala Opinto-ohjaaja Puh. 044 550 6512 riitta.poikala@samiedu.fi A nne M utka Yritysneuvoja Yritysten henkilöstökoulutus Puh. 044 550 6498 anne.mutka@samiedu.fi

Teknologiapalvelut Savonlinnan Teknologiapuisto Noheva, Vipusenkatu 12, 57200 Savonlinna L asse P ulkkinen Teknologiajohtaja Puh. uh. 044 571 5861 lasse.pulkkinen@savonlinnaseutu.fi

Mikkeli Palveluneuvonta Miset Oy/ Uusyrityskeskus Dynamo K irsi B lomberg Toimistosihteeri Puh. 044 794 5318 kirsi.blomberg@miset.fi Yritys- ja palveluneuvonta Miset Oy K yö sti L empi ä inen Projektipäällikkö Puh. 044 794 2214 kyosti.lempiainen@miset.fi Toimitilat ja tontit Miset Oy H annele H ynninen Kehittämispäällikkö Puh. 044 794 2212 hannele.hynninen@miset.fi Sijoittumispalvelut Miset Oy H eikki P iironen Kehittämispäällikkö Puh. 044 794 2216 heikki.piironen@miset.fi

tavasta palvelusta on ytimekäs ja johdattaa lopuksi sen tarjoajaan – yleensä henkilönimeen, suoraan puhelinnumeroon ja sähköpostiosoitteeseen. Seutujen palvelujen kuvauksissa usein erona on vain palvelun tarjoajan yhteystiedot. Verkossa asiansa saa liikkeelle myös käyttämällä seutukohtaista, sähköistä yhteydenottolomaketta. Neljännes seutunäkymistä on nyt julkaistu. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on saada kaikki kuutisenkymmentä seutusivustoa valmiiksi kevään aikana. Valmistuvien joukossa

Omistajanvaihdospalvelut Miset Oy R aija K allioinen Projektipäällikkö Puh. 040 129 4163 raija.kallioinen@miset.fi Tarjousasiamiespalvelu Miset Oy I lkka L iljander Projektipäällikkö Puh. 044 794 5695 ilkka.liljander@miset.fi Perustamisneuvonta, alkavien yrittäjien ohjaus Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo A ntti Pajatsalo Toimitusjohtaja Puh. 050 350 2055 antti.pajatsalo@uusyrityskeskus.fi Starttirahavalmistelu, työnantajapalvelut, yhteishankintakoulutus Työ- ja elinkeinotoimisto I lkka P ulkkinen Yritysneuvoja Puh. 050 396 1502 ilkka.pulkkinen@te-toimisto.fi Yrityskoulutus, koulutushankkeet Etelä-Savon ammattiopisto T eija P ylkk ä nen Yritysasiamies Puh. 044 711 5448 teija.pylkkanen@esedu.fi

on myös Mikkelin seutu. Muut Etelä-Savon alueet saivat oman näkyvyytensä ensimmäisten joukossa maaliskuun alussa, jolloin yrityssuomi.fi avautui uudella palvelimella ja päivitetyllä sisällöllä. Tarjonta on käytettävissä Internetissä: www. yrityssuomi.fi -> Valitse seutu -> Siirry. Palvelukuvauksia käyttää myös kansallinen Yritys-Suomi Puhelinpalvelu, Alueisiin kohdistuviin kysymyksiin vastaajat toimivatkin pitkälti tämän verkkopalvelun tietojen varassa.

Henkilöstövuokraus, rekrytointi HRV-palvelut/Työ- ja elinkeinotoimisto S ari Palosaari Henkilöstökonsultti Puh. 050 396 0130 sari.palosaari@te-toimisto.fi

Pieksämäki Yritysten perustamisneuvonta, omistajanvaihdospalvelut ja matkailun kehittäminen Pieksämäen Yrityspalvelut R itva T issari -Y l ö nen Yritysneuvoja Puh. 044 588 2215 ritva.tissari-ylonen@pieksamaki.fi

Starttirahavalmistelu ja yrityspalvelut Pieksämäen TE-toimisto H annu H ä kkinen Erikoistyövoimaneuvoja Puh. 050 396 1537 hannu.hakkinen@te-toimisto.fi Tarja K omulainen Erikoistyövoimaneuvoja Puh. 050 396 1538 tarja.m.komulainen@te-toimisto.fi Maaseutuyritysneuvonta ProArgia

Yritysten kehittämispalvelut, P ekka H ä kkinen toimitilat ja tontit Yrityspalvelut toimialavastaava Pieksämäen Yrityspalvelut Puh. 020 747 3579 K immo H yykoski pekka.hakkinen@proagria.fi Elinkeinoasiamies Puh. 044 588 2214 A arre Damski kimmo.hyykoski@pieksamaki.fi Yritysneuvoja Puh. 020 747 3625 Yritysten kehittämispalvelut ja aarre.damski@proagria.fi sijoittuminen seudulle Pieksämäen Yrityspalvelut T imo S avolainen Elinkeinojohtaja Puh. 044 088 2216 timo.savolainen@pieksamaki.fi


16

TALOUDENTEKIJÄT

PERJANTAINA 13.4.2012

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen 0500 151 164 heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinen 0500 651 311 mirja.hamalainen@yrittajat.fi

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2012

Järjestöassistentti Mirja Hytönen 0500 651 312 mirja.hytonen@yrittajat.fi

Alueelliset jäsenedut Katso jäsenedut kotisivuiltamme www.yrittajat.fi/etelasavo

Enonkosken Yrittäjät puheenjohtaja Kirsti Eronen p. 0500 254 681 enonkosken@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/enonkoski

Kerimäen Yrittäjät puheenjohtaja Jukka Suomalainen p. 050 563 9235 kerimaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kerimaki

Rantasalmen Yrittäjät puheenjohtaja Esko Myllys p. 040 057 1900 rantasalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/rantasalmi

Heinäveden Yrittäjät puheenjohtaja Tuomo Koponen p. 0400 372 017 heinaveden@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/heinavesi

Mikkelin Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 mikkelin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mikkeli

Ristiinan Yrittäjät puheenjohtaja Hannu Kortelainen p. 045 675 8443 ristiinan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/ristiina

Hirvensalmen Yrittäjät puheenjohtaja Tuija Tanttu p. 050 591 4487 hirvensalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/hirvensalmi

Mäntyharjun Yrittäjät puheenjohtaja Teemu Punavaara p. 040 572 7986 mantyharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mantyharju

Savonlinnan Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Pasi Pekkonen p. 050 546 6940 savonlinnanseudun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonlinna

Joroisten Yrittäjät puheenjohtaja Jarkko Hirvonen p. 0400 620 984 joroisten@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/helsinki

Pertunmaan Yrittäjät puheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 302 pertunmaan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pertunmaa

Savonrannan Yrittäjät puheenjohtaja Juha Voutilainen p. 040 768 2560 savonrannan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonranta

Juvan Yrittäjät puheenjohtaja Riitta Rimmi p. 040 772 8832 juvan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/juva

Pieksämäen Yrittäjät puheenjohtaja Pauli Hellberg p. 0500 653 215 pieksamaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pieksamaki

Sulkavan Yrittäjät puheenjohtaja Mika Vihavainen p. 040 844 7032 sulkavan@yrittajat.fi

Jäppilän Yrittäjät puheenjohtaja Sirpa Ylönen p. 040 510 6022 jappilan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/jappila

Punkaharjun Yrittäjät puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 punkaharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/punkaharju

Kangasniemen Yrittäjät puheenjohtaja Matti Tulla p. 0400 655 692 kangasniemen@yrittajat.fi www.kangasniemenyrittajat.info

Puumalan Yrittäjät puheenjohtaja Jaakko Kuntonen p. 040 522 5635 puumalan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/puumala

Taloudentekijät-lehti ilmestyy 2012 Lehti: 1/2012 2/2012 3/2012 4/2012 5/2012 6/2012

Teema: Hyvinvointi Asuminen Matkailu Koulutus Raha ja talous Teknologia

Ilmestyy: 14.2.2012 13.4.2012 5.6.2012 12.9.2012 30.10.2012 11.12.2012

Tarjousasiamies Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi puh. 044 794 5695

Omistajanvaihdokset Raija Kallioinen raija.kallioinen@miset.fi puh. 040 129 4163

Tapahtumakalenteri:

Katso tarkemmat tiedot netistä: www.yrittajat.fi/etelasavo

Etelä-Savon Yrittäjät

Paikallisyhdistykset

17.4. Spring of Success 18.4. Hallituksen kokous 23.–24.5. Kunnallisjohdon seminaari, Jyväskylä

Heinäveden Yrittäjät 28.4. Varaslähtö vappuun Jäppilän Yrittäjät 14.4. Virkistysmatka Revontuleen 27.4. Kevätkokous Kangasniemen Yrittäjät 17.4. Kevätkokous

Mikkelin Seudun Yrittäjät 24.4. Yrittäjien ja kaupungin aamukahvit 15.5. YrittäjäLiite ilmestyy Punkaharjun Yrittäjät 9.5. Jäsenilta Rantasalmen Yrittäjät 19.4. Kevätkokous

Taloudentekijät on nyt verkossa!

www.taloudentekijat.fi

Alueelliset neuvontapalvelut LAKIASIAT Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti Oy Asianajaja OTL Matti Kunnas ma-pe puh. (015) 365 333 tai 0440 656 135 asianajokunnas@ asianajokunnas.fi

YRITYSVEROTUS Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu ma-pe puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 arto.tiensuu@ asianajotoimisto.inet.fi

Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen ma-pe puh. (015) 321 540 tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Antti tuula@suhonen.info

Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen Ky Asianajaja, laamanni Jukka Huiskonen ma�pe puh. (015) 338 600 tai 0440 338 600 asianajotoimisto.huiskonen@surffi.fi

Varaa ilmoitustilasi kesälehtiin! Kesälehdet näköislehtenä netissä koko kesän lansi-savo.fi ita-savo.fi

Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT pe 9�14 puh. (015) 337 0211 sinikka.hiidenmaa@ mikkelintilitoimisto.fi

Jakelussa viikolla 24

Ilmoittaja! Varaa paikkasi pe 4.5.2012 mennessä: Anne Seitti puh. (015) 350 3210, 0440 350 210

Kari Ryyppö puh. (015) 350 3428, 044 751 7428

Anu Koivisto puh. (015) 350 3212, 0440 350 212

Jaana Kattainen puh. 0440 350 526

Kirsi Hotokka puh. (015) 350 3213, 0440 350 213

Marko Hirn puh. (015) 350 3425, 044 751 7425

Marika Saarikoski puh. (015) 350 3211, 0440 350 211

Matti Siitonen puh. (015) 350 3426, 044 751 7426

Mika Venäläinen puh. (015) 350 3207, 0440 350 207

Erja Rasimus puh. (015) 350 3423

Sähköposti: etunimi.sukunimi@lansi-savo.fi

Sähköposti: etunimi.sukunimi@ita-savo.fi

Aineistot: valmistus@lansi-savo.fi

valmistus@ita-savo.fi

Löytöretki

Valmistettavat aineistot: ti 8.5.2012 mennessä Painovalmiit aineistot: pe 11.5.2012 klo 12 mennessä

Gazeta

Valmistettavat aineistot: ke 9.5.2012 mennessä Painovalmiit aineistot: pe 18.5.2012 klo 12 mennessä


TALOUDENTEKIJÄT nro. 2/2012