Page 1

Etelä-Savo • torstaina 31.10.2013 • www.taloudentekijat.fi

Taloudentekijät Tuntee yrittäjien tarinat. 5/2013

olli rehn valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä s. 9

Raha & Talous: Julkiset hankinnat uudistuneet s. 15

reijo heiskanen: Talouden näkymät piristymässä s. 4

Etelä-Savon yrittäjien hallitus

Kansanedustajien vieraana s. 11

Pk-yritykset kansainvälistymään s. 13


2

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

Ajassa

Lyhyesti Pitkiin maksuaikoihin kyllästytty Suomen Yrittäjät jätti oikeusministerille ehdotuksen, että lakia maksuehdoista muutettaisiin. Esityksen yritysten välisessä kaupassa enimmäismaksuaika olisi 30 päivää. Syksyllä julkaistun yritysbarometrin mukaisesti 44 % yrityksistä kertoi joutuneensa hyväksymään yli 30 päivän maksuaikoja. Ja mikä huolestuttavinta kolmannes näistä yrityksistä on joutunut hyväksymään jopa yli 60 päivän maksuajan.

Elämme yrittäjyyden varassa

V

MAMK:in avoin AMK järjestää Taloushallinnon koulutusta

altakunnallisilla yrittäjäpäivillä tuli vahvasti esille Suomen Yrittäjien liittokokouskannanotossa ja useissa muissa puheenvuoroissa EU:n yrittäjyys- ja pk-politiikan periaatteet. Small Business Act tarkoittaa lyhyesti sitä, että luodaan elinkeinotoimintaan sellainen toimintaympäristö, jossa yrittäjät yrityksineen menestyvät ja yrittäjyys palkitaan. Small Business Actin kymmenen periaatetta vahvistettiin vuonna 2008, mutta tulokset ovat jääneet vielä vähäisiksi. Nyt tarvitaan uusia toimia EU:ssa ja sen jokaisessa jäsenmaassa vauhdittamaan ”Pienet ensin” -periaate käytännön toimiksi vahvistamaan Yrittäjyyden Eurooppaa.

Avoin AMK järjesti keväällä Taloushallinto tutuksi –opintokokonaisuuden, joka sisälsi Debetistä kreditiin – johdatus taloushallintoon, Kirjanpidosta tilinpäätökseen ja Taloussuunnittelulla tuloksiin -opintojaksot. Yksi suorittajista, kangasniemeläinen Marja-Leena Laitinen (53) osallistui opintoihin, koska työpaikan vaihto vei laskennallisiin tehtäviin. – Tämä ensimmäinen opiskelukokemukseni Mamkissa oli erittäin positiivinen, Laitinen iloitsee. Ammattitaitoiset opettajat, uudenaikainen oppimisympäristö, hyvä ryhmähenki ja sopiva opiskelutempo aikaansaivat positiivisen kuvan. – Tämä sopii työssäkäyville, koska opinnot suoritetaan ilta-, viikonloppu- ja verkko-opintoina, Laitinen toteaa. Avoimessa AMK:ssa alkaa sama Taloushallinta tutuksi -opintokokonaisuus jälleen keväällä 2014. Kaikki Avoimen AMK:n opintojaksot löytyvät osoitteesta www.mamk.fi/koulutuskalenteri.

Timo Lindholm Sitraan Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm jättää Yrittäjät ja suuntaa vuodenvaihteessa Sitraan. Suomen Yrittäjissä Timo Lindholm ehti toimia vuosina 2009 – 2013. Yrittäjiin Lindholm siirtyi Osuuspankin pääekonomistin tehtävistä.

Kestävätkö sillat uusia EU-rekkoja? Ajoneuvoyhdistelmien enimmäispaino kasvoi 60 tonnista 76 tonniin. Suomessa on kymmenkunta valta- ja kantateiden siltaa, jotka ovat pikaisessa korjaustarpeessa. Kaikista Suomen silloista noin viisi prosenttia tarvitsee korjausta lähivuosina. Nykyisin maantieverkolla on 143 painorajoitettua siltaa. Uusia painorajoituksia uhkaa tulla noin 270 maantiesillalle ja 80:lle katuverkoston sillalle. Liikenneviraston www-sivuilta löytyy kartta painorajoitetuista silloista ja alikulkujen rajoituksista.

Suomen Yrittäjien toiminnan neljästä painopisteestä 2014 yksi onkin vaikuttaminen EU-vaaleissa siten, että Suomen ja EU:n politiikka on entistä yrittäjämyönteisempää seuraavalla parlamenttikaudella. Suomen Yrittäjät valmistelee vaalivaikuttamista varten ohjelman, joka sisältää yrittäjäjärjestön keskeiset EU-poliittiset viestit. Ohjelmalla viestitetään yrittäjyyden merkityksestä Euroopan tulevaisuudelle ja osoitetaan yrittäjyyspolitiikan tärkeimmät haasteet. Suomen Yrittäjien tavoitteena on, että yrittäjyys ja kilpailukyky olisivat peruuttamattomasti sisällä niin komission, neuvoston ja parlamentin rakenteissa.

Toimitusjohtajalta mirja haavikko, Etelä-Savon Yrittäjät

Nyt tarvitaan tehokkaampia kannusteita yrittämiseen, kasvuun ja innovaatioihin. Yrittämiseen ja työn tekemiseen kannustaminen tulee olla vahvassa roolissa.

Vaaleilla on iso merkitys yrittäjyydelle, sillä parlamentin valtaa lainsäätäjänä on lisätty jatkuvasti. Menestyvän yrittäjyyden merkitys meidän kaikkien hyvinvoinnille on niin tärkeä asia, että muutosta on saatava aikaiseksi. Nyt tarvitaan ehdokkaiksi yrittäjyyden merkityksen ymmärtäviä henkilöitä, joista valituksi tulevat päättäjät luovat yrittäjyydelle hyvät ja toimivat mahdollisuudet. On muistettava, että yritystoiminta on talouden moottori. Toimivat ja terveet yritykset ovat hyvinvointimme perusta. Yrittäjyys luo menestystä ja työtä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes kaikki uudet yksityisen sektorin työpaikat ovat syntyneet pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Toimituksen valinnat

Taloudentekijät Julkaisija: Etelä-Savon Yrittäjät, Patteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli Kustantaja: Mainostoimisto Grafical Oy, Olavinkatu 53, 57100 Savonlinna Päätoimittaja: Mirja Haavikko, puh. 0500 651 310, mirja.haavikko@yrittajat.fi Toimitus: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanen ja Arto Tolvanen, media@grafical.fi Ulkoasu ja taitto, Ilmoitusmyynti ja -Valmistus:

Maakunnan rahalaitokset vakuuttavat rahan riittävän. Rahahanat eivät ole kiinni. Kotiläksyt on tehtävä kuitenkin yrityksissä huolellisesti. Lue lisää sivuilta 3-7.

Mainostoimisto Grafical Oy, puh. 010 292 0330 Ilmestyy vuonna 2013: 12.2., 11.4., 4.6., 10.9., 31.10. ja 10.12. Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Pk-yrityksille oma kansainvälistymistilaisuus. Konserttitalo Mikaelissa, Mikkelissä järjestetään 14.11. Team Finland KIVINET -tapahtuma, jossa pk-yrityksille tarjotaan ajankohtaista tietoa kansainvälistymisen mahdollisuuksista. Lue lisää sivulta 13.

Suomi ei nouse ilman yrittäjiä

Arkadianmäeltä Katri Komi, kansanedustaja (keskusta)

On koko yhteiskunnan etu, että uusia yrityksiä syntyy, vanhat menestyvät ja löytävät jatkajia.

Toisinaan kuulee sanottavan, että valtio auttaa yrityksiä eniten pysymällä pois niiden tieltä. Ajatus luo mielikuvan robottimaisesti toimivista organisaatioista, joiden muuten vimmatusti pyöriviin rattaisiin valtio sujauttaa veroja, byrokratiaa ja muita kapuloita. Aivan näin mustavalkoinen ei asia ole. On koko yhteiskunnan etu, että uusia yrityksiä syntyy, vanhat menestyvät ja löytävät jatkajia. Valtion on toki toiminnassaan sovitettava yhteen monia eri intressejä aina kestävästä kehityksestä työntekijöiden hyvinvointiin. Suomalainen liiketoimintaympäristö on kuitenkin jo monessa mielessä hyvä. Byrokratian karsimistalkoot tulisi kyllä tälläkin saralla käynnistää. Lupien saanti on myös venynyt monissa tapauksissa liian pitkäksi. Nykyisessä taloustilanteessa valtion rooli yrittäjyyden edistämisessä voisi mielestäni olla aktiivisempi.

Yritysten taseet ovat heikentyneet. Harva kykenee investointeihin. Jotta yritykset saisivat lainaa, tulisi esimerkiksi Finnveran riskinottovaltuuksia pikimmiten lisätä. Pk-yrityksille on annettava samantasoiset verohelpotukset kuin yhteisöveron alennuksesta hyötyville suuryrityksille. Yhteisöveroalennuksen jaksottamista useammalle vuodelle kannattaisi ehkä harkita. Yksinyrittäjiä on tuettava ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Keskustan esittämä miljardiluokan kasvurahasto sai budjetissa miniatyyrin – tarvitsemme isomman. Myymällä valtion ei-strategisia omistuksia ja sijoittamalla varat tuhansiin pienempiin yrityksiin autettaisiin teollisuuden uusiutumista ja synnytettäisiin uusia työpaikkoja. On myös muistettava, että yrityksen perustajana on aina ihminen. Valtion rooli yrittäjyyden tukemisessa lähtee siitä, kuinka hyvin vaikkapa

vanhemmuus on sovitettavissa yhteen yrittäjyyden kanssa ja millaisia asioita kouluissa opetetaan. Luin kesällä myyntimenestykseksi nousseen Taivas + helvetti -kirjan, jota puheenjohtaja-Juha suositteli. Se sisälsi 21 kaunistelematonta kertomusta yrittäjyydestä. Ne osoittivat sen, kuinka palkitsevaa ja hyvää elämä voi olla, vaikka työ ei aina ole helppoa ja vastuuta sekä riskejä on otettava. Mainiota sekin, että jokaista ostettua kirjaa kohden lahjoitetaan yksi kirja valmistuvalle nuorelle. Elämme maailmassa, jossa ammatti tai tutkinto on harvalla alalla työpaikan tae. Yrittäjyyskasvatus on hyvä asia. On tärkeää, että nuoret havahtuvat mahdollisimman varhain pohtimaan yrittäjyyttä varteenotettavana vaihtoehtona tai ainakin asennoituvat yrittäjämäisesti elämäänsä.


3

5/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Raha & Talous Aluejohtaja Jukka-Pekka Jordan, Finnvera:

Nyt on oikea momentum investoida ja kehittää Finnvera on yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja vientikaupan rahoittamiseen erikoistunut valtion ’työrukkanen’. Finnveran pääasiallisena tehtävänä on vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä rahoituksen keinoin. Etelä-Savossa painopisteet ovat liiketoimintaa käynnistävien yritysten tukemisessa, sekä kasvu- ja kansainvälistyvien yritysten kehittämisessä. Finnveran Mikkelin aluekonttorin alueella on tänä vuonna toteutettu rahoitushankkeita yhteensä 47 miljoonaa euroa, joka on vuoden 2012 tasoa. Positiivista värinää tuo vientitakausten selvä kasvu. Investointihankkeita kokonaispotista on ollut 41%. Arto Tolvanen

Maakunnan yritykset ajan hermolla – Vastuullisuus korostuu tänä päivänä alueen Pk-yritysten toiminnassa, Jukka-Pekka Jordan iloitsee. Yritykset ovat reagoineet hyvin muuttuneisiin tilanteisiin. – Pk-yritysten taseet ovat pääosin kunnossa ja taantuman aikana halutaan kehittää yritysten toimintoja, Jordan tietää. – Myös osaamisen kehittämiseen panostetaan, sekä huolehditaan, että työntekijät pysyvät talossa, Jordan painottaa. Jordan on varma, että maakunnan hyville hankkeille löytyy tänä päivänä myös rahoitus. –Positiivisen rahoituspäätöksen syntyminen edellyttää, että kaikki osapuolet, omistaja, pankki ja Finnvera sijoittavat hankkeeseen oman panoksensa, aluejohtaja Jordan opastaa. – Kotiläksyt on oltava hyvin tehtynä ja suunnitelmat hiottuina. Tämä takaa myös yritysten pärjäämisen jatkossa. Jordan iloitsee myös siitä, että maakunnan pk-yritykset ovat aloittaneet kansainvälistymisen. – Meillä on maakunnassa ELY:n tilastoinnin mukaan yli 200 yritystä, joilla on vientitoimintaa. Lisäksi tulevat yritykset, jotka tekevät vientiyrityksille alihankintaa.

Omistajanvaihdoksiin ja ylimaakunnallisiin hankkeisiin vauhtia Yritysosto on erinomainen tapa ryhtyä yrittäjäksi tai laajentaa yritystä.

– Etelä-Savossa yritysten omistajanvaihdokset ovat maakunnan kehittymisen kannalta avainasia, aluejohtaja Jordan painottaa. Aluejohtajalle asia on sydäntä lähellä ja alueelta löytyy noin 1400 yritystä, joiden jatkokuviosta päätetään lähivuosina. Koko valtakunnassa yli 55-vuotiaita yrittäjiä on yli 70 000 kpl ja myyntiin on tulossa 30 000 yritystä.

”Yritysosto on erinomainen tapa ryhtyä yrittäjäksi tai laajentaa yritystä.” – Haluamme olla mukana omistajanvaihdosprosesseissa ja edesauttaa liiketoiminnan siirtymistä uusille sukupolville ja omistajille. Kokemuksesta tiedän, että se tuo virtaa ja dynamiikkaa yritysten toimintaan lisää, Jukka-Pekka pohtii. Soisin näkeväni myös entistä enemmän ylimaakunnallisia hankkeita esimerkiksi matkailun puolella, Jordan toivoo. Matkailun verkostoitumisen kehittyminen on jäänyt jälkeen ja ei ole Jordanin mielestä vielä läheskään riittävällä tasolla. Pankkien yritysrahoitus on alueella erittäin osaavissa käsissä. Hyvässä yhteystyössä olemme yhdessä yrittäjien kanssa pystyneet viemään läpi haastaviakin hankkeita. Apua on saatu myös muilta Yritys-Suomi -toimijoilta: uusyrityskeskukset, Ely, TEtoimistot ja Finpro, unohtamatta kuntien ja kaupunkien elinkeinotointa. Jordan haluaakin esittää kiitokset kaikille yhteistyötahoille.

aluejohtaja jukka-pekka jordan toivoo lisää ylimaakunnallista yhteistyötä.

Yritysten rahoituksen kehittämiseksi Finnvera aloittanee pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen merkitsemisen ensi vuoden alussa. Myös

viennin rahoitukseen on suunnitteilla uusia malleja.

Finnvera Mikkelin aluekonttori „„ Henkilöstö: 1 + 6 „„ Rahoittaa maakunnan aloittavia, kehittyviä, kasvu- ja kansainvälistyviä yrityksiä „„ Myöntää vientitakuita joista Suomen valtio vastaa „„ Rahoituskanta 100 miljoonaa euroa „„ Rahoituskannasta uusiutuu vuosittain 25% „„ Rahoitushakemuksia vuosittain 600 kpl „„ Luottopolitiikka täsmälleen sama joka puolella Suomea „„ Aluejohtajana Jukka-Pekka Jordan, TMC, HHJ

Tukena liiketoimintasi turvaamisessa. Kristiina Jaakkola Jani Ollanketo 050 424 8765 050 424 8778 Soita meille, niin tehdään sinulle maksuton Oikea Turva -kartoitus, jonka avulla saat itsellesi ja työntekijöillesi sopivan vakuutusturvan.

if.fi/yritys


4

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

Raha & Talous Talouden pilvet rakoilevat Laulussa sanotaan, että myrskyn jälkeen tulee poutasää. Tällä kertaa myrskyn jälkeen pilvet roikkuvat edelleen matalalla ja niiden raosta aurinko paistaa vain paikoin. Toisin sanoen, talouden näkymät ovat tällä erää varsin erilaiset näkökulmasta riippuen. Yleiskuva tunnutaan jaettavan varsin laajalti. Talous on piristymässä, mutta luvassa on vain verkkaista kohenemista.

S

ijoittajien tunnelmat ovat selvästi korkeammalla kuin vaikkapa talouspoliittisten päättäjien. Yhdysvaltain budjettiväännöt hermostuttivat osakemarkkinoita vain hieman. Tilapäinenkin ongelmien ratkaisu auttoi osakekurssit jälleen uudelle huipputasolle Atlantin länsipuolella. Osakemarkkinat ennakoivat tyypillisesti aina talouden käänteet. Markkinoiden pirteys tukee siis näkemystä,

että maailmantalous on hiljalleen kohenemassa. Valitettavasti markkinatkaan eivät aina ole oikeassa. Kursseissa voi nytkin olla ylimääräistä nostetta Yhdysvaltain poikkeuksellisen kevyen rahapolitiikan vuoksi. Osakemarkkinat eivät toki yksin ennakoi käännettä parempaan. Suhdannekyselyt ja ennakoivat indikaattorit puoltavat myös talouden elpyvän maltillisesti ensi vuonna. Talouden vauhti on kohenemassa ennen kaikkea teollistuneiden maiden johdolla. Yhdysvallat on ottamassa ensi vuodeksi aiempaa selvemmin suhdanneveturin roolin. Kotitaloudet ovat saaneet taloutensa siinä määrin tasapainoon, että kulutuksen ja asuntoinvestointien näkymät ovat myönteiset. Yrityksien taloustilanne on historiallisen hyvä ja rahkeita investointeihin on mukavasti. Talouspolitiikkahuolet pitävät talouden vauhdin kuitenkin maltillisena myös ensi vuonna.

Euroalueella toiveikkaampaa Merkit euroalueen talouden alullaan olevasta virkoamisesta ovat suomalaisittain erityisen myönteisiä. Euroalueen kannalta on kriittistä, että ongelmamaat pääsevät vähitellen kasvuun. Uutiset tältä saralta ovatkin olleet selvästi aiempaa myönteisempiä. Markkinat ovat olleet varsin rauhalliset jo vuoden päivät. Kriisimaiden taloudet ovat kohentuneet ja moni niistä on jo ottanut ensimmäisiä askelia pois taantumasta. Irlanti on pääsemässä joulukuussa pois tukiohjelmastaan. Murheita toki riittää. Kreikka vaatii lisätukea jossain muodossa ja Portugalin tietä markkinoille joudutaan myös tasoittamaan. Suhdannekuvassa huolettaa muun muassa kallis euro.

Alullaan oleva elpyminen ei vielä johda korkeampiin euribor-korkoihin. Inflaatio on hidasta ja keskuspankki on kertonut aikovansa pitää korkonsa nykytasolla tai matalammalla pitkään. Kehittyvillä markkinoilla luottamus on jälleen kohentunut kesän hermoilun jälkeen. Kiinassa merkit verrattain hyvän kasvun jatkumisesta ovat lisääntyneet. Suurin osa maailman talouskasvusta tulee ensi vuonnakin kehittyvistä maista. Niiden kehitys on silti rauhoittunut siinä määrin, että esimerkiksi raaka-aineiden hintanäkymät ovat aiempaa maltillisemmat. Inflaationäkymien osalta tämä on myönteistä, mutta osalle yrityksistä rauhallisempi vauhti on tuonut myös ikäviä uutisia.

Suomen talouteen nostetta viennistä

louden elpyminen nojaa ilman muuta vientiin. Vasta viennin päästessä kasvuun luottamus talouteen alkaa kohentua ja näkymät myös kotimarkkinoilla piristyvät. Maailmantalouden kriisien ja suhdannetuulien ohella Suomen taloudessa on voimakkaasti esillä rakennemuutos, joka vaikuttaa monilla

Reijo Heiskanen „„ On toiminut OP-Pohjolaryhmän pääekonomistina vuodesta 2010. „„ On koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden lisensiaatti pääaineena kansantaloustiede. „„ Syntynyt vuonna 1963 Kuopiossa.

toimialoilla. Teollisuuden rakennemuutos on ollut paljon esillä, mutta myös muiden alojen muutospaineet ovat nousseet esille. Monilta osin talouden rakenteiden muutos onkin lähivuosina selvästi suurempi tekijä kuin odotuksissa oleva verkkainen suhdannenousu. Talouden tunnelmat tulevat näin olemaan jatkossa parhaimmillaankin ristiriitaiset.

Suomen talous seuraa tyypillisesti suhdannekäänteissä hieman vientimarkkinoiden vanavedessä. Tälläkin kertaa monet talousluvut puoltavat sitä, että Suomen talous alkaa vähitellen ja verkkaisesti elpyä muun euroalueen mukana. Talouden tunnelmat ovat Suomessa kuitenkin ontuneet viime kuukausina, vaikka luottamus muualla euroalueella on kohentunut. Tähän on epäilemättä monia syitä. Auki olevat talouspoliittiset ratkaisut, irtisanomisuutiset, Nokian matkapuhelimien myynti ulkomaille ovat osa luottamusta horjuttaneista tekijöistä. Myönteiset uutiset ovat jääneet edelleen kielteisten varjoon. Nopeaa muutosta parempaan ei Suomessa ole luvassa. Maltillinen palkkaratkaisu tukee kuitenkin viennin elpymistä vientimarkkinoiden paremman vireen ohella. Suomen ta-

Puukauppa kasvussa Etelä-Savossa

Puukaupparahoille osaavaa varainhoitoa Suomen yksityismetsänomistajien saama puukauppatulo nousee tänä vuonna noin kymmenyksellä, liki 1,5 miljardiin euroon. Puukauppatulojen taustalla on sekä hakkuiden että puun hintojen nousu. Tapio Tilli

E

nnusteiden mukaan puukaupparahan määrä jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna. Metsän merkitys korostuu Etelä-Savossa, josta löytyykin Suomen johtavaa metsäosaamista. Puukaupparaha on usealle metsänomistajalle tuloa, joka ohjautuu säästöön ja sijoituksiin. Yksityistalouksissa tuloa käytetään myös isompien investointien rahoittamiseen, esimerkiksi auton vaihtoon. Säästökohteista selvästi suosituin on pankkitalletukset. Pankkitalletuksissa metsänomistajia viehättää se, että rahat ovat helposti otettavissa käyttöön. Pankki-

talletuksilla oleva talletussuoja tekee niistä myös halutun ja turvallisen sijoituskohteen.

Parempaa tuottoa hakemassa Pankkitalletusta korkeampaa korkoa puukaupparahalle tarjoavat esimerkiksi Osuuspankeissa myynnissä olevat Yrityskorko -tuotteet. Yrityskorko perustuu lainan viiteyhtiöinä olevien yritysten luottoriskin hinnoitteluun. Vielä korkeampaa tuottoa löytyy osakemarkkinoilta, jonne kannattaa lähteä sijoittamaan usein rahastojen kautta. Osuuspankin säästäjän rahastoissa sijoitus koostuu korko- ja osakesijoituksista. Tuotto-odotukset vaihtelevat 3,8 – 7,3 prosenttiin.

Asuntosijoittaminen kiinnostaa myös osaa metsänomistajista. Tuotto muodostuu usein tässä sijoitusmuodossa asunnon säännöllisestä vuokratulosta. Osuuspankin Vuokratuotto -rahasto tarjoaa vaihtoehtoisen tavan sijoittaa puukaupparahoja asuntomarkkinoille. Sijoituksen minimimäärä on 30 000 euroa ja tuottoodotus 6 prosenttia. Puukaupparahoilla voi harjoittaa myös perintöverosuunnittelua. Esimerkiksi OP-Sijoitusvakuutukseen sisältyvän kuolemanturvan perusteella vakuutussäästö voidaan maksaa vakuutuksenottajan nimeämälle edunsaajalle. Kuolemantapauksessa on kullekin edunsaajana olevalle lähiomaiselle perintöverovapaata 35 000 euroon saakka. Osa puukaupparahoista kannattaa sijoittaa totta kai omaan metsän metsänhoitotöihin. Näin varmistaa, että puunmyyntimahdollisuuksia on myös jatkossa.


5

5/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

pääekonomisti reijo heiskanen:

yrityspankin johtaja tero pulkkinen:

Merkit euroalueen talouden alullaan olevasta virkoamisesta ovat suomalaisittain erityisen myönteisiä.

Yrityspankin kaksi viimeistä vuotta on ollut todella vahvan kasvun aikaa.

Kaiken kokoisiin rahoitushankkeisiin Kun maakunnan neljä suurinta osuuspankkia vuosikymmenen alussa fuusioituivat, oli lähtökohtana varmistaa eturivin pankkipalvelut eteläsavolaisille. Haluttiin myös varmistaa, että oman maakunnan pankki pystyy rahoittamaan alueen yritykset. Nyt kun Suur-Savon Osuuspankin maakunnallinen yrityspankki sai lokakuun alussa lopullisen muotonsa, ovat yrityspankin lähes 50 henkilön osaajajoukko ja Suur-Savon Osuuspankin vahva rahoituskyky valmiina vastaamaan yritysten palvelu- ja investointitarpeisiin.

Yritysrahoitus vahvassa kasvussa – Yrityspankin kaksi viimeistä vuotta ovat olleet vahvaa kasvun aikaa. Pystyäksemme palvelemaan asiakkaidemme tarpeita yhä paremmin, muokkasimme organisaatiotamme uuteen muotoon: koko yrityspankki toimii yhtenä tiiminä. Näin pystymme hyödyntämään vahvan paikallisen osaamisen ohella myös koko Suur-Savon Osuuspankin osaamista, selventää Suur-Savon OP:n uusi yrityspankinjohtaja Tero Pulkkinen muutoksen taustoja.

”Pankin tehtävä on olla yrityksen pitkäaikainen kumppani” – Toimintaympäristön ja asiakkaiden tuntemus ovat vahvuuksiamme ja teemme rahoituspäätökset täällä

omassa maakunnassa. Pystymme tarjoamaan yritysten käyttöön niin rahoituksen, maksuliikkeen, varainhoidon kuin vakuuttamisenkin asiantuntijoita ja palvelemme yrityksiä kasvokkain laajassa konttoriverkostossamme. Haluamme tuntea asiakkaamme ja pyrimme myös vierailemaan asiakasyrityksissä, Pulkkinen kertoo. – Pankin tehtävä on olla yrityksen pitkäaikainen kumppani, yrityspankin myyntijohtaja Ulla Hansmann painottaa.

Investointeja tarvitaan – Yrityskäynneillä on mukana pankin rahoitus- tai maksuliikeosaajan lisäksi yhä useammin myös yritysvakuutusten asiantuntija. Suur-Savon OP:n alueella toimii yli kymmenen yritysvakuutusasiantuntijaa, jotka auttavat yrittäjää löytämään sopivimmat vakuutusratkaisut, kertoo Ulla Hansmann.

YRITYSPANKIN SAVONLINNAN TIIMILÄISIÄ: Minna Rasimus (vas.), Varpu Termonen, Jyrki Korhonen ja Mia Hirvonen palvelevat alueen yritysasiakkaita. Kuvasta puuttuvat koulutuksessa olleet Markku Halonen, Satu Korhonen ja Pirkko Vellonen.

– Korkoriskin hallintaan sekä yritysten sijoitustarpeisiin on myös tarjolla monipuolisia keinoja ja instrumentteja, Hansmann jatkaa. – Nyt on yrityksille hyvä aika investoida, korkotaso on alhaalla ja urakoihin löytyy hyvin tekijöitä, Tero Pulkkinen miettii. – Yhteistyö Finnveran kanssa toimii hyvin, mutta maakuntaan kaivattaisiin myös uusia pääomasijoittajia, Pulkkinen jatkaa. – Yrityksen talouden suunnittelu, asioiden ennakointi sekä avoin keskusteluyhteys ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä yritysrahoituksessa.

Savonlinnan alueen yrityspankki Aikaisemman asiakkuusjohtajan Juha Jekusen muutettua Hämeenlinnaan järjestettiin Savonlinnan alueen yrityspankki uudelleen. Yrityksistä vastaavana asiakkuusjohtajana toimii nyt Jyrki Korhonen, asiakkuuspäällikköinään Varpu Termonen ja Markku Halonen. Asiantuntijatiimin täydentävät sijoituspäällikkö Jyrki Huovinen, asiakkuusasiantuntija Pirkko Vellonen sekä asiakkuusneuvojat Minna Rasimus, Mia Hirvonen ja Satu Korhonen. Erityisosaamista vaativissa palveluissa käytettävissä on koko Suur-Savon Osuuspankin lähes 50 henkilön asiantuntijatiimi. Kaikkien yrityspankkilaisten sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@op.fi

Yhdistelmätarjous*:

2,0%

Tuottotilin korko jopa, lisäksi sijoitus osaketai yhdistelmärahastoon, sijoitusvakuutukseen, indeksi- tai yrityskorkolainaan.

Tarjouksemme koskee vähintään 10 000 euron sijoitusta, josta 50 % sijoitetaan osake- tai yhdistelmärahastoon, sijoitusvakuutukseen tai indeksi- tai yrityskorkolainaan ja 50 % määräaikaiselle tuottotilille. Talletuksen korko on kiinteä. Sijoituksen tuotto määräytyy sijoitusajan ja valitun vaihtoehdon mukaan. suur-savon osuuspankin yrityspankkia luotsaavat yrityspankinjohtaja Tero Pulkkinen ja myyntijohtaja Ulla Hansmann (oik.). Kuvassa keskustelemassa uusista vakuutuseduista myös yritysmyyntineuvoja Päivi Holpainen.

Lähes 50 yrityspalvelujen asiantuntijaa Yrityspankin palvelut koko Suur-Savon Osuuspankin toimialueella Yrityspankin johtaja: Tero Pulkkinen Myyntijohtaja: Ulla Hansmann Maa- ja metsätalouden asiantuntijapalvelut p. 010 255 2606 Yrityspalvelujen puhelinnumero: 010 255 2605

Sijoitusvaihtoehto*

Korko 24 kk

Korko 12 kk

50 %

50 %

2,0 %

1,7 %

Tarjous on voimassa 31.12.2013 saakka. Tule meille tai soita 010 255 2601 ja kysy lisää!

Suur-Savon Osuuspankin Yrityspankki „„ „„ „„ „„ „„ „„

Määräaikaiselle tuottotilille

Suur-Savon Osuuspankki verkossa: www.op.fi/suur-savo

* Sijoituskohteen tuotto määräytyy markkinatilanteen mukaan. OP-sijoitusrahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy, sijoitusvakuutukset myöntää OP-Henkivakuutus ja indeksi- ja yrityskorkolainojen liikkeellelaskijana toimii Pohjola Pankki Oyj.


6

Raha & Talous

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

Nordea ja IF tiiviiseen yhteistyöhön

Yritysten riskienhallinta painopisteenä Nordea päivitti vakuutusyhteistyökumppaniaan, kun Tryg poistui tunnetun valtakunnallisen toimijan IF:n ostettua Trygin Suomen liiketoiminnot. Paketti yritysten palvelemiseksi muodostui näin kattavammaksi ja jakelu- ja asiantuntijaverkko moninkertaistui. Kaikki tähtää yritysten liiketoiminnan hallittuun kehittämiseen. Arto Tolvanen

Liiketoiminnassa riskit kannattaa ennalta ehkäistä – Yritysten kannalta oleellista tässä yhteistyössä on, että henkilöturvan perusasiat hoituvat kuntoon jo pankkitiskillä ja vakuutusyhtiö otetaan mukaan yritysten kokonaisriskien hallintaan yrityksen niin halutessa, Nordea Pankki Oyj:n pankinjohtaja Aarni Siljala avaa. – Tavoitteenamme kokonaisriskien hallinta, eli mahdollisimman huolellisesti ennalta ehkäistä yrityksen riskitekijät ja varmistaa häiriötön liiketoiminta, Aarni Siljala kiteyttää. – Asiakasvastaavamme toimivat tässä tiiviissä yhteistyössä IF:n vakuutusasiantuntijoiden kanssa, mutta vain jos yritys niin haluaa, Siljala painottaa. – Elinkeinorakenteemme on sellainen, että kasvu Suomessa tapahtuu tulevaisuudessa pienyrityssegmentissä, siksi panostamme pk-yrityksiin., IF-vakuutusyhtiön aluejohtaja Tuomas Sepponen vakuuttaa. Molempien yritysten toimintamallissa asiakasyrityksellä on oma nimetty

vastuuhenkilönsä. IF:ltä niitä löytyy maakunnassamme Mikkelistä ja Savonlinnasta. Esimerkkinä ennalta ehkäisevästä riskienhallinnasta Tuomas Sepponen kertoo, että IF-vakuutusyhtiöllä on lämpökamerakuvausryhmä, joka voi tarkistaa ennalta mm. yrityksen sähkökeskusten kunnon.

Yritysten monipuoliset palvelutarpeet vaativat erikoisasiantuntemusta Korkosuojaus on välttämätön juttu investointien rahoituksessa. Valuuttariskeihin voi varautua ja raakaaineen hinnan korotuksilta voi myös suojautua. – Instrumentteja on useita ja ne vaativat tänä päivänä monipuolista eritysasiantuntemusta, Aarni Siljala valottaa. Myös rahan kiertonopeus on hidastunut ja ostolaskujen rahoitus on kasvanut meilläkin voimakkaasti. Käyttöpääomarahoitus on oma osaamiskenttänsä ja on osattava laskea mitä kautta kussakin tapauksessa saadaan aikaiseksi yritykselle kannattavin ratkaisu, Siljala erittelee. Vakuutuspuolella on vastaavasti omat erikoisosaamistarpeensa.

nordean aarni siljala ja if:n tuomas sepponen yhdistivät voimansa yritysten riskienhallinnassa. – Kaikki tämä edellyttää tänä päivänä myös tehokasta asiantuntijaverkoston hyödyntämistä, Siljala ja Sepponen toteavat yhdessä. – Yhteistyön kautta pystymme kokonaisvaltaiseen yrityspalveluun, kaikki samasta paikasta, herrat painottavat.

Rahoituskysyntä heräämässä

ka alueellisia eroja onkin. Osansa kysynnän kasvuun tekevät myös lisääntyneet yrityskaupat maakunnassa, Aarni Siljala analysoi. – Investoinneista toki suuri osa on vielä ns. korvausinvestointeja, Siljala pohtii. IF:n kasvulukuihin toteutunut Tryg-kauppa toi sievoisen hyppäyksen. Valtakunnallisesti uusia asiakkaita siirtyi uudelle omistajalle noin 155 000.

– Kevääseen verrattuna rahoituskysyntä on selvästi heräämässä, vaik-

Yhteyshenkilöt Mikkeli „„ Nordean yritysrahoitus: ff Päivi Rauhala, paivi.rauhala@nordea.fi „„ IF yritysvakuutukset: ff Kristiina Jaakkola, kristiina.jaakkola@if.fi ff Jani Ollanketo, jani.ollanketo@if.fi Savonlinna „„ Nordean yritysrahoitus: ff Simo Pirhonen, simo.pirhonen@nordea.fi „„ IF yritysvakuutukset: ff Olli Tervonen, olli.tervonen@if.fi

Maakunnan nuorin asuu vanhimmassa Ruotsin isoimman pankin Handelsbankenin konttori avautui Mikkelin vanhimpaan yksityiseen kivitaloon Porrassalmenkadulle vuonna 2007. Pankki kilpailee markkinoilla kevyemmällä kulurakenteellaan ja matalalla organisaatiolla sekä sitä kautta paremmalla kannattavuudella. Lisäksi se on keskittynyt vain peruspankkitoimintaan. Henkilöt esillä – Meillä kaikilla handelsbankenilaisilla on suorat puhelinnumerot ja konttoriin saa tulla ilman erillisiä aikarajoja. Kassapalvelumme ovat aina avoinna kun konttori on avoinna. Haluamme siis olla asiak-

kaiden tavoitettavissa, pankinjohtaja Jouko Kervinen Handelsbankenin Mikkelin konttorista toteaa. – Koko pankin organisaatiossa on vain kolme tasoa ja päätöksenteko on hajautettua. Vastaamme itse konttoriemme kannattavuudesta ja rahoituspäätöksistä, Kervinen esittelee.

– Luotonantopolitiikkamme ei ole tarvinnut muuttaa 41 vuoteen. Esimerkiksi asunnon vakuusarvo on ollut koko tuon ajan 70 %, Kervinen valottaa. Handelsbankenin varat riittävät myös eteläsavolaisten yritysten tarpeisiin, sillä pankki on Ruotsin keskuspankin suurin tallettaja ja sen likviditeettivaranto on yli 90 miljardia euroa. Suomessa Handelsbankenilla on yhteensä 45 konttoria ja sen vakuutusyhteistyökumppanina toimii Fennia. Mikkelin konttori on Suomen konttoreista 10 kannattavimman joukossa. Mikkelin konttorin henkilömäärä on 1 + 4 asiantuntijaa.

– Isolla osalla toimialoista menee hyvin ja yritykset kasvavat. Totuus on, että yritysten maksuajat ovat pidentyneet ja suuryritykset mittaavat ulos alihankkijoidensa maksuajat. Alueen pk-yritysten on opittava hinnoittelemaan maksuaikamuutokset mukaan tuotteen ja palvelun hintoihin, Kervinen painottaa. Investointien rahoituskysyntä on nupullaan. Hankkeita lasketaan ja suunnitellaan maakunnassa kyllä, mutta aloitussysäys ja positiivinen signaali tarvitaan. Tähän auttaa myös analyyttinen rohkeus. Haluamme olla mukana maakunnan yrityshankkeissa, pankinjohtaja Jouko Kervinen painottaa.

Taantumasta eroon – Taantuma on mitä suurimmissa määrin pääkuoren sisällä, pankinjohtaja Kervinen ihmettelee.

Pankinjohtaja Jouko Kervinen ja asiakasneuvoja Laura Martinez ovat valmiina palvelemaan eteläsavolaisia pankkiasioissa.


7

5/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Onko ’pörssi’ kunnossa ja rahasäkki suuta myöten? Pankkeja ja rahalaitoksia on vuoden mittaan moitiskeltu myös yrittäjien taholta eri barometreissä rahahanojen tiukentamisesta. Pankit taas siirtävät osoittavan sormen kohti Finanssivalvontaa, hallitusta ja EU:ta rahamarkkinoiden säätelyn tiukentumisesta sekä veronkiristyksiä. Pk-yritysten käyttöpääomat ovat huvenneet suurten yritysten harjoittamien pitkien maksuaikojen takia. Taloudentekijät otti asiasta selvää, istutti rahalaitosten edustajat piinapenkkiin ja kysyi mikä on yritysrahoituksen tilanne maakunnassa tällä hetkellä. Arto Tolvanen

Taloudentekijöiden kysymykset rahalaitoksille: 1. Kuinka hyvin pk-yritykset osaavat kotiläksynsä ja ovat valmistautuneet rahoitusneuvotteluihin? 2. Mikä on investointien rahoituskysynnän tilanne rahalaitoksessanne tällä hetkellä? 3. Viestivätkö asiakasyrityksenne maksuaikojen pidentymisestä ja missä määrin? 4. Onko luottopolitiikkanne muuttunut viimeisen vuoden aikana? 5. Löytyykö rahaa maakunnan yritysrahoitustarpeisiin?

Suur-Savon Osuuspankki

Nordea

1. Yritykset tietävät ja tuntevat tilanteen hyvin. Suunnitelmat ovat hyvin valmisteltuja ja laskelmat ovat tarkentuneet. Omarahoitusosuuksista ollaan hyvin perillä.

1. Yritykset ymmärtävät vakavaraisuuden vaatimukset ja sen, että oman pääoman osuuden määrä vaikuttaa rahan hinnoitteluun.

2. Investointi-ikkuna maakunnassa on avautumassa. Toivottavaa olisi, että kysyntä siirtyisi talven aikana korvausinvestointien puolelta enemmän uusinvestointien puolelle.

2. Rahoituskysyntä on selvästi heräämässä kevääseen verrattuna.

Tero Pulkkinen

3. Jossain määrin kyllä. Meiltä löytyy oma asiantuntija myös tälle ostolaskurahoitus puolelle jonka kanssa ratkoa sopivimmat vaihtoehdot yrityksen kannalta. 4. Emme tee äkillisiä muutoksia toimintapolitiikassamme, vaan pitkäaikaista yhteistyötä yritysten kanssa. Lait ja määräykset asettavat raamit toiminalle ja niitten mukaan toimimme.

Aarni Siljala

3. Ostolaskujen rahoitus on kasvanut voimakkaasti ja viestit ovat juuri tuon suuntaisia. 4. Puhuisin mieluummin riskienhallinnasta myös yritysten näkökulmasta. Haluamme, että yrityksen liiketoiminnan riskit ovat hallinnassa ja meiltä löytyy paletti instrumentteja, jotta yritys voi hyvin. 5. Raha riittää. Rohkeasti hankesuunnitelmat pöydälle ja yritykset kasvu-uralle.

5. Kyllä löytyy. Pystymme rahoittamaa kaikki maakunnan rahoitushankkeet ja päätös syntyy viipymättä omassa maakunnassa.

Handelsbanken

Finnvera

1. Yritykset ovat hyvin perillä asioista.

1. Pääsääntöisesti hyvin. Toimintaympäristön muutoksiin osataan myös varautua.

2. Kysyntä on ilahduttavasti kasvanut. Keskitymme vain pankkitoimintaan eli myymme rahaa emme vakuutuksia.

2. Ollaan viime vuoden tasolla. Vientitakuiden kasvun määrä ilahduttaa.

Jouko Kervinen

3. Kyllä. Alueen pk-yritysten olisi osattava ottaa muuttunut tilanne myös omassa hinnoittelussaan huomioon. 4. Emme ole muuttaneet luottopolitiikkaamme 40 vuoteen. Esimerkiksi koko tämän ajan asunnon vakuusarvoksi meillä kelpaa ja on kelvannut 70 %.

Jukka-Pekka Jordan

3. Selkeitä tällaisia viestejä kuuluu kentältä. Maakunnan yrityksillä on taseet onneksi hyvässä kunnossa. 4. Omistaja eli valtio määrittelee luotonantopolitiikkamme raamit ja rahoitusprosentit. Elämme niiden mukaisesti. Haastavina aikoina valtio tukee yrityksiä Finnveran kautta. 5. Kysyntä saa kasvaa roimasti ja raha riittää. Investointeja kaivataan.

5. Raha riittää varmasti toimialueen tarpeisiin. Koko Handelsbankenin likviteettipuskuri on 90 miljardia euroa.


8

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

Raha & Talous Kehitysyhtiön ensimmäinen vuosi

YRITYSTEN PALVELUKSESSA Kohtuullisen kovan väännön tuloksena syntynyt Savonlinnan kaupungin kehitysyhtiö on osoittanut tarpeellisuutensa myös käytännössä. Kaupungin alaisuudessa toimiessa ei päätöksentekoprosessi olisi ollut reaktiokyvyltään riittävän nopea, tunnustaa nyt myös kaupunginjohtaja Janne Laine. Arto Tolvanen 500 uuden työpaikan tavoitteen kanssa startannut SYKE (Savonlinnan Yrityskehitys) on saanut organisaatiostaan ja yhteistyöverkostostaan enemmän irti kuin kuntayhtymämallissa. Savonlinnan kaupunkialueen lisäksi SYKE vastaa myös Enonkosken yrityspalveluista.

Entiset kuntarajat unohdettu – Yrittäjät ovat kiitettävästi unohtaneet entiset kuntarajat ja osaavat hakea yrityspalvelut saman katon alta Olavinkatu 1:destä, toimitusjohtaja Juha Turtiainen iloitsee Yrtti-yrityskyselystä selvinneitä tuloksia. – Samalla voimme todeta, että yritykset uskaltavat nyt entistä paremmin tarjota tuotteitaan ja palveluitaan yhä laajemmalle alueelle, Turtiainen jatkaa. – Olemme toteuttaneet Yritys-

Suomi toimintamallia jo useamman vuoden ajan ja aloittavien, kehittyvien sekä kansainvälistyvien yritysten palvelut, sekä työvoima- ja osaamisen kehittämispalvelut löytyvät täältä saman katon alta, Turtiainen esittelee. – Eturivin esimerkkinä Pestuutori-hanke yritysten työvoiman saannin varmistajana ja Uusyrityskeskus aloittavien yritysten palvelijana voidaan mainita toimivista panostuksista yritysten auttamiseksi, Juha Turtiainen kiittelee. – Meillä on eri tomijatahojen kesken joustava työnjako ja yrittäjää ei jätetä missään tilanteessa yksin, toimitusjohtaja Turtiainen lupaa. Kaiken kaikkiaan elinkeinoyhtiöllä on reilusti työnsarkaa ja haastavat tavoitteet. Elinkeinoyhtiöllä on myös mahdollisuudet onnistua tavoitteissaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa ja kaupungin vahvan selkänojan tuella.

Invest in –ohjelma liikkeelle Savonlinna seudulla on vireillä useita teknologiahankkeita, jotka tukevat toinen tosiaan. – Tarvitsemme täällä selkeät investointipaketit eri vaiheissa olevista projekteista, ja yhteistyö- sekä synergiaedut on johtavilla toimialoillamme konkretisoitava lisäinvestointien saamiseksi ja uusien yritysten mukaantulon helpottamiseksi. Siksi näistä painopistealojen projekteista on tehtävä selkeät invest in -kokonaisuudet, Juha Turtiainen alleviivaa. Matkailupuolella invest in -ohjelman rakentaminen on jo startannut, ja sitä on vetänyt Pellervo Kokkonen. Suomen Nizzaksikin mainittu Savonlinna tarjoaa valtiolle menestymisen mahdollisuuksia ajatellen myös Jan Vapaavuoren matkailuavauksia. – Invest in pitää olla tuotteistusprosessi, joka on pitkälle mietitty ko-

konaisuus mihin investori voi tarttua, Turtiainen painottaa. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistyminen asettaa myös seudun investointitarjonnalle täysin uusia mahdollisuuksia ja näkökulmia. – Politiikkojemme tulisikin nyt päättää, halutaanko me tänne kymmenkertainen tai satakertainen määrä venäläisiä, ja suunnattava päätöksenteko ja toiminta sitten sen tavoitteen saavuttamiseksi, elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Turtiainen patistaa.

Pieksämäki

Paikalliset asiantuntijat!

Savonranta Enonkoski Kangasniemi Kerimäki Juva Mikkeli Hirvensalmi

Sulkava

Savonlinna

Punkaharju

Pertunmaa Puumala

Mäntyharju

MIKKELI

MÄNTYHARJU

Porrassalmenkatu 19, 010 255 2200

Pentinpolku 1, 0440 476 089 Väl.palkkio 4,96 %, min. 2.480 euroa (sis. alv)

Satu Varsala Kiinteistönvälittäjä LKV, RI

Arja Tuovinen Kiinteistönvälittäjä LKV

Mirkka Muhonen Kiinteistönvälittäjä LKV

Olli Knuuttila Kiinteistönvälittäjä LKV, kaupanvahvistaja

PIEKSÄMÄKI

Soili Huupponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Yhdessä hyvä tulee.

Lea Pulkkinen Myyntipäällikkö LKV, YKV

Tapani Hakkarainen Toimitusjohtaja LKV

Tarja Pulkkinen Myyntisihteeri LKV

Eija Rantalainen Kiinteistönvälittäjä LKV

JUVA

SAVONLINNA

Kauppakatu 2, 010 255 2551

Arja Ropponen Kiinteistönvälittäjä LKV

Arto Kurvinen Kiinteistönvälittäjä LKV, RKM

Piikkiläntie 3, 010 255 2687

Olavinkatu 46, 010 255 2222

Tarja Nykänen Myyntisihteeri KED

Antti Tinakari Myyntipäällikkö LKV, ITS, KHK, AKA

Päivi Heikkinen Kiinteistönvälittäjä LKV, AKA, VuT

Helena Jantunen Kiinteistönvälittäjä LKV, DKK, MKT, MBA

Puhelut 010-numeroihin maksavat kaikkialta Suomesta soitettaessa lankapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,0595 euroa/minuutti ja matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu+ 0,1704 euroa/minuutti.

Matti Tanhuamäki Liisa Hiltunen Anna-Katriina Anttonen Myyntisihteeri Kiinteistönvälittäjä Kiinteistönvälittäjä LKV LKV

Vankka ammattitaito, pitkä kokemus ja hyvä paikallistuntemus. Testaa meidät!

Timo Taskinen Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT

Suur-Savon OP-Kiinteistökeskus Oy


9

5/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

talouskomissaari olli rehn:

toimitusjohtaja jussi järventaus:

Yrittäjyyden merkitys EU:n tulevaisuudelle on oivallettu. Tulevalla vaalikaudelle sen pitää näkyä myös käytännössä.

Yksinyrittäjien aseman parantaminen on keskeisellä sijalla Suomen Yrittäjien tavoitelistalla.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät 2013

Kasvu ja hyvinvointi yrittäjien harteilla Etelä-Karjalan Yrittäjät vastasi Valtakunnallisten Yrittäjäpäivien järjestelyistä Lappeenrannassa 18.-20. lokakuuta. Tapahtuman teema, Ylitä rajasi, toistui seminaareissa ja iltamenoissa. Lauantain iltagaalassa puhunut EU:n talouskomissaari Olli Rehn kannusti tavoittelemaan EU:n ja Venäjän välistä viisumivapautta. Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot annettiin tänä vuonna perinteikkäille yrityksille. Heimo Turunen, Arto Tolvanen Yrittäjäpäivät käynnistettiin Suomen Yrittäjien liittokokouksella. Perjantain Venäjä -seminaarissa suurlähettiläs Hannu Himanen Moskovasta ruoti melko ankarin sanoin Venäjän talouden tilaa. – Kasvun eväitä meille suomalaisille löytyy läheltä. Venäjä on luonut uusia mahdollisuuksia sekä tuonut työtä ja toimeentuloa. Itä-Suomen yliopiston tekemän selvityksen mukaan venäläisten rahankäyttö Suomessa vähintään kolminkertaistuisi viisumivapauden myötä ja toisi Suomeen yli 12 000 uutta työpaikkaa kaupan ja matkailupalveluiden yrityksille. Sen toteutuminen on kiinni kummastakin osapuolesta, EU:sta ja Venäjästä, talouskomissaari Olli Rehn puolestaan taustoitti päivän teemaa.

Yrittäjien asemassa vielä petraamista – Yrittäjyyden merkitys EU:n tulevaisuudelle on oivallettu. Tulevalla vaalikaudelle sen pitää näkyä myös käytännössä. Vahva yrittäjyys on myös työntekijöiden paras turva, sillä uutta työtä ja uusia työpaikkoja luodaan nimenomaan pienissä yrityksissä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna alleviivasi. Toimitusjohtaja Jussi Järventaus esitteli Suomen Yrittäjien painopisteet, todeten talouskasvun ja hyvinvoinnin olevan yrittäjyyden varassa. – Yksinyrittäjän aseman paranta-

minen on keskeisellä sijalla. Uusista yrittäjistä suuri osa on työllistänyt itsensä aloittamalla yrityksen. Heillä on myös toimivat verkostot, jotka työllistävät runsaasti, Järventaus analysoi. Järventaus vaati myös elinkeinoharjoittajille ja henkilöyhtiöille verotuksessa yrittäjävähennystä. Alv-huojennusta on laajennettava ulottumaan 50 000 euroon saakka, sekä yrityksille sallittava maksuperusteinen alv:n periminen. Nuorten työllistymisessä koulutussopimuksen käyttöönottaminen olisi merkittävä parannus.

Yrittäjyyteen kannustettava myös EU:ssa Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin Euroopan talouden kääntämistä takaisin kasvu-uralle yrittäjien kannusteiden lisäämisellä. Politiikan suunta on käännettävä, rakenteet on remontoitava ja yrittäjiä kahlitsevaan sääntelyyn on puututtava. Suomen Yrittäjät vaatii tähtäämistä pienyritysten sisämarkkinoihin. Keskeistä olisi saada pienet ensin -periaate toteutumaan käytännössä. Se tarkoittaa, että koko EU-lainsäädäntö on sovitettava paremmin pienyritysten olosuhteisiin. Tarvitaan myös syvällisempiä muutoksia lainsäädännön valmisteluun: päätöksentekojärjestelmä on sitoutettava vahvistamaan kilpailukykyä ja edistämään yrittäjyyttä.

Laatu yhteinen nimittäjä Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot

valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot jaettiin 45. kerran.

jaettiin nyt 45. kerran. Palkituksi tulivat mekaanisen puunjalostuksen osaaja Keitele Forest Oy, lähiruokaan erikoistunut Lihajaloste Korpela Oy, lahja- ja taloustavaroiden sekä lelujen valmistaja ja tukku Martinex Oy sekä yrittäjyyden hyvinvoinnin edistämisessä kunnostautunut monialayrittäjä Markku Wuoti. – Palkittujen yrittäjien yhteinen nimittäjä löytyy laadusta. Palkittavien yritysten valinnat ja investoinnit osaamiseen sekä laatuun ovat osuneet oikeaan. Yrityksissä on myös muistettu kuunnella asiakasta, totesi puheessaan Fennian toimitusjohtaja Antti Kuljukka.

Monipuolinen viihdeohjelma Ohjelmaan sisältyi myös sähköinen verkostoitumismahdollisuus yhteistyökumppaneiden, asiakkaiden ja kollegojen hakemiseksi. Elämän makuisia tarinoita esittivät yrittäjävalmentajat sekä musiikki- ja media-

alan konkarit Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen. Nuorille yrittäjille oli erillinen tilaisuus, josta vastasi Radio SuomiPopista tuttu Jaajo Linnonmaa. Päivien viihdeohjelma oli monipuolista. Perjantai-iltana viihteestä

vastasi bilebändi Osmo’s Cosmos. Lauantai-illan juhlagaalassa esiintyivät Imatra Big Band ja solistinaan Johanna Försti. Mainiosta illan juonnosta vastasivat Lappeenrantalaiset Päiviö Pyysalo ja Inka He-

laillallisen myöhästyminen kahdella tunnilla. Vuonna 2014 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Tampereella.

lenius. Juhlien ainoa ’moka’ oli juh-

Omistajanvaihdos -koulutussarjamme alkaa!

ONNISTUNUT YRITYSKAUPPA Koulutuspaikka: Opetusravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4, Savonlinna 7.11. Valmistautuminen omistajanvaihdokseen, ilmoittautuminen 1.11. mennessä. - Miten yritys myyntikuntoon?, Aino Österlund - Miten löytää ostaja, Jarkko Wuorinen 28.11. Yrityksen arvomääritys, ilmoittautuminen 22.11. mennessä. - Yrityksen kannattavuus ja taloudellinen asema, Jarkko Wuorinen - Yrityskaupan rahoitus, Finnvera - Yrityksen immateriaalinen arvo, Jarkko Wuorinen 17.12. Miten kauppa maaliin?, ilmoittautuminen 12.12. mennessä. - Yrityskaupan käytännön toteutus, Jarkko Wuorinen - Esimerkkejä onnistuneista omistajanvaihdoksista, Satu Ahlman Tilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittautumiset: maire.huopalainen@samiedu.fi Lisätietoja: Jarkko Wuorinen, Puh: 050 537 6707 Maire Huopalainen, Puh: 044 550 6682

talouskomissaari Olli rehn toimi juhlapuhujana valtakunnallisilla Yrittäjäpäivillä.

yrittäjävalmentajat Mikko Kuustonen ja Henkka Hyppönen.


10

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

OPISKELE AMMATTI - KEHITÄ OSAAMISTA - ETENE URALLA

Alkavaa aikuiskoulutusta samiedu.fi >> koulutuskalenteri: mm. lisää koulutuksia, tarkennetut ajankohdat, hakuajat, mahdolliset puuttuvat hinnat ja yhteyshenkilöt. *) Koulutuksista peritään mahdollisen kurssimaksun lisäksi OPH:n tutkintomaksu 58 €.

Kulttuuriala LISÄTIEDOT Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen pirjo.nokelainen@samiedu.fi, puh. 044 550 6413

UUTEEN AMMATTIIN

UUTEEN AMMATTIIN

• Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja, elokuussa 2014 *

• Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, 7.1.2014 – 21.12.2015 *

• Metsämestarin erikoisammattitutkinto, 15.9.2014, 200 € *

• Hierojan ammattitutkinto, 3.2. 5.12.2014, 300 € *

• Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto, 4.4.2014 – 11.12.2015, Imatra/Lappeenranta, 200€ *

• Hierojan ammattitutkintoon valmistava täydennyskoulutus terapeuteille, 6.3.2014 - 10.10.2014, 300 € *

LISÄVIRTAA URALLE • Luonnonhoitotutkinto, 15.5 – 27.6.2014, Savonlinna, 100 € • Luonnonhoitotutkinto, 15.5 – 27.6.2014, Lappeenranta, 100 €

UUTEEN AMMATTIIN

• Jalkojenhoidon ammattitutkinto, 1.9.2014, 500 € * • Kehitysvamma alan ammattitutkinto, 7.1.2014, 400 € * • Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto, alkaa syksyllä 2014, 400 € *

• Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, (tekstiili) *

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala

• Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, (valmistava koulutus: esinevalmistus ja teatteritekniikka) *

LISÄTIEDOT Opinto-ohjaaja Silja Loikkanen silja.loikkanen@samiedu.fi, puh. 044 550 6301

• Teatterialan ammattitutkinto, maskeeraus, 200 € *

UUTEEN AMMATTIIN

• Vaatetusalan ammattitutkinto, valmistava koulutus, 200 € *

• Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, kokki *

• Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto, alkaa syksyllä 2014, 400 € *

• Sisustusalan ammattitutkinto, 200 € *

• Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto, tarjoilija *

• Vanhustyön erikoisammattitutkinto, 7.1.2014, 500 € *

• Käsityöntekijän ammattitutkinto, 100 € *

• Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, vastaanottovirkailija *

Opiskelija vastaa omaan käyttöön valmistettavien tuotteiden materiaalikustannuksista.

Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala sekä Luonnontieteiden ala LISÄTIEDOT Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen pirjo.nokelainen@samiedu.fi, puh. 044 550 6413 UUTEEN AMMATTIIN • Tieto- ja viestintätekniikan perus tutkinto, datanomi * • Tieto- ja viestintätekniikan ammattitutkinto, 200 € * • Myynnin ammattitutkinto, 200 € * • Markkinointiviestinnän ammattitutkinto, 200 € * • Liiketalouden perustutkinto, merkonomi * • Yrittäjän ammattitutkinto, 200 € * • Kaupan esimiehen erikoisammattitutkinto, 300 € *

Luonnonvara- ja ympäristöala LISÄTIEDOT Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen pirjo.nokelainen@samiedu.fi, puh. 044 550 641 Opintosihteeri Taru Pulkkinen taru.pulkkinen@samiedu.fi, puh. 044 550 6218

• Tarjoilijan ammattitutkinto, 200 € * • Ravintolakokin ammattitutkinto, 200 € * • Majoitus- ja ravitsemisalan esimiehen erikoisammattitutkinto, 200 € * • Baarimestarin erikoisammattitutkinto, 200 € * • Kotityö- ja puhdistuspalvelun perustutkinto, toimitilahuoltaja * • Kotityö- ja puhdistuspalvelun perustutkinto, kodinhuoltaja * • Laitoshuoltajan ammattitutkinto, 200 € * • Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto, 200 € * • Kalatalouden perustutkinto * • Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkinto, 350 € * • Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja * Edellä mainitut koulutukset alkavat 7.1.2014

• Perhepäivähoitajan ammattitutkinto, alkaa syksyllä 2014, 400 €* • Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen erikoisammattitutkinto, alkaa syksyllä 2014, 400 € *

LISÄVIRTAA URALLE • TunteVa®-hoitajan pätevyyteen johtava koulutusohjelma, 12 pv 2014: 16.1., 23.1., 30.1., 13.2., 18.2., 4.3., 20.3., 3.4., 15.4., 29.4., 15.5., 27.5., 700 € • Käytösoireisen muistisairaan asiakkaan kohtaaminen, 1 pv 14.1. ja 10.4., 70 € • Muistihoitaja, 10 ov 4.2.2014 alkaen, 550 € • Saattohoito, 2 pv 18.2., 11.3 ja 29.4., 6.5., 140 € • Eri kulttuurit asiakastyössä ja työyhteisössä, (6 t)24.4., 70 € • Kylläpäs osasin! Lisäluovuutta etsimässä, 1-2 pv 12.5., 13.5., 70 €/pv • Työelämä on taitolaji, 1 pv 18.3. ja 13.5., 70 € • Asiakaspalvelu sosiaali- ja terveydenhuollossa, 1 pv 20.2. ja 2.4., 70 € • Voimavaravalmennus, 1pv 13.2. ja 15.4., 70 € • Työhyvinvoinnin päivä tilauksesta, 70 €/pv

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

• Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan kohtaaminen, 1 pv 28.1. ja 27.3., 70 €

LISÄTIEDOT Opinto-ohjaaja Riitta Poikala riitta.poikala@samiedu.fi, puh. 044 550 6512

• Rahapeliongelmien ehkäisy ja hoito (THL), 6 op 4.2.2014 alkaen, 300 € • Aktivoiva ja kuntouttava työote sosiaali- ja terveysalalla, 1 pv 11.2. ja 8.4., 70 €

• Potilassiirtoergonomia sosiaali- ja terveysalalla, 2 pv 6.5., 13.5., 140 € • Haavanhoitokoulutus, 1 pv 30.1. ja 24.4., 70 € • Diabeetikon jalkojenhoito, 1 pv 17.2., 70 € • Siivouksen toteuttaminen asumispalveluissa, 1 pv 25.3. ja 27.5., 70 € • Turvallinen lääkehoito, (16 t) 4.3., 11.3., 18.3., 25.3. ja 6.5., 13.5., 20.5., 27.5., 40 € • Turvallinen lääkehoito sosiaalihuollon toimintayksiköissä, (16 t)6.3., 13.3., 20.3., 27.3. ja 1.4., 8.4., 15.4., 22.4.(4 h/pv), 140 € • Ikääntyneiden lääkityksessä esiintyvät yhteisvaikutukset, 1pv 4.2. ja 20.3., 70 € • Ensiapukoulutus EA1(SPR), (16 t) 13. - 14.1., 10.-11.2., 10.-11.3., 14.-15.4. ja 5.-6.5., 140 € • Ensiapukoulutus EA2 (SPR), (16 t) 20.-21.1., 3. - 4.2., 3.-4.3., 7. 8.4. ja 19.-20.5., 140 € • Hätäensiapu (SPR), (8 t) 28.1., 6.3. ja 16.5., 70 € • Defibrillaattori elvytyksen PPE-D peruskurssi, (4 t) 3.4. ja 8.5., 40 € • Kinestetiikan peruskurssi, 4 pv 20. - 21.1.2014, 13. - 14.3.2014, 330 €

• Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja, 7.1.2014 – 28.2.2015, maksuton TE-toimiston asiakkaille • Puualan koulutus maahanmuuttajille, 7.1. – 18.12.2014, 115 € * LISÄVIRTAA URALLE Autonkuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutukset, koulutuksissa kirjaamismaksu 17 € • Trukkikoulutus, (8 t) 27.1.2014., 120 € • ADR-peruskurssi, (32 t), 10 – 13.2.2014, 385 € • Kuorman sidonta ja digipiirturi, (8t), 10.3.2014, 120 € • ADR-täydennyskoulutus, (8 t), perusajoluvan uusinta, 28.3.2014., 120 € • Ennakoiva ajaminen raskaalla ajoneuvolla, (8 t), 31.3.2014, 120 € • Työturva autonkuljettajalle, (8 t), 7.4.2014, 120 € • Tieturva 1 -koulutus, (8 t), 21.4.2014, 120 € • Työturva autonkuljettajalle, (8 t), 5.5.2014, 120 € KORTTIKOULUTUKSET • Trukkikoulutus, (8 t), 120 €

• Työssäoppimisen ohjaaminen sosiaali- ja terveys alalla, 1 pv 18.2., ilmainen

• Työturvakoulutus, (8 t), 120 €

Tekniikan ja liikenteen ala

• Siltanosturin käyttäjäkoulutus, (8 t), 120 €

LISÄTIEDOT Opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen pirjo.nokelainen@samiedu.fi, puh. 044 550 641 Opintosihteeri Taru Pulkkinen taru.pulkkinen@samiedu.fi, puh. 044 550 6218 UUTEEN AMMATTIIN • Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja, alkaa elokuussa 2014 * • Logistiikan perustutkinto, autonkuljettaja, monimuoto-opiskeluna, alkaa elokuussa 2014 * • Merenkulun koulutus, kotimaanliikenne, kotimaanliikenteen kuljettaja, 21.2.2014, 460 € • Merenkulun koulutus, kotimaanliikenne, kotimaanliikenteen laivuri, 21.2.2014, omaehtoisen koulutuksen hinta 820 € • Merenkulun koulutus, kotimaanliikenne, kansimies, 5.4. – 11.5.2014, 200 € • Puualan perustutkinto, puuseppä, 7.1.2014 – 18.12.2015, 140 € * • Veneenrakennuksen perustutkinto, veneenrakentaja, 7.1.2014 – 18.12.2015, 115 € *

Työnantaja, tarvittaessa räätälöimme teille sopivan kokonaisuuden! Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto | Pohjolankatu 4-6, 57200 SAVONLINNA | puh. (015) 550 6000 | sami@samiedu.fi | www.samiedu.fi

• Tulityökoulutus, (8 t), 120 € • Tieturva 1 -koulutus, (8 t), 120 €

• Märkätila-asentajan sertifiointikoulutus. Seuraa koulutuskalenteriamme. Seuraava koulutus 11.-12.11.2013, 280 €

Kielikoulutukset LISÄTIEDOT Opinto-ohjaaja Ulla Nokelainen ulla.nokelainen@samiedu.fi, puh. 044 550 6238 Kielikoulutuksiin hakeminen TEtoimiston kautta • Suomi ABC 2, luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille, 7.1. -30.5.2014 Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukset, Suomessa pysyvästi asuville ulkomaalaisille: • Suomi 1, 7.1. - 30.5.2014 • Suomi 2, 7.1. - 30.5. 2014 • Suomi 3, 13.1. – 4.4.2014 • Työsuomi, 7.4- 5.6.2014, pysyvästi Suomessa asuville ulkomaalaisille, jotka ovat käyneet Suomi 3 -kurssin tai saavuttaneet vastaavan tason suomen kielessä.

ä Jos et löyd lu ou tusta, etsimääsi k yhteys ota suoraan ajaan! opinto-ohja


11

5/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Parikkalan rajanylityspaikka Suomen Venäjä-strategiaan Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja, Varkautelainen kansanedustaja Kari Rajamäki löi nyrkkiä pöytään ja vakuutti Etelä-Savon Yrittäjien hallituksen eduskuntavierailulla, että Parikkala hoidetaan mukaan Suomen uuteen Venäjä-strategiaan. Samaa on vaatinut sittemmin myös Savonlinnna kaupunginhallitus. Eteläsavolaiset kansanedustajat liputtavat vahvasti Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen puolesta ja sen avaamiseksi henkilöliikenteelle. Onpa Suomelle ehdotettu jo omaa Venäjä-ministeriäkin.

kansanedustajat Kari Rajamäki (vas.), Jouni Backman, Lenita Toivakka ja Katri Komi olivat Etelä-Savon Yrittäjien tentattavana eduskunnassa.

Arto Tolvanen

Eteläsavolaiset kansanedustajat yrittäjien tentissä Lokakuun alussa eteläsavolaisten yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat vierailivat eduskunnassa viemässä ajankohtaisia kuulumisia ja toiveita yrittäjän ja yritysten arjen helpottamiseksi. Alueen kansanedustajista Lenita Toivakkaa, Katri Komia, Jouni Backmania ja Jari Leppää kiinnosti aidosti yrittäjien ja työllistämisen asiat. Muut alueen edustajat eivät osallistuneet tilaisuuteen. Kangasniemen Yrittäjien puheenjohtaja Matti Tulla kantoi huolta yritysten omistajanvaihdoksista yrittäjäpolven ikääntyessä. – Geneettinen perimä ei saisi vaikuttaa perintö- tai lahjaveroprosenttiin, kun yritys vaihtaa omistajaa, Tulla

kiteytti mielipiteensä. Tilaisuudessa mukana ollut Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläinen kertoi omistajan- ja sukupolvenvaihdosten olevan SY:n ensi vuoden painopisteenä.

Viestejä yrittäjille Kansanedustaja Jouni Backman painotti työmarkkinaratkaisun tuovan vakautta yrittäjän arkeen. Alueen kansanedustajista Lenita Toivakka kannatti lämpimästi Suomen Yrittäjien esittämää koulutussopimusta nuorten työllistämisen edistämiseksi. Opposition edustaja Jari Leppä ihmetteli tehtyjä energiaratkaisuja, joilla kotimaisen biopolttoaineen kilpailukyky on pilattu, ja maahan tuodaan nyt ennätysmäärä kivihiiltä. Alueen kansanedustajat peräsivät yhdestä suusta, että ete-

läsavolaisten on uskottava itseensä. – Meidän on pystyttävä parempaan yhteistyöhön maakunnassa sekä huolehdittava maakunnan ja yritysten kilpailukyvystä maan rajojen sisäpuolella, Leppä jylisi. Yrittäjät toivoivat myös hallitukselta tempoilematonta politiikantekoa, sillä juuri se tuo ennustettavuutta. Ees taas -politiikka, jota esimerkiksi kotitalousvähennyksen osalta on toteutettu, saa yrittäjiltä jyrkän tuomion.

Julkiset hankinnat ja lähiruoka myös asialistalla Juuri valmistuneessa itäsuomalaisessa tutkimuksessa kartoitettiin laajasti julkisten hankintojen kerrannaisvaikutuksia. Esimerkiksi PohjoisKarjalan maakunnasta valuu julkisia hankintoja maakunnan ulkopuolelle melkein puolet. Se on todella liian

Tietotekniikan osaaminen kannattaa maaseutuyrittäjälle Kaikessa yritystoiminnassa tieto- ja viestintäteknologia on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmenten aikana. Ja syykin on selvä. Rutiineja siirretään entistä enemmän tietokoneiden harteille. Lisäksi kaikille toimialoille löytyy kannattavuutta parantavia ja tehokkuutta lisääviä sovelluksia, myös maatila- ja maaseutuyrittämiseen.

M

iksi tätä hyötyä ei oteta käyttöön? Miksi ei mielletä, että oikeasti saadaan hyötyä, joka mitataan silloin kun tilipäivä koittaa. Maatilayrittämiseen löytyy monenlaista ohjelmaa, joka palvelee viljelijän, karjankasvattajan tai vaikkapa luomutuottajan arkea. On viljelysuunnitelmaohjelmaa, ruokintaohjelmia, tuotevirtakirjanpito-ohjelmaa ja monen monta muuta hyödyllistä. Tuotannon tulosten seuraamisella ja niiden optimoimisella sekä järkevien menetelmien käyttöönotolla on tulotasoa nostava vaikutus. Maatilaja maaseutuyrittäjä saa koneen ääressä vietetyt tunnit moninkertaisesti takaisin kasvaneena kannattavuutena. Joskus on vaan niin, että pitää mennä, käyttääksemme nykyajan muotisanaa, oman mukavuusalueen ulko-

puolelle. Viime aikoina tapetille on noussut maaseudun paikka paikoin surkeat tietoliikenneyhteydet. Aika vaikeaa on käyttää sähköisiä palveluita, vaikka haluja niiden käyttöön on, jos yhteys pätkii tai sen nopeus on huono. Edellinen tulisi ottaa huomioon sekä valtiovallan että operaattoreiden keskuudessa, koska palveluita siirretään entistä enemmän verkkoon. Valtiovalta asetti vuonna 2008 tavoitteeksi saada 100 Mt laajakaistakuitu enintään 2 km päähän jokaisesta suomalaisesta kodista vuoteen 2015 mennessä. Aikaa on enää reilu vuosi. Tässä vaiheessa voitaneen todeta, että tuo visio on haavekuvaa. Edellä mainituissa asioissa maatila- ja maaseutuyrittäjiä auttaa opastuksen ja koulutuksen saralla EteläSavon Maatila ICT –hanke.

Hankkeesta lisätietoa sivuillamme www.maatilaict.fi.

Kai Möller Projektipäällikkö Etelä-Savon Maatila ICT –hanke

suuri määrä noin 200 miljoonan kokonaispotista. Sama tilanne on myös muissa itäisissä maakunnissa. Eräs parhaimmista positiivista kerrannaisvaikutusten aiheuttajista on lähiruoka. Omasta maakunnasta hankittu ruokaeuro paisuu yli 1,3 -kertaiseksi. Samaan asiaan kiinnitti huomiota myös Jari Leppä, joka patisteli hankkimaan omasta maakunnasta. Lepän mielestä ruoan tuottaminen ja hankkiminen omasta maakunnasta on mennyt myös liian byrokraattiseksi. Yritysten toiminnan erilainen sääntely on lisääntynyt. Lenita Toivakka kerää parhaillaan tietoja, millainen sääntely haittaa yrityksiä. Etelä-Savon Yrittäjien jäsenet voivatkin toimittaa nyt kommentteja ja tietoja haitallisista sääntelyistä ESY:n toimistolle, joka kokoaa ne ja lähettää kootusti edustaja Toivakalle.


12

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

Miksi yhä useampi yritys keskittää vakuutuksensa Ifiin? Ifistä saat korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Tosin parhaassa tapauksessa et saa sitä ollenkaan. Olemme kehittäneet työkaluja ja toimintatapoja, joilla löydämme yhdessä yrityksesi todennäköisimmät vaaranpaikat. Saat myös apua riskien vähentämiseen ja oikeiden vakuutusten valintaan.

Anna palaa yrittäjä! Me emme anna.

Aloitetaan tekemällä Oikea Turva -kartoitus.

Olemme tehneet yrityksille satoja vapaaehtoisia sähkötarkastuksia, joihin sisältyy sähkökeskusten lämpökuvaus infrapunakameralla. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä löytyi

Oikea Turva -kartoituksessa selvitämme nykyisen vakuutusturvasi ja päivitämme sitä tarpeen mukaan. Saat juuri sinulle ja yrityksellesi sopivat vakuutusratkaisut, joilla turvaat toimeentulosi ja varmistat yrityksesi toiminnan jatkuvuuden. Etkä maksa mistään turhasta.

jotain korjattavaa, keskimäärin 15 vikaa per yritys. Vahinkotilastomme mukaan joka kolmas yrityksen tulipalo on sähkön aiheuttama. Tylyjä lukuja. Siksi päätimme tehostaa tarkastus-

toimintaa ja rekrytoimme viisi nuorta AMK-sähköinsinööriä, joista koulutimme sähköturvallisuuden asiantuntijoita.

If Turvatesti paljastaa piilevät riskit Räätälöity If Turvatesti käy läpi riskit, joista todennäköisimmin on vaaraa yrityksesi työntekijöille tai omaisuudelle. Saat myös selkokieliset ohjeet puutteiden korjaamiseen.

Korvauspalvelua, joka sujuu niin kuin pitääkin. Katso kuinka lämpökuvaus tehdään youtube.com/ ifvahinkovakuutus

Tässä ovat uudet asiantuntijamme ja heidän toimipaikkansa: Ari-Pekka Alatalo, Kouvola, Juuse Tammilehto, Tampere, Heidi Liimatainen, Kuopio, Matti Happonen, Espoo, kouluttaja Jussi Lehtonen, Pori sekä Aki Tainio, Oulu

Vain Ifistä! Ilmainen sopimuskonsultointi. Investointitukea turvatoimiin.

Jos vahinko kuitenkin sattuu, yksi ilmoitus meille riittää ja otamme asiasi hoitoon. Käsittelemme Pohjoismaissa 1,4 miljoonaa vahinkoa vuodessa, joten tiedämme kuinka toimia, jotta vahinko haittaa mahdollisimman vähän yrityksesi toimintaa. Asiakkaamme antavat korvauspalvelullemme arvosanaksi keskimäärin 4,5 asteikolla 1–5.

Vahingontorjunta voi olla vakuutuksesi arvokkain ominaisuus. Lue lisää if.fi/torjuvahingot tai soita 010 19 15 00.


13

5/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

PK-yritykset kasvuun kansainvälistymällä Yhdessä maailmalle Etelä-Savosta - on viennin ja kansainvälistymisen aktivoimisen marraskuisen teemapäivän tunnus. Team Finland KIVINET –päivä järjestetään konserttitalo Mikaelissa Mikkelissä 14.11. Jos yritys miettii kansainvälistymistä, on KIVINETtapahtuma erinomainen paikka aloittaa projekti.

Arto Tolvanen Tilaisuudessa on esittelemässä omia kansainvälistymispolkujaan paikallisista yrityksistä mm. Pipe-Modul Oy, Tehomet Oy, Lomakylä Järvisydän Oy ja Short Rest Solutions Oy. Yritykset tutustuvat myös samalla Team Finland –toimintaan. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskus, Finnvera, Etelä-Savon kauppakamari ja EteläSavon Yrittäjät ja yli 20 valtakunnallista kv-palvelujen tarjoajaa. Verkostoa koordinoi EK.

Kansainvälistyminen on pkyritystenkin mahdollisuus Mikkelin Team Finland KIVINET -tilaisuudessa on tarjolla kontakteja ja tietoa oman yrityksen kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Kansainvälistymistorilla on paikalla n. 30 kansainvälistyvän yrityksen yrityspalveluja tarjoavan toimijan lisäksi kansainvälisiä opiskelijoita. – Tullin tilastojen mukaan eteläsavolaisten vientiyritysten määrä on ollut viime vuosina kasvussa asiantunti-

ja Maaret Kaksonen Etelä-Savon

Saarinen mainitsee resurssien ja kär-

ELY-keskuksesta vahvistaa. Tätä tukee myös Finnveran aluetoimiston ilmoittama vientitakuiden määrän hyvä kasvu tänä vuonna. Team Finlandin toimijoihin kuuluvat myös kaikki ulkomailla sijaitsevat Suomen lähetystöt, jotka toimivat vientilähettiläinä kohdemaissa. Etelä-Savossa Team Finlandin aluekoordinaattorina toimii ELY-keskuksen yksikön päällikkö Kirsi Kosunen.

sivällisyyden puutteen sekä palveluviidakon, joka kohtaa yrittäjää kansainvälistymisen ensimetreillä. ELYkeskuksen Innovaatiot ja yritysrahoitus-yksikön kesällä 2013 toteuttaman selvityksen mukaisesti Etelä-Savon vientiyritysten näkymät ovat positiivisia ja niiden määrä on kasvussa. Etelä-Savossa on järjestetty jo syksyn aikana ProAgrian kansainvälistymisseminaari Rantasalmella mm. elintarvikkeiden Venäjän vientiä suunnitteleville ja matkailuyrittäjille, lisäksi marraskuun lopussa järjestetään Mikkelin yliopistokeskuksessa International Mikkeli Day -tapahtuma.

Eteläsavolaisten pkyritysten vientikohteet Ruotsi on eteläsavolaisten yritysten suurin vientikohdemaa. Seuraavina tulevat Venäjä ja Saksa. Kiinnostus Norjan vientiin on myös mukavassa nousussa, asiantuntija Vesa Saarinen ELY-keskuksesta muistuttaa. Norjan vahva investointibuumi ruokkii etenkin korkean teknologian yrityksiä. ELY:llä on myös suunnitteilla uusi koulutusohjelma Norjaan viennistä, Saarinen paljastaa. Unohtaa ei sovi myöskään Aasian kasvavia markkinoita ja Kiinaa. Suurimpina haasteina pk-yritysten kansainvälistymiselle

KIVINET-TAPAHTUMA Mikkelissä 14.11. „„ Maksuton „„ Ilmoittautuminen 6.11.2013 mennessä verkossa: www. ek.fi/kivinet. „„ Lisätietoa Team Finlandista: www.team.finland.fi

ely-keskuksen maaret kaksonen kannustaa yrityksiä kansainvälistymään.


14

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

Julkiset hankinnat vaikuttavat suuresti pk-yrittäjyyden tulevaisuuteen miten rajusti suomalainen yhteiskunta pysähtyisi, jos pk-yrittäjät sanoisivat, että menemme lakkoon muutamaksi viikoksi. Päätöksentekijät eivät meitä juuri ymmärrä, koska se riski, jonka yksilöistä, yrityksestä ja yhteiskunnasta kannamme, palkitaan tällä hetkellä keppipolitiikalla.

Joulu on taas lähestymässä. Siihen ei ole aikaa kuin alle kaksi kuukautta. Jouluun liittyvät joululahjatoiveet ja joulupukit. Kun on esiintynyt niin valelääkäreitä kuin muitakin valehenkilöitä, niin veikkaan, että jotkut meistä esiintyvät pian aitoina joulupukkeina jakaen toisten ostamia lahjoja Korvatunturilla tehtyjen sijaan ja siirtyvät ilman poroa talosta toiseen valepukkireissullaan. Joululahjatoiveet ovat useimmiten aitoja, mutta mitä mahtaisi tänä vuonna yrittäjä toivoa? Suomalaiset pk-yritykset muodostavat merkittävän osan bruttokansantuotteesta. Kun merkittävä osa Nokiasta on myyty, niin myyntipäivää on moni pitänyt suruliputuspäivänä. Joillekin kännykkäbusineksen myynti on aikaansaanut suuren henkisen kolauksen ja sen on sanottu vaikuttaneen jopa kansalliseen itsetuntoomme. Tässä tilanteessa kuitenkin harvempi pk-yrittäjistä, päättäjistä puhumattakaan, tulee miettineeksi,

Pk-yrittäjien merkityksen retoriikka suomalaiselle yhteiskunnalle päättäjien puheissa vetää välillä vertoja Runebergin lyriikalle. Kun katsomme, miten retoriikka konkretisoituu käytännön motoriikkana, voi kuilu sanojen ja tekojen välissä olla melkoinen. Otetaanpa esimerkiksi julkisen sektorin ostotoiminta. Olen melkoisen huolestunut siitä, miten hyvin virkamiehet ja kilpailutuksiin osallistuvat luottamushenkilöt ymmärtävät sen, miten euro kiertää kansantaloudessa ja aluetaloudessa. On jotenkin ironista, että osaamme yksityishenkilöinä eli amatööreinä kohtalaisen hyvin ostaa tietyllä budjetilla esim. talon omilla ja pankin rahoilla ilman rakennusmestarin tai sisustusarkkitehdin koulutusta, mutta kun ostamme asiantuntijoina tuotteita ja palveluja toisten eli veronmaksajien rahoilla, terve arkijärki ostamisesta katoaa. Huolimatta hankintalain heikkouksista, se mahdollistaa erityisesti kynnysarvojen alle jäävien hankintojen tekemisen alueen yrityksiltä kohtuullisen hyvin. Niillä pienilläkin ostoilla

on suuri viestinnällinen ja taloudellinen merkitys alueen yrittäjille. Ostavien virkamiesten kannattaa muistaa noin kolmen vuoden takaa Etlan tutkimus, jonka mukaan tällä hetkellä yhdellä yksityisen sektorin työntekijällä on elätettävänään 1,6 julkisen sektorin työntekijää ja julkisen talouden toiminnan jatkuessa nykymuodossaan suhdeluku kipuaa kymmenen vuoden kuluessa 2,8:aan. Olisiko yrittäjän joululahjatoive se, ettei tarvitsisi yhteistyön sujumiseksi laulaa sen lauluja, joka ymmärtämättään syö koko ajan yrittäjän leipää. Voisivatko virka- ja luottamushenkilöpäättäjät ymmärtää paremmin pk-yritysten merkityksen ja pyrkisivät aina ostamaan alueen yrittäjiltä, kun se käytännössä ja juridiikan näkökulmasta on mahdollista? Olisiko yrittäjän aito joululahjatoive, että ensi vuonna kateus suomalaisessa yhteiskunnassa vähenisi ja kumppanuus lisääntyisi? Olisiko meitä kaikkia yhdistävä joululahjatoive se, että tällä alueella olisi ensi vuonna hyvä ja tulevaisuuteen uskova meininki elää, tehdä työtä ja yrittää? Jarkko Wuorinen Yrittäjä ja Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta? Finnvera vahvistaa suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Rahoitamme yrityksen perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä sekä vientiä.

Finnveran rahoituksella eteenpäin! Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580

Mikkelin aluekonttori Linnankatu 5, 50100 Mikkeli

www.finnvera.fi

Liikepaikkapäälliköstä elinkeinojohtajaksi Tero Eloranta

P

ieksämäen kaupungin uusi elinkeinojohtaja Markus Vesterinen jos kuka tietää, millainen pitää olla hyvän liikepaikan. Lidl Suomen liikepaikkapäällikön tehtävistä kotikaupunkinsa elinkeinoelämän kehittäjäksi siirtyvä Vesterinen uskoo Pieksämäen kasvumahdollisuuksiin. – Kilpailu yrityksistä on kuntien ja kaupunkien kesken kova. Tietyn tyyppisiä yrityksiä haluavat kaikki. Pieksämäki on toki myös haasteellisessa kokoluokassa. Moni kaupan alan toimija kun pitää 20 000 asukkaan määrää rajana omalle sijoittumispäätökselleen, sanoo Vesterinen. Pieksämäen vahvuuksina hän mainitsee osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman hyvän saatavuuden, työntekijöiden vahvan sitoutuneisuuden sekä isoja kaupunkeja edullisemmat asumis- ja elinkustannukset. Sopivia tontteja on myös riittävästi tarjolla eri alojen toimijoille. – Palvelut vaikuttavat houkuttelevuuteen. Pelkät hyvät liikepaikat eivät riitä, vaan on oltava uimahalli, kirjasto sekä muut kunnalliset ja yksityiset palvelut saatavilla, Markus Vesterinen listaa. Entisenä liikepaikkapäällikkönä hän ymmärtää hyvin yritysten näkökulmat, joiden pohjalta ne sijoittumispäätöksiään tekevät. Pieksämäellä Markus Vesterinen haluaa hyödyntää

tätä osaamista mm. uusien liikepaikkojen kaavoituksessa sekä paikkakunnalle sopivien yritysten etsimisessä. – Yksityisellä puolella päätöksiä tehdään joskus hyvin nopeasti. On tärkeää, että kunnallisella puolella on olemassa selkeät raamit, joiden puitteissa nopeitakin päätöksiä voidaan tehdä ja asioita viedä juohevasti eteenpäin, hän toteaa.

”Kilpailu yrityksistä on kuntien ja kaupunkien kesken kova” Vaihdos yksityiseltä puolelta kunnan virkamieheksi ei ole ollut Markus Vesterisen mielestä kovin suuri muutos. Yrityspuolella myyntihenkisyys ja tekemisen tahto ovat toisenlaista, mutta paljolti se on kuitenkin lopulta kiinni yksilöistä ja ihmisistä. Pieksämäellä Vesterisen mukaan tahtoa kyllä löytyy.

Veturitallit kääntävät nousuun Hän uskoo, että vanhojen veturitallien kunnostaminen kaupunkilaisten ja yritysten käyttöön sekä niiden viereen nouseva uusi kauppakeskus kääntää kaupungin uudelle kasvuuralle. Edellisestä kaupan alan investoinnista on aikaa jo vuosikymmen.

– Kauppa on kehittynyt ja tilan tarve muuttunut siitä, kun Pieksämäelle on viimeksi rakennettu liikekiinteistöjä. Veturitallien alue sijaitsee aivan keskustassa torin välittömässä läheisyydessä. Näin se tukee osaltaan myös keskustan nykyisiä yrityksiä ja yrittäjiä, uskoo Markus Vesterinen. Pieksämäki on aloittanut vanhojen veturitallien kunnostushankkeen, jonka yhteydessä tallirakennukset ja vanha saunarakennus peruskorjataan. Tiloihin on kaavailtu mm. yleistä saunaa, kaupunkilaisten yhteistä oleskelutilaa, tiloja yrityksille sekä kauppakeskusta palveleva kahvila- ja ravintolamaailma. Veturitalleista tulee portti itse kauppakeskukseen, jonka rakentamisesta tallien viereen vastaa rakennusyhtiö Skanska. Markus Vesterisen mukaan kauppakeskuksen lopullinen koko ja siihen tulevat päätoimijat selviää vielä tänä vuonna. Hän itse toivoo, että hanke toteutuisi mahdollisimman laajana. – Alkupäräisen suunnitelman mukaisesti toteuessaan kauppakeskuksesta tulee todella vetovoimainen kohde, joka houkuttee asiakkaita myös lähikunnista ja kaupungeista sekä matkailijoita kauempaakin Pieksämäelle.

Laaja pohja kaupungin etu Pelkkien kaupallisten hankkeiden edistämistä elinkeinojohtajan työ ei ole, vaan myös muita aloja Vesteri-

Vanhojen veturitallien alueen sijainti kivenheiton päässä kauppatorista on Markus Vesterisen mukaan ainutlaatuinen. nen on viemässä eteenpäin. Pieksämäen vahvuus on, ettei paikkakunta ole vain yhden tai kahden suuren toimijan varassa. – Meillä on kaksi merkittävää toimialaa, hoiva ja metalli, jotka ovat kaupungin yrityselämän tukijalat. Uskon, että uusia työpaikkoja syntyy erilaisia ulkoistettuja ja sähköisiä palveluja tarjoaville aloille, sanoo Vesterinen. Hän itse katselee kaupunkia paluu-

muuttajan silmin.Vesterinen on syntynyt ja kasvanut Pieksämellä. Kauppatieteiden maisteriksi hän valmistui Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta. Valmistumisensa jälkeen Vesterinen työskenteli aluksi Attendo Medonen palveluksessa ja Sampo Pankin yrityspuolen rahoituspäällikkönä Kuopiossa ennen siirtymistää Helsinkiin Lidl Suomen liikepaikkapäälliköksi. – Uskon, että Pieksämäellä riittää

haastetta vuosiksi eteenpäin. Elinkeinojohtajan tehtäväkenttä on hyvin laaja-alainen ja monipuolinen, joten intoa ja kiinnostusta työn hoitamiseen kotikaupungissa löytyy pitkäksi aikaa, sanoo Markus Vesterinen.


15

5/2013 • Taloudentekijät • Etelä-Savon yrittäjät

Kaksi vuotta aikaa viilata julkiset hankinnat uuteen kuosiin Kokonaistaloudelliset ratkaisut ovat se, mihin EU haluaa kannustaa jäsenmaitaan kahden vuoden kuluttua voimaan tulevalla uudella julkisten hankintojen direktiivillä. Suomalaismeppi Sirpa Pietikäinen sanoo, että yritysten ja kuntien kannattaa aloittaa valmistautuminen nyt. päivä kapiainen-heiskanen Kokonaistaloudellisten ratkaisujen tekeminen ei toki ole ollut pois suljettua nytkään. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että julkinen sektori on usein mennyt halvimman hinnan perässä, eikä laatua ole ehkä osattu kilpailuttaa oman alueenkaan näkökulmasta kokonaistaloudellisesti. – Julkiset hankinnat ovat strateginen työkalu kuntatasolla. Kokonaistaloudellisesti ajateltuna halpa hinta ei ole paras, vaan pitäisi miettiä käyttötuntihintaa. Myös yhteiskunnalliset tavoitteet korostuvat, kuten ympäristönsuojelu, resurssi- ja energiatehokkuus, ilmastonmuutoksen torjunta, innovoinnin ja sosiaalisen osallistuuden edistäminen sekä parhaiden mahdollisten edellytysten varmistaminen sosiaalipalvelujen tuottamisessa. EU:n 2020 strategia painottaa resurssitehokkuutta, innovatiivista kasvua, sosiaalisten seikkojen ottamista mukaan päätöksentekoon sekä vihreitä valintoja.

”Julkiset hankinnat ovat strateginen työkalu kuntatasolla.” – Viranomaisten tavara-, palveluja rakennusmenot ovat noin 19 prosenttia EU:n BKT:hen suhteutettuna. Ei siis ole samantekevää, miten kilpailutuksia tehdään. Jos suositaan aina suuria toimijoita, sillä on vaikutuksensa talouden rakenteisiin alueella. Jos ostetaan aina halvinta, jonka tuotannosta syntyy suuri hiilijalanjälki, sillä on vaikutuksensa ympäristöön. Jos tehdään valintoja, joilla EU:n veroeurot valuvat unionin ulkopuolelle, sillä on vaikutuksensa verotukseen,

yritysten kannattavuuteen ja työllisyyteen. Nämä asiat on otettava nyt vakavasti, Pietikäinen herättelee. Käytännössä kyse on lähellä tuotettujen, tuttujen palvelujen kilpailutuksesta kotikunnissa. Pietikäinen antaa esimerkiksi vaikkapa taksikuljetukset sairaalasta. – Jos kuljetuksia on ostettu vähän, odotusajat sairaalassa pitenevät ja potilaat tarvitsevat petiä ja ruokaa. Yksi suomalaisille tyypillinen ongelma on ollut myös se, että EU:hun vedoten on kilpailutettu turhia asioita. – Nyt kilpailutusrajat nousevat, ettei turhia asioita enää kilpailutettaisi. Meillä kilpailuttaminen on ollut sirpaleista ja sillä on tapettu paikallisia yrityksiä. Turha kilpailutus ei ole tuottavaa, vaan maksaa ja on voinut vääristää markkinoita. Kilpailutuksen hävinnyt yrittäjä on saattanut joutua myymään kalustonsa tai ryhtymään kilpailutuksen voittaneen yrityksen alihankkijaksi. Kunnille Pietikäinen laittaa terveisiä, että nyt on hyvä aika ryhtyä laatimaan hankintastrategioita eli määritellä, mitä halutaan tuottaa omina palveluina ja mitä kilpailutetaan ja koska. Uutta on myös se, että molemmat osapuolet voivat valmistautua kilpailutukseen hyvissä ajoin. Ns. teknistä tarkastelua ja ennakkopuhuntaa kannattaa tehdä hyvissä ajoin eli tarjouskilpailuista kiinnostuneita kannustetaan selvittämään jo vuotta aiemmin kilpailutuksen raameja. – Tällä halutaan varmistaa, että syntyy uusia innovatiivisia palveluja. Sen sijaan, että haluttaisiin kilpailuttaa 200-paikkainen palvelutalo, strategiana voikin olla, että yli 75-vuotiaat kuntalaiset säilyvät mahdollisimman aktiivisina ja terveinä kotona ja saavat kuntoutusta. Heille tarjotaan mahdollisimman ravintorikasta, tuo-

retta ja herkullista ruokaa, haluttaessa luomuruokaa, niin, että hiilijalanjälki säilyy pienenä. Tällaisia asioita kunta voi jatkossa sisällyttää tarjouspyyntöihin. Pietikäisen mielestä uusi tilanne avaa pk-yrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää palvelujaan ja miettiä, miten jalostaa tuotteitaan. – Jos sopimukset solmitaan 5-10 vuodeksi, yritykset saattavat alkaa kehittää tuotekonsepteja, joilla on laajempiakin liiketoimintamahdollisuuksia.

”Oivalluksista voi syntyä uusia tuotteita, joita voidaan valmistaa ympäristön kannalta kestävämmin.” Pietikäinen korostaakin, että jatkossa innovatiiviset tarjouspyynnöt ovat mahdollisimman avoimia. – Klemmareiden sijaan voidaan kilpailuttaa niin, että haluamme ostaa jonkin tuotteen, jolla paperit saadaan pysymään yhdessä. Oivalluksista voi syntyä uusia tuotteita, joita voidaan valmistaa ympäristön kannalta kestävämmin. Suomalaisten hän toivoo ravistelevan nykyisiä käytäntöjä niin, että ylivarovaisuus häviää, eikä hankinnois-

ammattitaito-ongelma. Uudistuksen tarkoitus on tuottaa

ta tehdä liian pieniä saati liian isoja klönttejä. – Kilpailutuksen kokoluokan määrittely on tärkeää, ettei toimijoita tipu markkinoilta. Isot toimijat ovat kokeneita tarjoamaan. He tarjoavat tismalleen sitä, mitä tarjouspyynnössä pyydetään, kun pienet saattavat pistää samaan pakettiin enemmän palveluja. Iso toimija voittaa hinnalla, mutta osaa kyllä laskuttaa lisäpalvelut listahinnan mukaan. Tässä on ollut iso

parempaa laatua ja palveluja käyttäjille. – Ei läheltä -kriteeriä ei saa käyttää, sillä voihan läheltäkin tulla huonoa laatua. Sen sijaan voi edellyttää laatua, kuten tuoreutta tai pientä ilmastojalanjälkeä, monimuotoisuutta, valvottavuutta ja innovatiivisuutta. Missään ei lue nytkään, että pitää ostaa halvalla huonoa isoilta. Oman huomionsa vaativat ns. SGEI-palvelu eli luonteeltaa yleis-

Lissabonin sopimus palautti vallan takaisin mepeille. Sirpa Pietikäinen on syventynyt viime aikoina muun muassa julkisiin hankintoihin ja tuoteturvallisuuteen. Hän kannustaa äänestäjiä seuraamaan tarkkaan, miten oma meppi suhtautuu geenimuunneltujen maataloustuotteiden ja rehun pääsyyn EU:n markkinoille. Asiasta väännetään tiukasti Yhdysvaltojen ja EU:n vapaakauppaneuvotteluissa. hyödylliset taloudelliset palvelut, jotka viranomaisten on turvattava kaikissa olosuhteissa, vaikkei markkinoilla olisikaan riittävästi palveluntarjoajia. – Näitä ovat esimerkiksi asumiseen, liikenneyhteyksiin ja terveydenhuoltoon liittyvät palvelut. Suurin osa kolmannen sektorin tarjoamista palveluista ei ole taloudellista toimintaa, jolle olisi markkinoita. Näin ollen vaikkapa turvakoteja, tulkkipalveluita, opaskoirien kouluttamista tai muistisairaiden kävelypalveluja ei tar-

vitsisi kilpailuttaa. Tässä Suomen tulkinta on tähän saakka uhannut kolmannen sektorin tuottamia palveluja. Uutta on myös se, että isoja ihmisjoukkoja koskevien palveluhankintojen kohdalla pitää järjestää aina palvelujen loppukäyttäjien kuuleminen ennen hankintaprosessin käynnistämistä. Näin halutaan lisätä käyttäjien osallistumista ja vaikutusvaltaa. Sopu uuden direktiivin sisällöstä syntyi jo viime kesänä. Parlamentti äänestää laista joulukuussa ja se sinetöityy loppuvuodesta.

EU jalkautuu Mikkeliin 15.11.

EU, Etelä-Savo ja elämän eväät Riittääkö vaurautta ja hyvinvointia kaikille? EU arjessa -yleisötapahtuma haastaa eteläsavolaiset keskustelemaan EU-vaikuttajien ja asiantuntijoiden kanssa Euroopan unionista ja sen vaikutuksista maakunnan arkeen. Perjantaina 15. marraskuuta keskustellaan köyhyydestä, syrjäytymisestä, varallisuuseroista ja hyvinvoinnista. Avoimessa keskustelutilaisuudessa pohditaan muun muassa, riittääkö vaurautta ja hyvinvointia kaikille?

Seminaarissa Konsertti- ja kongressitalo klo 12-14 ovat äänessä sisäministeri Päivi Räsänen, sosiaalioikeuden professori Pentti Arajärvi ja työllisyyspolitiikasta vastaava virkamies Outi Niiranen, Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto. Meppipaneeliin osallistuvat Liisa Jaakonsaari, Sari Essayah, Anneli Jäätteenmäki ja Hannu Takkula.

Mikaelin sisääntuloaulassa on nähtävillä Savonlinnan Taidelukion kuvataidelinjan ”Oikeus”-julistenäyttely ja ulko-ovilla maksuton hernekeittotarjoilu klo 11.00 alkaen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. EU arjessa yleisötapahtumassa kauppakeskus Stellassa klo 14.30–17.00 on paikalla EUvaikuttajien lisäksi eteläsavolaisia EU-toimijoita. Esillä on mm. maa-

kunnan EU-rahoitteisia hankkeita ja rakennerahastonäyttely. EU-päättäjät vierailevat aamulla Mikkelin ammattikorkeakoululla ja yliopistokeskuksella, Etelä-Savon ammattiopistolla ja Ristiinan yhtenäiskoululla ja lukiolla oppilaiden tentattavina. Myös Euroopan suurin vaneritehdas, UPM Pellos, kuuluu tutustumiskohteisiin. Kiertueen suunnittelusta ja to-

teutuksesta vastaavat ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Euroopan komission Suomen-edustusto, Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto, eduskuntatiedotus, työ- ja elinkeinoministeriö sekä tapahtumien valtakunnallinen päämediayhteistyökumppani Yle. Mikkelin tapahtuman järjestäjiä ovat lisäksi Yle Etelä-Savo, Etelä-Savon ELY-keskus, Etelä-Savon maa-

kuntaliitto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Mikkelin kaupunki, Länsi-Savo, Etelä-Savon ammattiopisto, EURES, ESLI, Via Dia, Savonlinnan Taidelukio, Itä-Suomen yliopisto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu sekä Mikkelin yliopistokeskus. Lisätietoja: www.euarjessa.fi


16

Etelä-Savon yrittäjät • Taloudentekijät • 5/2013

Jäsenpalvelut Yhteystiedot

Alueelliset neuvontapalvelut

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 heikki.tynkkynen@pvloy.fi

yritysverotus

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko p. 0500 651 310 mirja.haavikko@yrittajat.fi Viestintäassistentti Mirja Hämäläinen p. 0500 651 311 mirja.hamalainen@yrittajat.fi Järjestöassistentti Mirja Hytönen p. 0500 651 312 mirja.hytonen@yrittajat.fi

TARJOUSASIAMIES Ilkka Liljander ilkka.liljander@miset.fi p. 044 794 5695

OMISTAJANVAIHDOKSET Raija Kallioinen raija.kallioinen@miset.fi p. 040 129 4163

Mikkelin Tilitoimisto Oy Sinikka Hiidenmaa KTM, KHT puh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14 KPMG Oy Ab Veroasiantuntija Paavo Martikainen puh. 020 760 3244 fax 020 760 3068 paavo.martikainen@kpmg.fi Erikoistuminen: Yritysten tuloveroasiat

Lisätiedot verkossa Tapahtumakalenteri ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etelasavo Taloudentekijät-lehti verkossa: taloudentekijat.fi

Asianajotoimisto Suhonen Oy Asianajajat Tuula ja Antti Suhonen puh. (015) 321 540 tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Antti fax (015) 150 696 tuula@suhonen.info

lakiasiat Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti Oy Asianajaja OTL Matti Kunnas puh. (015) 365 333 tai 0440 656 135 fax (015) 161 694 asianajokunnas@asianajokunnas.fi Asianajotoimisto Päivi Molari Asianajaja, varatuomari Päivi Molari puh. 050 382 9196 fax (015) 515 700 toimisto@paivimolari.fi www.paivimolari.fi

YHTEISET Tapahtumat „„ 12.11. Kuntien kilpailutukset – isoista paketeista palasteltuihin kilpailutuksiin „„ 14.11. Team Finland KIVINET –yhdessä maailmalle Etelä-Savosta „„ 21.11. Google Analytics -käytön perusteet (webinaari) „„ 23.11. Sydänyön pidot –maakunnallinen yrittäjäjuhla „„ 26.11. Nuorten foorumi: Luo oma polkusi! „„ 27.11. Hallituksen kokous „„ 28.11. Laadun merkitys, mittaaminen ja kehittäminen julkisissa hankinnoissa „„ 29.11. Google Analytics tehokäyttäjälle (webinaari)

Asianajotoimisto Arto Tiensuu Asianajaja Arto Tiensuu puh. (015) 361 122 tai 0500 570 880 fax (015) 162 626 arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

KPMG Oy Ab Lakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonen puh. 020 760 3125 fax 020 760 3068 vesa.ellonen@kpmg.fi Erikoistuminen: „„ sopimusoikeus „„ yhtiöoikeus „„ yritysjärjestelyt „„ hallinto-oikeus „„ yksityisen turvallisuusalan erityislainsäädäntö „„ esineoikeus „„ myös muut yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden oikeudelliset asiat tapauskohtaisesti

Paikallisyhdistysten tapahtumat Enonkosken Yrittäjät „„ 30.11. Syyskokous ja pikkujoulu Heinäveden Yrittäjät „„ 26.11. Joulunavauskonsertti „„ 28.11. Kaupallisen joulunavaus „„ 10.12. Vuosikokous Joroisten Yrittäjät „„ 9.11. Vuosikokous ja pikkujoulut Juvan Yrittäjät „„ 7.11. Syyskokous ja saunailta Jäppilän Yrittäjät „„ 16.11. Syyskokous ja pikkujoulut Kangasniemen Yrittäjät „„ 14.11. Syyskokous „„ 30.11. Joulun avaus ja joulumyyjäiset „„ 30.11. Pikkujoulut Kerimäen Yrittäjät „„ 6.11. Yrityspalvelujen aamukahvit

Kun keskität pankki- ja vakuutusasiasi meille juuri nyt, voit saada vuodeksi maksutta kotivakuutuksen, henkivakuutuksen ja päivittäispalvelupaketin*. Lisäksi sinulle voi kertyä OP-bonuksia**, joilla maksetaan muun muassa vakuutuksia. Aikamoisia etuja siitä hyvästä, että helpotat elämääsi. Kysy lisää näistä ja muista eduista.

„„ 12.11. YrittäjäLiite ilmestyy Pieksämäen Yrittäjät „„ 5.11. Jäsenilta „„ 3.12. Jäsenilta Punkaharjun Yrittäjät „„ 22.11. Jouluraitti „„ 23.11. Syyskokous Rantasalmen Yrittäjät „„ 31.10. Aamukahvit yrittäjille „„ 1.11. Syyskokous „„ 30.11. Joulun avaus ja joulutori Ristiinan Yrittäjät „„ 16.11. Pikkujoulut

*Edut voimassa 1.9.–31.12.2013. **OP-bonuksia kertyy Osuuspankin omistajajäsenelle ja Helsingin OP Pankin asiakkaalle, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5000 euroa kuukaudessa. Vakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy ja OP-Henkivakuutus Oy, joiden asiamiehenä pankki toimii.

Savonlinnan Seudun Yrittäjät „„ 7.11. YrittäjäLiite Savonrannan Yrittäjät „„ 30.11. Vuosikokous ja pikkujoulut

Alueelliset jäsenedut

Mikkelin Seudun Yrittäjät „„ 1.11. Syyskokous ja Yrittäjäwäen Iltamat

Upo uusi kaupunkikoti. Oiva sijoitus. AS OY KORALLI 2, Savonlinna

Monien mahdollisuuksien kohde, jossa 16 kpl pieniä keskusta-asuntoja. Asumiskustannukset ja helle eivät huimaa. Ja arvo säilyy. Kodiksi itselle tai sijoitukseksi opiskelijalle. Huoneistoosi voit valita saunan tai vaatehuoneen. huoneisto 1h+k+(s) 2h+k+(s) 2h+k+(s) 2h+k+(s)

2 m velaton hinta alk.

38,5 40,0 44,0 49,0

143 000,145 000,157 000,175 000,-

autohallipaikat 17.000,-/kpl kannen alla

Enää yksi JÄLJELLÄ!

As Oy Kaarlonranta, hulppein järvinäkymin 2

3h+k+s, 71,5 m , velaton hinta 250.000,-, autotallit alkaen 25.000,-, osakevarastoja alkaen 4000,-

7 huoneistoa jo varattu!

Hyvin suunniteltuja pikkukoteja, uusin teknologia, maalämpö ja viilennys. Hanki nyt suoraan rakennuttajalta!

Reporakennus Oy, Kari Repo, puh. 0500 652 049 kari.repo@repo.fi, www.repo.fi

Tämän lähemmäksi ydinkeskustaa ei pääse! Koti tai liiketila huippusijainnilla.

Taloudentekijät 5/2013  

Etelä-Savon Yrittäjien lehti

Advertisement