Issuu on Google+

2/2013

VYY 45 ACADEMIC FIGHT CLUB VANGILLE KAVERIKSI?

MIKÄ ON VAASAN HALVIN RUOKAKAUPPA?

■■Ylioppilaskunnan ensimmäisenä vappuna opiskelijat päästivät Vapaudenpatsaan luona muutaman ilmapallon ilmaan.

■■Porvaririntama ylioppilaskunnan vaaleissa vuonna 1971.

■■Vuonna 1983 opiskelijat mainostivat omaa KY-klubiaan Rewell Centerin edessä.

■■Lahden Mallasjuoma muisti ylioppilaskuntaa toukokuussa 1971.

ALUKSI

Kaivelemme menneitä

Jäsenpalvelusta päivää YY:n 45-vuotisjuhlien kynnyksellä on tullut pengottua jonkin verran historiatietoja. VYY:n historiikissa ylioppilaskuntaa on arvosteltu epäonnekkaista liiketoimista, jotka ovat omalta osaltaan nostaneet jäsenmaksua. Kuitenkin esimerkiksi tappiota tuottaneen Pro Gradun lopettamisessa vitkasteltiin, koska edustajisto koki sen jäsenpalveluna. Ennen kurssimateriaalien sähköistymistä pidettiin tärkeänä hyviä kopiointimahdollisuuksia. Aika kuitenkin ajoi palvelun ohi. Vaasan ylioppilaslehtikin on tappiollinen jäsenpalvelu. Ylioppilaslehden talous on sidottu ylioppilaskunnan budjettiin, ja lehteä maksetaan ilmoitustuloista ja jäsenmaksuista. Vuoden 2012 jäsenmaksuun lehti toi noin seitsemän euroa lisää. Opiskelijaa kohden lehden vuosikerta, seitsemän numeroa, maksaa siis noin euron lehdeltä. Tilanne on samankaltainen muissakin pienemmissä ylioppilaskunnissa: muun muassa mainosmyynnin notkahdettua 2000-lu-

4–5

3. Keräykset, kampanjat, avustukset - keräystoiminta käynnistyy 14.2.84, kun keräyksen suojelijat, maaherra Kangasniemi ja rehtori Palomäki, avaavat keräyksen - kampanjoista näyttävin tulee olemaan Wappu-tempaus - avustuksia toivomme erityisesti korkeakoulutoimintaa avustavilta yhteisöiltä ja yrityksiltä Ylioppilastaloprojekti on pitkäjännitteisin ja vaativin toimintakohde, mitä VKY:n historiassa on lähdetty toteuttamaan.

Jaana Kinnari Kirjoittaja on Vaasan ylioppilaslehden päätoimittaja, joka käyttänee jatkossakin vessaa junamatkalla Vaasasta Jyväskylään

POIMINNAT

6

Pää(p)aine Humanistifukseille on koittanut pääaineen valitsemisen aika.

8

Academic Fight Club ”Tervetuloa tappelemaan!”

9

Vankien kaveri Kristian Koski käy juttelemassa vangeille kerran kuussa. Mihin suunnata edullisille ruokaostoksille? Onko Lidl Vaasan halvin kauppa?

Varoja [ylioppilastalo]projektin toteuttamiseksi on tarkoitus kerätä kolmen pääkohdan keinoin:

2. Liiketoimintamme tuotot - VKY:n liiketoiminnasta saatavat voitot

Jos ylioppilaskunnassa koettaisiin, ettei verkkolehti ota tulta alleen, olisi siitä helppo luopua, kun printtilehtikin olisi jo kuopattu. Omaa sydäntäni hieman särkee ajatus perinteikkäistä ylioppilaslehdistä luopumisesta. Yhden laskelman mukaan Vaasan ylioppilaslehtikin täyttäisi ensi vuonna 20 vuotta. Lisäksi nuorehkona toimittajanplanttuna en ole vielä niin kyynistynyt ja leipiintynyt, että pitäisin kriittisestikin asioihin tarttuvaa kampusjournalismia merkityksettömänä. On kuitenkin syytä pohtia, onko aika ajanut myös ylioppilaslehden ohi jäsenpalveluna. Katse kohdistuu siis jäsenistöön. Millaisia jäsenpalveluja te haluatte?

VYY 45 Sattumia 45 vuoden ajalta ja vuosijuhlat 2013.

Vaasan korkeakoulun ylioppilaskunnan esite 1984:

1. Jäsenmaksut - jokainen ylioppilaskunnan jäsen maksaa 100 mk/kalenterivuosi ylioppilastalon saamiseksi

vulla ylioppilaslehdistä on tullut melkoinen rasite. Siksi nykymuotoisen printtilehden mielekkyyttä kyseenalaistetaan tasaisin väliajoin. Helsingissä Ylioppilaslehden asemaa on ainakin kakkajutun kommenttien perusteella jälleen pohdiskeltu, vaikka itse lehdellä taitaa mennä taloudellisesti mukavasti. Ylioppilaslehtien huomispäivään vaikuttaa myös toimittajien palkkausta koskeva kiista. Tampereen käräjäoikeus vahvisti, että Tampereen ylioppilaslehti Aviisin toimittajan työsuhteessa on noudatettava lehdistön yleissitovaa työehtosopimusta. Tampereen ylioppilaskunta on valittanut tuomiosta. Jos tuomio tulee voimaan, muutkin ylioppilaslehdet joutuvat sitomaan toimittajiensa palkat työehtosopimuksen mukaisiksi. Tähän ei olisi pienemmillä ylioppilaskunnilla varaa, mikä merkitsisi nykyisten kaltaisten ylioppilaslehtien muodonmuutosta. Ideaa koko Suomen tai periferiayliopistojen yhteisestä ylioppilaslehdestä on heitelty ilmoille. Lakkauttamisesta ei siis tarvitsisi välttämättä puhua. Lisäksi uutiset ovat siirtyneet muutenkin yhä enemmän verkkoon. Verkkouutisillakin on kuitenkin palkkaa tarvitsevat tekijänsä.

12–13

Makuelämyksiä opiskelijabudjetilla Arvioitavana Sweet Vaasa ja 1h + keittiö. Luova Vaasa: Yhteisiä visioita Lavastaja Liisa Ikonen näkee itsensä taiteilijana.

15

16–17

In English What is ESN? What do the foreign students think about the prices of food in Vaasa?

18

Kampuksen suuri puoluetutkimus Tunnustavatko Vaasan yliopiston opiskelijat väriä?

21

19. helmikuuta 2013 SITOUTUMATON OPISKELIJALEHTI TOIMITUS PIDÄTTÄÄ OIKEUDEN MUOKATA SAAMAANSA MATERIAALIA TOIMITUS EI VASTAA TILAAMATTOMASTA AINEISTOSTA

Toimitus: Vaasan ylioppilaslehti Yliopistonranta 5, 65200 Vaasa (Domus Bothnica, Vaasan ylioppilastalo) vyy.fi/vaasanylioppilaslehti.fi Puh. 044 324 8969 toimitus@vaasanylioppilaslehti.fi

Facebookissa: facebook.com/vaasanylioppilaslehti Julkaisija: Vaasan yliopiston ylioppilaskunta Päätoimittaja: Jaana Kinnari Taittaja: Joni Syvänen Kansi: Ville Rintala Avustajat tässä numerossa: Niina Heikkinen Heli Hämäläinen Sara Jokinen Janina Jouppi Anna Jussila Raija Koivisto Roman Kushnir Tuomo Nyrhilä

Aino Pekkarinen Ville Perttula Ville Rintala Eppu Saarela Hannu Toivonen Santtu Vähämaa

Paikallinen mainosmyynti: RC-Kustannus Oy Markku Räsänen, 044 500 0440 rc@rckustannus.fi

Valtakunnallinen mainosmyynti: Pirunnyrkki Oy, 020 796 9580 yolehdet@pirunnyrkki.fi Painatus: I-Print oy, Seinäjoki

Vaasan ylioppilaslehti

3

VYY 45

vastiketta vastaan. Leipiksellä oli tarkoitus aloittaa ravintolatoiminta, jonka tuotot olisi käytetty muun muassa vastikkeen maksuun. Edustajisto kuitenkin peräänt yi hankkeesta, sillä se koki Leipätehtaalle muuttamisen ja ravintolatoiminnan aloittamisen taloudellisesti liian riskialttiina. Leipätehtaan sijaan ylioppilaskunta sai pari huonetta uudesta Tervahovista. Ravintolatoiminta Leipiksellä aloitettiin kuitenkin vuonna 1996.

Lähde: Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan historiikki Teksti: Jaana Kinnari

1990-luku

1960-luku Vaasan kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1968. Ylioppilaskunta sijaitsi Raastuvankadulla. Villapaita, rehottava parta ja huono ryhti olivat tunnusomaisia, samoin porvarillinen aatetausta. Hippiliike tuli, mutta vaikutti vähemmän Vaasassa. Suuntauduttiin viihteeseen, joten ylioppilaskunnan toiminnassa ravintola oli keskipiste. Keväällä 1969 jouduttiin nostamaan jäsenmaksuja, koska ylioppilaskunnan saamat tuet pääsihteerin palkan maksamiseen loppuivat. Korotus oli niin suuri, että harkittiin jopa pääsihteeriinstituution mielekkyyttä. Ylioppilaskunnan ensimmäinen ruokala aloitti toimintansa 1969. Ateriat perustuivat pakasteannoksiin, joita sulatettiin keittiön uunissa.

1970-luku

Ravintolatoiminta käynnistyi 1970. Ravintolan voitot pantiin menemään sitä mukaa, kun sitä tuli. Ylioppilaskunnalla ei ollut tilaongelmia eikä pitkän tähtäimen suunnitelmia, joita varten olisi pitänyt säästää.

Opiskelija-asuntopula oli suuri. Ensimmäinen opiskelija-asuntola ”Villitys” rakennettiin vuonna 1972, jolloin perustettiin myös VOAS. Vuonna 1972 rehtori Palomäen koira oli karannut, ja koko kauppakorkeakoulun väli oli valjastettu karannutta koiraa etsimään. Eräällä opiskelijalla oli lentolupakirja, joten Ville-koiran etsinnäissä otettiin lentokonekin apuun.

1980-luku

Ylioppilaskunta aloitti vuonna 1981 keskustelun, jonka teemana oli ”ollako kauppakorkeakoulu vai korkeakoulu”. Korkeakoulun nimiriidan ansiosta juuri aloittaneiden humanistiopiskelijoiden ja kauppatieteiden opiskelijoiden välille syntyi syvä juopa. Ylioppilaskunnan talous oli vuonna 1986 katastrofin partaalla edellisten vuosien huonon taloudenpidon takia, minkä vuoksi jäsenmaksua korotettiin sadalla markalla. Vuonna 1988 yhteiskuntatieteilijät ja osa kauppatieteilijöistä muuttivat Palosaarelle.

Uuteen yliopistoon Palosaarelle päästiin muuttamaan syksyllä 1994. Humanistit jäivät vielä vuodeksi Raastuvankadulle. Ylioppilaskunta toimi jo Palosaarella, ja humanistit kokivat jääneensä unohduksiin kaupungin keskustaan. Oma ravintola ei vetänyt väkeä, ja liiketoimintaa karsittiin laman myötä rajusti. 1980-luvulla perustetusta kehittämisrahastosta jouduttiin syömään, jotta selvittiin maksuvaikeuksista.

Ylioppilastalohankkeen vaiheita

Vuonna 1983 perustettiin rahasto ylioppilastaloa varten. Nykyistä ylioppilastaloa alettiin rakentaa vuonna 2007, ja se valmistui vuonna 2008. 1980-luvulla jäsenmaksusta siivutettiin ylioppilastalon hankerahastoon 100 markkaa, joka on nykyrahassa noin 36,44 euroa. Ylioppilaskunnan aikomuksena oli uudisrakentaminen, ja ylioppilaskunnalle tarjottiin mahdollisuutta saada tilat Leipätehtaalta vuonna 1993. Kaupunki olisi antanut VOAS:ille lahjoituksen sillä ehdolla, että ylioppilaskunta saa käyttöönsä ensimmäisen kerroksen

VYY:n nykyinen jäsenmaksu historian valossa 1980-luvun ylioppilaskunnan jäsen laittoi ylioppilastalon kassaan sievoisen summan rahaa (36,44 euroa) verrattuna vuoden 2012 jäsenmaksuun, josta 12,5 euroa meni ylioppilastalolle. VYY:n jäsenmaksun suuruuden väitetään usein johtuvan kalliista ylioppilastalosta, joka tuli maksamaan ennalta-arvaamattomat 5,6 miljoonaa. Jäsenmaksu on kuitenkin korkea ilman ylioppilastalolle menevää summaakin, mihin vaikuttavat monet tekijät. Lamavuosina ainejärjestötoimintaa jouduttiin rahoittamaan ylioppilastalon hankerahastosta. Myös takaiskut liiketoiminnassa ovat kasvattaneet jäsenmaksua. Edustajisto koki Pro Gradu -kirjakauppatoiminnan jäsenpalveluna, ja siksi tappiollista toimintaa ei haluttu heti lopettaa. Ravintolatoiminta todettiin kannattamattomaksi viimeistään silloin, kun ainejärjestöt eivät enää järjestäneet opiskelijabileitään Leipiksellä, koska ovet aukesivat muihin ravintoloihin niiden ymmärrettyä viimein opiskelijatapahtumien olevan hyvä bisnes. Myös YTHS:n palvelut ovat kallistuneet, mihin ei heti reagoitu jäsenmaksun nostamisella. Iso osa jäsenmaksusta menee ylioppilaskunnan henkilöstökuluihin, jotka ovat kasvaneet vuosikymmenten saatossa. Koska Vaasan yliopiston opiskelijamäärä on pienehkö, jakautuvat henkilöstökulut pienemmälle opiskelijajoukolle.

■■Arkiston kätköistä löytyi yksityiskohtaisia pohjapiirroksia Leipikseen haaveillusta ylioppilastalosta. Kuvassa jo pitkälle suunnitellut toimistotilat.

4

Vaasan ylioppilaslehti

Opiskelijan tukena jo 45 vuotta

■■Vuosijuhlakulkue siirtyi kirkon jälkeen laskemaan seppeleen Jääkäripatsaalle.

Kuvat: Ville Rintala

■■Alla: Ylioppilaskunta otti vastaan tervehdykset ja lahjat ylioppilastalolla. Kuvassa illan isäntäpari Laura Ryymin ja Daniel Lahti sekä seremoniamestari Tomi Vaappo.

■■Alla: Vuosijuhlissa vierailivat myös rehtori Matti Jakobson ja Leena Jakobson, inspehtori Vesa Annola ja puolisonsa MarjaRiitta Ylikangas-Annola sekä kansanedustaja Janne Sankelo.

Vaasan yliopiston ylioppilaskunta viettää tänä vuonna 45-vuotisjuhlaansa. Ylioppilaskunta perustettiin Vaasaan samaan aikaan kun kauppakorkeakoulu aloitti toimintansa. Aluksi nimi oli Vaasan kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta, mutta nimeä vaihdettiin, kun Vaasan yliopisto aloitti toimintansa vuonna 1991. Näiden 45 vuoden aikana ylioppilaskunta on toiminut opiskelijoiden yhdyssiteenä ja tehnyt kovasti työtä opiskelu- ja elinolojen parantamiseksi. Nykyään VYY on yli 4000 opiskelijan tiivis yhteisö, joka tarjoaa monenlaista aktiviteettia opiskelun vastapainoksi. Tämä ei kuitenkaan ole karsinut sitä aktiivista roolia, joka ylioppilaskunnalla on yliopistoyhteisön sisällä niin opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä kuin opiskelukyvyn ylläpitämiseen tähtäävän toiminnankin edistämisessä. Vuosien aikana ylioppilaskunnan toiminnan painopisteet sekä erityisesti toiminnan resurssointi ovat muuttuneet vuodesta toiseen. Vuonna 2008 valmistunut ylioppilastalo on erinomainen esimerkki ylioppilaskunnan toiminnasta konkreettisista tuotoksista. Toivon, että jonakin päivänä taloudelliset resurssit mahdollistavat sen, että ylioppilastalo saadaan aidosti opiskelijoiden käyttöön, eräänlaisena opiskelijoiden olohuoneena. Vuosi 2013 on ylioppilaskunnalle merkittävä. Juhlavuoden lisäksi syksyllä toimitetaan jälleen edustajistovaalit, joilla valitaan 30 päättäjää linjaamaan ylioppilaskunnan toiminnan tavoitteista ja suuntaviivoista. Toivottavasti mahdollisimman moni opiskelija lähtisi ehdolle. Ylioppilaskunta ei ole mitään ilman jäsenistöään, ja tästä syystä olisi toivottavaa, että VYY tuntuisi luontevalta osalta opintoja ja elämää. Keskustelua voi käydä jatkuvasti, mutta erityisesti vaalivuodet ovat tärkeitä ylioppilaskunnan suuntaviivojen hakemiselle. Me ylioppilaskunnan henkilökunnan puolella olemme herkällä korvalla kuulemassa, mikä ylioppilaskunnassa on hyvää, mikä huonoa ja mikä ärsyttää. Haastankin kaikki käymään keskustelua tämän vuoden aikana erityisesti ylioppilaskunnan kehittämisestä. Mitä sinä haluat jäsenmaksusi vastineeksi? Ole aktiivinen ja osallistu keskusteluun! Hyvä kanava ajatusten esittämiseen on esimerkiksi Vaasan ylioppilaslehti. Juhlavuoden kunniaksi perustetaan myös ylioppilaskunnan alumniyhdistys, jonka tarkoituksena on toimia siltana aikaisempiin sukupolviin. Odotan erityisellä mielenkiinnolla tulevia tapahtumia, joissa pääsen kuulemaan, millaista opiskelijaelämä Vaasassa oli esimerkiksi 80-luvulla. VYY:n alumnitoimintaa viedään eteenpäin tiiviissä yhteistyössä yliopiston alumnitoiminnan kanssa. Toiminta antaa opiskelijoille hyvän tavan säilyttää siteet yliopistoon myös valmistumisen jälkeen. Ajat muuttuvat, mutta ylioppilaskunnan päätehtävä ei muutu. VYY on jatkossakin näkyvä ja kuuluva vaikuttaja Vaasassa ja Palosaaren kampuksella. VYY valvoo opiskelijoiden etua ja taistelee voimakkaasti joustavien opintopolkujen eteen, jotta opiskelut sujuisivat mahdollisimman jouhevasti. VYY on olemassa jokaista opiskelijaa varten. VYY on Sinun ylioppilaskuntasi. Jarkko Seppälä kirjoittaja on Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri

■■Akateemisten tanssien jälkeen siirryttiin jatkoille ylioppilastalolle.

Vaasan ylioppilaslehti

5

UUTISIA Pääainevalintoihin monia syitä

Pää(p)aine Teksti & Kuva: Ville Perttula

Viime syksynä alkanut viestintätieteiden, nykysuomen ja englannin kielen kandidaattiohjelma eli VINE-ohjelma on edennyt vuoden jännittävimpään vaiheeseen – pääaineen valintaan.

Tähän asti VINE-ohjelman yhteisiä opintoja tehneet ensimmäisen vuoden opiskelijat hakevat nyt pääaineekseen viestintätieteitä, nykysuomea tai englannin kieltä. Elleivät hakijamäärät jakaannu tasaisesti eri pääaineiden välillä, on mahdollista, että joidenkin opiskelijoi-

den ensisijaiset pääainetoiveet eivät toteudu. Filosofinen tiedekunta ei ole julkaissut tietoa pääaineiden sisäänottomääristä. Hakuaikaa fukseilla on helmikuun loppuun saakka.

Monen opiskelijan pääainetoiveen taustalla on haaveammatti tai kiinnostus tiettyä tieteenalaa kohtaan. ”Olen halunnut lukea viestintää yläasteelta asti. Siitä työllistyy semmoisiin ammatteihin, kuten toimittajan ammattiin, joissa pysyy maailman asioista kartalla”, perustelee Jarmo Panula omaa valintaansa. Eetu Viitasalo on myös valinnut pääaineekseen viestintätieteet ja perustelee valintaansa sen monialaisuudella. Hän epäilee, että viestinnästä tulee olemaan hänelle hyötyä, vaikka se ei olisikaan lopulta hänen alansa. ”Monessa jutussa viestintää kuitenkin tarvitaan”, sanoo Viitasalo. Nykysuomea pääaineekseen hakeva Ville Kautonen haluaa kehittää kirjoitustaitoaan. Hänkin haaveilee toimittajan ammatista. ”Moni pitää kielioppia itsestään selvänä asiana. Kun sitä oikein alkaa lukea, niin eihän se ole itsestään selvä asia”, Kautonen pohtii. Saija Kankaanpää haluaa englannin kielen pääaineekseen, koska on kiinnostunut kielestä ja haluaa kehittyä siinä. Tarkkaa ammattia hänellä ei ole vielä mielessä.

Tilanne vaatii epätietoisuuden sietämistä

VINE-ohjelma on antanut ensimmäisen vuoden opiskelijoille lisäaikaa miettiä tulevaa pääainettaan. Englannin kieltä pääaineekseen hamuileva Julia Karjalainen kertoo, että hänen kantansa pääainetta kohtaan ei enää ole niin ehdoton kuin ennen. ”Olin aluksi varma [pääaineesta], mutta nyt on sellainen fiilis, että ei se nyt haittaisi, vaikka en sitä saisikaan”, Karjalainen miettii. Tällä hetkellä opiskelijoita vaivaa epävarmuus valintaprosessista ja sen käytännöistä. Kankaanpää myöntää stressaavansa valintojen lopputulosta. ”Jos viestintään on liikaa hakijoita, niin pakottaako ne sitten lukemaan esimerkiksi englantia?” Kautonen pähkäilee. Valintojen t ulok set julkaistaan maaliskuun loppuun mennessä.

■■Ville Kautonen (vas.), Jarmo Panula, Eetu Viitasalo, Julia Karjalainen ja Saija Kankaanpää suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuteen epätietoisuudesta huolimatta.

6

Vaasan ylioppilaslehti

Ylioppilaskunta jakoi stipendejä Vaasan yliopiston ylioppilaskunta on myöntänyt stipendejä opinnoissaan menestyneille yliopiston opiskelijoille. Ekonomi Maija Niiniojan mukaan nimetyt 500 euron suuruiset stipendit jaettiin ylioppilaskunnan 45. vuosijuhlassa lauantaina 16.2.2013 Yhteensä stipendejä jaettiin kahdeksan kappaletta. Maija Niinioja -stipendiaatit vuonna 2013 ovat: Salla Järvinen, Visa Kananoja, Hanna Keski-Kasari, Jaana Marjamäki, Mikko Toivonen, Isa-Tuuli Tuominen, Emilia Vaahto ja Matti Vaattovaara. Stipendien myöntämisestä päätti ylioppilaskunnan edustajisto.

Ylioppilaskunnan vuosittain jakamien stipendien myöntöperusteena on erittäin hyvä opintomenestys. Lisäksi on huomioitu muu aktiivisuus opiskeluaikana. ”Yliopistostamme valmistuu osaavaa väkeä ja on hienoa, että ylioppilaskunta voi omalta osaltaan olla mukana jakamassa tunnustusta hyvästä opintomenestyksestä,” kiittelee VYY:n hallituksen puheenjohtaja Daniel Lahti. Lisäksi VYY:n vuosijuhlassa jaettiin ylioppilaskunnan ansiomerkkejä. VYY:n II luokan ansiomerkit luovutettiin Anmari Forsille ja Eveliina Haimakaiselle. Ylioppilaskunnan II luokan kunniamerkin sai Lauri Vaisto.

Hallinnoivat Alumnit aloitti toimintansa Teksti: Eppu Saarela

Alumnitoiminta on joka puolella Suomea hyvin ajankohtaista, ja Vaasan yliopistossa tullaan lähitulevaisuudessa näkemään monia uusia alumnijärjestöjä. Ensimmäisenä toimintansa on aloittanut Hallinnoivat Alumnit Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan alumnitoiminnan aattona. Perjantaina 15.2. perustivat alumnijärjestön myös Vaasan ylioppilaskunnan entiset hallituksen ja edustajiston puheenjohtajat ja pääsihteerit. Hallinnoivat Alumnit tarjoaa jo valmistuneille hallintotieteilijöille mahdollisuuden jatkaa ainejärjestönsä ja hallintotieteellisen alan tukemista. Hallinnoivien Alumnien puheenjohtaja Isa-Tuuli Tuominen kertoo idean olevan ainakin yhden maisteritutkinnon ikäinen. ”Idea omasta alumnijärjestöstä on muhinut jo vuodesta 2007. Kyse on ollut vain siitä, että saadaan riittävästi ihmisiä mukaan toiminnan pyörittämiseksi. Entinen hallaripuheenjohtaja Emmi Nieminen on ollut alusta asti ajatuksen takana.” Hallinnoivien Alumnien ei ole tarkoitus pelkästään järjestää bileitä vanhoille opiskelijoille vaan tarjota aitoja työelämäyhteyksiä ja asiantuntijatietoa. Tuomisen mukaan alumneista voi olla aitoa hyötyä opiskelijoille ja valmistuneille. ”Keskitymme hallintotieteilijöiden verkostoitumisen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen. Opiskelijoille voimme tarjota uusia excursiokohteita ja mentorointia.” Lähitulevaisuudessa Hallinnoivat Alumnit pyrkii vakiinnuttamaan toimintaansa, mutta Tuominen visioi myös ajassa eteenpäin. ”Hienoa olisi, jos kaikki valmistuneet liittyisivät ja saisimme samanlaista yliopistoylpeyttä kuin Yhdysvalloissa. Siellä yliopistot on merkattu jopa autojen puskureihin.”

Tritonia torppasi VYY:n keskustelutilaisuuden Teksti: Jaana Kinnari

VYY halusi järjestää joulukuussa opiskelijaruokailua koskevan VYY Talk -keskustelutilaisuuden. Tarkoitus oli paneelinomaisesti keskustella ruoan laadusta ja ylipäätään opiskelijaruokailun kehittämisestä. Tilaisuus jäi kuitenkin pitämättä, koska Tritonia ei sallinut paneelin järjestämistä kirjaston aulassa. ”Jos olisimme sallineet tilaisuuden, pitäisi meidän antaa lupa kaikenlaisille muillekin ryhmille. Lisäksi emme halua kirjastoon poliittisia tahoja. Ennen kaikkea Amican kahvilan asiakkaat olisivat kokeneet tilaisuuden häiritsevänä”, sanoo kirjastonjohtaja Vuokko Palonen. Ylioppilaskunnassa puolestaan ihmetellään Tritonian lausuntoja siitä, että ylioppilaskunta kuuluisi poliittisen toiminnan piiriin. Lisäksi Amica itse olisi ollut mukana paneelissa, ja Amicalta näin ollen oli kysytty lupa tilaisuuden

pitämiseen kahvila Oskarin läheisyydessä. Amica oli suhtautunut paneelin järjestämiseen myönteisesti eikä pitänyt tilaisuutta häiriön aiheuttajana. ”Miksei VYY:lle kelvannut auditorio Nissi, jota tarjosimme? Sen olisimme antaneet mielellämme”, kysyy Palonen. ”Nissi ei olisi sopinut paneelikeskustelun luonteeseen. Halusimme, että tilaisuus olisi tullut opiskelijoiden luokse eivätkä opiskelijat tilaisuuden luokse. Osallistujamäärä olisi voinut olla suurempi aulassa kuin auditoriossa suljettujen ovien takana”, sanoo VYY:n edunvalvontasihteeri Jaana Immonen. ”Jos yliopistolain mukaan yliopiston yhtenä tehtävänä on kasvattaa opiskelijoita aktiiviseen kansalaisuuteen, niin eikö kirjastonkin tehtävänä ole mahdollistaa yhteiskunnallinen keskustelu”, pohtii VYY:n pääsihteeri Jarkko Seppälä.

Vaasan ylioppilaslehti

7

AKTIVITEETIT

Teks ti:

Niina H

e

n Ku v ikkine

a t: Ville

Rin tala

Tunnetko tarvetta päästää höyryjä ulos? Kiinnostavatko kamppailulajit? Pelkäätkö kuitenkin näyttäväsi kiltiltä koulutytöltä tatuoitujen ja harvahampaisten lihaskimppujen keskellä? Ei hätää. Academic Fight Club tarjoaa keinon tutustua kamppailulajien maailmaan ilman kunto- tai tekniikkavaatimuksia.

lympiakorttelin väestönsuojassa soi letkeä musiikki. Muutama yliopiston opiskelija on kerääntynyt kahden ohjaajan ympärille näiden näyttäessä mallia pystypainin otteisiin. Tunnelma on keskittynyt mutta rento. Academic Fight Club on kokoontunut jälleen kerran. Kamppailuiltoja vapaaehtoisvoimin Academic Fight Club perustettiin viime vuonna tuomaan kamppailulajeja yliopisto-opiskelijoiden keskuuteen. Noin kerran kuussa järjestettävät kamppailuillat ovat kaikille yliopiston opiskelijoille avoimia ja ilmaisia. ”Kullakin kerralla tutustutaan yhteen kamppailulajiin, kuten lukkopainiin, nyrkkeilyyn, pystypainiin tai potkunyrkkeilyyn. Illat tarjoavat lajeihin niin sanotun pintaraapaisun”, kertoo Ville Niemelä, toinen seuran perustajista. Treenit koostuvat alkulämmittelystä, kamppailulajin tekniikkaosiosta sekä treenin lopuksi tehtävästä lihaskuntojumpasta. Aikaisempaa kokemus-

ta kamppailulajeista tai teräksistä kuntoa ei Academic Fight Clubin treeneissä vaadita. Mukaan saa tulla kuka tahansa kamppailusta kiinnostunut. ”Kamppailulajien aloittamiseen saattaa olla aika korkea kynnys, ja monet voivat kuvitella niiden olevan sellaista nyt otetaan miehestä mittaa -vääntöä. Näin ei kuitenkaan ole, ja meidänkin treeneissämme ilmapiiri on hyvä”, selittää Niemelän kanssa Academic Fight Clubin perustanut Tommi Harjula. ”Tällaisia iltoja järjestämällä saamme kerättyä samanhenkisiä yliopistoopiskelijoita yhteen”, Niemelä lisää. Fiilis kattoon ja hiki pintaan Arttu Laurila oli tullut Academic Fight Clubin treeneihin nyt toista kertaa. Fiilis oli katossa ja hiki pinnassa. ”Täällä on hyvä ja innostava ilmapiiri, eikä omaa osaamattomuuttaan tarvitse pelätä. Vaikken aikaisemmin olekaan kamppailulajeja harrastanut, aion käydä näissä treeneissä jatkossakin”, Laurila hymyilee. ”Olisi tosin mukavaa, jos treeneihin tulisi enemmänkin porukkaa.” X

■■Tapio Luukkonen, Heikki Mansikkamäki, Ville Niemelä (takana), Vili Kiviluoma ja Tommi Harjula (edessä) tutustuttavat taistelulajeihin noin kerran kuussa.

■■Tästä Fight Clubista voi ja kannattaa puhua. Arttu Laurila suosittelee matalan kynnyksen taistelulajikerhoa.

8

Vaasan ylioppilaslehti

KAVERI Teksti & Kuva: Aino Pekkarinen

ristian Koskelle ovat Vaasan vankilan portit viime aikoina tulleet tutuiksi. Viime syksystä asti tämä kolmannen vuoden viestinnän pääaineopiskelija on toiminut vapaaehtoisena SPR:n ryhmässä, joka käy kerran kuussa tapaamassa yksinäisiä vankeja Rantakadun kaltereiden takana. Ryhmä koostuu lähinnä naisista, mutta mukaan on tullut myös miehiä. Vankeja on paikalla vaihtelevasti, ja yleensä noin kuusi vankia saapuu. Heidän on ilmoittauduttava ryhmään etukäteen, ja se jää usein viime tippaan. “Monet ilmoittautuneetkaan eivät lopulta saavu paikalle. Vankilassa olohan on eristävä kokemus. Vangit eivät usein jaksa tavata ulkopuolisia ihmisiä ja ovat mielummin omissa oloissaan”, Koski kertoo. Kosken toiminta herättää kysymyksen: mikä saa vapaaehtoisen olemaan läsnä ihmiselle, joka on tehnyt väärin ja kärsii rangaistustaan? Eikö ihmisen pitäisi auttaa heikkoja ja sorrettuja, ei väärintekijöitä? ”Minulla ei ole oikeutta tuomita ihmisiä, koska en edes tiedä, mitä vangit ovat tehneet joutuakseen vankilaan. Tämä tapa auttaa ei vie paljoa aikaa. Vangit ovat myös eri-ikäisiä, joten maailmankatsomukset kohtaavat.” Kosken yöunet eivät siis ole häiriintyneet, eivätkä vankien kanssa puhutut asiat ole jääneet pyörimään päähän.

“Parin ensimmäisen tapaamisen jälkeen jäi kuitenkin mietityttämään elämän raadollisuus: kuinka paljon vangit ovat kokeneet väkivaltaa ja torjuntaa elämässään. He eivät välttämättä ole koskaan kokeneet niin sanottua normaalia elämää.” Noin tunnin pituiset tapaamiset järjestetään kerran kuukaudessa, ja paikalla on useampia vapaaehtoisia sekä itse vankeja. Ideana on, että vangit puhuvat. “Ensimmäiset tapaamiset olivat hiljaisia. Osa vangeista on innokkaampia, avoimempia ja sosiaalisia. Keskustelu on vapaamuotoista, eikä siinä perehdytä henkilökohtaisiin asioihin, koska vankien identiteettisuoja on niin tärkeä. Myöskään arvokysymyksiä ei käydä läpi.” Tapaamisiin tulee vain miesvankeja. Koski kertoo, että tuttavasuhteet vankien kanssa on tarkoitus pitää melko pinnallisina. “Turhaa nimien käyttöä vältetään. Toiminnan tarkoituksena on, että yhteys katkeaa vangin päästyä siviiliin. Kyse ei siis ole niinkään ystävyydestä vaan nimenomaan tuttavuudesta.” SPR järjestää perehdyttämiskoulutuksia vankitoiminnasta kiinnostuneille. Nettisivuilta löy t y y lisätietoa. Toiminta edellyttää kuitenkin 25 vuoden ikää ja ystäväkurssin käymistä. Paikallinen vankilatoimikunta perehdyttää halukkaat tehtävään ja hyväksyy vierailijaksi. “Suosittelen toimintaa niille, jotka haluavat nähdä jotain tosi erilaista. Koko toiminnan päätarkoitus on antaa vangille yhteydentunne siviilimaailmaan. Vangin asiat jäävät aina vankilan sisäpuolelle. Itse jatkan toimintaa ainakin niin kauan kuin asun Vaasassa.” Koski vielä muistuttaa, että toiminta on molemminpuolista.

“On vaikea sanoa, kumpi saa toiminnasta enemmän irti, vapaaehtoinen vai vanki. Kokemus on erittäin mielenkiintoinen, sillä vangilla ei välttämättä ole

mitään yhteyttä vankilan ulkopuolisiin ihmisiin. Toivon, että vangit kokisivat olevansa samanlaisia ihmisiä kuin kuka tahansa muu.” X

■■Kristian Koski käy juttelemassa kerran kuussa vangeille Vaasan vankilassa. Koski kokee, että ei ole hänen asiansa tuomita ihmisiä. Sen sijaan juttuseuraa hän voi tarjota.

Vaasan ylioppilaslehti

9

TYÖ & OPISKELU

YRITYSSUHDEVASTAAVA SINTONEN JA TEKEMISEN MEININKI Teksti & Kuva: Raija Koivisto

■■Vaasan ylioppilaskunnan uusi yrityssuhdevastaava Teemu Sintonen on isojen haasteiden edessä. Tiimissä toimiminen tarjoaa näköalapaikan energiakeskittymän yrityksiin.

aasan ylioppilaskunnan uudeksi yrityssuhdevastaavaksi valittu 25-vuotias Teemu Sintonen kannustaa aktiivisia toimijoita hakemaan vielä tiimiinsä. ”Myös kansainvälisiä opiskelijoita kaivataan mukaan. Kulttuuritietämyksen lisääminen on tärkeää, sillä energiakeskittymässä on paljon kansainvälisiä yrityksiä.” ”Ylioppilaskunnan toiminnasta saa arvokasta käytännön kokemusta. Vaikka teoriatieto on tärkeää, yrityssuhdetoimintaa ei opita kalvosulkeisilla. Suhteiden luominen paikallisiin yrityksiin, itsevarmuuden kasvattaminen ja CV-merkintä ovat tiimiläisille merkittä-

10

Vaasan ylioppilaslehti

viä bonuksia projektikorvausten ohella.” Pornaisista Vaasan yliopistoon tiensä löytänyt pienen maalaiskylän kasvatti nostaa tehtävänä esiin erityisesti Domus Bothnican käyttöasteen kasvattamisen. ”Loistava rakennus hienolla paikalla, joka tarjoaa kokouksille ja juhlille vaikuttavat tilat merenrannalta ilta-auringossa. Ylioppilastalolla on valtavasti kehitysmahdollisuuksia.” Kolmannen vuoden kauppatieteilijä haluaa lisätä tekemisen kulttuuria ylioppilaskunnan toiminnassa ja ohjata sitä enemmän akateemisen vuoden suuntaan. ”Yrityssuhdekuviotkin lähtevät joka vuosi monelta osin nollilta, kun toimijat vaihtuvat. Olisi tärkeää juurruttaa käytäntöjä ja toimintamalleja, jotta jatkuvuus paranee”, kertoo pääaineenaan laskentatoimea ja rahoitusta lukeva Sintonen. Tällä hetkellä haussa on myös pesti ylioppilaskunnan messuvastaavaksi, joka tarjoaa mielenkiintoisen näköalapaikan Contact 2014 -rekrymessujen vetovastuussa. 2013 vuoden toinen messuvastaava Mari Lempiäinen kannustaa laittamaan hakemusta sisään. ”Messuvastaavana saa hyvän käsityksen vuoden mittaisen projektin järjestämisestä. Mikäli apuna on tiimi, saa kokemusta myös esimiestyöstä. Tehtävä on haaste kenelle tahansa, ja menestyäkseen tulee laittaa itsensä likoon.” ”Itse sain paljon varmuutta ja oppia yritysmaailman toimintatavoista. Parasta on se, kun nyt jälkikäteen saa positiivista palautetta ja uudet yritykset ovat kiinnostuneita niin messuista kuin minusta tekijänäkin.” X

VINKKEJÄ YRITTÄMISEN POLULLE! ”Luota ja usko omiin taitoihisi. Liian isoja riskejä ei kannata ottaa, vaan kannattaa aloittaa pienestä ja vähitellen kasvattaa liiketoimintaa.” Pia Viemerö, Ladyslim ”Kuuntele omaa sydäntäsi, mitä haluat elämältä. Tärkeää on harkita ja suunnitella yritystoiminta hyvin, järki ja matikka kädessä.” Anne Nymark ja Rauno Leskinen, Suklaaparatiisi ”Vaasa on aktiivinen työ- ja opiskelukaupunki, jossa yrittäjän elämä on kiireistä, mutta mukavaa. Kesätyöhakumme on vielä auki!” Tomi ja Lena Nordin, K-Supermarket Wasa

Pehmeys on kunniaa kovassa tekniikassakin

– DOWNSHIFTAA, OPISKELIJA! Teksti & Kuva: Raija Koivisto

nko elämänrytmisi hektinen, opintopisteitä napsuu ja palkka juoksee? Odottaako edessä burnout? Olisiko aika arvostaa elämän perusasioita? Tammikuisten korkeakouluopiskelijoiden rekrytointimessujen paneelikeskustelu nosti esiin oravanpyörää, jonka irrottautumisesta moni haaveilee. Korkeakoulukulttuuri on muuttunut ja harva opiskelee sata lasissa. Kaikki täytyy saada kerralla. Vaasassa syntynyt kasvatustieteen professori Kari Uusikylä tietää, että yltäkylläisellä elämällä on kääntöpuolensa. Se tuottaa kypsymättömiä aikuisia, joiden on vaikea kestää normaalia elämää velvollisuuksineen. ”Jokaisen pitäisi oppia aikuisen vastuullista elämää, opiskella tehokkaasti. Miksi edullista opintolainaa pelätään? En usko fraasiin ’työssäolo on pakollista opiskelujen aikana, muuten ei saa koskaan töitä’. Miksi lahjakkaat nuoret, jotka voivat opiskella yliopistossa, murehtivat turhia? Opiskelupaikka on etuoikeus.” ”Rahakannusteiden suunnittelu normaalitahtiin opiskeleville nuorille kuvaa ajan henkeä. Peffa ei enää nouse ilman bonuksia. Opiskelijoiden on ymmärrettävä omat roolinsa. Hyvä opiskelija opiskelee tunnollisesti eikä kinu erivapauksia tai helpotuksia.”

kemällä typeryyksiä.” Paljon puhutaankin nuoren ihmisen syrjäytymisestä. Miten hyvinvointivaltio nielaisee opiskelijansa? ”Syrjäytymisen pohja luodaan kodeissa. Työttömyys, viinahelvetit ja mielenterveysongelmat tuhoavat lasten mieliä. Mielenterveyden hoito on retuperällä. Se on häpeä.” Koulutuksella on merkittävä rooli yhteisöllisyyden luomisessa ja elämänmyönteisiä nuoria kasvatettaessa. Vaasan yliopiston tiivis yhteisö mahdollistaa paljon. ”Jokaiselle luvattu opintopolku on äärimmäisen tärkeää, eikä siitä pidä luopua millään tekosyyllä. Korkeakouluissa tärkeintä on hyvä tunneilmasto ja ihmisten keskinäinen kunnioitus. Mutta suurin yhteisöllisyyden este Vaasassa on käsittämätön kielimuuri. Rikkaudesta on tehty kirous.”

EnergyVaasa nostaa esiin yritysmaailman ja teollisuuden. Todellisuudessa Vaasa on kaupunkina paljon tärkeämpää: ihmisiä, lapsia, nuoria, perheitä, opiskelijoita ja työntekijöitä. Kovaksi ja kylmäksi muuttunut maailma tarvitsee pehmeitä arvoja, jotka edesauttavat ihmisten kasvua yritysten kiitonousun ohella. ”Vaasan (suomenkielinen) korkeakouluprofiili on kaupallis-tekninen. Se on tietoinen valinta, jolle on hyvät perusteet. Itse soisin kyllä, että Vaasan yliopistossa kukoistaisivat näkyvämmin myös ihmisen henkeä palvelevat tieteet: yhteiskuntatieteet, filosofia, humanistiset tieteet, jopa taiteet. Nyt niiden näkyvyys on vähäinen. Jos hengentieteet näivettyvät, näivettyy koko yhteiskunta.” Epävarmassa maailmassa hy vinvoivaa yhteiskunnan, yliopiston ja yksilön tulevaisuutta rakennettaessa

tietoa ja taitoa tulee ammentaa myös entisajoista. Y-sukupolvi kyseenalaistaa radikaalisti edeltäjiensä toimintamallit, mutta aiempien sukupolvien tekemää työtä tulee arvostaa. ”Olen aika pessimistinen sen suhteen, että nuoria kiinnostaisi vuosikymmenien takainen opiskelijan elämä. Monia tuntuu jopa loukkaavan, kun heille kerrotaan oman aikani opiskelijoiden köyhyydestä. Rahapulasta, alivuokralaisena asumisesta ja kotien lähettämistä ruokapaketeista. Se tulkitaan vanhan höppänän itsekehuksi. Mutta en minäkään ollut opiskeluaikana kovin kiinnostunut edellisten sukupolvien kurjuudesta.” Toisen merkittävän suomalaisen akateemikon, filosofi Oiva Ketosen ajatuksiin ja korkeakoulupoliittisen vaikuttajan elämäntyöhön voi vielä tutustua Tritonian kirjanäyttelyssä 21. helmikuuta asti. Downshiftaaminen on murrossukupolven vastuunkantoa. X

PALOJA CONTACT 2013 -PANELISTIGALLUPISTA ”Hyvällä suunnittelulla ja aikataulujen tekemisellä saa viikkoihin mahdutettua niin opiskeluvelvollisuudet kuin riennotkin. Tärkeintä on suorittaa opinnot kunnialla. Kurssien kasaantuminen tai gradun venyminen ei lisää kenenkään hyvinvointia, vaan vain käynnistää kierteen, jota on vaikea katkaista. Tee aikataulu tiukempina aikoina, ja pidä aikataulusta kiinni. Kun aika on hyvin suunniteltu, saat sekä hyödyn että huvin ja nautit molemmista – ansaitusti.”

”Vaasalaisen opiskelijan hyvinvointia voi lisätä tasapainottamalla elämän jokaisen osa-alueen. Se, että opiskelija muistaa pitää huolta fyysisestä kunnostaan, sosiaalisesta piiristään sekä tehdä muutaman tunnin palkkatyötä auttaa jaksamaan arjen opinnoissa. Hyvällä asenteella ja avoimella mielellä pääse jo todella pitkälle!” Jukka-Pekka Janhonen, OK Perintä Oy

Susanna Kultalahti, Vaasan yliopisto Johtamisen laitos

Hyvinvoiva opiskelija ei syrjäydy

Elämän kiihtyvä tempo verottaa nuoren ihmisen psyykkistä ja fyysistä kanttia. Opetuksen, lahjakkuuden ja luovuuden tutkijana tunnetuksi tulleen Uusikylän mukaan opiskelijan hyvinvointi on monen tekijän summa. ”Jokaisen meidän hyvinvoinnin perustat rakentuvat lapsuudessa. Kun itsetunto on hyvä, opiskelija hyväksyy itsensä. Hyvinvoiva opiskelija on optimistinen realisti. Ei tarvitse olla enempää eikä vähempää kuin on.” ”Yhteiskunnan paineet nakertavat hyvinvointia. Pitää olla tehokas, kaunis, komea, kilpailla ja luoda itsestään myyvää pakettia työmarkkinoille. Mutta oman hyvinvointinsa voi tuhota aivan itsekin viinalla, valvomisella ja te-

■■Hyvinvoiva opiskelija tasapainottaa elämän jokaisen osa-alueen. Tärkeää on oppia arvostamaan elämän perusasioita. Öjbergetin hiihtoladuilla oravanpyörästä irrottautumassa vaasalaiset opiskelijat Thileepan Paulraj ja Rathan Kumar sekä ABB:n vahvistus Prakash Kandasamy.

Vaasan ylioppilaslehti

11

Leivät homeessa ja rahat loppu?

Teksti & Kuva: Janina Jouppi

12

piskelijat harvoin kylpevät rahassa, ja vaikka kuinka yrittäisimme elää säästeliäästi, niin syödähän meidän kaikkien kuitenkin täytyy. Iso osa kuukausittaisista menoista, vuokran ja muun pakollisen ohella, syntyykin usein ruokaostoksista. Vuoden vaihteessa nousseet verot ja sitä kautta ruoan hinnannousu eivät ainakaan helpota tilannetta. Ylioppilaslehti päätti selvittää mihin Vaasassa kannattaa suunnata ruokaostoksille, mikäli ruokalaskussa haluaa säästää. Ruoan hintavertailua tehdään yleensä ruokakorivertailun kautta. Ruokakorivertailussa valitaan ennalta joitakin tiettyjä tuotteita, joiden hintoja sitten vertaillaan. Tähän ruokakorivertailuun otettiin mukaan satunnaisia peruselintarvikkeita, joita opiskelijatkin usein ostavat. Osa tuotteista on valittu niin, että kaupan halvin tuote huomioidaan, ja osa taas merkkinsä perusteella. Hintavertailu tehtiin vaasalaisissa kaupoissa 1.– 7.2.2013. Vertailu oli osittain hankala tehdä sen vuok-

Vaasan ylioppilaslehti

si, että esimerkiksi Lidlin tuotevalikoima on aika erilainen kuin muissa kaupoissa, eikä osaa niin sanotuista merkkituotteista löytynyt sieltä. Arvioinnissa onkin otettu huomioon tällaisessa tilanteessa jokin mahdollisimman samankaltainen tuote. Joidenkin tuotteiden osalta pakkauskoko myös vaihteli hieman, mitä ei kuitenkaan huomioitu hinnassa.

Tuloksissa yllätyksiä Vertailun tulos on jokseenkin odotettavissa, mutta myös yllätyksiä löytyy. Ruokakorin saa selvityksen mukaan edullisimmin Lidlistä tai Prismasta. Nämä myymälät ovat lähes yhtä edullisia, kun vertaillaan ruokakorin lopullista hintaa. Lidl ajatellaan usein kaikkein edullisimmaksi, mutta hintataso vaihtelee suhteellisen paljon. Monet tuotteet Lidlistä saa kaikkein edullisimmin, mutta jotkut tuotteet ovat jopa kaikkein kalleimpia. Prisman hintataso taas on tasai-

sen edullinen, vaikka yksittäisiä halvimpia tuotteita ei montaakaan löydy. Kalleimmaksi nousee arvatenkin Siwa, mutta kaukana ei ole myöskään Minimani, jota kuitenkin yleensä pidetään edullisena ruokakauppana, kuten myös ylioppilaslehden gallupista selviää. Citymarket sijoittuu halvimman ja kalleimman välimaastoon. Mikäli siis haluat säästää ruokalaskussa, kannattaa ainakin näiden tuotteiden hintavertailun perusteella suunnata joko Prismaan tai Lidliin. Suurensuuria erot eivät ole, mutta mikäli tekee viikoittain tällaiset ostokset, saattaa kuukaudessa säästää jopa kymmeniä euroja. Hintojen ohella monille saattaa olla merkitystä sillä, millainen valikoima kaupassa on, missä kauppa sijaitsee tai voiko kaupassa käyttää erilaisia asiakkuuskortteja. Prisman heikkoutena onkin se, että se sijaitsee kaukana ja sinne harva jaksaa lähteä pyöräilemään. Siwan etuina taas ovat läheinen sijainti ja hyvät aukioloajat.

Teksti & Kuvat: Janina Jouppi

1. Missä kaupassa käyt yleensä ruokaostoksilla?

2. Mikä on tärkeintä ruokakaupan valinnassa?

Tuomas Hämäläinen, viestintätieteet, 2. vuosikurssi

Sanna Kortesoja, markkinointi 3. vuosikurssi

Laura Ryymin, hallintotieteet, 2. vuosikurssi

1. Keskustan Lidlissä. 2. Edullinen hinta ratkaisee, mutta myös sijainti on tärkeä. Lidlissä asioin yleensä, koska se on edullinen ja siellä on helppo käydä samalla, kun käyn läheisellä kuntosalilla. 3. Lidl.

1. Rewell Centerin Salessa. 2. Sijainti on tärkein. Itse asun Rewell Centerissä, joten Sale on helppo valinta. 3. Lidl ja Minimani, ehkä Lidl hyvien tarjousten perusteella.

1. Keskustan Citymarketissa. 2. Sijainti ratkaisee. Citymarketissa tulee käytyä, koska se on lähellä kotiani ja lisäksi koulumatkan varrella. 3. Minimani.

3. Minkä ruokakaupan luulet olevan Vaasan edullisin?

Ilona Räihä, kauppatieteet/IB-maisteriohjelma, 4. vuosikurssi 1. Rewell Centerin Salessa tai keskustan Citymarketissa. 2. Sijainti ja valikoima. Salessa yleensä käyn, koska asun samassa talossa. Citymarkettiin lähden jos kaipaan parempaa valikoimaa. 3. Lidl. Vaasan ylioppilaslehti

13

Muutettuani tänne Vaasaan Helsingistä, joka on täynnä ihania ja viihtyisiä kahviloita, lounaspaikkoja ja ravintoloita, pelkäsin, että joutuisin pettymään tarjontaan. Kahviloiden tarjoamat aamiaiset ja brunssit ovat lähivuosina tulleet suureksi osaksi Helsingin kahvilakulttuuria. Myös lounaspaikkojen suosio on suuri! On ollut mahtavaa huomata, että Vaasastakin löytyy tällaisia paikkoja. Ensimmäisenä Vaasa-vuotenani en vielä päässyt tutustumaan kaikkiin mielettömän ihaniin paikkoihin, jotka nyt toisena vuotenani olen löytänyt. Itse

pidän ensisijaisen tärkeänä tietysti ruoan ja juoman maistuvuutta, mutta lähes yhtä tärkeää minulle ovat ruoan ulkonäkö ja esillepano, paikan sisustus, tunnelma, astiat ja esineet. Esittelen nyt kaksi lounaspaikkaa Vaasassa, jotka ovat minusta ehdottomasti yli muiden, ja joita ehdottomasti kannattaa käydä kokeilemassa. Molemmat miellyttävät minua niin makujen kuin viihtyvyyden ja sisustuksenkin suhteen. Molemmissa on hinta–laatu-suhde kohdillaan, ja hinnat sopivat hyvin opiskelijabudjetille! Teksti & Kuvat: Sara Jokinen

Sweet Vaasa

1h + keittiö

Sweet Vaasa sijaitsi aluksi vain Palosaarella mutta avasi kahvilan myös Vaasan keskustaan viime syksynä. Sweet Vaasa tarjoaa asiakkailleen makeiden leivonnaisten ja kakkujen lisäksi salaatti- sekä lämpimiä lounaitakin. Sweet Vaasan leipomo on erikoistunut erilaisiin leivonnaisiin kuten kakkuihin, piiraisiin, kekseihin, vuokaleivoksiin, muffineihin ja herkkupaloihin. Arkisin on tarjolla lounas. Palosaarella se on salaattilounas, ja keskustassa tarjolla on salaattilounaan lisäksi myös lämmin lounas. Lauantaisin lounaan sijaan tarjoillaan brunssi, jonka voi itse muokata mieleisekseen. Tuotteita voi myös tilata ja noutaa kotiin tai erilaisiin tilaisuuksiin vietäviksi. Sweet Vaasalla on uutena palveluna myös catering, jonka menu löytyy heidän nettisivuiltaan. Olin kuullut puhuttavan Sweet Vaasa -nimisestä kahvilasta, josta saa mielettömiä leivonnaisia, mutta kävin siellä ensimmäisen kerran vasta, kun keskustaan avattiin oma kahvila. Sweet Vaasan Facebook-sivuille ja nettisivuille ilmestyy aina viikonloppuisin tulevan viikon lounaslista, josta voi katsoa minkälaista lämmintä lounasta minäkin päivänä tarjoillaan. Lämmin lounas maksaa 10 euroa, ja se sisältää myös tuoretta Aroma-leipomon leipää sekä kahvin tai teen. Santsikuppi sisältyy hintaan, mikä on aina positiivista! Salaattilounas maksaa 8,5–9 euroa salaatista riippuen. Itse maistoin Välimeren kanapastaa, joka oli taivaallisen hyvää ja lukeutuu ehdottomasti parhaimpiin pastoihin, mitä olen koskaan maistanut. Totesimme seuralaiseni kanssa myös, että leipä oli aivan erityisen maukasta. Keskustan Sweet Vaasa -kahvila on todella miellyttävästi sisus-

1h + keittiö sijaitsee Vaasan keskustassa Pentik-sisustusliikkeen yhteydessä, tarkemmin sanottuna sen yläkerrassa. 1h + keittiö tarjoaa kahvilatuotteiden lisäksi sekä aamiais-, lounas-, että illallismenun. Kaikki menut löytyvät 1h + keittiön verkkosivuilta. Lounas on päivittäin vaihtuva, ja joka päivä annosvaihtoehtoja on kaikkiaan neljä. Päivittäin tarjolla on sekä pasta-, salaatti- että keittovaihtoehto ja neljäntenä vaihtoehtona jokin muu lämminruoka, esimerkiksi pihvi tai kalaa. 1h + keittiö tarjoaa myös mahdollisuuden tilata ruokia tilaisuuksiin. Tilausmenut valmistetaan ryhmille, joiden minimikoko on 8 henkilöä, ja niihin voi myös käydä tutustumassa 1h + keittiön nettisivuilla. 1h + keittiön sijainti on siinä mielessä hauska, että se sijaitsee Pentik-sisustusliikkeen yläkerrassa, ja sieltä on suora näkymä alas liikkeeseen. Se vaikuttaa tunnelmaan olennaisesti. Tila on muuten hieman hämärä ja sen vuoksi myös erittäin tunnelmallinen. Tila on myös melko pieni, ja kuten nimestäkin kuulee, se koostuu yhdestä huoneesta ja keittiöstä. Silti sieltä saa helposti pöydän jopa lounasaikaan, kun on vilkkainta. Pöytiä on erilaisia ja erikokoisia, ja jokaiselle seurueelle löytyy omansa. Sisustusväreissä on käytetty tummia sävyjä, ja huonehalut ja esineet ovat tyylikkäitä hauskoine yksityiskohtineen. Nämä luovat juuri sen mainitsemani erikoisen tunnelman. 1h + keittiössä on tyylikkään ja maukkaan näköiset astiat, ja tuotteet on aseteltu kauniisti esille. Hyvin kaunis, rauhallinen ja viihtyisä paikka nauttia lounasta. Kävin maistamassa lounasta 1h + keittiössä. Tällä kertaa listalla eniten miellytti paahtopaisti lohkoperunoiden

tettu, vaikkakin jonkun mielestä se voi olla liian pelkistetty ja valoisa. Todella paljon valkoista avarassa ja korkeassa tilassa. Huonehalut tekevät paikasta kodikkaan mutta ovat myös omaperäisiä: puisia penkkejä ja tuoleja, pöytiä jotka ovat tehty vanhoista Singereistä. Astiat ovat kauniin ja herkullisen näköiset, ja kaikesta voi nähdä, että makujen lisäksi myös visuaaliseen puoleen on panostettu kovasti. Sweet Vaasa tarjoaa viihtyisän ympäristön, jossa nauttia suussa sulavista mauista. Oma kokemukseni oli kaiken kaikkiaan todella onnistunut! ■■Sweet Vaasa: Palosaarentie 23 - 25 (Palosaari) ja Hovioikeudenpuistikko 11 (Keskusta)

sekä herkullisen kermaisen kastikkeen kera. Tämä lounas maksoi 11 euroa, ja se sisälsi alkusalaatin ja tuoretta leipää, sekä kahvin tai teen. Ruoka oli mielettömän hyvää ja hyvin kauniisti aseteltu. Myös leipä oli maukasta. Leivät tulevat Aroma-leipomolta, aivan kuten Sweet Vaasankin. Lounas 1h + keittiössä maksaa 8,5–11 euroa, riippuen siitä minkä vaihtoehdon valitsee. Mielettömän hyvää ruokaa edulliseen hintaan!

■■1h + keittiö: Hovioikeudenpuistikko 13 A www.1hk.fi

Vaasan ylioppilaslehti

15

LUOVA VAASA

Yhteisi채 visioita Teksti & Kuvat: Ville Perttula

16

Vaasan ylioppilaslehti

Lavastus ei ole pelkkä näyttämön tausta, vaan se luo tilan, jonka kanssa näyttelijät ovat vuorovaikutuksessa.

iisa Ikonen on toiminut vuodesta 2002 Vaasan kaupunginteatterin lavastajana. Tällä hetkellä valmisteilla on Charles Dickensin kirjoittamaan Oliver Twist -romaaniin perustuvan Oliver! -musikaalin lavasteet. Lavastuksen ohella Ikonen on suunnitellut myös puvustusta.

Lavastusprosessikin on osa kokonaisuutta

Lavasteiden suunnittelu ja valmistaminen on monikuukautinen projekti, joka vaatii paljon tarkkaa suunnittelua ja ison liudan työntekijöitä onnistuakseen. Lavastaja valvoo tätä työrupeamaa.

Teatterityö on kaikin puolin yhteisöllistä, ja sen Ikonen kokeekin haastavimmaksi lavastamisessa. Lavastus on osa kokonaisuutta, eikä tällöin voi pitää täysin kiinni yksilöllisistä näkemyksistä. Kompromisseihin on pystyttävä. Visuaalista kokonaisuutta luotaessa lavastajan työparina häärii ohjaaja. ”Ei tää yksin mun maailman ympärillä pyöri”, Ikonen toteaa. Ikonen myöntää, että hänellä meni uran alkupuolella aikaa tämän asian ymmärtämiseen. Monet asiat vaikuttavat lopputulokseen. Esimerkiksi Oliver!-musikaalin lavasteita luodessa täytyi ottaa huomioon se, että lavastuksen täytyi mennä formaattiseulan läpi. Suunnitelmat lähetettiin Lontooseen hyväksytettäväksi. Tekniikan kehitys luo lavastukselle uusia mahdollisuuksia. Maaliskuussa ensi-iltaan tuleva Oliver!-musikaali on ensimmäinen näytelmä, jonka lavasteet on suunniteltu kokonaan tietokoneella mallintamalla. Tätä ennen suunnitelmat tuotiin eloon pahvisten pienoismallien avulla.

Lavastus taiteena

Lavastaja luo jokaisessa projektissa isoja taiteellisia kokonaisuuksia. Ovatko lavastajat sitten taiteilijoita?

”Kyllä mä haluaisin nähdä itseni taiteilijana”, Ikonen sanoo. Taiteellisuudesta puhuessaan Ikonen palaa muistuttamaan jälleen teatteritaiteen sosiaalisuudesta. ”Joutuu ajoittain tinkimään niistä omista taiteellisista periaatteista. Se on sellainen osa tätä työtä, että se on hyväksyttävä, jos aikoo tällaisessa yhteisössä toimia.” Ikonen ei koe lavasteita hänen omiksi taideteoksikseen. Hän painottaa asioiden kokonaisuutta, jonka osana lavasteiden tulee toimia saumattomasti. Valmis näytelmä kaikkine osineen muodostaa taideteoksen. Myöskään yksittäisillä, kauniilla esineillä ei Ikosen mukaan ole kokonaisuuden kannalta arvoa. ”Lavastuksella yksinään ei ole mun mielestä mitään arvoa.” Kysymys lavastamisen vakavuudesta saa Ikosen naurahtamaan: ”Kyllä se musta on hyvin vakavaa!” Ammattilaisten ja taiteilijoiden sitoutuneisuus työhönsä tekee lajista vakavan. ”Lavastajat ovat työhönsä todella sitoutunut ammattikunta.” ”Työlle annetaan niin iso osa elämästä”, hän toteaa. X Oliver!-musikaali tulee ensi-iltaan 16.3.2013

Kuva: Mari Kettula

■■Leikkaa ja liimaa. Lavastaja Liisa Ikonen esitteli pahvisia pienoismalleja, joiden avulla suunnitelmat saivat fyysisen muodon ennen tietokonemallinnuksen aikaa.

Vaasan ylioppilaslehti

17

IN ENGLISH

What do the foreign students think about the prices of food in Vaasa? Text: Roman Kushnir Picture: Janina Jouppi

Text: Aino Pekkarinen

rasmus Stud e n t N e twork is one of the biggest student associations in Europe. In Finland ESN has departments for example in Helsinki, Turku, Tampere, Kuopio, Lappeenranta, Jyväskylä, Oulu and Rovaniemi. ESN Vaasa is a local section of ESN Finland and it works under the student union of the University of Vaasa.The board of ESN Vaasa has eight Finnish and international members and they are the president and local coordinator Johanna Vekara, the vice president and secretary Matilda Vähäkangas, treasurer Salvatore Cultera, communications Daryna Shylina, public image Matti Latvala and event coordinators Anna Katajamäki, Johan Audas and Sirja Hiipakka. ESN helps international students to integrate in finnish culture through different events and activities. A few events that they are organizing this coming spring are Erasmus in Schools project, Tallinn trip, international dinners and Pirates of the Baltic Sea cruise to Stockholm, that is one of the main events of this spring. During autumn 2012 international students participat-

18

Vaasan ylioppilaslehti

ed in international dinners by making a Spanish and French dinner where everyone had a great time. More about ESN events you can find at esn. vyy.fi and on facebook. All international and finnish students can join ESN and get to know finnish people and exchange students. “We are both Finnish and international students who will organize free time activity especially for international students. ESN is all about international experience and managing projects, participating in planning and organizing events. ’Students helping students’ probably describes the best what ESN is all about”, says president Vekara ESN welcomes all to participate and be active members in organizing events! More information of the future events will be updated to ESN’s facebook sitefacebook.com/esnvaasa and you can always contact ESN via e-mail: esnvaasa@esnfinland.eu X

his year the prices of food in Finland have come up. Have the foreign students noticed that here in Vaasa? What do they think about the prices in Finnish stores and supermarkets?

Almost everything is more expensive than in Russia

According to Alexandra Spivakova, Russian second-year Master student in Industrial Management, she has not noticed any significant growth of the prices of food in Vaasa yet. - During the autumn semester I was in France as an exchange student, I have just come back to Finland. So, I have not noticed any significant changes in prices yet. However, in her opinion, food in Finland is more expensive than in Russia anyway. - Almost everything is more expensive here in Finland. Meat and fish in particular. But the quality of food is better. She has some favorite stores where she generally buys food. - Now I usually do my shopping in Lidl because the prices of food are lower there. And it is located very well – not far from Olympia where I live. When I lived in Tekla on Palosaari, I also went to the local S-Market. Location is important for me, and I prefer those shops which are nearby from my place. Sometimes I go to K-Citymarket where a choice of goods is bigger. However, I do not much shopping because I commonly have lunch in such restaurants as Mathilda or Cotton Club.

No big difference from Japan

Ikuho Fukuman, Japanese exchange student in International Management, who came to Vaasa last semester, also has not noticed the increase of the prices. According to her, food in Finland costs almost the same as in Japan. - For me, there is not big difference from Japan. Meat is more expensive here, vegetables are cheaper, but, on the whole, the prices are almost the same. It is good, and I think that food in Vaasa is not so expensive for me. However, my friends from other countries say that it is much more expensive to live in Finland than in their home countries. T her e a r e s ome shops in Vaasa which she prefers. - I usually go to Mi-

nimani which is the closest to my place in Loftis. There are the best prices for me. When I am in the city center, I also go to K-Citymarket. Sometimes I go to Siwa. I also go to Asian market to buy my native food. She also usually has lunch in the university restaurant Mathilda. - It is so cheap to eat there! The prices in this restaurant are much cheaper than in Japan.

The prices have increased

As for Miguel Angel Chourio, Venezuelan second-year Master student in Telecommunication Engineering, he has already noticed the growth of the prices. - I have recently noticed the increase of the prices, not only for food but also for the services. For instance, my rental agency announced two euro increment in the price for water services. The cost of tomatoes, bananas and other foods has been raised in a small portion. And today at lunch time I noticed that one meal became 20 cent more expensive. What does he think about the prices in Finland and his home country? Where are they higher? - For me it is rather hard to answer this question as I come from Venezuela, a Latin American country in which it is much cheaper to live than here if you get there with foreign currency. So, I would rather not to compare the prices of food in Venezuela and Finland. When he buys food, he prefers such shops as Lidl and Minimani. - Mainly, I buy food in Lidl which prices are quite affordable for students. However, there are several stuff such as milk, chicken and onion, which I would rather get from Minimani. The prices are much cheaper, and there is more option in this shop. Of course, the differences are quite small, let’s say, about 15–20 cent, but by from one to one, ten is approached, and at the end of the months if I check my bank account statement, those small purchases overcome a hundred. X

SARJAKUVAT & JÄRJESTÖJORINAT Tutti ry

Övertäjät ry

Tutti keräsi vuoden alkajaisiksi kampuksen Da Vincit taistelemaan Lumenveistojen herruudesta. Teekkarihenkeä hönkivä fuksijoukkue pokkasi illan Beach Party Jälkijouluissa kirkkaimman pokaalin, toiseksi tulivat ympäristötekniikan tytöt (VAMK) ja kolmanneksi kaasutteli ”Rakkauden auto”! Nyt kun joulu on virallisesti ohi, voi tuttilaisten riemastuttaminen muilla aktiviteeteilla alkaa, ja hallitus onkin viipottanut ympäri valtakuntaa inspiroitumassa. Tiedekunnan palautteen kerääminen aloitetaan pian, joten enää ei kauaa tarvitse pitää niitä risuja ja ruusuja vakan alla! Salamyhkäisen excun ajankohta on 10.–11.4., palaillaan ja hyvää kevättä!

Aika kuluu kuin siivillä, kun on kivaa! Ö-hallitus pääsi luomaan Tritonian takapihan koristukseksi maailman kauneimman ja ympäristöystävällisin kulkuneuvon, lumisen PJBR-bussin! Vaikka Vaasan ”lempeä” talvisää yrittikin saattaa hallituslaisia vuoteen omaksi, saimme kasaan, kuten tavallista, oikein kauniin ja hilpeän joukon edustamaan myös VYY:n vuosijuhlille. Jotta pukuloisto ei pääsisi loppumaan, helmikuun lopussa on mahdollisuus kokea toisenlaista glamouria Övertäjien ja Hallareiden TV-sarjasitsien muodossa. Tässä on loistava mahdollisuus vapauttaa se sisäinen Talotaikuri kahleistaan! Hauskaa kevään odotusta!

Stage ry

Hola! Tammikuu sujahti vauhdikkaasti ohi, mutta helmi- sekä maaliskuussa on tiedossa kaikenlaista toimintaa! Osallistuimme nimittäin Fast-laskiaiseen ja pidämme jäsenillemme suunnatun leffaillan. Maaliskuun puolella taas osallistumme C-sählyihin, joten jos sählääminen mailan kanssa kiinnostaa, voit tulla mukaan joukkueeseemme! Ja jos et jostain syystä päässyt helmikuussa pidettyyn musa- ja viihdevisaan, niin ingen panik, sillä maaliskuussa on seuraavan visan vuoro. Kaikkein odotetuin tapahtuma on sekin maaliskuun puolella, nimittäin *rummun päristystä* SITSIT! Kaikista näistä upeista tapahtumista tiedotamme luonnollisesti sähköpostilistamme kautta, blogissa sekä Facebookissa, jossa meistä kannattaa tykätä. Sähköpostiakin meille saa laittaa osoitteeseen stage@student.uwasa.fi Kaikkea kivaa on siis tiedossa eli rohkeasti mukaan vaan!

Veso ry

Eteläsuomalainen osakunta VESO jatkaa kevättä kohti lasit huurussa. Tammikuun jäsenillassa Leipis oli täynnä porukkaa ja lämpimät voileivät katosivat vauhdilla parempiin suihin. Synttärikemuissa 13.2. juhlistettiin puolestaan täysi-ikäisyyttä lähestyvän VESOn 17-wee juhlapäivää mm. kakkua maistelemalla. Loppukevät

on sitsauksen juhlaa: ensin sitsataan vallattoman vehreästi keskiviikkona 13.3. (St. Patrick’s Day -sitsit ja jatkobileet Fonassa) ja vappuviikolla (28.4.) on tietysti vuorossa legendaariset Osakuntasitsit! Wuup wuup! Pysy eteläsuomalaisten vauhdissa mukana tykkäämällä VESOsta Facebookissa (facebook.com/vesory).

Warrantti Tervehdys lukijoille! Warrantin hallitus 2013 on päässyt tehokkaasti vauhtiin vuodenvaihteen jälkeen, ja tulevan kevään tapahtumia järjestetään jo kovaan tahtiin. Vuoden kostein ja odotetuin opiskelijatapahtuma Wykypäivä kerää taas sankoin joukoin opiskelijoita ympäri Suomea juhlimaan 4. huhtikuuta. Ole skarppina lipunmyynnin kanssa maaliskuun alussa, jottei puhutuimmat pippalot polskahda ohi suun. Tervetuloa W-huoneelle kahvittelemaan ja jakamaan kuulumisia päivystysaikoina ti-to klo 11-13 tai huoneen ollessa muuten vaan auki. Mukavaa kevään odotusta!

Tino Jansson

VINO ry

Vaasan Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden vuosi on lähtenyt käyntiin uuden upean hallituksen voimin. Jos kaipaat vihreämpää näkökulmaa maailmaan, tule mukaan toimintaamme! Vaasan ViNOlaiset pistävät ympäristön rahan edelle, taistelevat suvaitsevaisuuden ja tasa-arvon puolesta ja vaativat todellista demokratiaa sekä avoimuutta päätöksentekoon. Kattojärjestömme (Vihreät Nuoret ja Opiskelijat eli ViNO) kautta jäsenillämme on monipuolisesti mahdollisuuksia vaikuttaa valtakunnan politiikkaan. Lähemmän tutustumisen voit aloittaa esimerkiksi facebook-sivuiltamme (facebook.com/vaasanvino) tai ilmestymällä vapaamuotoiseen Punkkua & Politiikkaa keskusteluiltaamme DOM Munkhausiin 28.2.2013 klo 19.30, jossa tarkoituksena on hyvässä seurassa jutustella politiikasta ja ehkä vähän muustakin. Tervetuloa!

Giga ry

Ganinkolosta gajahtaa! Gig@ on herännyt talvihorteestaan ja käärinyt hihat. Katosta lattianrajaan siivottu G_ piste on jälleen palvelukykyinen. Tänä keväänä saatat bongata kaappien kätköistä löytyneissä retropaidoissa keikaroivia opiskelijoita. Jäsenet kootaan yhteen historian ensimmäisen Gideariihen merkeissä, minkä jälkeen luvassa on lisää löylyä. Tarkkailkaa siis postianne.

Hallinnoijat ry

Päivät pitenevät ja hallareiden toiminta sen kuin kiihtyy. Tammikuun aikana hallarit edustivat Tutti ry:n lumenveistokilpailussa. Yliopiston rantaan nousi hieno byrokraatin talo joukkueen toimesta. Kiitos kaikille osallistuneille! Hallitus päätti myös elvyttää kotisivuillamme olevan blogin, jonne ilmestyy jatkossa viikoittain uusi teksti hallituksen jäseneltä. Nyt helmikuussa toimintamme ei tästä ainakaan hidastu. Övertäjien kanssa järjestettävät tv-sarja-sitsit ovat varmasti kuukauden kuumimpien sitsien listalla. Tulkaa kaikki siis viettämään ikimuistoista iltaa. Hallitus järjestää helmikuussa myös kahvihetken Halhuoneella, muuten toivotamme kaikille hyvää helmikuuta!

Vaasan ylioppilaslehti

19

AVAUTUMISTA

xx Kolmas peräkkäinen lauantaitentti alkaa olla henkisesti tasoa ”ei kinosta”. Onko lauantaitentit RKP:n juoni sitouttaa muualta tulleet Vaasaan? Haluan kotiin äidin kainaloon viikonloppuisin! Selvittäkää asia, arvon journalistit (kakkaamatta bussissa housuun). EI NIMEÄ xx Buffetti on liian pieni! Parkkitilaa on vähän! KONUT xx On niin kiire! Kaikki koneet on varattuja! Hikiluokassa haisee pahalle! CHICK ’N BIRD xx Parkkipaikkojen puute on ihan tosi ärsyttävää. CISSUS

Avaudu! Vaasan ylioppilaslehdelle saa valittaa mistä tahansa ja milloin tahansa. Lähetä lyhyt kommenttisi tekstarilla numeroon 044 324 8969 tai sähköpostilla osoitteeseen paatoimittaja@vaasanylioppilaslehti.fi.

xx Tämä ei ole risu vaan ruusu! Oscarista saa vihdoin haudutettua teetä! ANGRY BIRD

xx Mathildan jauhelihachilikastike oli liian tulista. CUP CAKE

xx Ei ruokapöytiä voi varata! Eihän sellaisessa ole mitään logiikkaa. Itse aion jatkossa tylysti nostaa laukut pois tuoleilta ja istuutua sinne missä on tyhjää. Eikä jäädä kokoustamaan siihen portaiden eteen / purkautuvan luentosalin ovelle / muualle missä ihmisten pitäisi päästä liikkumaan. Peruskansalaistaitoja! LISÄÄ SÄÄNTÖJÄ!

xx Pääsihteeri on poistanut hiuksistaan sen blondin raidan! JPE

xx Parkkipaikkojen vähyys. Verotus. PÄÄLLIKKÖ xx Miksei VYY:llä ole miekkailuharjoituksia?! SALAMANTERI

xx Nukkua vois enemmän.

xx VYY on ihan oma pieni sisäsiittoinen maailmansa, jonka asukkailla ei ole mitään todellista kosketusta ulkomaailmaan. Kyseisen maan hallitus ja edustajisto käyttävät valtaansa miten sattuu ja mahdollisimman typerillä tavoilla samalla eläen suuressa joukkoharhassa, että ovat ”jotain suurta”. OUT OF THE BOX xx Salaatin laatu on kampuksen ravintoloissa huono. EPÄILEVÄ OPISKELIJA FEAT. MÖKÖ xx Ei pääse treenaamaan, kun on sairaana! Parkkipaikkatilanne on syvältä. YLIOPISTON MOOSES

ALIISA

xx Ruoka on niin teollista! xx VYY on seitsemän minuuttia myöhässä! MINÄ xx Tritoniassa on liian vähän tietokoneita. Buffetti on niin pieni, ettei sinne mahdu syömään. RUUTUPAITAMIES

PÖYSTI

xx Kaikki ärsyttää. Kaikki on perseestä. POSITIIVISELLA MIELELLÄ xx Tajuutteko, että UGG-saappaat ei oo enää muodis? Juntit! BECKHAM xx VYY:n vuosijuhliin olis ihan kiva tulla, mutta eipä ole varaa maksaa satasia frakin vuokrauksesta. ELITISTI-EKI xx Tritonian lämpotila on vitun kylmä. LILLA xx Ärsyttää, kun ihmiset ei voi putsata omia jarrutusjälkiään yleisistä vessoista! Pyyhi jälkesi! EI VOI OLLA NIIN KIIRE xx Tietokoneluokkien näppäimistöt on saastaisia. LENNART

20

Vaasan ylioppilaslehti

KEIKAT JA KLUBIT Fontana Night Club 8.3. Karri Koira

El Gringo 27.2. Amusia 2.3. Constantine (free entré) Leipätehdas 1.3. Olari Issskee!! (SSS)

HulluPullo 1.3. 90’s FRIDAY 8.3. One Morning Left -levynjulkaisukeikka Ritz 2.3. Edu Kettunen

O’Malley’s 22.2. Linda Gail Lewis 1.3. Marokko 9.3. Big Jam: Ronnie Åström 13.3. O`Malley´s 19 Y.O. 15.3. Irish Mixture Duo

Waasa Drinking Duck 2.3. Pienet Festarit Preerialla -esibileet: Pelle Miljoona United Hotel Tekla 3.3. Perinteinen pääsiäisrock THE NIPPLES Public Corner 22.2. Dave Lindholm

Doo-Bop Club 23.2. Jaska Lukkarinen Trio

Vaasan Kaupunginteatteri 17.3. Anna Puu TEATTERI Vaasan kaupunginteatteri Oliver (ensi-ilta 16.3.) Kenttä Mielensäpahoittaja Yhtä juhlaa Iloinen leski Luolamies

Wasa Teater En handelsresandes död Ett riktigt fynd Fristad Pojken och stjärnan Håpas du trifs bra på fengelset

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi Vuoriston kaunotar GALLERIAT Kuntsi Kaisu Koivisto: Äänekäs hiljaisuus Tikanojan taidekoti Vuoropuheluja

Vaasan taidehalli Heikki Mäki-Tuuri ja Liisa Äärynen: Näköistä

Valokuvagalleria Ibis 24.2. asti Lauri Valkola: Kairosta Kilimanjarolle 1.3–14.4. Vaasan valokuvailijat ry – 80v juhlanäyttely Pohjanmaan museo 1.3.–2.6. Ilmastojuttu – aurinkoinen kertomus ELOKUVAT ENSI-ILLAT GLORIASSA 8-Pallo 22.2. Mahtava Oz 8.3. Pilvikartasto 1.3. The Company you keep 15.3. The Last Stand 8.3. Kino Ritz 24.2. Tur och Retur Emma och Daniel Barbara

Teksti & Tutkimus: Eppu Saarela

aasan yliopiston opiskelijoille Vylkkärin teettämä puoluetutkimus laittoi kampuksen puolueet järjestykseen. Äänestämisen sijaan tutkittiin puolueisiin kuulumista ja vastaajien puoluepoliittista aktiivisuutta. Samalla saatiin tietoa opiskelijoiden arvostamista poliittisista aatesuunnista sekä niistä käsityksistä, joita he liittävät politiikkaan ja poliitikoihin. Tutkimukseen haastateltiin 84:ää ihmistä kampusalueella. Haastateltavista 48,8% opiskeli kauppatieteellisessä ja 33,3% filosofisessa tiedekunnassa. Kaikista vastanneista 69% kuului ikäluokkaan 20–24 vuotta.

Yksivärinen kampus

Tutkimukseen vastanneista 21,4% kertoi kuuluvansa rekisteröityyn puolueeseen. Heistä 61,1% vastasi kuuluvansa kokoomukseen, kun vihreät ja SDP keräsivät molemmat 16,7% osuuden. Keskustan puoluekirjan omisti 5,6% vastanneista. Nimetyistä vaihtoehdoista valittiin vain neljä puoluetta. Kokoomukseen kuului vastanneita tasaisesti kaikista ikäluokista.

Politiikka kiinnostaa kampuksella Vastanneista 78,6% ei kuulu yhteenkään rekisteröityyn puolueeseen ja heistä 42% ei ollut kokenut puolueeseen liittymistä hyödylliseksi. Kuitenkin 42,6% olisi valmis harkitsemaan puolueeseen liittymistä. Heistä 48,1% nimesi mahdolliseksi puolueeksi kokoomuksen, kun 23,4% olisi valmis liittymään useampaan puolueeseen. Yli 33% ei osannut sanoa voisiko harkita puolueeseen liittymistä, mutta heistäkin 50% nimesi mahdolliseksi puolueeksi kokoomuksen. Vihreisiin ja keskustaan harkitsee liittyvänsä 8,5% vastaajista, SDP:hen 4,3%. Puolueisiin kuulumattomista 2,1% haluaisi perustaa oman puolueen.

Tiedekunta vaikuttaa tuloksiin

Tiedekunta tuntuu vaikuttavan puoluekantoja enemmän poliittiseen kiinnostukseen. Kauppatieteilijöistä vain 17,1% ilmoitti kuuluvansa puolueeseen, kun filosofisesta tiedekunnasta 32,1% oli rekisteröidyn puolueen jäseniä. Puolueisiin kuuluvista kauppatieteilijöistä 71,4% omisti kokoomuksen jäsenkirjan, kun vastaava luku oli filosofisessa tiedekunnassa 55,6% ja teknillisessä tiedekunnassa 100%. Eniten hajontaa oli filosofisessa tiedekunnassa, jonka puolueaktiiveista 33,3% kuului vihreisiin ja 11,1% SDP:hen.

Puoluekantaa harkitsevissa tiedekuntien erot korostuvat enemmän. Kauppatieteilijöistä 66,7% ja teekkareista 50% olisi valmis harkitsemaan kokoomukseen liittymistä. Filosofisesta tiedekunnasta 50% harkitsee liittymistä useampaan puolueeseen ja 25% nimesi kokoomuksen.

Politiikka yhdistää puolueen sisällä ja ulkopuolella

Yli 53% puolueisiin kuuluvista kertoi tuntevansa läheisesti yli 15 oman puolueensa jäsentä, kun 6,7% ei tuntenut läheisesti yhtäkään ihmistä kotipuolueestaan. Samasta vastaajaryhmästä 50% tunsi läheisesti 5–9 ihmistä muista puolueista. Puolueisiin kuuluvista 18,8% oli saanut liittymisidean ystävältään ja 75% kertoi valinneensa puolueen arvomaailmansa perusteella. Vain 6,3% vastasi, ettei ole ollut mukana puolueensa toiminnassa, kun 16,7% oli ollut ehdokkaana eduskunta- tai kunnallisvaaleissa.

Vaasan ylioppilaslehti

21

ARVIOT Cleaning Women -keikka: Ritz 2.2.2013

Vaasan ylioppilasteatteri Ramppi: VUORISTON KAUNOTAR

Mieltä avartava siivouskeikka

Nyt Rampilla pyörivä Vuoriston kaunotar -näytelmä tarjoaa sydäntäsärkevän kuvauksen läheisriippuvuudesta ja ahdistuksesta, jota toivo paremmasta aika ajoin lievittää. Irlantilaiseen pikkukylään sijoittuvan näytelmän on käsikirjoittanut Martin McDonagh ja Rampille jäähyväisikseen ohjannut Ilkka Aro. Vuoristoisen kylän yhdessä talossa asuvat Mag ja hänestä huolehtiva nuori neitokainen Maureen. Magin itsekäs tapa passuuttaa Maureenia ja puuttua tämän elämään saa tytön miltei hermo-

Ovatko nämä uskonnolliset messut? Huokailu on välillä suorastaan gregoriaanista. Bändin asteltua lavalle ei kestä kauaakaan, kun pyykinkuivaustelineet lentelevät lavalla porakoneen kanssa. Voisi kuvitella tästä syntyvän suorastaan sietämättömän sekametelisopan. Nämä herrat eivät kelpaa mihinkään genreihin: uniikkius ja nerokkuus on viety aivan uudelle tasolle! Toisella puolella on taidokas, jopa musemainen lurittelu ja marilynmansonmainen synkistely, ja toisaalla melodinen lahjakkuus ja säveltyylittely, mikä on viimeisen päälle tyylitietoista. Cleaning Womenin jäsenten hermostunut naureskelu kappaleiden välillä on niin vastakohtaista teatraaliseksi yltävän show'n rinnalla – raikas tuulahdus inhimillisyyttä ja lämpöä zombien naamoilla saavat esityksen hipomaan lähes täydellisyyttä. Siivousvälineet on viimeisen päälle muokattuja ja elektronisia ihmevempeleitä, joita ei voi muuta kuin tuijottaa. Rumpuina toimivat pesukoneen osat tuntuvat välillä kuitenkin kalskahtavan

Esko Valtaoja: Kaiken käsikirja Ursa

Jotain jostakin Koska Vaasan yliopistossa ei voi opiskella tähtitiedettä, on hyvä, että Esko Valtaoja on kirjoittanut aiheesta lukuisia kirjoja. Valtaojan kirjoissa käsitellään monipuolisesti universumin ihmeitä aina mustista-aukoista madonreikiin.

Vaasan kaupunginteatteri: Kenttä

Kentällinen pienen ihmisen kriisiä

22

turhan säröilevänä ja kimakkana soitantana ihmiskorvaan tarkoitetuksi ääneksi. Silti soittimet ja Cleaning Women niiden jatkeina ovat jo itsessään taideteoksia. Ritz tarjoaa erinomaiset puitteet keikan visuaaliselle annille. Visuaalinen ilottelu on kuin irtokarkkipussi nälkäiselle keikkayleisölle: vaihtuvat videot, bändin ulkonäkö jakkupukuineen ja zombiestailauksineen, yllättävine soittimineen ja intensiivinen esiintyminen mieleen jäävine välispiikkeineen: You dirty people have to clean up your mind! Joka hetki on äärimmäisen viihdyttävä, mitä voi harvoin sanoa yhdestäkään keikasta. Yleisö poistuu keikalta kuin kasteen saaneena, puhdistuneena.

Niina Heikkinen

Anna Jussila

Valtaoja on poikkeuksellinen tiedemies siinä mielessä, että hän kertoo asioista niin, että maallikkokin ymmärtää ja viljelee huumoria tekstinsä lomassa. Valtaojan uusin kirja Kaiken käsikirja ei nimestään huolimatta sisällä tietoa kaikesta mahdollisesta. ”Tämä kirja on minun yritykseni tiivistä kaikki oleellinen maailmasta ja ihmisestä, aineesta ja hengestä, pariinsataan sivuun”, tiivistääkin kirjailija teoksen jälkisanoissa. Kirjassa tutkija käsittee melko paljon ominta tutkimusaluettaan eli tähtitiedettä maailmankaikkeuden synnystä Traagisuutta näytelmään tuovat ihmisen pienuus ja omaan elämään kohdist uva t urhaut uneisuus. Miesten odottamisella ei tunnu olevan loppua. Turhautuminen kärjistyy lopulta Raakkosen laukaiseman herravihan kautta kapinaksi koko koneistoa vastaan. Surullista on sekin, että tällöinkin myrsky tuntuu olevan vain vesilasissa. Toisaalta odottavaisuudessa on tietynlaista suloista uskoa tulevaisuuteen. Viikonlopusta ja naisista haaveilu ja miellyttävien tulevaisuudenkuvien maalailu on perin inhimillistä. Lähes jokainen on joskus osaton ja ulkopuolinen.

Mikko Roihan ohjaama Okko Leon Kenttä on intensiivinen näytelmä. Sellaiseksi sen tekee väliajattomuuden lisäksi vain kahden näyttelijän (Marja Myllylä ja Kirsi Asikainen) keskinäinen, alati ailahteleva vuorovaikutus. Kenttävahtimestarit, lievästi hönähtävä mutta sydämellinnen Antero (Asikainen) ja sikaniskainen mutta elämässään eksynyt Esa (Myllylä), vetävät kalkkiviivoja, odottavat esimiestään Raakkosta ja unelmoivat. Huumori ja näytelmän sujuva kulku perustuvat miesten pyrkimyksiin löytää toisensa tukehduttavan arjen keskellä. Naisnäyttelijöiden äijäily on niin uskottavaa, että katsoja saattaa unohtaa, että lavalla on kaksi keski-ikäistä naista näyttelemässä miehiä. Mielenkiintoisen twistin tarjoaa kohtaus, jossa Esa harjoittelee treffejä roolinvaihdolla. Lavalla on hetken nainen, joka näyttelee Kuva: Kirsi Tuura miestä, joka näyttelee naista.

Vaasan ylioppilaslehti

romahduksen partaalle. Kun kuvioihin astuu vielä ihana Patrick, on soppa sekoitusta vaille valmis. Vuoriston kaunotar porautuu ihmisen mieleen välillä jopa hieman surkuhupaisallakin tavalla. Vaikka näytelmä kuvaakin yhden pikkukylän talon elämää varsin melankolisesti, saa katsoja välillä nauraakin. Hahmot ovat kaikessa inhimillisyydessään helposti samaistuttavia. Erityismaininnan arvoista näytelmässä ovat sen neljää hahmoa esittävien näyttelijöiden suoritukset. Christina Riihiaho (Maureen), Ami Kuula (Mag), Juha Halonen (Patrick) ja Arttu Jaulimo (Raymond) pistävät todella parastaan näyttämöllä. Laaja tunneskaala välittyy katsomoon väkevien tulkintojen kautta ja saa katsojan miettimään omaakin tunne-elämäänsä uusin silmin. Mitään kevyttä katsottavaa Vuoriston kaunotar ei siis ole, mutta hieman vakavampaa ja ajattelemisen aihetta antavaa teatterielämystä hakevalle näytelmä on juuri sopiva.

Jaana Kinnari

sen kehitykseen ja aina tulevaisuuteen asti. Muiksi käsittelyn arvoisiksi asioiksi tutkija on valinnut filosofiset pohdinnat moraalista ja todellisuudesta, ihmisen kehityshistorian sekä uskon ja tieteen iänikuisen kamppailun. Vaikka Kaiken käsikirja ei korvaa Wikipediaa, on kirjassa paljon mielenkiintoista asiaa. Valtaojan laaja tietämys ja kattavat taustatyöt tarjoavat lukijalle erittäin yleissivistävän paketin olemassaolon peruskysymyksistä ja ihmisyydestä.

Teatteri Purppuralintu: Vaudeville Moustache

Makoisaa friikkiteatteria Tämänkaltaiselle karnevalismin-, mystiikan- ja aistikkuudentäytteiselle esitykselle vanha Upseerikerho on oivallinen paikka, koska se jo itsessään henkii salaisuuksia. Näyttelijöiden mahtavat asut tarjoavat karkkia silmälle ja pianonsäesteinen laulu korvalle. Käsikir-

Tiedemiehenä Valtaoja painottaa kirjassa paljon tieteen merkitystä, joten maailman henkiolentoihin, vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin ja astrologiaan uskoville kirja voi tarjota hampaidenkiristelyä. Erityisen antoisaa luettavaa on tutkijan pohdinnat uskonnoista, niiden merkityksestä ja asemasta ihmiskunnassa sekä uskontojen kehityksestä ihmiskunnan viisastumisen myötä.

Hannu Toivonen

joituksesta, musiikista ja ohjauksesta vastaa Nina Vana, jonka oma hahmo Monsieur Moustache tapaa kosteassa kadunkulmassa lupaavan Nicolettelahjakkuuden, jonka rouvasherra kutsuukin esiintyjäksi Miu mau -klubilleen. Juonenkäänteet ovat kummallisehkoja, mutta sen voinee laittaa tarkoituksellisen hämmentämisen piikkiin. Toisaalta tunnelma olisi voinut olla vielä oudompaakin. Lauluesitykset ovat vähintäänkin lupaavia, ja näytelmä on varsinainen hyvänmielen esitys. Idea kolmen ruokalajin illallisen ja näyttävän vintage-hupsuttelun yhdistelyst ä on mitä mainioin. Jaana Kinnari

Maurice Leblanc: Arsène Lupin – Mestarivarkaan kootut kertomukset Suomentanut Kaisa Sivenius

Dredd

Teos

Lain pitkä koura

Herrasmieshuijarin seikkailut sujuvana suomennoksena Maurice Leblancin luoma mestarivaras ja herrasmieshuijari Arsène Lupin on monille tuttu fiktiivinen hahmo. Useimmat kenties muistavat Aku Ankassa esiintyneen Mustan Ritarin, jonka nimi on ankkatyyliin väännetty Arpin Lusèneksi. Sliipattu sankari kiehtoo edelleen. Moniulotteinen päähenkilö seikkailee Mestarivarkaan kootuissa kertomuksissa 20 viihdyttävässä, joskin hidastempoisessa novellissa. Ne ovat alun perin ilmestyneet ranskalaisissa lehdissä 1900-luvun alussa. Tapausten kertojana on vaihtelevasti itse Lupin tai hänen ”virallinen elämäkerturinsa”, mikä saa lukijan pysymään valppaana. Viehätysvoimainen Lupin on rikollismaailman Sherlock Holmes: ylittämätön taidoiltaan ja älyltään. Novellit kertovat hänen tunnetuimmista rikoksistaan, joiden motiivina on yleensä halu saada mainetta, älyllistä haastetta ja harvinaisia arvoesineitä. Hän ei koskaan surmaa ketään, ja robinhoodmaisesti hän pyrkii auttamaan huono-osaisia. Lupinin valepukujen ja hurmaavan käytöksen läpi näkevät vain muutama nainen, poliisiystävä Ganimard ja yhteen novelliin sisällytetty Herlock Sholmès. Lupin päätyy monesti itse ratkomaan tekemänsä rikokset, ja tällöin hän muistaa tiedottaa asiasta sanomalehdille. Lupin avustaa siis paitsi poliisia myös lehdistöä ja on siten saavuttanut suvereniteetin. Kokoelman rikosseikkailut eivät päätarkoituksellisesti ole satiiria,

Kuva: Dreddthemovie.com, Joe Alblas

Suomessa rikolliseen kolmeen teatteriesitykseen jäänyt filmatisointi 80-luvun brittiläisestä sarjakuvaklassikosta selviytyi vihdoin kotiteattereiden iloksi, jolloin myös me aihetta vähemmän fanittavat pääsemme nauttimaan yrmyn oikeudenjakajan seikkailusta. Edellisen kerran Dredd nähtiin valkokankaalla 1995, jolloin lopputulos oli muovisen unohdettava Sylvester Stallone -pätkä, josta enää muistetaan huuto ”I am the LAW!” Nyt poissa on Syltyn ylinäyttely ja tilalle on tullut rosoisen päämäärätietoinen toimintaelokuva tuomariparin ja huumejengin välisestä korttelisodasta. Elokuvan uutta ilmettä henkii myös itse päätähti, kypärä tiukasti päässä murahteleva Karl Urban. Mies on pieni eikä lihaksiakaan löydy, mutta muuten rooli sopii kuin nyrkki silmään.

Les Misérables

Kauan odotettu elokuvaversio yhdestä maailman suosituimmista musikaaleista antaa odottaa paljon. Oscar-palkitun ohjaajan Tom Hooperin (Kuninkaan puhe) luomus on täysin uudenlainen musikaalielokuva, sillä etukäteen studiossa äänitettyjen musiikkiraitojen sijaan näyttelijät laulavat kohtauksissa itse. Tällöin tulkinnalle jää aiempaa enemmän tilaa. Jean Valjeanin rooliin on valikoitunut Wolverinenakin tunnettu Hugh Jackman, jonka tulkinta on raaka ja voimakas. Elokuvan parasta antia on Anne Hathawayn (Fantine) laulama ”I Dreamed a Dream”. Koko kappale on kuvattu käytännössä yhtenä ottona ja Hathawayn tulkinta on poikkeuksellisen hieno. Kuva: Fb.com/LesMisMovie

Uusi Dredd on hieman kummallisessa asemassa. Toisaalta se edustaa syntysarjansa outoa kyberpunk-henkeä, jossa jaetaan kymmenen vuoden vankeustuomioita sokerin hallussapidosta ja kaupunginosia tuhoavat tulipalot ovat yleisöviihdettä. Toisaalta se on myös modernien näennäisrealismiin pyrkivien toimintaelokuvien edustaja, kuten uudet Batmanit tai agenttiseikkailujen kärkeen nousseet Bournet.

Teininä sarjakuviin sekaantuneena olisin halunnut enemmän outoutta, mutta silloin elokuva olisi jäänyt vielä pienempään levitykseen. Nyt on tyytyminen laadukkaaseen mutta geneeriseen ammuskeluun, josta lähdemateriaalin outous yrittää paistaa läpi, jääden toisen päähenkilön psyykkisiin kykyihin ja paikallisen superhuumeen maailmaa hidastavaan vaikutukseen.

Amenra: Mass V

Pissed Jeans: Honeys

Neurot Recordings

Sub Pop Records

Aggressiiviseen sludge metal -lokeroon lukeutuvan Amenran neljäs pitkäsoitto Mass V tarjoaa tasalaatuista synkistelyä esikuvansa Neurosiksen jalanjäljissä. Levyn neljässä pitkässä kappaleessa siirrytään melko jouhevasti hiljaisemmasta himmailusta ja kuiskailusta raskaaseen kirkunan kruunaamaan raastoon. Levyllä vierailee Neurosiksen Scott Kelly, jonka vokaalit loistavat erityisesti kappaleessa Nowena I 9.10. Raita onkin pitkäsoiton kohokohta. Kellystä huolimatta Mass V ei ihan esikuvansa tasolle yllä, mutta levyä voi suositella genreä arvostavalle.

Pissed Jeansin neljännen pitkäsoiton nopeatempoiset rallit tuovat hieman mieleen Queens of the Stoneagen ja hetkittäin jopa Nirvanan, mutta meno on räkäisempää noise rockin ja hardcore punkin sekaista tylytystä. Taitavan vokalistin suoltamat lyriikat tarjoavat ilahduttavan synkkää huumoria. Balladipiiperrykseen ei ole lähdetty, ja ehkä juuri siksi Honeys on hieman keskivertoa parempi levy, jossa ei oikeastaan ole heikkoja kohtia. Varsinaisiksi hittibiiseiksi nousevat Bathroom Laughter ja Cafeteria Food.

Cult of Luna: Vertikal

Tuomo Nyrhilä

K-X-P: II Melodic

Indie Recordings

Kuva: Teos.fi

mutta rikkaat ja valtaapitävät saavat osakseen hieman irvailua. Kaisa Siveniuksen tuore suomennos on nykylukijalle vaivattomampaa luettavaa kuin aiemmat, 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä julkaistut käännökset. Hän on kuitenkin säilyttänyt tekstin viehättävän vanhanaikaisuuden. Ilahduttavimpia ratkaisuja on toistuvien ah- ja oh-huudahdusten vähentäminen käännöksestä. Heli Hämäl��inen

1800-luvun Ranskaan sijoittuvan ja Victor Hugon romaaniin perustuvan musikaalin vahvuuksia ovat vahva tarina sekä upea musiikki. Laulujen uudenlaiset versiot myös tuovat piristävän uuden näkökulman tuttuun musikaaliin. Elokuvan heikompaa satoa on Javertin roolin näyttelevä Russell Crowe. Muutenkin ilmeetön Crowe tuntuu olevan suurmusikaalissa selkeästi oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Kokonaisuudessaan Les Misérables on erittäin hyvä ja näkemisen arvoinen elokuva, joka tekee kunniaa suositulle musikaalille. Positiivisesti elokuvassa yllättävät nuoret näyttelijät Eddie Redmayne (Marius) sekä Amanda Seyfried (Cosette). Suomen ensi-ilta 22.2.2013.

Cult of Lunan Vertikal on varmasti tämän vuoden parhaimpia pitkäsoittoja. Post metal -lokeroon sopivaa teemalevyä on innoittanut Fritz Langin vuoden 1927 elokuva Metropolis, mikä tuleekin esille kylmän ja synkän futuristisena tunnelmana. Heti introsta lähtien hyisenoloiset syntikat tuovat kiehtovasti mieleen myös elokuvan Blade Runner. Tuotanto on kiitettävän kristallinkirkasta: soittimet erottuvat selvästi. Kiintoisaa on sekin, että levy, joka sisältää jopa 18-minuuttisen massiiviotoksen, ei käy missään vaiheessa tylsäksi. Levy etenee kappale kappaleelta jatkuvasti ja tarjoaa miellyttäviä raskaita riffejä sekä rauhallisempia tunnelmallisempia osuuksia.

Suomalaisen K-X-P-yhtyeen pitkäsoitto on sekoitus hypnoottista Mötorheadelektroa, spacerockia ja ritualistista punkshamanismia. Vaikka levyllä yhdistellään melko maanisesti monenlaista, ei musiikki ole kovin monimutkaista. Ilkikurisesta otteesta kertoo jotain se, että kappaleessa Magnetic North säkeiden ”when we are bored, satan is lord” jälkeen lapset hurraavat kuin mehuhetkellä konsanaan. Levyn lyhyet välikappaleet ovat vähän turhanoloisia, sillä ne eivät oikeastaan tuo mitään lisää. Kuitenkin levy on parhaimmillaan loistava ja todellakin tutustumisen arvoinen. Santtu Vähämaa

Jarkko Seppälä

Vaasan ylioppilaslehti

23

– OPISKELIJAN HYVINVOINTIA TUKEMASSA: Adecco Amadeeus Bodyshop Ekoshoppi Fondis

Hotel Kantarellis Hovisepät Itella iTronic K-Supermarket Wasa

Käyttöauto Ladyslim Matkapojat Nailstyle Onnensydän

Rantasalonki Suklaaparatiisi Superkauppa Tarramaa Vaasa Day Spa


Vaasan ylioppilaslehti