Minä olen ruotsinsuomalainen 10 2015 by Göteborgs Stad

nr0 10 VUOSI 2015

minä olen

henkilökuva:

Pirjo Nyckling tuo lukemista rannalle

Göteborgin nuoret ruotsinsuomalaiset aktivistit Kimmo Tuomaala Da Capo -kuorosta

Göteborgin uusi yleinen sauna

Terhi Pekkala kertoo suomenkielisestä vanhustenhoidosta

Kuusi PIKAKYSYMYSTÄ: KIMMO TUOMAALA teksti: sanna posti sjöman

va l o k u va : p e r k å r e h e d

Kimmo, olet Da Capo -kuoron johtaja, kerropa kuorostasi. – Da Capo on vuonna 1977 perustettu sekakuoro, joka on aina ollut osa Bergsjön Suomi-seuraa. Tällä hetkellä kuoroon kuuluu noin kaksikymmentä jäsentä. Esitämme kaikenlaista kuoromusiikkia, useimmiten neliäänisesti. Kaikkea klassisista kuoroteoksista iskelmiin, niin kirkollista kuin maallista. Laulamme enimmäkseen suomeksi, mutta aika paljon myös ruotsiksi ja muilla kielillä, kuten latinaksi ja saksaksi. Mikä on parasta kuorossa olemisessa? – Yhdessäolo on tietenkin tärkeää. Nauramme hurjan paljon. Toivon Da Capo -kuorolaisten arvostavan sitä, että tekemiseemme sisältyy aina jonkinlainen musiikillinen haaste. Etsitte uusia kuorolaisia, voiko kuka tahansa ilmoittautua? – Kuorolaulu on tarkoitettu kaikille. On tietenkin osattava laulaa, mutta vaikka luulee olevansa henkilö jolla ei ole sävelkorvaa, voi lauluääntään ja sävelkorvaansa kehittää liittymällä itselleen ”oikean tasoiseen” kuoroon. Da Capo –kuoro on amatöörikuoro. Emme siis etsi ammattilaulajia, eikä meillä ole vaatimuksena nuottienlukutaito. Työvauhti on kuitenkin ripeä ja täytyy olla valmis tekemään aika paljon ”kotitehtäviä”. Monet jäsenistämme äänittävät stemmoja voidakseen harjoitella niitä itsekseen. Niinpä, jos osaa jäljitellä muutaman kerran kuulemansa melodianpätkän ja on valmis harjoittelemaan paljon, täyttää perusvaatimukset laulaakseen kanssamme.

»Kaikki esiintymiset ovat hauskoja!« KIMMO TUOMAALA Kimmo Tuomaala on Da Capo –kuoron johtaja. Hän asuu Lilla Edetissä lastensa, Nike 9 ja Vincent 7, kanssa. Hän työskentelee kirkkomuusikkona Trollhättanissa ja harjoittaa konsulttiyritystä Kimmos musik.

Kuinka usein teillä on yleisöesiintymisiä ja missä teitä voi kuunnella? – Meillä on joka vuosi vakiokonsertteja, muun muassa joulu- ja kevätkonsertti Gunnaredin kirkossa. Meillä on myös tapana vierailla helatorstain paikkeilla pidettävillä Olofströmin kuorofestivaaleilla. Olemme osallistuneet viime vuosina myös Göteborgin kulttuurikalaasiin, jolloin olemme laulaneet kaupungin eri museoissa. Tämän lisäksi vierailemme kaikenlaisissa suomenkielisissä tilaisuuksissa ympäri maata, järjestämme omia musiikkitapahtumia seuratiloissamme ja joskus toimimme frilanssaavana kirkkokuorona. Erityisen hyvin mieleesi jäänyt esiintyminen? – Kaikki esiintymiset ovat hauskoja, mutta hieman ylitse muiden oli hetki Ullevilla, jolloin saimme laulaa Suomen kansallislaulun yleisurheilumaaottelun avajaisissa. Olet ruotsinsuomalainen ja varttunut Göteborgissa, kerrotko hieman enemmän itsestäsi? – Olen varttunut Kortedalassa ja Bergsjönissä ja kävin kunnallista peruskoulua kutosluokkaan saakka. Vanhempani muuttivat tänne 60-luvulla Pohjois-Suomessa sijaitsevasta Oulusta. Musisointini kautta minulla on aina ollut voimakas kytkös ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin, minkä myötä olen voinut säilyttää suomen kieleni luonnollisella tavalla. 

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 10 , v u o s i 2015

PÄÄKIRJOITUS

Nuorison ääni vahvistuu! Sisältö nro 10, vuosi 2015

2 10 11 14

Kimmo Tuomaala Da Capo –kuorosta Göteborgin uusi yleinen sauna Göteborgin nuoret ruotsinsuomalaiset Terhi Pekkala suomenkielisestä vanhustenhoidosta

minä olen

Vastaava julkaisija: Antti Yliselä antti.ylisela@stadshuset.goteborg.se Päätoimittaja: Sanna Posti Sjöman Tuotantoryhmä: Kaupunginjohtotoimisto ja Rubrik AB Kansikuva: Johannes Berner Ulkoasu: Rubrik AB Paino: Ale tryckteam Ilmestyminen: kolmannesvuosittain

VALUKUVA: PETER SVENSON

Minä olen ruotsinsuomalainen on Göteborgin kaupungin suomen kielen hallintoaluetyön tiedotuslehti kaikille Göteborgin ruotsinsuomalaisille ja muille asukkaille sekä kaupungin työntekijöille.

öteborgin ruotsinsuomalaisilla nuorilla on varsin hyvät lähtökohdat verrattuna moneen maamme kuntaan. Göteborgissa on noin 30 000 ruotsinsuomalaista, mikä tekee vähemmistömme Ruotsin toiseksi suurimmaksi. Lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia on tästä ryhmästä noin puolet. Kaupungissamme on myös aktiivinen nuorisoyhdistys Göteborgin suomalaiset nuoret, joka tiedottaa Facebookin kautta järjestämistään kulttuuritapahtumista. Tämän lisäksi Göteborgista löytyy myös Ruotsinsuomalainen koulu, vapaakoulu, joka antaa lapsille ja nuorille tasapainoisen, kaksikielisen koulu- ja identiteettipohjan ja toimii myös kulttuuritapahtumien luontevana areenana. Myös uudet, kunnalliset, suomenkieliset esikouluosastot tukevat kielen ja kulttuurin elvyttämistä. Lapset ja nuoret ovat vähemmistömme tulevaisuus, joille tulee antaa avaimet suomen kieleen ja ruotsinsuomalaiseen kulttuuriin. Tässä työssä sekä kaupungilla että vanhemmilla ja isovanhemmilla on olennainen rooli.

o n t ä r k e ä ä , e t t ä nuorison ääni tulee kuuluviin kun Göteborgin kaupunki suunnittelee ja tarjoaa suomenkielisiä palveluita ja järjestää kulttuuritapahtumia. Göteborgin kaupungin ruotsinsuomalainen neuvosto on uusiutunut kevään aikana, ja nyt mukana kaupungin kanssa keskustelemassa ovat entistä vahvemmalla äänellä myös nuoret. Lue lisää nuoren ruotsinsuomalaisen sukupolven mietteistä tämän lehden sivuilta.

göteborgin kaupungin kulttuurihallinto ja kaupunginosat juhlistivat Ruotsinsuomalaisten päivää 24. helmikuuta liputtamalla uudella ruotsinsuomalaisella lipulla. Lipun valinnasta ollaan montaa mieltä. Joidenkin identiteetti on Suomen, suomalaisuuden ja Suomen lipun värittämä, toisten sydäntä lähinnä on taas Ruotsi, ruotsinsuomalaisuus ja Ruotsin lippu. Kaupunki juhlistaa Ruotsinsuomalaisten päivää jatkossakin ruotsinsuomalaisen vähemmistön lipulla, kun taas Suomen lippu nostetaan salkoon Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Nauttikaamme näiden eri näkökulmien ja tulkintojen tuomasta rikkaudesta ruotsinsuomalaisen arkemme keskellä.

Hyvää kesää ja nautinnollisia lukuhetkiä! 

ANTTI YLISELÄ, suomen kielen hallintoalueen suunnittelupäällikkö antti.ylisela@stadshuset.goteborg.se

GÖTEBORGIN KAUPUNKI

Ruotsinsuomalaisten oikeudet Göteborgissa Göteborg on kuulunut 1. helmikuuta 2011 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä antaa kunnan ruotsinsuomalaisille asukkaille oikeuksia, jotka perustuvat kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä säädettyyn lakiin (2009:724), joka astui voimaan 1. tammikuuta 2010. Nämä ovat oikeutesi: Esikoulu ja koulu

Asiointi kunnan kanssa

Sinulla on oikeus saada kokonaan tai osittain suomenkielistä esikoulutoimintaa (esikoulu, esikoululuokka, perhepäiväkoti). Lapsen kotikielellä ei ole merkitystä. Koulun rehtori vastaa opetuksen järjestämisestä. Sinulla on oikeus saada äidinkielenopetusta peruskoulussa ja lukiossa koululain mukaisesti.

Sinulla on oikeus käyttää suomen kieltä ollessasi yhteydessä kuntaan niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Kunnan viranomaisen päätöksestä on oikeus saada suomenkielinen käännös kirjallisesti. Kunnalla on oikeus päättää missä ja milloin kuntalaisia palvellaan suomen kielellä.

Vanhustenhoito

Kulttuuri ja kieli

Sinulla on oikeus saada kokonaan tai osittain suomenkielistä vanhustenhoitoa. Avuntarpeenkäsittelijä tekee arvioinnin avuntarpeesta.

Göteborgin kaupungin tulee suojella ja edistää suomen kielen käyttöä ja ruotsinsuomalaista kulttuuria. Lasten kulttuuri-identiteetin kehittäminen ja

äidinkielen käytön tukeminen on erityisen tärkeää.

Neuvonpito Göteborgin kaupungin tulee antaa ruotsinsuomalaisille mahdollisuus vaikuttaa ruotsinsuomalaisiin liittyviin asioihin.

Tiedotus

Käy mielellään kurkistamassa Göteborgin Kaupungin suomenkielisiä nettisivuja

FOTO: SHUTTERSTOCK

Sieltä löydät tietoa muun muassa koulusta ja vanhustenhoidosta, suomeksi! www.goteborg.se/ suomeksi

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 10 , v u o s i 2015

SHUTTERSTOCK

Göteborgin kaupungin tulee tiedottaa vähemmistöä näistä oikeuksista. 

Suomen kielen hallintoalueen uusi toimintasuunnitelma Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 2014-10-01 hyväksyä yksimielisesti kaupunginjohtotoimiston ehdotuksen suomen kielen hallintoalueen toimintasuunnitelmaksi.

oimintasuunnitelma selkeyttää kaupungin sisäistä vastuunjakoa, ja antaa Göteborgin kaupungin ruotsinsuomalaiselle neuvostolle sekä viiteryhmille yleiset päämäärät, joiden toteutumista nämä voivat seurata. Esimerkkinä mainittakoon, että vastuu Ruotsinsuomalaisten päivän juhlinnasta 24/2 sekä ruotsinsuomalaisen kulttuurin edistämisestä on kulttuurihallinnolla, sekä vastuu suomenkielisen esikoulun ja vanhustenhoidon järjestämisestä puolestaan kaupunginosilla. Toimintasuunnitelma on tehty läheisessä yhteistyössä ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustajien kanssa. Seuraava askel on toimintasuunnitelman konkretisointi yhteistyönä vähemmis-

tön ja vastuutahojen välillä. kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ja edistää niiden mahdollisuuksia kehittää kansallista vähemmistökieltä ja -kulttuuria. Toimintasuunnitelma tuo esiin vähemmistön tarpeet ja erityisesti lasten aseman. Toimintasuunnitelman tulee varmistaa, että kansalliset vähemmistöt saavat mahdollisuuden vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja päätöksiin. Tämän lisäksi toimintasuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että vähemmistö yhdessä kaupungin kanssa konkretisoi yhtämittaisesti ja pitkäkestoisesti kansallista vähemmistöpolitiikkaa.  kaupungin tulee suojella

West Pride-festivaali valtaa Göteborgin kesäkuussa

Ethän vain ole unohtanut anoa eläkettä sekä Suomesta että Ruotsista? Tätä kysyy Ruotsin Eläkevirasto, joka on saattanut alulle projektin tavoittaakseen ne henkilöt, jotka eivät ole anoneet eläkettä

Göteborg pukeutuu sateenkaariväreihin 10.–14. kesäkuuta, kun West Pride -festivaali saapuu kaupunkiin. West Pride on ilmainen kulttuurifestivaali, jonka tarkoituksena on taiteen ja kulttuurin avulla luoda turvallisia kohtauspaikkoja hbtq-henkilöille ja tuoda esiin normikritiikkiä sekä valottaa hbtq-henkilöiden elämäntilannetta. Festivaali suuntautuu ensisijaisesti Göteborgin ja LänsiGötanmaan hbtq-henkilöille, mutta on kaikille avoin.

r u o t s i s s a o n n o i n 4,7 miljardia euroa eläkesaatavia, joita kukaan ei ole anonut. Suuri osa tästä potista voi kuulua suomalaisille, jotka eivät tiedä Ruotsin eläkeoikeudesta. On kyse etupäässä yli 65-vuotiaista, jotka esimerkiksi nuorena ovat työskennelleet Ruotsissa tai muuttaneet Ruotsin ja Suomen välillä ja tehneet töitä molemmissa maissa.

MAGNUS GLANS

Eläke sekä Ruotsista että Suomesta?

Anomatta jätetty keskivertoeläke on noin 60-70 euroa kuukaudessa, mutta korkeimmat eläkkeet nousevat 1500 euroon.

Lisätietoa Ruotsin eläkeoikeudesta löydät Eläkeviraston kotisivulta: www.pensionsmyndigheten.se

Ohjelmisto ja lisätietoa West Priden kotisivulta: www.westpride.se 5

HENKILÖKUVA: PIRJO NYCKLING teksti: sanna posti sjöman

PIRJO NYCKLING Ammatti: Kirjastovirkailija ja kirjastoautonkuljettaja Syntynyt: 1954 Asuu: Kyrkbyssä

va l o k u va : a n n a s va n b e r g

KIRJASTOAUTO

Göteborgissa on kaksi kirjastoautoa, jotka kulkevat neljänä päivänä viikossa: ma–to, kello 14.30–19.30, sekä lauantaisin 10.00–16.15. Aikataulut löytyvät osoitteesta: www.goteborg.se (hakusana ”bokbussarna”). Voit tilata ilmaiseksi kirjoja kirjastoautoon tai kirjastoosi sivulta: www.gotlib.goteborg.se.

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 10 , v u o s i 2015

PIRJO NYCKLING

Kirjoja matkalla! Sisua bensatankissa ja suomalaista kirjallisuutta hyllyillä sompailee Pirjo Nyckling kirjastoautolla eri puolilla Göteborgia olevien lukunälkäisten luo. Ja kesällä kirjastoauto muuttuu rantakirjastoautoksi!

oi aavistaa, että kirjastovirkailija ja kirjastoautonkuljettaja Pirjo Nyckling rakastaa matkustamista. – Kyllä! Rakastan matkustamista, hän sanoo ja maistelee aamukahvia. Matkustan niin paljon kuin voin ja olen patikoinut reppu selässä Afrikassa, Kiinassa, Intiassa ja Sri-Lankassa. Yhtä tottuneesti kuin hän liikkuu maailmalla, hän liikkuu myös kotikaupungissaan Göteborgissa. Toimittuaan reilut kaksikymmentä vuotta Kaupunginkirjaston kirjastoautojen kuljettajana hän osaa reitit unissaankin. – Jotkut suurlukijat odottavat meitä jo pysäkillä. Pirjo Nyckling vastaa bussin suomenkielisestä kirjallisuudesta. – Meillä on kokonainen hylly suomalaisia kirjoja ja äänikirjoja. Koska tilamme on rajoitettu, myös kirjavalikoima on rajoitettu, mutta lukijat voivat tilata suomalaisia kirjoja kirjaston luettelosta (Gotlib) ilmaiseksi. Kirjastoautokirjoja lainataan tavallisella kirjastokortilla ja lukijat voivat tilata toivomiaan kirjoja jättämällä tilauksen Kaupunginkirjaston kotisivulle. lähtöisin Etelä-Suomessa sijaitsevasta Lahdesta. Hän varttui maaseudulla. – Soratie pöllysi, kun autot ajoivat koulutietämme ja maito ostettiin laiturilta, hän muistelee. Pirjo tuli Ruotsiin ensimmäisen kerran 1975. – Äitini oli jo muuttanut Ruotsiin työn perässä ja minä tulin tervehtimään häntä kesälomallani. Ja sillä samalla kesälomalla olen yhä. pirjo nyckling on

Pirjo Nycklingin mukaan varsinainen muutto oli helppo. Ensimmäisellä työpaikalla puhuttiin suomea ja äiti ja monet sukulaiset olivat täällä. Ruotsissa oli myös helpompaa olla Nyckling, hänen ei tarvinnut koskaan tavata sukunimeään. – Ainoan pikkuharmin aiheutti Göteborgin ilmasto, Pirjo muistelee. En ollut kovinkaan tottunut tuuliin ja sateisiin. p i r j o s a i o i t i s työpaikan Finn Sanomilta, joka etsi suomea puhuvaa, konekirjoitustaitoista henkilöä. Muutaman vuoden kuluttua Pirjo halusi vaihtaa työtä. Hän hankki linja-autoajokortin ja työskenteli kolme vuotta bussinkuljettajana (Göteborgs Spårvägar), sen jälkeen muutaman vuoden lehtilatomossa, kunnes hän eräänä päivänä näki lehti-ilmoituksen unelmatyöstään. – Kaupunginkirjasto etsi kirjastoautonkuljettajaa. Wow, miten hauskaa, ajattelin heti, Pirjo muistelee. Olin ajatellut jo pidemmän aikaa, että olisi tosi kivaa työskennellä kirjastossa ja nyt sain mahdollisuuden. Pirjo sai viran ja on kulunut reilut 20 vuotta siitä, kun hän ajoi ensimmäisen rundinsa kirjastoautoa. Ja hän viihtyy yhä mainiosti toimessaan. – Pidän vaihtelusta. On kiva olla kirjastossa ja lähteä väliin keikalle bussilla. Pirjon mukaan parasta kirjastoautonkuljettajan työssä on erilaisten ihmisten tapaaminen. – Lapsilla on tapana kysyä minulta, pysyvätkö kirjat hyllyissä ajon aikana ja näin ei aina tapahdu, Pirjo sanoo. Joskus tiukissa kurveissa tai kun satun ajamaan kadunreunan yli, kirjoja saattaa lojua lattialla.

p i r j o n k i r j av i h j e e t kesälukemiseksi löytyvät kaupunginkirjastosta !

1. John Simon ”Koneen ruhtinas – Pekka Herlinin elämä” (2009). Elämäkerta suomalaisesta Kone OY:n toimitusjohtajasta. Herlin oli ristiriitainen henkilö, joka jätti jälkeensä valtaisan omaisuuden, mutta samalla myös katkeran perintöriidan. Uskomaton elämäntarina! 2. Jussi Valtonen ”He eivät tiedä mitä tekevät”. Finlandia-voittaja, teos on moniteemainen nykyelämän kuvaus moniulotteisesta maailmasta. 3. Tommi Kinnunen ”Neljäntienristeys”. Tarina alkaa 1800-luvun lopulta ja kulkee kolmen sukupolven kautta 60-luvulle. 4. Väinö Linna ”Täällä Pohjantähden alla”. Kirjastossa sekä paperi- että äänikirjana, Veikko Sinisalon lukemana. Tosi hyvä vaikkapa rannalla kuunneltavaksi!

›› 7

HENKILÖKUVA: PIRJO NYCKLING JATKOA.

Myös muita yllätyksiä on vaaninut nurkan takana. ›› Joskus polttoaine on sattunut loppumaan ja eräänä talvena auto juuttui kiinni lumimyrskyyn, moottori sammui ja Pirjo joutui odottamaan apua useita tunteja. – Puin päällystakin ylleni, istuuduin ja luin pimeässä, kunnes minut pelastettiin, yöllä kello yksi! Hieman puolihullua tapahtui myös sillä kertaa, jolloin kirjastoauto sattui saamaan mukaansa vapaamatkustajan. Pirjo oli vetänyt portaat sisään ja sulkenut bussinovet, mutta ennen kuin hän ehti käynnistää moottorin, oli muuan vanhahko mies pujahtanut autoon. – Lähdin liikkeelle ja yhtäkkiä kuulimme kollegani kanssa koputuksia ja huutoja bussin takaosasta. Pelästyimme pahanpäiväisesti, vaikka vanhus kai vielä enemmän. muuttuu ranta kirjastoautoksi. Juhannuksesta lähtien bussi on pysäköityneenä Delsjönin ja Askimbadetin rannalla sateettomina arkipäivinä kello 10.00–16.00. – Satutuokiomme aurinkovarjon alla (klo 13.00 ja 15.00) houkuttelevat ihmisiä ja saamme usein kannustavia kommentteja rannalla kävijöiltä. Jotkut kokevat nostalgisia lapsuusmuistoja, toiset kehuvat ollen sitä mieltä, että on hyvä, että kirjastoauto tulee paikkaan, missä ihmiset viettävät kesäisin aikaansa. 

tänä kesänä kirjastoauto

NOTIISEJA

Uusi pyöräilyohjelma Göteborgiin!

pyöräteineen Redbergsvägenin etapille, Danska vägen-Kobbarnas väg välille. Kattavan, työmatkoihin soveltuvan pyöräilyverkoston luomiseksi Ellesbovägenin varteen – Kungälvin ja Göteborgin välille – rakennetaan yhdessä Liikenneviraston kanssa noin kuuden kilometrin pituinen pyöräilytie.

SHUTTERSTOCK

Göteborgin pitää olla nopea, helppo ja turvallinen pyöräilijöille ja pyörämatkojen lukumäärän tulee kolminkertaistua vuosien 2015 – 2025 aikana. Tätä toivoo projekti ”Cykelprogram för en nära storstad 2015–2025”, jonka vetäjät työskentelevät tehdäkseen Göteborgista entistä viehättävämmän ja turvallisemman pyöräilykaupungin. Pyöräilyohjelman pyrkimyksenä on rakentaa vuoden kuluessa tie

Asiasta lisätietoa Göteborgin kaupungin kotisivulta: www.goteborg.se

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 10 , v u o s i 2015

AJANKOHTAISTA t e k s t i : s a n n a p o s t i s j ö m a n va l o k u va : j o n ata n f e r n s t r ö m

Frihamnenin Juhlapuistossa meneillään oleva Badkultur- hanke on vastaus göteborgilaisten toiveeseen veden läheisyyteen pääsystä. Aluksi göteborg ilaisille tarjotaan sauna ja vuoden 2015 aikana myös ulkoilmauimala. Projekti on ollut käynnissä viime vuodesta lähtien, jolloin hiekkaranta Playan vihittiin käyttöön.

Yleinen sauna ja merinäköala Frihamnenissa sijaitsevassa Jubileumsparkenissa on avattu yleinen sauna. Se on rakennettu kokonaan kierrätysmateriaalista ja saunasta avautuu kaunis jokinäkymä. Eikä siinä kyllin, sauna on täysin ilmainen!

usi sauna on tarkoitettu kaikille göteborgilaisille ja sen voi varata ilmaiseksi Internetin kautta. Saunavuorot on jaettu naisten- ja miestenvuoroihin sekä ystävien ja hen-henkilöiden vuoroihin. Sauna on osa projektia ”Badkultur”, joka laajenee vuoden aikana ulkoilmauimalaksi. – Olemme jo nyt huomanneet yleisön suuren kiinnostuksen ja ensimmäisten viikkojen useimmat ajat ovat jo varattuja, sanoo Jessica Segerlund, Älvstranden Utveckling’in prosessijohtaja lehdistötiedotteessaan.

s a u n a o n s a k s a l a i s e n arkkitehtiryhmä RaumblaborBerlinin suunnittelema ja koko sauna-alueen (saunan lisäksi kaksi pukeutumishuonetta ja terassi) tavoitteena oli rakentua mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalista. – Saunan myötä kaikilla on mahdollisuus saada henkilökohtainen elämys julkisesta tilasta, minkä uskomme suosivan alueen kehitystä, sanoo RaumblaborBerlinin arkkitehti Jan Liesegang. 

KIINNOSTUNUT? Yleinen sauna on ilmainen ja kaikille avoin. Varaa sauna-aikasi: www.timecenter. com/jubileumsparken

REPORTAASI t e k s t i : l e o y l i ta l o

va l o k u va : j o h a n n e s b e r n e r

Göteborgin nuoret aktivistit Göteborgin ruotsinsuomalaiset nuoret verkottuvat ja heidän toimintansa merkitys alkaa näkyä entistä enemmän. Tässä heistä kolme: Dani Söderling, Daniel Mertala ja Andreas Luukinen.

oisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisia on jo 75 % koko maan ruotsinsuomalaisesta väestöstä. Göteborgilaiset Dani Söderling, Daniel Mertala ja Andreas Luukinen edustavat nuoria ruotsinsuomalaisia Göteborgin suomalaiset nuoret -yhdistyksessä (GSN). Sen kattojärjestönä toimii Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto (RSN).

d a n i s ö d e r l i n g i n m u k a a n GSN:n tavoitteena on aktivoida nuoria löytämään uusia harrastuksia ja toimintoja opiskelun ja työn oheen. – Olemme myös tukiverkosto Suomesta tänne muuttaneille opiskelijoille ja täällä asuville nuorille ruotsinsuomalaisille, jotka ovat kenties jääneet jotenkin pimentoon kielivaikeuksien takia. Kaikki ovat tervetulleita puhumaan kanssamme suomea ja löytämään ja kuulemaan Suomesta jotakin uutta ja kivaa. Toivon, että monet liittyisivät Facebook-ryhmäämme, sanoo hiljattain yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu Söderling. Hän on ilmaissut kiinnostuksensa myös Ruotsinsuomalaista neuvostoa kohtaan. Mitä tulee identiteettiin, Göteborgin Stora Ensolla insinöörinä työskentelevä 26-vuotias, Helsingistä lähtöisin oleva Söderling on kokenut kahden kulttuurin erot muun muassa työelämässään. – Ruotsissa asuminen ja ulkomailla oleskelu ovat tehneet minusta toki enemmän ulospäin suuntautuneen. Olen havainnut työpaikallani, että suoma-

laiset keskittyvät ehkä paremmin omaan tekemiseensä ja ovat tietyllä tavalla tehokkaampia, mutta sitten samalla heiltä puuttuu sellainen yhteistyöhalukkuus, mikä on todella pinnalla täällä Ruotsissa, hän analysoi näkemystään. b o r å s i n k o r k e a k o u l u s s a taloustieteiden maisterin loppututkintoa valmiiksi hiova 25vuotias Daniel Mertala on syntynyt ja varttunut Göteborgissa. Hän toteaa identiteettinsä vaihdelleen vuosien saatossa. – Lapsena olin suomalainen, lukiossa musta tuli ruotsalainen ja tällä hetkellä koen olevani ruotsinsuomalainen. Minulla ei ollut aiemmin kuvaa tai käsitystä siitä, mitä ruotsinsuomalaisuus oikeastaan on, se oli hirveän hämärä lokero. Identiteetti on sellainen, mikä kasvaa ja muotoutuu pikkuhiljaa, hän toteaa. Mertala kertoo työskennelleensä Göteborgin ruotsinsuomalaisessa neuvonpidossa noin kolme vuotta. – Työskentely on antanut minulle henkilökohtaisesti hirveen paljon, se on rikastuttanut kaiken lisäksi mun identiteettiä. Tulevaisuutta ajatellen olisi hyvä, jos uudessa neuvostossa olisi enemmän nuoria. Myös ”vähän vanhempia nuoria”, 30–40 -vuotiaita, joilla on perhe ja lapsia. Kysymykset kielestä, lasten päivähoidosta, koulusta ja niin edelleen ehkä aktualisoituvat, kun on perustanut perheen ja saanut lapsia, hän kertoo. Mertala jatkaisi mielellään luottamustyötään Ruotsinsuomalaisessa neuvostossa, jonka toimi-

››

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 10 , v u o s i 2015

Vasemmalta: Dani Söderling, Daniel Mertala ja Andreas Luukinen ovat Göteborgin aktiivisia nuoria ruotsinsuomalaisia.

Meidän ruotsinsuomalaisten pitää olla vahva ja yhtenäinen vähemmistö enemmistön rinnalla ja saada sen luottamus. Jos luottamus meitä kohtaan horjuu, emme saa mitään aikaan. Ja tästä kaikesta olisi vähemmistön vain itseään syyttäminen. d a n i e l m e rta l a

REPORTAASI

on neljä vuotta. Hän tähdentää kaikkien ›› kausi ruotsinsuomalaisten ja eritoten neuvoston kykyä rakentavaan yhteistyöhön. – Meidän ruotsinsuomalaisten pitää olla vahva ja yhtenäinen vähemmistö enemmistön rinnalla ja saada sen luottamus. Jos luottamus meitä kohtaan horjuu, emme saa mitään aikaan. Ja tästä kaikesta olisi vähemmistön vain itseään syyttäminen, hän pohdiskelee. k u lt u u r i a l a n m o n i t o i m i j a Andreas Luukinen syntyi Norrtäljen lähellä olevassa Hallstavikissä 27 vuotta sitten. – Vanhempani olivat lapsia, kun he muuttivat perheensä mukana Ruotsiin, hän sanoo. Luukinen on työskennellyt puolitoista vuotta Göteborgin suomen kielen hallintoalueen kulttuuriviiteryhmässä. Hän on valmis työskentelemään myös Ruotsinsuomalaisessa neuvostossa. Käytyään lukion Uppsalassa hän muutti pariksi vuodeksi Englantiin, missä hän opiskeli laboratoriotyönsä ohessa englantia. Sen jälkeen hän muutti Göteborgiin ja opiskeli yliopistossa kaksi vuotta elokuvatiedettä. – Leffat ovat kiinnostaneet mua jo lapsesta saakka, hän toteaa. Luukinen jatkoi opintojaan Göteborgin yliopistossa, luki kansainvälisiä suhteita ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon. Hän täydensi opintojaan käymällä Kulturverkstanin kaksivuotisen Kulttuuriprojektien johtajakoulutuksen. Hän on päässyt ammattiaan vastaavaan työhön, viihtyy siinä ja on erittäin tyytyväinen. – Kiva, että olen päässyt töihin. Työnantajani on Länsi-Götanmaan kulttuurihallinto, Kultur i Väst ja organisoin muun muuassa Göteborgin Lyhytelokuvafestarit. Olen mukana suunnittelemassa myös Göteborgin kulttuurikalaasia, jossa me viisi vähemmistöä toimimme yhdessä. Työskentelin hiljattain Kaupunginteatterin yleisötyönke hittäjänä ja näyttelijänä Isänmaa-produktiossa. Luukisen identiteetti vaihtelee riippuen siitä, missä tilanteessa tai keiden seurassa hän sattuu olemaan. – Tänään mä kutsun itseäni ruotsinsuomalaiseksi, mutta se johtuu siitä että mä istun juuri nyt tässä sun kanssa. En varmaan sano koskaan ”mä oon suomalainen”, koska se ei oikein pidä paikkaansa, sillä olenhan syntynyt Ruotsissa. Koulussa mua kutsuttiin aina suomalaiseksi. Mun vanhemmat eivät käyttäneet sanaa ruotsin-

suomalainen, hän tuumii. Luukinen lähtee pakkaamaan matkalaukkuaan ja sanoo suuntaavansa kohti Helsingin Ruotsalaista Teatteria, Isänmaa-näytelmän ensi-ilta lähestyy. – Mitähän mun identiteetille siellä tapahtuu? Tuleekohan minusta suomenruotsalainen, hän sanoo naurahtaen. 

GÖTEBORGIN SUOMALAISET NUORET - GSN Perustettu 2011, kattojärjestönä Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto RSN. Jäsenmäärä reilut 200, Facebook-ryhmässä noin 500 kävijää. Kaikki, iästä riippumatta, ovat tervetulleita, kohderyhmänä

kuitenkin eritoten 13-40 -vuotiaat. Ei jäsenmaksua. Puheenjohtaja Dani Söderling. Yhteys Facebookin kautta tai: gbg.sfu@gmail.com

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 10 , v u o s i 2015

AJANKOHTAISTA k u va : e r i c a p o r t t i l a ,

teksti: sanna posti sjöman y k s i t y i n e n k u v it u s : s h u t t e r s t o c k

Suomenkielisten pedagogien puute Göteborgin kaupungissa Skattegårdsvägenin esikouluun suunniteltu suomenkielinen esikoulutoiminta on myöhästynyt pätevien suomenkielisten pedagogien puutteen vuoksi.

-paikkainen Skattegårdsvägenin suomenkielinen esikoulutoiminta on tyrehdyksissä, koska Göteborgin kaupunki ei ole vielä löytänyt pedagogia, jolla on suomen kielen pätevyys. – Meillä on Göteborgin kunnassa yli 50 suomenkielistä esikouluopettajaa ja pedagogia, mutta heitä ei ole palkattu suomalaisina pedagogeina. Tosiasia on se, että suomen kielen taitoisista pedagogeista vallitsee pula, sanoo Erica Porttila, joka koordinoi Göteborgin kaupungin suomenkielistä esikoulutoimintaa. Erica Porttila, Göteborgin kaupunHän kertoo, että gin suomenkielisen kunta yrittää rekrytoiesikoulutoiminnan da parhaillaan pätevää koordinaattori.

Uusi suomenkielinen prosessijohtaja vanhustenhoitokysymyksiä varten! Göteborgin kaupunki on palkannut uuden prosessijohtajan selvittämään suomenkielisten vanhustenhoitokysymyksiä. Uusi prosessijohtaja on nimeltään Tia Edlund ja hän aloittaa virassaan 19. toukokuuta. Tia Edlund puhuu suomea ja on työskennellyt aiemmin vanhuskysymysten parissa Lundbyn kaupunginosassa. Lisätietoja sekä Tia Edlundin yhteystiedot löydät osoitteesta: www.goteborg.se/suomeksi

pedagogia ja että toiminta käynnistyy niin pian kuin on löytynyt oikea henkilö, tosin aikaisintaan syksyllä 2015. etsii pedagogia, jatkuu myös suomenkielisen esikoulutoiminnan tarvekartoitus. Porttila sanoo Göteborgissa olevan tuhansittain lapsia, joilla on oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan, mutta harvat heistä tietävät edelleenkään oikeuksistaan. – Tämän päivän kolmannen ja neljännen sukupolven esikoulua käyvillä on usein täysin ruotsalaiset nimet, he eivät ehkä puhu suomea kotona, eivätkä ehkä pidä itseään suomenkielisinä, mutta haluamme selventää, ettei suomen kotona puhuminen ole vaatimus. Vaikka on kolmannen tai neljännen sukupolven ruotsinsuomalainen, oikeus suomenkieliseen esikoulutoimintaan s a m a n a i k a i s e s t i k u n k u n ta

pätee silloinkin, Porttila selittää. tällä hetkellä suomen-

tai kaksikielistä esikoulutoimintaa järjestetään Plantagegatanin esikoulussa (Majorna-Linné) sekä Skattegårdsvägenin esikoulussa (Västra Göteborg). Kunnallista esikoulutoimintaa suunnitellaan myös muissa kaupunginosissa. Myös Angeredissa ja Lundbyssä sijaitsevat vapaakoulut järjestävät suomenkielistä esikoulutoimintaa. –Paras tulevaisuuden kehityskulku kymmenen vuoden kuluttua olisi, että Göteborgin jokaisessa kaupunginosassa on vähintään yksi suomenkielinen aktiviteetti, Erica Porttila sanoo.  Mikäli haluat lisätietoa suomalaisesta tai kaksikielisestä esikoulusta, ota yhteyttä Erica Porttilaan: erica.joanna.porttila@orgryteharlanda. goteborg.se tai Puh. 072-538 31 61.

Göteborgin Kaupungin palvelukeskus vastaa suomeksi! Göteborgin kaupungin palvelukeskus (kontaktcenter) on puhelinpalvelu, johon voi esittää kysymyksiä suomeksi. Göteborgin Palvelukeskuksen tavoite on yksinkertaistaa yhteydenottoa Göteborgin kaupunkiin ja antaa yksinkertaisella tavalla neuvoa ja opastusta Göteborgin kaupungin palveluista. Kun soitat Palvelukeskukseen, pyydä saada puhua suomea, tai sano sana ”finska”. Göteborgin Kaupungin palvelukeskus Ma–pe, klo 08.00–16.30 Puh. 031-365 00 00 13

AJANKOHTAISTA teksti: sanna posti sjöman

Terhi Pekkala vastaa kysymyksiin suomenkielisestä vanhustenhoidosta!

hä edelleen on epäselvää, miten vanhustenhoitoa anotaan suomeksi ja mitä oikeuksia suomenkielisillä on saada vanhustenhoitoa suomeksi. Keskustelimme asiasta Terhi Pekkalan kanssa, joka on suomenkielisen Rauhalan vt. johtaja Lövgärdetin vanhustenasuntolassa. Miten vanhustenhoitoa anotaan suomeksi? – Sitä anotaan oman kaupunginosan avuntarpeenharkitsija välityksellä, joka arvioi avuntarpeenkäsittelijän. Myös suomenkielisiä anomuskaavakkeita on saatavilla. Voi myös toivoa erityistä asuntolaa, kuten esim. Rauhalaa. Kunnan ulkopuolella asuvatkin voivat toivoa paikkaa Göteborgin kaupungin vanhusasuntoloista. Nämä anomukset

käsitellään samalla tavalla kuin muutkin anomukset. Göteborgin kaupungilla on yhteinen vanhusasuntojen koordinointi. Missä on suomenkielisiä vanhustenhoitopaikkoja Göteborgissa? – Göteborgissa on kaksi suomenkielisille vanhuksille tarkoitettua asuntolaa, 12 asuntoa käsittävä Rauhala ja 8-paikkainen Onnela. Onnela on tarkoitettu dementiasairaille. Onko niihin jonot? Kuinka kauan joutuu odottamaan? – Sekä Rauhalaan että Onnelaan on jono. Rauhalan odotuslistalla on 3 henkilöä, Onnelan 2. Odotusaika vaihtelee, siihen on tavattoman vaikea vastata. Paikat jaetaan

hakemisjärjestyksessä sen mukaan kun niitä vapautuu. Mikäli hakijalla ei ole käytettävänä esim. tietokonetta, miten voi saada tietoa vanhustenhoidosta suomeksi? – Tietoa voi saada suomeksi soittamalla Göteborgin kaupungin Palvelukeskukseen, puh. 031-365 00 00, arkisin 7.00–18.00. Mitä oikeuksia on saada suomenkielistä vanhustenhoitoa? – Göteborg on suomen kielen hallintoalue, mikä merkitsee mm. oikeutta vanhustenhoidon sekä avun ja tuen saamiseen kokonaan tai osittain suomeksi. Jos ei ole sukulaisia tai ystäviä jotka voivat auttaa, kenen puoleen voi kääntyä saadakseen paikan, jos puhuu vain suomea? – Palvelukeskuksesta voi saada apua suomeksi, sieltä saa puhelinnumeron kunnan toimihenkilölle, joka hoitaa näitä asioita.  Mikäli sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä Terhi Pekkalaan: terhi.pekkala@angered.goteborg.se tai puh. 031-365 13 95.

NOTIISEJA

Ruotsinsuomalaisten sotalasten kertomukset maakunta-arkistoon!

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta suomalaisen huippusäveltäjä Jean Sibeliuksen syntymästä ja merkkipäivää juhlitaan monin paikoin ympäri maailmaa, muun muassa Göteborgissa. Göteborgin sinfonikot juhlivat sekä 150-vuotiasta Sibeliusta että tanskalaista säveltäjä Carl Nielseniä (syntynyt myös 1865) muun muassa Kent Naganon

OLA KJELBYE

Jean Sibeliusta juhlitaan Göteborgissa! ja Martin Fröstin myötävaikutuksella. Sinivalkoinen repertuaari sisältää Jean Sibeliuksen sinfoniat nro 1 ja nro 3. Sinfonikkojen kontrabasisti Jan Alm esittelee konsertin 12. kesäkuuta klo 17.00. Lisätietoa ja liput, GSO:n kotisivulta: www.gso.se

Maakunta-arkistossa on meneillään – yhteistyönä Göteborgin kaupunginteatterin kanssa järjestetty – sotalasten historiasta kertova näyttely. Se perustuu dokumentteihin, valokuviin, esineisiin ja elokuviin, joissa kerrotaan lasten matkasta Ruotsiin, heidän vanhemmistaan ja sukulaisistaan Suomessa sekä kasvattivanhemmista Ruotsissa. Näyttelyyn kuuluu myös hiljattain filmatisoitu elokuva, jossa kaksi suomalaista sotalasta keskustelee kahden – kaksi ja viisi vuotta sitten – Ruotsiin yksinään tulleen afgaaninuoren kanssa. 31. elokuuta kestävään näyttelyyn on vapaa pääsy, paikkana Maakunta-arkiston tilat, Arkivgatan 9 A. www.riksarkivet.se

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 10 , v u o s i 2015

NOTIISEJA

Hannaleena Heiska Göteborgin taidemuseossa! Parasta aikaa yksi Suomen kuumimmista nuoren sukupolven taiteilijoista, Hannaleena Heiska, on ajankohtainen yksityisnäyttelyllään Göteborgin taidemuseossa. ovat muovanneet graffiti, musiikki, sci-fi ja fantasiafilmit sekä luonnonlyyriset vuosisadanvaihteen tunnelmat. Teoksissa tutkaillaan usein ihmisen, luonnon ja unen rajamaita. Näytteillä on maalauksia, seinälle aseteltuja tilaspecifisiä installaatioita, joissa on veistoksellisia aineksia sekä taiteilijan ensi kertaa paperille tekemä uusi teossarja. Hannaleena Heiska Göteborgin taidemuseossa, 23. elokuuta saakka.

heiskan estetiikkaa

Lisätietoja osoitteesta: www.konstmuseum.goteborg.se

Seuraa Ruotsinsuomalaisia uutisia Haluatko saada tämän lehden jatkossa suoraan postilaatikkoosi? Voit täyttää siinä tapauksessa yhteystietosi alla olevaan lipukkeeseen. Leikkaa se irti ja pudota postilaatikkoon. Postimaksu on jo maksettu. Näin helposti saat lehden jatkossa suoraan kotiisi. Voit myös tilata lehden lähettämällä yhteystietosi s-postitse osoittee-

seen suomeksi@stadshuset.goteborg.se. Nimeä aiheeksi ”Lehtitilaus”. Lehti on ilmainen. Kaikki julkaistut numerot ovat luettavissa sähköisessä muodossa osoitteessa: goteborg.se/suomeksi Kerromme lehdessä, kuinka työmme ruot-

sinsuomalaisten oikeuksien toteuttamiseksi Göteborgin kaupungissa edistyy. Voit lukea myös erilaisista kulttuuritoiminnoista ja muista Göteborgin ruotsinsuomalaisia kiinnostavista asioista.

Haluan saada lehden paperimuodossa!

Jag vill ha tidningen i pappersformat!

Tilaa lehtemme saadaksesi ajankohtaista tietoa. Se on ilmainen ja kaksikielinen. Kerromme, miten työ ruotsinsuomalaisten oikeuksien toteuttamiseksi Göteborgin kaupungissa edistyy. Voit lukea myös erilaisista kulttuuritapahtumista ja muista Göteborgin ruotsinsuomalaisia kiinnostavista asioista.

Prenumerera på vår tidning för att få aktuell information. Den kostar ingenting och är tvåspråkig.Vi skriver om hur arbetet för att förverkliga sverigefinnars rättigheter i Göteborgs Stad går framåt. Du kan även läsa om olika kulturevenemang och om annat som är intressant att veta för sverigefinnar i Göteborg.

Nimi

Namn

Osoite

Adress

Postinumero

Postnummer 15

SHUT TERSTOCK

ITA ZBRONIEC-Z AJT

NOTIISEJA

Göteborgin ruotsinsuomalaiset eläkeläiset Axevallaan! Göteborgin ruotsinsuomalaiset eläkeläiset järjestävät elokuussa eläkeläisille kesäleirin Axevallaan. Kesäleiri suuntautuu Länsi-Götanmaan ja Göteborg-Bohus -alueiden eläkeläisille ja se järjestetään 18. –20. elokuuta. Ohjelmaan kuuluu muun muassa teatteria, pelejä ja kiinnostavia luentoja. Leirin lähtöhinta on 300 kr riippuen ruokailusta ja majoituksesta.

ILMOITTAUTUMISET SÄHKÖPOSTITSE: lgpiiri@axevalla.fhsk.se tai puhelimitse: 0511-62488. Lisätietoa Axevallan ruotsinsuomalaisten kesätapahtumista löydät Ruotsinsuomalaisten keskusliiton kotisivulta: www.rskl.se

Bianca Kronlöf ja ”Svensk jävel” saavuttavat menestystä! ”Girlpower med ett eget kraftfält”, ”En strålande debut”.Ylistykset sinkoilevat ruotsinsuomalaisen koomikon ja näyttelijä Bianca Kronlöfin yllä, jolla on pääosa Göteborgin elokuvateatteri SF:ssä parhaillaan meneillään olevassa Ronnie Sandahlin elokuvassa ”Svenskjävel”. Se on rakkaustarina kahdesta eksyneestä sielusta, jotka

löytävät toisensa Norjassa. Bianca esittää Dinoa, joka on töissä lastenhoitajana norjalaisessa keskivertoperheessä ja päätyy muutaman hiostavan kesäpäivän aikana kolmiodraamaan. Svenskjävel on Bianca Kronlöfin näyttelijädebyytti.

Lisätietoja osoitteesta www.sf.se.

Frankeras ej Mottagaren betalar portot

STADSLEDNINGSKONTORET ANTTI YLISELÄ

SVARSPOST Kundnummer: 20380442 404 20 GÖTEBORG

m i n ä o l e n r u o t s i n s u o m a l a i n e n !

n r o 10 , v u o s i 2015