ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 13
⋆⋆MITÄ IHMETTÄ?
Yle Kioski haastaa Nyt-liitteen
SILJA VIITALA
MEDIAPELIÄ
Yle aloitti maanantaina moneen kanavaan sisältöä tuottavan Kioskin, jolla on tarkoitus tavoittaa varsinkin nuoriso. KIOSKI KUVAA olevansa uudenlainen uutisten tuottaja. Etusivu täyttyy väreistä, videoista ja animaatioista sekä linkeistä muille uutissivuille. Some- ja nettiuutisoinnin lisäksi Kioski lähettää arki-iltaisin puolen tunnin suoran televisiolähetyksen. Ohjelmassa pohditaan ajankohtaisia ilmiöitä ja haastatellaan julkisuuden henkilöitä sekä ihan tavallisia ihmisiä.
Helsingin Sanomien Nyt-liitteen esimies Jussi Pullinen julisti maanantaina pelin alkaneeksi.
Sanni Mattila
Mattila.Sanni.K@student.uta.fi
Terrorismi, kirvessurmat, pedofiiliringit ja sodankäynti. Siinä viime viikkojen uutisten keskeiset elementit. Maailma näyttäytyy uutisten kautta läpimätänä paikkana, jossa uutiskynnyksen ylittää vain kielteinen.
Pullinen kommentoi Utaimelle, että Kioskin sisällöt ja somekanavilla uutisointi on samantapaisia kuin Nytin. Kioskilla on nyt myös Whatsapp-palvelu, jollainen Nytillä oli ensimmäisten joukossa maailmassa. Kioskilla ja Nytillä on yksi selvä ero: Nytillä on kaksi vakituista toimittajaa, Kioskilla 13. – Yle voi tehdä tuollaisia investointeja helpommin kuin me. Heillä on nyt isompi jengi tekemässä samantyylistä tuotantoa kuin meillä. Elli Harju
⋆⋆MIKSI NÄIN?
Kuka lukee ja missä muodossa?
Ruoan hinta laskee vihdoin. Kauppaketjujen toiminta ja hintakilpailu herättävät kuluttajissa lähinnä epäluuloa.
Kovakantinen, pokkari, äänikirja, e-kirja ja uusin tulokas eli miki-kirja tarjoavat luettavaa ennenäkemättömän monessa muodossa. Otavan myynti- ja markkinointijohtajan Maija Kuusen mukaan ihmiset lukevat kirjoja silti vähemmän kuin pari vuotta sitten. Miten yleisö ottaa vastaan uudet formaatit? – Miki-kirjoja kokeilleet ovat tykänneet niistä tosi paljon, mutta valtaosa yleisöstä ei vielä tunne mikiä. E-kirjojen myynti on lähtenyt hitaasti käyntiin. Tähän vaikuttaa sekä ekirjakauppojen vähyys että korkeampi hinta. E-kirjojen ja äänikirjojen arvolisävero on 24 prosenttia, painettujen 10 prosenttia. Miksi Suomi tulee jälkijunassa kirjainnovaatioissa? – Suomalaiset ovat tykästyneet fyysisen kirjan käyttöliittymään – se on turvallinen, helppo ja toimiva. Kustantajan tehtävä on tarjota monikanavaisesti sisältöä siinä formaatissa, jossa kirjoja halutaan kuluttaa, oli se sitten miki, pokkari tai äänikirja. E-kirjojen myynti on pientä kaikissa Pohjoismaissa. Yhdysvalloissakin sen kasvu on tasaantunut, ja painetun kirjan myynti on lähtenyt taas nousuun.
Onko eri kirjatyypeillä eri yleisöt? – Kovakantisia kirjoja ostetaan usein lahjoiksi. Pokkareita ja mikejä ostetaan enemmän itselle. Äänikirjat sopivat esimerkiksi autolla matkustaville. Tämän lisäksi yleisöä ovat tietysti iäkkäämmät lukijat ja näkörajoitteiset, joille fyysisen kirjan lukeminen on hankalaa. Yleisesti kirjoja ostavat keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset. Millaiseksi näet lukemisen tulevaisuuden? – Uskon, että äänikirjan ja e-kirjan tulevaisuus on suoratoisto- tai tilauspohjaisissa palveluissa. Ihmisillä ei ole tarvetta omistaa e-kirjaa tai äänikirjaa, vaan kirjaa voisi lukea tai kuunnella kuukausimaksua vastaan. Toiveeni on, että ihmiset lukisivat enemmän. Erkki Mervaala
⋆⋆GRADU PAKETISSA
Hanna Kaisa Hellsten: Mielenterveyspotilaat naistenlehtien henkilökuvissa. Tampereen yliopisto, viestinnän, median ja teatterin yksikkö, 2014.
”Valtio kostaa. Ilo jäänee lyhytaikaiseksi, kun nostavat ruoan arvonlisäveroa. Ostakaa kun kerkeätte. Voi olla että on kilpailuvirastokin kohta S- ja K- ketjun kimpussa, kun ahdistavat liikaa Lidliä. Eihän näin halpaa hintaa voi olla. Kyllä nyt on jotain hämärää taustalla... Suomi. Lottovoitto. Kolme oikein.” THX-1138, iltalehti.fi ”Kohta ruoka on Suomessa niin halpaa, että on varaa syödä kotona. #ruokasota #sokoshommat #hintasota #hansvälimäenvedet” @akiasola, Twitter ”Kotimaisille tuottajille tämä on selkeä signaali: tuottajahintoja ei ole jatkossa varaa nostaa, joten toimintaa pitää tehostaa entisestään. Ruokateollisuudessa on siis luvassa lisää irtisanomisia.” Maisteri Valtsu, hs.fi ”Tervetuloa Lidl! Olette auttaneet tavallista ihmistä enemmän kuin hallitus. Ruoan halpeneminen tulee meille kuin lahja taivaasta! Kiitos!” Vyötä kiristävä, yle.fi Pia-Marie Rauhala
⋆ ⋆LÄMPENEE
Tällä palstalla puristetaan kiinnostava opinnäyte 300 merkkiin.
MILLAISIA TEKIJÄPOSITIOITA naistenlehdet tuottavat mielenterveyspotilaille? Tutkimuksessa eritellään henkilökuvien potilaita erilaisiin tyyppeihin avuttomasta potilaasta sankaripotilaaseen. Tutkimuksen mukaan henkilökuvissa ratkaisut mielenterveysongelmiin löytyvät yksilöstä, eivät yhteiskunnasta. Sanni Mattila
Yhdysvaltalainen televisiokanava: Euroopassa on lukuisia ”totaalisen muslimeja” alueita, jotka ovat vaarallisia ei-muslimeille. MAINEELTAAN RISTIRIITAINEN Fox News on joutunut pyytämään anteeksi kanavan turvallisuusanalysoijan Steven Emersonin kommentteja. Emerson väitti, että muslimit ovat riistäytyneet hallinnasta Euroopassa. Hänen mukaansa Ranskassa ja Englannissa on alueita, joihin ei-muslimeja ei päästetä eikä poliisi mene. Hän mainitsi esimerkkinä Englannin Birminghamin, ”jonne ei-muslimit eivät yksinkertaisesti mene”. Todellisuudessa Birminghamin väestöstä muslimeja on vajaat 22 prosenttia. Suomessa tapaus on herättänyt lähinnä huvittuneisuutta. IsonBritannian pääministeri David Cameron kutsui Emersonia täydeksi idiootiksi. Pariisin pormestari Anne Hidalgo on uhannut Fox Newsia oikeussyytteellä. Erkki Mervaala
TOISINAAN tuntuu, että tiedonvälityksen monipuolisuus toteutuu vain uhkakuvien ja pelonlietsonnan rajaaman aidan sisällä. Uutinen määritellään laajaa yleisöä kiinnostavaksi ja yhteiskunnallisesti merkittäväksi asiaksi. Kuka siis päättää kiinnostavien asioiden olevan pääasiassa huonoja uutisia? Kauhuskenaarioita rakentavat otsikot keräävät toki klikkauksia, mutta ovatko työkseen uutisia etsivät ihmiset kykenemättömiä ujuttamaan hyviäkin asioita ahdistavan uutismassan sekaan? Toimittajat ovat vastuussa lukijoilleen. Agenda setting -teorian mukaan media on portinvartijan roolissa päättämässä siitä, mitä julkiseen keskusteluun nousee. Siten mediatyöläiset ovat vastuussa myös yleisen mielipideilmapiirin ja mielialan luomisesta. EI SIIS ole ihme, että hyvillekin uutisille on tilausta synkän ja pelkoa lietsovan uutisilmaston keskellä. Netissä RAY julkaisee vaihtoehtomediaa Inhimilliset uutiset, ja Guutiset.com kokoaa sivustolle valtakunnallisten uutispalveluiden otsikoita, jotka lukijat saavat rankata hyviksi tai huonoiksi. Good news from Finland puolestaan on uutispalvelu, joka uutisoi myönteisistä ja kansainvälisesti kiinnostavista Suomi-aiheista. Valitettavasti hyvien uutisten sivut jäävät marginaaliin. Valtamediat eivät ilmeisesti uskalla muuttaa perinteistä toimintalogiikkaansa ja revitellä hyvillä uutisilla, koska niiden ei uskota myyvän. Silti valtamedioidenkin etusivuilta olisi joskus hienoa lukea elämyksellisen myönteistä tekstiä. Sellaista, jonka lukemisen aikana ajatus siitä, mikä tätä sairasta maailmaa vaivaa, ei pääsisi valtaan sekunniksikaan. YHTEISKUNTIA hiertävät ja lukijoita kauhistuttavat epäkohdat ansaitsevat tietenkin tulla julki, eikä niiltä saa ummistaa silmiään. Pahat asiat eivät katoa uutisoimatta jättämällä, mutta niiden dominointia yleisessä uutisilmastossa voi murentaa. Uutisvälitys ei saa kutistua kohti dystopiaa, jossa toimittajat portinvartijoina estävät jokaista lällympää, mutta kenties iloa lukijalleen tuottavaa aihetta ylittämästä uutiskynnystä. Ehkä Youtuben kissavideoidenkin suosion selittää se, että yleisö tahtoo täyttää tasalaatuisen masentavien uutisten kairaaman reiän sisimmästään jollakin pehmeällä ja pörröisellä. Hömpän kuluttamisesta on rakentunut mediankäyttäjälle osa itsesuojeluvaistoa ja mielenterveyden vaalimista.