ajassa kartalla luotain näkymä media ideat elämykset huvit 3
Journalistiliitto: Aviisin palkkakiistasta tulee viestintäalan ennakkotapaus
Otto Ponto
Tampereen ylioppilaskunnan ja Aviisin
entisen toimittajan palkkakiista on laajentunut Journalistiliiton ja Viestinnän keskusliiton kädenväännöksi. Journalistiliiton mukaan Tamyn ja toimittajan kiista on ennakkotapaus, joka tulee vaikuttamaan alan palkkaukseen. Liiton työehtoasiamies Tytti Oras oli toimittajan todistajana Tampereen käräjäoikeuden tiistaisessa oikeudenkäynnissä. – Päätös tulee määrittelemään sitä, keitä kaikkia työehtosopimuksen yleissitovuus koskee, Oras sanoo. Palkkakiistassa on kyse siitä, että Tamy ei ole maksanut Aviisi-lehtensä entiselle toimittajalle viestintäliiton työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa. Toimittajan mukaan Tamy on velvollinen korvaamaan hänelle lähes 20 000 euron verran palkkasaatavia. Oraan mukaan viestintäalan työehtosopimus on yleissitova. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen ammattitoimittajan tulisi saada sopimuksessa määriteltyä vähimmäispalkkaa. Tamyn puolesta käräjäoikeudessa todisti Viestinnän keskusliiton työmarkkina-asioiden johtaja Elina Nissi. Nissi kieltää väitteen siitä, että keskusliitto haluaisi kiistasta ennakkotapauksen. – Hupunpuppua. Meillä ei ole minkäänlaisia intressejä tämän asian suhteen. Hän kuitenkin myönsi, että Tamyn tapauksessa keskusliitto on työnantajan puolella. Nissin mukaan Tampereen ylioppilas-
Aino Salonen
aino.salonen@uta.fi
Luova työ on tärkeää eikä sitä synny ilman toimeentuloa.
Aviisin nykyinen päätoimittaja Seppo Honkanen odottaa oikeuden päätöstä.
kunnan työntekijät eivät kuulu viestintäalan työehtosopimuksen alaisuuteen. Tytti Oras sanoo, että Journalistiliitolla ja Viestinnän keskusliitolla ei ole aiemmin ollut erimielisyyksiä palkka-asioissa. Hän ei osaa sanoa, miksi keskusliitto on asettunut käräjäoikeudessa Tamyn puolelle. – Pidän todella yllättävänä sitä, että tässä tapauksessa on edetty näinkin pitkälle. Mielestäni asia on täysin selvä. Aviisin nykyiselle päätoimittajalle Seppo
Honkaselle ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Honkanen ymmärtää entisen toimittajan vaatimukset ja pitää tulevaa päätöstä merkittävänä. – Toimittajan voitto olisi minulle henkilökohtainen voitto. Käräjäoikeus antaa päätöksen asiasta joulukuun toisella viikolla. Malla Murtomäki ja Teemu Muhonen
Haavisto lanseerasi Pekkaravintolan Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto on lanseerannut Ravintolapäivän kunniaksi Pekkaravintola-konseptin. Haaviston Twitter-viestissä ja verkkosivuilla kehotetaan ihmisiä osallistumaan vaalikampanjaan perustamalla Pekkaravintola. Launtaina järjestettävävänä Ravintolapäivänä tavalliset ihmiset perustavat ravintoloita valitsemaansa paikkaan. Kampanjan verkkosivuilla annetuissa oh-
Avaus
jeissa kehotetaan esimerkiksi kutsumaan ravintolaan tuttu toimittaja ja raportoimaan ravintolasta verkossa. Sivuilta voi tulostaa myös ruokalistapohjan ja Pekkaravintolaopastekyltin. Haaviston kampanjapäällikkö Riikka Kämpin mielestä Pekkaravintolassa ei ole kyse Ravintolapäivän suosiolla ratsastamisesta. Kämpin mukaan idea oli Haaviston kannattajien. Pekkaravintolalta haetaan tuoton sijaan
näkyvyyttä. – Meillä on ehkä yksi kymmenesosa Niinistön budjetista. Näin ollen koko kampanjassamme on paljon niin sanottua sissimarkkinointia, sanoo Kämppi. Aino Salonen
Lue lisää Pekkaravintolasta Utaimen verkkolehdessä utain. uta.fi.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki muistutti keskiviikkona, että tekijänoikeudet ovat luomisen edellytys. Ministeri sanoi Tekijänoikeusfoorumin avauspuheessaan, että haluaa olla pienen ihmisen puolella suuria korporaatioita vastaan. Esimerkiksi Arhinmäki mainitsi isojen mediatalojen tekijänoikeussopimukset. Kritisoiduissa sopimuksissa yrityksille luovutetaan entistä mittavammat oikeudet sisältöön. Tekijä ei kuitenkaan saa työstään suurempaa korvausta. Koska toimittaja tai taiteilija omistaa työnsä, on hänellä oikeus myös hyötyä sen tuomista tuloista. Muuttuvien jakelukanavien maailmassa näiden oikeuksien toteutumista on kuitenkin entistä vaikeampi valvoa. Tekijänoikeudet ovat korvaamaton tulonlähde monelle luovan työn tekijälle. Taiteen, kulttuurin ja median sisältöjä ei synny ilman rahaa. Omaisuuksia tekijänoikeuksilla ei tienata. Esimerkiksi kulttuurityöllä rikastuminen on äärimmäisen harvinaista – Sofi Oksasen kaltaisia menestystarinoita Suomen kokoiseen maahan ei mahdu montaa. Tekijänoikeuksilla ja muilla rahoituskeinoilla saavutettavan toimeentulon on oltava kohtuullinen. Niin taiteen kuin mediankin tärkeä tehtävä on tarttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja herättää keskustelua. Siksi tekijänoikeuksien säilyttämisestä ja oikeudenmukaisuudesta huolehtiminen on myös yhteiskunnan etu.
⋆⋆NÄIN lehti TEHTIIN
Nuoret ovat iäkkäitä valmiimpia maksamaan ekosähköstä
Lakimiehet riitelivät sanamuodoista
Nuoret ovat muita valmiimpia mak-
Pidin ennen itseäni pahana pilkun-
samaan ympäristömerkitystä sähköstä. TNS Gallupin tutkimuksen mukaan sähkön ympäristöystävällisyys on sitä tärkeämpää, mitä nuoremmasta ihmisestä on kyse. Alle 25-vuotiaista 79 prosenttia on valmis maksamaan ekosähköstä. Yli 65-vuotiaista 42 prosenttia ei halua sijoittaa ympäristöystävällisyyteen lainkaan. Suomen luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava Riku Eskelinen vahvistaa, että ympäristömerkityllä sähköllä on paljon nuoria asiakkaita. – Nuorempia kuluttajia on enemmän kuin vanhempia. Ero ei kuitenkaan ole niin dramaattinen kuin voisi kuvitella. Erityisen paljon on perheellisiä, joilla on nuoria lapsia, Eskelinen sanoo. Tulotaso ei juuri vaikuta siihen, kuinka paljon enemmän ympäristömerkitystä sähköstä ollaan valmiita maksamaan. Kyse on enemmän viitseliäisyydestä ja siitä, tullaan-
ko ostopäätöstä tehneeksi. Eskelisestä ekosähkön kalleus on lähinnä mielikuva. – Hintaero on pienempi kuin ajatellaan. Merkittävää on, että huomattavasti suurempi osa ihmisistä sanoo olevansa valmis maksamaan ekoenergiasta kuin oikeasti tekee ostopäätöksen. Ekosähkön suosioon vaikuttaa myös se, ettei tuoreita markkinoita ole opittu vielä kilpailuttamaan. Sähkön ostamisesta päätetään harvoin, ja se on pakollista vain muutettaessa. – Tämä uusi, nuori sukupolvi on tottunut kilpailuttamaan jo ensimmäisen sähkösopimuksensa, Eskelinen kertoo. – Nuorista selkeästi yli puolet on vaihtanut joskus sähkösopimusta, yli 60-vuotiaista huomattavasti harvempi.
viilaajana. Sitten istuin seitsemän tuntia pienessä oikeussalissa seuraamassa Aviisin entisen toimittajan ja Tampereen ylioppilaskunnan välistä oikeudenkäyntiä. Lakimiehet ja todistajat riitelivät tuntikaupalla yhden sanan merkityksestä, ja heidän asiakkaansa istuivat hiljaa pöydän vastakkaisilla puolilla. Katseita ei juurikaan vaihdettu, ja Tamyn edustajan olemus oli paljonpuhuva: naisparka puri takahampaitaan yhteen niin lujaa, että hänen poskensa tärisivät. Ulkona oli kylmä marraskuinen päivä, mutta tunnelma huoneessa oli vielä paljon jäätävämpi. Rupeaman päätyttyä olin väsynyt, mutta onneton. En edelleenkään tiennyt, mitä yleissitovuus tarkoittaa. Eikä muuten tiennyt kukaan muukaan.
Emmi Laukkanen
Teemu Muhonen
Tampereen yliopiston toimittajakoulutuksen viikkolehti http://utain.uta.fi ISSN 1459-6741 (painettu) ISSN 1459-675X (verkkolehti) Ilmestyy kerran viikossa torstaisin. Toimitus: Utain, 33014 Tampereen yliopisto Puhelin (03) 3551 7349 Sähköposti: utain@uta.fi Julkaisija: Viestinnän, teatterin ja median yksikkö, Tampereen yliopisto Painopaikka: Tampereen yliopisto, harjoitustoimitus Päätoimittaja (vs.): Jaana Hujanen Ohjaavat opettajat: Maarit Jaakkola (1. toimituspäällikkö) Paula Sallinen (2. toimituspäällikkö) Sakari Viista (kuvatoimituksen vastaava) Teemu Helenius (taittovastaava)
Katso kaikki tekijät verkosta: http://utain.uta.fi/toimitus