Uljas 10/2015 by Uljas

2015

Itä-Suomen ylioppilaslehti

Toivo elää

Etäiset opettajat, yksin pakertaminen ja kavereiden puute vievät opiskelumotivaatiota >>6-7 Kirjahyllyt väistyivät Snellmanialla uuden digitalisoidun oppimisympäristön tieltä >>8-9

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta!

Itä-Suomen ylioppilaslehti Uljas kiittää lukijoita, yhteistyökumppaneita ja avustajia kuluneesta vuodesta.

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Alku

Hyvää joulunaikaa!

”Kiusatuksi tulemisen kokemuksista voi kertoa. Et ole ansainnut sellaista kohtelua.” s. 12 Pääkirjoitus | Uljas linja

Sisällys | Tiedon valoa talven pimeyteen

11-12 14-15 16-17 K 18-19 10-11

Huomenta SYL

Pitkän uran syvällä opiskelijavaikuttamisen juoksuhaudoissa tehnyt Jussi Sallinen siirtyy Keskustanuorten johdosta hallinnoimaan Nurmeksen taloutta.

Ari Paanalan mukaan suurin este

pyöräilylle lienee päänsisäinen, mutta niitä rakenteellisia ongelmiakin riittää.

Suomalaisella sensuurilla on pitkä

historia, mutta yhtä pitkä on sensuurin vastaisen kamppailun historia.

Kuopiolaiset Heikki ja Heidi Niskanen olivat rakentamassa uutta Kon-Tikia balsapuusta perulaisessa laivastosatamassa.

Jouluihmisemme vinkeillä selviät joulusta ilman stressiä,

tuskaa ja syyllisyyttä, eikä rahaakaan pala paljoa.

26-27 Koivaara kertoo, kuinka USA:n perustuslain arkkitehdin James Madisonin määritelmä tyranniasta vastaa huolestuttavan hyvin EU:n hallintorakenteita.

Humoro nigra | 90 prosenttia Uljaan toimituksesta kannattaa asioita. Sori siitä. Hyvää joulua ja täsmällistä uutta vuotta. Itä-Suomen ylioppilaslehti Päätoimittaja

Jarkko Kumpulainen 044 576 8420 paatoimittaja@uljas.net Toimittaja

Pasi Huttunen 044 576 8427 pasi.huttunen@uljas.net Taitto

Jarkko Kumpulainen Kustantaja

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta Painopaikka

Botnia Print Ilmoitusmyynti

Valto Merta 044 988 0408 valto.merta@uef.fi Kansikuva

Pasi Huttunen Kuvassa Kerttu Matinpuro

un otetaan huomioon velallisen varallisuus, tässä tapauksessa eläkesäästöt, niin Suomi on IMF:n tilastoihin kirjatuista valtioista maailman seitsemänneksi rikkain, laskeskelee Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo. Toisen, kurjuutta korostavan näkökulman varassa maan hallitus jatkaa aikeitaan leikata tuottavimmasta osastaan eli koulutuksesta tällä vaalikaudella 800 miljoonaa euroa. Leikkauksista 300 miljoonaa euroa kohdistuu korkeakoulutukseen. Vaikka yliopistot ovat parhaillaan uuden identiteetin määrittelyn ja uudenlaisen arvomaailman istuttamisen kohteena, ei soraääniä juuri kuulu. Opintotukeen ollaan tekemässä 520 euron vuosittaista lovea. Täysi hiljaisuus ei maassa silti aiheen ympärillä vallitse. 1. joulukuuta Koulutuslakko-verkosto osoitti mieltään useassa yliopistokaupungissa leikkauksia vastaan. Koulutusleikkauksia vastustavia marsseja järjestettiin ilman SYL:n siunausta ainakin Joensuussa, Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Helsingissä mielenosoittajia oli noin 300. Joensuussa noin 70. SYL ja ylioppilaskunnat eivät olleet mainittavasti osallisena mielenilmauksessa. Onko kyseessä hallituksen leikkausten hiljainen hyväksyntä vai orientaatio-vaikeudet epämääräisessä ilmapiirissä? Koulutuslakko-verkosto kurottaa nyt ylioppilaskunnilta tukea toiminnalleen. Verkosto lähetti 3. joulukuuta ylioppilaskunnille julkilausuman, jossa pyydettiin tukea leikkausten vastustamiseen. Tavoite on puolustaa paitsi mielekästä opiskelua myös opiskelijan asemaa yliopistoyhteisössä ja yhteiskunnassa. Ylioppilaskuntien reaktioita odotellaan mielenkiinnolla. Voittaako konsensushakuisuus vai löytyykö yliopisto-opiskelijoiden ensisijaisilta ja lakisääteisiltä edustajilta joukkovoimaa suomalaisen koulutuksen ja yliopistojärjestelmän puolustamiseen? Jos SYL tai yksittäiset ylioppilaskunnat eivät nyt ota vastatoimia asiakseen, voi jokainen silti halutessaan allekirjoittaa vetoomuksen osoitteessa yliopistoopiskelijoidenjulkilausuma.blogspot.fi. Edunvalvonta opiskelijaliikkeessä on aina suhteessa tulevaan ja menneeseen. Se mitä teemme nyt suomalaisen koulutuksen eteen on linjanvetoa siitä mitä arvostamme. Onko koulutuksella yksilön pyrkimyksiä laajempia merkityksiä, laajempia kuin vain välitön taloudellinen hyöty? Riittääkö lääkärille hyvä liksa vai onko tavoitteena terveempi ihmiskunta? Koulutuskaan ei ole koskaan joko tai. Innovaatiot kannattaa tunkea sekä hanuriin että markkinoille, mutta nyt niitä ollaan tunkemassa ainoastaan jälkimmäiseen. Jarkko Kumpulainen

”Koulutuskaan ei ole koskaan joko tai. Uljas 10 | 4. 12. 2015

Gallup

Itsenäisyys

Mitä itsenäisyys merkitsee sinulle?

”Koulutus on avain pakolaisten integroitumiseen.

Nyt | Koulutus kurimuksessa

Mira Asikainen, Janina Joutsen, Samuli Kuittinen & Heidi Hänninen

Kuopio

Linnea Raimas

Farmasia, 4. vsk. - Itsenäisyys merkitsee minulle Suomen itsenäisyyttä ja sitä, että saan vaikuttaa omiin asioihini.

Joonatan Borchers Lääketiede, 5. vsk.

- Olen pitänyt itsenäisyyttä melko itsestään selvänä, enkä ole sen kummemmin pohtinut asiaa.

SYL:n uusi puheenjohtaja aloitti kritisoimalla leikkauksia Tekniikan kandidaatti Heikki Koponen, 24, Aaltoyliopiston ylioppilaskunnasta luotsaa Suomen ylioppilaskuntien liittoa vuoden 2016. Koponen aloitti sarkansa kritisoimalla koulutukseen suunniteltuja leikkauksia. Hänen mukaansa ne heikentävät Suomen kykyä uusiutua. ”Suomi pärjää tulevaisuudessakin ainoastaan osaamiseen sijoittamalla. Opiskelijoiden on oltava koulutuksen uudistamisen eturivissä ja voitava vaikuttaa siihen, että suomalainen korkeakoulujärjestelmä toimii tulevaisuudessa parhaalla mahdollisella tavalla”, tuore puheenjohtaja linjaa. Puheenjohtajan lisäksi SYL:n liittokokous va-

litsi liiton hallitukseen Alviina Alametsän ja Ella Keski-Panulan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta, Annu Komulaisen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnasta, Tuomas Kuoppalan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta, Siiri Nousiaisen Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta sekä Mia Lehdon Keskustan opiskelijaliitosta. Lehdon ylioppilaskunta on Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta. Suomen ylioppilaskuntien liiton liittokokous järjestettiin Espoon Korpilammella 20.–21. marraskuuta. Pasi Huttunen

SOOL: Savonlinnan kampus säilytettävä Joensuu Anniina Karjula

erityispedagogiikka, 3. vsk. - Itsenäisyys merkitsee vapautta ja kunnioitusta heitä kohtaan, jotka ovat sen meille mahdollistaneet. Nyt myös vähän pelottaa, koska maailmalla on niin paljon kaikkea mikä horjuttaa maiden itsenäisyyttä. Mutta itsenäisyydestä on ylpeyttä ja toivoa sen säilymisestä.

Viivi Kolehmainen

erityispedagogiikka, 3. vsk. - Vaikka itsenäisyyspäivä on tulossa, aloin lähestyä itsenäisyyttä sen kannalta, että mitä se omassa elämässäni merkitsee eli vapautta ja vastuuta.

Savonlinna Lauri Tervonen Luokanopettaja, 1. vsk. - Itsenäisyys on tärkeä asia, ilman sitä olisivat asiat Suomessa ihan erilailla. Arvostan itsenäisyyttä puolustaneita.

Laura Torvinen

Luokanopettaja, 3. vsk. - Itsenäisyys merkitsee minulle kiitollisuutta, turvallisuutta ja vapautta. Sanan ja ajattelun vapautta sekä vapautta opiskella mitä haluaa.

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Savonlinnan kampus on säilytettävä, vaatii Suomen opettajaksi opiskelevien liitto SOOL. Savonlinnan kampuksen tulevaisuus on jälleen vaakalaudalla kun yliopisto ryhtyy käymään tulosneuvotteluja Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Päätöksiä asian suhteen on odotettavissa toukokuussa 2016. Suomen yliopistot UNIFI ry:n raportti viime vuodelta ehdottaa, että ”Itä‐Suomen yliopistossa voitaisiin miettiä, miten tehokasta ja tuloksellista käsityön ja kotitalouden aineenopettajien kouluttaminen on Savonlinnassa vai olisiko parempi vaihtoehto siirtää ko. koulutukset Joensuun kampukselle”. SOOL tyrmää ehdotuksen ja kritisoi raporttia epäluotettavaksi ja epätäsmälliseksi. ”Siirto muualle tarkoittaisi myös opiskelu- ja erikoistilojen uudelleenrakentamista ja opiskelijaasuntojen tilanteen tarkkaa selvittämistä”, liiton kannanotossa todetaan ja huomautetaan, että

Joensuun tai Kuopion nykyresursseilla siirtoa ei ole mahdollista toteuttaa. ”Savonlinnassa on tehty onnistuneesti opetusja kulttuuriministeriön vaatimaa profiloitumista taito- ja taideaineiden kampukseksi. Nykyisin kaikki luokanopettajaopiskelijat aloittavat OpeArt-painotuksella. Savonlinnan normaalikoulu on erikoistunut tietoja viestintäteknologian käyttöön opetuksessa ja tarjoaa opettajaksi opiskeleville erinomaiset valmiudet digiloikkaan”, kannanotossa sanotaan. Liitto kehottaa Itä-Suomen yliopistoa ottamaan mallia Turun yliopistosta, joka on turvannut Rauman opettajankoulutusyksikön rahoituksen. Savonlinnan kampus on ollut kerta toisensa jälkeen lakkautushuhujen kohteena. Pasi Huttunen

Maahanmuuttajat halutaan kiinni korkeakoulutukseen Maahanmuuttajien on päästävä kiinni koulutukseen, korostaa Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL liittokokouskannanotossaan. Esimerkiksi Syyriassa kymmenet tuhannet ovat joutuneet jättämään opintonsa kesken sisällissodan vuoksi. ”SYL on huolestunut siitä, ettei maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten suomalaisten koulutustason kasvattamiseksi ole tehty riittävästi toimenpiteitä. Yhteiskunnallisen keskustelun maahanmuuttajien korkeakoulutukseen pääsystä pitäisi olla laajaa, sillä maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat aliedustettuina jo toisen asteen koulutuksessa”; liittokokouskannanotossa todetaan. SYL muistuttaa, että Suomi on Eurostudenttutkimuksen mukaan samalla tasolla esimerkiksi

Unkarin ja Romanian kanssa maahamuuttajataustaisten nuorten pääsyssä korkeakoulutukseen. ”Tämä on huolestuttavaa, sillä tasa-arvoinen ja saavutettava koulutus on suomalaisen yhteiskunnan kulmakivi. Opiskelijoiden tulisi heijastaa paremmin maamme väestörakennetta.” Esimerkiksi Saksassa suunnitellaan lisätukea opiskelemaan pyrkiville pakolaisille. Tavoitteena on entistä paremmin tunnistaa maahantulijoiden taidot ja potentiaalit. ”Koulutus on avain pakolaisten integroitumiseen, etenkin niiden, jotka haluavat jäädä Saksaan. Yliopistoilla on tässä iso rooli näyteltävänä”, opetusministeri Johanna Wanka toteaa. Pasi Huttunen

”Vaadimme, että ylioppilaskuntamme ryhtyvät suunnittelemaan poliittista lakkoa yliopiston työntekijäliittojen kanssa.

Noin 70 yliopistolaista marssi kampukselta Joensuun keskustaan iskulauseita huudellen. Torilla mielenilmauspuheita pysähtyi kuuntelemaan lisää väkeä. Mielenilmaus sujui rauhallisesti.

Yliopistolaiset liikkeellä leikkuria vastaan

-Ylioppilaskuntia vaaditaan mukaan ”Stubb, Soini, Sipilä. Emme alistu ikinä!” kaikui pitkin Joensuun keskustaa kun koulutusleikkauksia vastustavat yliopistolaiset marssivat kampukselta torille mielenilmauksessa 1. joulukuuta. Mielenilmaukseen osallistui noin 70 ja sitä edeltäneeseen keskustelutilaisuuteen Agoralta vallatussa auditoriossa viitisenkymmentä ihmistä. Helsingissä Senaatintorilla mieltään osoitti iltapäivällä noin 300 yliopistolaista. Samaan aikaan mieltä osoitettiin myös Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Helsingissä mielenilmaus huipentui yliopiston päärakennuksen valtaamiseen. Myös Yliopisto-opiskelijoiden julkilausuma koulutusleikkauksia vastaan julkistettiin 1. joulukuuta. 2. joulukuuta

klo 9 mennessä sen oli allekirjoittanut 430 ihmistä. Julkilausuma luovutettiin ylioppilaskunnille 3. joulukuuta. ”Vaadimme, että ylioppilaskuntamme ryhtyvät suunnittelemaan poliittista lakkoa yliopiston työntekijäliittojen kanssa. Vaadimme myös, että ylioppilaskuntamme tiedottavat jäsenistölleen tulossa olevista mielenilmauksista ja osallistuvat niiden järjestelyyn”, julkilausumassa vaaditaan. ISYY:n hallituksen varapuheenjohtaja Tuomas Hiltunen osallistui alustajana Agoralla järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. Edellisen kerran yliopistolaiset ovat liikehtineet yhtä laajasti ja aggressiivisesti vuonna 2009 kun uuden yliopistolain

ympärillä käytävä kamppailu oli kuumimmillaan. Tampereella nähtiin spontaani mielenilmaus jo 30. toukokuuta kun opiskelija keskeytti valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) puheen. Siviilipukuinen poliisi ja turvamies poistivat opiskelijan salista. Lisäksi Stubb sai naamalleen lasillisen virvoitusjuomaa tamperelaisessa ostoskeskuksessa. Juha Sipilän hallitus suunnittelee 800 miljoonan euron leikkauksia koulutukseen ja esimerkiksi opintotuesta hallitus haluaa leikata 90 miljoonaa. Korkeakoulujen osuus koulutusleikkauksista on 300 miljoonaa. Samaan aikaan yliopistojen tulisi parantaa tuottavuutta ja tieteen laatua maailman huippujen tasolle. ”Netissä liikkuvan tiedon mukaan yliopistoihin laitettu euro tuottaa neljä ja puoli euroa yhteiskunnalle. Jos se tuottaisi edes kaksi euroa, niin voidaan puhua huikeasta tuottavuudesta, johon kyetään harvalla alalla. Ja nyt tästä leikataan! Se on huonoa bisnestä ja iso moka siinä pelissä, mitä hallitus yrittää pelata”, kiteytti opiskelija Ari Tervashonka keskusteluti-

laisuudessa. Hallituspuolueista Perussuomalaiset ovat olleet suhteellisen linjaton puolue koulutuspoliittisesti ja erityisesti korkeakoulupoliittisesti, mutta sivistys- ja koulutuspuolueina vahvasti profiloituneiden Keskustan ja Kokoomuksen jyrkkä leikkauslinja on yllättänyt monet ikävästi. ”Häpeän syvästi Keskusta-puoluetta!” kajautti keskustelutilaisuudessa erikoistutkija Ismo Björn Karjalan tutkimuslaitokselta pohjustettuaan ensin, että on kasvanut ”äärikeskustalaisessa” kodissa.

Uutinen #

Yliopistolaiset kritisoivat kovin sanoin hallituksen leikkaussuunnitelmia. Mieltä osoitettiin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Joensuussa. Ylioppilaskuntia vaaditaan mukaan lakon valmisteluun. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Kampus

”Opiskelijat tartuttavat toisiinsa intoa eri tieteen piireihin sekä yleisesti kaikkeen yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle hyödylliseen.

Opiskelijoiden motivaatiosta tarvitaan enemmän tietoa Jos opiskelijan opiskelumotivaatio on hukassa, on se koko yliopiston ongelma. Tuore gradu osoittaa, että asiaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota – Pasi Huttunen, teksti & kuva toteaa, ja arvioi, että opiskelijoille tulisi pyrkiä synnyttämään identiteettiä oman alansa asiantuntijana. Opiskelijalla itsellään on vastuu opiskelumotivaation löytämisessä, mutta yliopistoissakin voidaan tehdä paljon, jos motivaatioongelmista kärsivät löydetään. Vuorela muistuttaa, että opiskelijoiden vaikutus toisiinsa on merkittävä tekijä motivaation kannalta. Opiskelijoiden kilpailuttaminen saattaa heikentää joidenkin opiskelumotivaatiota. ”Opiskelijat tartuttavat toisiinsa intoa eri tieteen piireihin sekä yleisesti kaikkeen yhteiskunnalle ja ihmiskunnalle hyödylliseen”, hän siteeraa J.V. Snellmannia ja jatkaa: ”Tutkielmassani muun muassa ilmeni, että yli puolet naisista koki toisten opiskelijoiden onnistumisten heikentävän heidän omaa motivaatiotaan. Tästä voi päätellä, että kilpailutilanne ei ole etenkään naisopiskelijoille yliopistossa erityisen motivoivaa.” Vuorela muistuttaa, että koko yliopiston toiminta kumpuaa motivaatiosta. ”Snellman muotoili asian siten, että opiskelijoiden tulee tavoittaa tiedonrakkaus ja heidän tulee opiskella vakavasti ja itsenäisesti. Vain tällöin yliopiston tehtävä voi toteutua.” Vuorela on perustanut opiskelijoille Opiskelumotivaatio –nimisen vertaistukiryhmän Facebookiin. Se löytyy hakusanalla ”opiskelumotivaatio”.

Uutinen #

Tenttikirjojen loputon pänttääminen yksin syö monilla opiskelumotivaatiota. Toisaalta joku ahdistuu joutuessaan tekemään ryhmätöitä vasten tahtoaan. Opetuksen on oltava joustavaa.

Yliopisto-opiskelijoista joka viidennellä on vakavia ongelmia opiskelumotivaationsa kanssa, mutta tarkempaa tietoa on liian vähän. Opetuksen heikko taso, etäinen ja epäkannustava opetushenkilökunta sekä muualta kuin omasta opiskeluyhteisöstä löytyvä tai kokonaan puuttuva kannustava kaveriporukka voivat johtaa siihen, että opiskelumotivaatio hukkuu. Tämä voi hidastaa tai jopa täysin pysäyttää opintojen etenemisen. Asia selviää Anna-Maija Vuorelan pro gradu –tutkielmasta Yliopisto-opiskelijoiden opiskelumotivaation heikentyminen. ”Voisiko opiskelijoille esimerkiksi toteuttaa ajoittain lyhyitä, vapaaehtoisia kyselyitä, joissa kartoitettaisiin motivaatioon liittyviä asioita”, Vuorela ehdottaa. Opiskelumotivaatiota heikentävät etenkin opiskelustressi ja uskonpuute omiin kykyihin. Vuorelan tekemään kyselyyn vastanneiden Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden vastauksissa motivaationpuutteen syiksi nostetaan esimerkiksi tutkinnon aikana moneen kertaan muuttuneet tutkintorakenteet, tunne siitä, että yliopistoa kiinnostaa vain saada rahat valmistuneesta sekä opetuksen heikko taso. ”Vaihdoin toisesta yliopistosta ItäSuomen yliopistoon maisterivaiheeseen. UEF:ssa opetuksen taso oli huomattavasti huonompi ja opiskelijoilta ei vaadita juuri mitään, vaan kurssit läpäisee istumalla luennolla ja hieman lueskelemalla ennen tenttiä”, kuvailee eräs Vuorelan motivaatioongelmista kärsiville Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille suunnattuun kyselyyn vastanneista. Yksi motivaation löytämistä vaikeuttava seikka on se, että harvalla yliopisto-opiskelijalla on selkeä käsitys siitä, mitä valmistumisen jälkeen tapahtuu. ”Tämä tuottaa opiskeluun paljon suoriutumistavoitteita omien henkilökohtaisten kehittymistavoitteiden sijasta”, Vuorela

UEF etsii vapaaehtoisia turvapaikanhakijoita auttamaan Itä-Suomen yliopisto etsii vapaaehtoistyöntekijöitä saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamistyöhön sekä opiskelijoiden että työntekijöiden keskuudesta

Uljas 10 | 4. 12. 2015

kaikilla kolmella kampuksella. Tehtäviä ovat muun muassa ystävä- ja harrastetoiminta, suomenkielen opetus ja monet käytännön tehtävät. Kiinnostuksensa voi

ilmaista täyttämällä E-lomakkeen UEF:n sivuilla. Kuopiossa Leväsen hätämajoituksen asukkaille kerätään yliopistolla pesupal-

loja, toimivia kuulakärkikyniä, miesten hyväkuntoisia talvijalkineita ja polkupyöriä. Tavaroiden keräyspiste on ylioppilaskunnassa Lukemalla.

Etsin

Päivystävä sosiologi

Kuvaraportteja turuilta pikkunälkään

Turkka Tuovinen, teksti & kuva

Ektoplasmaa Savilahdessa?

T.H. Korstén vs. muu maailma Mitä olet aina halunnut tietää, mutta et ole osannut kysyä? Päivystävä sosiologi T.H. Korstén taistelee tällä palstalla typeryyttä vastaan, ja lukijoiden olemassaoloa askarruttavien kysymyksien puolesta. Älä tyydy googlaamaan, vaan lähetä kysymyksesi osoitteeseen toimitus@uljas.net tai postikortilla osoitteeseen Uljaan toimitukseen. Mikä on myksödeema? – VilleGalenos

Myksödeema eli limapöhötauti on kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvä turvotus, joka johtuu liman ja nesteen kertymisestä kudoksiin. Pitäisikö Uljaan paperiversio lakkauttaa?. – Von Mises

Ei pitäisi. Uljas on tärkeimpiä yhteenkuuluvuutta luovia toimijoita kolmen kampuksen ylioppilaskunnassamme. Se on jotain konkreettista, pysyvää, omaa ja yhteistä. Lisäksi sanomalehti on vähän niin kuin tissit. Näyttää ihan kivalta ruudulla, mutta kyllä se on parhaimmillaan jos sen saa oikeasti käsiinsä hypisteltäväksi luvan kanssa.

– Ei nimimerkkiä

Kyllä nämä ovat kaikki oikeita kysymyksiä ja oikeita vastauksia. Puhelinmyyjät soittelevat minulle tyyliin joka päivä, ja se on todella ärsyttävää kun en todellakaan ole ostamassa mitään. Voiko niitä jotenkin estää? – Ei kiinnosta Arvoisa nimimerkki Ei kiinnosta, voit rajoittaa puhelinmyyntiä rekisteröimällä puhelinnume-

Luuletko olevasi jonkinlainen intellektuelli?– FM Eihän se ole olennaista. Olennaista on se, että muut luulevat minun olevan jonkinlainen intellektuelli. Perhana sentään, ainakin toivon heidän luulevan.

– Lasarus

Arvoisa Lasarus, itse suosittelen lämpimästi seuraavia: Ford Sierra, Toyota Hilux, Aston Martin DB5, Saab 900. Kuka on sanoittanut Savolaisen laulun? – Savon neito

August ”Aleksis Kivi on luuseri ja lahjaton näpertelijä joka ei osaa mitään” Ahlqvist.

Älä anna tunteen jäähtyä. Tekstaa numeroon 044 576 84 09

AIRON MEIREENIN parhaat biisit on nää= - ruupperi - rouleri - inva Derssi

Kohtuus vaarassa? Jyrkkä ei kuopiolaisille parkkipaikkavaatimuksille ja jyrkempi ei dollytiistaille. Syökää vihanneksia ja pyöräilkää!

MIKÄ IHME KEHITYS MAA TÄMÄ ITÄ SUOMEN YLIOPISTO ON?!1 EDES KULTAINEN AMERIKAN EXKSPRES EI TOIMI AMICAN RUOKALASA,,,

Eikö isyyn rahoja voisi suoraan siirtää sopivassa suhteessa YTHSlle ja ainejärjestöille. Joensuu saisi ansaitsemasa osan eikä tekohengittäsi muita.

vittu Miksi Doly-adresiin tuli vain yksi alekirjotus Uljaksen julkaisun jälkeen? Turhaanko pelastin paperi lehden !!!,?

miksi jäsen maksu rahani menevät tyhjän päiväiseen puuhasteluun.eikä esim,sota veteraaneille........ ??? haluan myös tauski keikalle lukemalle.

JOENSUU Joensuun kaupunginteatterin Metsäjätti-näytelmän ensi-iltaa edeltäneessä keskustelutilaisuudessa kirjailija ohjaaja Aleksis Meaney (vas.) ja kirjailija Miika Nousiainen (keskellä) puhuivat omasta suhteestaan Metsäjättiin tarinana ja esityksenä. Meaney kertoi Metsäjätin tien romaanista Kansallisteatterin kautta Joensuun kaupunginteatterin suurelle näyttämölle olleen hassujen sattumusten sarja, joka toi ohjaajalle mahdollisuuden tuoda esitys entiseen kotikaupunkiinsa. Nousiainen korosti tekstin syntyneen omasta taustastaan pienen teollisuuskaupungin poikana. Tilaisuuden juonsi kaupunginteatterin näyttelijä Petteri Rantatalo (oikealla).

Jäinen helvetti aukesi Pasi Huttunen teksti & kuva

Ai mikä Joensuu-keskeisyys? Jos joensuulaiselta kysyy, niin Uljas on täynnä Savilahtea ja parkkiongelmaa.

Kuusi sivua viime Uljaasta kokonaan kuopiota. Ja Savonlinnasta paljon. Eikö Joensuussa tapahdu mittään?

Tuutorointisihteeri Pitko voisi jo lopettaa Uljaan tekstaripalstan spämmäämisen Dollyn buffetia koskien.

Sattumusten sarja näyttämölle

Millainen auto on hyvä opiskelijalle? Mielellään haussa siis edullinen ja luotettava.

Tekstaripalsta Istujat ulos ja työpisteet seisomapaikoiksi Kuopion kampuksen kirjastossa. Virkeyttä kansaan ja helpotusta ruuhkaan. –YlempiParempi

KUOPIO Savilahdessa herätti joulukuun ensimmäisenä päivänä kummastusta poistoputkista valunut vihreä neste. Mediteknian takana sijaitsevista putkista epäiltiin jo valuvan mutanttirottatutkimuslaitoksen godzillamehua tai ektoplasmaa, mutta paikalle saapuneet huoltomiehet kertoivat nesteen olevan vain vihreäksi värjättyä vettä, jolla testattiin putkien toimivuus.

Toivo Haimi, teksti & kuva

Onko nää kaikki ihan oikeita kysymyksiä?

rosi Asiakkuus- ja suoramarkkinointiliiton Robinson-rekisteriin. Se onnistuu soittamalla palvelunumeroon 0600 13404 (0,39 €/min+pvm). Kielto astuu voimaan noin viikon päästä ja se on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Otathan huomioon, ettei kielto koske esimerkiksi tilanteita, joissa suostut luovuttamaan yhteystietosi suoramarkkinointiin esimerkiksi osallistumalla nettikyselyihin tai arvontoihin.

On se edaattori Hakalisto hieno mies, kun näyttää SYL:n liittokokouksessa keskisormea opetusministeri Grahn-Laasoselle! Jämäkkää ja suoraselkäistä toimintaa. Arvostan! Muuten asiat menee hyvin, mutta yks asia hiertää: Miten rotu pysyisi puhtaana? nykyään on niin vaikea löytää kunnollisia sihteerejä. missä nutturat, korkkarit ja jakkupuvut, kahviakaan eivät osaa keittää. liikuntasuunnittelija ei päästä minua tankotanssitunnille. aina laittaa ryhmän täyteen juuri kun olen ilmoittautumassa. t. jumppapimu -86

JOENSUU Kaupunkilaiset huokasivat helpotuksesta, kun puhallinorkesteri tuuttasi pitkän remontin jälkeen Suvantosillan avatuksi Joensuussa 27. marraskuuta. Vuonna 1974 valmistunut silta on merkittävä kulkureitti joen yli, mutta samalla myös kollektiivinen yhteistunne siitä, että jos selviää sillalla kolmena vuodenaikana tauotta ja kulkusuunnasta riippumatta vastaan puhaltavasta jäätävästä viimasta, selviää mistä vain. Suvantosilta on joensuulaisten Talvisota. Peruskorjattu silta näyttää samalta kuin ennenkin. Kaiteita korotettiin ja kevyen liikenteen väylää levennettiin, mutta 70-luku säilytettiin. Ja jäinen helvetti. Uljas 10 | 4. 12. 2015

Snellmanian kirjaston uusi itseopiskelutila valmistuu kokonaan vielä tämän vuoden puolella. Tietoasiantuntija Harri Parvianen iloitsee uudesta tilasta, hänen mielestään kyseessä on konkreettinen esimerkki siitä, että e-aineisto on lyömässä läpi. Myös Joensuuhun ollaan remontoimassa vastaavaa tilaa.

Snellmanian uusi itseopiskelutila vastaa digitalisaatioon

Snellmanian kirjastossa avautuu uusi itseopiskelutila joulukuun aikana. Tulostimien läheltä on raivattu pois kuusi hyllyllistä kirjoja, joiden tilalle on tulossa sohvia, pöytiä ja toivottuja seisomatyöpisteitä. Tilaa on noin 20 opiskelijalle. Itseopiskelutilojen lisääminen on osa yliopiston oppimisympäristöjen kehittämisen toimenpideohjelmaa. Sen yhtenä tavoitteena on riittävien, asianmukaisten ja kehittyneiden oppimisympäristöjen tarjoaminen. Viihtyisien oppimisympäristöjen on myös huomattu parantavan oppimistuloksia.

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Kyse ei niinkään ole isosta remontista, vaan enemmänkin ajattelutavan muutoksesta, kirjaston palvelupäällikkö Jukka Kananen toteaa. Kirjoille ei enää digitalisaation aikana ole niin suurta tarvetta kuin aikaisemmin. Aineisto on verkossa ja e-kirjojen käyttö lisääntyy. ”On huomattu, että ihmiset eivät enää tule kirjastoon pelkästään painetun aineiston takia, vaan pikemminkin työskentelytilojen ja asiakaspalvelun vuoksi. Tässäkin olleet hyllyt olivat todella vähäisessä käytössä”, Kananen kertoo. Kananen vakuuttaa, että mitään

aineistoa ei olla tuhoamassa, ne vain siirretään Snellmanian kirjavarastoon tai varastokirjastoon. Kurssikirjat jäävät vanhoille paikoilleen. Myös kannettavien laitteiden voimakas lisääntyminen on pakottanut yliopiston miettimään uusia tilaratkaisuja. Kirjaston tietokoneelliset työpisteet ovat suosittuja, mutta yliopistolla pyörii syksy syksyltä enemmän opiskelijoita omien läppäreiden kanssa. Juuri tähän kehitykseen uudella itseopiskelutilalla pyritään vastaamaan. Yliopisto tarjoaa tilan ja verkon, opiskelija tuo mukanaan oman kannettavan laitteensa. ”Maailmalla on yleistymässä tämäntyyppinen bring your own devices -toiminta eli BYOD. Suomeksi sille ei vielä ole vakiintunutta termiä, itse ajattelen että tuo oma laitteesi eli TOLA voisi olla hyvä”, Kananen naurahtaa. Vaikka digitalisaatio siirtää aineistoa yhä enenevissä määrin sähköiseen muotoon, uskoo Kananen myös kirjojen

säilyvän. ”Aalto-yliopistossa kirjasto on jo pitkällä tiellä sen suhteen, ettei siellä juuri ole enää painettua aineistoa. Esimerkiksi Joensuussa tieteenalat ovat kuitenkin sellaisia, että painettu aineisto ei varmasti ole häviämässä, sama täällä Kuopiossa. Ainahan jonkin uuden median tullessa on ennustettu, että vanhat häviävät, mutta oikeasti niin on tainnut käydä vain CDromin kohdalla.”

Uutinen #

Kirjastoon ei tulla enää pelkästään painetun aineiston takia. Kirjahyllyt saavat väistyä, kun Snellmanian kirjastoon rakennetaan uutta itseopiskelutilaa. Palvelupäällikkö Jukka Kananen kuitenkin vakuuttaa myös kirjojen säilyvän. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

Minun ilmeeni Joensuu

– Janina Joutsen, teksti & Samuli Kuittinen, kuvat

Anniina Simonen

Atte Lehmusoksa

psykologia, 2. vsk.

historia, x. vsk.

” Hymy on mielestäni paras ilme,

” Näin tämän ilmeen ensimmäistä

kertaa lapsena. Olisikohan joku sukulainen näyttänyt sen minulle. Ilme oli mielestäni todella shokeeraava ja jäi heti muistiin. Ajattelin, että tuota ilmettä on pakko joskus tulevaisuudessa käyttää, joten siksi valitsin sen.

koska sillä saa heti luotua positiivisen kontaktin toiseen ihmiseen. Ja psykologian opiskelijana alkaa miettimään sitäkin, että hymy on niitä perusilmeitä mitkä tunnistetaan kaikissa kulttuureissa.

Kuopio

–Mira Asikainen, teksti & kuvat

Kaisa Kyrö

Roosa Hänninen

sosiaalipsykologia, 7. vsk.

sosiaalitieteet, 2. vsk.

” Ilme kuvastaa halua ilmaista

” Ilmeeni tilastollisten menetelmien

epäröintiä. Ilmeeseen yhdistävän itsen epäilemisen tunteen voi laukaista vaikkapa tilanne, jossa minulle esitetään kysymys ”olisko sulla hetki aikaa”, tai ”auttaisitko vähän”, ja kysymyksen takaa paljastuu itselle haasteellinen pyyntö. Toisin sanoen ilmeeseen liittyy ristiriitainen kahden vaiheilla oleminen, sillä toisaalta haluaisi mielellään auttaa ja olla avuksi, mutta ei kuitenkaan koe pystyvänsä auttamaan tai tiedä,

Savonlinna

osaako auttaa toista. Lopulta sitä sitten on yleensä mukana, vaikka aluksi vähän epäilyttääkin.

luennolla, kun läpikäytävä asia ei heti aukea.” ”Ilmeeni sitseillä miettiessäni, miltä vergi-silakka-tabasco-punishment mahtaa maistua.” ”Ilmeeni kun pohdin, minkä ilmeen tekisin nyt kun minua kuvataan.” Tähän valitsemaani ”hmm”-ilmeeseen liittyy – kuten esimerkeistä voi päätellä, paljon pään sisäistä raksuttamista. Ilme tulee esille tilanteissa, joissa alan mietiskellä tai

pohtia jotakin. Melko tavallinen ilme siis, koska aina löytyy jotain tuumailtavaa.

–Heidi Hänninen, teksti & kuvat

Riikka Varonen

Pekka Lammi

lastentarhanopettaja, 2. vsk.

luokanopettaja, 2. vsk.

” Ilmeeni kuvastaa tämän hetkistä

”

oloani. On hyvä fiilis ja pääasiassa siksi, että omat henkilökohtaiset tavoitteeni on pian saavutettu: nano on kohta valmis. Nano eli National Novel Writing Month on kansainvälinen marraskuussa järjestettävä kirjoitushaaste, jossa kirjoitetaan yhteensä 50 000 sanaa. Minulla on enää alle 3000 sanaa kirjoitettavana. Aiheen sekä kielen saa valita vapaasti. Kukaan ei arvioi kirjoitusta, mutta nettisivu laskee sanat. Välillä sivuille tulee kannustuksia ja ohjeita eri kirjailijoilta. Mulla on nyt tosi innostunut olo,

kun on saanut tehdä jotain kivaa. Silti alkaa jo väsyttää, ei enää jaksasikaan enempää. Sitten kohti uusia haasteita.

Tämän ilmeen taustalla on se, kun kavereitten kanssa huumori on omaan suuntaan kehittynyttä, toisten vitseille ei naureta, vaan pidetään pokka. Tämä on ”aika-hyvä” –ilme, eli hiljainen tapa arvostaa toisen vitsiä. Vitsi tulee monesti tilannekomiikasta ja on esim. sanaleikki. Toisaalta tämä ilme voi tarkoittaa myös sitä, jos joku sanoo jotain tosi älytöntä, jota en usko. ”Ok, tommonen juttu, jolla ei edes ole hirveesti perusteita”. Näiden kahden ilmeen erona on pieni hymynkare kertoamssa oliko

juttu hyvä vai älytön. Se on pieni vivahde, josta huomaa, että nyt oli hyvä juttu.

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Ajassa

Ei paniikkia. Jouluihminen Jenni Huotari on valmistellut ja fiilistellyt joulua jo kuukausia, mutta vielä ehtii.

Jouluihmisen paras aika kestää kuukausia Samaan aikaan kun toisille joulu on vasta etäinen stressin ja hienoisen ahdistuksen aihe, ovat jouluihmiset häärineet taustalla touhukkaana jo kuukausikaupalla. Jouluihmiselle vuoden tunnelmallisin, odotetuin ja iloisin juhla on pian täällä. Ehkäpä Jenni Huotarin esimerkillä jouluvalot, -laulut, tortut ja glögit herättävät mielikuvaa lempeästä juhlasta. – Emma Vormisto, teksti & kuva Jouluihminen on häärännyt jo kuukausia. Luokanopettajaksi opiskeleva jouluihminen Jenni Huotari alkoi jouluaskareisiin jo aikaa sitten. ”Ostin ensimmäisen glögipurkin jo lokakuussa, jolloin myös paistoin ensimmäiset tortut”, muistelee Huotari. Huotari muistuttaa, että joulunaika on loppujen lopuksi hyvin lyhyt, joten valmistautuminen kannattaa aloittaa ajoissa. Joulutunnelmaan pystyy Huota-

Uljas 10 | 4. 12. 2015

rin mukaan virittäytymään muun muassa joululauluja kuuntelemalla, glögiä ja pipareita nauttimalla sekä sisustamalla kodin jouluisasti. ”Myös lahjojen suunnitteleminen läheisille lisää joulufiilistä suuresti. Lahjojen ostaminen ja läheisten ilahduttaminen on yksi ihanimmista asioista joulussa”, Huotari iloitsee. Joka vuosi joulustressistä valittaville Huotari antaa vinkiksi, että negatiivisten

puolten sijaan jokaisen tulisi keskittyä juhlan positiivisiin puoliin eli siihen, mikä joulussa on tärkeintä. ”Stressin, kiireen ja rahanmenon sijaan kannattaa asennoitua viettämään jouluna aikaa läheisten kanssa, ja hillitä rahanmenoa esimerkiksi itse tehdyillä lahjoilla”, Huotari neuvoo ja muistuttaa, että aloittamalla jouluvalmistelut ajoissa, säästytään helpommin kiireeltä ja stressiltä. Moni opiskelija odottaa kauhulla joululahjojen ostoa, kun veronpalautuksia ei tullutkaan kymppiä enempää ja opintotukikin on kulutettu vuokraan ja ruokaan. Lahjojen antaminen ja saaminen pitäisi kuitenkin olla iloista puuhaa eikä siitä pitäisi tuskastua. Aina ei tarvitse ostaa kaupan kalleinta tuotetta, sillä mielikuvitusta käyttämällä pääsee yllättävän pitkälle. Huotari tekee lahjoja mielellään myös

itse ja tänä vuonna aikataulujen salliessa myös kortit ovat omin kätösin tehtyjä. ”Olen monena vuonna tehnyt joululahjoja itse, ja niitä on myös arvostettu eri tavalla kuin valmiina ostettuja lahjoja. Yritän valikoida ja tehdä lahjoja juuri lahjansaajaa ajatellen, jolloin lahjat ovat persoonallisempia”, Huotari kertoo. Ennen Joulupukin kuumaa linjaa, jouluruokia, haudoilla käyntiä ja joulusaunaa Huotarilla on vielä paljon tehtävää. Joulukalenteri muistuttaa kuitenkin koko ajan lähempänä olevasta juhlasta ja tuo yllätyksiä joka aamuun – aivan kuten lapsena. ”Samaa lapsen iloa ei luukkujen avaamiseen enää liity, mutta kalenterin avulla on ihana fiilistellä lähestyvää joulua. Luukkujen takaa löytyvät suklaiset yllätykset ovat vielä kirsikkana kakun päällä!”, Huotari riemuitsee.

Mitä hänelle kuuluu nyt?

Kamreeri Hiljaisen vaikuttamisen ammattilainen, Uljaan historian ensimmäiseen kanteen päätynyt, silloinen liikuntalobbari Jussi Sallinen, eteni Keskustanuorten pääsihteeriksi ja nyt kaupunginkamreeriksi Nurmekseen. – Pasi Huttunen, teksti & kuva

Jatkuu seuraavalla sivulla. >> >>

Uljas 10 | 4. 12. 2015

yrokratian outo lumo on vienyt monta lupaavaa nuorta mennessään, sillä valta asuu paperiviidakon syövereissä. Numerot laskentataulukossa eivät koskaan ole vain numeroita, eikä paperien pyörittely ole koskaan vain paperin pyörittelyä. Niillä on aina seurauksia. Hallinnon rattaista löytyy Jussi Sallisen (kesk.), 29, kaltaisia hiljaisen vaikuttamisen kovia ammattilaisia. Jussi Sallinen on viimeistelemässä sarkaansa Keskustanuorten pääsihteerinä ja vastikään uutisoitiin hänen valinnastaan Nurmeksen kaupunginkamreeriksi. Historian ensimmäisen Uljaan kannessa helmikuussa 2009 Sallinen poseeraa Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) puheenjohtajana. Samana vuonna alkoi myös Sallisen kausi Itä-Suomen yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä. Takana oli jo muutaman vuoden opiskelijapoliitikon ura ensin Joensuun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ja sitten hallituksen puheenjohtajana vuonna 2008. Maisteriksi hän valmistui syksyllä 2011 ja ehti sittemmin toimia myös kansanedustaja Annika Saarikon (kesk.) eduskunta-avustajana. Sallinen valittiin aikanaan OLL:n puheenjohtajaksi tilanteessa, jossa Joensuun yliopiston ylioppilaskunta ja muutamat muut olivat eronneet siitä ja sitten ne oli napattu takaisin liiton huomaan rakennemuutoksella, jossa Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto liittyivät OLL:n jäseniksi kaikkine jäsenyhteisöineen. Moni suhtautui liittoon hyvin vihamielisesti.

”Kyllähän se on aika selkeää, mistä ne vaikuttimet ministeriöön tulivat. ”Joensuussa oli vahva OLLkriittinen henki”, Sallinen muistelee diplomaattisin sanakääntein. Vuonna 2009 hän kommentoi Uljaalle: ”OLL:n toimintaa ei koettu omaksi. Myös henkilöristiriitoja ja poliittista puolta riitti” ja toteaa toimineensa ylioppilaskuntansa linjaa vastaan, kun oli aktiivisesti mukana kehittämässä liittojen yhteistyötä. Omalta puheenjohtajakaudeltaan hän nostaa merkittävimmäksi saavutukseksi sen, että OLL sai eduskunnan lausumaan korkeakoululiikunnasta ensimmäistä kertaa. Sittemmin suhtautuminen liikuntaliittoon on idässäkin muuttunut ja ISYY:stä on OLL:n puheenjohtajaksi valittu Teemu Myllärinen sekä hiljattain kautensa päättänyt Matias Vainio. Tapahtumien ytimessä yliopiston

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Kolumni | Virhearvioita

Huomio murhaajista kiusattuihin

Tammikuussa 2009 Jussi Sallinen oli tuore Opiskelijoiden liikuntaliiton (OLL) puheenjohtaja ja tasapainoili ensimmäisen koskaan ilmestyneen Uljaan kannessa.

hallituksessa Sallinen oli silloin kun yliopistoja Itä-Suomessa yhdistettiin. ”Prosessihan meni niin, että ensin luotiin melkein kaikki tuplana ja sitten alkoi se vaihe, jossa rakenteista alettiin tehdä toimivia. Yt-neuvotteluja on ikävä käydä, mutta samaan aikaanhan rekrytoitiin paljon. Rahoja ohjattiin uudelleen”, hän sanoo. ”Useampaankin kertaan puhuttiin siitä, että pitää pystyä kertomaan paremmin, mitä ollaan tekemässä. Isossa talossa viestejä lähti liikkumaan oudoistakin suunnista ja niitä sitten piti torjua. Oli myös paljon hyvien ideoiden vastaista muutosvastarintaa esimerkiksi oppimisympäristöjen suhteen. Jotenkin tuntui silti, että valtaosa opiskelijoista suhtautui hyvin. Paljon auttoi se, että olin pitkään ollut ylioppilaskuntatoiminnassa.” Sallinen painottaa, että pitämällä yhteyttä eri puolille ja keskustelemalla yhteisön kanssa voi hallituksen opiskelijaedustajana vaikuttaa. Pelkästään kokouksissa paikalla oleminen ei riitä. Yliopiston hallitus on yleensä saanut pahiksen viitan kannettavakseen, kun yliopiston rakenteita on pistetty palasiksi ja kasattu uudestaan. Osittain leima on ansaittu, mutta paljon on kyse myös siitä, että hallituksen toiminnasta vain pieni osa näkyy julkisuuteen. Sallinen muistelee, että silloinkin vasaran alla olleen Savonlinnan kampuksen säilyttämiseen oli hallituksessa kova tahto. Kampuksen tulevaisuudesta käydään keskustelua myös nyt. ”Henki oli, että jos joku keino vain löydetään, niin se pidetään pystyssä.

Edelleenkin toivoisi, että kun se on niin huikea kokonaisuus maailmanlaajuisestikin, niin sitä pitäisi pystyä täysimääräisesti hyödyntämään.” Niin kepulainen kuin onkin, kritisoi Sallinen hallituksen koulutusleikkauksia, mutta lisää, että niitä saatiin sentään hiukan pienennettyä hallitusneuvotteluissa. Kun totean, että monet hallituksen suunnitelmat korkeakoulujen suhteen näyttävät selkeästi ideologisilta ja elinkeinoelämän sanelemilta, Sallinen on hetken hiljaa ja hymähtää. ”Joo, kyllähän se on aika selkeää, mistä ne vaikuttimet ministeriöön tulivat.” Hän pitää suurena ongelmana talouspoliittisen keskustelun yksipuolisuutta. ”Se on minusta se puolueen sisältä kuullun kritiikin oikeutetuin osa. Suomalainen talouspoliittinen keskustelu on yksipuolista - etenkin se oli sitä ennen vaaleja. Vain yhtä mieltä olevat kommentit otettiin mediassa vastaan”, hän toteaa. ”Edustan kuitenkin sillä tavalla kamreerimaista ajattelua, että jos menot ja tulot eivät täsmää, niin se tuottaa ongelmia. Valtio on ottanut ihan perustoimintaansakin velkaa ja korkoriski voi realisoitua hyvin ikävällä tavalla.” Kamreerina Sallisen on nähtävä ihminen numeroiden takaa ja hänellä näyttäisi olevan siihen hyvät eväät. Se lienee hallintoammattilaisen uralla kaikkein tärkein asia.

adio Rockin aamuohjelmassa 25. marraskuuta juontaja totesi, että potentiaalisesta koulusurmaajasta kertovan Valkoinen raivo -dokkarin katsottuaan alkoi hän muistella niitä tapauksia koulun pihalta, joissa joku on joutunut kiusaamisen kohteeksi. Hyvä, mutta tuliko asiasta kiinnostava vasta siinä vaiheessa kun ilmi tuli, että kiusattu saattaa hakea aseen ja lähteä ampumaan ihmisiä? En kuunnellut aamujuontoa loppuun, enkä väitä mitään siitä juontajasta ihmisenä, mutta vastaavia ajatuksia olen kuullut muualtakin. Kiusaaminen on monilla kouluampujista vaikuttanut siihen, että heistä on tullut kouluampujia, mutta Halosen dokumentti ei kerro niinkään kiusaamisesta eikä kovin paljon edes kouluampumisiin johtaneista syistä. Se kertoo psykologisesta prosessista, jonka myötä ihmisestä tulee tappaja. Se on sinänsä kiinnostavaa ja pelottavaa, mutta sen anti yh”Syy on se, että kiusaami- teiskunnen on kiusatulle hirvittävä, nalliseen vaurioittava kokemus, eikä keskusteluun on kenenkään tulisi kokea sel- ohut. Kiulaista. saamista tapahtuu liian paljon kaikilla koulutusasteilla. YTHS:n viimeisimmän korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2012) mukaan muiden opiskelijoiden kiusaamaksi oli joutunut viisi prosenttia ja henkilökunnan kiusaamaksi 6,5 prosenttia opiskelijoista. Viisi prosenttia tarkoitti tutkimuksen aikaisilla luvuilla yli 15 000 kiusattua. On ihmisiä, joita on kiusattu peruskoulun alusta toisen asteen läpi aina pitkälle yliopisto-opintoihin saakka, eikä kukaan ole missään vaiheessa puuttunut asiaan. Meillä on hälyttävän huonosti toimiva yhteiskunta. KiVa-koulu -hankkeiden ja sen kaltaisten myötä asialle onneksi oikeasti tehdään jotain. Toivottavasti resursseja ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen riittää jatkossakin. Syy ei ole se, että kolme ihmistä on Suomessa syyllistynyt hirvittävään koulusurmaan ja yksi räjäyttänyt pommin ostoskeskuksessa, eikä edes se, että on ihmisiä, jotka nytkin suunnittelevat hirvittäviä tekoja. Syy on se, että kiusaaminen on kiusatulle hirvittävä, vaurioittava kokemus, eikä kenenkään tulisi kokea sellaista. Yliopistokuvioissa viettämäni 12 vuoden aikana on ympärilleni mahtunut kiusaamista, seksuaalista väkivaltaa ja rasismia, johon ei ole kukaan puuttunut. On niitäkin, joihin minä tai joku muu on puuttunut. Joissakin tapauksissa minua edelleen kirvelee epäilys, että teinkö tarpeeksi. Yliopistossa on helppo jäädä yksin ongelmansa kanssa. Kaikki eivät osaa hakea apua, emmekä me aina osaa kysyä, että onko sinulla kaikki hyvin. Niin voi tehdä, vaikka ei pelkäisikään toisen ryhtyvän kouluampujaksi. Kiusatuksi tulemisen kokemuksista voi kertoa. Jos ei muita löydy, niin kerro vaikka minulle. Ohjaan eteenpäin jos minusta ei ole avuksi. Et ole ansainnut sellaista kohtelua. Pasi Huttunen Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan häirintäyhdyshenkilöt ovat Hannele Mirola (050 341 6346, toimisto.joensuu(a) isyy.fi) ja Mikko Aaltonen (044 576 8414, koso(a)isyy.fi).

Filosofia auttaa yrittämään

Älä ota yrittämistä liian vakavasti, Pekka Laine kehottaa. Hänen mukaansa kynnys ryhtyä yrittäjäksi on matalampi kuin usein kuvitellaan.

Yliopistopolun mielletään harvoin johtavan yrittäjäksi. Korkeakoulutus ja yrittäjyys eivät silti sulje toisiaan pois. Epäonnistumista ei kannata pelätä liikaa. – Vesa Savolainen, teksti & Atte Karppinen, kuva Mokkamaa on monelle kahvin-, teen- tai suklaanhimoiselle tuttu paikka, mutta harva tietää, että vuonna 2007 perustetun herkkupuodin yrittäjä Pekka Laine valmistui aikoinaan Joensuun yliopistosta filosofiksi. Hämeenlinnasta Joensuuhun opiskelemaan muuttanut Laine kertoo olevansa viimeisiä Joensuussa valmistuneita filosofeja. Itä-Suomen yliopisto lakkautti filosofian pääaineena vuonna 2011. Laine kertoo että olisi ryhtynyt yrittäjäksi koulutustaustastaan riippumatta, mutta kokee filosofian opintojen antaneen valmiuksia hahmottaa työssään erilaisia vaihtoehtoja. Myös eettisyyden ja vastuullisuuden hän kokee osaksi omaa yritystoimintaansa. ”Pitkällä tähtäimellä tuloksellisuus ja kestävät arvot kulkevat

käsi kädessä, ihmiset ovat selvästi yhä valveutuneempia eettisissä kysymyksissä. Itseisarvoista olennaisimmat ovat puhtaan monimuotoisen luonnon arvostus sekä ihmisten välinen globaali tasaarvo”, hän toteaa. ”Ylipäätään yrittäjyyden tuominen esiin vaihtoehtona on tärkeää. Yrittäjyyttä voi kokeilla, sillä kynnys yrittäjäksi ei todellisuudessa ole mahdottoman iso niinkuin sen usein ehkä ajatellaan olevan.” Laine kannustaa suhtautumaan yrittämiseen rennosti. ”Lyhyesti sanottuna, älä ota yrittämistä liian vakavasti. Stressin pelko on yksi suurimpia esteitä yrittäjyydelle. Epäonnistumisen pelko on erityisesti meillä Suomessa vahva. On ymmärrettävä että ei ole häpeä epäonnistua”. Laine on hyödyntänyt koulu-

tustaan ja arvojaan yrittäjänä ja se näkyy myös tuotevalikoimassa. Hyppy filosofista pienen herkkupuodin pitäjäksi tuntuu ajatuksen tasolla suurelta harppaukselta, mutta käytännössä se voi olla hyvinkin pieni askel. Monesta opiskelijasta yrittäjyys ei ehkä tunnu todennäköiseltä vaihtoehdolta, eikä missään tapauksessa ole kaikille oikea tie. Opiskelijoista löytyy silti ihmisiä joilla on haave oman yrityksen perustamisesta ja silloin voi olla hyvä ottaa Laineen antama neuvo käyttöön ja lähteä yrittämään yrittäjyyttä. Tuoreista pavuista jauhettua kahvia juodessani herää ajatus: yrittäjäksi lähteminen tosiaan vaatii rohkeutta, sillä ilman yrittämistä ei voi päätyä yrittäjäksi.

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Pyöräilyn puolestapuhuja Kuopiolainen Ari Paanala pyöräilee ympäri vuoden, koska hänen mielestään pyöräily on ylivoimaisesti näppärin tapa päästä paikasta toiseen. Vihreä poliitikko haluaa omalla esimerkillään vähentää päästöjä ja vapauttaa ihmiset autoilun luomasta taloudellisesta vankilasta. - Anna-Reetta Suhonen, teksti & kuva

ri Paanala astuu yliopiston aulaan, ottaa pyöräilykypärän päästään ja napsauttaa sen kiinni reppuunsa. Ulkona vihmoo vedensekaista räntää, mutta Paanalan pyöräilyä se ei näytä häiritsevän. Huono sää? Ei sellaista olekaan. Talvirenkaat? Ei niitä tarvitse, täytyy vain osata jarruttaa oikealla tavalla. Kova pakkanen ja viima? Tuultapitävät housut jalkaan ja menoksi. ”Nuorempana kilpailin isän kanssa siitä, kumpi pyöräilee kovemmalla pakkasella. Kun mittari näytti miinus kolmekymmentä, isä otti bussin”, Paanala muistelee. Paanala tunnetaan Kuopiossa äänekkäänä autoilukulttuurin kritisoijana. Hän seuraa aktiivisesti kaupungin liikennepolitiikkaa ja kommentoi siihen liittyviä asioita niin livenä kuin sosiaalisessa mediassa. Kuopion Hyötypyöräilijöiden Facebook-seinällä on harva se viikko Paanalan kaavailuja pyöräilymahdollisuuksien parantamiseksi. Ei Paanala täysin ehdoton pyöräilyn suhteen kuitenkaan ole. Tarvittaessa hän ottaa bussin, mutta sitä tapahtuu harvoin. Ajokorttikin hänellä on. ”En minä halua syyllistää autoilijoita, mutta toivon, että autolla ajo olisi mietittyä ja itselle perusteltua, eikä ketään pakotettaisi siihen esimerkiksi työn takia. Haluan myös, että autoilijat olisivat halukkaita maksamaan autoilusta

yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset, kuten pysäköintijärjestelyt. Kaavoitus, pysäköinti ja moni muu kehitys tukee autoilun kasvua vaikka tiedetään, ettei se hyvään johda”, hän sanoo. Pyöräily on selkeästi Paanalan intohimo. Opiskelijalounas jäähtyy lautasella, kun hän visioi ja pohtii pyöräilyn tilaa Kuopiossa. Perspektiiviä ainakin riittää. Vihreissä mies on vaikuttanut 1990-luvun alusta saakka, ollut mukana kunnallispolitiikassa ja toiminut myös Kuopion seudun joukkoliikennelautakunnassa. Vuosituhannen vaihteessa Paanala oli päitä kääntävä näky nojapyörineen. Ari Paanala pyöräilee, koska se on hänen mielestään ylivoimaisesti nopein ja näppärin tapa päästä paikasta toiseen. Toki myös ympäristösyyt painavat. Omalla esimerkillään Paanala haluaa olla vähentämässä paikallisia päästöjä ja kyseenalaistaa vallitsevaa autoilukulttuuria. Paanalan mielestä pyöräily vapauttaa ihmisen autoiluun liittyvästä taloudellisesta vankilasta, jota harvoin tullaan ajatelleeksi. ”Aika paljon täytyy tienata, että voi hankkia auton ja käyttää sitä. ”Miten sinä pärjäät ilman autoa?” kysytään useammin kuin ”Miten ihmeessä sinä pärjäät auton kanssa?”” Tanska ja Hollanti, suuret pyöräilymaat,

vilahtavat Paanalan puheessa usein. Niissä infrastruktuuri tukee pyöräilyä ja sen turvallisuutta. ”Suomessa puhutaan aina pyöräilykypäristä, vaikka ne ovat vain yksi osa

pyöräilyn turvallisuutta. Tanskassa ei juurikaan näe kypäriä, mutta silti siellä pyöräily on huomattavasti turvallisempaa kuin täällä.” Tanskassa ja Hollannissa pyöräilykaistat on erotettu kävelyteistä ja ne ovat selkeästi merkittyjä. Tämä edistäisi merkittävästi pyöräilyn turvallisuutta myös Suomessa. Paanala myös lisäisi risteysalueiden näkyvyyttä ja tekisi niistä sellaisia, että pyöräilijä ja autoilija joutuisivat menemään omilla kaistoillaan hetken rinnakkain, jolloin molemmat huomaisivat toisensa paremmin. Tärkeintä olisi kuitenkin saada ihmiset pyöräilemään enemmän, sillä yllättäen pyöräilyn lisääntyminen lisää myös sen turvallisuutta. ”Mitä enemmän pyöräilijöitä, sitä turvallisempaa pyöräily on, koska silloin autoilijoiden on pakko huomioida pyöräilijät paremmin. Nopeudet tippuvat ja ajo rauhoittuu”, Paanala uskoo. Pyöräilykaupunkina Kuopio on Paanalan mielestä suomalaisessa mittakaavassa keskiverto. Hän kehuu rännikatuverkostoa ja uutta kävelykeskustaa. Teiden talvikunnossapitokin on melko hyvällä tasolla. Pyöräparkeissa sen sijaan on paljon parantamisen varaa. Niitä on yksinkertaisesti aivan liian vähän, ne ovat väärissä paikoissa ja vääränlaisia. ”Kävelykadun varrella sijaitsevat spiraalin näköiset rinkulat näyttävät ehkä arkkitehdin mielestä hyviltä, mutta niissä on oikeastaan kaikki pielessä. Välit ovat niin kapeita, että levyjarrut menevät rikki. Lisäksi teline kääntää ja vääntää pyörää väärään asentoon.” Paanala pohdiskelee, että suurin este pyöräilylle taitaa kuitenkin olla päänsisäinen, ei niinkään rakenteellinen. ”Liikkumistavat ovat tottumisen kysymyksiä. Nuoret eivät pyöräile kouluun vaan vanhemmat vievät autolla. Se on ihan typerää, opitaan autoon, eikä siihen, että liikutaan itse.”

Kainalo | Lukittu aihe

Kampuksen runkolukituspaikat? Ari Paanala on kritisoinut yliopiston pyöräparkkeja siitä lähtien, kun aloitti opiskelun Kuopion yliopistossa 1990-luvun puolivälissä. ”Paikkoja on hirmu vähän ja ihmiset joutuvat jättämään pyöriään nurmikolle. Kuka autoilija suostuisi parkkeeraamaan nurmikolle, ei kukaan.” Yliopistolla ei myöskään ole runkolukituspaikkoja. Paanala itse lukitsee pyöränsä Canthian edessä olevan portaikon kaiteeseen. Myös ainoa katettu pyöräparkki löytyy Canthialta ja päätellen siitä, että se on aina aivan täynnä, katoksia tarvittaisiin lisää. Vaikka Paanala on ollut aktiivisesti yhteydessä asioista päättäviin tahoihin, muutosta ei juurikaan ole tapahtunut. ”Kaikki rehtorit ovat jotain koittaneet luvata, mutta mitään ei ole tapahtunut. He varmaan itse liikkuvat autoilla eivätkä koe asiaa tärkeänä. Edellinen kiinteistöpäällikkö tajusi, että mitä huonommin pyöräilijöitä kohdellaan, sitä enemmän autoilu lisääntyy, mutta hänellekään ei annettu rahaa tilanteen parantamiseksi.” Viimeksi Paanala tuohtui, kun irrallisia pyörätelineitä ryhdyttiin siirtämään varastoon talvikunnossapidon tieltä, vaikka suurin osa opiskelijoista vielä jatkaa pyöräilyä läpi talven. Edellisessä Uljaassa yliopiston hallintojohtaja Tuomo Meriläinen mainitsi yliopiston kannustavan sekä opiskelijoita että henkilökuntaa tulemaan kampukselle pyörällä tai kävellen. Kysyttäessä pyöräparkeista myös hän myönsi niitä olevan tarpeeseen nähden liian vähän, mutta lisää telineitä ei ainakaan näillä näkymin ole tulossa. Uljas 10 | 4. 12. 2015

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Suomalaisen sensuurin historia

uomen historiassa on sodittu sananvapauden puolesta mitä erikoisimmilla keinoilla. Historian professori Kimmo Katajala ja vapaa tutkija Pirkko Leino-Kaukiainen ovat yhtä mieltä siitä, että suomalaiset ovat poliittisesti valveutunut kansa, joka on aina ymmärtänyt sananvapauden merkityksen. Aikojen alusta asti hallitsijan arvosteleminen on keikkunut sensuroiduimpien asioiden kärjessä. Esimerkiksi Ruotsin vallan aikana suomalaisten piti varoa sanomasta pahaa sanaa herkkähipiäisestä hallitsijasta, Kustaa III:sta. ”Kustaa III ei sietänyt kritiikkiä. Kapakoissa runoilijat kirjoittivat hänestä huumorimielisiä pilkkarunoja. Jos tieto kantautui kuninkaan korviin, kirjoittaja saattoi joutua jopa kuulusteluihin yhden runon takia”, kertoo Kimmo Katajala, ItäSuomen yliopiston historian professori. Kapakoiden poliittisia keskusteluja tarkkailtiin valtion urkintajärjestelmän avulla. Poliisit tarkkailivat poliittisten keskustelun ilmapiiriä, mutta myös tavalliset ihmiset saattoivat ilmiantaa naapurinsa sopimattomista puheista. Venäjän vallan aikana myös keisarin perheen arvostelemisesta tuli rangaistava teko, josta langetettiin toimittajille tuntuvia sakkoja. Politiikka on pysynyt tulenarkana keskustelunaiheena näihin päiviin asti.

Sensuuri on ollut pahimmillaan ihmisten salakuuntelemista, sanomalehtien lakkauttamista ja toimittajien karkottamista. Sananvapaus on ollut aina suomalaisille tärkeä asia, jonka puolesta on oltu valmiita taistelemaan. – Sanna Ihalainen, teksti & Mira Asikainen, kuvitus

”1700-luvulla kirjoitettu hävytön pilkkaruno kuninkaasta oli sen ajan somejulkisuutta. Tosin Suomen historiassa on aikoja, jolloin politiikasta ei ole saanut puhua tai kirjoittaa lainkaan. Venäjän vallan aikana, vuonna 1850, Suomessa kiellettiin lähes kaiken suomenkielisen materiaalin julkaiseminen. Ainoastaan uskontoa tai taloutta käsittelevien tekstien julkaiseminen oli sallittua. Vuosisadan vaihteessa Venäjä yritti liittää

Suomen entistä tiukemmin alaisuuteensa. Kenraalikuvernööriksi valittiin Nikolai Bobrikov, joka kiristi ensi töikseen venäläistämispolitiikkaa. Bobrikov kahmi itselleen suuret valtaoikeudet ja sulautti Suomen armeijan osaksi Venäjän armeijaa. Näiden niin kutsuttujen sortovuosien aikana sensuuri kukoisti. Julkaisutoimintaa valvova elin, sensuuriylihallitus, siirtyi venäläisten haltuun. Pahimmillaan sortokausien sensuuri oli täysin mielivaltaista; sanomalehdille langetettiin esimerkiksi mainoskieltoja. ”Ilmoitusmyynnin kieltäminen hankaloitti lehtien taloudellista selviytymistä, vaikka ei suoraa sensuuria ollutkaan”, vapaa tutkija Pirkko Leino-Kaukiainen kertoo. Osa sanomalehdistä sopeutui tilanteeseen ja kirjoitti vain sallituista asioista. Koska valtakunnanpolitiikkaa ei saanut kritisoida, kirjoitettiin kunnallispolitiikasta.

”Koska valtakunnalliset teemat olivat tulenarkoja, sanomalehdet keskittyivät uutisoimaan neutraaleista asioista, kuten teiden tai siltojen rakentamisesta”, Leino-Kaukiainen sanoo. Sensuuria myös kierrettiin esimerkiksi vertauskuvilla. Lehdissä kirjoitettiin Venäjän politiikan sijasta tarinoita suuresta karhusta, joka hyökkää viattoman lampaan kimppuun. Vastarinta sensuuria vastaan nousi sortokausien aikana. Sensuuri nousi yhdeksi tärkeimmistä venäläistämispolitiikan välineistä. Kenraalikuvernöörin valtuuksiin kuului muun muassa oikeus karkottaa suomalaisia maasta ja lakkauttaa sanomalehtiä, jotka suhtautuivat Venäjään liian kriittisesti. Helsingin Sanomien edeltäjä Päivälehti lakkautettiin lopullisesti vuonna 1904. Kaiken kaikkiaan 26 suomen- tai ruotsinkielisen lehden toiminta lopetettiin. Bobrikov karkotti esimerkiksi Päivälehden päätoimittajan Eero Erkon Suomesta. Erkko pakeni Yhdysvaltoihin ja asui ulkomailla, kunnes tilanne kotimaassa rauhoittui. Vastarintaliikkeen sensuuria vastaan

perustivat poliittisesti valveutuneet suomalaiset. Vastarintaliike alkoi levittää Suomessa salaisia lehtiä, kuten Vapaa Sana ja Vapaita Lehtisiä. Salalehdet painettiin Ruotsissa, ja niihin kirjoittivat Suomesta karkotetut toimittajat. Jotkut kirjoittivat anonyymisti, toiset omalla nimellään. ”Lehtiä salakuljetettiin Suomeen mitä erikoisimmilla tavoilla, kuten purjeveneillä, naisten alushameissa tai vaatteiden vuorissa. Salakuljetuskeinot vaihtelivat, sillä kiinnijäämisen riski oli

suuri”, Leino-Kaukiainen kertoo. Vapaita Lehtisiä painettiin aluksi Suomen Käkisalmessa, mutta toiminta oli liian vaarallista. Ulkomailla painattaminen oli turvallisempaa, sillä lehdet olivat sisällöltään poliittisia. ”Näissä lehdissä kritisoitiin sortokausia ja venäläistämistoimia. Niissä myös suorastaan yllytettiin vastarintaan Venäjää vastaan”, Leino-Kaukiainen sanoo. Lehtiä salakuljettivat sekä naiset että miehet. Tilaajien joukko oli pienehkö, mutta sisältö levisi suullisesti tilaajakuntaa laajemmalle. Vastarinta jatkui aina vuoden 1905 suurlakkoon asti. Suurlakon jälkeen suomalaisten itsehallinto palautettiin entiselleen, ja ilmapiiri vapautui. Lopulta Venäjän keisari julisti yleisen paino- ja sananvapauden, joka on voimassa edelleen. Suomalaiset ovat aina olleet poliittinen kansa, jolle sananvapaus on ollut tärkeä asia. Leino-Kaukiaisen mukaan painovapaus on ollut esillä joka ikisillä valtiopäivillä maan historiassa. Säädyt ovat vaatineet sensuurin purkamista. ”Suomalaiset ovat aina ymmärtäneet sananvapauden merkityksen. Valitettavasti esitys meni läpi vasta vuonna 1905,” Leino-Kaukiainen sanoo. Katajalan mielestä sananvapaus on aina rakentunut lakien, poliittisen ilmapiirin, julkisen sensuurin ja itsesensuurin leikkauspisteessä. Hänen mielestään sosiaalisen median verkkojulkaisut tuovat omat haasteensa sananvapaudelle. ”1700-luvulla kirjoitettu hävytön pilkkaruno kuninkaasta oli sen ajan somejulkisuutta. Onko sosiaalisen median sisältöjen rajoittaminen sananvapauden rajoittamista? Se on vaikea kysymys”, Katajala pohtii.

Reportaasi

Väkevä elämän virta Lautanrakennusta ja lähdön tuntua Kuopiolaiset Heikki ja Heidi Niskanen osallistuivat syksyn aikana Perussa Kon-Tiki II -projektin balsalauttojen valmistamiseen. Lautoilla yritetään kiertää merivirtoja pitkin Pääsiäissaaret ja palata Etelä-Amerikkaan. Lautat rakennettiin muinaisella perulaisella tekniikalla ja tutkimusmatkailija Thor Heyrdahl instituutin alaisuudessa. Matka kestää noin viisi kuukautta. Lautanrakentaja Heikki Niskanen tiedusteli lähtösatamassa miehistön toiveita ja pelkoja vaaralliseen merimatkaan liittyen. – Heikki Niskanen, teksti & kuvat

hailemme kohtuuttoman paljon ”Hey Jude”-miestä. Beatlesin kappale alkaa soimaan kahdeksannen kerran. ”Hey Jude”miehelle varattu lattiaharja haetaan pienen ravintolan perukoilta. Ilmakitarana toimiva lattiaharja ja yhdistetty mikrofoni heiluu miehen iloisten silmien alla. ”Hey Jude”-mies viittoilee meille, ”tulkaa mukaan”. Osa ryhmästä juoksee sisälle, alkaa iloinen tanssi. Kadun puolella sijaitsevan pöydän äärellä vietämme kaikin puolin epäterveellistä elämää. Syömme liian vähän, poltamme kohtuuttomasti tupakkaa ja pidämme aivan liian paljon Pilsen Callao:sta, paikallisesta oluesta. Rankat, pitkät työpäivät puhutaan ja nauretaan auki La Puntan keskuspuiston pienen ravintolan katuterassilla. Hiljal-

Uljas 10 | 4. 12. 2015

leen paikalle valuu eri kulmilta ryhmän jäseniä. Viimeisten joukossa Esteban istuu viereeni, levähtää hetken ja sanoo: ”Taas yksi päivä takana”. Iloinen ja touhukas chileläinen Esteban Contreras on asunut Norjassa jo vuosikymmeniä. Etelä-Amerikkalaisen temperamentin aistii hänestä helposti. On vaikea uskoa, että ammatiltaan Esteban on psykiatrisen sairaalan terapeutti. Hänen olemuksensa virtaa energiaa, nopeat liikkeet ja hyvä tasapaino on tullut hänen harrastuksensa Thai-nyrkkeilyn kautta. Esteban:lla on ollut huonoja hetkiä ja päiviä. Hän kaipaa juttuseuraa. Esteban ryöstettiin SIMA:n telakan vartioidun portin ulkopuolella kolme päivää sitten. Hän oli hakemassa ryhmälle pizzoja, eikä ilmeisesti ajatuksissaan osannut olla tarpeeksi varovainen. Mustelmat ja ruhjeet näkyvät kasvoissa. Portin ulkopuolella olevasta katuosuudesta oli

Kon-Tiki II Tavoitteena rakentaa kaksi Balsapuista lauttaa Thor Heyerdahlin Kon-Tikin (1947) hengessä. Lautoilla on tarkoitus purjehtia ensin pääsiäissaarille ja takaisin Chileen. Yritys on ensimmäinen maailmassa. Merimatka kestää 4-5 kuukautta ja rakennusvaihe kuukauden. Projektia on suunniteltu vuodesta 2012. Lautat ovat alkuperäistä suurempia ja niitä ohjataan Inka-tekniikkaa perustuvilla Guarra-ohjaimilla. Arkeologit löysivät Guarra-ohjaimet 1990-luvulla Ecuadorista Inka-raunioista. Projekti tutkii ja dokumentoi ensimmäistä kertaa Guarra-ohjaimien käyttöä merimatkan aikana. Projekti on tieteellinen. Lautoilla käytetään uusinta merentutkimusvälineistöä. Merimatkan aikana tehdään tutkimusta muun muassa kapeakaistaisesta digitaalisesta kommunikoinnista sekä tutkitaan Tyynenmeren suurta jätelauttaa. Laitteistojen virran saanti on kahdeksan aurinkopaneelin varassa. Projekti on monikansallinen ja tutkimusmatkaa voi seurata osoitteessa www.kontiki2.com

varoitettu. Portilta ei saanut, eikä kannattanut lähteä kahtakymmentä metriä kauemmas. Katuosuus on Callaon, Liman osa-alueen pahimpia. Ryöstöt ja väkivalta on päivittäistä. Joinain iltoina, päivän päätyttyä, ei tälle noin kahden kilometrin alueelle uskaltautuneet edes poliisit. Hyvällä onnella ja kärsivällisyydella pääsimme majapaikkaan, poliisin ja armeijan vartioimalle, suljetulle alueelle, milloin milläkin kyydillä. Esteban odottaa lähtöä merelle. Pitkä aika Perussa on jo heijastunut perhesuhteisiin. Hänen oli tehtävä valinta. Meri, sen tuomat tunnelmat, läheltä kuuluva aaltojen jyrinä vei voiton. Olemme hyvin kaukana kaikesta, lähempänä elämää kuin koskaan, ymmärrän. Esteban kertoo toiveistaan ja peloistaan. ”Tottakai minä pelkään, kuka ei pelkäisi?” ”En tosin tiedä mitä pelätä, koska minulla ei ole lainkaan kokemusta purjehtimisesta, merestä tai balsalautoista. Tämä

” Minun pitäisi siistiytyä, nukkua, syödä, kirjoittaa ja tutkia tilassa, jossa kaukaisin ihminen on viiden metrin päässä, lähin kymmenen sentin päässä. on niin outoa ja samalla kiehtovaa, tunne jota en ole koskaan kokenut”. Hey Jude alkaa soimaan kahdettatoista

kertaa. Lattiaharja heiluu rytmikkäästi. Toisen lautan kapteeni Øyvin Lauten räjähtää tuttuun nauruunsa sanoen, ”Hän on aivan mahtava” ja jatkaa tarttuvaa iloaan ryhmään. Esteban tarjoaa kuivattuja banaanilastuja. ”Haluan nähdä valaita, haita, delfiinejä, auringonlaskun, pyydystää erilaisia kaloja, eli peruskauraa, ei mitään ihmeempää.”

Moottorisahashamaani Ola Borgfjord.

”Ennenkaikkea haluan olla avuksi, pyrkiä olemaan luotettava ihminen, jos olosuhteet menevät huonoiksi”. Uskon puhetta, Esteban vaipuu ajatuksiinsa, lähtee kävelemään rannan suuntaa. Tulisieluinen chileläinen kaipaa rauhaa. Maa tärähtelee voimakkaasti. Ylisuuret maansiirtokoneet ja paaluttajat muutaman metrin päässä jyrisevät pahanhajuisesti. Pilvi kuivunutta mutaa lentää lauttojen läpi. Kerrostalon kokoinen, yli 90 metriin ylettyvä nostokurki liikkuu kitisten oikealta puolelta kuljettaen torin kokoista lentotukialuksen osaa päidemme yli. Metallipölyn ja leikkauksen haju pistelee silmiä. Vierellä, edessä ja takana sulassa sovussa kirkuvat sirkkelit, sähköhöylät ja kaksi moottorisahaa. Hengitämme paksusti leijuvaa balsapölyä. Tukit on siirrettävä oikeaan asentoon, kuusi miestä ja naista pyörittää käsivoimin 19 metristä, monen tonnin painosta balsarunkoa. On oltava varovainen, runko saattaa liikkua arvaamattomasti ja aiheuttaa nopean vaaratilanteen. Aurinko paahtaa haljenneita huulia, rikkoutuneet kynnet näyttävät ruskealla iholla omituisen valkoisilta. Runko on käännetty, Øyvin Lauten, merenkävijä lausuu: ”Welcome to another day in Hell!” ja nauraa kirkkailla terävillä silmillään. Ola, kapteenin luottomies hymyilee vinosti vierellä. Ola Borgfjord ei paljoa puhele. Ola Borgfjord tekee, ja mitä hän tekee, on aina erinomaista. Hänellä on lahja, taito ajatella kolmiulotteisesti ja kyky toteuttaa se. Pitkälaippainen moottorisaha taipuu

voimapesän käsissä valtavien runkojen katkaisuun tai hienovaraiseen hiontatyöhön. Kaukaa kuuluu huutoja: ”Ooolaaa, Ooolaaa!”. SIMA:n telakalla työskentelevät perulaiset ovat huomanneet lahjakkaan ja hiljaisen miehen arvon. Huutoja kuuluu meren puolelta, hitsausalueelta, kaikkialta. Ola:sta on tullut telakkaalueen puolijumala, käsityön mestari ja shamaani. Perulaisille on kunnia-asia auttaa pohjoisen miehiä ja naisia. Työn tahti ja laatu on huomattu, Ola nöyränä keulakuvana ensimmäiseksi. Ola kuuluu Tupac Yupanquin miehistöön ja on koko vaativan merimatkan lautalla. Ola ei pelkää matkaa, siinä kuluvaa aikaa, jäätävää myrskyä etelämerellä, päiviä kestävää polttavaa kuumaa tyynellä merellä. Olalle on kaikki hyvin selvää. Hän on työskennellyt purjehtijana/ rakentajana viimeisimpinä kolmena vuonna viikinkilaiva Harald Hårfagre:lla Norjassa. Ennen sitä hän veisti perinteisiä norjalaisia Åfjord veneitä. Viikinkilaivat ovat hänen mielestään vaarallisempia, ne voivat upota ja vesi on aina kylmempää. ”Balsalautta Tupac Yupanqui ei voi upota. Se voi hajota, mutta se on helppo korjata jopa merellä”, Ola kertoo ja jatkaa, ”Miksi huolehtia tai pelätä? Se on lautta, suuri lautta”. Lähdemme takaisin La Puntaa telakalta, päivä on ollut pitkä, keho kaipaa lepoa.

Lautat ovat valmiina lähtöön. Suomalaisten kanssa tuulettamassa lauttojen turvallisuus upseeri Kanadalais-Norjalainen Pål Børresen. Suomen lippu on parhaillaan matkalla Pål:n kanssa Pääsiäisaarille ja myrskyisän eteläisen Tyynen meren kautta Chileen.

pienenä pisteenä lentotukialuksen kyljessä näkyy hitsaajan sininen valokaari. On aamupäivä, kiipeän Rahiti Tanen keskeneräisen rakenteen päälle moottorisaha toisessa kädessä. Jokin häiritsi viidennen ja kuudennen rungon keskellä, -muistaisi vain mikä. Cecilia on työskennellyt vuosikymmeniä sekä etelä-, että pohjoisnavalla merentutkimusaluksissa. Hän on fyysikko ja merentutkija. Erityisen kiinnostunut

Escuela Navalin, majapaikkamme öisillä,

tyhjillä käytävillä harhailee sekava nainen. Hän seisoo matkalaukkuineen käytävällä, yrittää saada turhaan hanasta vettä, katsoo auttavasti, mutta turhaan Liman karttaa. Heidi pelastaa naisen, Cecilie Mauritzen:n käytävältä, varoittaa juomasta hanasta vettä, jota ei jokatapauksessa tule enää kello 22.00 jälkeen ja taluttaa aikaerosta kärsivän tiedenaisen huoneessamme olevaan vapaaseen punkkaan. Cecilia nukahtaa ja nukkuu kaksi päivää. Näen Cecilian seuraavan kerran hereillä SIMA:n Perun merivoimien telakka-alueella. Tervehdimme ja hän katsoo valmisteilla olevia lauttoja: ”Nuo rungot ovat niin suuria, en toisaalta tiennyt mitä odottaa, mutta nuo ovat valtavia, isoja!”, Cecilia hämmästelee. Katselemme kuhisevaa työmaata, jysähdys jalkojen alla herättää toimeen. Yllä murisee Perun merivoimien viisi helikopteria päivittäisillä lennoillaan. Taustalla, kolmensadan metrin päässä

Vesillelaskussa amiraliteettia lauttarakentajien kanssa. Kuvassa laidalla vasemmalla

Cecilia Mauritzen. Oikealla kolmantena ja neljäntenä Heidi ja Heikki Niskanen.

Vesillelasku Perun lipun alla. Taustalla

USA rannikkovartioston laiva.

hän on merien vaikutuksista ilmastoon. Cecilia rakastaa merta ja merellä oloa. Tiedenaisena häntä luonnollisesti kiinnostavat tulevat mittaukset, niiden toimivuus ja niistä saatava data. Sympaattinen Cecilia pyörittelee tavaroitaan työmaalla, jokin tuntuu olevan koko ajan hukassa. ”Tälläistä minun elämä on, kaikki on aina kadoksissa..- ai tuossahan tuo on, ..-ei olekaan, no ei sen väliä, ..-mitä sinä olit minulle sanomassa ?” Kysyin häneltä toiveista ja peloista merimatkan suhteen. ”Puhutaanko tästä illallisella, milloinkahan sekin on, ...- ja missä, ...- onko täällä kahvia0?” Jätän Cecilian tavaroidensa keskelle, aikaerosta on joskus hankala toipua.

läheisyydessä Escuela Naval del Perún laiturilla. Cecilia puhuu huolestuneeseen sävyyn. ”Olen saanut säilyttää merillä ollessani yksityisyyteni. Minulla on ollut oma hytti, pieni tila ja jopa oma suihku. Olen hieman erakko, minua kauhistuttaa jo ajatuskin samassa huoneessa nukkumisesta vieraiden ihmisten kanssa, ja nyt tämä. Minun pitäisi siistiytyä, nukkua, syödä, kirjoittaa ja tutkia tilassa, jossa kaukaisin ihminen on viiden metrin päässä, lähin kymmenen sentin päässä. Mitenkä minun käy? Kestänkö minä sitä?” Puhumme asiasta, johon kukaan muu ei ole tarttunut, psykologisista reaktioista pitkän merimatkan aikana. Ceciliaa huolettaa hänen yksityisyyden tarpeensa. Kuinka käy, jos jonkun lautalla olevan henkilön tavat tai käytös alkaa hiljalleen käydä hermoille? Lautoilla on muitakin mielenlaatuun vaikuttavia tekijöitä. Jatkuva kosteus, joka hiljalleen muotoutuu homeeksi. Runkojen laulu, tauoton narina, kun tukit hiertävät toisiaan aallokossa. Tyyninä päivinä on pystyttävä keksimään jotain tekemistä ja myrskyn lähetessä pysyttävä rauhallisena. Myös ruuan yksitoikkoisuus tai suoranainen pula vaikuttaa suoraan psyykkeeseen. Pahin pelko Cecilialle on kuitenkin toiset ihmiset: ”En tiedä mitä teen, jos joku alkaa jo alussa pienesti ärsyttämään, se kertautuu päivä päivältä suuremmaksi, kumpi meistä tulee hulluksi ennemmin lienee voittaja”, Cecilia nauraa. Cecilia kävelee vapaaehtoisten, auttamaan tulleiden tutkijoiden kanssa kohti Rahiti Tanea. Jatkamme työskentelyämme bambukansien kanssa. Laiturilla lauttojen viimeistely on miellyttävää. Telakka-alueen pöly ja meteli on kaukana poissa. Toissapäivänä me koimme omat pelkomme balsalauttojen suhteen, kun havaitsimme termiittiyhdyskunnan eräissä osissa bambukansia. Suolavesi ja hyönteismyrkky tehosi, onneksemme havainto tehtiin ennen lähtöä. Toinenkin pelko lähestyi vääjäämättä. Joutuisimme hetkeksi sanomaan uusille ja vanhoille ystävillemme, toiselle perheellemme näkemiin hetkeksi. Tarina tulisi jatkumaan, me tiesimme sen, mutta me jatkaisimme sitä mielellämme juuri siinä.

Kaksi viikkoa myöhemmin istun Cecilian kanssa lähes valmiiden balsalauttojen Uljas 10 | 4. 12. 2015

Kulttuuri Kuvataidedeittailu

Lähdetkö treffeille taidemuseoon? Kuopion taidemuseolla järjestetään joulukuun alussa treffit. Anita Snellmanin näyttelyn yhteyteen luonnostellun tapahtuman tarkoituksena on tarjota alusta kohtaamisille. – Jarkko Kumpulainen, teksti & kuva Taidemuseoympäristö ja teokset herättelevät tuntemuksia ja ajatuksia, vieressä seisoo tyyppi, jonka kanssa teoksen herättämä ajatus olisi kiva jakaa. Kuulostaa luontevalta ja yksinkertaiselta. Kuopion taidemuseon intendentin Marja Lounin mukaan taidemuseo treffien tavoitteena on matala kynnys tunnustella itselleen ystävää, kumppania, rakastettua tai seuralaista. ”Oli kyse elokuvateatterikaverin tai elämänkumppanin etsimisestä, niin kapakassa tai kirjastossa voi olla vaikea ottaa toiseen ihmiseen kontaktia kun ei tiedä yhtään mikä se vastaanotto on. Tämä tilanne on toivon mukaan vähän helpompi, koska tänne tulevat ihmiset ovat jo lähtöjään valmiita tutustumaan”, Louni arvelee. Käytännössä tapahtuman aikana kierretään yhdessä Anita Snellmanin näyttely Lounin opastamana. Normaalikierroksesta poiketen, Louni pyrkii järjestämään

luontevia kohtaamisen mahdollisuuksia kierrokselle. Aikooko Louni toimia Cupidona? ”Jonakin vähän semmoisena. Ehkä kuitenkin enemmän semmoisena aloitteen tekijänä”, Louni naurahtaa. ”Yritän varmaan rohkaista ihmisiä miettimään omia ihmissuhdetilanteitaan teosten pohjalta ja luomaan tilanteita, joissa ihmisten olisi luontevaa ottaa kontaktia toiseen, tai toisiin ihmisiin. Treffit taidemuseossa ei kuitenkaan pakota ketään osallistujaa mihinkään”, Louni painottaa hienovaraisuutta. Treffit ovat avoin tapahtuma kaikille sukupuolisesta suuntatumisesta tai iästä huolimattta. Ainoa rajaus on, että osallistujan on oltava vähintään 18 ikävuotta. Museosta treffi-iltamat jatkuvat porukalla kierroksen aikana ilmoitettavaan paikkaan. Lounin mukaan on mahdollista, että tapahtuma järjestetään uudelleen jos vas-

Anita Snellmannin teokset ovat oiva tausta treffeille. ”Valoa ja värejä hehkuvat teokset kuvastaavat taiteilijattaren sielunmaisemaa. Hän oli oman tiensä kulkija niin taiteessaan kuin elämässäänkin, johon kuului monenlaisia ihmissuhdekuvioita”, kertoo Kuopion taidemuseon intendentti Marja Louni.

taanotto on hyvä. Aiemmin taidemuseotreffejä on järjestetty ainakin Helsingissä Kansallismuseossa ja Taidehallissa.

Treffit taidemuseossa 5. joulukuuta kello 15.30 Kuopion taidemuseossa Kauppakatu 35.

Rock Academy

Palo on tärkein kriteeri rokkivalmennusohjelmassa Musiikkialan valmennusohjelma Rock Academy on saapunut myös Joensuuhun ja etsii hakijoita. Tärkein kriteeri on palo alalle ja halu löytää uusi suunta. - Niina Turunen, teksti & Petri Kilpiä, kuva Joensuu Rock Academy on Joensuun Popmuusikot ry:n hallinnoima musiikkialan valmennusohjelma, joka tarjoaa sekä bändi- että crew-valmennusta. ”Hanke alkoi toukokuussa ja kestää kesään 2017 asti. Bändivalmennuksessa Joensuulaisia valmennettavia muusikoita yhdessä Lost Society –yhtyeen kanssa. sparraamme bändejä paremmiksi. Crewtoimintaan kuuluu kaikki mitä musiikin tia aktiiviseen valmennukseen. Heidän seminaareja, jotka ovat kaikille avoimia”, ulkopuolella tapahtuu. Tällaista säänbiisejään viedään eteenpäin, äänitetään, Kilpiä kertoo. nönmukaista bändivalmennusta ei ole ja aivan loppuvaiheessa siirrytään studi”Etsimme 15–29-vuotiaita nuoria, aiemmin Joensuussa ollut”, projektipääl- oon. Crew-valmennuksessa keskitytään jotka haluavat uuden suunnan ja sisältöä likkö Katri Kilpiä kertoo. käytännön puoleen, eli kuvaamiseen, elämälleen sekä hakevat omaa paikkaanHaku bändivalmennukseen kesti valo- ja äänitekniikkaan, paitamyyntiin ja sa. Musiikkialalle voi olla vaikeaa päästä, kesän ajan ja loppui elokuussa. tapahtumatuotantoon. Lisäksi tarjovaikka kiinnostusta olisikin. Tämä on ”Valitsimme yhdeksän bändiä ja artisamme lyhytkestoisempaa koulutusta ja ainutlaatuinen tilaisuus saada jalkaa oven

Uljas 10 | 4. 12. 2015

väliin. Kriteerinä on palo alalle ja löytää jotain uutta omaan elämään. Haku crewtoimintaan on käynnissä, ja päättyy 7. joulukuuta”, Kilpiä kertoo. Valmennukseen hakeminen tapahtuu netissä. ”Hakukaavake löytyy nettisivuiltamme. Tämän jälkeen haastattelemme hakijoita, ja tammikuussa aloitamme crew-valmennuksen. Seuraava haku on keväällä. Koulutuksia ja pienempiä tapahtumia on tulossa, joten kannattaa seurata Popmuusikoiden ja Rock Academyn sivuja”, Kilpiä vinkkaa. Rock Academy on alkujaan Turun nuorisoasiainkeskuksen luoma malli, joka tarjoaa maksutonta sparrausta ja koulutusta ammattimaiseen toimintaan tähtääville nuorille yhtyeille ja artisteille.

Facebook: Joensuu Rock Academy Nettisivut: http://joensuu.rockacademy.fi/ http://popmuusikot.fi/

Lautapelit

Vuoden pelisuunnittelija Kärmeksestä Kalle Malmiojan suunnittelema Cook Off! on simppeli perhepeli, joka liikkuu ruoanlaiton maailmassa. - AnnaReetta Suhonen, teksti & Anttoni Huhtala, kuva

Pelikerho Kärmeksen entinen puheenjohtaja Kalle Malmioja on voittanut Vuoden pelisuunnittelija 2015 -kilpailun. Suomen lautapeliseuran ensimmäistä kertaa järjestämään kilpailuun osallistui yhteensä 68 peliä, joista 12 valittiin finaaliin. Finaalipeleistä neljä oli Malmiojan suunnittelemia. Voittopeli Cook Off! on simppeli perhepeli, joka nimensä mukaisesti liikkuu ruoanlaiton maailmassa. ”Siinä on oikeastaan vain korttipakka ja ajastin eli tiimalasi. Jokaiselle pelaajalle jaetaan kymmenen raaka-ainekorttia, joista pitää nopeasti luoda ateria. Sitten katsotaan, kenen ateria vastaa parhaiten asiakkaan vaatimuksia”, Malmioja kertoo voittopelistään. Nykyään Oulussa asuva Malmioja toimi Kärmeksessä aktiivisesti yhteensä seitsemän vuoden ajan. Vuosien aikana hän ehti pelata noin 200 erilaista lautapeliä sekä peluuttaa muilla kerhon jäsenillä kymmenittäin omia peli-ideoitaan. ”Lautapelien pelaaminen on älyllistä, sosiaalista toimintaa ja varsinkin pelejä suunnitellessa täytyy hallita isoja kokonaisuuksia. Suunnittelun voi aloittaa kolmesta eri näkökulmasta, joko pelin mekaniikasta, eli miten sitä halutaan pelata, teemasta tai yleisöstä. Lapsille suunniteltaessa lähtökohta on tietenkin ihan erilainen kuin aikuisten peleissä.” Cook Off! -pelin lisäksi Malmioja osallistui kisaan peleillä Tower Defence, Hedeby ja King’s Land. Neljästä pelistä kolme on otettu jatkokehittelyyn, ja jos suunnitelmat toteutuvat, Malmiojan pelejä nähtäneen marketeissa lähivuosina. ”Onhan tämä kivaa, että nyt muutkin uskovat sii-

Poimintoja Utunen ja Zorse Humulla Seuraavalla Humu-klubilla esiintyvät Utunen ja Zorse. 12. joulukuuta Kuopion Pannuhuoneella järjestettävä klubi on samalla psykedeliaa pursuavan Utusen levyjulkkarikeikka. Illan aloittaa lo-fi rokkia tarjoileva Zorse. Utunen on nykyisin Helsinkiin sijoittuva psykedeliapop yhtye, jonka musiikissa soivat yhtälailla Bristolin 90-lukuinen trip-hop, 70-lukulainen Laurel Canyon sekä virret. Yhtyeen debyyttilevy julkaistiin 27. marraskuuta kuopiolaisella Humu Records -levymerkillä. Illan aloittava Zorse on vuonna 2011 Jyväskylässä perustettu yhtye joka soittaa iskevän junnaavaa garagekraut-jytää. Bändi työstää parhaillaan pitkäsoittoaan, joka julkaistaan keväällä 2016. Zorsen on sanottu kuulostavan Horses-levyn aikaiselta Patti Smithiltä tai progeen hurahtaneelta Kate Bushilta. Humu-Klubi – Utunen & Zorse Pannuhuonella 12. joulukuuta klo 22.00

Hiljainen joulupukki Muuntamo symposiumissa Kalle Malmioja sanoo lautapelien pelaamisen olevan paitsi älyllistä, myös sosiaalista toimintaa.

hen, mitä teen. Voitto toi lisää pontta suunnitteluun”, Malmioja iloitsee. Lisätiedot Kärmeksen peli-illoista Kuopion Lukemalla löytyvät Kärmeksen Facebook-sivulla tai osoitteessa www.lautapeliseura.fi/foorumi/viewforum.php?f=17. Lautapelitapahtuma Kinkkucon Lukemalla 22. - 24. tammikuuta.

Esitystaiteilija Juha Valkeapää esittää Kuopiossa Hiljainen joulupukki teoksensa 16. joulukuuta kello 15.30 Kuopion torilla. Esitys on muunnelma Valkeapään Hiljainen mies teoksesta, jota taiteilija kuvaa seuraavasti: ”Puen ylleni puvun johon olen ripustanut purkkeja jousien varaan, rikkoutuneen kellopelin, kulkusia. Kävelen hitaasti ja hiljaa, mahdollisimman ääneti. Luon hiljaisuutta.” Hiljainen joulupukki teos toteutetaan Itäisen tanssin aluekeskuksen Muuntamo symposiumin yhteydessä, jonka teemana on paikkasidonnainen esitystaide. Symposium järjestetään 16. – 19. joulukuuta Sotkulla. Symposium on avoin kaikille poikkitaiteellisesta ilmaisusta kiinnostuneille. Lisätietoa ITAKin nettisivuilta osoitteesta www.itak.fi ja Facebookista.

Kevyt ja vastuuton Pisarat Kuoro

Yliopiston kuoro teki joululevyn

Itä-Suomen yliopiston kuoro Joy julkaisee Lunta-joululevyn loppuvuodesta. - Niina Turunen, teksti Joululevy on kytenyt kuoronjohtaja Helena Hulmin mielessä pitkän aikaa. ”Projekti lähti kypsymään 2014 joulukonserttia valmistellessa. Aiempi joululevy 90-luvun lopulta on myyty loppuun, joten halusimme tehdä uuden. Vaikka äänitemarkkinoilla on tapahtunut suuri murros, ihmiset haluavat edelleen ostaa joululevyjä.”, Hulmi perustelee. Levy kuvastaa kuoron konserteissa esittämää musiikkia. ”Se sisältää perinteisiä, hengellisiä lauluja, mutta myös kevyttä, viihteellisempää musiikkia. Levyllä on myös englantilaisia carolseja. Levy myötäilee meidän joulukonserttia, sieltä löytyy sekä hartaampaa että kevyempää musiikkia”, Hulmi kertoo. ”Olin varautunut pidempään prosessiin. Laulajien asennoituminen ja ote oli hyvin määrätietoista. He panostivat levyyn myös osallistumalla graafisen puolen, tekstien ja käännösten ideointiin. Nyt valmistaudumme joulukonserttiin ja vuodenvaihteen jälkeen odottavat uudet haasteet.” Haasteisiin kuuluu Disney-projekti ja ulkomaan-

matka. ”Suunnittelemme ja toteutamme Disney-musiikin ympärille muodostuvan konserttiohjelmiston. Toukokuussa matkustamme Serbiaan ja esiinnymme Novi Sadissa sekä Belgradissa. On mukavaa viedä kuoroa maihin, joissa kuorolaiset tuskin muuten tulisivat käyneeksi.” Lunta-levyn voi ostaa joulukonsertissa, joka pidetään 12. joulukuuta. Konsertin ennakkolipuista löytyy lisätietoa kuoron nettisivuilta. ”Levyä voi kysellä kuoron tapahtumista, LevyEskoilta ja itse kuorolaisilta. Levy tulee digitaaliseen jakeluun 11. joulukuuta muun muassa Spotify:n ja iTunesiin.” Kuoron pääsykoe on perinteisesti pidetty syyskuussa, mutta ensi vuonna pääsykokeita on useampi. ”Tieto yliopiston kuorosta jää usein uudelta opiskelijalta huomaamatta. Pidämme ylimääräisen pääsykokeen tammikuussa, sillä tarvitsemme lisää mieslaulajia”, Hulmi vinkkaa.

Pisarat on jo yli vuosikymmenen ajan kuulunut joensuulaisen ylioppilasteatterivuoden kiinnostavimpiiin tapauksiin. Lyhytnäytelmäkokonaisuudessa tulikasteensa saa vuosittain joukko uusia teatterilaisia. Tänä vuonna 8. joulukuuta ensi-iltansa saavan Pisaroiden ainoana kokoavana teemana on komediallisuus vastapainona ajoittain hyvinkin syvissä vesissä uimiselle. ”Tällä kertaa Pisarat-kokonaisuuteen on haluttu löytää menneiden aikojen keveyttä, innokkuutta ja vastuuttomuutta. Annoimme kaikille tekijöille vapauden tehdä juuri niin höperöitä ja kokeellisia juttuja kuin he haluavat. Emme pyri täydellisyyteen, vaan siihen, että kaikki saavat toteuttaa ideoitaan ilman paineita ja pitää hauskaa”, teatterilaiset kertovat. Nähtäväksi jää, onko myös yleisöllä hauskaa. Joensuun ylioppilasteatterin Pisarat XIII: Huumorin rajoilla saa ensiiltansa 8. joulukuuta Joensuun Pakkahuoneella.

Omaa kaljaa itsenäisyyspäivänä Hiljattain perustettu Joensuun akateeminen väkijuomakerho tekee debyyttinsä julkisella näyttämöllä itsenäisyyspäivänä. 6. joulukuuta juodaan isänmaallisesti suomalaista kaljaa Suvaksella ja katsellaan linnanjuhlia. Tapahtumaan ilmoittaudutaan verkosta löytyvällä lomakkeella suosion yllätettyä järjestäjät. Lehden painoon mennessä ei ollut tiedossa, oliko paikkoja vielä jäljellä.

Lisätietoa: www.joykuoro.net. Joulukonsertti 12.12. Carelia-salissa.

Uljas Uljas 101 | 4. 24.12.1. 2015 2014

Kuvakukon pyörittäjä Paul Staufenbiel iloitsee elokuvien digitalisoitumisesta. Se toi ensi-illat myös pienemmän teatterin ulottuville ja asiakasmäärät pomppasivat.

Pimeän salin elävä valo

Tunteet, tieto ja unelmat astelivat kansalaisten mieliin projektorien loimussa kun elokuvateattereiden runsaus nousi myös Suomeen. Tunteiden temppelit -dokumentti pureutuu suomalaisten elokuvateatterien nousuihin ja laskuihin. – Ninni Juntunen, teksti & kuva

unteiden temppelit –dokumentti pureutuu suomalaisten elokuvateattereiden historiaan. Ohjaaja Jouko Aaltonen halusi tehdä tribuutin elokuvateatterikulttuurille, sillä se on erottamaton osa tiettyjen ikäluokkien elämää. ”Ne ovat maallisen palvonnan paikkoja, jossa ihmiset kohtaavat omat unensa ja unelmansa”, hän toteaa. Yksi kyseisen ikäpolven edustaja on myös dokumentissa esiintyvä kuopiolainen Marjut Kekäle. Kekäle oli paikalla Tunteiden temppelin lehdistönäytöksessä kotiteatterissaan, jossa hän muisteli nuoruuttaan. 1950-luvulla nuorison pääasialliset harrastukset olivat liikunta ja elokuvissa käynti ja jälkimmäinen vei Kekäleen mukanaan. Hän kulutti jo pienestä pitäen elokuvasalin penkkiä joka sunnuntai. ”Se oli varsinkin omalle äidilleni hengähdyshetki, kun me lapset menimme keskenämme elokuvateatteriin”, Kekäle kertoo.

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Elokuvat olivat nuorelle Kekäleelle portti maailmaan – paitsi itse elokuvan, myös sitä ennen näytetyn uutiskatsauksen ansiosta. Elokuvissa käyminen oli hyvin intensiivinen tapahtuma. Itse elokuvaa ja teatterisalia kunnioitettiin. ”Ei kuulunut ennen karkki- ja sipsipussien rapistelua.” Elokuvat olivat suurille, sotien jälkeisille ikäluokille keskeisin rahankäyttökohde. Ja kun rahaa ei ollut, livahtivat ovelimmat sisään saliin esimerkiksi ilmanvaihtoluukun kautta, tai uudelleenliimasivat jo aiemmin revittyjä pääsylippuja. Unelmat uudesta, glamourista ja keveydestä eivät olleet ainoa asia joka veti kuvia katsomaan. Varsinkin nuoria miehiä houkuttelivat eroottiset elokuvat, kuten Pukki paratiisissa ja Riettaat rattotytöt. Ja jos pelasi korttinsa oikein, pääsi pimeässä elokuvasalissa suutelemaan ihan oikeita tyttöjä ja poikia. Elokuvakulttuuria ja sen mukanaan tuomaa yhteisöllisyyttä on vuosikymmenten saatossa ravistellut kolme

merkittävää tapahtumaa: television ja vhs-videoiden tulo sekä elokuvien digitalisointi. Televisioiden yleistyessä 50-luvun lopulla ihmiset jäivät koteihinsa ja elokuvateattereiden salit hiljenivät. Monet jylhät, palatsimaiset elokuvateatterit, kuten Kino Palatsi Helsingissä, purettiin. Seuraavan iskun elokuvakulttuurille aiheuttivat vhs-nauhurit 80-luvulla. Katsojamäärät putosivat radikaalisti – jopa 50 prosenttia. Pelkästään pääkaupungissa kymmenet teatterit joutuivat laittamaan lapun luukulle muutaman vuoden aikana. Joillekin elokuvasaleille keksittiin uusia käyttötarkoituksia. Yksi muuttui biljardisaliksi, toinen kuntosaliksi ja joku Vapaamuurareiden loosiksi. Osa teattereista säilyi ja säilyy nykyistenkin murrosten paineessa. Siinä missä elokuvien digitalisointi merkitsi toisille teattereille lopullista tuhoa, tarkoitti se toisille uutta aikakautta. Tunteiden Temppelit Suomen ensi-illassa 4. joulukuuta.

Kainalo | leffakulttuuri

Vaativa leffakansa Kuopiossa Vastoin oletuksia digitalisoituminen on piristänyt Kino Kuvakukon toimintaa. Nyt ensi-iltoja on puolen sataa, kun aiemmin voitiin esittää korkeintaan yksi ensi-ilta vuodessa. Samalla kävijämäärät nousivat kymmenillä prosenteilla. ”On mukava nähdä, että ihmiset tulevat katsomaan pienempääkin eurooppalaista elokuvaa. Jos siinä on suuri tunnelataus, niin se vetää porukkaa”, Kuvakukon vetäjä Paul Staufenbiel miettii. Kuvakukon toimintaa vuodesta 2005 lähtien pyörittäneen Staufenbielin mukaan kuopiolaiset ovat vaativaa elokuvakansaa. Iso osa asiakaskunnasta on Marjut Kekäleen tavoin nähnyt 70–80-lukujen elokuvakulttuurin kukoistuskauden. ”Aina kun esitämme elokuvia lapsille, kysyn kuinka moni on ensimmäistä kertaa elokuvateatterissa ja aina nousee hirmu monta kättä pystyyn. Olen saattanut tuhansia, ellei jopa kymmeniätuhansia lapsia elokuvamatkalle. Siitä tulee hyvä olo.” Staufenbiel painottaa elokuvateatterin, esimerkiksi Hyvät kuvat -elokuvakerhon tuottavan myös yhteisöllisyyttä. ”Vieraaseen kaupunkiin juuri muuttaneet opiskelijat ovat löytäneet toisensa Elokuvakerhosta. Parinmuodostustakin on tapahtunut.” Elokuva rantautui Kuopioon vuonna 1897 viidentenä kaupunkina Suomessa. Se näytettiin nykyisen Puikkarin tiloissa Seurahuoneella. Kuvakukko on perustettu talvisotavuonna 1939.

La 13.2.2016 • Joensuu Areena

Antti Tuisku

Opiskelija liput 20 € ynnissä

(norm. 30 €)

ut my Opiskelijalip lia AMK:n ja ISYY:n, Kare kä istoissa se POKA:n toim oilla. ja Levy-Esk Kerubissa

luntailosaaressa.fi @luntailosaaressa

AMORPHIS

JVG

Viikate

Liput 20/30 € • Konsertti on ikärajaton Ennakko: TikettI • Lippupiste • Levy-Eskot • Kerubi Katso lisätietoja: www.luntailosaaressa.fi JARJESTÄJÄ:

Uljas 10 | 4. 12. 2015

aikki tuntevat fraasit: ”vain äänestämällä saat oikeuden valittaa”, tai ”jos jätit äänestämättä, niin turha valittaa päätöksistä”. Samaa olen laukonut itsekin, Näkökulma | kun olen kuullut ettei joku, Essee | luoja paratkoon, äänestänyt. EuNäkökulma | roopan unionissa järjestetään viiden vuoden välein ”yhtäläinen, salainen ja suhteellinen” –vaali, jossa valitaan Euroopan kansojen edustajat parlamenttiin. Mutta mitä näissä vaaleissa oikeasti päätetään? Mistä sinä oikeastaan päätät? Niin kutsutussa vallanjako-opissa ajatel-

laan, että lakeja säätää kansanedustuslaitos, toimeenpanosta vastaa hallitus tai presidentti sekä tuomiovaltaa käyttää itsenäinen oikeuslaitos. Vallanjaon perimmäinen tarkoitus on järjestelmän kehittäjän Montesquieun (1689 - 1755) mukaan estää diktatuurin syntyminen ja suojella kansanvaltaa. Euroopan unionin kohdalla asia on kuitenkin erilainen. Unionin korkein päättävä elin on Euroopan neuvoston kokous. Tässä kokouksessa istuvat kaikkien EU –maiden johtajat, joko pääministerit tai presidentit. Nämä ovat hyvin harvoin suoraan kansan valitsemia ja ovat vastuussa enemmän omalle puolueelle ja kansallisen parlamentin enemmistölle. Valtioiden päämiehet ja -naiset edustavat vallanjako-opin mukaan toimeenpanovaltaa, jolloin heidän ei tulisi pystyä vaikuttamaan talousarvion tai lakien hyväksymiseen eikä tuomioistuinten toimintaan. Euroopan neuvosto ei käytä suoranaista toimeenpanovaltaa EU:ssa, vaan omissa ”osavaltioissaan”. Euroopan unionin toimeenpanovaltaa käyttää komissio. Komissaarit valitaan viiden vuoden kaudeksi sen jälkeen kun kansalaiset ovat äänestäneet euroopan parlamentin. Komissiota ei kuitenkaan valitse parlamentti kuten on tapana kansallisten hallitusten kohdalla, vaan valinta on euroopan neuvostolla. Maiden johtajat saavat jokainen esittää yhden henkilön omasta valtiostaa komissaariksi ja päättävät kuka on komission puheenjohtaja eli EU:n pääministeri. Parlamentin tehtäväksi jää äänestää koko paketista kyllä tai ei. Yhteenkään yksittäiseen henkilövalintaan parlamentti ei voi vaikuttaa. Politiikkaa tuntevat tietävät kuinka helppoa on saada leivottua riittävä enemmistö kokoon tällaisessa tilanteessa. Parlamentti on hyvin hajanainen toimi-

elin, jossa on 751 jäsentä 28 jäsenvalti-

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Euroopan unionia ei polittisista syistä johtuen kutsuta liittovaltioksi. Yhdysvaltojen perustuslain arkkitehdin James Madisonin määritelmä tyranniasta muistuttaa ikävästi EU:n hallinnon nykyjärjestelyjä. – Pekka Koivaara, teksti

Demokra- krakratiaa?

Jos se on rikki, kuinka se korjataan? osta, jotka ovat jakautuneet kahdeksaan poliittiseen ryhmään. Poliittiset ryhmät ovat useiden eri kansallisten puolueiden yhdistelmiä, joilla on erilaiset taustat ja aatteet. Niiden kumppanuudet ovat lähinnä keinotekoisia ja ryhmien sisäiset tavoitteet voivat olla ristiriitaisiakin. Tämä lienee miellyttävää neuvostolle sen esittäessä uutta komissiota juuri valitulle hyvin sekavalle seurakunnalle. Parlamenttille jää helposti lähinnä seremoniallinen rooli. Parlamentti voi myöhemmin erottaa komission kahden kolmasosan enemmistöllä, eli komissiolle riittää kolmassosan kannatus. Parlamentin ja komission suhde ei täytä edes enemmistödemokratian muodollista vaatimusta, eli kansanedustajien enemmistön luottamusta. Suurin lainsäädäntövalta on annettu unionissa komissiolle. Kaikki uudet unionin lait ja direktiivit tehdään komissiossa, joka esittää ne parlamentille. Parlamentti voi hyväksyä esityksen, muuttaa sitä tai hylätä sen. Mikäli parlamentti muuttaa lakiesitystä tavalla joka ei komissiolle kelpaa se voi aina vetää esityksensä pois. Lainsäädäntövalta siis on yhdistetty EU:ssa toimeenpanovallan kanssa ja kansaa edustavalle parlamenttille on jätetty vain veto-oikeus. Lisäksi lakiesitysten tulee saada neuvoston hyväksyntä. Jäsenvaltioiden johtajille siis on annettu yhtä suuri valta estää valitsemansa ko-

mission lakiesitysten voimaantulo kuin parlamentillekin. Euroopan unionin lait ja direktiivit ovat

Lissabonin sopimuksen (os. Euroopan perustuslaki) mukaan lainsäädäntöä, jonka toimivalta ylittää jäsenvaltion lainsäädännön. Käytännössä jos EU-maan pääministeri ei saa kansallisessa parlamentissa haluamaansa lakia läpi hän voi aina esittää sen komission kautta parlamentille. Näin voi näppärästi kiertämään hankalaksi käyneen oman kotivaltion kansanedustuslaitoksen ja syyttää siitä oman maan mediassa EU:n komissiota. Kansallisilla parlamenteilla ei ole edes itsenäistä budjettivaltaa. Euroopan talouskurisopimuksen (sic!) mukaan EU:n jäsenten tulee ennen budjetin eduskuntakäsittelyä ennakkohyväksyttää talousarvio euroopan komissiolla. Kansallisen talousarvion valmistelee ensin toimeenpanovalta ja esittää sen eduskunnalle. Tämän jälkeen budjetin eduskuntakäsittelyn aikana tulleet muutosesitykset on helppo estää, jos pääministeri ei pidä niistä. Eduskuntakäsittelyn voi tarvittaessa keskeyttää ja tarkastaa komissiolta saako eduskunta tehdä haluamansa muutoksen. Talouskurisopimuksen 3 artiklan 2. kohta velvoittaa euromaita noudattamaan sopimusta ”perustuslain tasoisesti”. Budjettivalta on käytännössä siirretty kokonaisuudessaan toimeenpa-

novallan käsiin ja edustuslaitos on vain muodollisuus: vain kyllä tai ei -päätökset kelpaavat. Toimeenpanovalta käyttää EU:n jäsenvaltioissa siis niin lainsäädäntö- kuin budjettivaltaakin. Kansan valitsemat henkilöt saavat sitten kumileimata ne. Suomen perustuslain 3 ja 83 pykälät sanovat, että eduskunta päättää laeista ja taloudesta, mutta päätös näyttää jäävän vain hyväksymisen ja hylkäämisen välille. Tuomiovalta länsimaissa on tavattu antaa itsenäisille tuomioistuimille. Itsenäisyys taataan sillä, etteivät tuomioistuimet ole vastuussa poliittisille päättäjille ja saavat pysyä virassaan joko ennalta määrättyyn eläkeikään tai kuolemaan asti. Euroopan unionin tuomioistuin on Lissabonin sopimuksen mukaan ylin eurooppaoikeudesta päättävä toimielin. Sen toimivalta ylittää kansallisten tuomioistuinten toimivallan euroopan lainsäädännön osalta. Mikäli kansalliset tuomioistuimen tulkitsevat EU:n säädöksiä väärin voi eurooppalainen ylioikeus muuttaa päätöksen ja antaa kansallisia tuomioistuimia sitovia ennakkoratkaisuja. Näillä ennakkoratkaisuilla on käytännössä lain voima ja ne ohittavat myös ristiriidassa olevan kansallisen lainsäädännön. Omissa tuomioissaan ja julkaisuissaan unionin tuomarit puhuvat jatkuvasti euroopan perustuslaista, jonka ymmärtääkseni Irlannin kansanäänestys hylkäsi. Sama paperi hyväksyttiin myöhemmin toisella nimellä, mutta tuomioistuin ei tainnut huomata, että nimi vaihdettiin prosessin aikana. Euroopan tuomioistuin poikkeaa yhdellä tavalla kansallisista korkeimmista oikeuksista. Unionin tuomarit valitaan määräajaksi. Tuomarien valintaoikeus on yllätys yllätys vain ja ainoastaan jäsenvaltioiden johtajilla. Tuomarien tehdessä toimeenpanovallan mielestä hankalia ennakkopäätöksiä he voivat vaihtaa tuomarit sellaisiin jotka päättävät ”oikein”. Euroopan unionissa kaikki kolme vallan osaa on yhdistetty vain valtionjohtajille. Tämä on Yhdysvaltojen perustuslain yhden pääarkkitehdin James Madisonin mukaan ”Tyrannnian tarkka määritelmä”. Seuraavissa vaaleissa kannattaa siis miettiä, mistä kansalainen voi päättää? Voiko äänestämällä päättää hyväksyykö tyrannian ja miten henkilövaaleissa voisi äänestää ”ei”, jos niin haluaisi? Pekka Koivaara Kirjoittaja on ihan tavallinen opiskeleva perheenisä Joensuusta Lähteet: Lissabonin sopimus Madison, James:”the Federalist papers No. 51” Montesquieu, Charles-Louis de Secondat:”the Spirit of Laws” Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta. Lyh. Euroopan unionin talouskurisopimus

ISYY:LLÄ ON ASIAA Tapahtumat

TAPAHTUU

Uudella Sykkeellä kevääseen

Kaikki kampukset

Lisää tapahtumia

4.12. ISYY:n edustajiston kokous Kuopiossa

löydät ISYY:n verk-

14.12. Vuoden viimeiset Wiikko-Ärsykkeet ja

kosivuilta!

Kevään 2016 SYKETTÄ -liikuntakalenterit julkaistaan tiistaina 8.12.2015. Löydät uudet liikuntakalenterit netistä www.sykettä.fi ja Sykkeen Facebook-sivuilta. Luvassa on suuria tunteita, ilon kiljahduksia ja elämänmakuista meininkiä liikunnan parissa!

Monday Mailit ilmestyvät

isyy.fi/ajankohtaista/

17.12.– 6.1.2016 ISYY:n kampustoimistot ovat suljettuina 7.1. ISYY:n kampustoimistot avaavat ovensa

Vältä jonot ja tule lunastamaan oma SYKETTÄ-tarrasi 7.12.2015 alkaen ISYY:n kampustoimistoilta.

joulutauon jälkeen klo 10

Liikuntamaksut - kevät 2016

Kuopio 6.12. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue Sotkulta

-Palloilutarra 15 euroa

sankarihaudoille klo 18 alkaen ja myöhem-

-Ryhmäliikuntatarra 30 euroa

min glögit osallistujille Maljassa 7.12. ISYY:n hengailuilta Lukemalla klo 18

sella klo 18

7.12. UEF Kuopion ylioppilaskuoron joulu-

8.12. PISARAT XIII: Huumorin rajoilla, Joen-

konsertti ”Deck the halls!” Alavan kirkossa

suun ylioppilasteatteri, ensi-ilta, Pakkahuone,

klo 18

klo 19, (muut esitykset: 10.12., 12.12., 14.12., 15.12.,

8.12. ESN KISA: Dinner in the dark at Lukema

16.12., ja 18.12.)

14.12. SYKETTÄ Christmas Carneval Studenti-

12.12. Joulukonsertti ja levynjulkistamisjuhla,

alla. Tule kokeilemaan kevään liikuntakalente-

Itä-Suomen yliopiston kuoro Joy, Carelia-sali,

B. Käy maksamassa SYKETTÄ-liikuntamaksu johonkin maksupisteistä. Joensuu: ISYY:n kampustoimisto (Yliopistokatu 7, Haltia-rakennuksen 2. kerros) Kuopio: ISYY:n kampustoimisto (Yliopistonranta 3, Studentia) C. Saat liikuntatarran ja pääset ilmoittautumaan liikuntakalenterin kautta tunneille.

rista maistiaisia maksutta.

klo 19

16.12. Kampustoimisto auki poikkeuksel-

lisesti keskiviikkona klo 10–15, viimeinen

aukiolopäivä ennen joululomaa

Tule mukaan Sykkivään porukkaan!

Joensuu

Tarra on voimassa ostohetkestä alkaen aina 11.9.2016 asti. Tammikuussa vietetään ilmaisia liikuntaviikkoja 24.1.2016 saakka. Tuona aikana voit tutustua SYKETTÄ-palveluihin maksutta!

Uuden käyttäjän ABC A. Rekisteröidy käyttäjäksi www.sykettä.fi

15.1. GTKEO-tutustumisbileet Ilonassa klo 21 6.12. Itsenäisyyspäivän glögit klo 14 Haltialla

Savonlinna

ja soihtukulkue Haltialta sankarihautausmaal-

9.12. Savonlinnan kampustoimisto on kiinni

le klo 15.30 alkaen

12.12. OKL:n pikkujouluspektaakkeli, Club

7.12. ISYY:n alkoholiton hengailuilta Suvak-

Colo, klo 20–23

Edunvalvonta ei nuku Haluatko palstalla käsiteltävän mieltäsi askarruttavaa asiaa? Onko sinulla tietoa, jota haluaisit jakaa muiden kanssa? Lähetä kysymyksesi tai vinkkisi osoitteeseen koso@isyy.fi.

Olen kurssilla, jossa on yli 100 osallistujaa. Kurssin kirjoja on kuitenkin kirjastossa vain n. 40. Miten kurssin voisi suorittaa?

ISYY:n lihalla

Vuosi ”pässinä” ISYY:tä ei olisi ilman aktiivisia toimijoita. Palstalla esitellään kuukausittain yksi tekijä. Vuorossa on ISYY:n pääsihteeri Anna-Kristiina Mikkonen. Olen ollut ISYY:n pääsihteerinä nyt reilun vuoden verran ja kun katson taaksepäin, niin paljon on

Ensiksi kannattaa katsoa, tarjoaako kirjasto kirjaa elektronisena

ehtinyt vuodessa tapahtua! Henkilökohtaisesti vuosi

kirjana. Nykyisin yhä suurempi osa kirjaston kirjoista on tarjolla

on ollut antoisa. Saan tehdä töitä omien alojen asian-

elektronisena aineistona. UEF:n e-kirjastoa pääsee käyttämään

tuntijoiden kanssa inspiroivassa ympäristössä. ISYY:n

Itä-Suomen yliopiston käyttäjätunnuksella.

aikakirjoihin kulunut vuosi jää erityisesti hektisenä

Mikäli kyseinen kirja on julkaistu artikkelina, sitä voi etsiä myös

vaalivuotena.

eri tieteellisistä lehdistä ja sarjoista. Kannattaa selvittää mihin

Parhaillaan ylioppilaskunnassamme on käynnissä

kaikkiin tietokantoihin sinulla on pääsy Nelli-portaalin kautta.

demokraattinen vallanvaihto, kun syksyn edarivaa-

Kirjoja kannattaa myös tiedustella muista kirjastoista ja niiden

leissa valittu uusi edustajisto astuu vanhan tilalle.

käyttö on vapaata. Itä-Suomen yliopiston kirjastoon voi tilata

Katseet onkin jo suunnattu tulevaisuuteen ja ISYY:n

myös kaukolainan muista yliopistoista tai tieteellisistä kirjas-

kehittämiseen aiempaakin toimivammaksi paketiksi.

toista. Samaten yliopisto voi lähettää myös kirjan lainattavaksi

Positiivisia haasteita tuo tullessaan kansainvälisten

toiseen kirjastoon.

opiskelijoiden huomioiminen ylioppilaskunnan

Kirjasta voi myös kopioida osia, mutta kirjojen kokonaan

hallinnossa.

kopioiminen on ehdottomasti kiellettyä.

Toivon, että seuraava vuosi tuo mukanaan lisää

Kuka: ISYY:n pääsihteeri

uusia aktiivisia toimijoita sekä työrauhaa koulutus-

Mitä: Vastaa henkilöstö-, talous- sekä

säästöjen keskellä.

yleishallinnosta. Toimii hallituksen ja

Lopuksi haluan toivottaa koko jäsenistöllemme

edustajiston esittelijänä ja sihteerinä.

oikein hyvää joulua ja riemukasta uutta vuotta!

Missä: Savonlinnassa, mutta on tuttu

Tämä oli viimeinen edunvalvontasihteerin teksti tälle palstalle, vuodenvaihteen jälkeen tällä paikalla aloittaa ISYY:n kerhotoimintaa esittelevä osio.

ISYY:n edunvalvontasihteeri Mikko

Aaltonen kertoo tällä palstalla opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Anna-Kristiina Mikkonen

näky kaikilla kampuksilla.

Joensuun toimisto ma, ti 10-15 Kuopion toimisto ma, ti 10-15 Savonlinnan toimisto ma-to 10-14 Yliopistokatu 7, Haltia 2.krs to 10-15 Yliopistonranta 3 to 10-15 Kuninkaankartanonkatu 7 pe 10-13 80100 JOENSUU pe 10-13 70211 KUOPIO pe 10-13 57100 SAVONLINNA toimisto.joensuu@isyy.fi toimisto.kuopio@isyy.fi toimisto.savonlinna@isyy.fi 050 341 6346 044 576 8419 044 576 8430 ISYY:n verkkosivut: www.isyy.fi, Facebook: www.facebook.com/fbISYY, Wiikko-Ärsyke: ISYY:n kampuskohtainen viikkotiedote uutiskirjeenä sähköpostiisi. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, ISYY-info sähköpostilista: Liity kampuksesi listalle. Lisätietoja: tiedotus@isyy.fi, Twitter: @ISYYH, sivun toimitus: tiedotussihteeri Matias Ojanperä Uljas 10 | 4. 12. 2015

Kolumni | Ja taustalla soi Porilaisten marssi!

LET’S BESSERWISSER!

Uudet nokiamme

un sukupolvemme jälkikasvu pääsee peruskouluikään, voimme viihdyttää sitä kertomalla takkatulen ääressä tarinoita 2000-luvun alun Suomesta, jonka pohjoismaisen digitalousihmeen veturina oli matkapuhelinvalmistaja Nokia. Muistattehan vielä sen supisuomalaisen suuryrityksen, joka oli aikanaan kansainvälisesti tunnetuin brändimme. Vielä vuonna 2007 Nokian osuus maailman matkapuhelinmarkkinoista oli 50,8 prosenttia. Toisin sanottuna enemmän kuin joka toinen kaikista maailman kännyköistä oli suomalainen Nokia. Kaiken lisäksi samana vuonna Kimi Räikkönen voitti formula ykkösten maailmanmestaruuden. Nämä olivat parasta kansallistunteen polttoainetta sukupolvellemme, joka ei ole kokenut jatkosotaa eikä liioin Lasse Virénin kiriä. Vuodesta 2008 alkoi kuitenkin alamäki sekä suomalaiselle moottoriurheilulle että Nokialle. Nokian tragikoominen taival kaatui lopulta tehottomaan insinöörijohtamiseen eli siihen paljon puhuttuun vatulointiin päätöksenteossa. Tämä näkyi siinä, että käyttäjäkokemuksesta vieraantuneet päälliköt yrittivät pyörittää miljardiluokan bisnestä lähinnä itselleen. Markkinoille syydettiin teknisesti ensiluokkaisia tuotteita, joiden käytettävyys vastasi lähinnä leivänpaahdinta: hoitaa sen, mitä siltä pyydetään, mutta paha sillä on ruveta mitään muuta tekemään. Insinöörit vetivät namiskasta ja veivasivat vipua, mutta markkinoiden rattaat eivät pyörineetkään niin kuin piti. Kyvyttömyys ymmärtää tilannetta johti lopulta markkinaosuuden tipahtamiseen alle kymmeneen prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Siitä lähtien on Suomesta sitten etsitty kuumehorkassa sitä uutta Nokiaa, joka pelastaisi kansakuntamme talouskurimukselta. Marraskuussa Helsingin muutti hetkeksi pöhinäkeskukseksi yritystapahtuma Slush, joka ei saamieni tietojen mukaan liity nimestään huoli-

Sanna Hukkanen | Korpi

- Itäinen Turhan Tietäjä

matta mitenkään Guns ’N’ Rosesiin. Slush julistaa maailmalle uutta uskoa startup-kulttuuriin, josa keksitään liikeidea, rikastutaan nopeasti, otetaan rahat ja juostaan kohti seuraavaa startuppia. Startup-mentaliteetista, sarjayrittämisestä ja ylitsevuotavasta hypetyksestä ollaan nyt tekemässä uutta Nokiaa. Uskoa tulevaisuuteen luodaan naiivin optimistisilla myyntipuheilla siitä, miten jokainen uusi appsi on jonkin asian Über tai seuraava Angry Birds. Siitä puheen ollen, muistatteko vielä miten pari vuotta sitten ihmiset ihan aikuisten oikeasti uskoivat Rovion olevan seuraava Nokia? Nyt Rovionkin tähdenlento näyttäisi olevan ohi ja Angry Birds-oheistuotteet tekevät kauppaansa lähinnä kirpputoreilla. Kestävää veturia talouskasvulle ei Suomi Roviosta saanut. Samaan aikaan marras-joulukuisessa räntäsateessa teutoo myös Sipilän insinöörihallitus, jonka ministerit tuntuvat ymmärtävän yhteiskuntaa yhtä hyvin kuin Nokian pomot 2000-luvun kännykkämarkkinatilannetta. Hallitus tosin yrittää johtaa valtiota kuin yritystä, mutta edelleen tehdään samaa virhettä: vedetään kammesta ja painetaan nappuloita, mutta yhteiskuntakaan ei ole kone, jossa tietyt toimet johtavat aina ennustettuun lopputulokseen. Vanhan Nokian insinöörijohtaminen ja sinisilmäinen usko startup-meininkiin uutena Nokiana tulivat lihaksi, kun johtavat poliitikot kävivät Slushissa puhumassa. Tapahtumasta tuli irvokas esitys, jossa varakkaat ja hyvinvoivat saarnamiehet kertoivat kansalle, kuinka pöhinällä, hyvällä meiningillä ja positiivisella asenteella saadaan takuuvarmaa menestystä. Kylläpä varmasti lämmitti sen siistijän sydäntä, joka siivosi Messukeskusta tapahtuman jälkeen kahdeksan euron tuntipalkalla. Toivo Haimi Mies, joka panee parastaan katsoessaan kieroon yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Tee aivotöksyjä lisäämällä viivalle maantieteellinen paikka. Suluissa kirjainten määrä.

A) Osoittaako Francois Truffaut 400 kepposessaan ku _____ taliteettia? (5) B) Troijan sodan vanhimmalla ja viisaimmalla, Pyloksen kuningas N _______ la oli itkussa pitelemistä kuultuaan Akhilleuksen jänteestä. (7) A) ku jemen taliteettia. B) N estoril la.

Minkä maan kuningattaren isä oli saksalainen ja äiti brasilialainen? Kuningatar syntyi 1943 Saksassa, asui Brasiliassa 1947-1957 ja muutti Saksaan 1957. Rehukaukaloa lähellä oleva tietotoimisto tietää isän olleen natsi. Tapasi voimassa olevan puolisonsa niissä olympialaisissa, joissa Lasse kaatui; meni naimisiin sinä vuonna, jolloin Lasse ei kaatunut. Puoliso kuuluu ranskalaiseen aatelisukuun, joka nousi maan valtaistuimelle 1818. Suvun kantakirjasonni oli Napoleonin marsalkka. Tätä marsalkkaa pyydettiin maan monarkiksi 1810; itse Napoleon sai tästä römpsäkät naurut ja piti asiaa täysin absurdina. Kuninkaan isän väitetään pitäneen natseja sehr gut-jätkinä. Hänen isoisänsä oli Englannin Victorian pojanpoika ja täysi kansallissosialisti. Äitinsä omasi sukujuuria saksanmaalta kuulumalla Saksi-Coburg-Gothan siniveristen sukuun. 1) Norjan. X) Tanskan. 2) Ruotsin.

Kuka (1768-1848) aloitti romantiikan Ranskan kirjallisuudessa? Siirtyi Amerikkaan giljotiinin niittäessä isänmaan lapsia ja kirjoitti teoksen ”Essais sur les Révolutions”, jossa totesi vallankumouksen vahingoittavan yhteiskuntia. Tämä oli kantava teema muussakin tuotannossa. Palasi takaisin 1792 ja liittyi armeijaan, mutta joutui maanpakoon Englantiin. Sai Ranskan akatemian jäsenyyden restauraation aikaa 1815-1830. Toimi myös diplomaattina ja ulkoministerinä. Suvultaan hän on paksu naudanpihvi, joka jätetään sisältä raa´aksi. Pihvi leikataan naudan sisäfileen takimmaisesta päästä kolmen sentin paksuiseksi. Tarjoillaan raastetun piparjuuren ja persiljavoin kera. Idea on tullut Amerikan intiaaneilta, joiden parissa hän vietti aikaa. Tai sitten hänen kokkinsa kehitti menetelmän hänen ollessa lähettiläänä Lontoossa. 1) Francçois-René de Entrecôte. X) Francçois-René de Tournedos. 2) Francçois-René de Chateaubriand. Oikea 2

4 5

Minkä alkoholijuoman logossa on lepakko? Syy tähän: lepakko pölyttää kasvin, josta sitä tuotetaan ja huolehtii, ettei kasviin tartu tuholaisia. 1) Bacardin. X) Bombay Saphire-ginin. 2) Calvadoksen.

Kuka toimi Yhdysvaltain sisällissodan aikana Pohjoisvaltioiden tiedustelun päällikkönä ja järjesti vakoilutoiminnan Etelävaltioissa? Kokemusta konnaintöistä hän oli saanut aiemmin Chicagossa kaupungin etsivänä ja lakonmurtajana toimineessa yrityksessä, jonka hän oli perustanut. Proletaareille hän oli kapitalistien likaisen työn tekijä – se rautanyrkki, joka pyrki alistamaan työväenluokan. Yrityksellä on hänen sukunimensä ja se oli Yhdysvaltain ensimmäinen. Hän toimi myös rautateiden arvokuljetuksia ryöstäneiden liigojen kiinniotossa. Vangitsi mm. Daltonien rosvokoplan, melkein onnistui Jesse Jamesin jengin kolaamisessa. Tunnuksena oli alkuaikoina avoin silmä ja teksti ”We Never Sleep”, joka on antanut innoitteen private eye-termille. 1) Wells Fargo. X) Allan Pinkerton. 2) George Gatling.

Nimi 1

Sivun 30 Besserwisserin oikeat vastaukset: 2 1 X 2 1 Uljas 10 | 4. 12. 2015

Oikeat vastakset sivulla 28.

TULOSSA JOULUKUUSSA:

SATELLITE STORIES, 10€ PE 11.12. SARA, 8€ LA 12.12. JÄTKÄJÄTKÄT, PIETARIN SPEKTAAKKELI, 12€ TI 15.12. HENKKA 45V: MIKKO KUUSTONEN, 10€ KE 16.12. HENKKA 45V: JONNA GEAGEA, PALEFACE, 10€ TO 17.12. LYÖMÄTTÖMÄT, 8€ PE 18.12. DIABLO, 14€ PE 4.12.

KATSO KOKO OHJELMA NETISTÄ! HENRY’S PUB KUOPIO: SU-MA 23-04, TI-LA 21-04 | SU-TO K18 | PE-LA K20 | KEIKAT K18 | HENRYSPUB.NET ENNAKKOLIPUT: LEVYKAUPPA ÄX, HENKKA, LUKEMA, CAFESAVOTTA & LIVETO.FI

Onko sinulla suunnitteilla tai haaveissa:

Sitsit, etkot, bileet tai jatkot? Ota heti yhteyttä ja toteutetaan ne!

Allu Koskinen: 050 436 8322 allu@passionclub.fi Albatrossi m a a k k a a s s ii ii n n ii r r a av v ii n n tt o o ll a a m

Vararengasravintoloilla on monipuoliset tilat ja kaupungin ystävällisin henkilökunta! w w w.vararengasravintolat.fi

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Joensuu • 15.-17.7.2016

#kesänparasviikonloppu

Early bird -liput myynnissä nyt!

2 pv 89 € Ennakko: Tiketti \ Lippupiste Early bird -hinta voimassa 31.12.2015 saakka

ilosaarirock.ﬁ @ilosaarirock

Uljas 10 | 4. 12. 2015

Sivun 26 Besserwisserin oikeat vastaukset: je men, estoril, 2, 2, 1, X