Mercurius 3/2015 by Turun yliopisto

MERCURIUS

3/2015

Turun kauppakorkeakoulun sidosryhm채lehti

FREDERICK AHEN:

Tutkijan on otettava kantaa

Mediat erikoistuvat

Alumnit koolla

MERCURIUS PÄÄKIRJOITUS

ONKO VALTAVIRRAN TIE KULJETTU LOPPUUN? Bisneskoulutuksen globalisoituminen on tehnyt kauppakorkeakouluista ympäri maailmaa yhä samankaltaisempia. Koulut kilpailevat samoista opiskelijoista ja jossain määrin myös asiakkaista. Kansainvälisten akkreditointikriteeristöjen noudattamista pidetään merkkinä kiistattomasta laadusta, joka tuo korkeaa tunnettuutta ja mahdollistaa kyvykkäimpien opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointiin. Akkreditointeihin pyrkiminen seuraamalla johtavien koulujen mallia ja rankingejä johtaa valtavirtaistumiseen ja samankaltaistumiseen. Samaan aikaan lisääntynyt kilpailu globaalissa toimintaympäristössä vetää kuitenkin toiseen suuntaan. Se vaatii kouluilta selkeitä ja kilpailukykyisiä profiileja. Koulut valitsevat erilaisia strategioita erilaistumisessaan. Jotkut keskittyvät paikalliseen yhteisöön ja mukauttavat toimintaansa sen tarpeisiin, toiset kilpailevat kansainvälisesti kapeammalla ja ainutlaatuisella koulutus- ja kehittämistarjonnalla. Erilaistuminen voi perustua esimerkiksi sijaintiin, tutkimuksellisiin vahvuuksiin, historiaan ja perinteisiin tai arvoihin ja kulttuuriin, mutta aidosti kilpailukykyinen profiili on usein kompleksinen ja systeeminen yhdistelmä eri tekijöitä. Voikin olla, että olemme saavuttamassa koulujen valtavirtaistumisessa saturaatiopistettä. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia kauppakorkeakouluille, jotka ovat tarpeeksi innovatiivisia ja luovia lähteäkseen luomaan selkeitä profiileja. Koulujen erilaistuminen rikastaa globaalia bisneskoulutusta ja tarjoaa vaihtoehtoisia arvopainotuksia ja toimintamalleja sekä lisää monimuotoisuutta. Laadun kehittämiseen ja varmistamiseen liittyvät järjestelmät ja akkreditoinnit ovat edelleen avainasemassa. Ne tukevat koulujen strategista ja käytännön kehittämistä ja varmistavat, että koulut pysyvät kilpailukykyisinä ja säilyttävät resursseja kehittämiseen jatkossakin. Akkreditoinnit ja rankingit täydentävät ainutlaatuista profiilia houkuttelevuustekijänä. Kansainvälinen ajattelutapa ja kansainväliset suhteet – riippumatta koulun profiilista ja ainutlaatuisesta kompetenssista – ovat vääjäämättömästi osa kaikkien kauppakorkeakoulujen arkea. Eivät vain kansainvälisten akkreditointien kriteerien saavuttamiseksi, vaan relevantin ja kilpailukykyisen tiedon, opetuksen ja palveluiden tuottamiseksi missä tahansa kontekstissa paikallisesti, alueellisesti ja globaalisti. Myös kestävän kehityksen kysymykset ovat läsnä kaikkialla maailmassa selvemmin kuin koskaan. Ne tuovat vastuullisen liiketoiminnan ja johtamisen kauppakorkeakoulujen päivittäiselle agendalle. Turun kauppakorkeakoululla on sekä sen historiaan että nykytilaan perustuvia vahvuuksia, joiden avulla koulun on mahdollista rakentaa uniikki ja kilpailukykyinen profiili ei vain suomalaisessa tai pohjoismaisessa toimintaympäristössä, vaan laajemmin kansainvälisessä kontekstissa. Turun kauppakorkeakoulun viime vuosina rakennettu strategia on innostava ja haastava. Sen tutkimuksellisten vahvuuksien yhdistäminen innovaation, ennakoinnin ja vastuullisuuden teemoihin on vahva kaava, joka vastaa kansainvälisen kehityksen suuntiin. Toteuttamalla strategiaansa tarkoituksenmukaisesti koululla on kaikki mahdollisuudet kasvaa laajasti tunnetuksi ja arvostetuksi kansainväliseksi kauppakorkeakouluksi. ANDERS ASPLING Kirjoittaja on Turun kauppakorkeakoulun kansainvälisen neuvottelukunnan puheenjohtaja. Aspling on professori Tongjin yliopistossa ja GRLI:n (Globally Responsible Leadership Initiative) pääsihteeri.

KUVA: KONGYING GUO

SISÄLLYS 3/2015 2 Pääkirjoitus: Onko valtavirran tie kuljettu loppuun? 4 Lyhyesti mediamaailma on 6 Huomisen pirstaleinen ja yhteisöllinen 9 Oikeasti oppimassa on puututtava 12 Tutkijan yhteiskunnallisiin ongelmiin alumni: 14 Vuoden Kasvun avaimet löytyivät helposti 15 Alumnipäivä kokosi 250 koulun kasvattia yhteen Knuutinen on 17 Reijo kauppakorkeakoulun vuoden opettaja 18 Porin yksikkö on mukana yritysten arjessa Karnevaalit 20 Merkuriuksen tukee väitöskirjatutkimusta 22 Väitökset ja valmistuneet

KUVA: ANTTI TARPONEN

Teoriat muuttuvat työelämätaidoiksi innovointi- ja yrittäjyyskursseilla.

KUVA: ANTTI TARPONEN

Opetustyössä pitää olla sellainen kuin on, sanoo vuoden opettajaksi valittu yritysjuridiikan professori Reijo Knuutinen.

lyhyesti

Turku Future Technologies -yhteistyösopimus allekirjoitettiin Turussa lokakuun lopussa.

Turku Future Technologies -verkosto vahvistaa tekniikan alan osaamista alueella

Turun yliopisto on mukana Turku Future Technologies (TFT) -verkostossa, joka tuo korkeakoulujen huippuosaamisen Varsinais-Suomen ja Satakunnan teknologiateollisuuden yritysten ulottuville.

urun yliopiston lisäksi mukana on seitsemän muuta suomalaista yliopistoa ja ammattikorkeakoulua. Tavoitteena on vahvistaa teknillistä osaamista sekä Turun alueen ja Lounais-Suomen tunnettuutta ja vetovoimaa tekniikan alan osaamiskeskittymänä. Turun yliopiston erityisosaamisalueet TFT-verkostossa liittyvät ICT-osaamiseen, 4 MERCURIUS 3/2015

erityisesti sulautettuihin järjestelmiin, sekä kauppatieteisiin esimerkiksi yrittäjyyden, kasvun ja liiketoimintamallien osalta. ‒ Verkosto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia välittää Turun yliopiston osaamista ja koulutettua työvoimaa alueen yrityksiin. Monialaisena yliopistona pystymme katsomaan yritysten tarpeita monesta näkökulmasta, emmekä haluakaan rajoittua yhteis-

työssä vain tiettyihin kapeisiin aloihin. TFT tarjoaa meille uudenlaisen mahdollisuuden olla kehittämässä aluetta, mikä on tärkeä painotus myös tulevassa strategiassamme, sanoo Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen.

KOONNUT TARU SUHONEN

Turun yliopisto on

YRITTÄJYYSYLIOPISTO Turun yliopistossa laadittu yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjyyden strategia vahvistaa yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä tukevia toimintatapoja koko yliopistoyhteisössä.

avoitteenamme on vastata tulevaisuuden yhteiskunnan haasteisiin. Akateeminen, korkeatasoinen tiede ja yrittäjyys eivät ole nykypäivän yliopistossa ristiriidassa keskenään, sanoo Turun yliopiston kehitysjohtaja Riitta Mustonen. Monitieteisessä Turun yliopistossa on paljon yrittäjyyteen liittyvää tutkimusta ja koulutusta. Kauppakorkeakoulussa toimii Suomen johtava, kansainvälisesti aktiivinen yrittäjyyden tutkimusryhmä, joka tuottaa akateemista ja soveltavaa tutkimustietoa yrittäjyyden merkityksestä, ilmenemismuodoista ja edistämisestä yhteiskunnassa. Yrittäjyysyliopistona Turun yliopisto lisää

yrittäjyyskoulutusta kaikissa tiedekunnissa. ‒ Tärkeää on, että yrittäjyys näyttäytyy uravaihtoehtona kaikkien tiedekuntien opiskelijoille. Yhtä tärkeää on tukea opiskelijoiden kykyä tunnistaa ja hyödyntää omaa osaamistaan sekä tarttua mahdollisuuksiin, Mustonen sanoo. Yrittäjyysyliopistona Turun yliopisto panostaa myös entistä voimakkaammin elinkeinoelämäyhteistyöhön. ‒ Haluamme tarjota nykyistä paremman kasvualustan startupeille ja huippututkimuksesta ponnistaville spinoffeille. Lue lisää: www.yrittajyysyliopisto.fi

Kielten ja liikeviestinnän yksikön johtaja Hanna Ruska-Becker jakoi Pro lingua -palkinnon Thomas Karangolle.

Pro lingua -mitalistit:

Kieli avaa maailmaa

urun kauppakorkeakoulun kielten ja liikeviestinnän yksikkö palkitsee vuosittain kieliopinnoissa menestyneitä opiskelijoita Suomen kieltenopettajien liiton Pro lingua -mitalilla. Tänä vuonna palkittiin Thomas Karanko ja Jonna Yli-Mikola. Karanko on osana opintojaan opiskellut seitsemää eri kieltä, Yli-Mikola viittä. Molemmat ovat menestyneet opinnoissaan vähintään kiitettävin arvosanoin. ‒ Olen jo nuoresta uskonut, että kielet avaavat maailmaa ja mahdollistavat kokemaan, Karanko sanoo. Yli-Mikolaa kieliopintoihin innostavat uteliaisuus ja halu ymmärtää. ‒ Kieli on työkalu, kommunikaation ja ilmaisun väline. Kieleni rajat ovat maailmani rajat. Molemmat uskovat vakaasti, että kieli- ja viestintätaidot vievät uralla eteenpäin. ‒ Pelkästään talouden kehitystä ja uusien yhteisöjen syntymistä seuraamalla hoksaa hyvin nopeasti, että kieli- ja viestintäopinnoista on kiistatonta hyötyä sekä kansainvälisessä että kotimaisessa toiminnassa, Karanko sanoo. ‒ Laaja kielitaito laajentaa työnhakumahdollisuuksia. Vaikka työkieli monissa kansainvälisissä yrityksissä onkin englanti, hoidetaan epävirallisemmat keskustelut ja sosiaalinen kanssakäyminen usein paikallisella kielellä. Uskon, että hyvä kielitaito edistää pääsyä johtotehtäviin, Yli-Mikola sanoo. MERCURIUS 3/2015

”

Media on yhteiskunnan kommunikaatiokudos: kaikki, mitä tapahtuu yhteiskunnassa, kytkeytyy mediaan – ja päinvastoin.”

6 MERCURIUS 3/2015

- Juho Ruotsalainen

Huomisen mediamaisema on

PIRSTALEINEN & YHTEISÖLLINEN Monimutkaisen maailman ymmärtämiseen tarvitaan entistä enemmän tietoa. Tulevaisuudessa medioista löytyy uutisten lisäksi identiteetti. TEKSTI ILKKA HEMMILÄ

KUVITUS MILLA RISKU

edia-alaa ovat 2000-luvun ajan varjostaneet pienenevät levikit ja kuluttajien halu saada sisältönsä ilmaiseksi internetistä. Samalla toimittajien rooli on muutoksessa, kun vakituiset työpaikat vähenevät ja työtä tehdään entistä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa lukijoiden kanssa. Mihin kehitys johtaa? Projektitutkija Juho Ruotsalainen on arvioinut median ja journalismin kehityssuuntia Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen MEDEIA-hankkeessa. Hankkeessa kerättiin journalismiin ja mediaan liittyviä heikkoja signaaleja: nykypäivässä havaittavia uusia ilmiöitä, jotka voivat tulevaisuudessa vahvistua. Signaalit on koottu median tulevaisuutta leimaaviksi trendeiksi. – Parisataa heikkoa signaalia saatiin jaoteltua kuuteen isoon kokonaisuuteen melko helposti, mikä lupaa hyvää ennustavuuden kannalta, Ruotsalainen arvioi. Median tulevaisuutta ohjaavat sosiaaliset ja kulttuuriset muutosvoimat sekä teknologiset innovaatiot. Varmaa on, että yhteiskunnan muutokset heijastuvat varmasti median toimintaan. – Media on yhteiskunnan kommunikaatiokudos: kaikki, mitä tapahtuu yhteiskunnassa, kytkeytyy mediaan – ja päinvastoin.

KILPAILU KOVENEE – MEDIAYHTIÖT ERIKOISTUVAT

Eräs huomattavimmista muutoksista on suurten yleismedioiden hallitseman mediakentän hajoaminen erikoistuneiden toimijoiden verkostoksi. – Uusista toimijoista puhutaan nichemedioina. Tietoa on saatavilla niin paljon, että journalistisella yleispalvelulla on entistä vähemmän arvoa. Siitä ei olla valmiita maksamaan samalla tavalla kuin ennen, vaan mediat joutuvat erikoistumaan, Ruotsalainen kertoo. Suurmediat tuskin silti katoavat kokonaan, sillä muutamalle suurelle perusinformaation tuottajalle on yhä tarvetta. Pienemmät toimijat käyttävät niiden uutistuotantoa syventävien artikkelien pohjamateriaalina. Maailmanlaajuisten verkkoyhteisöjen, kuten sosiaalisten medioiden, avulla kapeallekin alalle erikoistuneet journalistit voivat löytää itselleen yleisön. Markkinoilla kilpailu on tosin kovaa, ja se käydään englanniksi. – Journalismi on yhä tulevaisuudessa kannattavaa, mutta kansallisella tasolla se voi olla aiempaa vaikeampaa. Tilausten määrät jatkavat varmasti pienenemistään. Erityisesti paikallislehdet ovat kannattavuuden riskiryhmässä.

Taloudellisen kannattavuuden saavuttamiseksi tilaus- ja mainostulot eivät enää riitä. Natiivimainonta eli mainossisällön tuottaminen journalistiseen muotoon on yksi medioiden uusista tulonlähteistä. Perinteinen mainonta nähdään erityisesti verkkoympäristössä häiriötekijänä, mikä lisää natiivimainnonan määrää. Muuttuvasta markkinaympäristöstä huolimatta kysyntä kansalliselle journalismille ei katoa. Yksi esimerkki kotimaisesta korkealaatuisesta niche-mediasta on kolmevuotias Long Play. Mainokseton verkkopalvelu kerää tilaajamaksujen lisäksi rahoitusta toimittajille suunnatuilla koulutuksilla. TEKNOLOGIA LAAJENTAA SOSIAALISIA PIIREJÄ

Vaikka medioiden toimintaympäristö muuttuu, ihmisten tiedontarve ei ole vähenemässä. Globalisaatio ja yhteiskunnan verkottuminen luovat entistä monimutkaisemman ja kytkeytyneemmän maailman. Sen ymmärtämiseen tarvitaan runsaasti tiedonlähteitä. Medioista etsitään tietosisällön ohella yhteisöllisyyttä. Brittiläinen The Guardian kutsuu jo nyt nettiasiakkaitaan jäseniksi, joille tilausmaksu tarjoaa journalismin ohella erityisiä jäsentilaisuuksia ja -etuja.

MERCURIUS 3/2015

– Mediasta tulee myös merkityksellisyyden lähde, jonka kautta ihmiset kokevat olevansa osa suurempaa kokonaisuutta. Median kautta liitytään maailmaan, Ruotsalainen kuvailee. Globaalit verkostot muuttavat ihmisen identiteetin syntyä. Aiemmin esimerkiksi vakinainen palkkatyö ja kansallisuus määrittivät identiteettiä, ja käsitys itsestä muodostui melko pysyvässä fyysisessä ympäristössä. Uusi teknologia on madaltanut fyysisiä ja ajallisia esteitä sosiaalisen piirin laajenemiselle. – Nyt informaatio liikkuu ajasta ja paikasta riippumatta, jolloin identiteetti muodostuu erilaisissa verkostoissa. Aiemmin kaikki kansalaiset saivat saman tiedon, koska medioita oli yksinkertaisesti vähemmän. Nyt tiedon seuraaminen eriytyy eli yhteiskuntaluokat saavat keskenään erilaista tietoa. Vaikka ihmiset voivat keskittyä haluamansa informaation seuraamiseen, yhtenäiskulttuuri ei kokonaan hajoa. Mediasisältöjä kokoavat yhteisöpalvelut luovat eri sosiaalisten piirien välisiä

kohtaamispaikkoja, jotka rikkovat informaatiokuplia. AMMATTILAINEN KURATOI TIETOA

Uusissa media-alustoissa vaikuttavat kansalaiset eivät ole enää tiedon passiivisia vastaanottajia. Heille on tarjoutunut keinoja monipuoliseen itseilmaisuun ja jopa journalismin tuottamiseen. Esimerkiksi bloggaajien tuottama tieto muuttaa sitä, miten mediat ottavat käsittelemiinsä asioihin kantaa.

Niche-mediat

– Monesti media vain tiedottaa valtaapitävien instituutioiden näkemyksiä julkisuuteen, koska perinteisesti journalistit näkevät itsensä riippumattomina tiedonvälittäjinä. Kansalaistoimijat tai uudet media-alan startupit ovat paljon valmiimpia perehtymään asioihin omasta näkökulmastaan ja ottamaan kantaa. Perinteiset mediat helposti laiminlyövät tiedon arvioimisen ihannoidessaan objektiivisuutta. Ruotsalaisen mukaan toimittajien ei silti tarvitse pelätä ammattikuntansa tulevaisuuden puolesta. Kun saatavilla olevan tiedon määrä kasvaa, toimittajien tiedonhallintataidoilla ja tekstinkäsittelykyvyillä on tilausta laatusisällön tuottamisessa. – Ammattitoimittajat osaavat ilmaista tarvittavan asian selkeästi ja hyvin. Heidän roolinsa säilyy merkittävänä, kun pitää poimia oleellista tietoa informaatiotulvasta. Voidaan puhua tiedon kuratoinnista: toimittajat seulovat tietovirtoja ja paketoivat niiden annin hyvään journalistiseen muotoon.

Mediat identiteettiteknologiana

Mediat erikoistuvat omiin aihealueisiin. Niche-journalismi pyrkii käsityöläismäisyyteen, autenttisuuteen ja ainutlaatuisuuteen. Objektiivisen asiatyylin sijaan suositaan toimittajan ääntä. Yhteiskunnan eriytyneitä tiedontarpeita palvelevat niche-mediat ovat usein alansa edelläkävijöitä.

Verkostoyhteiskunnassa pysyviä rakenteita on yhä vähemmän. Kuluttajat rakentavat minuuttaan journalismin avulla, mikä tuottaa tulkitsevia, taustoittavia ja esseemäisiä juttuja. Yksilön sosioekonomista asemaa määrittää yhä enemmän se, mitä mediasisältöjä hän kuluttaa.

Verkon keskukset ja tunnetut brändit

Yhteisömediat

Niche-toimijoiden oheen muodostuu tiedon keskuksia. Ne voivat olla Facebookin kaltaisia portaaleja tai mediajättejä The New York Timesin tapaan. Keskukset ja brändit auttavat yhteiskuntaa toimimaan kokonaisuutena, kaikille yhteisen ja todennetun tiedon varassa. Lisäksi suuryritykset tarjoavat alustoja yksittäisille sisällöntuottajille.

Yhä suurempi osa mediasisällöstä tuotetaan yhteisöissä, jotka rakentuvat yhteisten kiinnostuksenkohteiden varaan. Sisällöntuottajien motiiveina eivät ole niinkään rahalliset palkkiot kuin itseilmaisu, yhteisön sisäinen maine ja halu kehittää laadukas tuote. Mediayhteisöt tarjoavat ihmisille uusia vertais- ja lähiyhteisöjä menetettyjen tilalle.

Hyperlinkittynyt media

Journalistit informaatioammattilaisina

Organisaatioiden ja sisältöjen väliset rajat hälventyvät: yritykset lisäävät yhteistyötä toistensa ja kuluttajien kanssa ja sisällöt viittaavat toisiinsa. Hyperlinkittynyt media kokoaa ja jäsentää nichemedioiden tuottamaa tietoa toimien yhteiskunnan kommunikaatiokudoksena.

Toimittajat soveltavat journalistisia taitoja informaation käsittelyyn ja tuottamiseen. He erottuvat muista sisällöntuottajista hyvällä ilmaisulla, kriittisyydellä sekä tiedonkäsittelyn ja -analyysin taidoilla. Toimittajat tuottavat laadukkaita ja luotettavia sisältöjä kaikilla aloilla ja organisaatioissa.

8 MERCURIUS 3/2015

llarin lla perustetun Kaffi NY Startup -kurssi at av rjo ta ela or Toivo Vu Eetu Korhonen ja en ks llu ve iso iil ob tiver-m samalla kurssilla Ac lle Saloselle kahvit. Kaislavuolle ja Vi perustaneille Jesse

KUVA: HANNA

OKSANEN

a s s a m i p p o i t s Oikea TEKSTI TARU SUHONEN

Opiskelijoiden mielestä parhailla kursseilla asiat tehdään totutusta poikkeavalla tavalla. Esittelemme muutaman opintojakson, joiden osallistujat ovat samaa mieltä: kyllä kannatti. Yhteistä kursseille on tiivis yhteys käytännön yrityselämään.

Suomen parhaat opiskelija-startupit tulevat Turusta

Y Startup on Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Humakin yhteinen kurssi, jolla opiskelijatiimit kehittävät omista ideoistaan yrityksiä. Kurssi on osa vuosittain järjestettävää Nuori Yrittäjyys ry:n yrittäjyysohjelmaa korkeakouluopiskelijoille. Lukukauden mittaisen kurssin parhaat tiimit ja ideat kisaavat vuosittain valtakunnallisessa finaalissa. Viime keväänä Suomen

parhaaksi korkeakouluopiskelijoiden startupiksi valittiin kauppakorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Jesse Kaislavuon, Tommi Ketolan, Vesa Fagerlundin, Ville Salosen ja Julia Innilän Activer-mobiilisovellus, joka auttaa urheilijoita löytämään samanhenkistä seuraa esimerkiksi lenkkipolulle tai tenniskentälle. ‒ Idea syntyi jo ensimmäisellä kurssikerralla, ja ryhdyimme kasaamaan tiimiin kiinnostunutta porukkaa. Saimme sovelluksen kurssin aikana aika pitkälle. Tällä hetkellä meillä on sovelluksesta valmis beta-versio, ja perustamamme yhtiö tähtää sovelluksen julkaisemiseen ensi keväänä, kertoo taloustiedettä kauppakorkeakoulussa opiskeleva Jesse Kaislavuo. MERCURIUS 3/2015

HYVÄÄ KAHVIA PYÖRÄN PÄÄLTÄ

Samalla kurssilla ideoitu Kaffillari muuttui liiketoiminnaksi nopeasti. Poljettavan kahvilan yrittäjien Eetu Korhosen, Toivo Vuorelan ja Annika Hotin viime kesä oli vauhdikas: Kaffillari näkyi Turun katukuvassa ja tapahtumissa, ja kysyntää polkupyörällä kulkevan kahvilan tuotteille on riittänyt. Nyt kahvia myydään Forum Korttelissa, jonne Kaffillari kutsuttiin talvehtimaan lokakuussa avatun PUF Designtorin yhteyteen. Kahvila pyörii yrittäjien opintojen ohessa: Korhonen opiskelee kauppakorkeakoulussa markkinointi pääaineenaan, Vuorela ja Hotti opiskelevat tuotemuotoilua Turun ammattikorkeakoulussa. ‒ Kaikille kolmelle on luontaisesti löytynyt oma vastuualue opintojen ja kiinnostuksenkohteiden kautta. Itse olen kiinnostunut fyysisistä tuotteista, joten olen suunnitellut pyörän. Annika taas on kiinnostuneempi palvelumuotoilusta, ja brändi on ollut pääasiassa hänen vastuullaan, Vuorela kertoo. Korhonen vastaa toimitusjohtajana yrityksen hallinnollisesta puolesta. Ja kaikki kolme myyvät kahvia. OMAT VAHVUUDET HAHMOTTUVAT TIIMITYÖSSÄ

Vaikka kurssilla on syntynyt ihan oikeita yrityksiä, laajempana tavoitteena on realisoida työelämässä tarvittavia taitoja tiimityöstä viestintään ja projektinhallintaan sekä auttaa opiskelijoita hahmottamaan omia vahvuuksiaan. ‒ Kurssilla ongelmat kohdataan ja selvitetään omaehtoisesti, jolloin motivaatio oppia on aivan erilainen. Kaikkia ideoita testataan, ja toisten tiimien innovaatiot ajavat eteenpäin myös omaa ideaa ja yritystä, sanoo Kaffillarin Eetu Korhonen.

10 MERCURIUS 3/2015

KUVA: HANNA OKSANEN

”

‒ Kurssilla pääsee soveltamaan akateemista teoriaa käytäntöön ja oppii kehittämään omaa hommaa itsenäisesti missä tahansa tekemisessä. Työmoraalia ei puutu, kun tehdään oman käden luomusta, sanoo taloustiedettä opiskeleva Activerin Ville Salonen. NY Startup -kurssi on järjestetty Turussa jo yhdeksän kertaa, ja kansallisen kisan voitto on joka kerran tullut Turkuun. Menestyksen salaisuus on eri alan osaajien tuominen yhteen. ‒ Meidän opettajien tehtävä on auttaa opiskelijoita tekemään ideastaan totta. Mietimme teemat, joita tapaamisissa käydään läpi, ja ohjaamme yrityksen perustamisprosessia: oppimista testataan ja sovelletaan yhdessä. Muuten seurailemme välillä takavasemmaltakin, sillä opiskelijat oppivat paljon toisiltaan, sanovat kurssin vetäjät Pekka Stenholm ja Tommi Pukkinen.

Kurssilla ongelmat kohdataan ja selvitetään omaehtoisesti, jolloin motivaatio oppia on aivan erilainen.”

- Eetu Korhonen

Ratkaisuja suoraan yritysten liiketoimintahaasteisiin

rityksen tarpeisiin räätälöity innovaatiokurssi on kauppakorkeakoulussa kokonaan uusi avaus, joka toteutettiin ensimmäistä kertaa tänä syksynä. CCR Tutkimuspalvelut suunnitteli meriteollisuudessa toimivan MacGregorin toiveesta Innovation Camp -konseptin, jossa kymmenen jo opinnoissaan pidemmällä olevan opiskelijan ryhmä kokoontui kahden päivän ajaksi ratkaisemaan yrityksen antamaa ongelmaa. Vaihetta edelsi opiskelijoiden yksityiskohtaisempi briiffaus yrityksen liiketoimintaympäristöstä sekä siihen liittyvä harjoitustyö. ‒ MacGregorin teema liittyi konttilaivojen lastinkäsittelykonsepteihin ja -logiikkaan, joihin pyrittiin löytämään täysin uudenlaisia ratkaisuja. Kyse on mittaluokaltaan globaalista, kymmenien miljardien liiketoiminnasta, jossa pitää ottaa huomioon erityisesti liiketoimintojen ja yritysten väliset rajapinnat, kertoo kurssin yhdessä MacGregorin kanssa ideoinut Antti Saurama CCR Tutkimuspalveluista.

Innovaatioprosessi tutuksi tekemällä

NNO58h on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun, Turun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin opiskelijoille suunnattu kurssi, joka tekee innovaatioprosessin tutuksi. Kurssilla vastuu omasta oppimisesta on pitkälti opiskelijoilla itsellään: kurssin vetäjät antavat raamit ja pyytävät opiskelijoita valmistautumaan työpajoihin hankkimalla tietoa tietyistä eri innovaatiotyökaluihin liittyvistä teemoista. Niitä käsitellään tapaamisissa erilaisten oppimismenetelmien, esimerkiksi draamaharjoitusten tai prototyyppien rakentamisen avulla. ‒ Pyrimme kannustamaan intuitiiviseen ja luovaan ajattelutapaan, jota tarvitaan työelämässä. On palkitsevaa huomata, kun esimerkiksi analyyttiset ajattelijat alkavat hahmottaa, että ongelmiin on usein olemassa joukko erilaisia ratkaisumalleja, sanoo Valtteri Kaartemo, joka on Helena Rusasen ohella toinen kurssin vetäjistä kauppakorkeakoulussa. Kurssin työpajoissa tehdään harjoitustehtäviä eri yhteistyötahojen kanssa. Esimerkiksi Turun linnassa kurssilaiset miettivät, miten kohde voisi houkutella lisää kansainvälisiä asiakkaita. Ratkaisut esitettiin videoina, joita Turun linna tehtävän antajana kommentoi.

‒ Opiskelijoille annettiin palautetta videoista ja kerrottiin, mitä haasteen ratkaisemiseksi on jo tehty. Ajatuksena oli saada kurssilaiset ymmärtämään, että helpot ideat on yleensä nopeasti poimittu, pitäisi löytää vastauksia, jotka eivät ole itsestään selviä, Kaartemo kertoo. Kurssi huipentuu innovaatioleiriin, jolla opiskelijat pääsevät hyödyntämään innovoinnista kurssilla oppimaansa oikeiden yritystoimeksiantojen parissa. Caset paljastetaan vasta leirin alussa, mutta opiskelijat saavat neljä viikkoa aikaa paneutua toimialaan, jota ne koskevat.

Viimeisimmällä kurssilla markkinatutkimusta tekevä M3Research oli yksi mukana olevista yrityksistä. Se halusi saada opiskelijanäkökulmaa markkinointiin ja panelistien rekrytointiin erityisesti nuoremmissa ikäluokissa. ‒ Koemme, että opiskelijoilla on luontaisesti meitä parempi tuntuma kohderyhmän ymmärtämiseen. Opiskelijoita taas motivoi se, että heidän ehdotuksiaan kuunnellaan tarkalla korvalla. Tämä oli meille uusi yhteistyömuoto, johon olemme oikein tyytyväisiä, sanoo M3Researchin Senior Client Service Manager Arto Kuuluvainen.

KUVA: ANTTI TARPONEN

Kiinnostaako opiskelijayhteistyö? Ota yhteyttä: johtaja Aki Koponen CCR Tutkimuspalvelut aki.koponen@utu.fi | p. 050 524 6239 KUVA: ANTTI SAURAMA

Opiskelijaryhmä tuotti kahden päivän innovaatioleirillä kaksi uutta ratkaisumallia, jotka MacGregorin tutkimus- ja tuotekehitys sai arvioitavakseen konseptin eteenpäin viemiseksi ja sen lanseeraamiseksi. Malleja käsitellään yhteisessä palautetilaisuudessa, jossa opiskelijoilla

on mahdollisuus konkreettisesti nähdä, miten heidän ratkaisunsa etenee. Kauppakorkeakoulussa on pitkään tehty yhteistyötä MacGregorin kanssa. Yritys on muun muassa kummiyritys ensimmäisen vuoden opiskelijoiden yritysyhteistyökurssilla ja tiivisti mukana laajoissa projekteissa, joissa tutkitaan ja kehitetään muun muassa MacGregorin liiketoimintaverkostossa tapahtuvia muutoksia ja yrityksen mahdollisuuksiin vaikuttaa omilla strategisilla toimillaan liiketoimintalogiikkaan. Ensimmäistä kertaa toteutetulle Innovation Camp -konseptille suunnitellaan jatkoa ja siitä pyritään tekemään pysyvä yhteistyömalli kauppakorkeakoulun ja MacGregorin välille. Konseptia voidaan jatkossa toteuttaa myös muiden yhteistyöyritysten kanssa. ‒ Tulemme ehdottomasti jatkamaan yhteistyötä kauppakorkeakoulun kanssa. Olin erittäin tyytyväinen, kun kuulin positiiviset kommentit teknisiltä osaajiltamme. Hyvää työtä!, sanoo Janne Suominen (Manager, Cargo System Development) MacGregorilta. MERCURIUS 3/2015

Tutkijan on puututtava

yhteiskunnallisiin ongelmiin TEKSTI LIISA REUNANEN

KUVA PÄIVI KOSONEN

ansainvälisen liiketoiminnan alalta kesäkuussa väitellyt Ahen tutki väitöskirjassaan globaalia terveyshallintoa ja yritysten yhteiskuntavastuuta. Ansiokkaasta tutkimuksestaan Ahen sai Turun Suomalaisen Yliopistoseuran lukuvuoden 2014–2015 väitöskirjapalkinnon. Tutkijana hänellä on mielestään velvollisuus ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. – Miten voisin puhua vastuullisuudesta, ellen aloittaisi itsestäni? Yhteiskunta on tarjonnut minulle mahdollisuuden kouluttautua korkealle, joten nyt tutkijana velvollisuuteni on antaa jotain takaisin. On tärkeää löytää relevantteja aiheita, joita tutkimalla voidaan ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Tutkija kirjoittaa nyt uusia artikkeleita, ja työn alla on myös kirja. Ahenin mielestä tutkijan on osallistuttava aktiivisesti keskusteluun. – En halua tuottaa julkaisuja, jotka jäävät pölyttymään hyllylle. Haluan voida työni kautta vaikuttaa päätöksentekoon ja sitä kautta auttaa rakentamaan parempaa yhteiskuntaa. Ahenin mielestä vastuullisuuden näkökulmaa tarvittaisiin taloustieteelliseen tutkimukseen lisää. – Taloustieteiden alan tutkimuksessa on taipumus olettaa, että yritykset toimivat oikein. Tästä syystä poliittinen ulottuvuus on kansainvälisessä liiketalouden tutkimuksessa jäänyt liian vähälle huomiolle, hän painottaa.

12 MERCURIUS 3/2015

Yksikään yritys ei ole kokonaan hyvä tai kokonaan paha. Yritysten vastuullisuutta voidaan edistää vahvistamalla yksittäisten kuluttajien valtaa, uskoo yritysten yhteiskuntavastuullisuutta tutkiva Frederick Ahen.

VALTAA PALAUTETTAVA RUOHONJUURITASOLLE

Väitöstutkimuksessaan Ahen tarkasteli lääkeyritysten vastuullisuutta. Kenttätutkimuksissaan hän selvitti kuluttajien suojaamista väärennetyiltä lääkkeiltä Länsi-Afrikassa. Ahenin mukaan väärennettyjen lääkkeiden kukoistaville markkinoille on syitä sekä kysyntä- että tarjontapuolella. Kysyntäpuolella on toisaalta suuri tarve lääkkeistä, kun taas tarjontapuolella globalisaatio ja uudet teknologiat tekevät lääkeväärennösten valmistuksesta ja kaupallistamisesta helppoa. Ahenin mukaan ongelman ratkeamista estävät yritysten keskittyminen voiton maksimointiin sekä organisaatioiden ja valtioiden rakenteellinen tehottomuus ja niiden pyrkimys säilyttää ennemmin oma asemansa kuin halu tuottaa todellista arvoa kuluttajille. Maailmanlaajuisilla markkinoilla yritysten vastuullisuus on kuitenkin monisyinen kysymys. Ahen korostaa yritysten vastuullisuuden riippuvan institutionaalisesta ympäristöstä, jossa yritykset toimivat. Esimerkiksi väärennettyjä lääkkeitä on Ahenin mukaan löydetty myös suomalaisista sairaaloista, mutta hän pitää ongelmaa marginaalisena verrattuna kehittyviin maihin. – Pohjoismaissa on vahvat instituutiot ja lakien täytäntöönpanomekanismit. Viranomaiset eivät ole ostettavissa, lakia kunnioitetaan ja kuluttajilla on valinnanvaraa, Ahen luettelee. – Tällaisissa kehittyneissä yhteiskunnissa yritykset ovat riippuvaisempia kuluttajien

tekemistä valinnoista ja toimivat siksi yleensä vastuullisesti. Toisenlaisessa ympäristössä samat yritykset voivat toimia toisin, Ahen selittää. Tutkija korostaakin, ettei yksikään yritys ole täysin puhdas tai täysin paha. – Yritykset eivät ole ihmisistä irrallisia toimijoita, vaan joukko ihmisiä palvelemassa toisia ihmisiä. Uskon, että suurin osa ihmisistä ja minkä hyvänsä yrityksen työntekijöistä pyrkii hyvään. Yritysten vastuullisuutta voitaisiin Ahenin mukaan edistää vahvistamalla niiden maiden instituutioita, joissa yritykset toimivat. Esimerkkinä Ahen mainitsee väärennetyt malarialääkkeet, jotka ovat laajalle levittäytynyt ongelma monissa Afrikan maissa. Heikot terveydenhuoltoinstituutiot, suuri sairauskuorma sekä lääkkeiden huono saatavuus ja niiden kallis hinta ylläpitävät väärennettyjen lääkkeiden markkinoita. Ahen myöntää, että instituutioiden muuttaminen on vaikeaa ja hidasta. Vaihtoehdoksi tutkija suosittelee arvoperusteista yritysjohtajuutta sekä yksittäisten kuluttajien voimaannuttamista. – Sekä infektiotautien että kroonisten sairauksien ennaltaehkäisy on helpoin tapa vahvistaa kuluttajien valtaa. Jos ihmiset eivät sairastu, eivät he ole myöskään riippuvaisia lääketeollisuudesta. Esimerkiksi malarian torjuntaan on olemassa yksinkertaisia keinoja, joilla jopa vähävaraiset voivat merkittävästi vaikuttaa sairastumisriskinsä pienentämiseen. Yleisön tietoisuuden lisääminen

ympäristönhoidon merkityksestä on erittäin tärkeä ja halpa sairauksia ehkäisevä toimenpide, Ahen kertoo. SUOMALAISTA KOULUTUSTA ARVOSTETAAN

Ahen syntyi ja varttui Ghanassa, mutta on asunut nyt jo yli puolet elämästään eri puolilla Eurooppaa. Ahen suoritti alemman yliopistotutkintonsa Italiassa, minkä jälkeen hän jatkoi yliopisto-opintojaan Saksassa ja Iso-Britanniassa. Tutkijaksi ryhtyminen oli Ahenille selvää opintojen alusta alkaen. Ovet aukenivat lopulta Suomeen, joka olikin Ahenille tuttu maa Erasmus-vaihdon ajoilta. – Täällä on ollut hyvä elää, ja Turun kauppakorkeakoulu on tarjonnut erinomaisen ympäristön työskennellä. Koulutus on korkeatasoista ja sen tasokkuutta arvostetaan myös ulkomailla. Olen kiitollinen kaikesta mitä olen täällä saanut, Ahen hymyilee. Talvi tekee jo tuloaan, mutta pimenevät päivät ja kylmenevä ilma eivät hidasta Ahenin tahtia. Tutkija pyöräilee työmatkansa vuoden ympäri, useimmiten puku päällä. Laskettelemista Ahen rakastaa ja toivoo talvesta valkoista, koska hän pitää kylmästä ilmasta. – En kuitenkaan tullut tänne katsomaan lunta. Haluan tehdä työtä, jolla on todellista merkitystä. Suunnitelmani ovat selvät. Tässä on tuleva professori.

”

Haluan työni kautta vaikuttaa päätoksentekoon ja sitä kautta auttaa rakentamaan parempaa yhteiskuntaa.”

- Frederick Ahen

MERCURIUS 3/2015

alumni

Vuoden alumni Ilpo Korhonen:

Kasvun avaimet löytyivät helposti TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA SAMULI SALO

Valmet Automotiven toimitusjohtaja noudattaa simppeliä ohjenuoraa. Asiakkaille on tarjottava sitä, mitä he tarvitsevat. Tulokset puhuvat puolestaan.

‒ Varsinkin toimitusjohtajauran alussa oli strategiseen kehittämiseen liittyviä haasteita, joissa eMBA-ohjelmassa saadut työkalut ja uudenlaiset ajatukset olivat erityisen merkittäviä. Ylipäätään ohjelmaan osallistuminen oli arvokas prosessi, joka tarjosi yleisliikkeenjohdollisen pohjan insinöörille, Korhonen kertoo.

urun kauppakorkeakoulun vuoden alumniksi 2015 valittiin toimitusjohtaja Ilpo Korhonen. Valintaperusteissa kiitellään tapaa, jolla Korhonen on pitkäjänteisellä, rohkealla ja periksiantamattomalla johtamistyöllä vaikuttanut Valmet Automotiven uudistumiseen ja kansainväliseen menestykseen. Valinta julkistettiin kauppakorkeakoulun alumnipäivässä 19.9.2015. Korhosen merkittävimpiin suorituksiin kuuluvat yrityksen edelläkävijyys sähköautotuotannossa, tarjonnan monipuolistaminen kattoliiketoiminnan kautta sekä suhteiden kehittäminen premium-luokan autonvalmistajien kanssa, minkä ansiosta Uudenkaupungin autotehdas on nostanut tuotantonsa uusiin ennätyslukemiin. Ilpo Korhonen valmistui eMBA Turku -ohjemasta kymmenisen vuotta sitten. Opintojen aikaan hän työskenteli projektinvetäjänä, Valmet Automotiven varatoimitusjohtaja hänestä tuli vuonna 2007 ja toimitusjohtaja vuoden 2008 vaihteessa.

MONIPUOLINEN YLIOPISTOYHTEISTYÖ KEHITTÄÄ YRITYSTÄ

14 MERCURIUS 3/2015

Korhosen aikana Valmet Automotive on kasvattanut määrätietoisesti liiketoimintaaluettaan kokoonpanotyötä tekevästä sopimusvalmistajasta autoteollisuuden monipuoliseksi palvelutuottajaksi. Nykyään yritys tarjoaa suunnittelu- ja valmistuspalveluja myös muille kuin autoteollisuuden toimijoille varsinkin akkuteknologiaan ja sen sovelluksiin liittyen. ‒ Tämä on meille erillinen bisnesalue, tukijalka, joka on tuonut merkittävästi lisää asiakkuuksia ja kasvua. Lähdimme kokoamaan palvelupaketteja jo aloittaessani toimitusjohtajana. Piti kysyä, missä vika, kun kauppa ei käy. Loppujen lopuksi avaimet orgaaniseen kasvuun ovat löytyneet helposti, kun on jatkuvasti tarkasteltu sitä, miten asiakkaille saadaan tuotettua lisäarvoa. Korhosen lisäksi muitakin Valmet Automotiven henkilöstön jäseniä on osallistunut TSE exen johtamiskoulutukseen. Toimitus-

johtaja pitää arvokkaana sitä, että johtamiskoulutuksen ja muun korkeakouluyhteistyön kautta voidaan yhdistää kauppatieteellistä osaamista arjen bisnekseen. ‒ Olemme kasvaneet niin paljon, että johtamisessa on tiettyjä haasteita. Meidän pitää kehittää yhteistä johtamistapaa ja varmistaa, että kaikki etenevät samaan suuntaan. Operatiiviseen johtamiseen pitää tarjota työkaluja, joiden avulla voidaan harmonisoida työtapoja. Valmet Automotive tekee muutakin kehittämisyhteistyötä yliopistojen kanssa: yritys esimerkiksi valittiin lokakuussa perustetun Turku Future Technologies -verkoston pääyrityskumppaniksi. Ensi vuonna toimintansa aloittavan TFT-verkoston tavoitteena on tuoda korkeakoulujen huippuosaamista teknologiateollisuuden yritysten ulottuville. Turun yliopiston lisäksi mukana on seitsemän korkeakoulua ja yliopistoa. ‒ Valmet Automotivelle verkosto tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää suomalaista huipputason tutkimusta ja koulutusta kilpailukykymme kehittämiseen. Menestyminen autoteollisuuden palveluntarjoajana edellyttää kansainvälisen tason osaamista, innovatiivisuutta, toiminnan laatua sekä kykyä vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin, Korhonen sanoo.

Alumnipäivä

kokosi 250 koulun kasvattia yhteen TEKSTI TERHIKKI SAARI

KUVAT SAMULI SALO

Kauppakorkeakoulun vuotuinen alumnipäivä järjestettiin lauantaina 19.9.2015 teemalla ”Tulevaisuus on tehtävä”. Alumnipäivä on kauppakorkeakoulun alumnitoiminnan vuotuinen päätapahtuma, joka kerää satoja aktiivisia alumneja Turun kauppakorkeakoululle.

änä vuonna alumnitapahtuman ohjelma rakennettiin uudella tavalla. Asiantuntijapuheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa järjestettiin yleisökeskustelu digitalisaatiosta sekä uudistuvasta johtajuudesta muuttuvassa liiketoimintamaastossa. Lisäksi Mercatorille pystytettiin Speakers’ Corner, jossa osallistujat jakoivat omia alumni- ja uratarinoitaan vapaasti.

Alumnipäivän ja muut tapahtumat suunnittelee ja toteuttaa alumnitoiminnan suunnitteluryhmä. Ryhmän puheenjohtajana toimii Kirsi Leväpelto. Kaikki alumnipäivän esiintyjät ovat Turun kauppakorkeakoulun alumneja. Kuvassa päivän puhujat ja asiantuntijat: eturivissä Petri Kairinen, Julius Manni, Ilpo Korhonen, Sakari Alhopuro, Paula Kirjavainen, Susanna Juusti ja Markus Granlund, takarivissä Arto Valkama, Ville Niukko ja Olli Hietanen.

ALUMNEILTA ALUMNEILLE

Alumien kanssa tehtävä yhteistyö on yksi Turun kauppakorkeakoulun ydintoiminnoista. Turun kauppakorkeakoulun alumneja ovat kaikki (ml. eMBA) Turun kauppakorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet. Myös koulun entinen ja nykyinen henkilökunta on tervetullut alumnitapahtumiin. Alumniksi voi rekisteröityä osoitteessa www.utu.fi/tsealumni. Kauppakorkeakoulun alumnitoimintaa koordinoi alumneista koostuva alumnineuvosto, jonka puheenjohtajana toimii Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund ja sihteerinä alumnitoiminnan koordinaattori, johdon sihteeri Terhikki Saari.

MERCURIUS 3/2015

Kehitysjohtaja Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta veti keskustelua uudistuvasta johtajuudesta. Yrittäjä Paula Kirjavainen ja Key Account Manager, Partner Susanna Juusti (ID BBN) toimivat keskustelussa asiantuntijoina. Terassilla puhuttivat muun muassa uudet toimintamallit, joissa korostuvat ekosysteemit ja kumppanuusverkostot sekä niihin liittyvä arvoketjujohtaminen.

Digisaunaa vetivät alumnineuvoston jäsenet Tomi Virtanen ja Ville Niukko. Asiantuntijoina kuultiin maajohtaja Julius Mannia (Affecto Finland Oy) ja toimitusjohtaja Petri Kairista (Nixu Oyj). Saunassa käytiin aktiivista keskustelua muun muassa ihmisten tietojen julkisuudesta ja siitä, miten yritykset voivat keräämäänsä tietoa hyödyntää.

Vauhtia vientiin?

Tule Pulmaperjantaihin! Haluaako yrityksesi uusille markkinoille, ehkä ulkomaille – mutta miten ja minne? Vai onko organisaatiosi jo kansainvälinen, mutta kaipaa uusia suuntaviivoja, ajatuksia tai toimintatapoja? Tutustu kauppakorkeakoulun maksuttomaan Pulmaperjantai-palveluun. Esitä pulmasi meille kirjallisena 22.1.2016 mennessä, me kokoamme asiantuntijaryhmän hakemaan kanssanne ratkaisun. Luottamuksellisesti tietenkin.

LISÄTIETOJA PALVELUSTA: Johanna Raitis 16 MERCURIUS 3/2015

| p. 02 333 9188 | johanna.raitis@utu.fi

Reijo Knuutinen

on kauppakorkeakoulun vuoden opettaja – Vain innostumalla itse voi saada muutkin innostumaan. Opetustyössä pitää olla sellainen kuin on, sanoo vuoden opettajaksi valittu yritysjuridiikan professori Reijo Knuutinen. TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA ANTTI TARPONEN

urun KY valitsi Reijo Knuutisen Turun kauppakorkeakoulun vuoden opettajaksi. Valinta perustui keväällä toteutettuun äänestykseen ja se julkistettiin Turun KY:n 65. vuosijuhlilla. Knuutinen opettaa pääasiassa vero-oikeutta ja ohjaa myös muihin yritysjuridiikan aloihin liittyviä opinnäytetöitä. Opiskelijoiden antamissa perusteluissa korostuvat vuoden opettajaksi valitun Knuutisen innostavuus, vuorovaikutteisuus ja kiinnostuneisuus opiskelijoiden etenemisestä ja oppimisesta. ‒ Tosi kivaahan tällaista palautetta on kuulla! Nämä ovat asioita, joita itse painotan ja pidän tärkeinä, Knuutinen sanoo. Knuutisen motto opettamisessa on, että monimutkaiset asiat pitää yksinkertaistaa ja yksinkertaiset kyseenalaistaa. ‒ Lähes kaikki asiat pystytään yksinkertaistamaan niin, että niiden ydin löytyy, mikä helpottaa oivaltamista. Kyseenalaistaminen on yhtä tärkeää: syvempään oppimiseen liittyy se, että mitään ei oteta itsestään selvänä. Vero-oikeudessa on tärkeää pohtia esimerkiksi verosääntelyn mielekkyyttä ja sitä, millaiset poliittiset paineet vaikuttavat koko ajan muuttuvan verotuksen taustalla. Pidän tärkeänä sitä, että asioita tarkastellaan oikeuden ja talouden rajapinnassa eikä oikeudellisessa sääntelyumpiossa.

OMA PERSOONA LIKOON

Opiskelijat pitävät Reijo Knuutista rentona ja hauskana opettajana. ‒ Näyttelijällä voi olla joku rooli, mutta ei opetustyössä voi näytellä ‒ pitää vain olla sel-

Vuoden opettajaksi valittu professori Reijo Knuutinen kannustaa opiskelijoita kyseenalaistamaan reippaasti ja olemaan aktiivisia luennoilla.

lainen kuin on. Se tapahtuu oikeastaan aika lailla itsestään, kun on innostunut aiheesta ja asiasta. Ja vain innostumalla itse voi saada muutkin innostumaan, Knuutinen sanoo. Luento-opetuksen lisäksi Knuutinen ohjaa paljon kandi- ja maisterivaiheen opinnäytetöitä. Hänen mukaansa ohjaustyössä parasta on vuorovaikutteisuus. ‒ Ohjauksissa oppii usein myös itsekin, emme me professorit tiedä kaikkea. On antoisaa päästä vaihtamaan ajatuksia alan ajankohtaisista kysymyksistä opiskelijoiden

kanssa. Ylipäätään työhöni kuuluu enemmän tutkimusta, joka voi olla yksinäistäkin puuhaa. Opetuksen sosiaalinen puoli tuo mukavaa vastapainoa tutkimustyöhön, Knuutinen sanoo. Knuutinen väitteli vero-oikeudesta kuusi vuotta sitten, mitä ennen hän on työskennellyt yritysmaailmassa monenlaisissa työtehtävissä. ‒ Erilaiset opetus- ja varsinkin ohjaamistilanteet ovat usein työelämässä ja opiskelussa yllättävänkin samanlaisia. MERCURIUS 3/2015

PORIN YKSIKKÖ

on mukana yritysten arjessa TEKSTI TARU SUHONEN

KUVA MIKKO VIITAPOHJA

Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Lopputuloksena syntyy uutta tutkimustietoa, joka vahvistaa yritysten liiketoimintaa.

18 MERCURIUS 3/2015

aluamme tehdä yritysyhteistyötä niin, että yritykset saavat konkreettista apua omiin kehittämishaasteisiinsa samalla kun me teemme tutkimusta. Rakennamme uutta tietoa yhdessä, sanoo yrittäjyyden professori Ulla Hytti. Porin yliopistokeskuksessa toimivilla yliopistoyksiköillä on yhteinen tavoite: luoda uusia tutkimus- ja kehittämiskumppanuuksia satakuntalaisyritysten kanssa, edistää valmistuvien maisterien ja diplomi-insinöörien työllistymistä Satakuntaan sekä lisätä akateemista yrittäjyyttä. ‒ Tapa, jolla asiantuntemusta tuotetaan, on muuttunut. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tutkijat vievät valmista tietoa yrityksiin, vaan vaikuttava toiminta perustuu yhdessä oppimiseen ja tekemiseen. Olemme lähteneet kehittämään useita uudenlaisia tapoja ja konsepteja, joilla saattaa yritykset ja asiantuntijat yhteen.

Yritykset ja tutkijat tapaavat UCPori Klubilla Porin yliopistokeskuksessa perustettiin muutama vuosi sitten UCPori Klubi, joka on yritysten ja yliopistolaisten kohtaamispaikka. Klubi järjestää säännöllisesti teemabrunsseja, joissa kuullaan yliopistokeskuksen asiantuntijan alustus ajankohtaisesta aiheesta. Tavoitteena on käytännönläheisesti kertoa, missä teemoissa yliopistokeskuksesta voi saada asiantuntemusta. Uusin UCPori Klubin avaus on viime keväänä käynnistetty Pulmaperjantai. Yritykset voivat tulla tapaamaan tutkijoita ja esittää tuotteen, palvelun tai prosessien kehittämiseen liittyvän ongelmansa, jonka ympärille kootaan asiantuntijatiimi luottamuksellista keskustelua varten.

BuzzBusiness sparraa muutokseen BuzzBusiness on think tank -yhteisö, joka tarjoaa liiketoiminta- ja tutkimusosaamista yritysjohdon käyttöön. Mukana ovat Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikkö, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja elinkeinoyhtiö Prizztech Oy. BuzzBusiness sparraa yrityksiä haastavissa muutostilanteissa, joissa niiden nykyiset strategiat eivät enää toimi ja ne tarvitsevat liiketoiminta- ja tutkimusosaamista tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi. ”Usein yritykset miettivät samantyyppisiä ongelmia, ja sparraustilanteissa pyritään luomaan synergiaetuja mukana olevien yritysten välillä.” – Ulla Hytti, yrittäjyyden professori

Yhteistyöprojekti vie eteenpäin yrityksiä ja tutkimusta Porin yksikön tutkijat ovat mukana lukuisissa projekteissa, joissa kehitetään alueen elinkeinoelämää ja tuotetaan tutkimustietoa. Yksi ajankohtaisista on Hygieniasta liiketoimintaa (HygLI) -projekti, joka tähtää kokonaan uuden markkina-alueen luomiseen. ‒ Olemme yhdessä yritysten kanssa tunnistaneet uuden, nousevan teknologia- ja liiketoiminnan alueen liittyen sisäympäristön hygieniaan ja terveellisyyteen. Teemme tuotekehitystyötä esimerkiksi rakentamalla hygieenisen sisäympäristön mallitiloja Satakunnan ammattikorkeakoulun uudella Porin kampuksella yhdessä mukana olevien yritysten kanssa, kertoo projektitutkija Tiina Mäkitalo-Keinonen. Projekti tehdään yhteistyössä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa, ja se on Satakuntaliiton rahoittama EAKR-kehittämishanke. Lisäksi mukana on Rauman kaupunki sekä koko joukko yrityksiä. Toinen esimerkki yhteistyössä tehtävästä tutkimusprojektista on käynnissä oleva Teollisuuden uudistumis- ja kilpailukyky – Uudet liiketoimintamallit verkostoissa (TEUVO) -hanke, jonka tavoitteena on parantaa yritysten liiketaloudellista osaamista kehittämällä yritysverkostojen liiketoimintamalleja. Hankkeessa luodaan ohjausmenetelmiä, joiden avulla verkostoissa toimimisen hyötyjä voidaan mitata.

Porin yksikössä käynnissä oleviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa

www.utu.fi/tse-pori-tutkimushankkeet

Kasvukausi tarttuu kansainvälistymispotentiaaliin

Kiinnostuitko yhteistyöstä? Ota yhteyttä!

Porin yksikkö tekee yhteistyötä lukuisten elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa. Satakunnan Yrittäjien kanssa on perustettu Kasvukausi-verkosto, joka kokoaa kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset ja asiantuntijat yhteen. ‒ Alueen yrityksissä on kasvu- ja kansainvälistymispotentiaalia, muttei välttämättä osaamista toteutukseen. Samaan aikaan alueella on paljon asiantuntijoita ja asiantuntijayrityksiä, joilla on osaamista vientikaupasta, yritysten kasvattamisesta ja kansainvälistämisestä markkinaalueilla globaalisti, Porin yksikön johtaja Esa Puolamäki kertoo. Verkosto saattaa apua tarvitsevat yritykset ja asiantuntijat yhteen esimerkiksi pikatreffeillä.

UCPori Klubi • professori Ulla Hytti, p. 040 540 9112 | ulla.hytti@utu.fi • johtaja Jari Multisilta, Porin yliopistokeskus, p. 040 826 2910 | jari.multisilta@ucpori.fi | www.ucpori.fi/klubi

”Yrityksen ei tarvitse etsiä asiantuntijaa, vaan asiantuntijat tuodaan yritysten luo.” – Esa Puolamäki, Porin yksikön johtaja

BuzzBusiness • professori Ulla Hytti, p. 040 540 9112 | ulla.hytti@utu.fi • kehittämisjohtaja Minna Nore, Prizztech Oy p. 044 710 5364 | minna.nore@prizz.fi | www.buzzbusiness.fi Kasvukausi-verkosto • johtaja Esa Puolamäki, p. 050 576 3401, esa.puolamaki@utu.fi • toimitusjohtaja Markku Kivinen, Satakunnan Yrittäjät p. 050 377 8006 | markku.kivinen@yrittajat.fi

MERCURIUS 3/2015

Juhlan järjestelyistä vastasivat Heidi Tuominen, Terhikki Saari, Yrjö Kokkonen, Mirja Junkola ja Nina Honkaranta. Toimikunnassa oli mukana myös vuosia Merkuriuksen Karnevaaleja järjestänyt Leena Virtanen, joka menehtyi vakavaan sairauteen 29.6.2015. Sami Saaren orkesterin solisteina esiintyivät Niko Ahvonen, Jussu Pöyhönen ja Johanna Försti.

Merkuriuksen Karnevaalit

tukee väitöskirjatutkimusta

Merkuriuksen Karnevaalit on Turun Kauppakorkeakouluseuran järjestämä hyväntekeväisyysgaala. Illan tuotto käytetään Turun kauppakorkeakoulussa tehtävän tutkimuksen hyväksi. TEKSTI ANNE KORTELA

merkuriuksenkarnevaalit.fi

KUVAT JERE SATAMO

erkuriuksen Karnevaalit järjestettiin 3.10.2015 jo 25. kertaa. Caribiassa järjestetyssä illallisgaalassa juhlistettiin viime merkuriadin aikana Turun kauppakorkeakoulussa tohtorintutkinnon suorittaneita, joita tänä vuonna oli ennätysmäärä, 33. Turun Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja, Turun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko kertoi, että kauppakorkeakoululla ja koko Turun yliopistolla menee talouden sopeuttamistarpeiden ja muutosten keskellä kuitenkin hyvin. ‒ Tämä perustuu systemaattiseen laadun kehittämiseen. Koulutuksessa ja tutkimuksessa Turun yliopisto on paitsi Suomen kärkeä myös kansainvälisellä huipputasolla. Esimerkiksi huippujulkaisujen määrä suhteutettuna henkilötyövuosien määrään on Turun yliopistossa Suomen paras. 20 MERCURIUS 3/2015

Kuvia & tunnelmia Merkuriuksen Karnevaaleista löytyy osoitteesta:

Illan juonsivat Pia Pasanen ja Tomi Einonen. Musiikista vastasi Merkurius House Band sekä Sami Saari orkestereineen, solisteinaan Niko Ahvonen, Jussu Pöyhönen ja Johanna Försti.

Turun kauppakorkeakoulun dekaanin Markus Granlundin seurue: Annukka Viitanen, Ari Viitanen, Aki Koponen, Maria Koponen, Tiina Valkama, Arto Valkama, Sanna Vilo, Terhi Granlund, Markus Granlund, Tarmo Lankinen, Tiina Varho-Lankinen, Jaakko Vilo, HannaLeena Hemming, Mikko Välttilä ja Johanna Välttilä. Kuva: TS/Jonny Holmén

Turun Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Lähteenmäki isännöi Helsingin, Tampereen ja Vaasan kauppakamarien edustajia, edessä Ann-Mari Häkkinen, Satu Eskelinen, Jari Lähteenmäki ja Mari Lius, takana Juha Häkkinen, Paula Virri, Heikki Virri, Heikki Perälä ja Antti Eskelinen.

Taidekeräilijä Rauno Puolimatkan lahjoittama Berndt Lindholmin öljyvärimaalaus Kylpyranta (1906) myytiin huutokaupassa 23 000 eurolla. Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen huusi itselleen huutokaupan pääteoksen. ”Taulu on hieno ja sen tuotto menee hyvään asiaan”, hän totesi.

Suomen Ekonomit ry:n toiminnanjohtaja HannaLeena Hemming ja Supon johtoon palaava Ilkka Salmi

Merkuriadin aikana valmistuneita kauppatieteen tohtoreita oli kaikkiaan 33, kuvassa Jarkko Heinonen, Helena Rusanen, Sirpa Hänti ja Sini Jokiniemi. Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell (vas.) ja sisäministeri Petteri Orpo ehtivät vaihtaa kuulumisia. MERCURIUS 3/2015

väitöksiä 13.11.2015 HM Nina Aarras, talousmaantiede

JÄTE ON LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUS Nina Aarras selvitti väitöstutkimuksessaan, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia kierrätys ja uudelleenvalmistus tarjoavat yrityksille. Jätemateriaalien hyödyntäminen tuottaa sekä taloudellisia että ympäristöhyötyjä, mutta niiden muodostuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. ‒ Jätemateriaalit tulevat yritykseen usein monesta eri lähteestä, ja materiaaleja myös kuljetetaan pitkiä matkoja. Kuljetusmatkat vaikuttavat merkittävästi siihen, miten kannattavaa hyödyntäminen on taloudellisesti. Laadukasta materiaalia on kannattavaa hakea kauempaakin, mutta toisaalta pitkät kuljetusmatkat heikentävät toiminnasta saatavaa ympäristöhyötyä, Aarras sanoo.

Aarraksen tutkimuksen mukaan kiertotaloutta kohti siirtyminen edellyttää kierrätysliiketoimintaa harjoittavien yritysten toimintaedellytysten tukemista sekä jätteiden hyödyntämiseen liittyvän tutkimustiedon lisäämistä. Väitöskirjan nimi on Toisen jäte on toisen raaka-aine – Kierrätys ja uudelleenvalmistus taloudellisesti ja ekologisesti kestävänä liiketoimintamahdollisuutena. Virallisena vastaväittäjänä toimi dosentti Riina Antikainen (Suomen ympäristökeskus SYKE) ja kustoksena professori Heli Marjanen Turun yliopistosta.

Tutustu väitöstutkimuksiin osoitteessa www.utu.fi/tse-vaitokset

25.9.2015 MSc Innan Sasaki, kansainvälinen liiketoiminta

Pitkäikäiset yritykset ovat

USKOLLISIA ALKUPERÄISIDEALLE Innan Sasaki tutki väitöstyössään pitkäikäisyyden salaisuutta shinise-yrityksissä, jotka ovat selviytyneet vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja, vaikka yritysten keskimääräinen eliniänodote on laskenut merkittävästi nykypäivän liikemaailmassa. Pitkäikäisyyteen johtavat yrityksen vakauden ja muutoksen tasapainon turvaavat sisäiset mekanismit, paikallisen yhteisön sosiokulttuurisen ympäristön jatkuva vakaus sekä yrityskulttuurin ja paikallisen kulttuurin aktiivinen vuorovaikutus. Väitöskirja kyseenalaistaa voiton maksimoinnin yrityksen pääasiallisena tarkoi22 MERCURIUS 3/2015

tuksena ja korostaa voiton merkitystä pikemminkin välttämättömänä ehtona korkeampien organisatoristen tavoitteiden, kuten organisaation pitkäikäisyyden, saavuttamisessa. Väitöskirjan nimi on The Way to Organizational Longevity – Balancing stability and change in Shinise firms. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Kiyohiko Ito (University of Hawaii at Manoa, USA) ja kustoksena professori Niina Nummela Turun yliopistosta.

12.6.2015 KTM Hannu Vahtera, tietojärjestelmätiede

Muutokset korostavat

YRITYSTEN YHTEISTEN PELISÄÄNTÖJEN MERKITYSTÄ Hannu Vahteran väitöstutkimuksen mukaan muuttuvissa liiketoimintaympäristöissä yritysten keskeiseksi menestystekijäksi on muodostunut kyky mukauttaa liiketoimintamallinsa nopeasti eri liiketoimintaympäristön muutoksiin. Yritysten tulee myös tilanteen vaatiessa pystyä toimimaan useassakin yhteistoiminnallisessa liiketoimintaverkostossa. ‒ Yhteistyötä määrittelevä liiketoimintamalli, verkoston rakenne, toimijoiden keskinäiset riippuvaisuussuhteet ja yhteistyön pysyvyys vaikuttavat siihen, kuinka yritykset pystyvät yhdessä tuottamaan, hallitsemaan ja hyödyntämään muun muassa innovaatioita. Mitä avoimempaa ja innovatiivisempaa lopputulosta yhteistoiminnalta odotetaan, sen keskeisempi on jaetun strategian sekä yhteistoiminnallisen liiketoimintamallin merkitys yhteistyön ohjauksessa, Vahtera sanoo. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa niin sanottujen teknologiakehysten käytöstä strategiaprosessin tukena yritystenvälisen yhteistyön arvioinnissa ja rakentamisessa. Väitöskirjan nimi on Impact of Disruptions on Collaborative Business Models and Interorganizational Networks in Supply Management – Longitudinal Contextual Analysis of the Business Networks of Two Focal Companies. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Arto Rajala Vaasan yliopistosta ja kustoksena professori Jukka Heikkilä Turun yliopistosta.

KOONNUT TARU SUHONEN

VALMISTUNEET Kauppatieteiden tohtori

Filosofian maisteri

Valtiotieteiden maisteri

Hämäläinen Joonas Kuoppakallio Päivikki Sasaki Innan

Imtiaz Asim Ali Sreeganthan Priya Maria Tapiola Titta

Arola Aleksi Retulainen Olli Salminen Marianna Varjonen Suvi

KAUPPATIETEIDEN MAISTERI

21.8.2015 KTM Joonas Hämäläinen, laskentatoimi ja rahoitus

Uusi menetelmä

SIJOITUSSALKUN MUODOSTUKSEEN Joonas Hämäläisen väitöskirja tarjoaa uutta tietoa sijoitusportfolion muodostuksesta tilanteessa, jossa sijoittajalla on näkemys sijoituskohteiden tuottojen suunnasta. Väitöskirjassa kehitetään matemaattinen malli, jonka avulla voidaan selvittää, millaisilla painoilla sijoituskohteita tulisi pitää optimaalisen tuotto-riskisuhteen omaavassa salkussa. – Perinteinen sijoitussalkun optimointi vaatii arviot sijoituskohteiden odotetuista tuotoista. Luotettavia arvioita on kuitenkin käytännössä hyvin vaikea tehdä, ja harva ammattilainenkaan pystyy antamaan tarkkoja lukuja tulevista tuotoista, Hämäläinen sanoo. Väitöskirjassa kehitetty malli tarjoaa valmiin ratkaisun sijoittajalle: mallia voidaan soveltaa syöttämällä tarvittavat parametrit annettuihin kaavoihin ja ratkaisemalla optimaaliset painot. – Sijoittajalla tulee tietysti olla näkemys kohteiden tuottojen suunnista ja näkemysten paikkansapitävyydelle yksinkertaiset todennäköisyyspohjaiset arviot. Väitöskirjan nimi on Portfolio selection under directional return predictability. Virallisena vastaväittäjänä toimi professori Johan Knif (Hanken Svenska handelshögskolan) ja kustoksena professori Mika Vaihekoski Turun yliopistosta.

Adelere Rasheed Agashe Madhumita Aho Sakari Aleem Majid Ali-Keskikylä Helena Apell Johanna Arén Henrik Assinen Senja Baki Emin Berdysheva Ekaterina Bernitz Anna Bulgakova Iuliia Colonna Pierre-Antoine Costa Ribeiro Hernãni Du Xiaoqian Eskola Juha Främling Jan Gustafsson Sonja Haapaniemi Jonna Heiskanen Simo Hellas Markus Hermunen Satu Hirvonen Eve Huhtala Maarit Hytönen Heta Ionin Mihail Isaksson Saara Jafarov Elkhan Jauhiainen Hanna Joki-Korpela Joonas Jokinen Kiia Kantonen Mia Karjula Riikka Kesti-Helia Mari Kiihamäki Tuomas Klomp Sjoerd Koivisto Leena Koivisto-Rajala Simo Koli Ronja Kopra Eila Kuisma Johanna Kulju Katriina Kuokkanen Kira Krylova Alena Lahelma Ville Laine Johanna Lakkala Hannamari

Lehtinen Sara Levälehto Rami Lieskivi Olli Lindström Matti Loaiza Estrada Jonathan Littunen Henri Lucas Jonathan Luhtala Anton Luhtala Linda-Lotta Lukkarinen Vilma Lähteenmäki Heikki Miettinen Jenni Mononen Lasse Mäkelä Henna Mäkinen Reetta Nieminen Janne Nikkanen Elina Nordqvist Aarni Nummelin Noora Nuotio Tuomas Nuotio Jaakko Ojanaho Tiia Ottenheim Bart Palo Juha Pamppunen Julius Parviainen Antti Paula Assi Pekki Anton Peltomäki Tuuli Peltonen Hanna-Maria Peltonen Ida Piepponen Hanna Pollari Tommi Poukkula Tuomas Pouttu Olavi Pulkkinen Jari Päivänsalo Johannes Ranta Kirsti Rautio Janina Rauvola Rita Rosman Ronja Rossi Paavo Saario Henna Salminen Essi Salokoski Atte Salonen Erkka Sandberg Niklas

Savolainen Enni Scherp Evelien Sirkiä Sanni Sjöroos Niko Soukainen Reetta Suominen Verna Tammi-Manninen Taina Tepponen Terhi Tuononen Ida Tuupanen Virpi Vainio Mikael Valjus Jaakko Valtanen Antti van Etten Jaap Vanhatalo Aino Versace Tanguy Viitanen Emmi Virtanen Elina Vuorinen Riku Väistö Satu Väätäinen Aapo Ylinen Hanna Yousefi Hossein Zhang Junhao Zhou Ziying Zwetsloot Fredericc Porin yksikkö Kauppatieteiden maisteri

Eronen Anu Hallamaa-Numminen Katja Jokinen Annika Jurvanen Roope Kivioja Taina Korin Heidi Lehtinen Tanja Leppänen Berita Leppänen Jonna Länsisalmi Heidi Palm Petra Runsas Teemu Saarinen Tiia Sandelin Sarita Snicker Elisa

MERCURIUS 3/2015

TURKU

A Journey Far Starts from Near

Good leadership gets things moving

EXECUTIVE MBA TURKU STARTS IN FEBRUARY 2016 The eMBA Turku aims at developing visionary leaders with a desire for renewal and the will to deliver real benefits to their organisations. The structure of our highly regarded programme has its foundations in four areas of focus: • • • •

visionary leadership; global business excellence; innovation, and new business creation; and personal growth.

Come and join us!

www.embaturku.fi

Turun kauppakorkeakoulu • Turku School of Economics