Pieni kahvisanasto Erikoiskahvi 1) Yleisessä kielenkäytössä espressopohjainen kahvijuoma. 2) Euroopan erikoiskahviyhdistyksen SCAE:n määritelmää mukaellen mikä tahansa kahvijuoma, joka erottuu selvästi edukseen tavallisista kahveista. Pavuilla on tarkasti tunnettu alkuperä, ja kahvi täyttää kaikkein vaativimmat raakakahville, paahdolle, varastoinnille sekä juoman valmistukselle asetetut laatustandardit. Alkuperämaakahvi Yhdestä tietystä maasta tuleva kahvi (vrt. tavalliset kahvit, jotka ovat sekoituksia eri maiden kahveista). Osa alkuperämaakahveista sekoitetaan eri tilojen kahveista, arvostetuimmat ovat peräisin yhdeltä tietyltä tilalta (ns. tilakahvit). Vastuullisuussertifioitu kahvi UTZ CERTIFIED on maailmanlaajuinen, puolueettomasti valvottu kahvin sertifiointiohjelma, joka varmistaa ja todentaa vastuullisen tuotantotavan tiloilta lähtien. UTZ CERTIFIED -merkintä kertoo, että kyseisen kahvin viljelijät huolehtivat sekä paikallisesta yhteisöstä että ympäristöstä. Espresso Espresso on italiaa ja tarkoittaa nopeasti ja henkilökoh-
taisesti valmistettua juomaa. Juoma valmistetaan pakottamalla kuuma vesi noin yhdeksän barin paineella hienoksi jauhetun kahvijauheen läpi. Oikeaoppinen, 2–3 cl:n kokoinen, espressoannos valuu 25 sekuntia, ja sen päälle muodostuu runsas vaahto, crema. Cappuccino Kahvijuoma, jossa espressoannoksen päälle kaadetaan 1,2–1,5 dl kuumaa, vaahdotettua maitoa. Tarjotaan usein laakeasuisesta kahvikupista. Caffe Latte Kuten cappuccino, mutta maitoa on enemmän, ja vaahto on ohuempaa. Tarjotaan yleensä korkeasta lasista. Mochaccino Suklaalla terästetty maitokahvijuoma. Lasin pohjalle valutetaan suklaakastiketta. Sen päälle kaadetaan ensin kevyesti vaahdotettu maito, sitten annos espressoa. Cafe mocha Kuten edellä, mutta juoma viimeistellään kermavaahdolla. Café au Lait Ranskalaistyyppinen maitokahvi, jonka pohjana on erittäin tummapaahtoinen, suodattamalla tai pressopannulla valmistettu parisien-kahvi. Juomassa on perinteisesti puolet kahvia ja puolet kuumaa maitoa. Lähteet: Joona Suominen, Pauligin kuluttajapalvelu, www.mokkamaa.fi, www.crema.fi
©Paulig
Barista Espressopohjaisten kahvijuomien valmistukseen erikoistunut ammattilainen.
Tietämys kasvaa, kulutus monipuolistuu Pauligin kuluttajapalvelun mukaan kahdeksan suomalaista kymmenestä juo kahvia, valtaosa päivittäin. Päivän aikana kahvikupillisia kuluu noin 4–5. Juoman rooli ja merkitys vaihtelevat tilanteen mukaan. – Kotikahvittelu on ollut arvossaan aina: aamu-, päivä- ja iltakahvit ovat erottamaton osa suomalaista arkea. Kahviloissa korostuu nautinto. Työpaikoilla kahvitauot tarjoavat mahdollisuuden rentoutumiseen, minkä lisäksi niiden koetaan edistävän työtehoa ja auttavan ongelmanratkaisussa, kuluttajapalvelusta vastaava Kaisa Junikka kertoo. Peräti 97 prosenttia Suomessa myydystä kahvista on vaaleapaahtoista. Jäljelle jäävä kolmen prosentin siivu jakautuu tummapaahtoisten kahvien, erikoiskahvien ja pikakahvien kesken. Kansalaisten kahvitietämys ja kiinnostus uusien kahvimakujen kokeilemiseen on kuitenkin lisääntynyt ja kahvijuomien kulutus monipuolistunut. – Perinteisen vaaleapaahtoisen suodatinkahvin lisäksi juodaan espressopohjaisia juomia, tummapaahtoisia kahveja ja alkuperämaakahveja. Myös vastuullisuussertifioidut kahvit kiinnostavat. Ready to drink -juomat, makeutetut kahvijuomat ja take away -kahvi ovat vakiinnuttaneet paikkansa erityisesti nuorten keskuudessa, Junikka sanoo.
34
Hyvä Suomi! Suomalaisten on syytä olla ylpeitä kahvistaan, ainakin jos Joona Suomista on uskominen. Hänen mukaansa se on parhaimmillaan noin 80 vuotta ihailemaamme italialaista edellä. – Italia edustaa aiemmin mainitsemaani ensimmäistä aaltoa, jonka kahvikulttuuria leimaavat jäykät säännökset: tiettyjä kahveja ”kuuluu” nauttia tiettyihin kellonaikoihin. Italia keksi aikanaan espresson nopeaksi ja halvaksi vaihtoehdoksi suodatinkahville, eikä ole sen koommin osoittanut mitään kiinnostusta kehitykselle, perustelu kuuluu. Kahvikulttuurin mallimaat löytyvät Suomisen mukaan paljon lähempää, Taskasta ja Norjasta. – Hyvät tanskalais- ja norjalaiskahvilat kasvavat ympäristönsä mukaan ja heijastavat naapurustoaan. Ne eivät pakota asiakkaitaan muuttumaan ja seuraamaan muoteja, kuten vahvasti konseptoiduilla ketjuravintoloilla on tapana tehdä. Lontoon kahvilakulttuurissa on paljon samaa, ja myös Ruotsista löytyy omat tähtensä, hän sanoo.