Jäsenlehti 3-2011

• JÄSENLEHTI 3/2011 •

Vielä on kesää jäljellä...

12

HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ VANHUSTEN HYVÄKSI

11

TURUN SEUDUN EKONOMIT NELJÄNNEN VUOSIKURSSIN RISTEILYLLÄ

8

SYKSYN STRESSINHALLINTAVINKIT TOP 5

J Ä S E N L E H T I

Puheenjohtajan tervehdys

T

urun Seudun Ekonomit ry:n kuluvan vuoden yhtenä toiminnan painopisteenä on ollut kulttuuri sen monissa eri muodoissa.

Yhdistyksemme on järjestänyt jäsenilleen hyvin erilaisia mahdollisuuksia tutustua esimerkiksi Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumiin.

Toukokuussa myös muilla Suomen Ekonomiliiton järjestöaktiiveilla oli mahdollisuus tutustua keväiseen Turkuun, sillä Ekonomiliitto piti sääntömääräisen kevätliittokokouksensa tällä kertaa Turussa.

Täytyy myöntää, että oli hienoa kuulla muualta Suomesta kokoukseen saapuneiden kollegoiden varsin positiivisia arvioita Turusta ja erityisesti sen mannermaisesta ilmapiiristä.

Liittokokouksessa päätettiin muun muassa valita Esa Vilhonen Helsingin Ekonomeista liiton uudeksi puheenjohtajaksi, ja lisäksi kokouksessa asetettiin liitolle nimitystoimikunta. Nimitystoimikunnan tehtävänä on tehdä syysliittokokoukselle perustellut esitykset muun muassa liiton hallituksen jäseniksi. Liiton hallitukseen voivat hakea kaikki SEFEn jäsenet, ja hakemusten ensimmäinen käsittely tapahtuu jäsenyhdistyksissä. Turun Seudun Ekonomit ry:n johtokunta siis käsittelee kaikki omilta jäseniltään tulleet hakemukset ennen hakemusten toimittamista SEFElle.

Rohkaisenkin tässä yhteydessä kaikkia halukkaita ilmaisemaan kiinnostuksensa hallitustyöskentelyä kohtaan. Tarkemmat ohjeet löytyvät SEFEn sivuilta. Haku hallituksen alaisiin toimikuntiin, joita ovat esimerkiksi koulutuspoliittinen toimikunta ja työelämän toimikunta, tapahtuu myöhemmin syksyllä.

Toimikunnista kiinnostuneiden kannattaa kuitenkin jo nyt seurata SEFEn tiedottamista asiasta.

Jäsenkyselystä tietoa toiminnan suunnitteluun Edellisessä jäsenlehdessä mainittu sähköinen jäsenkysely on nyt tehty ja tulokset analysoitu. Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille. Saimme kyselystä paljon hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi.

Kyselyn tuloksia ruoditaan vielä tarkemmin tämän lehden sivuilla, mutta todettakoon jo tässä, että yhdistyksemme toimintaan ollaan yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä ja että toimintamme suunta on oikea. Erityisen tyytyväisiä oltiin Käsityöläiskadulla sijaitsevan toimistomme tarjoamaan palveluun.

Haluankin esittää erityiset kiitokseni toimistonhoitaja Marjatta Postiselle. Ilman Marjattaa ja hänen tinkimätöntä työtään yhdistyksemme hyväksi meidän olisi mahdotonta ylläpitää näin laajaa tapahtuma- ja koulutustarjontaa jäsenillemme.

Kysely paljasti tapahtumiin liittyen myös joitakin kehittämistarpeita. Suurin este tapahtumiin osallistumiselle on ajanpuute sekä tapahtumien ajankohta. Tähän tulemme kiinnittämään erityistä huomiota.

Pyrimme vastaisuudessa järjestämään tapahtumia mahdollisimman paljon eri aikoihin ja eri viikonpäivinä. Jäsenkysely toimii yhdistyksemme johtokunnalle toiminnan ns. suurempien linjojen kehittämisessä erinomaisena apuvälineenä. Parhaiten yhdistyksen jokapäiväinen toiminta kehittyy kuitenkin jäseniltä eri tilaisuuksien yhteydessä saatavan spontaanin palautteen myötä. Olemmekin johtokunnassa päättäneet jakaa tilaisuuksien emännöinti- ja isännöintivastuuta niin, että vastaisuudessa jokainen johtokunnan jäsen toimii ainakin jonkin tilaisuuden vastuuhenkilönä. Alkavana syksynä teillä on siis mahdollisuus henkilökohtaisesti tavata ja antaa palautetta jokaiselle johtokunnan jäsenelle.

Ville Niukko, puheenjohtaja

Turun Seudun Ekonomit ry lahjoitti Turun yliopistolle Turun Seudun Ekonomit ry osallistui Turun yliopiston varainkeruuhankkeeseen lahjoittamalla yhden euron jäsentään kohden. TSE ry haluaa jatkossakin, että Turun yliopistosta valmistuu alueelle hyviä ja monipuolisen koulutuksen saaneita, työelämässä kilpailukykyiset taidot omaavia ekonomeja.

2

Sisällys Unohdetun intuition voima......3 Ekonomina kulttuuripääkaupungissa...........4 Piristysruiske Varsinais-Suomelle....................5 Ekonomi mainosmiehenä..........6 Stressikäyrä kuriin.....................8 Moottoripyörähuumaa MP-Team Salosella....................9 Lomakokemuksia......................9 Jäsenkysely 2011......................10 TSE neljännen vuosikurssin risteilyllä..................................11 Hetki aikaa vanhuksille...........12 Tulevat tapahtumat.................14 Turun seudun ekonomit ry JÄSENLEHTI Päätoimittaja: Paula Kairinen Avustaja: Nina Hamburg Taitto: Mainostoimisto Namutehdas Oy Painopaikka: Tema-Team, Turku ISSN 1797-5964

J Ä S E N L E H T I

Unohdetun intuition voima

R

obotit, teknologiat, tekniikat ja systeemit ovat vieraannuttaneet meidät alkukantaisista vaistoistamme, luonnostamme.

Vaistomme, jotka Homo sapiensin kehityksessä ja lajimme eloonjäämistaistelussa ovat olleet merkittäviä, ovat jääneet mittareiden, laitteiden ja informaation alle. Päätöksenteossa luotetaan enemmän faktaan kuin vaistoihin.

Väitän kuitenkin, että tieto lisää tuskaa. Kun faktatietoa on paljon, niin myös vaihtoehtoja ja ratkaisumalleja on enemmän ja tätä kautta päätöksenteko hankaloituu. Ennen vanhaan elämä oli yksinkertaisempaa, joidenkin mielestä tämä on yhtä kuin tylsempää, mutta silloin uskallettiin luottaa enemmän myös vaistoihin. ”Mitä vaistosi sanoo asiasta?”, – kysyttiin ääneen, kun yhdessä tuumien kyläläisten kesken ongelmaa pohdittiin.

Kaikilla meillä on kokemusta tilanteista, joissa tunne tai tuntemus on ohjannut toimintaamme järkeä enemmän ja joskus jopa pelastanut henkemme. Monesti intuitiomme kertoo meille oikean ratkaisun välähdyksenomaisesti tai tuntuu, kuin tunnetilamme olisi ristiriidassa faktatiedon, järjen kanssa. Unelmien työpaikkahaastattelussa meille on tullut epämukava olo yrityksestä tai ensivaikutelma uudesta tuttavasta ei ole vuosien yhdessäolon myötä hävinnyt mihinkään. Emme tilanteen ollessa päällä ole asiaa niinkään tiedostaneet, mutta jälkeenpäin pohdittuamme olemme todenneet intuition olleen päätöksemme takana enemmän kuin järjen. Ensisilmäys, ensivaikutelma, ensimmäinen tuntemus ohjaa tai ohjaisi meitä enemmänkin toiminnassamme, jos vain uskaltaisimme heittäytyä sen varaan. Mehän olemme yksi eläinkunnan eläinlajeista. Vaistoillammehan olemme pärjänneet tähänkin asti, mihin ne nyt yhtäkkiä katoaisivat.

Joskus teemme päätöksiä isoistakin asioista hetken mielijohteesta ja vieläpä menestyksekkäästi. Jälkeenpäin emme pysty toimintaamme tai valintaamme järkevästi selittämään, mutta mitä siitä, kun lopputulos on hyvä. Nopea ajattelu ja päätöksenteko epäilyttävät meitä luontai-

sesti. Ajattelemme nykyisin, että päätöksen laatu on suoraan verrannollinen aikaan ja vaivaan, jonka sen synnyttäminen vaatii.

Hoppu on haitaksi. Parempi katsoa kuin katua. Kiiruhda hitaasti.

Moni kakku päältä kaunis.

Tuttuja sanontoja, jotka kuvastavat uskoamme, että pärjäämme paremmin, kun keräämme mahdollisimman paljon tietoa ja käytämme harkintaan mahdollisimman paljon aikaa.

Erityisesti paineen alaisena on hetkiä, jolloin hoppu ei todellakaan ole haitaksi. Nopeasti tehdyt päätökset voivat olla aivan yhtä hyviä kuin varovaisesti ja harkiten tehdyt. Meidän pitäisi enemmän uskaltaa luottaa välittömien mielikuvien ja johtopäätösten sisältöön ja alkuperään, jotka syntyvät spontaanisti, kun tapaamme uuden henkilön, kohtaamme mutkikkaan tilanteen tai meidän pitää tehdä päätös stressaavassa tilanteessa.

Alitajuntamme on niin mahtava voima, ettei sitä edes tajua. Meidän olisi vain uskallettava käyttää sitä kaiken tämän infoähkyn keskellä.

Mutta tilan antamista se meiltä vaatii. Muut tunteet, intressit ja asenteet eivät saa tukahduttaa sen esilletuloa. Mitä kaikkea meidän elämässämme voisikaan tapahtua, jos ottaisimme vaistomme vakavasti?

Teksti: Paula Kairinen

K o kousku tsu T u r u n S e u d u n E k o n o m i t r y:n s ä ä n t ö m ä ä r ä i n e n S YY S k o k o u s

2 011

Tiistaina 15.11.2011 klo 17, Turun kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan kerhotalo Parkki. Osoite on Parkinkatu 6, Turku. Talo löytyy noin 200 m kauppakorkealta. Aja Rehtorinpellonkadun päähän, josta alkaa Vatselankatu, ja siitä pian oikealla on Parkinkatu. Pihalla ei ole parkkitiloja, niitä löytyy Vatselankadun päästä.

Käsiteltävät asiat: n Vuoden 2011 toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus n Määrätään jäsenmaksun suuruus n Valitaan erovuoroisten tilalle jäsenet johtokuntaan n Valitaan tilintarkastajat (2) ja heille varahenkilöt Ilmoittauduthan ystävällisesti 1.11. mennessä www.sefe.fi > kirjaudu jäsensivuille > tapahtumiin ilmoittautuminen tai suoraan toimistolle sähköpostitse tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680.

KAIKKI JÄSENET LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! 3

J Ä S E N L E H T I

Ekonomina kulttuuripääkaupungissa Teksti: Anu Suominen

Anu Syrmä on SIS. Deli + Café -kahvilaketjun yrittäjä. Tammikuussa avasi ovensa Logomossa ketjun ensimmäinen Turun kahvila.

Artekin ja Turku 2011- säätiön kanssa yhteistyössä luotu kahvilataideteos on elämys itsessään. SIS. Delin ideologian mukaan Logomon kahvilassa on tarjolla paikallisia lähiruokaherkkuja.

SIS. Delin konseptina on yhdistää terveellistä ja lähellä tuotettua ruokaa harkitun esteettiseen esille­ panoon. Kuva: Turku2011/Sami Repo.

Yrittäjät Anu Syrmä ja Kaisa Leikola.

Kuva: Turku2011/Sami Repo.

4

A

nu opiskeli Turun kauppakorkeakoulussa pääaineenaan markkinointia ja teki valmistumisensa jälkeen töitä isojen brändien kuten Loreal, Coca-Cola ja Nokia parissa. Ajatus oman kahvilaketjun perustamisesta kypsyi vähitellen ja 3,5 vuotta sitten palkkatyö sai jäädä, kun Anu avasi siskonsa Kaisa Leikolan kanssa SIS. Deli + Café -kahvilaketjun ensimmäisen myymälän Helsinkiin. Koska molemmat siskokset olivat usein kiireisen työuransa aikana kokeneet haasteelliseksi löytää terveellistä mutta nopeasti mukaan napattavaa ruokaa, oli heidän ideansa luoda kahvilakonsepti, joka tarjoaa hyvää energiaa koko päiväksi: laadukkaita, lähellä tuotettuja, terveellisiä sekä ennen kaikkea herkullisia aterioita ja delituotteita mukaan vietäväksi tai paikan päällä nautittavaksi.

SIS. Delillä on Helsingin keskustassa jo kolme myymälää. Pian Anulle aukesi tilaisuus avata kahvila myös entiseen opiskelukaupunkiinsa. Yhteishanke Turku 2011- säätiön, Artekin sekä SIS. Deli + Cafén välillä lähti liikenteeseen halusta tarjota Logomon kävijöille "pieni elämys". Kahvilasta tehtiin paikka, jossa kulttuurin ja taiteen voi kohdata helposti, vaikkapa vuoden jokaisena päivänä.

– Turku 2011 -säätiö halusi tarjota jollekin taiteilijalle mahdollisuutta Turun kulttuurivuoden aikana tulkita Aaltoa hieman uudella tavalla, valmistetaanhan nämä kansainvälisestikin tunnetut kalusteet nimenomaisesti Turun alueella. SIS. Deli on alusta saakka panostanut suomalaiseen muotoiluun ja täten mukanaolomme hankkeessa tuntui luontevalta. Haemme tiloja, joissa on luonnetta tai jotka sisältävät tarinan. Logomo on juuri tällainen paikka, Anu pohtii.

Logomon kahvilan sisustuksen on suunnitellut saksalainen taiteilija Tobias Rehberger. Koko kahvila on samalla kokonaisvaltainen taideteos Nothing happens for a reason. Kahvilainstallaatiossa yleisö pääsee konkreettisesti sisälle taiteeseen. Sisustus pohjaa Artekin kalusteisiin, mutta taiteilija versioi niistä oman, ennakkoluulottoman tulkintansa.

Logomon kahvilan sisustus eroaa aika paljon muiden SIS. Deli -kahviloiden sisustuksesta.

Yhdistävänä tekijänä on kuitenkin suomalainen muotoilu, joka on ollut Anulle tärkeää myös muissa kahviloissa.

– Mielestämme kahvilan sisustuksesta tuli aivan upea. Tila on valoisa ja näyttävä, jopa pysäyttävä. Näyttävästä raidoituksestaan huolimatta tilassa on miellyttävä istua vaikka pidempäänkin.

Artekin kanssa on ollut hieno tehdä yhteistyötä. Ajatuksemme "elävästä taidekokemuksesta" toteutuu mielestämme erittäin hyvin. Toivomme, että turkulaiset yritykset ymmärtäisivät hyödyntää vuoden aikana tätä uniikkia tilaa – se soveltuu erinomaisesti myös esim. aamiaisseminaareihin tai iltatilaisuuksiin, Anu vinkkaa.

Kahvilan tarjonnassa suositaan luomua ja annokset valmistetaan delin omien reseptien mukaan ilman lisä- ja säilöntäaineita. Raaka-aineet hankitaan läheltä, tutuilta tuottajilta, aina kun mahdollista. Myös Turun kahvilassa tarkoituksena on tarjota herkkuja Varsinais-Suomen alueelta ja esitellä näin paikallista ruokakulttuuria myös ulkopaikkakuntalaisille vierailijoille.

– Hyvät yhteistyökumppanit Turun seudulla löytyivät melko helposti. Leivät ja leivonnaiset tulevat aivan Logomon läheltä, Aaltonen & Välilä -leipomosta. Turku 2011-juhlaleivos ja viineri Nurmi & Suloselta kuuluvat luonnollisesti myös tarjontaan. Hallista saamme kalat (Wallin) ja lihat (Jokinen). Kahvimme tulee Lohjalta pienestä paahtimosta”, Anu luettelee.

Anun mukaan ekonomin laaja-alainen koulutus voi tuoda paljonkin hyvää kulttuurille. – Kulttuuri ja kaupallisuus eivät ole toistensa vastakohtia, vaan enemmänkin toisiaan tukevia elementtejä. Helsingissä toimimme omien myymälöiden ohella Aleksanterin teatterilla, joten yhteys kulttuuriin on ollut meillä vahva jo aiemminkin. On virkistävää toimia ympäristössä, jossa luovuus ja inspiraatio ovat vahvasti läsnä, Anu toteaa.

Turku on onnistunut kulttuuripääkaupunkina Anun mielestä erinomaisesti, tarjonta on ollut laaja-alaista ja jokaiselle on varmasti löytynyt vuoden aikana jotakin mielenkiintoista koettavaa.

Lisäksi vuosi on loistava mahdollisuus kaikille yrittäjille laajentaa asiakaskuntaansa.

– Kulttuurivuosi tuo parhaimmillaan paljonkin näkyvyyttä niin maan rajojen sisällä kuin myös kansainvälisesti. Kuluttajavirrat ovat kaikkien yrittäjien hyödynnettävissä ja myös jatkoa ajatellen on mahdollisuus tavoittaa uutta, kiinnostavaa asiakaskuntaa, Anu sanoo.

Viikon jokaisena päivänä palveleva kahvila vahvistaa Logomoa paikkana, jonne voi tulla viihtymään milloin vain. Taidekahvilan on auki klo 11–19 samoin kuin Logomon viisi näyttelyä.

SIS. Deli Logomo on avoinna 18.12.2011 saakka. Tuleeko Turkuun jatkossa uusi SIS. Delikahvila sen jälkeen, kun Logomon taidekahvila sulkee ovensa? Tätä ja muita asioita kahvilaliiketoiminnasta ja ekonomiyrittäjyydestä voi tulla selvittämään 15.9., kun Turun Seudun Ekonomit ry järjestää vierailun Logomon Tom of Finland -näyttelyyn, minkä jälkeen yrittäjä Anu Syrmä ottaa meidät vastaan kahvilassaan ja kertoo yrittäjätarinansa. ”Nothing happens for a reason” on taiteilija Tobias Rehbergerin installaatio Logomon kahvilassa. Kuva: Turku2011/Bo Stranden.

J Ä S E N L E H T I

Kulttuuripääkaupunki­ vuosi tuo myös taloudellista hyvinvointia Varsinais-Suomeen Teksti: Arto Kuuluvainen Kuva: Aki Koponen

Aki Koponen toimii Turun kauppakorkeakoulun uuden Centre for Collaborative Research (CCR) -yksikön johtajana.

E

uroopan kulttuuripääkaupunkivuosi on hyvässä vauhdissa ja Turku saa nauttia erilaisista kulttuuritapahtumista joka viikko.

Pelkästään virallisia ohjelmahankkeita on yhteensä yli 150 sisältäen sekä suuria että pienempiä tuotantoja. Turun yliopisto seuraa tietenkin mielenkiinnolla vuoden etenemistä, unohtamatta myöskään kulttuuripääkaupunkivuoden pidempikestoisten vaikutusten tutkimusta.

Taloudellisesta näkökulmasta vaikutusten arviointi aloitettiin jo parisen vuotta sitten, kun Turku 2011 -säätiö tilasi Turun kauppakorkeakoululta aihetta käsittelevän selvityksen. Tilaustutkimuksen laatimisesta vastasivat silloisen Kilpailuinstituutin johtaja Aki Koponen sekä kansantaloustieteen laitoksella tutkijatohtorina toimiva Elias Oikarinen. Tutkijat arvioivat kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksia suhteessa niihin suoriin vaikutuksiin, joita lisääntyvä kulttuuripalveluiden määrä alueelle tuo.

Selvityksen lopputuloksena syntyi arvio, jonka mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden kokonaistuotantovaikutukset Varsinais-Suomen alueelle ovat noin 200 miljoonaa euroa. Luku pitää sisällään myös arvion työllisyysvaikutuksista. Henkilötyövuosina luku on noin 2000, josta 51 miljoonan euron budjetilla aloittanut Turku 2011 -säätiö työllistää panostuksillaan noin 800.

Kulttuuripääkaupunkivuosi tarjoaa luonnollisesti selkeän piristysruiskeen erityisesti Varsinais-Suomen turismille ja tutkijat arvioivatkin, että esimerkiksi hotelliyöpymiset lisääntyvät vuonna 2011 noin 100 000:lla edellisvuodesta. Eniten kulttuuripääkaupunkivuodesta hyötyvätkin luonnollisesti siis Turun alueen matkailupalvelujen tarjoajat.

Tutkijoiden laatimassa selvityksessä kiinnitettiin erityishuomiota myös kulttuuripääkaupunkivuoteen liittyvään rakentamiseen. Suoranaisesti vuoteen liittyvät rakennusinvestoinnit olivat suhteellisen pienet, mutta epäsuorasti kulttuuripääkaupunkiprosessiin liittyvät ylläpito- ja saneerausinvestoinnit ovat olleet varsin merkittäviä. Nämä investoinnit hyödyttävät aluetta myös pitkään vuoden 2011 jälkeen esimerkiksi kaupunkikuvaa parantamalla. Suurimman huomion tällaisista investoinneista on saanut Hartela Oy:n VR:n vanhasta konepajasta saneeraama Logomo, jonka on kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen tarkoitus toimia Turun luovan talouden keskuksena. Käytännössä Logomon on tarkoitus kerätä

saman katon alle erilaisia luovien alojen toimijoita kuten mainostoimistoja, valokuvaajia, kuvittajia ja taiteilijoita. Tämän uskotaan poikivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä erilaisia kulttuurituotantoja.

– Logomo on mielestäni hyvä esimerkki sellaisesta toiminnasta, joka jää elämään myös kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen. Hankkeessa on mietitty mitä Turusta puuttuu – siis ihan maksavien asiakkaiden näkökulmasta – ja miten siihen voitaisiin vastata. Samalla tavalla toivoisin myös perinteisten kulttuuriorganisaatioiden tarkastelevan elämää, Aki Koponen toteaa.

Vuoden todelliset tuotot selviävät kuitenkin luonnollisesti vasta jälkikäteen. Puolessavälissä Turun kulttuuripääkaupunkivuotta ovat näkymät kuitenkin suhteellisen positiiviset.

– Alkuvuosi on näyttänyt hyvältä ja erityisesti Iron Maidenin, Helloweenin ja Dion kanssa lapsuuteni viettäneenä kovasti lämmitti sydäntä Infernal Musicalin suosio. Matkailun osalta suurin ryntäys lienee vasta tulossa, joten niitä määriä voidaan sitten ihmetellä syksymmällä ja toivottavasti seurantatutkimuksen muodossa alkuvuonna 2012, Koponen kertoo.

Tätä nykyä Aki Koponen toimii Turun kauppakorkeakoulun hiljattain perustaman Centre for Collaborative Research (CCR) -yksikön johtajana. Uuden tutkimuskeskuksen tavoitteena on luoda kumppaniverkosto vahvistamaan tutkimusyhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa. Keskus palvelee niin sanotun yhden luukun periaatteella linkkinä elinkeinoelämän ja kauppakorkeakoulun tutkijoiden välillä.

– Me kokoamme tarvittavan osaamisen kauppakorkeakoulun laajasta osaamispohjasta ja verkostoistamme. Keskuksen tutkijat ja akateeminen asiantuntijuus majailevat ainelaitoksilla, ja laajempi kanssakäyminen yritysten kanssa, hankkeiden koordinointi sekä tutkimustulosten muuntaminen ”kansantajuiseksi” puolestaan tapahtuu CCR:n ytimessä, toteaa Koponen haastattelun päätteeksi ja kannustaa tutkimusyhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä ottamaan yhteyttä kauppakorkeakoulun uuteen yksikköön.

5

J Ä S E N L E H T I

Sivuraiteella Teksti ja kuvat: Juuso Enala

Minua pyydettiin kirjoittamaan juttu siitä, miten ekonomi ajautui viestinnän pariin ja mainosmieheksi.

Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Kuten elämässä yleensäkin, kyse on toinen toistaan seuranneista virheistä.

O

lin aika omassa maailmassani elänyt lapsi. En oikein menestynyt urheilussa, lukuun ottamatta juoksua ja pyöräilyä. Otin kömpelyyteni annettuna tosiasiana ja ymmärsin vasta parikymppisenä, että koordinaatio-ongelmani johtuivat molempikätisyydestäni. Noin joka kymmenes ihminen on vasenkätinen, arviolta yksi kahdesta tuhannesta on jonkinasteinen molempikätinen. Crossdominance-henkilö ajattelee asioita eri tavoin kuin oikea- tai vasenkätinen. Hän tavoittelee vastauksia ongelmiin käyttämällä tiedostamattaan molempia aivopuoliskojaan.

Ku n k averit k äv ivät ost a ma ssa Satakunnan Urheiluliikkeestä leftin tai rightin jääkiekkomailoja, minä ripustin vähälle käytölle jääneet jääkiekkohanskani naulaan ja aloin lukea. Edellytykset lukuharrastukseeni olivat loistavat. Isäni oli ja on edelleen himolukija. Talomme oli täynnä kirjahyllyjä. Ehkä kahdeksan-yhdeksänvuotiaana aloitin lukemisen olohuoneen kirjahyllyn vasemmasta yläkulmasta ja etenin järjestyksessä oikeaan alanurkkaan. Yhden hyllyn suoritettuani siirryin seuraavaan huoneeseen. Kirjat eivät olleet nuortenkirjoja. Jälkikäteen ajatellen kaikki niistä eivät olleet aina ehkä parasta mahdollista luettavaa ikäiselleni.

Paitsi kirjojen sisältö, myös niiden selkeälinjaisuus ja värikkyys miellyttivät minua.

Rakensin myös paljon Legoilla. Siihen aikaan Legot olivat pelkkiä suoralinjaisia palikoita. Paria kolmea kokoa. Lempivärini olivat punainen ja valkoinen. Olikin luontevaa, että päätin jo alakouluikäisenä, että minusta tulee arkkitehti. Kotitalomme piirtäneen Matti Salmivallin tyyli teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Suoraviivaisen arkkitehtuurin lisäksi Salmivallissa vaikutti hänen kullanvärinen Citroen CX -autonsa ja musta poplarinsa. Mies oli tyylikäs kuin ranskalaisesta rikossarjasta. Jostain syystä muuten pidän ranskankielisestä musiikista, vaikken ymmärrä sanoja.

Isäni vaikutti kirjojensa lisäksi ammatinvalintaani myös muuten. Hän huomasi jo varhain, että minulla on poikkeuksellisen hyvä muisti. Hän antoi lyömättömän ohjeen: ”Kuuntele tunnilla, mitä opettajat puhuvat.

He puhuvat itselleen tärkeistä asioista ja kysyvät niistä myös kokeissa.”

Hän oli tapansa mukaan oikeassa. Minusta tuli isäni opeilla hikipinko.

Vanhempani ovat luonteeltaan hyvin tasaisia ihmisiä. Kuten useimmilla ihmisillä – myös isälläni oli äiti. Tulisieluinen isoäiti oli lapsuuteni idoli. Hän kasvatti kahdesti leskeksi jääneenä viisi lasta, osallistui väkevästi politiikkaan ja järjestötoimintaan. Hän todella sai asiat tapahtumaan. Hän näytti Mummon muusi -paketin suloiselta mummolta, mutta puri ärsytettynä. Vielä 85-vuotiaana hänen silmissään paloi ikuinen liekki.

Se liekki hyppäsi yhden sukupolven yli minuun.

Hikipinkosta tuli lukion huippuoppilas. Opiskelu oli minulle kiusallisen yksinkertaista. Lukion kakkosella olin ajatuksissani vahvasti suuntaamassa akateemiselle uralle. Joulukuussa 1983 kaikki muuttui.

Lukioluokkani oli suuntaamassa lukukauden päättymisen kunniaksi porilaiseen diskoon. Luokkakaverini Mikko pyysi minua mukaan.

Muistan, kun joku kysyi, miksi hikipinkokin pyydetään mukaan.

Mikko sanoi luokan suosituimman pojan arvovallalla: ”Miksi ei?”

Huomasin itsellenikin yllätykseksi olevani Mikon kanssa samaa mieltä: Miksi ei?

6

Vaikka tiesin kirjoja lukemalla, miltä diskoissa näyttää, livenä kaikki näytti paremmalta. Tunnelmaa en pystynyt ennalta kuvittelemaan.

Kirjoitin ylioppilaaksi keväällä 1984 ja päätin lähteä opiskelemaan arkkitehdiksi. Tyhmyyttäni kysyin arkkitehtiystävältämme, millaiset pääsykokeet ovat. Hän kertoi, että niissä voi olla esimerkiksi tehtävä: ”Makaat selälläsi holvikirkon lattialla, piirrä mitä näet.” Olin hyppäämässä junaan matkalla pääsykokeisiin. Olin jo vaunussa istumassa kunnes totesin, että en menekään pääsykokeisiin. Näkisin kirkon lattialla maatessani niin paljon, etten osaisi sitä piirtää. Osaisin paremmin selittää sen. Astuin takaisin laiturille ja poljin kymmenen kilometriä kotiin kohti kaakkoa. Vaikka aakealla Porin seudulla vallitseva tuuli käy lounaasta, sinä päivänä kotimatkalla puhalsi vastatuuli.

Arkkitehtuuri jäi Porin asemalaiturille ja hain Sanomien toimittajakouluun.

Vanhempani kuitenkin sanoivat, että ehkä minun potentiaalillani kannattaa hankkia myös akateeminen koulutus. En osannut väittää vastaakaan ja ajattelin ekonomin tutkinnon olevat yleissivistävää jatkoa lukiolle. Aloitin opiskelut Turun kauppakorkeakoulussa. Luin siinä sivussa parissa muussakin koulussa, mutta ekonomiksi valmistuin.

Yliopiston biokemian opinnotkaan eivät menneet hukkaan. Tutkinnon sijasta sain sieltä vaimoni. Hän oli minua kaksi vuosikurssia alemmalla kurssilla.

Valmistuin itsenikin yllättäen juuri ennen kesälomia. Tuoreena maisterina ymmärsin, että nyt pitäisi kait sitten tehdä töitäkin, kun opintotuki loppuu. Turun Sanomissa oli samana viikonloppuna lehti-ilmoitus, jossa haettiin tuotepäällikköä Marlille. Loistavaa.

Rahahuoleni olivat uuden työn myötä poispyyhkäistyt. Matkalla oli kuitenkin este: psykologinen soveltuvuustesti. Sen tulos niittasi elämänurani väärälle raiteelle. Konsultti sanoi minulle tuloksia läpikäydessään: ”Me emme tee täällä diagnooseja, teemme prognooseja. Mene mainostoimistoon töihin.”

Siinä testissä, kuten monessa muussa sen jälkeenkin, luova ongelmanratkaisukykyni oli huippuluokkaa. Suhtaudun ongelmiin kuin lapsi. En osaa rajata pois mitään etenemismallia. Kun lapsekkuuteen yhdistää loistavan muistin, syntyikin ensi näkemältä loistava mainosmies. Kaikkien alojen asiantuntija. Olavin Krouvin Trivial Pursuit -mestari vm 86.

Prognoosista on nyt 23 vuotta. Voi olla, että se osui oikeaankin.

80-luvun lopulla ongelmajätteeksi asti riittäneen luovuuden ainoa oikea loppusijoituspaikka oli mainostoimistossa. Nykyisin sitä voisi hyödyntää tehokkaammin monessa muussa ympäristössä.

Psykologiset testit kertoivat minusta myös paljon muuta paikkaansa pitävää. En kunnioita auktoriteetteja (ilmeni kiusallisen selkeästi armeijassa), olen vahvasti ulospäin suuntautunut, peloton ottamaan kontaktia ja vaikutan aina puheissani hyvin vilpittömältä. Tämä kaikki yhdessä johti siihen, että paitsi mainosmies, minusta tuli yrittäjä. Annan kasvot väitteelle, että vika ei ole aina pomossa. Kukaan ei voi haluta kaltaistani alaista.

Ensimmäisen pienen oman toimistoni myin 90-luvun alussa Taucher Young & Rubicamille, toisen muutama vuosi myöhemmin Bates Saatchi & Saatchille. Kokeilin yrityskaupan jälkeen kolme vuotta palkkatyötä, mutta alaistaitoni olivat kaukana riittävistä. Kaksitoista vuotta sitten perustin yhdessä Tapani Hyysalon kanssa ENALA//HYYSALOn,

J Ä S E N L E H T I

josta on tähän päivään mennessä kasvanut Suomen neljänneksi suurin – Turussa, Helsingissä ja Tallinnassa – 150 henkeä työllistävä markkinointiviestintäkonserni Zeeland Oyj. Viime kuukausina olen huomannut löytäväni itsestäni taas isoäitini tulisieluisuuden. Haluan saada asiat tapahtumaan. Pörssilistattu yritys ei tarjoa siihen oikeaa viitekehystä. Haluan aloittaa taas alusta, ruohonjuuritasolta. Haluan taas harjata multaa kynsieni alta työpäivän päätyttyä.

Etsin siis itselleni parasta aikaa töitä. En ole asettanut työnhakuprojektille mitään aikarajaa. Aloitan jotain uutta, kunhan olen keksinyt, mitä se voisi olla. Jotain olen jo aloittanutkin. Alkuvuodesta käynnistimme Aki Wahlmanin kanssa ruoka- ja elintarvikealan konseptointiin keskittyvän Foody Allenin Oy:n. Sen lisäksi olen mukana yhdessä design-alan start-upissa, vähimmistöosakkaana parissa ravintolassa ja kolmessa pienehkössä elintarvikealan yrityksessä. Kun aika antaa myöden kirjoitan kolumneja tai luennoin. Pääosan ajastani vie kuitenkin yhä työskentely Zeelandin asiakkuuksien parissa. Kun onnistun vähentämään niitä töitäni, aikaa jää enemmän Foodylle ja jollekin ihan uudelle.

Olen onnistunut rajaamaan tulevaisuudensuunnitelmani seitsemään vaihtoehtoon: • Ryhdyn kauppakorkeakoulun jatko-opiskelijaksi. Luulen kuitenkin, että siinä viitekehyksessä sosiaalisuuteni ja luovuuteni ei ole pelkästään positiivinen asia.

Otan esimerkin. Olen lähimmäisriippuvainen. En ole koskaan ollut yhdenkään työkaverini läksiäisissä. En vain voi. Pidän heistä liikaa. Nyt minulla on 150 työkaveria, enkä edes tunne heistä kaikkia. En voi olla myöskään töissä yrityksessä, jonka työntekijöistä en voi olla riippuvainen.

Varsinkin naistenlehdistä voi lukea tarinoita ihmisistä, jotka ovat heittäytyneet pois oravanpyörästä ja kiivenneet vuorelle tai purjehtineet ympäri maailman. Miten he vasta nyt elävätkään täysipainoista elämää!

Olen puhdasverinen realisti. Meidän kaikkien pitää olla realisteja.

Täysipainoinen elämä voi olla myös tässä ja nyt. Pitää olla rohkeutta tunnistaa ja tunnustaa, että oma vuorenvalloitus tai purjehdus jää tekemättä. Onni voi olla yhtä hyvin työpöydän ääressä kuin pilvien päällä Kilimanjarolla. Meidän tulee olla myös optimisteja. Aina on kuitenkin uskottava, että parhaat ajat ovat vasta tulossa. Tärkeintä on kuitenkin olla joskus terveesti itsekäs. Ei voi pitää huolta muista, jos ei pidä huolta itsestään.

Lentokoneen turvaohjeissa sanotaan, että pue ensi happinaamari itsellesi ja auta vasta sen jälkeen muita. Lentämisessä on paljon muutakin symboliikkaa. Miten vapauttavaa olisikaan istua kyydissä ja noudattaa ohjeita eikä ottaa pilottina vastuu koko koneellisesta?

Olisi.

Miksi osaan päättää asioita muiden puolesta, mutta omalta kohdaltani puhun aina ehdollisessa muodossa. Asialle pitäisi tehdä jotakin.

• Ryhdyn opiskelemaan jotakin muuta. Olen vuosia halunnut opiskella teologiaa, mutta en haluaisi viedä opiskelupaikkaa keneltäkään, jolle se on tärkeämpi kuin minulle.

• Menen töihin jollekin toiselle. Auktoriteettikammoni yhdistettynä tummaan ja kuohuvaan vereeni eivät ehkä vieläkään sovi yhteen palkkatyön kanssa.

• Aloitan taas alusta. Starttaan jotain pientä ja kasvatan siitä suurempaa. Myyminen ja rekrytoiminen ovat ydinosaamistani. Houkuttelevaa, mutta vanhan toistoa.

• Pidän välivuoden ja jatkan kuten ennenkin säntäilemällä sinne tänne.

Tämä on jo ajatuksena vitsi, sillä minulle jo kaksi viikkoa on liikaa välivuotta.

• Kirjoitan kirjan. Tiedän, etten ole ehkä paras mahdollinen kirjoittaja.

Ideoita minulla on – ja ajatuksia. Eikö kustannustoimittajan tehtävä ole muokata tekstistä jumalaista?

• Ryhdyn opettajaksi / kouluttajaksi. Osaan olla aika innostava ja rakastan ihmisiä. Minua jaksaa kuunnella pari tuntia, mutta onko minulla annettavaa pidemmäksi aikaa?

Luulen, että moni tätä lukevista keski-ikäisistä kipuilee samojen asioiden kanssa. On helpompi jatkaa elämää tyytymättömänä kuin hypätä johonkin täysin uuteen ja tuntemattomaan.

7

J Ä S E N L E H T I

Syksyn stressinhallintavinkit top 5 Teksti: Nina Hamburg

Työt tökkivät? Stressikäyrä kohoamassa heti lomien jälkeen? Miten saada aika riittämään kaikkeen mielenkiintoiseen? Lue syksyn stressinhallintavinkit ja katso sivulta 9, miten muut ekonomit pitävät yllä jaksamistaan.

1. Priorisoi – mieti, mitä haluat Lomalla itse kullakin meistä on ollut aikaa ajatella, mitä haluamme.

Syksyllä kannattaa samaa keskustelua jatkaa. Kun huomaa, mikä tuottaa itselle tyydytystä, kannattaa siihen satsata. Monelle perhe ja ystävät ovat elämän kulmakivi, tästä ajasta saadaan voimaa myös työtä ajatellen. Sen sijaan muu osa elämässä onkin mahdollista jakaa enemmän omien intressien suhteen. Toinen nauttii kulttuurista, toinen liikunnasta, yksi vapaaehtoistoiminnasta ja joku vielä jostain muusta. Niin kauan kuin kaikki tuntuu hyvältä ja aika riittää, ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Sen sijaan jos huomaat, että jostain tekemisestä on tullut suorittamista, kannattaakin miettiä, voiko siitä luopua. Harrastusten tai vapaaehtoistoiminnan ei ole tarkoitus muuttua pakkopullaksi – ehkä on syytä pitää pieni tauko tai harkita lopettamista. Jaksaminen edellyttää myös luopumista.

Myös työn suhteen moni tekee ratkaisevan päätöksen kesälomien jälkeen. Jos työsi tuntuu syksy toisensa jälkeen raskaammalta eikä työhön jaksa motivoitua samalla tavoin kuin ennen, on hyvä miettiä, onko nykyinen työtehtävä sinulle se oikea. On sanottu, että 3–5 vuotta on keskimäärin hyvä aika olla samassa tehtävässä. Tällöin on ehtinyt oppia tarpeeksi ja saada myös aikaansaannoksia. Tämän ajan jälkeen ihminen alkaa kuitenkin kaivata uusia haasteita.

2. Ole läsnä Opettele olemaan aidosti läsnä kussakin tilanteessa.

Kun olet työssä, ole sitä sataprosenttisesti. Kun olet kotona, ole sitä sataprosenttisesti. Opettele myös sanomaan ei venyville työpäiville ja laita kännykkä kotona äänettömälle, jos et odota akuutteja puheluja.

Lähipiirikin nauttii seurastasi enemmän, kun et ajatuksissasi harhaudu muualle.

3. Muu elämä Mielenterveyden kannalta on hyvä, että ihmisellä on muutakin elämää kuin työ. Jos satsaat vain ja ainoastaan työhön, olet haavoittuvaisempi, jos työ meneekin alta. Mitä enemmän hajautat tekemistä eri sektoreille, sitä vahvempi olet henkisesti. Saat helposti myös voimaa ystävistä, liikunnasta ja muusta tekemisestä. Kun lähdet välillä pois, jaksat tulla entistä pirteämpänä takaisin. Vinkki: kokeile osallistumista Turun Seudun Ekonomien tapahtumiin.

Saat tavata muita ekonomeja ja rakentaa omia verkostojasi.

4. Liikunta Hyvä yleiskunto auttaa jaksamaan paremmin ja pöpötkin pysyvät karkuteillä, kun kunto on kohdallaan. Yritä järjestää itsellesi aikaa liikkumiselle. 2-3 kertaa viikossa vähintään puoli tuntia liikuntaa pitää kuntoa yllä. Tähän pitäisi 8

jokaisen tähdätä. Mikäli työpäivän jälkeen ei ylimääräistä aikaa liikunnalle löydy, mieti pystytkö hyödyntämään arkiliikuntaa esimerkiksi työmatkapyöräilyn muodossa. Moni aloittaa myös aamun kuntoilulla, jos se aikataulullisesti on mahdollista.

5. Terveelliset elämäntavat ja uni Valitettavan usein uni on ensimmäinen, josta ihminen luopuu kiireen keskellä. Pidemmän päälle ihminen kuitenkin jaksaa sitä paremmin, mitä tehokkaammin hän pystyy palautumaan. Uni ja nimenomaan syvän unen vaihe on parhain tapa painaa mieleen uusia asioita ja pitää ne pitkäkestoisessa muistissa. Aikuinen ihminen tarvitsee keskimäärin 6–8-tuntia unta vuorokaudessa. Liian vähäinen, mutta myös liian pitkä uni lisää alttiutta muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille. Unen säännöllinen rytmi ennalta­ehkäisee univaikeuksien syntymistä ja viikonloppuisinkin ehtii touhuta enemmän, kun nousee ylös samaan aikaan kuin arkisin. Muista myös, että alkoholi heikentää unen laatua ja jo yksikin alkoholiannos illalla ennen nukkumaanmenoa saa sinut nukkumaan kevyemmin.

J Ä S E N L E H T I

Moottoripyörähuumaa MP-Team Salosella Teksti ja kuva: Ringa Masalin

T

urun Seudun Ekonomit vieraili toukokuussa moottoripyöräilykauden kynnyksellä turkulaisessa MP-Team Oy Salosen moottoripyöräliikkeessä. MP-Team Oy Salonen on yksi Suomen vanhimpia moottoripyöräliikkeitä. Toiminta sai alkunsa vuonna 1976 moottoripyöräkorjaamona. Nykyään moottoripyörä- ja varustemyynti, huolto- ja korjaamopalvelut, varaosat sekä oheispalvelut ovat yrityksen pääasiallista toimintaa. Mopot ja mönkijät palveluineen ovat saaneet ajan saatossa myös oman merkittävän osansa. Liike sijaitsee Turun Metsämäessä. Koko 35-vuotisen taipaleensa ajan yritys on ollut saman suvun omistuksessa. Iltaa isännöivät yrittäjäpariskunta Jose ja Elina Suurhasko. Jose Suurhasko johdatti vieraat yrityksen historian vaiheisiin sekä kertoi paljon mielenkiintoista asiaa moottoripyörämyynnin toimialasta ja sen ominaispiirteistä.

MP-Team Oy Salosen toimintaa pyöritetään melko pienellä 7–10 hengen porukalla. Erinomainen asiakaspalvelu on yksi liikkeen myyntivalteista. Vakioasiakkaita löytyy aina pääkaupunkiseutua myöten. Vieraat aistivat helposti, miten asiakkaista ja heidän turvallisuudestaan todella aidosti välitetään. Uusien tuotteiden valikoimaan kuuluvat Suzuki- ja Yamaha-merkkiset moottoripyörät, mopot ja mönkijät. Myynnissä on lisäksi käytettyjä moottoripyöriä sekä mopoja, skoottereita ja mönkijöitä.

Varustepuolella yritys keskittyy laatuun ja huippubrändeihin. Erityisesti kypärän hankinnassa laatu on turvallisuuden ehdoton vaatimus.

Turun talousalue on yksi Suomen merkittävimmistä moottoripyörämyynnin markkina-alueista; markkinaosuus valtakunnallisessa vertailussa on Jose Suurhaskon mukaan noin 10 prosentin luokkaa. Illan aikana vieraat oppivat muun muassa miten merkittävästi turkulaiset, tamperelaiset ja helsinkiläiset moottoripyörän ostajat eroavat toisistaan ostokäyttäytymisensä perusteella. Moottoripyöräilyn harrastajakunnassa on valtakunnallisesti tapahtunut selkeä muutos ja nykyisin lajia harrastavat hyvin monenlaiset ihmiset. Tyypillistä motoristia ei tänä päivänä

pysty profiloimaan, kuten vielä pari vuosikymmentä sitten. Valtaosa MP-Team Oy Salosen asiakkaista toki edelleen on miehiä, noin 85 %, mutta naisten osuus on kasvussa.

Mielenkiintoisen esityksen jälkeen vieraat saivat tutustua kattavaan moottoripyörä- ja varustetarjontaan asiantuntijoiden opastuksella.

Muutamalle mukaan tarttui kotiin viemisiä illan erikoistarjouksen houkuttelemana. Yritysvierailulla oli mukana niin konkarimotoristeja kuin harrastusta vasta harkitsevia. Vierailu selkeästi tarjosi jokaiselle jotakin ja kokeneemmatkin konkarit oppivat etenkin moottoripyörämyynnin toimialasta paljon uutta. Illan isäntä ja emäntä saivat jäseniltä kovasti kiitoksia.

Suurhaskot vastaavasti tarjosivat Turun Seudun Ekonomeille mahdollisuutta uuteen vierailuun tulevaisuudessa, mikäli kiinnostusta löytyy.

Kuinka latasin akut kesällä syksyn työrupeamaa varten?

Y

hä edelleen noin 40 % suomalaisista lomailee Suomessa perinteisenä lomakuukautena heinäkuussa. Mutta miten? Onko mökki järven rannalla se ainoa oikea vaihtoehto vai voiko aktiivilomallakin rentoutua riittävästi ja kerätä voimia syksyn työrupeamaa varten?

Lähtökohtaisesti tärkeintä on, että ihminen pystyy kesän aikana lomailemaan yhtäjaksoisesti riittävän pitkään, jotta työt todella unohtuvat.

Joillekin riittää jo viikon katko toimistolla istumisesta, mutta parasta olisi, mikäli voisi olla yhtäjaksoisesti vähintään kaksi viikkoa poissa töistä.

Tässä ajassa ihminen ehtii rentoutumaan ja mikä tärkeintä, tekemään itselleen mieleisiä asioita joita ei arkena ehdi tai jaksa.

Yhtä oikeaa tapaa lomailla ei todellakaan ole.

Mutta muutama hyvä sääntö olisi syytä yrittää pitää mielessä. Ensinnäkin, loma on loma. Eli välillä voi vain olla. Koko ajan ei tarvitse olla tekemässä jotain tai menemässä jonnekin kuten töissä monesti on. Lomalla olisi myös hyvä nukkua ja liikkua mahdollisimman paljon. Nämä ovat monesti talvisin ne asiat joista ensimmäisenä tingitään työkiireiden kasaantuessa. Siksi onkin syytä yrit-

tää lomalla myös tehdä asioita joista muulloin joutuu tinkimään töiden ja jatkuvan kiireen vuoksi.

Kysyimme, miten käytännössä lomalla rentouduttiin: 1. Kuinka monta viikkoa olit lomalla yhtäjaksoisesti kesällä?

2. Miten ja missä vietit loman?

3. Miltä loman jälkeen tuntui palata töihin?

Olitko rentoutunut?

Jussi Kivitie: 1. 4 viikkoa.

2. Heti loman aluksi lähdimme pyöräilemään Keski-Suomeen vajaaksi viikoksi, jonka jälkeen lensimme Nizzaan kahdeksi viikoksi vaimon kanssa.

Loppu loma meni enemmän ja vähemmän Helsingissä kavereita tavaten ja mökillä ollessa.

3. Mukavalta. Suosittelen ehdottomasti pitämään neljä viikkoa lomaa yhtäjaksoisesti jos vain työt sen sallivat. Stressistä ei ollut tietoakaan ja töitä ei ajatellut lomalla, kun oli riittävän pitkään pois töistä.

Tomi Räty: 1. 2 viikkoa.

2. Aika meni muuttaessa sekä mökkeillen ja saunoen. Lisäksi tuli käytyä festareilla vanhojen opiskelukavereiden kanssa.

3. Joo olin rentoutunut, mutta pidempäänkin olisi ehdottomasti voinut olla ja onneksi syksyyn onkin muutama lomapäivä säästössä.

Toni Autio: 1. 4 viikkoa.

2. Urheillen, rentoutuen maalla ja kaupungissa.

3. Kyllä, erittäin valmis kiireisen syksyn haasteisiin.

Valtteri Merivuori: 1. 2 viikkoa.

2. Mökkeillen saaristossa. Ja hieman tuli töitäkin tehtyä.

3. Ainakin jossain määrin, mutta pidempäänkin olisi voinut lomailla toisaalta.

Teksti: Samuli Killström 9

J Ä S E N L E H T I

Turun Seudun Ekonomien jäsenkysely vuosimallia 2011 Teetimme kesäkuun aikana jäsenillemme sähköisen kyselyn, jossa kartoitimme toimintaamme eri aihealueittain. 15 % jäsenistä, joiden sähköpostiosoitteet olivat tiedossamme ja toimivia, jaksoivat vastata pitkän kyselymme loppuun asti.

Alla vastaustuloksia aihealueittain.

Viestintä Vastaajat olivat suhteellisen tyytyväisiä sähköiseen viestintäämme.

SEFEn www-sivut, TSE:n www-sivut, sähköpostiliikenne toimistolta ja jäsenlehti oli arvioitu melko hyviksi. Tähän jo ennakkotietona kerrottakoon, että TSE:n www-sivuja tullaan syksyn aikana nykyaikaistamaan niin ulkoasun kuin sisällönkin suhteen.

Facebookin ja Linkedlnin otamme myös syksyn aikana tiedotuskanaviksemme, vaikkei näitä jäsenistömme keskuudessa niin välttämättömiksi koettukaan.

Jäsenlehti sai yleisarvosanaksi 3,5 eli melko hyvä. Ulkoasu, sisältö ja ilmestymistiheys saivat myös saman arvosanan. Jäsenlehden artikkeleista hyödyllisimmiksi koettiin kaikki, eli henkilötarinoita, menneitä jäsentapahtumia, yritysuutisia, taloutta käsitteleviä artikkeleita ja yliopiston ajankohtaisia tutkimuksia saamme lukea jatkossakin.

Tapahtumat Vastaajista suurin osa ei ollut osallistunut tapahtumiimme. Suurimmaksi syyksi osallistumattomuuteen koettiin ajanpuute ja tapahtumien ajankohdat. Ajankohtiin tulemme kiinnittämään jatkossa erityistä huomiota, jotta tapahtumia olisi entistä enemmän eri viikonpäiville ja eri kellonaikoihin.

Jäsenten ehdotuksia tapahtumapaikoiksi ja aiheiksi otetaan mielellään lisää vastaan. Kyselyn kautta saadut palautteet ja ideat huomioidaan tulevan suunnittelussa. Uusia ideoita voitte aina laittaa sähköpostiosoitteeseen tsery@co.inet.fi.

Toiminnassamme oleellisia ovat eri toimikuntamme, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Jos olet kiinnostunut lehden tekemisestä, tapahtumien järjestelemisestä tai 75-vuotisjuhlan järjestelyihin osallistumisesta, ota rohkeasti yhteyttä toimistoomme.

Turun Seudun Ekonomit ry:n tehtävä ja kuinka siinä on onnistuttu Alla oleva taulukko kuvaa sitä, mitkä asiat vastaajat mielsivät Turun Seudun Ekonomien tärkeimmiksi tehtäviksi ja arviot siitä, kuinka niissä on onnistuttu.

Yleisarvosanaksi Turun Seudun Ekonomit ry:n toiminnasta tuli 4 eli melko hyvä.

Kysely osoitti, että toimintamme suunta on oikea.

Parannettavaa on aina ja kommenteistanne sekä kehitysehdotuksistanne kiitos teille vastaajille.

Ne pyrimme huomioimaan tulevassa toiminnassamme.

10

J Ä S E N L E H T I

Turun Seudun Ekonomit neljännen vuosikurssin risteilyllä Teksti: Ville Niukko ja Kimmo Haapasalo Kuvat: Ville Niukko

M

elkeinpä kaikki Turun kauppakorkeakoulussa opiskelleet muistavat neljännen vuosikurssin risteilyn. Ensimmäinen risteily näki päivänvalon reilut neljäkymmentä vuotta sitten – tarkalleen ottaen vuonna 1969. Tämän vuoden risteilylle oli jalkautunut mukaan myös Turun Seudun Ekonomit. Tarkoituksena oli, että mantereelle palatessaan kaikki opiskelijat tuntisivat TSE ry:n toimintatapoja, ja valmistuttuaan liittyisivät innokkaiksi jäseniksi.

Risteilyllä oli satakunta iloista risteilijää ja illan pukeutumiskoodina opiskelijoilla oli haaveammatti. Ennen opiskelijoiden valitsemien kurssititteleiden jakoa ja haaveammattien paljastamista oli luvassa muutamat yritys- ja organisaatioesittelyt. Tänä vuonna Turun Seudun Ekonomien lisäksi mukana olivat Nordea, Accenture ja SEFE. Risteilytapahtuma oli hyvin organisoitu ja ohjelmaa oli aamusta iltaan saakka. Tässä vaiheessa on syytä antaa tapahtumajärjestäjille Lululle ja Marikille kiitokset, sillä heillä oli homma hanskassa tukalissakin tilanteissa. Yhdistyksemme kävi ensimmäiset yhteydenotot heidän kanssaan useita kuukausia ennen H-hetkeä. Neuvottelut yhdistyksemme roolista risteilyllä olivat loppujen lopuksi niin tiukkoja, että TSE ty joutui myymään puheenjohtajamme tapahtuman risteilyvalokuvaajaksi.

Turun Seudun Ekonomien toiminnan esittely oli muista yritys- ja organisaatioesittelyistä poiketen illalla juuri ennen opiskelijoiden omaa ”Oscar-gaalaa”. Viesti meni hyvin perille ja opiskelijat olivat aidosti kiinnostuneita Turun Seudun Ekonomien toiminnasta. Raja-aidat opiskelijaelämäyhteisöstä ekonomiyhteisöön lähentyivät kertaheitolla. Jotta yhdistyksemme viesti saataisiin vielä paremmin perille, päätimme oman toiminnan esittelyn ohessa vielä testata Lulun ja Marikin ekonomisia taitoja. Opiskelijoilla on tunnetusti teoria hyvin hallussa, mutta miten sen soveltaminen onnistuu käytäntöön ja vieläpä valtavan paineen alla.

Lulun ja Marikin onnistuneesta suorituksesta oli luvassa palkinto kaikille risteilyllä mukana oleville opiskelijoille – ”luvassa ei ole ilmaisia lounaita, vaan palkinto on ansaittava erinomaisella suorituksella”.

Ensimmäisenä organisaattorit yrittävät pystyttää Turun Seudun Ekonomien roll up -ständiä – se ei selvästikään ollut heidän ydinosaamisaluettaan. Loppujen lopuksi tämän tehtävän ratkaisemisessa tarvittiin vanhemman tieteenharjoittajan opastusta ja mentorointia. Toisaalta

pituudestakaan ei ollut haittaa. Toisena tehtävänä testasimme analyyttistä sisälukutaitoa: Lulu ja Marikki saivat niput yhdistyksemme lehtiä, joiden sivuilta tuli löytää yhdistyksemme nuorekonomivastaavan ja puheenjohtajan nimet. Tämä tehtävä sujuikin jo paljon paremmin.

Viimeisenä tehtävä oli pitää kiitospuhe. Molemmat pitivät sen englanniksi ja vieläpä opiskelijoiden valtaisien aplodien ja huutojen säestyksellä.

Tämän jälkeen Turun Seudun Ekonomit siirtyi tarkkailemaan opiskelijoiden järjestämää gaalaa. Haaveammattien kirjo jäätanssijoista sotilaisiin ja maanviljelijöitä sydänkirurgeihin oli näyttävä. Pukeutumiseen oli panostettu ja jälki oli huoliteltua.

Illan aikana yhdistyksemme sai arvokkaita päänavauksia yhteistoiminnoista ja -tapahtumista, joita opiskelijoiden kanssa voisimme lähteä kehittämään. Opiskelijat olivat saletisti ekonomiainesta!

Puheenjohtaja Ville Niukko (oik.) sekä opiskelija- ja nuorekonomivastaava Kimmo Haapasalo esittäytyvät.

Opiskelijat seuraavat tarkkaavaisina Turun Seudun Ekonomien presentaatiota.

11

J Ä S E N L E H T I

Hyväntekeväisyyttä vanhusten hyväksi

Anna sinäkin pieni hetki aikaasi Teksti: Ringa Masalin ja Maija Sormunen Kuvat: Ville Niukko

T

urun Seudun Ekonomit ry haluaa olla monella tapaa aktiivinen yhdistys. Jäsenistömme lisäksi haluamme toimia myös muiden hyväksi. Johtokunta on keväällä käynnistänyt hyväntekeväisyystoiminnan vanhusten hyväksi yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.

Kevään kuluessa johtokunnan alainen tapahtumatyöryhmä kävi keskustelua Turun kaupungin kanssa ja selvitti yhteistyömahdollisuuksia vanhuspalveluiden piirissä tehtävään hyväntekeväisyystyöhön. Alusta alkaen kaupunki oli erittäin innostunut yhteistyömahdollisuuksista ja ideasta tuli totta nopeammin kuin osattiin odottaa. Kaupungin ehdotuksesta yhteistyökumppaniksi valikoitui Kerttulin vanhuskeskus, jossa meidät otettiin hyvin lämpimästi vastaan. Yhteistyö päätettiin aloittaa kevättempauksella.

Eräänä toukokuisena iltana yhdistyksemme johtokunnan jäsenet sekä työryhmäaktiivit kokoontuivat Kerttulin vanhuskeskukseen hyvän asian puolesta. Illan tarkoituksena oli tarjota vanhuksille parin tunnin ulkotapahtuma. Vanhainkodin takapihalle koottiin puitteet pientä kevätjuhlaa varten. Kukin sai omien voimiensa mukaan osallistua pihapeleihin, maistella vohveleita kahvin kera tai vain nauttia leppoisasta yhdessäolosta.

Päivällisen jälkeen ulkoilemaan avustettiin parisenkymmentä ympärivuorokautisessa hoidossa olevaa vanhusta ­– useat heistä hymyssä suin. Monelle asukkaalle tempauksemme oli yksi kevään ensimmäisistä ulkoilumahdollisuuksista. Mukana oli sekä pyörätuolilla, rollaattorin avulla että vielä omin jaloin liikkuvia. Juhlat aloitettiin jälkiruualla.

Kermavaahdon ja hillon kera tarjotut vohvelit maistuivat vanhuksille niin hyvin, että vohvelinpaistajinakin toimineet hyväntekijät saivat valmistaa herkkuja minkä ehtivät. Tempaukseen osallistujat toimivat lisäksi mm. tarjoilijoina, auttoivat vanhuksia ruokailussa sekä seurustelivat heidän kanssaan.

12

J Ä S E N L E H T I

Illan huipensi kovasti odotettu mölkkykisa. Joku taisi aluksi vähän epäröidä oman osallistumisensa kanssa, mutta lopulta kaikki ujoimmatkin saatiin mukaan pelaamaan tai vähintään katsomoon. Oli ilahduttavaa nähdä, miten aidosti vanhukset innostuivat pelistä ja toinen toisiaan kannustaen kaatoivat kilpaa mölkkypalikoita. Hyväntekijöiden johdolla peliä jaksettiin pelata useita kierroksia, eikä muita pihapelejä ehditty edes kokeilemaan. Kisaa ei ollut ihan helppo saada loppumaan, sillä moni olisi intoutunut pelaamaan ja nauttimaan hyvästä hengestä vaikka koko illan. ”Saisinko minäkin heittää vielä kerran” -pyyntö ehti kuulua monen suusta kun peli oli jo lopuillaan.

Meille tempaukseen osallistuneille jäi tapahtumasta erittäin iloinen mieli. Kerttulin vanhuksille pihajuhla oli varsinainen elämys ja muutama heistä kuvaili tapahtumaa jopa kesän kohokohdaksi. Jo pelkästään ulos pääseminen oli monelle valtavan iso asia. Hymy oli juhlaan mukaan päässeillä ilahduttavan herkässä. Hyväntekijät olivat siis onnistuneet tavoitteessaan! Voi kuinka ihanaa olikaan huomata, miten niin pienellä panostuksella kuin antamalla pari tuntia omasta ajastaan voi tehdä niin paljon hyvää niin monelle.

Vanhainkoteihin on muodostumassa erillinen ulkomaalaistaustaisten asukkaiden ryhmä, jotka eivät välttämättä puhu tai ymmärrä kumpaakaan kotimaista kieltämme. Kaikilla asukkailla ei siis ole hoitajien kanssa yhteistä kieltä, joten kommunikointi perustuu lähinnä elekieleen. Pihajuhlassakin oli mukana eräs sympaattinen venäläinen Nadjamummo, joka ei osaa suomea. Miten hän ilahtuikaan kun yksi meistä vaihtoi hänen kanssaan pari sanaa omalla äidinkielellä! Vanhainkodeissa tarvittaisiin nykyään myös kielitaitoisia vieraita, ja niitähän ekonomiyhdistyksestämme löytyy.

– Turussa ei ole perinteitä yhteistyöstä vapaaehtoisten kanssa kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, tarvetta ja yhteistyöhalua toki olisi, kertoo Kerttulin vanhuskeskuksen johtaja Virve Kultanen.

Kerttulin vanhuskeskuksen henkilökunta toivoo, että Turun Seudun Ekonomit sitoutuisi jatkamaan hyväntekeväisyystyötä myös tulevaisuudessa. Vanhuskeskuksen omat resurssit ovat rajalliset eikä esimerkiksi tällaisia ulkotapahtumia voida kovin usein järjestää. Monet vanhainkodeissakin asuvista vanhuksista kärsivät yksinäisyydestä ja pelkkä seura, erikoistapahtumista puhumattakaan, toisi heille paljon iloa elämään.

Turun Seudun Ekonomit haluaa haastaa mukaan hyväntekeväisyystyöhön kaikki kiinnostuneet jäsenet. Pieni hetki aikaasi voi olla valtavan iso asia jollekin toiselle! Toivomme esimerkillämme innostavamme mukaan myös muita Turun seudun yhdistyksiä. Laittakaamme siis sana kiertämään.

Seuraava Turun Seudun Ekonomien hyväntekeväisyystempaus järjestetään Kerttulin vanhuskeskuksessa tiistaina 11.10.2011, ilta-aikaan.

Kutsumme tapahtumaan mukaan kaikki hyväntekeväisyystyöstä kiinnostuneet jäsenemme. Ilmoittautumiset 26.9.2011 mennessä osoitteessa www.sefe.fi. Ilmoittautuneille lähetämme tarkempaa tietoa myöhemmin.

Lämpimästi tervetuloa!

Oletko kiinnostunut hyväntekeväisyystyöstä vanhusten hyväksi?

Ilmoittaudu mukaan ti 11.10.2011 Kerttulin vanhainkodissa järjestettävään TSE ry:n hyväntekeväisyysiltaan.

SEFEN HALLITUKSEEN HAETAAN AKTIIVISIA TOIMIJOITA KAUDELLE 2012–2013! mikäli olet SeFen jäsen ja kiinnostuit, katso lisätietoja ja hakuohjeet SeFen jäsensivuilta www.sefe.fi/hallitukseen.

Hakuaikaa on 9.9.2011 saakka.

OPI SKELIJAREKRYTOI NNI N

ASI ANTUNTI JAYRI TYS

|

WWW.LEGI OONA.FI

HUOMISEN PARHAAT KYVYT YRITYKSEESI JO NYT. SOITA A 010 320 4180.

UUSI OSOITTEEMME:

BIOCITY, TYKISTÖKATU TU 6 A, 20520 TURKU. WWW.LEGIOONA.FI INFO@LEGIOONA.FI

13

J Ä S E N L E H T I

Tulevat tapahtumat Tilaisuudet ovat maksuttomia, ellei hintaa ole mainittu.

Nopeimmin ja varmimmin pääset mukaan tapahtumaan ilmoittautumalla SEFEn nettisivujen kautta www.sefe.fi.

Sivuilla näet myös osallistujien ja vapaiden paikkojen määrän.

Koulutusta SEFEn CV-klinikka 28.9. Turussa. Kutsut tulevat SEFEstä ensisijaisesti työttömille jäsenille.

Projektihallintakoulutus. SEFEn kanssa yhteinen koulutus 20.10. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa.

Ajankohtaista verotuksesta to 17.11. klo 17. Tilaisuuden paikka vahvistetaan lähiaikoina yhdistyksen nettisivuilla. Hyödynnä tilaisuus kuulla ajankohtaiskatsaus verotuksesta. Järjestämme Turun Seudun Ekonomien jäsenille maksuttoman tilaisuuden, jossa käydään läpi kaikki verotuksen ajankohtaiset asiat ja hallitusohjelman verolinjaukset. Puhujana PwC:n veroasiantuntija Niina Virta. Tilaisuudessa on mahdollista esittää kysymyksiä. Tarjolla on kahvi/tee ja pieni suolainen.

TSE ry:n emäntänä toimii Katri Kronström, puh. 050 381 3579. Mukaan mahtuu 50 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 30.10. mennessä.

Yritysvierailut Isku Interior ke 31.8. klo 17.30−19.00, Satakunnantie 162, Turku. Isku on suomalainen, Pohjoismaiden johtava huonekalualan perheyritys, joka on suunnitellut ja toteuttanut sisustusratkaisuja koteihin ja julkisiin tiloihin jo yli 80 vuoden ajan. Iskun toimintaa ohjaavat korkea laatu ja muotoilu. Tilaisuudessa esitellään yrityksen toimintaa ja kuullaan sisustussuunnittelijan pieni katsaus syksyn trendeihin. Isku Kodin puolella on mahdollisuus tutustua laajaan valikoimaan korkealaatuisia kodin kalusteita ja sisustusratkaisuja sekä tehdä ostoksia alennettuun hintaan. Tarjolla iltapalaa viinin ja virvokkeiden kera. Illan isäntänä toimivat Isku Interiorin aluejohtaja Ilkka Hooli ja Isku Kodin myymäläpäällikkö Ari-Matti Mäkelä. TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin. Tilaisuus on avec-tilaisuus, mukaan mahtuu 50 henkilöä. Ilmoittautumiset 22.8. mennessä.

Lääkäripalvelu Apila 6.9. klo 17.00.

Lääkäripalvelu Apila Oy on perustettu vuonna 1990. Takana on 20 vuotta antoisaa työtä homeopatian tunnetuksi tekemisestä. Lääkäripalvelu Apila Oy tarjoaa pehmeitä ja ihmisläheisiä hoitomuotoja jotka vahvistavat ihmisen omaa puolustusmekanismia. Lääkäripalvelun yhteydessä toimii samoissa tiloissa Apilan Putiikki, joka on erikoistunut homeopaattisiin lääkkeisiin sekä luontaistuotteisiin. Tervetuloa kuuntelemaan 6.9. klo 17.00, kun lääkäri ja diplomihomeopaatti Liisa Sulkakoski kertoo meille tarinastaan, kokemuksistaan sekä homeopatiasta. Osoite on Humalistonkatu 14. Mukaan mahtuu 25 hlöä.

Ilmoittautumiset 30.8. mennessä.

Turun seudun puhdistamo Oy to 8.9. klo 17.30. Polttimonkatu 2, Turku.

Turun seudun puhdistamo Oy on kymmenen kunnan omistama jätevedenpuhdistuksen palveluntuottaja. Yhtiön tehtävänä on rakennuttaa Turun Kakolanmäen jätevedenpuhdistamo (kalliopuhdistamo) ja sen vaatimat siirtolinjat.

Tule kuuntelemaan Kakolanmäen jätevedenpuhdistamohankkeesta (30 min. esitys) sekä tutustumaan itse puhdistamoon (3 h kierros). Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Mukaan mahtuu 30 hlöä. Ilmoittautumiset 31.8. mennessä.

Kauppiaskadun Vaatehtimo to 22.9. klo 18–20. Entinen Turun The Greendress on nyt Kauppiaskadun Vaatehtimo! Vaatesuunnittelijoiden Essi Kotaviidan ja Jaakko Mäkisen luotsaama Vaatehtimo on showroom ja työhuone, jossa sijaitsee kattava otos kotimaisen muotoilun kauneinta antia. Liikkeen valikoimiin kuuluu sekä omistajiensa ja muiden suunnittelijoiden mallistoja että mittatilaustöitä ja kustomointia. Iltatapahtumassa tutustumme yrityksen toimintaan ja ideologiaan, näemme syksyn uusimmat trendit ja teemme ostoksia alennettuun hintaan. Tarjolla virvokkeita ja naposteltavaa. HUOM: Tapahtuma on siirtynyt torstaille 22.9 klo 18-20. TSE ry:n emäntänä Jaana Kosunen. Mukaan mahtuu 30 henkilöä, ilmoittautumiset 2.9 mennessä.

Legioona Oy ti 18.10. klo 17. TUKY ry:n omistama entinen KY-Contact, nykyinen Legioona Oy kutsuu vierailulle HR-teemojen merkeissä tiistaina 18.10. klo 17.00 alkaen. Isäntänä toimii Legioonan tj. Olli Aaltonen. Tarjolla on suolaista ja makeaa sekä kuohuvaakin. Legioonan löytää helposti heti BioCityn pääsisäänkäynnin vierestä, Tykistökatu 6 A. Vieraita mahtuu 15 hlöä. Ilmoittautumiset 3.10. mennessä.

14

Turku kärsii korkeakoulutettujen opiskelijoiden muuttotappiosta eli aivovuodosta. Valmistuneet ammattilaiset karkaavat muualle Suomeen töihin, mikä on kaikkien Turun alueen yritysten yhteinen haaste. Illan aikana kerrotaankin mm. korkeakouluopiskelijoiden innovatiivisesta hyödyntämisestä työelämässä ja uudenlaisista rekrytointiratkaisuista. Mukana myös yllätyspuhuja henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyen. Illan emäntänä TSE ry:n puolesta toimii Katri Kronström.

Promoto ti 8.11. klo 17.00. Turun Seudun Ekonomit järjestää jäsenvierailun Protomoon. Protomo on monialainen ja yhteisöllinen innovaatio- ja yrittäjäympäristö, toimintamalli, joka synnyttää Suomeen uusia rahoituskelpoisia yrityksiä. Se tarjoaa yrittäjäurasta kiinnostuneille osaajille maksuttomat fasiliteetit, täydentävää osaamista, yhteisön tuen ja asiantuntijoiden sparrausta uusien tuotteiden ja palvelujen markkinoille viemisen tueksi. Protomo palvelee sekä yritysideoiden kehittäjiä että eri alojen nuoria osaajia ja kokeneita ammattilaisia.

Illan emäntänä on Protomon projektikoordinaattori Tanja Kiviniemi ja TSE ry:n emäntänä Katri Kronström puh. 050 381 3579. Mukaan mahtuu 30 jäsentä.

Ilmoittautumiset 26.10. mennessä. Turun Protomo on Kupittaalla Electrocityssä osoitteessa Tykistökatu 4 D, 4. krs. HUOM. Kulku tilaisuuteen B-portaan kautta (talon Tykistökadun päädyn rappu, heti ulko-oven jälkeen).

Kartta alueen rakennuksista ja portaista: www.turkusciencepark.com/ yhteystiedot

Muut tapahtumat Turun Biologinen museo ti 20.9. klo 16.30–18.00. Tervetuloa opastetulle kierrokselle Biologiseen museoon. Turun biologinen museo on vuonna 1907 valmistunut luontomuseo. Museossa on esillä 13 luontomaisemaa eläimineen.

Museo sopii vierailu- ja opintokohteeksi kaikenikäisille luonnosta ja kulttuurihistoriasta kiinnostuneille. Illan aikana tutkija Pekka Käär opastaa kaksi 45 min. kierrosta Biologisessa museossa. Muu aika on varattu omaehtoiseen tutustumiseen sekä kahvitarjoiluun. Osoite on Neitsytpolku 1. Tapahtuman hinta on 2 euroa/jäsen, 1euro/lapsi 7–17 v. Ilmoittautumiset ja maksut 1.9. mennessä, Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 20093. Emäntänä toimii Sanna Repo. Max. 20 hlöä.

Turun filharmonisen orkesterin Tunnelmia elokuvista -konsertti pe 30.9. klo 19 Turun Konserttitalolla. Vantaan viihdeorkesterin uusi taiteellinen johtaja Nick Davies on koonnut turkulaisyleisön perjantai-iltaan viihdyttävän kattauksen suosituimpia elokuvasävelmiä, jotka tuovat James Bondin, Batmanin ja muut klassikkosankarit luoksemme! Ennen konserttia meille on varattu ilmainen Selviydy sinfoniasta -kierros. Noin tunnin mittaisen pikakurssin aikana tutustutaan konserttitaloon, orkesteriin sekä illan konserttiohjelmaan. Viestitäthän ilmoittautumisen yhteydessä osallisumisesta kierrokselle.

Lipun hinta 13 euroa jäsenille ja 15 euroa avecille. Sitovat ilmoittautumiset ja maksut (joiden mukaan liput tilataan) su 28.8. mennessä. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 30096. Lippuja on varattu 60 kpl. TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin.

Hyväntekeväisyystempaus Kerttulin vanhuskeskuksessa ti 11.10. iltaaikaan. Oletko kiinnostunut hyväntekeväisyystyöstä vanhusten hyväksi?

Ilmoittaudu mukaan Kerttulin vanhuskeskuksessa järjestettävään TSE ry:n hyväntekeväisyysiltaan ti 11.10. Turun Seudun Ekonomit haluaa haastaa mukaan hyväntekeväisyystyöhön kaikki kiinnostuneet jäsenet. Pieni hetki aikaasi voi olla valtavan iso asia jollekin toiselle! Ilmoittautumiset 26.9. mennessä. Ilmoittautuneille lähetämme tarkempaa tietoa myöhemmin. TSE ry:n emäntinä Ringa Masalin ja Maija Sormunen. Lämpimästi tervetuloa!

Hot Jooga la 22.10 klo 13–15. Jooga rantautui Suomeen vuosikymmen sitten ja jäi lopullisesti osaksi monen elämää. Joogalajeista löytyy vaihtoehtoja, mutta kylmien talvien vaivaamalle saunahullulle kansalle lämpöjoogan on oltava yksi parhaista. Lauantaina 22.10. klo 13–15 pääsemme kokeilemaan Hot Joogaa lämpöjoogatunteihin erikoistuneessa Aurajoogassa. Aloitamme iltapäivän lyhyellä yritys- ja hot jooga -esittelyllä, jonka jälkeen seuraa 90 min. pituinen ohjattu tunti. Tunti sopii sekä ensikertalaisille että joogaa jo harrastaneille. Tuo mukanasi mukavat vaatteet, vesipullo, iso pyyhe, joogamatto (voi myös vuokrata 2 eurolla ), rauhallisen mielen ja vetreyttä saat paikan päältä. Osoite: Läntinen pitkäkatu 21–23 A (3. krs, sisäänkäynti sisäpihalta). Tunnille mahtuu 20 henkilöä, hinta 8 euroa/jäsen ja 10 euroa/avec.

J Ä S E N L E H T I

TSE ry:n emäntänä toimii Jaana Kosunen. Ilmoittautumiset pe 14.10. mennessä. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 22101.

Hiljaisuus pe 4.11. klo 19 Turun Kaupunginteatterin Sopukassa. Hiljaisuus on ennakkoluuloton tutkimusmatka näyttelijäntyön ytimeen. Esitys on syntynyt näyttelijöiden ideasta sekä halusta tehdä omaehtoinen esitys. Hiljaisuudella ei ole ohjaajaa eikä perinteisessä mielessä kirjoittajaa tai tekstiä. On olemassa muistiinpanoja aiheesta teatterin aakkoset. Hiljaisuus on teatterin sanakirja, kokoelma näkyjä, jotka naurattavat tai koskettavat sekä testi näyttämön lainalaisuuksista. Se on prosessi, joka on lähtenyt näyttelijöistä, mutta jota ei synny ilman katsojia. Kun katsojat päästetään mukaan, sammutetaan valot, odotetaan hetki. Kun tulee hiljaisuus, esitys alkaa. Lipun hinta 18 euroa jäsenille ja 20 euroa avecille. Ilmoittautumiset ja maksut 12.9. mennessä. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 04116. Lippuja on varattu 50 kpl. TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin.

Eerik XIV -ooppera ti 29.11. klo 19 Logomon suuressa salissa. Tilaisuus on täynnä. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysellä syyskuun alusta toimistolta.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden kruunaava suurtuotanto kertoo tarinan Ruotsi-Suomen nuoresta kuninkaasta Eerik XIV:stä, hänen vahvasta kuningattarestaan, vankeudesta ja hulluudesta. Miehelle, jolla on suuria unelmia valistuneesta Euroopasta ja jonka piti johtaa valistus yli maiden ja merien, muodostuvat lopulta koko elämän onnellisimmaksi ajaksi kuukaudet, jotka hän viettää Turun linnassa lukkojen taakse teljettynä. Upouuteen Logomon suureen saliin toteutettava lavastus leikittelee tehdashallin massiivisuudella ja teknologisilla ratkaisuilla. Renessanssihovin ylellisyys tuodaan tähän päivään projisoinnein ja monipuolisin teknisin ratkaisuin. Kolminäytöksinen ooppera on Turun kaupungin tilausteos säveltäjä Mikko Heiniöltä ja libretisti Juha Siltaselta. Kapellimestarina Leif Segerstam. Päärooleissa maailmankuulu ruotsalainen mezzosopraano Charlotte Hellekant ja Suomen kauneimmaksi ääneksi luonnehdittu sopraano Helena Juntunen. Orkesterina Turun filharmoninen orkesteri ja kuorona Turun konservatorion kamarikuoro ja Turun oopperakuoro. Tuotanto Turun musiikkijuhlasäätiö. Lipun hinta 64 euroa jäsenille ja 67 euroa avecille (norm. 75 euroa). TSE ry:n emäntänä Ringa Masalin.

Risto Räppääjä -konsertti to 8.12. klo 18.30 Turun Kaupunginteatterin päänäyttämöllä. Rummuttava räppääjäpoika seikkailee vauhdikkaassa koko perheen konsertissa. Riston mukana vauhdissa ovat ainakin Nelli Nuudelipää, Alpo-kissa, Rauha-täti ja tietysti vilunväristyksiä aiheuttava Elvi-täti! Konsertti on musiikkiteatteri Kapsäkin esitys, jossa kuullaan niin teatterinäyttämöiltä kuin elokuvistakin tuttua musiikkia viiden näyttelijän ja orkesterin yhteistyönä. Lipun hinta on 15 euroa. Ilmoittautumiset ja maksut 10.10. mennessä. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 08125. Lippuja on varattu 50 kpl. TSE ry:n emäntänä Sanna Repo.

Nuoret ekonomit

täjätarina ilmainen. Viestitäthän ilmoittautumisen yhteydessä, jos osallistut pelkkään yrittäjätarinaan. Ilmoittautumiset ja maksut 1.9. mennessä. Maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille, Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932, viite 15095. Mukaan mahtuu 40 henkilöä. Klo 17 kokoontuminen lipunmyynnin luona, mistä jatkamme yhdessä näyttelyyn.

TSE ry:n emäntänä Anu Suominen (040-5833694).

Seniorit Turun yliopiston kirjasto ti 4.10 klo 14. Ainutlaatuinen tilaisuus tutustua 90-vuotiaaseen kirjastoon ja varastojen saloihin!

Turun yliopiston kirjasto järjestää 90-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi opastettuja kierroksia pääkirjaston tiloihin ja sen suljettuihin varastoihin.

Senioriekonomeille tarjoutuu 4.10. oma opastettu kierros, jolla tutustutaan yhteen maan kattavimmista kokoelmista, jota suuri yleisö ei yleensä pääse näkemään.

Kierrokselle mahtuu mukaan max. 15 henkilöä. Kierros alkaa pääkirjaston ala-aulasta, missä kokoontuminen. Tilaisuus on maksuton. Sitovat ilmoittautumiset toimistolle 27.9. mennessä. TSE ry:n emäntänä Terttu Pekuri Merkurin Luosto-maja vuokrattavana TSE ry:n jäsenille. Sisaryhdistys Merkurin huoneisto on kahdessa kerroksessa, neliöitä on 60,5. Huoneisto on täysin kalustettu ja makuupaikkoja löytyy 7 hengelle. Huoneiston osoite on Aarnitie 2 C, 99555 Luosto. Valitettavasti huoneistoon ei voi tuoda kotieläimiä.

Huoneistossa ei ole pakastinta.

Lisätietoja www.ekonomforeningenmerkur.fi .

Tilaisuuksiin ilmoittautuminen SEFEn jäsensivuille pääset kirjautumaan julkisivujen ylälaidassa olevan kirjautumisikkunan kautta. Käyttäjätunnuksena toimii SEFEn jäsennumero (löytyy mm. Talouselämä-lehden takakannesta sekä jäsenmaksulaskusta). Salasana on henkilötunnuksesi loppuosa. Salasanat voit muuttaa kirjautumisen jälkeen. SEFEn julkisivuilla voit käydä katsomassa SEFEn järjestämiä tulevia tapahtumia. Jäsensivujen tapahtumakalenterista löytyvät SEFEn tapahtumien lisäksi myös jäsenyhdistysten järjestämät tapahtumat. Tapahtumiin ilmoittaudutaan SEFEn jäsensivujen kautta. Osallistumisen peruutus ilmoittautumisajan kuluessa. Tapahtumakalenterissa kerrotaan kunkin tapahtuman osalta ilmoittautumisen ajankohta, ilmoittautuneiden määrä ja maksimimäärä. Lisätietoja tapahtumasta saat klikkaamalla sen otsikkoa. Ongelmatilanteissa saa apua rekisterisihteeriltä jasenrekisteri@sefe.fi ja puh 020 693 200.

Ilmoittautua voi myös sähköpostitse TSE ry:n toimistoon tsery@co.inet.fi tai puhelimitse (02) 469 0680 – huomioi toimistoajat. Peruutukset ilmoittautumisajan kuluessa. Maksullisista tilaisuuksista peritään maksu viimeisen ilmoittautumispäivän osallistujalistan mukaan – siis esteen ilmaantuessa muistathan perua osallistumisesi ajoissa!

Perinteinen SEFEn Nuoret Ekonomit -tilaisuus Turussa 29.9. Tilaisuudesta tarkemmin lähempänä ajankohtaa. Kutsut tulevat suoraan SEFEstä.

Tilaisuuksien maksut

Yrittäjyysohjelma

Tilaisuuksien maksut Turun Seudun Ekonomit ry:n tilille Turun Seudun Osuuspankki 571004-2253932. Ilmoita tilaisuuteen liittyvä viitenumero.

Logomo: Tom of Finland-näyttely ja SIS. Deli + Café-yrittäjä­ tarina ke 15.9 klo 17–19.30. Klo 17–18 omatoiminen tutustuminen näyttelyyn. Homotopia-organisaatio (Liverpool, UK) tuo Turkuun kattavan kokoelman Tom of Finlandin töitä aina varhaisista nuoruusvuosien luonnoksista myöhempiin töihin. Näyttelyn työt on koottu Los Angelesissa toimivan Tom of Finland -säätiön kokoelmista.

Tom of Finlandin legendaarisen maineen saaneet homoeroottiset työt nousivat eräänlaisiksi maskuliinisten homomiesten ikonimaisiksi stereotyypeiksi ympäri maailman.

Klo 18–19.30 SIS. Deli + Cafén perustaja Anu Syrmä kertoo oman yrittäjätarinansa. Logomon kahvila itsessään on myös taideinstallaatio, jonka on suunnitellut Saksalainen taiteilija Tobias Rehberger. Lipun hinta 8 euroa jäsenille ja 10 euroa avecille. Kahvilainstallaatio ja yrit-

TSE ry:n toimisto Toimistonhoitaja Marjatta Postinen Sähköposti tsery@co.inet.fi Puhelin (02) 469 0680 Osoite Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku Toimistoajat ma–to klo 9–14, pe suljettu Puheenjohtaja Ville Niukko puh. 050 525 5645, ville.niukko@gmail.com Jäsenlehden päätoimittaja Paula Kairinen, paula.kairinen@lskky.fi Avustaja Nina Hamburg, nina@hrdhamburg.fi

Oletko kiinnostunut Turun Seudun Ekonomien johtokuntatyöskentelystä?

Ota rohkeasti yhteyttä 31.10. mennessä puheenjohtaja Ville Niukkoon, ville.niukko@gmail.com.

15

TEMA-TEAM 12487-11