Issuu on Google+

T YÖ PÄ I VÄ PA R EM M A N

N PU O LE S TA

3 -1 2

Ajan hallitsijat

TAHTIA SEKAMELSKAAN KEHITTYVÄ TYÖPAIKKA JÄSENKYSELYN SAALIS REMONTTI VIE RAHAT? FILLARISÄHKÖÄ

SHAKKI MIETITYTTÄÄ FINANSSINERON TARINA POIKA PITI PÄÄNSÄ KIMPASSA KIVA KOKATA VAHVA TYÖPAIKKAOSASTO

JÄSENLEHTI

sisältö3-2012

TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTON JÄ SENLEHTI PÄ ÄTOIMIT TA JA KRISTIINA AHONEN TOIMITUSPÄ ÄLLIKKÖ SUSANNA CYGNEL / FONDAMENTA MEDIA OY ULKOA SU BOTH AD MARKO VON KONOW KIR JOIT TA JAT SARI ALHAVA , K ATARIINA KR ABBE, MARKUS LEIKOL A , K ATI NUUT TIL A , RISTO PAK ARINEN, ELINA VENESMÄKI, KIRSI POIKOL AINEN, MIINA POIKOL AINEN

16

Fiksu työpaikka kehittyy

Työpaikkaa voi kehittää monin tavoin, mutta merkittävintä on avoin keskustelu. Se kannattaa, sillä henkilöstön hyvinvointi on yritykselle yhtä tärkeää kuin esimerkiksi hyvä tuote.

JA TIINA R AEVA AR A KUVA A JAT JA KUVIT TA JAT TA AVET TI ALIN, C ARL BERGMAN, ANNA-K AISA JORMANAINEN JA K AI TIRKKONEN TOIMITUKSEN YHTEYSTIEDOT FONDAMENTA MEDIA OY TARKK ´AMPUJANK ATU

4 A 39 ,

0 0140 HEL SINKI P. 040 554 7 780 SUSANNA .CYGNEL@FONDAMENTA .FI W W W.TOIMILEHTI.FI HT TP://ISSUU.COM/ TOIMI SÄHKÖPOSTI TOIMI@ERTO.FI JULK AISIJA ERIT YISALOJEN TOIMIHENKILÖLIIT TO ERTO RY MEDIAMY YNTI KRISTIINA AHONEN, P.

(09) 6132 3267

PAINOPAIKK A FORSSA PRINT

TOIMIN JUTUT 12

Kellon käskyttäjät

Marko Aarnikallio, Matti Närekangas ja Teija Tsutsunen ovat eri-ikäisiä ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa, mutta kaikilla aika juoksee.

Jäsenkyselyn tulos ilahduttaa 24

Lähes kaikki ERTOn jäsenkyselyyn vastanneista olisivat valmiita suosittelemaan liiton jäsenyyttä muillekin.

TOIMIN VAKIOT

TOIMIN PALSTAT

3 PÄ ÄKIRJOITUS & TEKIJÄLTÄ

4 TOIMI OIKEIN

4 PARASTA TYÖSSÄNI

Päivi Kuosmanen. 6 KULKEEKO TYÖ GEENEISSÄ

Eila-äiti ihmetteli Juhan ammatinvalintaa. 10 OMAT RAHAT

Apua, remontti! 11 KOTILÄKSYT

Markus Leikola luki Leo Melamedin muistelmat. 27 KOLUMNISTI

Tiina Raevaara: muu elämä vaikuttaa työntekoon. 28 VAPA ATA AIKA A

Teemu Miettinen pelaa shakkia. 35 UUSI ALKU

Ella Riittiö pohtii ajojärjestelijän työnkuvaa. 2 TOIMI 3-2012

2012

AIK AK AUSLEHTIEN LIITON JÄ SEN ISSN

0783-9693

Asiantuntijat vastaavat. 5 URA & IHMISET

TPO oli työpaikalle lottovoitto. Tunnista muutosvastarinnan oireet! Oppisopimus johdattaa tutkintoon töitä tekemällä. 7 TYÖ & TERVEYS

Kimppakokkaus kohentaa työhyvinvointia. Maalaisjärkeä ruokapöytään. Vastoinkäymiset on kestettävä. 8 MYÖS NAISILLE

Sähköä pyöräilyyn. 29 ERTON JÄRJESTÖSIVUT

C ARL BERGMAN KUVA SI MARKO A ARNIK ALLION K ANTEEN.

pääkirjoitus

Palvelua, ole hyvä! Mitä saisi olla? Ertolainen palvelukokonaisuus on laaja kirjo etuja, vaikutusmahdollisuuksia, ratkaisuja ja neuvontaa.

E

RTOn jäsenkyselyn mukaan 96 pro- korjata tietojaan ja tai katsoa hakemuksen käsittesenttia jäsenistämme on valmiita lytilannetta. suosittelemaan jäsenyyttä. Olemme Työehtosopimusten neuvotteleminen ja palkkatodella ylpeitä tuosta luvusta ja us- suositusten antaminen ovat perustehtäviämme. komme tehneemme oikeita asioita Ennen neuvotteluja ja niiden aikanakin kysymme tuottaaksemme suositteluun johta- jäseniltämme näkemyksiä neuvoteltavista asioisneita kokemuksia. ta ja esimerkiksi palkoista. Jäsenenä pääset siis Ei ole yhdentekevää, millaista palvelua annetaan vaikuttamaan työehtosopimuksesi tai palkkasuoja saadaan. ERTO haluaa palvella jäsesituksen sisältöön. Tuemme jäseniä niään mallikkaasti ja osoittaa olevansa työpaikan riita-asioissa, tarpeen vaa­ edelleen mainitun erinomaisen proties­sa myös oikeusteitse. ERTO on senttiluvun arvoinen. Tänä syksynä Jäsenedut ovat osa ertolaista palvetarjolla on muun muassa koulutusta kelukokonaisuutta. Kaikki jäsenemme sinua varten. hityskeskusteluun, omien oikeuk­ sien ovat vakuutettuja ulkomaanmatkoilla ja etujen tuntemiseen sekä sosiaaliseen sairauden tai tapaturman varalta. Vamediaan. Henkilöstön edustajille järkuutus on myös mukana matkustaviljestetään perehdytystä ja koulutusta yt-menettelys- le alle 15-vuotiaille lapsille. Teboililta saat jäsentä. Kaikki koulutukset löytyvät nettisivujemme osi- kortilla alennusta bensiinistä ja dieselistä. Lisäksi osta Ajankohtaista. tarjoamme jäsenetuina erilaisia vaihtuvia ostoetuPalveluistamme puhelimitse annettava työsuh- ja, muun muassa risteilyistä ja lehdistä. Toimi-lehti deneuvonta on yksi suosituimmista. Työsuhde- saapuu jokaiselle jäsenelle kotiin kannettuna. neuvontaan tulee 300–400 puhelua kuukaudessa. Kaikki palvelumme ja jäsenedut näet nettisivuilSamoin työttömyyskassan ja jäsenrekisterin puhe- tamme www.erto.fi. Ota yhteyttä, olemme sinua linpalvelua käytetään paljon. Näissä palveluissa on varten! ajoittain ruuhkaa, joten kannattaa huomioida, että usein päivystysajan loppupuolella on vähemmän soittajia. Netin sähköisessä asioinnissa voi hoitaa Kristiina Ahonen useita asioita ympäri vuorokauden, muun muassa päätoimittaja

TEKIJÄLTÄ FREEL ANCE KUVITTA JA JA GR A AFIKKO

ANNA-K AISA JORMANAINEN

Kuvitin tähän lehteen Omat rahat -jutun remonteista ja ERTOn jäsenkyselystä kertovan artikkelin. Tekstistä nousee usein jokin keskeinen, kiinnostava elementti, jota lähden pyörittelemään. Haravoiden maastoa elementin ympäriltä sanoin ja luonnoksin lopulta löydän haluamani suunnan kuvitukselle. Esimerkiksi jäsenkyselyjutussa mietin, miten ERTOn jäseneduista voi olla jäsenille suurta hyötyä työelämässä. Tätä ajatusta pyörittelin ja päädyin ässä hihassa -vertauskuvaan. Luonnostelen kuvan aina ensin paperille. Kun idea on selkeä, siirryn työskentelemään koneella ja tuotan siinä lopullisen kuvituksen. TOIMI 3-2012 3

uraihmiset

toimi oikein Kysy asiantuntijoilta urastasi, järjestöasioista tai taloudesta! toimi@erto.fi

Marjukka Mikola

KTK, CareerStorm Urapalveluiden uravalmentaja

Matti Orkovaara

varatuomari, ERTOn edunvalvontajohtaja

Järkevä alan vaihto haaveissa

?

Miltä alalta saisi varmasti tulevaisuudessa töitä? Nimim. Riskitön sijoitus tulevaisuuteen

Tulevaisuuden ennustaminen on tunnetusti vaikeaa ja toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia entistä nopeammalla syklillä – siksi suoraa vastausta ei kysymykseesi voi antaa. Mutta ympäröivää yhteiskuntaa tarkkailemalla voi tunnistaa joitain aloja, joilla työvoiman kysyntä todennäköisesti kasvaa. Väestön ikääntymisen myötä sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sekä hoivapalveluissa työvoimaa tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Suomen kansantalous palveluvaltaistuu ja palvelualojen työvoiman kysyntä kasvaa, kun taas joidenkin valmistavan teollisuuden toimialojen työvoiman kysyntä jäänee aikaisempaa pienemmäksi. Tulevaisuuden alan pohtiminen työllistymisen näkökulmasta on tärkeää, mutta oman työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää myös tarkastella omia kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia, joita omassa työssä voisi hyödyntää. Tulevaisuuden urasuunnittelun pohdinnan lähtökohdiksi on hyvä ottaa työllistymisodotusten ohella omien tarpeiden, osaamisen ja vahvuuksien sekä toiveiden ja mieltymysten tarkastelu. Marjukka Mikola

Kupla puhkeaa korkojen noustessa ja edullinen sijoitus muuttuu tappiolliseksi

Lomaa jäi yli

? 4 TOIMI 3-2012

En ehtinyt pitää kesällä kaikkia lomiani. Miten ja miten kauan voin säästää lomiani? Onko ne pakko pitää jossain vaiheessa pois? Kuka

Ralf Sund

VTM, STTK:n talouspoliittinen asiantuntija

päättää, milloin säästyneet lomat on pidettävä? Entä jos en ehdi pitää niitä missään vaiheessa pois? Nimim. Taskut pullollaan lomapäiviä Kesälomat pitäisi pitää syyskuun loppuun ja talvilomat seuraavaan vappuun mennessä. Periaatteessa loman määrää työnantaja, joten työntekijän riskinä ei ole huolehtia siitä, että lomat tulevat ajoissa pidetyksi. Työpaikalla saadaan sopia, että vuosilomat pidetään viimeistään seuraavana vuonna vappuun mennessä. Yhdessä voidaan sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Aika vapaasti voidaan siis lomien pitämisestä sopia. Mutta ellei sovita, niin kesäloma pidetään syyskuun loppuun mennessä. Matti Orkovaara

Alhainen korko hyödyksi

?

Lainojen korot näyttäisivät olevan nyt kovin alhaalla. Minulla ei tällä hetkellä ole mitään lainaa, joten en lainkaan hyödy alhaisesta korkotasosta. Kannattaisiko yrittää hyödyntää tilanne ja miten? Nimim. Ei nyt ihan keinottelija Jos suunnitelmissa on jokin välttämätön hankinta, kannattaa se tehdä nyt, mutta alhaisen koron vuoksi ei missään nimessä kannata rynnätä lainatiskille. Historiallisesti alhainen korkotaso ei kestä ikuisesti. Viimeistään parin vuoden päässä on korkojen nousu todennäköinen. Spekulointiin liittyy riskejä ja kaikkiin operaatioihin kustannuksia, joten vastaus kysymykseen on kielteinen: ei kannata yrittää hyödyntää. Hyödyntämisessä tulisi lähinnä kyseeseen investoiminen lainarahalla. Kovin edullisia sijoituksia voi olla vaikea löytää, koska esimerkiksi asuntojen hintoihin on muodostunut hieman ilmaa alhaisen koron siivittämänä. Kupla puhkeaa, kun korot nousevat, ja edullinen sijoitus muuttuu tappiolliseksi. Ralf Sund

KOONNUT

uraihmiset

SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUT TERSTOCK

TPO kaiken korjaa viisi vuotta sitten luottamusmiestä. Neuvotteluoikeuksia tai YT-menettelyä ei tunnettu. Tilanne on kehittynyt askel kerrallaan neuvottelujen ja yhteistyön tuloksena. Nyt Muistiliitolla on muutamia paikallisia sopimuksia. Johtokin tunnustaa luottamusmiehen aseman neuvottelukumppanina ja työpaikkaosaston merkityksen työyhteisön hyvinvoinnin tekijänä. ”Kokemuksemme osoittaa, että Ystean työpaikkaosastotoimintaan satsaaminen ja sen tukeminen on merkityksellistä. Sitä kautta voidaan saada jalansijaa ja vahvuutta työpaikkojen ammattiyhdistystoimintaan”, painottaa Muistiliiton luottamusmies ja Ystean

MUISTILIITOLL A EI OLLUT

hallituksen jäsen Virva Ryynänen. Muistiliiton toiminnanjohtaja halusi, että uutinen Muistiklubin valinnasta vuoden 2011 ystealaiseksi työpaikkaosastoksi julkaistaaan työnantajan verkkosivuilla. ”Olen kyllä todella ylpeä työnantajastamme, koska esimies- ja johtotasokin suhtautuvat niin myönteisesti ammattijärjestötoimintaan. Olemme päässeet kehittämään työpaikan toimintaa ay-toiminnan avulla sekä työnantajan ja henkilöstön yhteistyöllä”, Ryynänen toteaa. Hän kiittää Ysteaa ja ERTOa työpaikkaosasto- ja HED-toiminnan saamasta tuesta. Teksti: Sari Alhava

kuinka…

MUUTOSVASTARINTA NÄKYY TYÖPAIKALLA

kertoivat Toimi-lehden työpaikan kehittämiskyselyssä, että muutosvastarintaa ilmenee työpaikalla silloin, kun pitäisi tehdä työpaikasta kaikille mieluisampi. ERTON JÄ SENET

monia, ja tässä niistä muutama: OIREITA ON

• Valittamisena siitä, että ennen oli paremmin. • Ei sitouduta sovittuihin. Vähätellään ideoita. Todetaan, ettei se kuitenkaan toimi – vaikkei ole kokeiltukaan. • Aina sanotaan: ”Palataan asiaan myöhemmin”. Asiaan ei yleensä palata.

Tutkinto hommia paiskien

• Huonontuneena työilmapiirinä.

voi sekä 15-vuotta täyttänyt nuori että aikuinen opiskella lähes kaikkiin ammattitutkintoihin. Oppisopimuksessa työnantaja ja opiskelija tekevät määräaikaiseen työsopimukseen. Lisäksi opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, jonka askelmerkkejä seuraten tutkinto valmistuu. Suurin osa oppimistavoitteista saavutetaan tekemällä ihan oikeita työtehtäviä ihan oikealla työpaikalla, jossa koulutuksesta huolehtii työpaikkakouluttaja. Lisäksi opiskelija käy ammattioppilaitoksen tai aikuis-

• Esimies ei halua, että työnantaja ”tuhlaa” aikaa ja varoja työntekijöiden hyvinvointiin.

OPPISOPIMUSKOULUTUKSELL A

koulutuskeskuksen teoriaopinnoissa. Oppisopimuspaikka on opiskelijan hankittava itse, mutta paikalliset oppisopimuskeskukset tai oppisopimustoimistot vastaavat oppisopimuksen tekemisestä sekä koulutuksen suunnittelusta. Opiskelija saa työpaikkakoulutuksen ajalta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Maksuttoman opetuksen ajalta voidaan maksaa päivärahaa sekä majoitus- ja matkakorvausta. Perustutkintoon johtava oppisopimuskoulutus kestää yhdestä kolmeen vuotta. Lisää tietoa: www.oph.fi/oppisopimus

ÄÄNESTÄ! Kuntavaalit pidetään su 28.10.2012 Vaikuta esimerkiksi terveyspalveluihin sekä lasten ja nuorten asioihin! www.vaalit.fi

• Pelkona omasta työpaikasta.

• ”Meillä on aina tehty näin” -ajattelutapa estää uusien toimintatapojen kokeilun ja uusien tapojen käyttöönoton. • Ihmiset lähtevät talosta ja menevät muualle töihin. • Juoruina sekä työkavereiden ja esimiesten kiusaamisena. ole aina pahasta – lue aiheesta tarkemmin tämän lehden teemasta, joka alkaa sivulta 16. MUUTOSVA STARINTA EI

TOIMI 3-2012 5

uraihmiset

Päivi Kuosmanen, 50:

Parasta työssäni on… ja mukava työyhteisö ovat saaneet minut viihtymään tällä alalla vuosikymmenten ajan. Asianajotoimiston asianajosihteerinä päiväni ovat vaihtelevia ja saan työskennellä itsenäisesti osana mukavaa työyhteisöä. Sekin hyvä puoli tässä on, että hommat eivät tekemällä lopu, vaan uudet haasteet odottavat heti edellisten tehtävien valmistuttua. Olen työskennellyt asianajosihteerinä yhteensä 26 vuoden ajan. Koulutukseltani olen ylioppilasmerkonomi. Ensimmäiseen lakitoimistoon menin alun perin hoitamaan sihteerin äitiysloman sijaisuutta, mutta jäin pian koukkuun tähän alaan. Nykyisellä työantajallani olen viihtynyt jo 24 vuotta, ja työ tuntuu edelleen mielekkäältä. Olen päässyt kehittämään itseäni urani aikana, ja työtehtäväni ovat laajentuneet vuosien varrella. Ensimmäiset vuodet kuluivat asiakaspalvelun ja saneluiden purkamisen parissa, mutta nykyään avustan lakimiehiä ja huolehdin esimerkiksi kirjanpidosta sekä laskutuksesta. Koen olleeni onnekas, sillä työpaikalle on aina mukava tulla! MONIPUOLISET T YÖTEHTÄVÄT

1985

Sihteeri, Insinööritoimisto Hukkanen Oy

1986 – 1988

Sihteeri, Asianajotoimisto Juha Karhunen Oy

1988 – jatkuu

Sihteeri, Asianajotoimisto Surakka Oy

2022 ”Teen nykyistä työtäni täysipäiväisesti. Se on varmasti mahdollista, mikäli terveyteni säilyy hyvänä.”

6 TOIMI 3-2012

TEKSTI

K ATI NUUT TIL A KUVA C ARL BERGMAN

KOONNUT

työterveys

SUSANNA CYGNEL KUVAT SHUT TERSTOCK

kuinka…

OPIN SIETÄMÄÄN VASTOINKÄYMISIÄ

on osittain peritty ja osittain opittu asenne elämään. Ikävät kokemukset vain lisäävät kielteisyyttä. Myönteinen ihminen kokee olevansa terve, onnellinen ja hyvinvoiva. Kielteiset ihmiset kokevat merkittävää harmitusta pienistäkin arkipäiväisistä vastoinkäymisistä: avaimet unohtuivat kotiin, joku kiilasi kassajonossa tai tietokone hajosi. Myönteisiäkin ihmisiä vastoinkäymiset harmittavat, mutteivät niin paljon. Isommat epäonnet, kuten matkan peruuntuminen, epäreiluus töissä ja auton kolhiintuminen kismittävät lähes yhtä paljon myönteistä kuin kielteistäkin ihmistä. Joka tapauksessa kielteisiä ihmisiä harmittaa useammin, enemmän ja pidempään kuin myönteisiä. Kielteiset kokevat olevansa huono-onnisia ja katkeroituvat. Myönteiset ihmiset osaavat käsitellä vastoinkäymisiä ja pystyvät irtautumaan niistä. Entä, jos tunnistaa itsensä kielteiseksi? Jokainen voi kehittää kykyään sietää vastoinkäymisiä. Yritykset kouluttavat henkilökuntaansa, jotta juuri nämä taidot kehittyisivät. Itsekin voi tehdä paljon: hakeutua elämäntaitokoulutuksiin tai vain päättää muuttaa omaa ajatteluaan myönteisemmäksi. Onneen kannattaa satsata, sillä jatkuvasti koholla oleva v-käyrä voi kuulemma jopa viedä hengen. KIELTEISY YS

Kokataan kimpassa! jaksaakseen kokemuksia asioiden loppuun saattamisesta. Moni tekee työtä, jossa käynnistetään jatkuvasti prosesseja, vaikka vanhat ovat kesken. ”Ruoanlaitto eheyttää mieltä, koska kokatessa syntyy valmista. Patojen ja hellojen ääressä kaikki ovat samanarvoisia ja työpaikkahierarkia unohtuu. Yhteinen kokemus heijastuu myöhemmin myönteisesti työilmapiiriin”, psykologi Satu Eerola kertoo. Keittiössä ihminen käyttää kaikkia aistejaan ja siksi elämyksiä syntyy varmasti. Vaikka tuotos ei hivelisi silmää, se voi silti helliä makuhermoja. Täydellisyyteen pyrIHMINEN TARVITSEE

kivässä maailmassa on hyvä huomata, että keskeneräinen riittää eikä ensikertalaiselta voi odottaa mestarintaitoja. Uudet reseptit ja työtavat saattavat herättää uusia oivalluksia myös omassa työssä. ”Pidän työhyvinvointikoulutuksia yritysten omissa keittiöissä sekä Martta-yhdistysten ja elintarviketeollisuuden koekeittiöissä. Tilaisuuksissa keittiö on rauhan keidas, ei kilpakenttä. Kiireettömän kokkailun lomaan mahtuu oivia hetkiä pohtia työssä jaksamista ja omia voimavaroja – harrastaa keittiöpsykologiaa.” Teksti: Virve Järvinen.

Maalaisjärki ruokapöytään VEREN kolesterolipitoisuus on kääntynyt nousuun viimeisen 5 vuoden aikana, vaikka laski sitä ennen yhtäjaksoisesti 25 vuotta. Samalla suomalaisten riski kuolla sydäntauteihin on kasvanut. Kolesterolin nousua on miehillä 1,7 prosenttia (5,34 mmol/l) ja naisilla 3,1 prosenttia (5,31 mmol/l), mikä on THL:n mukaan tilastollisesti merkitsevä muutos. Suositusten mukaan kokonaiskolesterolin pitäisi alle 5 mmol/l. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan hiilihydraattien vähentämisestä tulee sydämen kannalta hengenvaarallista, jos hiilihydraatit korvataan kovilla eläinrasvoilla. Jotkut syyttävät karppausta, toiset muita muoti-ilmiöitä, mutta enemmänkin kyse taitaa olla maalaisjärjen katoamisesta maailman tuuliin. SUOMAL AISTEN

Ei kai kukaan sentään luullut, että uudet ruokailutrendit tekisivät meidän kehoista tarpeiltaan uudenlaisia? Muistattehan, mitä jo koulussa opetettiin? Popsi popsi porkkanaa. Öljyä ja margariinia voin sijaan. Älä käristä, vaan höyrytä. Kananmunia kohtuudella. Lihaa harvoin, kalaa useammin. Täysjyväviljaa valkoisen pullamössön sijaan. Sokeri pannaan.

”40 % onnellisuudesta on opittua.” onnellisuustutkija, kirjailija Sonja Lyubomirsky

Arjen vastoinkäymisten parempi sietäminen ja kielteisen asenteen kääntäminen myönteisemmäksi on teemana Ylen Elämä pelissä -sarjassa. Valmennukseen pääsevät mukaan myös katsojat. Lisää tietoa: www.yle.fi

TOIMI 3-2012 7

uraihmiset

KULKEEKO T YÖ GEENEISSÄ? TEKSTI SUSANNA CYGNEL KUVA TA AVET TI ALIN

ÄITI EILA ENDEN, 56 koulutussihteeri, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä POIKA JUHA KONTTILA, 17 opiskelija, TTS – työtehoseuran logistiikkalinjalla

Poika piti päänsä

Eila-äiti ihmetteli aluksi, minkä takia Juha-poika haluaa autokuskiksi. Lopulta äidin oli pakko siunata valinta: poikahan on synnynnäinen kuljettaja. Aloitin työt jo nuorena, heti peruskoulun jälkeen. Yksinhuoltajaäidilläni oli rahat tiukassa, joten halusin omia tuloja. Pakko myöntää, että ensimmäiset palkkani menivät vaatteisiin. En ole ollut päivääkään työtön. Olen saanut yllättävän hyviä töitä ja pitkiä työsuhteita, vaikka minulla ei ole sen kummempaa koulutusta. Suhtaudun työntekoon intohimoisesti ja haluan suoriutua tehtävistäni aina hyvin. Olen tehnyt töitä pankissa tilastotyöryhmässä sekä lääkefirmassa markkinointi- ja maahantuontihommissa. Kokeilin nuorena jopa kiinteistövälittäjän töitä. Nykyisessä työpaikassani olen ollut 20 vuotta, ja haluan jäädä tästä aikanaan eläkkeelle. Tämä on mukavaa hommaa ihmisten parissa. EIL A ENDEN:

8 TOIMI 3-2012

Ihmettelin Juhan halua ryhtyä autokuskiksi – miksei vaikka autonasentajaksi! Mutta kun hyväksyin valinnan, koulunumerotkin paranivat hänen tavoitellessa opiskelupaikkaa logistiikka-alalta. Huomasin aliarvioineen pojan haaveammatin, sillä koulutus on osoittautunut monipuoliseksi ja vaativaksi. Isäni ajaa ammatikseen betoniautoa ja siitä alkoi innostukseni kuljettajan ammattiin. Äidin konttorityö tuntui aina jotenkin vaikeammalta käsittää, mutta betonin ajaminen on pienellekin pojalle konkreettinen työ. Pidän ajamisesta ihan millä tahansa kaksi- tai nelipyöräisellä. Lapsena kokeilin huvipuistoissa kaikkia mahdollisia ajopelejä. Maalla olen ajanut traktoria ja TETJUHA KONTTIL A:

harjoittelussa suoritin trukkikortin. Mopot ovat minulle tuttuja, ja nyt minulla on kevytmoottoripyörä. Haaveeni on päästä ajamaan yhdistelmäajoneuvoa ulkomailla. Kouluni logistiikkalinjalla on kolmivuotinen. Siellä opiskellaan monenlaisia ammatti- ja yleisaineita, ja suoritan siellä ajokortin. Opiskelu on sujunut hyvin, ja olen menossa kohti tämänhetkistä unelma-ammattiani. Kun harjoittelimme trukilla ajoa, minut lähetettiin kotiin: osasin jo sen homman. Äitini on hankkinut minulle suhteillaan töitä, kuten postitushommia ruuhka-apulaisena ja pihan raivausta tuttavan luona. Viime kesän työskentelin muuttofirmassa, jossa tein myös TET-harjoittelun aiem­ min. Työtä haluan tehdä ansaitakseni bensarahoja.

TEKSTI

RISTO PAK ARINEN KUVA SHUT TERSTOCK

myösnaisille

Sähkövoimaa lihasten avuksi

Pyöräily on nopeampaa, kätevämpää ja halvempaa kuin autoilu, mutta vaatii sisua polkea loskassa ja pimeässä. Ehkä pyöräilyä voisi helpottaa – sähköllä?

T

arkoituksena ei toki ole, jäksi muutaman kymmenen kilometrin – että sähkövoima kuljettaa tai joissakin malleissa sadan kilometrin pyöräilijää, mutta se voi – polkemisella. auttaa jaksamaan. AjoEräs vaihtoehto kätevälle ihmiselle on neuvolaki edellyttää, että tietenkin oman, nykyisen polkupyörän polkupyörän moottori kyt- muuntaminen sähköavusteiseksi. Netistä keytyy pois käytöstä 25 kilometrin tunti- löytyy ohjeita muunnoksen tekemiseksi. nopeudessa – muutoin se Ne näyttävät kohtuullisen ei ole polkupyörä. suoraviivaisilta, mutta niin Mutta, mikä olisikaan näyttävät Ikeankin ohjeet. Pyörän akku sen kätevämpää kuin paiPyöräliikkeistä saa ladataan naa nappia ja saada pientä starttipakkauksia, joihin apua ylämäessä? sisältyy moottorit, kaasuverkkovirrasta. Sähköavusteisia polkukytkimet ja ohjainyksikkö. pyöriä on joka makuun ja Arvokkain osa on akku, lähtöön. Tyylistä ei tarvitse tinkiä, sillä jonka hinta voi olla 500 euroa, mutta jos Helkaman Jopon saa myös sähköavustei- oma pyörä on tarpeeksi rakas, ja puuhailesena – ja punaisena. Pienikokoinen akku minen on hauskaa, muuntaminen voi olla on joko satulan alla tai rungossa kiinni erinomainen pikkuprojekti. sen takana, josta sen saa helposti irti lataamista varten. SITTEN PITÄ Ä MUISTA A hyvät sadevarusteet – ja kypärä. Niin, kypärä. NIIN, SE L ATA AMINEN. Sähköavusteisen Jos kypärä mielestäsi ahdistaa, hiertää pyörän akku ladataan verkkovirrasta. Sen päätä, ja sotkee kampauksen, kannattaa saa täyteen muutamassa tunnissa ja tyh- tutustua ruotsalaiseen Hövding-kypärään,

jota yhtiö mainostaa näkymättömänä kypäränä. Sitä se onkin, sillä pään sijasta pyöräilijä laittaa kaulaansa tyylikkään kaulurin, joka onkin turvalaite, josta törmäystilanteessa nousee päätä suojaava, auton turvatyynyä muistuttava kypärä. Vaikka Hövdingkin on hieman kallis, noin 400 euroa, sitä ei ehkä kannata yrittää tehdä itse.

SÄHKÖÄ FILLARIIN • Ohjeet muunnokseen: www.teeseitse.net/fileadmin/ tiedostot/Sahkomoottorin_asennus_ etupyoraan.pdf • Helkaman malleja: www.helkamavelox.fi • Tunturin malleja: tunturi.fi/pyoratyyppi/sahkopyora/ • Näkymätön pyöräilykypärä: www.hovding.com TOIMI 3-2012 9

omatrahat

TEKSTI

KIRSI POIKOL AINEN KUVITUS ANNA-K AISA JORMANAINEN

Remontti uhkaa taloutta

Taloyhtiö suunnittelee remonttia, apua! Paniikin sijasta kannattaa valpastua valvomaan etujaan.

R

emontteja tulee aina, oli asumismuoto mikä hyvänsä. Omakotitalossa asukas voi itse tahdistaa työt kukkaron ja elämäntilanteensa mukaan. Kerrostalossa remontti tulee usein kuin tsunami: se pistää normaalin elämänmenon raiteiltaan ja tekee ison loven kukkaroon. Julkisivu-, katto- ja putkiremontteja maksellaan jopa kymmeniä vuosia. Jo tieto tulossa olevasta remontista vaikuttaa asunnon hintaan ja vaikeuttaa sen myymistä. Tehdystä remontista ei myöskään välttämättä saa omiaan pois. Viisainta remontinhallintaa onkin talon pysyvä kunnossapito, korjaustarpeiden ennakoiminen ajoissa ja rahoituksen kerääminen etukäteen, niin ettei maksettavaksi tule kertarysäyksellä kohtuutonta taakkaa. VANHEMMISSA TALOISSA asukkaat ovat

usein ikääntyneitä, eivätkä innostu mittavista korjauksista. Lykkääminen aiheuttaa korjausten kasaantumisen. Tällaisiin tilanteisiin pankit ovat kehitelleet käänteisen asuntolainan ja käänteisen asuntokaupan. Ne voivat olla pelastus ikäihmisille, jotka pahimmassa tapauksessa joutuisivat myymään kotinsa alihintaan remontin alta. Käänteisessä asuntolainassa pankki antaa lainaa asuntoa vastaan. Lainaa ei lyhennetä, vaan maksetaan ainoastaan korkoa. Korot voi vähentää verotuksessa. Tarjolla on myös lainaa, jossa korotkin lisätään pääomaan. Käänteinen asuntokauppa taas tarkoittaa, että pankki ostaa asunnon ja asukas jää vuokralle. Näitä tuotteita on arvosteltu sillä perusteella, että vanhusten omaisuus siirtyy pankille ja perikunta jää osattomaksi. Monet kuitenkin toivovat vanhempiensa käyttävän hankkimansa omaisuuden omaksi hyödykseen pikemmin kuin kituuttavan eläkettä venyttäen. Joka tapauk­sessa lainaehtoihin kannattaa tutustua tarkoin. Miljoonaurakoissa myös taloyhtiön lainaehdoilla on merkitystä. Osakkaiden kannattaa selvittää, onko hallitus valin10 TOIMI 3-2012

nut parhaan tarjolla olevan rahoituksen. nimutkaistuvat. Monet taloyhtiöt ovat Viime aikoina on uutisoitu pankkien nos- kuitenkin käyttäneet tätä mahdollisuutta, jopa niin, että puhutaan taneen taloyhtiölainoyleistyvästä kikkailusta. jen marginaaleja, joten Verottajankin mielestä kunnon kilpailutus on Joka tapauksessa on kuitenkin selvää, että hallituksen velvollisuus. lainaehtoihin taloyhtiön remontin yhPankit saattavat tarjota teydessä asukas voi saataloyhtiölainan kylkiäi­ kannattaa da kotitalousvähennyksenä myös asukkaille tutustua tarkoin. sen erikseen tilatuista remonttilainaa hyvillä lisätöistä. ehdoilla. Rahoitustakin tärkeämpää on silti itse työn hinta ja menetelmät. Aina ei kannata KUN TALOYHTIÖ TEETTÄ Ä remontin, asukkaat eivät saa kotitalousvähennystä. pistää kaikkea uusiksi, vaan korjata vanYhtiöjärjestystä muuttamalla yhtiö voi haa. Putketkin voi usein uusimisen sijasta siirtää jotkin työt osakkaiden vastuulle, pinnoittaa. jolloin he tilaavat esimerkiksi kylpyhuoneremontin omissa nimissään ja saavat verovähennyksen hyödykseen. Tässä liikutaan jo veronkierron rajamailla. Lisäksi vastuukysymykset mo-

KIR JAILIJA JA KUVATAITELIJA MARKUS LEIKOL A K ATSA STA A MA AILMA STA NIITÄ POIKKEUKSIA , JOTK A VAHVISTAVAT SÄ ÄNTÖJÄ SILLOINKIN, KUN SÄ ÄNTÖJÄ EI OLE.

kotiläksyt

Eräs pako tulevaisuuksiin Leo Melamedin muistelmista selviää, kuinka pienestä juutalaispojasta kasvoi nykyisenlaisen finanssijärjestelmän voimahahmo. Se on tarina, jossa nuori ihminen tahtoo muuttaa maailmaa.

A

ivan alkuun tunnustus: vaikka luenkin paljon ja olen kiinnostunut historiasta, en ole mikään muistelmien ahmija. Liian monet muistelmat ovat puolustuskirjoituksia, joissa julkisuuden valokeilassa tai vähintään liepeillä työskennellyt päähenkilö haluaa kerrankin sanoa viimeisen sanan. Tai kirjoittaa itselleen patsaanjalustan, matkalla ikuisuuteen. Joku haluaa kenties vain viihdyttää, koska on tehnyt sitä ennenkin. Mutta ennen kaikkea muistelmat edustavat lopullista kuvaa, kiveen hakkaamista, joka sotii minun historiakäsitystäni vastaan. Historiahan kirjoitetaan kuitenkin aina uudestaan, kunkin aikakauden ja kirjoittajan uusista, tuoreista lähtökohdista.

nykyisenlaisen finanssijärjestelmän syntyyn, luoneet maailmaa, jossa suurin osa rahasta kiertää bittikarusellissa käden koskemattomissa ja reaalitalouden ulkopuolella kuin neutriino hiukkaskiihdyttimessä toivoen ja peläten törmäävänsä muihin samanlaisiin ennaltaarvaamattomin seurauksin.

nimi ”Escape to the Futures”, pako tulevaisuuksiin tai futuureihin, kertoo paljon. Hänen tarinansa ei ole amerikkalainen peruslegenda oman onnensa sepästä tai ryysyistä rikkauksiin; opettajapariskunnan lapsen taustakin on varsin keskiluokkainen. Se on tarina, jossa nuori ihminen kiihottuu vauhdista ja vaarallisista tilanteista, oppii tunnistamaan kykynsä ja näkemään sekä omat mahdollisuutensa että sen, miten tietyssä historiallisessa TODELL A HARVA MUISTELIJA pitää tavoitteenaan tilanteessa hänellä on sekä mahdollisuus että tahto kirjoittaa hyvän ja sujuvalukuisen kirjan. muuttaa maailmaa. Niinpä kun luin kesällä Leo Melamedin muistelmat, Yksittäisestä elämänkaaresta ei välttämättä opi odotukset eivät olleet korkealla. Kuka Leo Melamed? paljoa, mutta on kiehtovaa, mikä merkitys on ihmisen Juutalaispoika, joka pakeni alakoukokemuksella, että hänen sukupolluikäisenä 1939 vanhempiensa muvensa tulee muuttaa pelin sääntöjä. kana Puolasta ensin Liettuaan ja Huikea on muutos, kun on intuitio Hän oli kaikkien sitten Siperian-rataa Vladivostokiin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan USA:n presidenttien jaosuminen ja Japaniin, josta valtamerilaivalla yhdistettynä kykyyn nähAmerikkaan ja viimein Chicagoon. dä, että vanhoilla instituutioilla – kuja muiden Lakiopintojen aikana hän löysi oman ten Chicagon tavarapörssi – voi olla mahtimiesten paikkansa ja maailmansa Chicagon mieletön potentiaali käytettävissään, kaveri. tavarapörssistä, jossa myytiin ja osjos hommasta karsitaan rähjäisyyttä tettiin munien ja sipulien futuureja eli ja lisätään tavoitteellisuutta. Melatavaraeriä ennalta ennustaen hinnanmed teki sen humanistisesti, kannusmuutoksia. Sehän imaisi mukaansa: viskin ja tupakan tamalla kyvykkäimpiä, ajalle radikaalisti myös mustia käry ja raakkuvien meklarien huudot, vedättäjien met- ja naisia. Puskiessaan paremmin toimivaa työympäriskut ja numeroniilojen taulukot kaikki heräsivät henkiin. töä itselleen ja kollegoilleen hän oli kuitenkin piinkoPienestä pakolaispoika Melamedovichista tuli mies, van kapitalismin asiamies. joka kehitti modernit rahamarkkinajohdannaiset ja Eikä tässä ole eikä tarvita ainutlaatuista lahjakkuutniiden markkinat 1970-luvulla. Sekä maailman ensim- ta, sillä näitä instituutioita on pilvin pimein työelämäsmäisen tietokoneistetun pörssikauppajärjestelmän sä ja ympäristössämme tälläkin hetkellä odottamassa 1980-luvulla. Ja vaikkei nimi Suomessa sanokaan mi- haltuunottoa. Ennen kaikkea se on mielikuvituksen voitään, niin myöhempinä vuosikymmeninä hän oli kaik- maa, osaamista nähdä asioita, joita ei vielä ole. Mieletön kien USA:n presidenttien ja monien muidenkin mahti- voima, kun nuori polvi ottaa sen aseekseen ja keikautmiesten kaveri. Ei ole paljon liioiteltua sanoa, että hän taa luutuneen polven vallasta. Täälläkin, tänään ja huoon yksi niistä ihmisistä, jotka ovat eniten vaikuttaneet menna, Leo Melamedin täyttäessä vasta 80 vuotta. LEO MEL AMEDIN MUISTELMIEN

TOIMI 3-2012 11

Marko Aarnikallio, 29

Ajojärjestelijä, kuljetusliikkeen osakas

3 asiaa… JOTKA AUTTAVAT HALLITSEMA AN AJANKÄYTTÖÄNI

1. Sähköiset kalenterit, jotka on synkronoitu keskenään. Sähköinen kalenteri on aina mukana. 2. Liikkuvat työvälineet, joiden ansiosta työni ei ole sidottu työpaikkaan. Voin internetin ja sähköpostin ansiosta hoitaa työasioita autosta, kotoa tai mistä vaan. 3. Auto mahdollistaa arkipäivän logistiikan. Pääsen paikasta toiseen joustavasti silloin, kun minulle sopii. 12 TOIMI 3-2012

AIKANSA KUTAKIN

Aikaa hallitaan suunnittelemalla ja lisää nipistetään yöunista. Suhde ajankäyttöön vaihtelee iän ja elämäntilanteen mukaan melkoisesti. TEKSTI

K ATARIINA KR ABBE KUVAT CARL BERGMAN JA K AI TIRKKONEN

TOIMI 3-2012 13

Jos lähihoitaja-vaimon työvuorot vaihtuvat lennossa, seuraa ketjureaktio.

M

arko Aarnikallio, 29, elää ruuhkavuosiaan. Esikoinen syntyi runsaat kuusi vuotta sitten. Sen jälkeen perhe on muuttanut kolme kertaa, ostanut rivitalonpätkän Itä-Helsingistä ja saanut puolitoista vuotta sitten toisenkin lapsen. Vaimo on ehtinyt olla paitsi kotona, myös kolmivuorotyössä sekä aikuisopiskelijana iltalinjalla. Aarnikallio on edennyt urallaan ajojärjestelijänä kuljetuspalveluja tarjoavan yrityksen osakkaaksi. Kun perhe kasvoi, tarvittiin lisää tilaa ja sitä myöten asuntolainaa. Siksi myös työuraan oli satsattava. Ja kun työssä on vastuu kannettavana, sille joutuu antamaan enemmän aikaa kuin haluai­sikaan. Aarnikallio kuuluu niihin tyypillisiin pienten lasten isiin, joiden työpäivät tuppaavat venymään. Arki on melkoista pyöritystä, joten logistiikka-alan ammattitaidosta on kotikentälläkin etua. Jos lähihoitajana työskentelevän vaimon työvuorot vaihtuvat lennossa, seuraa ketjureaktio, jolloin Aarnikallio joutuu järjestelemään omatkin työnsä uusiksi. Samalla lasten viennit ja haut päiväkotiin vaativat uudelleen järjestelyjä. ”Saamme onneksi apua eläkkeellä olevilta lastemme isovanhemmilta. Muuten olisimme olleet jo monta kertaa pulassa”, Aarnikallio toteaa kiitollisena. Hyvä puoli Aarnikallion työssä on, että hän pystyy itse vaikuttamaan työaikoihin ja työtahtiin. Huono puoli on, että työt tulevat myös kotiin, jossa puolitoistavuotias on tuhoisassa riiviövaiheessa ja tarvitsee sataprosenttisen huomion. Työpäivä jatkuukin usein vielä lasten mentyä nukkumaan. Puhelin on aina auki, joten pieni valmiustila pysyy, lomallakin. ”Pystyn irrottautumaan työstä aivan täysin vain, jos lähdemme ulkomaille. Silloin osaan olla vastaamatta puhelimeen.” Aarnikallio elää tällä hetkellä koko ajan pienessä stressitilassa. Toisaalta hänestä tuntuu joskus, että työpaikalle tullaan lepäämään: ”Usein huoahdan helpotuksesta, kun pääsen työpaikalle – lapset ovat tarhassa ja kaikki on hyvin. Silloin saa rauhassa keskittyä yhteen asiaan kerrallaan.” Työ ottaa aina lopulta vaatimansa ajan, vaikka vähemmän kiireellisiä asioita voikin jättää myöhemmäksi. Huono omatunto vaanii lapsille annetun ajan suhteen. ”Lasten kanssa on mukavaa, ja tykkään olla heistä välillä kokonaan itse vastuussa. Ikävä kyllä työkuvioiden takia minulla ei ole mitään mahdollisuuksia pitää esimerkiksi isäkuukautta, jolloin saisin nauttia lasten kanssa olemisesta kunnolla. ” 14 TOIMI 3-2012

vaativat Aarnikallion ajasta niin ison osan, että omat harrastukset ja kaverisuhteet ovat jääneet vähemmälle. Samoin oma aika vaimon kanssa. ”Kahdenkeskistä aikaa saamme vain erikseen järjestämällä. Kovin pitkäksi aikaa emme halua viedä lapsia hoitoon, sillä nuorimmaisen ruoka-aineallergioiden takia se vaatii erikoisjärjestelyjä ja aiheuttaa meille huolta ja huonoa omatuntoa.” Vaikka netti on pahin aikavaras, sosiaalisessa mediassa on Aarnikallion mielestä hyviäkin puolia. ”Facebookissa voi hoitaa kaverisuhteita, joihin ei muuten ole aikaa. Muillakin kavereilla on pieniä lapsia, joten yhteisen tapaamisajan löytäminen on vaikeaa.” Säännöllisiä harrastuksiakaan ei tähän elämäntilanteeseen mahdu, mutta omaa aikaa Aarnikallio nipistää lähtemällä sopivana hetkenä vaikka lenkille. Yöunestaan hän tinkii jatkuvasti. ”Haluaisin nukkua kahdeksan tunnin yöunet, mutta useimmiten ne jäävät kuuteen tuntiin. Työssä jaksan kahvin voimalla.” Aarnikallion tärkein ajanhallintaväline on sähköinen kalenteri, johon on merkitty niin työasiat kuin kotiasiatkin. ”Ilman sähköistä kalenteria en tulisi enää toimeen. Omaan muistiin ei voi luottaa, kun elämä on yhtä multitaskingia.” T YÖ JA PERHE

on samanikäinen kuin Aarnikallio eli 29 vuotta, mutta hänen elämäntilanteensa ja samalla suhde ajankäyttöön on aivan toisenlainen. Närekangas opiskelee kolmatta vuotta Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen AV-viestinnän ääni-linjalla media-assistentiksi. Koulupäivät kestävät säännöllisesti varttia vaille yhdeksästä neljään, mutta opintotöitä on usein jäätävä tekemään koulun laitteilla iltaisin. ”Päivät pitenevät sitä mukaa kuin määräajat lähestyvät. On vaikea tietää etukäteen, miten kauan aikaa pitäisi kuhunkin työhön varata, sillä matkan varrella tulee aina ongelmia, joiden ratkomisessa menee aikaa.” Muuten Närekangas pitää koulun opiskelutahtia leppoisana. Kyseessä on toisen asteen oppilaitos, joten tunneilla on oltava läsnä lukujärjestyksen mukaan. Se on vuorotöihin tottuneelle lähes kolmikymppiselle haaste. ”Vapaa-aika on käynyt vanhemmiten tärkeämmäksi, ja olen hidas käynnistymään aamuisin. Luovimmillani olen iltaisin, yhdeksän ja kymmenen aikaan.” Aiemmin Närekagas työskenteli varastomiehenä. Hän on jatkanut alalla kesätöissä ja lukukaudella viikonloppuisin. ”Lukukauden aikana oli rankkaa, kun opiskelin viikot ja työskentelin viikonloput. Silloin vapaa-aikaa ei jäänyt käytännössä lainkaan, mutta sen kesti, koska tiesin tienaavani kesän lomamatkarahoja.” MATTI NÄREK ANGA S

Fyysinen työ on pitänyt kunnossa samalla, kun on turvannut toimeentulon, mutta harrastukset, musiikkiprojektit ja piirtäminen ovat aina olleet Närekankaalle tärkeämpiä. Niihin hän on aina käyttänyt niin paljon aikaa kuin suinkin voi. ”Nyt opiskeluni ovat niin kiinnostavia ja lähellä sitä, mitä tekisin muutenkin, että musiikkiprojekteja on pidettävä yllä vähän väkisin. Nyt vapaa-aikaa kuluu enemmän esimerkiksi elokuvien parissa.” Myös sosiaalinen elämä on Närekankaalle tärkeää, ja hän yrittää järjestää ajankäyttönsä niin, että ehtisi tehdä, nähdä ja kokea mahdollisimman paljon. Jos tekemistä on paljon, lisää aikaa päivään saa heräämällä aikaisemmin. ”Koskaan ei ole niin kiire, ettei tyttöystävää tai kavereita kerkeisi näkemään. tulkki ja sosiaaliohjaaja Teija Tsutsunen palasi viime vuoden alussa määräaikaisesta työstä kotipaikkakunnalleen työnhakuun. Lopulta hän päätyi opiskelemaan työttömyysturvalla ja valmistui lasten ja nuorten erityisohjaajaksi viime keväänä. ”Opiskelu on ollut äärettömän hyvä juttu itsetunnolle”, Tsutsunen sanoo. ”Työttömänäkin voi olla aktiivinen toimija.” Kotiin jääminen ei hänelle ollut alun alkaenkaan mikään vaihtoehto. ”En ole koskaan ollut pitkään työttömänä. Pyörin silloin vain ympyrää, enkä saa mistään kiinni. Kun arjessa on rytmiä, saan huomattavasti enemmän aikaiseksi. Siinä hoituvat huusholli, ruoka ja pyykitkin rutiinilla.” Aikuisopiskelijan ajan käyttö on omalla vastuulla, mutta Tsutsunen huomasi, että laiskottelu kostautui nopeasti yövalvomisena esseiden parissa. Niin hyvin hän kuitenkin opintojen makuun pääsi, että haki ja pääsi Oulun ammattikorkeakouluun opiskelemaan sosionomiksi. ”Lähes viisikymppisenä minulla on viimeiset mahdollisuudet opiskella, joten käytän tilaisuuden hyväkseni. Vielä on 15 vuotta työelämää jäljellä.” Määräaikaisia töitäkin olisi tarjolla, mutta Tsutsunen on armollinen itselleen. ”Silloin kun opiskelin sosiaaliohjaajaksi, retkahdin tekemään samalla liikaa töitä. Siihen lankaan en enää mene, vaan keskityn nyt opiskelemaan järkevässä aikataulussa niin, että valmistun suunnitellussa kolmessa vuodessa.” Opintojen vastapainona Tsutsunen arvostaa ohjelmoimatonta vapaa-aikaa. ”Tässä iässä ei halua enää jakaa itseään kovin moneen suuntaan, enkä lähde kotoani kovin spontaanisti. Tarvitsen myös päiviä, jolloin voin olla vain kotonani laittautumatta ihmisten ilmoille.”

Matti Närekangas, 29 Opiskelija

3 asiaa… JOTKA AUTTAVAT HALLITSEMA AN AJANKÄYTTÖÄNI

1. Suunnittelu. Se auttaa käyttämään aikaa oleelliseen. 2. Joustavuus itseni kanssa. Hyvä suunnittelu mahdollistaa myös suunnitelmien muuttamisen. En halua jäädä paitsi mistään kiintoisasta siksi, että olin suunnitellut tekeväni jotain muuta. 3. Havahtuminen. On tärkeää huomata, mitä on tekemässä.

K A JA ANIL AINEN VIITTOMAKIELEN

Teija Tsutsunen, 48 sosiaaliohjaaja, opiskelija

3 asiaa… JOTKA AUTTAVAT HALLITSEMA AN AJANKÄYTTÖÄNI

1. Viikko- tai kuukausisuunnitelma. Seinällä pitää olla näkyvissä kalenteri, josta näkee kerralla useamman kuukauden. Määräpäivien pitää olla näkyvissä koko ajan. 2. Joka päivälle on oltava jokin asia, jonka pitää tulla tehdyksi. Tämä on tärkeää myös työttömänä – jokaisella päivällä on oltava jokin merkitys. 3. Riittävä lepo. Ajatus ei pysy kasassa, jos aivot eivät välillä lepää.

TOIMI 3-2012 15

68 %

O N S ITÄ M I E LTÄ , E T TÄ T YÖ PA I K A N K E H IT TÄ M I N E N K U U LU U E S I M I E H E N VA S T U U L L E .

16 TOIMI 3-2012

35 % U S KOO, E T TÄ K I I R E O N S U U R I N E S T E T YÖ PA I K A N K E H IT TÄ M I S E L L E .

KEHITYSTÄ SYNTYY KESKUSTELLEN Työpaikan jatkuva kehittäminen on yritysten elinehto. Se onnistuu parhaiten ideointiin kannustavassa ympäristössä – oli se sitten viikkopalaveri tai erä biljardia. TEKSTI

SARI ALHAVA KUVAT CARL BERGMAN

TOIMI 3-2012 17

Tärkeintä on reagoida sekä suoriin ideoihin että heikkoihin käytäväkeskustelujen signaaleihin.

T

uottavuus kasvaa, kun yritystä henkilöstöineen, tuotteineen tai palveluineen kehitetään. ”Jatkuvalla uudistumisella vältytään rajuilta muutoksilta. Työmenetelmiä ja tulevaisuuden taitoja on kehitettävä koko ajan. Eräs strateginen johtaja sanoikin kerran osuvasti, että muutos tuo enemmän turvallisuutta kuin pyrkimys pitää kaikki ennallaan”, Dazzle Oy:n toimitusjohtaja Heli Vähätiitto sanoo. Työpaikan kehittämisen alkaa yleensä yrityksen teettämästä ilmapiirikyselystä, jonka tuloksia halutaan parantaa. Tämän rinnalle on tuotu jatkuvan kehittämisen mallia. Aloitelaatikko ja vuotuinen kehittämispäivä alkavat olla taakse jäänyttä elämää. ”Aloitelaatikon ongelma on siinä, ettei aloitteen tekijä pääse itse esittelemään ideaansa eikä idea tule välttämättä oikein ymmärretyksi. Se on eräänlainen ideoiden musta aukko, joka sopii mielestäni vain määräaikaiseen kampanjaan, jossa sen käyttöä markkinoidaan näkyvästi”, Vähätiitto kuvailee. Bitwise Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mikkonen toteaa, että heidän yrityksessään ei aloitelaatikkoa ole eikä sitä myöskään tule. Hänen näkemyksensä mukaan se jää tyhjäksi uutuuden viehätyksen laimennuttua. ”Tärkeintä on luoda keskusteluun kannustava ilmapiiri ja reagoida sekä suoriin ideoihin että niihin heikkoihin signaaleihin, joita käytävä- ja kahvipöytäkeskusteluissa ilmenee”, Mikkonen sanoo. ja uskon valaminen siihen, että asioihin pystytään oikeasti vaikuttamaan, ovat myös Muutostaito Oy:n johtavan konsultin Pasi Kymäläisen mielestä tärkeämpiä kuin nurkassa nököttävää laatikko. ”Me olemme luoneet yrityksiin kuukausipalaverikäytäntöjä, joissa on varattu aikaa keskustelulle ja palautteille. On olennaista tulla kuulluksi. Lisäksi kehittämiskohteille on mietittävä mittarit, ja tuloksia on seurattava, kuten muussakin tavoitteellisessa toiminnassa”, Kymäläinen lisää. Dazzle Oy:n transformaatiojohtaja Miira Heiniö huomauttaa, etteivät ideat synny tyhjiössä vaan vuorovaikutuksessa. ”Ideointi on osallistava prosessi. Yksi toimiva tapa on määritellä ajanjakso ja listata ne asiat, jotka tuossa ajassa halutaan muuttaa. Jos aikaa on esimerkiksi kuusi kuukautta ja kehittämiskohteita kuusi, voidaan valita teema kullekin kuukaudelle, jolloin kehitettävä asia on näkyvästi esillä. Aiheesta muistuttamassa voi olla seinätauluja ja esimerkiksi kahvihuoneessa fläppitaulu, johon kuka tahansa voi kirjata ideoitaan ja mietteitään. Näistä poimitaan aiheita, joita käsitellään viikkopalavereissa. Fläppitaulu toimii ikään kuin vuorovaikutteisena aloitelaatikkona. Teemakuukausi päättyy loppukeskusteluun. Tämäntyyppisellä erityishuomiolla on saatu hyviä tuloksia työpaikan kehittämisessä”, Heiniö kertoo. KESKUSTELEVA ILMAPIIRI

18 TOIMI 3-2012

Mitä työpaikkasi kehittämiseksi on tehty? • PIDÄMME TAUKOJUMPAN KEPIN K ANSSA JOK A PÄIVÄ . • PSYKOLOGI K ÄVI PITÄMÄ SSÄ LUENNON. • T YÖTEHTÄVIÄ JA -VA STUITA SELKIY TET TIIN, T YÖHY VINVOINTIA ON KEHITET T Y ESIM. T YÖAIKOJEN MUUTOKSILL A JA LOUNA SSETELIT OTET TIIN K ÄY T TÖÖN. • MEILL Ä ON OLLUT PÄIVÄN KOULUTUS, JONK A PITI ULKOPUOLINEN KONSULT TI. • ERGONOMIA A ON PAR ANNET TU: KONSULT TI K ÄVI TUTKIMA SSA JA SÄ ÄTÄMÄ SSÄ PÖYDÄT JA TUOLIT. • ON OLLUT KOULUTUSTA , ARVOKESKUSTELUA JA ALOIT TEISIIN K ANNUSTAMISTA . • ILMA STOINTIA PAR ANNET TIIN JA TIETOKONEET UUSIT TIIN. LIIKUNTAETUJA PAR ANNET TIIN. • MEILL Ä NIMET TIIN HENKILÖT VIEMÄ ÄN KEHIT YSTÄ ETEENPÄIN. TAPA A TOIMIA YHTENÄISTETÄ ÄN OHJEILL A JA PROSESSIKUVILL A . • T YÖAIK A ON JÄR JESTET T Y PAREMMIN JA ENEMMÄN T YÖEHTOSOPIMUKSEN MUK AISESTI. • T YÖTAPOJA KEHITET TIIN JA YHTENÄISTET TIIN. • VAPA A-A JAN TOIMINTA A LISÄT TIIN: MM. YHTEINEN SÄHLY VUORO.

Missä yhteydessä työpaikan kehittämisestä on puhuttu? OHIMENNEN PAL AVERISSA 42% VARTA VA STEN JÄR JESTET YSSÄ T YÖPAIK ANKEHIT TÄMISPAL AVERISSA 41% K AHVIPÖY TÄKESKUSTELUSSA 53% K AHDENKESKISESSÄ KEHIT YSKESKUSTELUSSA 4 4% ULKOPUOLISEN KONSULTIN JÄR JESTÄMÄ SSÄ TIL AISUUDESSA 16% ALOITEL A ATIKOSSA 3% FACEBOOKISSA TAI MUUSSA SOSIA ALISESSA MEDIA SSA 0% JOSSAIN MUUSSA YHTEYDESSÄ 4%

TOIMI-LEHDEN TYÖPAIKANKEHITTÄMISKYSELY 2012

Toimi-lehden elokuiseen kyselyyn vastasi 418 ERTOn jäsentä, joista 81 % oli naisia ja 19 % miehiä. Vastanneista 37 % asuu pääkaupunkiseudulla. Yli 36-vuotiaita oli 166. Kaikkien vastaajien kesken arvottiin 80 euron arvoinen Presentcard-lahjakortti. Sen voitti Jussi Kokkola Mikkelistä.

36 % S A N OO, E T TÄ T YÖ PA I K A N K E H IT TÄ M I S E S TÄ P U H U VAT E N S I S I JA I S E S TI T YÖ K AV E R IT.

TOIMI 3-2012 19

Jotta käytäväpuheissa ja kuukausipalavereissa pyrittäisiin tuomaan esiin kehityskohteita eikä tyydyttäisi voivottelemaan asioiden olevan pielessä, ilmapiirin pitää olla kehitysmyönteinen. Vähätiiton ja Heiniön mukaan tämä on yksinkertaisimmallaan sitä, että työyhteisön perusturvallisuus on kunnossa ja ihmiset kohtelevat toisiaan hyvin. ”Kenenkään ei tarvitse pelätä joutuvansa nauretuksi tai tyrmätyksi näkemystensä tai ehdotustensa vuoksi. Esimiehen on kannustettava ja annettava tilaa ideoinnille. Henkilöstön kaikilla jäsenillä on oltava sekä vastuuta että vaikutusmahdollisuuksia”, Heiniö listaa. Myös konsultti Pasi Kymäläisen mielestä on tärkeää luoda uskoa ja näyttää konkreettisilla esimerkeillä, että työntekijät voivat todella vaikuttaa asioihin. Vain näin voidaan voittaa helposti nousevat ensikommentit siitä, kuinka jonkin asian kehittämisestä on puhuttu monta vuotta eikä muutosta koskaan tule.

35 %

M A I N IT S E E , E T TÄ H Ä N E N T YÖ PA I K A L L A A N E I O L E KOS K A A N P U H U T T U T YÖ PA I K A N K E H IT TÄ M I S E S TÄ .

Mitä mielestäsi kuuluu työpaikan kehittämiseen? T YÖOLOJEN PAR ANTAMINEN, ESIM. ERGONOMIA 70% T YÖNTEON MAHDOLLISUUKSIEN PAR ANTAMINEN, 83% KOULUTUSMAHDOLLISUUKSIEN LISÄ ÄMINEN 58% AVOIMUUDEN LISÄ ÄMINEN, ELI TIEDON KULUN LISÄ ÄMINEN 80%

T YÖPAIK AN KEHITTÄMISEEN pitäisi kaikkien voida osallistua.

Vastuu kehittämisestä on haastateltavien mukaan kuitenkin yrityksen johdolla. Sen tehtävänä on myös miettiä, mitkä ideoista soveltuvat käytettäväksi sellaisenaan tai työstettäväksi edelleen. Great Place To Work Instituten toimitusjohtaja Panu Luukka korostaa hyvän esimiestyön merkitystä. Yritys julkaisee vuosittain listan Suomen parhaista työpaikoista. Yhteistä kärkiporukan yrityksille on Luukan mukaan se, että työntekijät luottavat yrityksensä johtoon, ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja nauttivat työkaveriensa kanssa työskentelystä. ”Kokemuksemme mukaan työyhteisökoulutuksia järjestetään sitä enemmän, mitä huonommin yrityksellä menee. Alaisia on kuitenkin turha kouluttaa, ennen kuin johtaminen on kunnossa. Suomalaiset yritykset ovat menestyneet ihmeen hyvin siihen nähden, että meitä on johdettu keskinkertaisesti tai jopa luokattomasti. On hyvä tiedostaa, että esimiestyö on palveluammatti. Ne yritykset, joissa huomio on ihmisten johtamisessa, voittavat markkinaosuuksia”, Luukka uskoo. Bitwise Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mikkonen toteaa, että johtamisen merkitys alkaa toisaalta vähetä, kun ollaan luopumassa jyrkästä hierarkkisuudesta. ”Meillä ja monissa muissakin yrityksissä alkaa tilanne olla se, ettei ole enää erillisiä johtajia vaan töitään tekeviä ihmisiä. Hen-

T YÖPAIK AN ILMAPIIRIN KOHENTAMINEN 68% VAPA A-A JAN TOIMINNAN LISÄ ÄMINEN 16% PALKK AUSTA SON NOSTAMINEN 3 7% ESIMIES-AL AISSUHTEEN PAR ANTAMINEN 45% JOTAIN MUUTA 5%

Miten olet itse osallistunut työpaikkasi kehittämiseen? • KERTOMALL A OMIA MIELIPITEITÄNI. • ESIMIEHENÄ K ARTOIT TAEN KEHIT TÄMISTARPEITA YHDESSÄ T YÖNTEKIJÖIDEN K ANSSA JA TOTEUT TAEN. • KOULUT TAUTUMALL A TARPEEN MUK A AN JA OSALLISTUMALL A AK TIIVISESTI KEHIT TÄMIST YÖHÖN. • OLEN VARMISTANUT TA SAPUOLISEN KOHTELUN K AIKILLE. • IDEOIMALL A JA K YSEENAL AISTAMALL A NYK YISIÄ K ÄY TÄNTÖJÄ . • OLEN NEUVONUT VANHEMPANA NUOREMPIA TÖIDEN TEKEMISESSÄ JA ANTANUT OHJEITA MONISSA A SIOISSA . • TEKEMÄLL Ä T YÖNI HY VIN.

MUUTOSVASTARINTAA SOPII TOIVOA työntekijällä, työryhmällä tai ulkopuolisella konsultilla olisi kuinka loistelias kehitysidea mielessään, aina löytyy niitä, joiden mukaan muutoksia ei tarvita eikä haluta. Muutosvastarintaa on syytä suorastaan toivoa. ”Muutosvastarinta on ihmisille luontaista. On järkevää pohtia, kuinka minulle käy muuttuneessa tilanteessa. Jollakin voi olla aito huoli siitä, että yritys on tekemässä vääriä ratkaisuja. Monesti on etukäteen tiedossa, kuka on voimakas vastarannan kiiski. Jos kritiikki on rakentavaa, VAIKK A JOLL AKULL A

20 TOIMI 3-2012

tämä henkilö kannattaa ottaa mukaan kehittämistyöryhmään. Hän voi pistää ajattelemaan asioita uusista näkökulmista. ”Henkilöstön sitoutumista edistää, kun työryhmässä ei ole mukana pelkkiä jeesjees-miehiä”, Muutostaito Oy:n johtava konsultti Pasi Kymäläinen perustelee. Dazzle Oy:n toimitusjohtaja Heli Vähätiittoa huolestuttaisi enemmän, jos muutosehdotukset eivät herättäisi kyseenalaistamista tai vastustusta. ”Se tarkoittaisi sitä, ettei yrityksessä uskalleta sanoa mielipiteitä tai suhde työpaik-

kaan on välinpitämätön. Muutosvastarinta on energiaa. Se osoittaa väärinkäsitykset ja pelot sekä tietoaukot. Niiden korjaamisen jälkeen se voima vie muutosta eteenpäin.” Myös Bitwise Oy:n toimitusjohtaja Tomi Mikkosen mielestä muutosvastarinnasta on selkeää hyötyä. ”Kuten viisaat ovat sanoneet: mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu. Muutosvastarinta voi avata silmät huomaamaan unohdetun näkökulman. Se voi ohjata parempaan suuntaan kuin alun perin ajateltiinkaan.”

”Täällä ei tarvitse kysyä lupaa, milloin voi pitää loman tai voiko ostaa jotain.”

TOIMI 3-2012 21

40 %

”Se, ettei yrityksessä tehdä virheitä, tarkoittaa, ettei siellä yritetä tarpeeksi!”

Miksi et ole osallistunut työpaikkasi kehittämiseen?

hittämispäivien sijaan ideoita haetaan ja päätöksiä tehdään jatkuvasti arjen työtilanteissa. ”Ylin johto luo suuntaviivat, mutta työhön liittyvät päätökset tehdään siellä, missä työkin. Täällä ei tarvitse kysyä lupaa, milloin voi pitää loman tai voiko ostaa jotain. Päätöksiä ei pelkästään saa tehdä itse, vaan ne täytyy tehdä itse. Luotamme henkilöstöömme ja esimerkiksi firman luottokortti annetaan uusille työntekijöille käyttöön heti ensimmäisenä työpäivänä”, kertoo Futurice Oy:n henkilöstöjohtaja Hanno Nevanlinna. Futurice Oy valittiin kesäkuussa myös Euroopan parhaaksi työpaikaksi. Kaikilta työntekijöiltä edellytetään päätöksenteossa niin sanotun 3 x 2-mallin käyttöä. ”Työntekijämme saavat tehdä mitä tahansa, kunhan ovat ensin miettineet, mitä päätös tarkoittaa kolmen tahon – eli henkilökunnan, asiakkaiden ja firman – kannalta sekä nyt että tulevaisuudessa. Tämä edellyttää aidosti läpinäkyvää organisaatiota ja sitä, että työntekijöillä on kaikki relevantti tieto käytössään”, hän tiivistää mallin periaatteen. Mediassa on hanakasti tuotu esiin trendikkäiden ja haluttujen työpaikkojen tunnusmerkkeinä flipperit ja limuautomaatit. ”Meillä on kyllä limuautomaatti, hyvää kahvia ja biljardipöytäkin löytyy, mutta se osoittaa mielestämme arvostusta henkilöstöön. Ei huono työpaikka muutu hyväksi, jos sinne viedään pelejä ja laatukahvia. Väitän, että meillä tehdään silti keskimäärin enemmän töitä kuin muualla. Biljardin lomassa voi jutella työasioita tai työpaikalle jäädään vastaavasti pidemmäksi aikaa, jos välillä on huilattu pelaten”, Nevanlinna toteaa.

• EN EHDI!

TOISINA AN T YÖPAIK AN kehittämiseen kaivataan ulkopuolista

K E R TOO S A AVA N S A PA R H A IT E N I D E A N S A L Ä PI Y H T E I S E S S Ä PA L AV E R I S S A .

Mikä on erityisen tärkeää työpaikan kehittämisessä? AVOIMUUS 81% JOHDONMUK AISUUS 63% PÄ ÄT TÄVÄISY YS 28% YHTEIST YÖ 85% VAROJEN RIIT TÄV Y YS 15% KEKSELIÄISY YS 24% ESIMIEHEN INTO 53% LUOT TAMUSMIEHEN INTO 12% T YÖNTEKIJÖIDEN INTO 60% JOKIN MUU 2%

• EI OLE HALUT TU. • T YÖPAIK AN TALOUS ON NIIN TIUKOILL A , ET TÄ MIHINK Ä ÄN EI OLE R AHA A/HALUA UUDISTUA . • ON TOIVOTONTA VAIKUT TA A . • OLEN UUSI T YÖNTEKIJÄ .

kilöstöä johdetaan vain, jos on jotakin johdettavaa, ei pelkästä auktoriteetin ilosta. Jatkuvasti ei tarvitse huseerata päällepäsmärinä, vaan avainasemassa on molemminpuolinen luottamus. ” parhaimmiksi yrityksiksi valitut Bitwise Oy ja Futurice Oy ovat Luukan mukaan hyviä esimerkkejä siitä, kuinka myönteisiä vaikutuksia vastuun antamisella, kiittämisellä, yksilön kunnioittamisella ja avoimella tiedon jakamisella on yrityksen kehittymiseen ja henkilöstön viihtyvyyteen. Futuricessa työpaikan kehittäminen on henkilöstön yhteinen hanke, jossa kaikki ovat ymmärtäneet vastuunsa. Erillisten keTÄMÄN VUODEN SUOMEN

22 TOIMI 3-2012

apua. ”Reunaviivat ja suunta tulevat toki johdolta, mutta ulkopuolinen toimija voi tuoda aiheeseen uusia näkemyksiä ja ratkaisuja. Talon ulkopuolisen avun tarve voi lähteä myös siitä, että aihe on herkkä tai tilanne tulehtunut”, Kymäläinen taustoittaa. Toisinaan halutaan ratkaisu tiettyyn ongelmaan, ja toisinaan taas aloitetaan haastattelemalla henkilöstöä, jotta kehittämistarpeet löydetään. Kymäläinen kertoo tyypillisen tarpeen olevan tuottavuuden parantamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin yhdistäminen. Dazzle Oy:n Heli Vähätiitto ja Miira Heiniö mainitsevat ulkopuolelta tulevan avun auttavan liikkeelle lähdössä, silloin jos työyhteisöstä puuttuu perusluottamus toisiin ihmisiin. Joskus avun tarve johtuu puutteellisista resursseista. Jos työpaikan kehittäminen ei kuulu kenenkään toimenkuvaan, aika ei siihen riitä ja silloin se mielellään ulkoistetaan. Ulkopuolista apua tarvitaan myös silloin, kun halutaan kehittää työpaikkaa tekemällä konkreettisia muutoksia toimitiloihin. Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija ja Aalto-yliopiston rakennusakustiikan dosentti Valtteri Hongisto on tutkinut tänä syksynä päättyvässä TOTI-hankkeessa (Käyttäjälähtöiset toimistotilat), kuinka ilmanvaihto, lämpötila ja melu vaikuttavat työssä

Hei, kuka vastaa työpaikan kehittämisestä?

TEKSTI JA KUVAT

SARI ALHAVA

Jos jokin asia työpaikalla kaipaa kohennusta, se ei muutu itsestään. Pitäisikö pomon ottaa ohjat käsiinsä vai tulisiko vastuuta jakaa? Kyselimme jalkapallokentän laidalla lapsiaan kannustaneilta vanhemmilta, kenen vastuulla on työpaikan kehittäminen.

JARMO RIT VANEN

MOHAMED ACHENCHAB

MARIANNE PESONEN

K ARRI WIRÉN

ANNINA HOLMBERG

ohjaaja ”Työntekijöiden on itse mietittävä, miten asiat saadaan toimimaan arjen rutiineissa. Esimiehen tulee keskustella näistä asioista työyhteisön kanssa.”

vahtimestari ”Kaikkien työntekijöiden vastuulla. Mitä paremmin jokainen tekee oman osansa, sen parempi lopputulos.”

tekstiiliviimeistelijä ”Jokaisen vastuulla! Työyhteisössä on oltava molemminpuolinen kunnioitus ja luottamus työntekijöiden ja esimiesten välillä.”

lakiasiainpäällikkö ”Työpaikan kehittämiseen tulee koko työyhteisön osallistua – kukin oman roolinsa mukaan.”

kirjailija, käsikirjoittaja ”Kaikkien vastuulla, mutta tärkeimmässä roolissa ovat väliportaan pomot ja tiiminvetäjät. Heillä on oltava taito pitää työntekijöiden puolia, ja heidän vastuullaan on viedä viestiä ylemmälle taholle.”

JARMO L AHTI

ERKKI AUVINEN

asiantuntija, ERTO ”Kehittämistyö onnistuu parhaiten työnantajan ja työntekijöiden yhteistyöllä.”

työympäristöasiantuntija, STTK ”Työnantajan velvollisuutena on huolehtia, että jokaisella työntekijällä on mahdollisuus tuoda aktiivisesti esiin työnsä kehittämistarpeita ja etsiä niihin ratkaisuja.”

Esimiehen vastuulla

Työntekijän vastuulla

Arjen asiantuntijat

Viran puolesta

viihtymiseen ja työtehoon. Hän tutki avokonttoreita. Tuloksista ilmenee, ettei muutaman asteen vaihtelu huoneen lämpötilassa tai pieni laatuvaihtelu ilmanvaihdossa ole yksinään työtuloksen kannalta merkityksellistä. Niin kauan kuin lämpötila pysyi alle 30 asteen, se ei heikentänyt neljän tunnin altistuksessa työtehoa. Korkeaan lämpötilaan yhdistyy kuitenkin usein heikko ilmanlaatu, ja nämä yhdessä heikentävät Hongiston mukaan todennäköisesti työtehoa etenkin iltapäivällä. Melulla on selvempi yhteys työtuloksen heikkenemiseen. Siksi akustiikkaan panostaminen kannattaa. ”Taustaäänet, kuten ilmanvaihtokoneen hurina, eivät tutkimuksen mukaan haittaa työntekoa, mutta puheääni häiritsee. Jos joku pälättää samassa huoneessa, toinen ei pysty keskittymään työhönsä – etenkään, jos se on kognitiivisesti vaativaa eli verbaalista työmuistia kuormittavaa työtä. Luovaan työhön tai rutiiniluonteisen tehtävän tekoon melulla ei tunnu olevan vaikutusta”, Hongisto toteaa. puhua työpaikan kehittämisestä, jos yrityksessä on vain muutama työntekijä ja hekin nuoria, kuuluvat monen epäilevän kommentit. Haastateltavat ovat eri mieltä. Kaikkien mukaan kyse on asenteesta, ei yrityksen koosta. ”Pienemmässä yrityksessä on luonnollisesti helpompi ottaa kaikki mukaan. Isommissa toimitaan sitten osasto- tai ryhmäkohtaisesti tai muodostetaan työryhmä, jossa on edustajia eri osastoilta ja organisaatiotasoilta”, Kymäläinen ratkaisee. Nuoremmat ovat nykyisessä koulujärjestelmässä tottuneita ajatukseen jatkuvasta kehittämisestä ja yleensä he toivovatkin muutoksia mieluummin kuin tekevät kaiken samalla, vanhalla tavalla. Vanhemmilla voi kestää liikkeelle lähtö hieman kauemHELPPOAHAN SE ON

53 %

KO K E E , E T TÄ T YÖ PA I K A L L A O N TO I M IT T U, J OT TA T YÖ PA I K A S TA T U L I S I PA R EM PI .

min. Tärkeää on osoittaa, että kaikenikäisten näkemyksiä arvostetaan ja kaikilla on todelliset mahdollisuudet vaikuttaa. Epäonnistumisen pelko on suurin syy sille, ettei ideoita tuoda julki tai uusia asioita kokeilla. Siksi siitä pyritään nykyisin aktiivisesti pois. Hanno Nevanlinnan mielestä päätös ei ole koskaan väärä, jos sen on miettinyt 3 x 2 -mallin mukaisesti eri osapuolten kannalta parhaan kykynsä mukaan. ”Vaikka päätös on ollut oikea, se ei silti välttämättä ole ollut paras vaihtoehto, koska parasta vaihtoehtoa ei aina etukäteen tiedä. Minusta se, ettei yrityksessä tehdä koskaan virheitä, tarkoittaa sitä, ettei siellä ole yritetty tarpeeksi!” Tomi Mikkonen on samaa mieltä. ”Totta kai aina on mahdollisuus epäonnistua. Silloin on tärkeää tunnustaa, ymmärtää ja korjata virhe ja ottaa siitä opiksi. Muutos on kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuus. Kuten japanilainen viisaus kuuluu: kun myrsky on tulossa, pitää rakentaa tuulimyllyjä eikä suojia”. TOIMI 3-2012 23

TYÖEHDOT HALTUUN Vain harva liittyy liittoon jäsenetujen takia. ERTOn jäsenkyselyn tulokset ohjaavat toimintaa. TEKSTI

ELINA VENESMÄKI KUVAT ANNA-K AISA JORMANAINEN

E

RTOn laajan jäsenkyselyn tulokset julkaistiin viime keväänä, ja niiden tarkempi tutkiminen jatkuu vielä. Puheenjohtaja Juri Aaltonen on erityisen iloinen tuloksesta, jonka mukaan lähes 96 prosenttia vastanneista olisi valmiita suosittelemaan liiton jäsenyyttä muillekin. Aika moni näin oli tehnytkin: lähes puolet vastaajista oli saanut tietoa liittymisestä työkaverilta. Aaltonen on tästä hyvin tyy24 TOIMI 3-2012

tyväinen, vaikka haluaisikin mielellään lukua vielä suuremmaksi. ”Suosittelemista enempää jäsen ei voi liittoaan tukea, ja tulos kertoo siitä, että olemme oikeilla linjoilla”, hän sanoo. Tutkimuksessa ERTOn mielenkiinnon on herättänyt myös tieto, jonka mukaan yli 12 prosenttia vastanneista on esimiesasemassa. Tämä on suuri porukka, jota liitto ei ole tähän mennessä riittävästi osannut ottaa huomioon. ”Nyt suunnitteilla on muun muassa koulutusmahdollisuuksia erityisesti esimiehille”, Aaltonen sanoo.

Lähes puolet vastaajista oli kiinnostunut oman alan ammatillisesta koulutuksesta ja yli 42 prosenttia työhyvinvoinnin koulutuksesta iltaisin ja viikonloppuisin. Jäsenjärjestöt pitävät koulutuksia jo nyt, mutta Aaltosen mukaan näitä lisätään entisestään, kun kysyntää kerran on. jäseniään näin tarkasti viiteen vuoteen. Kyselyyn vastasi noin 4 500 ertolaista. Tutkimuksessa liiton tärkeimmäksi tehtäväksi nousi vaikuttaminen jäsenten työsuhteen ehtoihin. Puolet vastaajista sai palkkaa korkeintaan 2 500 euroa kuussa, mikä on ollut liiton tiedossa. Juri Aaltosen mielestä tutkimus vahvisti ajatusta siitä, että ERTOn pitää olla erityisesti pienipalkkaisten, alle 3 000 kuussa tienaavien asialla. Vastanneista noin neljä viidestä oli naisia, mikä on jäsenkunnan jakauma muutenkin. ”Esimerkiksi pian, kun eläkejärjestelmää uudistetaan, meidän on oltava mukana vaatimassa, että pienituloiset naiset eivät jää heikoimmalle eläkkeelläkin. Tutkimusten mukaan hyvin toimeentulevat elävät muita pidempään, ja se ei saisi langeta huonommin toimeentulevien niskaan. Naisen euro on eläkkeelläkin paljon pienempi kuin miehen, mutta niin ei saisi olla.” Kiinnostavaa on, että jäsenkyselyssä alle 2 500 euroa kuussa tienaavista valtaosa oli naisia, yli 2 500 tienasivat useammin miehet. Tätä juttua tehdessä numeroita ei vielä ollut tutkittu tarkemmin, jotta olisi tiedetty, miten tämä sijoittuu eri aloille. Pomot ovat usein miehiä, ja se on ymmärrettävää jos enemmistö alan työntekijöistä on miehiä. Jos naiset taas ovat enemmistö alan työntekijöistä mutta vähemmistö esimiehistä, Aaltosen mukaan liitonkin on hyvä älähtää. ”Isoin kysymys meille on, että käymme työehtosopimuksia läpi, ettei niissä ole ainakaan mitään perusteettomia palkkaeroja kasvattavaa.” ERTO EI OLE TUTKINUT

YLI K YMMENEN PROSENTTIA vastaajista kertoi, ettei

heidän työpaikallaan ole työehtosopimusta lainkaan. Luku vahvisti muualta saadun valtakunnallisen tiedon. Noin joka kymmenes palkansaaja työskentelee sopimuksettomalla alalla. Tämä on Aaltoselle tuttu juttu ja vaikuttaa ERTOn toimintaan. ”Meille on tärkeää, että saamme sovittua keskitetysti esimerkiksi palkankorotuksista niin, että ne koskevat myös sopimuksettomien alojen työntekijöitä. Sopimuksettomat alat ovat Suomen suurin yksityisen sektorin sopimusala.” Vain neljä prosenttia vastanneista sanoi liittyneensä jonkin osto- tai muun jäsenedun takia. Liittyneistä

96 prosenttia vastanneista suosittelisi ERTOn jäsenyyttä. HALUAISIN EDETÄ UR ALL ANI NYK YISESSÄ T YÖSSÄNI 21 % TÄRKEIN A SIA , JOK A VAIKUT TI ERTOON LIIT T YMISEENI, OLI T YÖT TÖMY YSTURVA 58 % TÄRKEIN LIIT T YMISEN SY Y OLIVAT L AKIMIESPALVELUT 34 % TIEDÄN, ET TÄ T YÖSUHTEESSANI EI SOVELLETA MITÄ ÄN T YÖEHTOSOPIMUSTA 11 %

POIMINTOJA JÄSENKYSELYSTÄ Noin puolet vastanneista tienaa korkeintaan 2 500 euroa (brutto) kuukaudessa. Lähes joka kolmas vastaaja ansaitsi 2 501–3 500 euroa. Suomalaisten keskimääräinen palkkatulo on noin 3 000 euroa kuukaudessa. Suurin osa, noin 72 prosenttia kyselyyn vastanneista oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa, määräaikaisessa työsuhteessa oli joka kymmenes. Noin joka kolmas oli ollut nykyisessä työpaikassaan yli kymmenen vuotta. Reilu joka viides työskenteli pienessä, korkeintaan 9 henkilöä työllistävässä yrityksessä ja yli joka neljäs suuressa, yli 300 työntekijän yrityksessä. Työmatkat ovat lyhyitä, yli puolella vastaajista alle kymmenen kilometriä. Vain noin joka neljäs liikkui töihin yli 20 kilometrin matkan. ERTOn kolme tärkeintä tehtävää ovat vastaajien mielestä vaikuttaminen jäsenten työsuhteen ehtoihin, yksilöllinen jäsenpalvelu ja vaikuttaminen työelämän lainsäädäntöön. Tarpeellisimpina jäsenetuina vastaajat pitivät vakuutuksia, Toimilehteä ja kalenteria. Vastaajia kiinnostaisivat myös liikuntaan tai kulttuuriin liittyvät ostoedut ja jäsenhintaiset matkat ulkomaille. ERTOn jäsenmaksun suuruus suhteessa sillä saataviin palveluihin oli useimpien mielestä sopiva – 57 prosenttia vastasi näin. Noin joka kolmannen mielestä hinta oli korkeahko.

TOIMI 3-2012 25

yli neljä viidestä kuitenkin mainitsi matkavakuutuksen erityisen tärkeäksi liiton tarjoamaksi jäseneduksi. ”Ilman jäsenkyselyn tulosta matkavakuutuksen jatkuminen ensi vuonna olisi ollut vaakalaudalla. Nyt on selvää, että matkavakuutus pysyy jäsenetuna”, Aaltonen lupaa. Tutkimuksessa selvisi myös, että vähän useampi kuin joka viides haluaisi vaihtaa työpaikkaa. Luku on suunnilleen sama kuin tuoreissa kansallisissakin tutkimuksissa, eivätkä ERTOn jäsenet siis poikkea muiden alojen työntekijöistä. Suuri luku ei ole Aaltosenkaan mielestä yllättävä. ”Ihmettelen aina, miksi työnantajat eivät halua sitoutua työntekijöihinsä tiukemmin kuin he nyt sitoutuvat. Kun työnantaja ei sitoudu työntekijöihinsä, miksi työntekijä sitoutuisi työnantajaansa?”

Tutkimuksessa selvisi, että vähän useampi kuin joka viides haluaisi vaihtaa työpaikkaa. Luku on suunnilleen sama kuin tuoreissa kansallisissakin tutkimuksissa

TERVEISET LIITOLLE! Jäsenkyselystä poimittua ERTO on eteenpäin menevä moderni ja kehittyvä, uudenlainen ammattiliitto, joka on kiinnostunut myös pienryhmistä, mitä eivät monet isot liitot ole. Työpaikan vaihto ei saanut minua vaihtamaan liittoa, sodin siis ’työpaikalla noudatettavan TESsin alaiseen liittoon kuuluminen’ -periaatetta vastaan; teillä on hyvä draivi ja uskon, että kehitytte edelleen. Ruotsinkielinen palvelu olisi hienoa. Ainakin vähän. Kaikki materiaali, joka olen saanut ERTOlta, on ollut suomeksi. En oikein tiedä, mitä kaikkea kuuluu jäsenyyteeni, koska en ymmärrä kaikkea – varsinkaan lakiasioita ja byrokraattisia juttuja. Kiitos! Olen erittäin tyytyväinen asiakas!!

Olen ollut tähän asti enemmän kuin tyytyväinen ERTOon. Olen ollut jäsenenä vasta vajaa 5 kk, mutta koen jo nyt olevani teille yksilö, enkä vain jäsen muiden joukossa. Olette ajan tasalla tässä hektisessä työmaailmassa jota elämme – jatkakaa samaa modernia suuntaa! Silloin kun uusi ”työtön” ilmoittaa, että on jäänyt työttömäksi ja että sellaista ei ole tapahtunut aiemmin, toivoisin, että selittäisitte asiat tarkemmin. Teillä on todella hyvä urapalvelu. Saa lausuntoja esimerkiksi ansioluettelosta ja teillä oli jokin ”sparrauspalvelukin”. Lisää (puhelin)aikoja henkilökohtaisiin ura- ja koulutuspalveluihin, vaikka pienimuotoisiin ja lyhyisiinkin sessioihin ja valmius vastata pieniinkin kysymyksiin.

Toivoisinkin, että reagointinopeutenne kasvaisi (maksut/vastaukset/asioiden eteneminen), sillä liittoa tarvitsee ikävissä asioissa aikalailla harvoin ja silloin, kun sitä tarvitsee odottaa saavansa nopeasti vastinetta monien vuosien maksuille.

Kaikki ok – toivotaan että töitä riittää pitkään, eikä tarvitse työttömyyskassan kanssa asioida tai oikeusturva-asioita miettiä.

Parasta ERTOssa on, kun tarjotaan kuntoutusta. Se auttaa jaksamaan olla sekä jäsen että työelämässä mukana. Aika paljon tulee teiltä s-postia...kaikkia ei oikein ehtisi lukemaankaan.

Sain juuri eilen odottamani puhelin soiton ERTOn lakimiespalvelusta ja kuulin, että pyytämäni asia etenee. Tulin hyvin iloiseksi tästä, sillä Erto toimii niin kuin lupaa. Kiitos siitä.

Erton eduista pitäisi tiedottaa sähköpostitse.

Toivoisin, että jokaisella työpaikalla olisi ERTOn edustaja tai ainakin ilmoitustaululla lappu, mistä hänet löytää.

Kauppaketjut harrastavat nykyään tekstiviestimainontaa. Mielestäni se on hyvä tapa tavoittaa. Sopisiko Ertolle? Jäädessäni äitiyslomalle, sain hyvää palvelua soittaessani ERTOon ja kysyessäni, miten jäsenmaksuni hoidetaan mammaloman aikana. Nainen puhelimessa oli ystävällinen ja neuvoi hyvin ja omat viitteet sain viikon kuluttua puhelusta. Olin erittäin tyytyväinen, miten helposti ja nopeasti asia hoidettiin.

26 TOIMI 3-2012

Kiitos, että jaksatte ajaa pieneläinhoitajien huonoa asemaa!

Eläkeläisjäsenenä olen tyytyväinen mahdollisuudesta osallistua erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Kannattaisi markkinoida työikäisille tätä mahdollisuutta aktiivisemmin. Eri-ikäisten ja eri elämänvaiheissa olevien ihmisten vuorovaikutus ja tapaaminen rikastuttavat elämää ja avaavat uusia näkökulmia! ERTO on raikas ja toimelias liitto, kiva kuulua siihen!

TIINA R AEVA AR A ON KER AVAL AINEN KIR JAILIJA JA K AHDEN L APSEN ÄITI,

työhuoneelta

JOK A VOIT TI VIIME VUONNA RUNEBERGIN KIR JALLISUUSPALKINNON.

Työ täynnä elämän jälkiä

Moni meistä pitää työtään elämänsä tärkeimpänä asiana. Perheen tai terveyden merkitystä korostetaan, mutta ajankäytössä työ yleensä voittaa.

M

uu elämä ei voi olla vaikuttamatta musiikki, luetut kirjat, pienet sattumat. työntekoon. Monesti olen tajunnut vasta aikoja jälkeenpäin, misKirjailijan työssä on se hauska tä tosiasiassa tulin kirjoittaneeksi. Kirjailijanurani puoli, että kirjoihin on piilotettu alussa minulla oli vaihe, jolloin tarinoissani esiintyi kirjailijan oma elämä. En väitä, että usein puuttuva äiti: päähenkilön äiti saattoi olla kuolkirjailijat kirjoittaisivat tarkoituk- lut tai vähintäänkin kadonnut. Ihmettelin, mistä tämä sellisesti omasta elämästään – todellisuudessa hyvin johtui, sillä oma äitini oli elossa eikä edes henkisesti harva tekee niin. etäinen. Vuosia myöhemmin tajusin, että samaan aiKaikki mitä elämässäni tapahtuu, heijastuu kirjoihi- kaan, kun aloittelin kirjailijanuraani, syntyivät lapseni. ni. Vaikka kuinka yrittäisin vältellä itsestäni kirjoitta- Omaa orastavaa äitiyttänihän minun ”puuttuvat äitimista, elämän tapahtumat heijastuvat aihevalintoihini ni” heijastelivat. ja käsittelytapoihini, kieleen, tunnelmaan ja henkilögalleriaan, tempoon ja rytmiin, aloituksiin ja lopetuk- MYÖS TERVEYS NÄK Y Y kirjoittamisessa. Varsinaiset siin. Aivot ovat kirjailijan työväline, ja kaikki tapahtu- mielenterveysongelmat ovat luku sinänsä, mutta myös va vaikuttaa ajatteluun. puhtaasti ruumiillisina pidetyt vaivat vaikuttavat kirOlen oppinut hallitsemaan työvälineeni niin, että jailijan työvälineeseen. vaikka elämässäni olisi minkälainen kriisi tai muutokKirjailijoita vaivaa usein jonkinlainen omaan nasen aika tahansa, pystyn kirjoittamaan. paan keskittyminen, jolloin kaikki Aina asia ei ole ollut näin. Varmuus on tuntemukset rekisteröidään ja niiden syntynyt rutinoitumisen kautta. merkitystä kirjoittamiselle pohditaan. Kriisit jättävät En pidä taitoa pelkästään hyvänä Luomisprosessit ovat täynnä niin hentassunjälkensä asiana: se tuntuu kylmältä asenteelta kistä kuin fyysistäkin tuskaa. maailmaan. Kun lapseni oli kuumeen Jos rintakehää puristaa ja henkeä kansien väliin. takia sairaalassa, kaiken huolen kesahdistaa, kirjailija saattaa ajatella olekellä huomasin ajattelevani, kuinka vansa valmiina kanavoimaan maavoisin hyödyntää kokemusta kirjoittamisessa. Olisin ilmaan traagisen tarinan, vaikka sydänspesialistilla mieluummin kaikkivoipa äiti kuin kirjailija. käyminen voisi olla tietokoneen ääreen istahtamista aiheellisempaa. MUUN EL ÄMÄN TARKK AILU kirjoittamisen näkökulVuosia sitten kärsin lievästä alakulosta ja saamatmasta ei tosin ole vain oma helmasyntini. Kun purin tomuuden tunteesta. Kirjoittaminen ei sujunut, ja pohsydänsurujani ystävälleni ( joka on itsekin kirjailija), diskelin käyväni läpi jonkinlaista muutoksen aikaa hän kysyi ensimmäiseksi: “Kai olet kuitenkin pystynyt työskentelyssäni. Jossain vaiheessa tuli mieleeni, että kirjoittamaan?” ehkä minun pitäisi tarkistuttaa kilpirauhasarvoni. Kunhan pystyy kirjoittamaan, elämässä saa tapahJos omaa tuotantoaan ylipäätään pystyy lukemaan, tua mitä vain, on siis ehkä aika yleinen elämänfilosofia tekstin kiemuroista voi etsiä niin rakastumiset ja erot, ammattikunnassani. syntymät ja kuolemat, masennuskaudet kuin suuret Joka tapauksessa kyky kirjoittaa myös kriisien het- ilonhetket. Kirjailijan työn jäljet ovat harvinaisen säikellä takaa, että kriisit jättävät tassunjälkensä kansien lyviä. Uran aikasaannokset voi säilyttää siistissä rivisväliin. Sydänsurut ja rakastumiset, lapsen syntymä ja sä kirjahyllyssä, ja vaikka tekijä itse ei niitä haluaisi läheisten kuolemat heijastuvat tekstiin, samoin kuin nähdäkään, jossain ne aina ovat olemassa. Elämänvaimuutot, matkat, säätilat, kevään heleys ja syksyn kirk- heet pysyvät tallessa. kaus, isot ja pienet uutiset, nähdyt elokuvat ja kuultu Elämää ei voi paeta työhön. TOIMI 3-2012 27

vapaataaikaa

TEKSTI

MIINA POIKOL AINEN KUVA C ARL BERGMAN

HALUATKO KERTOA TÄLL Ä PAL STALL A HARR A STUKSESTA SI? OTA YHTEY T TÄ TOIMI@ERTO.FI

Kuka: Teemu Miettinen Työpaikka: Pretax Accounting Oy Ammatti: Senior Advisor Ikä: 40 Harrastus: Shakki

28 TOIMI 3-2012

luonne kiehtoo Teemu Miettistä. ”Se on yksityistä ajatusprosessien kanssa pelailua, vaikka laudan ääressä onkin toinen pelaaja. Viisi tuntia kestävän pelin aikana tulee käyneeksi läpi monia ajatusprosesseja, jotka eivät välttämättä edes liity peliin.” Kymmenisen vuotta sitten pelaamisen aloittanut Miettinen myöntää, että shakki on peli, johon addiktoituu. ”Se haukkaa pahimmassa tai parhaimmassa tapauksessa koko elämän.” Miettinen on itseoppinut, mutta toteaa, että opettajan avulla voi päästä paremmin kiinni pelin saloihin. SHAKIN MIETISKELEVÄ

”Olen shakin kanssa tekemisissä päivittäin. Jos en itse pelaa, olen mukana Suomen ja Helsingin shakkiliittojen toiminnassa. ” Shakki on vienyt Miettisen myös ulkomaille. Viimeksi hän osallistui turnaukseen Kreetalla, ja aiemmin hän on käynyt Islannissa pelaamassa. Seuraava etappi on todennäköisesti alkuvuodesta Gibraltarilla tai mahdollisesti jälleen Islannissa. ”Suosittelen shakkia kaikille. Se on aivot vireänä pitävä älypeli, joka tyydyttää luontaista kilpailuviettiä. Siinä voi aina kehittyä paremmaksi! Ja mikä parasta, shakkiyhteisö on virikkeellinen ja jännittävä.”

Koulutuksen koukeroita työelämästä tipahtaneella

V

armakin työpaikka voi olla huomenna epävarma. Jäin reilu vuosi sitten työttömäksi työpaikan siirtyessä toiselle paikkakunnalle. Päätin heti hankkia ammatillisen tutkinnon. Selvittelin ja hyödynsin TE-toimiston palveluita. Työpsykologin luona sain suorittaa kiinnostuksen kohteita ja kykyjä mittaavia testejä. Yhteishaussa pääsin opiskelemaan nuorisoasteen oppilaitokseen. Halusin selvittää, täyttääkö opiskelu työttömyysetuudella omaehtoisen opiskelun kriteerit. TE-toimistossa kerroin tilanteeni ja haluni opiskella. Kerroin aikomuksestani hakea myös aikuispuolelle samaan oppilaitokseen samoihin opintoihin, joita opiskelemaan olin jo päässyt nuorisopuolelle. Sain kaavakkeen, joka oppilaitos täyttää sen jälkeen, kun olen ottanut opiskelupaikan vastaan. Kaavakkeen kanssa piti sitten palata TE-toimistoon tukipäätöstä varten. Epävarmaksi jäi, täyttyvätkö kriteerit omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella. En kuitenkaan joutuisi karenssiin, vaikka keskeyttäisin opintoni, sillä olin vapaaehtoisesti hakenut opiskelupaikkaa. Jos siirtyisin samassa oppilaitoksessa aikuispuolelle, kaavake pitäisi täyttää uudelleen ja taas uudelleen virkailija tekisi päätöksen. Otin opiskelupaikan vastaan ja vein samalla hakemuksen aikuispuolen opintoihin, jonka hakuaika päättyi vasta aloitettuani opiskelut nuorisopuolella. TE-toimiston vaatimaa kaavaketta ei kuitenkaan voisi täyttää ennen kuin on tehty HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma. Päästyäni opiskelemaan, otettuani opiskelupaikan vastaan ja aloitettuani opinnot ja mahdollisesti päästyäni myöhemmin opiskelemaan aikuispuolelle joutuisin tyhjän päälle. Minun olisi erottava ensin opiskelupaikasta, jossa olisin jo aloittanut, mikäli tuki myönnettäisiin. Sitten olisi otettava uusi opiskelupaikka vastaan ilman tietoa tuesta, sillä tukikaavaketta ei voisi täyttää ennen HOPSin valmistumista. Päätin puhuttaa työ- ja elinkeinotoimiston virkailijan tekemään ehdollisen päätöksen, että mahdollisesti myönteinen päätös siirtyisi aikuisopintoihin. Tällä kertaa kaikki hoitui kuin tanssi. Päätös oli myönteinen ja se siirtyisi mukanani myös aikuispuolelle. Minun pitäisi jatkaa nuorisopuolella siihen saakka kunnes aikuisopinnot alkavat, sillä jos välipäiviä tulisi, täytyisi tehdä uusi päätös. Minua hämmästyttää ja vihastuttaa se, että – tässä tapauksessa työtöntä – pidetään henkisesti ahtaalla. Toisaalta saatan pitää opiskelupaikkaa nuorisoasteella tarpeettomasti ja joku nuori voi valitettavasti olla vuokseni syrjäytymisuhan alla. Opettaja lohdutteli huoltani toteamalla: ”Älä huoli, ei tänne uutta oteta tilallesi kuitenkaan.” Tänään olen saanut tietää, että HOPS siirtyy hamaan tulevaan, koska opettajat eivät pysty päättämään, missä järjestelmässä se tehdään. Pääsin myös opiskelemaan aikuispuolelle.

Täyttyvätkö kriteerit omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuudella?

Ritva Väyrynen ERTON edustajiston puheenjohtaja TOIMI 3-2012 29

A L U E J Ä R J E S TÖT

Etelä-Pohjanmaan aluejärjestö

Idyllinen Ainolan puisto tarjosi upeat puitteet kesäpäivien iltapäiväretkelle.

Rennot kesäpäivät Oulussa

Oulussa pidetyt ERTOn kesäpäivät pullautti sisuksistaan kylläisiä ihmisiä.

E

lokuun ensimmäisenä lauantaina Oulun Rauhalaan kokoontuneet ertolaiset saivat eteensä letkeän kattauksen. ERTOn Pohjanmaan aluejärjestö oli valmistautunut päivään huolella. Kaikki toimi aina säätä myöten. Virkistäytymisen ja tuttujen tapaamisen lisäksi päivään oli koottu myös leikkisiä kilpailuja ja vakavampaa asiaa. Väljäksi jätetyn ohjelman piti kasassa loistava juontaja Satu. ”Haussa on rehti, hyväselkäinen mies pesemään parvekelaseja ruokapalkalla”, tunnustaa itsestään tietoinen diiva heti kärkeen ja saa rehellisyydestään palkkioksi raikuvat aplodit. ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltosta huoletti yhden totuuden politiikan lisäksi eurokriisi. ”Suomi on monelta osin älyttömän hyvä yhteiskunta. Jos tuetaan voimakkaasti yhtä yritystä, tuetaan eriarvoisuutta. Osalla suomalaisista menee varmasti jatkossakin hyvin. On pidettävä huoli myös niistä, joilla menee heikosti. Euron kriisi tarkoittaa tavalliselle asuntovelalliselle matalaa lainan korkoa, mikä on ihan hyvä juttu”, Aaltonen miettii. Seksuaaliterapeutti Tanja Roth korosti seksuaalisuutta osana persoonaa ja identiteettiä. ”Asiakaspalvelussakin on helpompi ymmärtää erilaisia ihmisiä, jos on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa ”, sanoo ertolainen Roth. Seksin terveysvaikutuksiin ihmiset listasivat innokkaina muun muassa kalorin polttamisen, itsetunnon paranemisen ja stressin helpottumisen. Iltapäivällä käytiin tosissaan leikkimielinen joukkuekisa, joka huipentui Ainolan puistossa nostettuun yhteiseen maljaan. Jo 1990-luvulla ensimmäistä kertaa kesäpäivillä ollut Virpi Pelttari Sastamalasta oli tyytyväinen päivään ”Yhdessäolon lisäksi täällä oli myös asiaa. Kommentteja tuli niin Nokian ja Oulun välisistä suhteista kuin ensi vuonna odotettavasta keskitetystä neuvotteluratkaisustakin. Yksipäiväisenä kesäpäivät toimivat hyvin. Olisin toivonut mukaan enemmän paikallisia ertolaisia. Tapahtuma oli rento ja kiva, suosittelen kaikille”, Pelttari sanoo. TEKSTI JA KUVA

JA AKKO SIIK A-AHO

30 TOIMI 3-2012

ERTOn Etelä-Pohjanmaan vuosikokous Hotelli Vaakunan kokoustiloissa Seinäjoella pidetään torstaina 1.11.2012. Kokous alkaa ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltosen alustuksella ERTOn ajankohtaisista asioista klo 17.00. Kahvitarjoilu. Kokouksen jälkeen on teatteriesitys ”Näillä palkoilla ei makseta” kaupunginteatterilla. Tarjoilun vuoksi kokoukseen/teatteriin on ilmoittauduttava Maisalle, p. 040 738 7023 tai ulla.muurimaki@ gmail.com Teatteripaketin hinta on jäsenille 15 euroa, ei jäsenille 30 euroa. Hinta sisältää väliaikakahvin.

Pohjois-Savon aluejärjestö Pohjois-Savon aluejärjestö ry:n syyskokous/ pikkujoulu To 29.11.2012 klo 18 Ravintola Kummisetä (Minna Canthin katu 44, Kuopio) Sääntömääräisen syyskokouksen esityslistalla ovat aluejärjestön hallituksen jäsenten ja toiminnantarkastajien valinta sekä muut sääntömääräiset asiat. Pyydämme ruokailun järjestämiseksi sitovat ilmoittautumiset 20.11. mennessä: tkainul@hotmail. com tai 040 700 1033. Kerrothan samalla mahdolliset ruokarajoitukset. Matkat kotipaikkakunnalta kokoukseen korvataan ERTOn matkustussäännön mukaan aina halvinta kulkuneuvoa käyttäen.

Länsirannikon aluejärjestö Syyskokous 22.10. klo 18 Ravintola Fransmanni, Hovioikeudenpuistikko 18, Vaasa Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Osallistujille tarjotaan ruoka. Ilmoittautuminen Marjolle 15.10. mennessä p. 050 581 8485, marjo.luomanen@lihastautiliitto.fi Hohtokeilausta 26.10. klo 17 Vaasassa. Ilmoittautuminen 22.10. mennessä Marjolle (tiedot yllä). Pikkujoulu vietetään 30.11. klo 18 juusto- ja viinimaistajaisten merkeissä. Paikkana on Filantropia center, Hovioikeudenpuistikko 17, 9. krs, Vaasa. Ilmoittautuminen 23.11. mennessä Marjolle (tiedot yllä).

E R TO KO U L U T TA A

Koulutuksiin ilmoittautuminen Ilmoittaudu viimeistään kolme viikkoa ennen tilaisuutta nettilomakkeen kautta: www.erto.fi/palvelut/koulutus/ilmoittaudu-koulutukseen. Ilmoittautuneille lähetetään vahvistus lisätietoineen noin kaksi viikkoa ennen koulutusiltaa. Lisätietoa koulutuksista www.erto.fi/palvelut/koulutus KOULUTUKSET JÄSENILLE Tunne etusi ja oikeutesi työelämässä Oulu ke 17.10. (1. osa) ja 7.11.(2. osa), Helsinki ke 24.10 (1. osa) ja 14.11. (2. osa), Kuopio ke 31.10. (1. osa) ja 21.11. (2. osa) Tampere to 8.11 (1. osa) ja 29.11. (2. osa). Koulutukset klo 17–20. Sopii kaikille, jotka haluavat olla perillä eduistaan ja oikeuksistaan työelämässä. Koulutuksesta saat tietoa ja valmiuksia toimia työpaikan pulmatilanteissa. Koulutuksessa tutustutaan keskeiseen työlainsäädäntöön ja verrataan lain jo

takaamia asioita työehtosopimuksen mukanaan tuomiin etuihin. Koulutus antaa tietoa myös niille työntekijöille, jotka eivät kuulu työehtosopimuksen soveltamisalan piiriin. Puhutko somea? Sosiaalinen media apuna työnhaussa Helsinki to 8.11. klo 17-20. Sopii kaikille, joita kiinnostaa sosiaalisen median hyödyntäminen työelämän käänteissä. Sosiaalinen media tarjoaa työnhakijoille ja työnantajille uusia tapoja verkostoitua ja kohdata. Koulutuksessa osallistujat saavat eväitä sosiaalisen median parhaisiin käytäntöihin ja hyvin käytännönläheisiä vinkkejä somen hyödyntämiseen urasuunnittelussa ja työnhaussa. KOULUTUKSET HENKILÖSTÖN EDUSTAJILLE Yt-menettelypäivä 25.10. Jyväskylä, 22.11., Tampere Koulutukset klo 9.30–17.00 Koulutus on suunnattu yksityisen sektorin luottamusmiehille ja yt-edustajille.

Koulutuksessa opit, mitä asioita yt-menettelyssä käsitellään ja mitkä ovat menettelyn vaiheet. Lisäksi opit lukemaan talouden tunnuslukuja ja tulkitsemaan yrityksen tilinpäätöstietoja. Koulutuksessa käydään läpi yt-menettelylain tarjoa­ mia mahdollisuuksia. TSN:n luottamusmiesten koulutus Suosittelemme, että TSN:n luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet osallistuvat Aktiivi-Instituutin järjestämään luottamusmieskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin kurssitarjonnasta: www.aktiivi-instituutti.fi Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen täydennyskoulutus Luottamusmiehet, varaluottamusmiehet, luottamusvaltuutetut, varaluottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut voivat osallistua Aktiivi-Instituutin täydennyskoulutukseen. Kursseille haetaan ERTOn kautta. Lisätietoa Aktiivi-Instituutin kurssitarjonnasta: www.aktiivi-instituutti.fi

ERTOn synttärit Linnanmäellä ensi kesänä Hae ERTOn koulutusstipendiä ERTOn koulutusstipendi 2012 on haettavissa ertolaisten alojen ammatilliseen ja lisä- ja täydennyskoulutukseen. Stipendien hakuaika on 1.9.–31.10.2012. Yhden koulutusstipendin suuruus on 200–300 euroa ja sitä voi hakea vuonna 2012 tapahtuviin opintoihin. Stipendin voi saada opintoihin, jos opiskelijalle jää itse maksettavaksi kustannuksia. Kustannuksina huomioidaan kurssi- ja tutkintomaksu sekä matka- ja majoituskulut. Stipendiä ei myönnetä kustannuksiin, jotka maksaa muu taho, esimerkiksi työnantaja tai Kela. Koulutusstipendiä voi hakea, jos on ollut vähintään vuoden ERTOn varsinaisena maksavana jäsenenä. Myöntämiseen vaikuttavat opiskelun laatu, kustannukset, sosiaaliset erityisolosuhteet (työttömyys, yksinhuoltajuus, osa-aikaisuus, työsuhteen määräaikaisuus, invaliditeetti yms.) ja ay-toiminta. Stipendi myönnetään samoihin opintoihin vain kerran. Etusijalla ovat ne, jotka eivät ole saaneet stipendiä aikaisemmin. Opiskelutodistus ja kuitit tai muu pätevä selvitys itse maksetuista kustannuksista on toimitettava stipendimaksatuksen yhteydessä. Tosite on stipendin maksun edellytys. Täytä hakemus huolellisesti, puutteellisia hakemuksia emme voi käsitellä. Lisätietoja saa liiton toimistosta Pia Saunavaaralta, pia.saunavaara@erto.fi p. (09) 6132 3243. Täytä hakemus ERTOn nettisivuilla www.erto.fi/palvelut/koulutus/ koulutusstipendi ja lähetä liitteineen liiton toimistoon.

Kutsumme kaikki jäsenemme perheineen Linnanmäelle juhlimaan ERTOn 45-vuotissynttäreitä lauantaina 8.6.2013. Laita päivämäärä kalenteriisi muistiin ja seuraa postiasi. ERTOrannekkeen saat koko porukalle 10 euron omavastuulla per henkilö. Lisätietoja ilmoittautumisesta ja päivän ohjelmasta: www.erto.fi/ajankohtaista/lintsi.

Hae edulliselle lomalle ympäri vuoden Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:n 1.askel-jaksoilla saat tukea erilaisiin elämäntapamuutoksiin. Jaksoilla tehdään helpot, mutta kattavat kuntotestit, tutustutaan erilaisiin arkiliikunnan mahdollisuuksiin ja motivoidutaan muutokseen. Päivien aikana saat tietoa sekä motivaatiota unohtamatta elämyksiä ja rentoutumista luonnon helmassa. Osallistuminen on edullista ja siten loistava tapa lomailuun. Matkakustannusten lisäksi omavastuu on enintään vain 150 euroa. Muutaman kuukauden kuluttua pääjaksosta voit saada lisävahvistusta elämäntapamuutokseesi seurantajaksolla. Seurantajakson hinta on 60 euroa. Maksat siis yhteensä enintään vain 210 euroa seitsemän päivän täysihoidosta. Lapsille ja perhejaksoille hinta on vielä edullisempi. Kaikki omavastuuhinnat sisältävät teeman mukaisen ohjelman sekä majoituksen täysihoidolla. 1.askel hyvinvointijaksoja järjestetään sekä aikuisille että perheille. Haku on käynnissä ympäri vuoden ja kohteita on eri puolilla Suomea. Katso lisätietoa: www.pht.fi TOIMI 3-2012 31

E R TO N J Ä S E N Y H D I S T Y K S E T

Taloushallinnon ammattilaiset ry Syksyn kiinnostavin asiantuntijaseminaari ja syyskokous 16.–17.11.2012 Taloushallinnon ammattilaiset ry:n järjestää asiantuntijaseminaarin pe 16.11.2012 Crowne Plazassa Helsingissä. Luvassa on muun muassa katsaus ajankohtaisiin talousasioihin, vuodenvaihteen verotuksen muutoksiin sekä sijoitustuotteiden kirjanpito- ja verotuskäsittelyyn. Tutustu päivän ohjelmaan ja varmista paikkasi heti osoitteessa www.taloushallinnonammattilaiset.fi. Uusi puheenjohtaja! Uudet tuulet puhaltavat Taloushallinnon ammattilaiset ry:n hallitukseen sääntömääräisessä syyskokouksessa, joka pidetään la 17.11.2012 Crowne Plazassa, Helsingissä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja valitaan yhdistykselle uusi puheenjohtaja. Osallistu valintaan! Ilmoittautumisohjeet ja esityslista osoitteessa www.taloushallinnonammattilaiset.fi Ratkaisetko sinä mysteerin? Perjantai-iltaa 16.11.2012 vietämme koko viikonlopun ohjelmaan osallistuvien voimin Cafe-Pirittan murhamysteeripäivällisillä. TALOUSHALLINNON AMMATTILAISET RY.

pj. Anne-Mari Korhola p. 040 741 5915 anne-mari.korhola@erto.fi www.taloushallinnonammattilaiset.fi

YSTEA Kutsu Ystean sääntömääräiseen syyskokoukseen Aika: lauantai 24.11.2012 klo 13.00 Tampereella Paikka: Hotelli Pinja, Satakunnankatu 10, Tampere. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat sekä jäsenten mahdollisesti tekemät aloitteet, jotka on toimitettava kirjallisena 30 vuorokautta ennen kokousta puheenjohtaja Matti Ojamolle, Jenkkapolku 30 F, 04420 Järvenpää. 32 TOIMI 3-2012

Lauantaina 24.11.2012 klo 10.00 kutsumme Pirkanmaan alueen ystealaisia kevyelle aamukahville eri toimintasektoreihin liittyvien teemojen merkeissä. Perjantaina 23.11.2012 klo 19.00 esitetään Tampereen Työväenteatterissa Liz-musikaali. Yhdistyksemme on varannut esitykseen 50 lippua (omavastuu 20 euroa) erityisesti Tampereen alueen jäsenille. Ilmoittautumiset kokoukseen ja sitovat teatterilippuvaraukset viimeistään maanantaina 23.10.12 Sirkku Mutrulle sirkku. mutru@erto.fi tai puhelin 040 519 6767. Ilmoita nimesi, osoitteesi, sähköpostisi ja puhelinnumerosi. Osallistujien matkat maksetaan edullisimman kulkuneuvon mukaan ( juna/ bussi), mutta ei majoitusta. Lisätietoja löydät Ystean nettisivuilla www.ystea.fi ja YSTEA-lehdestä! Tykkää ysteasta ja voita leffaliput! Käy Facebookissa, etsi Ystea, klikkaa ja tykkää! Jokaista 30 uutta tykkääjää kohti arvotaan Finnkinon elokuvalippupari lokakuusta joulukuuhun 2012. . YKSIT YISEN SOSIA ALI- JA TERVEYSALAN AMMATTILAISET RY YSTEA

pj. Matti Ojamo p. 040 737 1720 matti.ojamo@erto.fi www.ystea.fi

MaMa Kolme asiaa kalenteriin: 1) MaMan sääntömääräinen syyskokous pidetään Helsingissä 17.11.2012. Paikka ei ole vielä tiedossa, mutta tulee lokakuussa MaMan nettisivuille www.mamary.fi sekä tiedotetaan myös lokakuussa ilmestyvässä NonSordino-lehdessä. MaMa korvaa matkat halvimman kulkuneuvon mukaan sekä tarjoaa lounaan kokoukseen osallistuneille. 2) Vuosi 2013 on MaMan 40-vuotisjuhlavuosi, jota juhlitaan pitkin vuotta edullisten koulutuksien, kilpailujen ym. mukavan merkeissä. Virallinen juhla on toukokuussa 2013 kevätkokouksen yhteydessä. Päivämäärä tarkentuu myöhemmin. Seuraa nettisivuja ja lehteä. 3) ERTO juhlii 45-vuotistaivaltaan 8.6.2013 ja sitä pääsee juhlimaan Helsingin Linnanmäelle koko perhe. ERTOranneke maksaa ainoastaan 10 €/henkilö eli neljän hengen perhe pitää hauskaa

3,5 tuntia 40 eurolla. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet ERTOn nettisivuilla. Vuosi 2013 on mamalaisille erityinen vuosi. Pysy mukana ja tuo mamalaiseksi kaverisikin! MARKKINOINTIVIESTINNÄN, -TUTKIMUKSEN JA DIGIMEDIA-ALAN AMMATTILAISET MAMA

pj. Kaarina Pehkonen p. 040 762 6286 kaarina.pehkonen@erto.fi www.mamary.fi

Erityistoimihenkilöt ET Syyskokous 24.11. Erityistoimihenkilöt ET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään Turussa, Sokos Hotel Hamburger Börs, Kauppiaskatu 6, lauantaina 24.11. klo 15.30. Tilaisuus alkaa klo 12.00 luennolla ”Kroppa kremppaa ja mieliala heilahtelee – miten saisin vauhtia ja vipinää tossuun?” Luennoitsijana on radiosta ja terveydentukipilareista tuttu Paula Heinonen ProHealth Oy:stä. Syyskokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §:n syyskokoukselle määräämät asiat. Jos jäsen haluaa jonkin asian käsiteltäväksi yhdistyksen kokouksessa, hänen tulee jättää kirjallinen aloite päätösesityksineen hallitukselle viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen kokousta. Kokoukseen osallistuvalle maksetaan matkakulut kotipaikkakunnalta Turkuun matkustusohjesäännön mukaisesti. Ilmoittautumiset 14.11. mennessä virpi. pelttari@erto.fi. Lisätiedot www.etry.fi ja tETra-lehdestä. Pikkujouluristeily 24.–25.11.2012 Syyskokouksen jälkeen jäsenillä on mahdollista osallistua perinteiselle pikkujouluristeilylle, joka tänä vuonna järjestetään 23 tunnin -risteilynä M/S Silja Europalla Tukholmaan. Laiva lähtee la 24.11. klo 20.15 ja palaa Turkuun su 25.11. klo 19.15. Risteilyyn kuuluu majoitus B2-hengen hytissä, aamiainen ja lounas paluumatkalla. Ilmoittautumiset 30.10. mennessä virpi.pelttari@erto.fi. Lisätiedot www.etry.fi ja tETra -lehdestä. ERIT YISTOIMIHENKILÖT ET

pj. Tarja Haili p. 040 774 1718 tarja.haili@erto.fi www.etry.fi

Tietoalan ammattilaiset Seuraa tapahtumiamme facebook-sivuillamme. Yhdistyksen hallitukseen mahtuu vielä mukaan, joten jos kiinnostaa, niin ota yhteyttä puheenjohtajaan! TIETOALAN AMMATTILAISET ERTO RY

pj. Jari Koivula p. 050 591 6551 jari.koivula@erto.fi www.facebook.com/TietoalanAmmattilaiset

Logistiikan toimihenkilöt Logistiikan toimihenkilöt ry:n syyskokous järjestetään la 17.11.2010 klo 13.00 Hotelli Victoria, Itsenäisyydenkatu 1,

33100 Tampere, www.hotellivictoria.fi Ennen kokousta tarjoillaan kahvi/tee ja suolapalaa alkaen klo 12.00. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä kokoukselle mahdollisesti jätettävät esitykset. Kokouslounas tarjoillaan syyskokouksen jälkeen. Matkat korvataan halvimman matkustusmuodon kustannusten mukaisesti, matkalaskua vastaan. Vaihtoehtoisesti voi tilata junaliput VR-yrityspalvelusta, puh. 0307 23702 yritysmyynti@vr.fi . Ilmoita lippua tilatessasi koodi 112172610162064. Bussiliput suositellaan ostettavaksi itse ja perittäväksi matkalaskulla yhdistykseltä. Ilmoittautumiset yhdistyksen sihteerille 2.11.2012 mennessä seppo. virtanen@dhl.com tai p. 0400 650 659 Kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Helsinki-Uusimaan paikallistoimikunta Logistiikan toimihenkilöt ry:n perheretki linnanmäelle 20.10.2012

Mukaan mahtuu 40 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Paikka: Linnanmäen huvipuisto, Tivolikuja 1, 00510 Helsinki Ohjelma: klo 16 kokoontuminen seminaarisali Poukamassa/ajankohtaista asiaa, klo 17–19 hupailua seremoniamestareiden opastuksella/2 laitelippua, 6 pelilippua sekä kierros Meirän keittiössä, klo 19 illallisbuffet ravintola Caruzellossaklo ja klo 21 tilaisuus päättyy. Tämä kokonaisuus maksaan jäsenelle vain 30 euroa, avecille 65 ja lapsilta 15 euroa. Maksut yhdistyksen tilille 101130-227651 viitteellä 1407. Ilmoittautumiset 12.10.2012 mennessä seppo.virtanen@dhl.com tai p. 0400 650 659 LOGISTIIK AN TOIMIHENKILÖT

pj. Marko Nurmi p. 044 514 5691 marko.nurmi@erto.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi

T YÖT TÖ M Y Y S K A S S A T I E D OT TA A

TYÖTTÖMYYSETUUTTA MAKSETAAN PÄÄSÄÄNTÖISESTI ENINTÄÄN KOLME KUUKAUTTA TAKAUTUVASTI TYÖTTÖMYYSETUUDEN HAKEMISESTA Lähetä päivärahahakemuksesi liitteineen työttömyyskassaan aina kolmen kuukauden kuluessa, olitpa jäänyt työttömäksi ensimmäistä kertaa tai haet kokonaan työttömänä tai osittain työttömänä päivärahaa. Osittain työtön henkilö on esimerkiksi osa-aikatyössä oleva henkilö tai sivutoiminen yrittäjä. Älä jää esimerkiksi odottamaan palkkatodistusta työnantajaltasi tai asiasi käsittelyä työ- ja elinkeinotoimistossa. Kolmen kuukauden määräaika lasketaan siten, että jos päivärahahakemus on saapunut työttömyyskassaan 13.9.2012, voidaan työttömyysetuutta maksaa 13.6.2012 lukien. Määräaika koskee siis sekä ensimmäistä hakemusta että jatkohakemusta. Jos haet jostain syystä lapsikorotusta erikseen myöhemmin, kolmen kuukauden määräaika koskee myös lapsikorotuksen hakemista. Ennen päivärahaoikeutta pidätettävää seitsemää täyttä työpäivää vastaavaa omavastuuaika ei vanhene kolmessa kuukaudessa, jos päivärahan saamiset muut edellytykset täyttyvät. Erityisen painava syy myöntää työttömyysetuutta takautuvasti

pidemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta Erityisen painavaksi syyksi on katsottu oikeuskäytännössä maksaa työttömyysetuutta pidemmältä ajalta kuin kolmelta kuukaudelta takautuvasti, kun päivärahahakemus on myöhästynyt siitä syystä, että viranomainen on antanut virheellistä tietoa päivärahan hakemisesta. Neuvonta on oltava tosiasiallisesti virheellistä ja tämän neuvonnan on aiheutettava päivärahahakemuksen myöhästymisen. Erityisen painavana syynä voidaan pitää myös sellaista seikkaa, johon päivärahan hakija ei voi itse vaikuttaa. Tällainen erityinen painava syy on esimerkiksi äkillinen ja vakava sairaus. Ei erityistä painavaa syytä työttömyysetuuden myöntämiselle Työvoimapoliittisen lausunnon viivästymistä ei ole katsottu erityiseksi painavaksi syyksi. Lausuntoa ei kannata jäädä odottamaan vaan toimittaa päivärahahakemus liitteineen työttömyyskassaan kolmen kuukauden kuluessa päivärahaoikeuden syntymisestä. Vaikka et ole saanut kaikkia liitteitä, älä jää odottamaan esimerkiksi palkkatodistusta työnanta-

jalta. Erityisen painavaksi syyksi ei ole myöskään katsottu tietämättömyyttä työttömyysetuuden hakemiselle säädetyssä määräajassa. Muitakin syitä on, joita oikeuskäytännössä ei ole katsottu erityisen painavaksi syyksi. Yhteistä yllä mainituille seikoilla on se, että päivärahahakemus tulee vireille työttömyyskassassa, vaikka näistä seikoista ei toimitettaisikaan selvitystä hakemuksen yhteydessä. Kyseiset selvitykset on mahdollista toimittaa sen jälkeen työttömyyskassalle, kun päivärahahakemus on jo toimitettu työttömyyskassaan. Päivärahahakemuksen vireille tulo Päivärahahakemus tulee vireille siitä päivästä lukien, kun se saapuu kyseessä olevaan työttömyyskassaan. Se tulee vireille, vaikka kaikkia liitteitä ei ole päivärahahakemuksen mukana. Tästä vireille tulosta lasketaan kolmen kuukauden määräaika. TOIMITA PÄIVÄRAHAKEMUKSESI AINA KOLMEN KUUKAUDEN KULUESSA TYÖTTÖMYYSKASSAAN PÄIVÄRAHAOIKEUDEN SYNTYMISESTÄ LUKIEN TOIMI 3-2012 33

E R TO N Y H T E Y S T I E D OT

ALUEJÄRJESTÖT

ERTON TOIMISTO Asemamiehenkatu 4, 11. krs 00520 Helsinki p. 09 613 231 f. 09 6132 3202 etunimi.sukunimi@erto.fi Sähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu Työsuhdeneuvonta 09 6132 3241 Jäsenpalvelu 09 6132 3204 jasenpalvelu@erto.fi Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi PUHEENJOHTAJA

Juri Aaltonen 040 553 8536 HALLINTO

Meincke Pirkkoliisa hallintopäällikkö, puheenjohtajan sihteeri 040 500 9793 Ahonen Kristiina viestintäpäällikkö 09 6132 3267 Saunavaara Pia toimialapäällikkö 09 6132 3243 Reunanen Piia viestintäasiantuntija 09 6132 3262 Aho Mirkka viestintäasiantuntija perhevapaalla

PALVELUYKSIKKÖ

TALOUS- JA HENKILÖSTÖ -

ETELÄ-K ARJALA

LÄNSIR ANNIKKO

Fagerlund Sari jäsensihteeri 09 6132 3214 Turunen Tarja jäsensihteeri 09 6132 3268

HALLINTOYKSIKKÖ

pj. Mirja Sipponen p. 040 840 2972 mirja.sipponen@emaili.fi

pj. Marjo Luomanen p. 040 754 9716 marjo.luomanen@ lihastautiliitto.fi

T YÖMARKKINAYKSIKKÖ

Orkovaara Matti edunvalvontajohtaja 09 6132 3248 Bruun Leila asiamies 09 6132 3231 Dahlström Kristina asiantuntija 09 6132 3263 Kokkonen Ulla sihteeri 09 6132 3230 Kuusisto Karo-Petteri asiantuntija 09 6132 3269 Lahti Jarmo asiantuntija 09 6132 3239 Lievonen Helena lakimies 09 6132 3246 Pohja Jami lakimies 09 6132 3273 Tykkä Johanna lakimies 09 6132 3234 Ahtola Kaisu lakimies, perhevapaalla Laihorinne Minna asiantuntija, perhevapaalla

Tietoa työntekijän oikeuksista ERTOn nettisivujen työsuhdeopas neuvoo ja auttaa työelämän eri tilanteissa. www.erto.fi/tyosuhdeopas

34 TOIMI 3-2012

Koskinen Reija talous- ja henkilöstöpäällikkö 09 6132 3210 Miettinen Maija taloussihteeri 09 6132 3265 Wickström Leena taloussihteeri 09 6132 3221 T YÖTTÖMY YSK ASSA

Puhelinpalvelu p. 09 6132 3224 f. 09 6132 3201 erto.tk@erto.fi Sähköinen asiointi www.erto.fi/kirjaudu Ajantasaiset palveluajat löydät nettisivuiltamme www.erto.fi. Kivistö Esa kassanjohtaja 09 6132 3250 Hedman Virpi taloudenhoitaja 09 6132 3251 Helle Anna osastosihteeri 09 6132 3256

ETELÄ-SAVO

vpj. Katri Pystynen p. 040 557 6390 kati.pystynen@gmail.com

PIRK ANMA A

pj. Jari Koivula p. 050 591 6551 jvkkoivula@hotmail.com

HELSINKI-UUSIMA A

pj. Sirkku Mutru p. 040 519 6767 sirkku.mutru@erto.fi

POHJOIS-K ARJALA

pj. Päivi Kuosmanen p. 050 369 5428 paivi.kuosmanen@erto.fi

ITÄ-SAVO

pj. Päivi Ruuskanen p. 050 347 5240 paivi.ruuskanen@ savonlinnatravel.com

POHJOIS-POHJANMA A

K ANTA-HÄME

POHJOIS-SAVO

pj. Annika Lundahl p. 050 514 8784 annika.lundahl@elisanet.fi

pj. Pekka Kortelainen p. 040 823 4105 kpo.kortelainen@ luukku.com

pj. Ritva Väyrynen p. 040 586 8606 ritva.vayrynen@erto.fi

KESKI-SUOMI

pj. Reijo Partanen p. 040 766 3753 reijo.partanen@erto.fi

SATAKUNTA

pj. Anne Kivelä p. 0400 539 994 kivelaiska@luukku.com

LAHDEN SEUTU

pj. Sirkka Rappumäki p. 044 338 9002 sirkka.rappumaki@phnet.fi

SEINÄJOEN SEUTU

pj. Ulla Muurimäki p. 050 328 5264 ulla.muurimaki@gmail.com

LAPPI

pj. Raili Martin p. 0400 217 732 raili.martin@erto.fi

ERTO kaipaa sähköpostiosoitettasi Kutsumme tapahtumiin ja tiedotamme ajankohtaisista asioista sähköpostilla, joten toimiva sähköpostiosoite on hyvin tärkeä. Jos yhteystietosi muuttuvat, niin kerro siitä sähköpostilla jasenpalvelu@erto.fi

VARSINAIS-SUOMI

pj. Tiina Immonen p. 040 748 2051 tiina.immonen@erto.fi

Hoida asiasi sähköisesti Työttömyyskassan asiointi­ palvelu WebTytti ja ERTOn asiointipalvelu WebLyyti ovat sinua varten. Voit muun muassa ilmoittaa muutoksista, seurata hakemuksesi tilannetta tai tulostaa jäsenmaksutodistuksen. www.erto.fi -> Sähköinen asiointi

TULEVAISUUDEN TEKIJÄT ANALYSOIVAT TYÖEL ÄMÄ Ä TEKSTI SARI ALHAVA KUVA CARL BERGMAN

uusialku

Ella Riittiö, 7 vuotta monipuolinen työ. Saa ajaa kilpaautoa radalla ja järjestää kirjoja kirjahyllyyn. Ajojärjestelijä katsoo kannen pienestä kuvasta, mihin kirja kuuluu. Se on tärkeää työtä siksi, että kaikki aikuisten ja lasten kirjat löytyvät ja niitä voi sitten ostaa tai lainata. Sillä on kiire järjestelemään eri paikkoihin. Siksi sen täytyy mennä kilpa-autolla, koska on ehdittävä moneen paikkaan samana päivänä. Työ sopii niille, jotka tykkäävät siisteydestä ja hyvästä järjestyksestä. Minua sellainen ei kiinnosta. Minä tahtoisin olla eläintenhoitaja tai eläinlääkäri. Ne hoitavat eläimiä, kun ne ovat kipeitä ja antavat sellaisia lääkkeitä, jotka sopivat eläimille. En usko, että ne ihan mitään kastematoja hoitaa, niin pieniä eläimiä, vaan lemmikkieläimiä ja sellaisia metsän eläimiä, jotka ovat satuttaneet itsensä ja jotka viedään eläinlääkäriin. Jotain kouluja pitää ensin käydä, ettei vaikka vahingoissa anna väärää lääkettä ja että oppii hoitamaan eläimiä oikein. Tykkään niin paljon söpöistä eläimistä, varsinkin pupuista ja kissanpennuista. Minulla ei ole omaa lemmikkiä, mutta olen kyllä käynyt silittämässä naapurien koiria. Ellan äiti on sairaanhoitaja ja isä on yrittäjä. A JOJÄR JESTELIJÄLL Ä ON VARMA STI

TOIMI 3-2012 35

Tervetuloa ERTOn synttäreille Linnanmäelle la 8.6.2013! Tule juhlimaan 45-vuotiasta ERTOa perheesi kanssa! ERTO-rannekkeen saat koko porukalle 10 eurolla per henkilö. Lisätietoja ilmoittautumisesta ja ohjelmasta löydät ERTOn nettisivuilta www.erto.fi/ajankohtaista/lintsi.


Toimi-lehti 3/2012