Kielipolku 2/2015 by Aivoliitto ry

2/2015

PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Teemu pärjää itsenäisesti Tukihenkilö auttaa tarvittaessa

Itsenäistyvä nuori kohtaa useita haasteita Kielelliset ongelmat nuoruusiässä

sisältö PUHEEN- JA KIELENKEHITYKSEN ERIKOISLEHTI

Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. 14. vuosikerta ISSN-L 1799-5868 ISSN 1799-5868 (Painettu) ISSN 2323-4911 (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

2|2015

JULKAISIJA Aivoliitto ry YHTEYSTIEDOT Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi www.sunnanvind.fi

JÄSENREKISTERI Carita Sinkkonen, p. 050 308 9095, carita.sinkkonen@aivoliitto.fi TILAUSHINNAT 39 € vuosikerta, 10 € irtonumero. Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Kannen kuva: Vesa-Matti Väärä

KIELIPOLKU 2/2015

LEHDEN TILAUKSET Maiju Rita-Kasari, p. 02 281 4310, maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi

sto

ILMOITUSMYYNTI JA -AINEISTOT TJM-Systems Oy, Sari Nikander, p. 046 8512 970 sari.nikander@tjm-systems.fi aineistot@tjm-systems.fi p. 09 849 2770, f. 09 852 1377

te r

PAINO JA ULKOASU Vammalan Kirjapaino Oy Taitto Jonna Hautamäki

TOIMITUSNEUVOSTO Professori Pirjo Korpilahti Turun yliopisto, puheenjohtaja Erikoistutkija Elisa Poskiparta Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto Erityisopettaja Tiina Siiskonen, Niilo Mäki Instituutti sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva Yhdistysten edustaja Tuija Kaijalainen Aivoliitto ry:n edustajat: Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila Aluepäällikkö Anne Ingman (Suomen Nuortentalo Oy) Suunnittelija Elina Salo Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila Tiedottaja Miia Suoyrjö Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

s. 13

TOIMITUS toimitus.kielipolku@aivoliitto.fi Päätoimittaja Tiina Viljanen p. 040 833 1511, 02 2138 292 tiina.viljanen@aivoliitto.fi Toimituspäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 040 715 5198, 02 2138 262 paivi.seppa-lassila@aivoliitto.fi Toimitussihteeri Miia Suoyrjö p. 050 571 4588 miia.suoyrjo@aivoliitto.fi

Matalan kynnyksen toiminta on monelle nuorelle tärkeää. Sanna kartuttaa taitojaan Starttipajassa ja Vamoksen ryhmässä.

s. 14

Kielellinen erityisvaikeus ilmenee nuoruusiässä usein lukivaikeutena ja oppimisvaikeuksina.

Artikkelit

Palstat

4 Tukihenkilö rohkaisee ja kannustaa itsenäistyvää nuorta 8 Itsenäistyvä nuori kohtaa useita haasteita 12 Opinnot katkolla, työpaikka haussa 14 Kielelliset ongelmat nuoruusiässä 18 Miten puhun nuoren kanssa seksuaalisuudesta? 20 Saku, spesiaali lapsi matkasi Bolognan lastenkirjamessuille 27 Iloista menoa laskiaisriehassa

3 Pääkirjoitus 16 Tutkittua 22 Poimittua 24 Aivoliiton ajankohtaiset 25 Ajankohtaista kuntoutuksesta 30 Kirjahylly 34 Yhdistykset alueittain 35 Aivoliiton yhteystiedot

NO AINEISTOT ILMOITUKSET

ILMESTYY

14.8.

18.8.

18.9.

9.10.

13.10.

13.11.

Pääkirjoitus

Tiina Viljanen

Bja

St rø em

Tietoa ja tukea itsenäiseen elämään

eistä jokainen haluaa itselleen ja nuorelleen parhaan mahdollisen elämän. Kielellinen erityisvaikeus asettaa kuitenkin kasvulle, kehitykselle ja koko elämälle haasteita, joita ulkopuolisen on usein vaikea ymmärtää. Puhumattomuus on helppo tunnistaa. Mutta jos lapsella tai nuorella on haasteita puheen ymmärtämisessä ja sosiaalisissa tilanteissa tai keskittymisvaikeuksia, nämä ongelmat voivat paljastua vasta ajan myötä. On ensiarvoisen tärkeää tunnistaa ne asiat, joissa nuori tarvitsee tukea. Oikealla ja oikea-aikaisella ohjauksella ja neuvonnalla on suuri merkitys. Aivoliitto on tehnyt tätä työtä kielellisen erityisvaikeuden osalta jo lähes 40 vuotta. Aivoliiton Kommunikaatiokeskuksella on ollut tässä työssä merkittävä rooli. Perheet ovat saaneet monipuolista ohjausta ja neuvontaa kielelliseen eri-

tyisvaikeuteen liittyvissä asioissa. Aivoliitto joutui valitettavasti luopumaan näistä palveluista tämän vuoden alusta lähtien, koska RAY ei enää myöntänyt rahoitusta Kommunikaatiokeskuksen toiminnalle. Tällä hetkellä voimme tarjota perheiden tueksi Kielipolku-lehden, mutta muu opasmateriaali on jatkossa maksullista. Tavoitteenamme on saada Kommunikaatiokeskuksen toiminnalle jatkorahoitus, jotta neuvonta- ja ohjauspalveluja voitaisiin tarjota kuten aiemmin. Tämä numero tarjoaa tietoa ja tukea itsenäistyvän nuoren haasteisiin. Kannamme näistä nuorista yhteisesti vastuuta. Tiedon ja tuen saaminen niin perheille kuin nuorille itselleen on todella tärkeää, jotta nuori saisi mahdollisuuden itsenäiseen elämään. Tiina Viljanen on Aivoliiton toiminnanjohtaja ja Kielipolku-lehden päätoimittaja.

Oikealla ja oikea-aikaisella ohjauksella ja neuvonnalla on suuri merkitys. Aivoliitto on tehnyt tätä työtä kielellisen erityisvaikeuden osalta jo lähes 40 vuotta.

2/2015 KIELIPOLKU

Raija Kerttula-Rantanen

Joni innosti Teemun piirustuskurssille

Kuvat Vesa-Matti Väärä

Tukihenkilö rohkaisee ja kannustaa itsenäistyvää nuorta

KIELIPOLKU 2/2015

Tukihenkilö Joni sai 22-vuotiaan Teemun innostumaan piirustuskurssista. Kokeneen tukihenkilön mielestä nuorenmiehen Aspergerin oireyhtymä ei ole syy jäädä harrasteryhmien ulkopuolelle. Yhdessä he selättävät mahdolliset arjen hankaluudet, kuten esimerkiksi viralliset lomakkeet.

arhaillaan Teemu Hänninen perehtyy kesän Ruisrock-ohjelmaan, sillä edessä on hänen ensimmäinen festarinsa Ruissalossa. Yhdessä Jonin kanssa Teemu on pläräillyt netistä Ruisrockin esiintyjälistaa ja lippuhintoja. Odotukset ovat korkealla ja toiveissa on saada joku ystävistä seuraksi. – Erityisesti minut on hurmannut Haloo Helsingin hyvät biisit. Jenni Vartiaisesta tykkään älyttömän paljon. Samuli Edelmann on tosi hyvä näyttelijä ja laulaja, Teemu sanoo seurattuaan suosittua Vain elämää -tv-ohjelmaa. Festarit ja työväenopiston kuvataideryhmä ovat juuri sitä, mihin tukihenkilö rohkaisee Teemua. Aivoliiton Nuortentalossa työskentelevä Joni painottaa sosiaalipuolen pitkällä työkokemuksellaan, että nuoria kannattaa ohjata nykyistä enemmän pois erityissuunnasta tavallisiin harrasteryhmiin itse kunkin kykyjen ja taito-

jen mukaan. Siis sinne, missä muutkin ikätoverit ovat. – Se parantaa nuoren itsetuntoa. Koska itsenäisesti asuvalla Teemulla on hyvät sosiaaliset taidot, hänen tukemisensa on lähinnä käytännön virastoasioiden hoidossa auttamista. Tämä tarkoittaa vaikkapa Kelassa tai työvoimatoimistossa asiointia yhdessä ja apua hyvin monimutkaisilta vaikuttavien lomakkeiden täyttämisessä. – Selvitän myös Teemulle jälkikäteen, mitä mikäkin päätös tarkoittaa. Erityisnuorelle on olennaisen tärkeää, että hänen kohdallaan varmistetaan, että hän saa kaikki etuudet, jotka hänelle kuuluvat, ja että hän tietää, miten ja mistä hän ne saa. Tukihenkilöillä on itsenäistyvälle nuorelle iso merkitys. He auttavat nuoria selviytymään arjen kiperistä paikoista, normaalista arjesta sekä tukevat nuoria tekemään itse heidän omasta elämästään mielekästä.

2/2015 KIELIPOLKU

Teemu Hänninen ammentaa virikkeitä piirroksiinsa Japanin kulttuurista ja luonnosta.

Siinä on tärkeä rooli vapaa-ajan harrastuksilla, joita Teemulla onkin luetella pitkä lista. Teemun viihtyisässä kaksiossa on esillä paljon sellaista, mikä kertoo hänen mielenkiintonsa kohteista: animea ja mangaa hyllymetreittäin, kitarat, tiikerinkuvia, japanilaismaisema. Teemu kertoo hurahtaneensa japanilaiseen sarjakuvaan mangaan ja animaatioon animeen nuoruusvuosinaan. Sieltä on lähtöisin hänen innostuksensa kaikkeen itämaiseen samoin kuin piirtämiseen ja kuvien tekemiseen. Uudelta piirustuskurssilta hän on saanut uutta taitoa ja innostusta.

Itsenäistyminen tärkeää Teemu aloitti itsenäiseen asumiseen valmistautumisen jo asuessaan Aivoliiton Nuortentalossa, missä hänelle

KIELIPOLKU 2/2015

järjestyi ammatillinen tukihenkilö. Nuortentalon kautta järjestettävästä ammatillisesta tukihenkilöpalvelusta hyötyvät esimerkiksi itsenäistyvät tai jo itsenäisesti asuvat nuoret, joiden tuen tarve saattaa johtua kielellisestä tai muusta neuropsykiatrisesta erityisvaikeudesta. Tukitoimet suunnitellaan aina nuoren yksilölliset tarpeet huomioiden, yhteistyössä esimerkiksi viranomaisten ja perheen kanssa. Olennainen yhteistyökumppani on sosiaalitoimi. Nuortentaloaikana Teemu hankki taitonsa muun muassa kodinhoitoon ja ruoanlaittoon. Tiptop olevassa keittiönurkkauksessa hän vinkkaa, miten oma koti pitää osata pitää siistinä, ja ruoanlaitonkin on sujuttava. – Lähinnä teen tavallista kotiruokaa. Viime syksynä Teemu sai uudek-

si ammatilliseksi tukihenkilökseen Jonin, josta tuli yksi osa hänen sosiaalista verkostoaan. Tukihenkilö pitää yhteyttä tarpeen mukaan myös esimerkiksi nuoren vanhempiin, sosiaalitoimeen, kouluun ja työpaikkaan. Teemun tavoin nuori saattaa sel-

Teemu klaaraa elämässään asioita melko itsenäisesti. Joni myöntääkin, että tarkoitus on tehdä tukihenkilöstä pikku hiljaa tarpeeton.

Melkein säässä kuin säässä. Juoksuharrastus tuli Teemu Hännisen elämään uuden tukihenkilön myötä.

vitä pienellä tuella: he tapaavat Jonin kanssa kerran viikossa. Joku toinen taas saattaa tarvita tukihenkilöä huomattavasti useammin ja ehkä lopun elämäänsä. – Tarpeet ovat tosi yksilöllisiä. Tuen tarve riippuu nuoren kyvyistä ja taidoista, Joni täsmentää.

Oman näköistä elämää Teemun mieli palaa keväällä puutarhatöihin, sillä hän valmistui vuonna 2012 Ammattiopisto Liviasta puutarhuriksi. Hyvää kokemusta lapsuutensa unelma-ammatista hän on saanut maatilan töissä. Tutun työnantajan yhteydenottoa Teemu odottaa kuin kuuta nousevaa, sillä työttömyysjakso ei ole hänen mieleensä. Siihen hän on silti tottunut kausityöntekijänä, ja sitäkin tärkeämmiltä tuntuvat omat harrastukset ja asioinnit.

– Kaverin kanssa peruskouluaikana ajateltiin, että olis mukava tehdä pihatöitä ihmisille, jotka tarvitsevat apua. Niin me mentiin nurmikoita leikkaamaan, ja siitä se ajatus puutarhurin ammatista syntyi. Kultarannassa olin harjoittelussa, ja työtodistuksessa on tasavallan presidentin ja ylipuutarhurin allekirjoitukset, nuori puutarhuri paljastaa parhaan kokemuksensa työelämästä. Teemu tietää hyvin, millaista on ryhtyä parikymppisenä itsenäiseksi. Vaikeinta hänelle oli omien sanojensa mukaan luopua tutusta paikasta eli Nuortentalosta, missä olivat ystävätkin. Teemu klaaraa elämässään asioita melko itsenäisesti. Joni myöntääkin, että tarkoitus on tehdä tukihenkilöstä pikku hiljaa tarpeeton. – Nyt olemme miettineet, mitkä ovat hänen omat motivaationsa ja halunsa. Yhdessä on ollut helppo et-

siä Teemun taipumusten mukaisesti harrastukset ja tekemistä kulttuurin saralta. Kaupungin pääkirjasto on yksi Teemun lempipaikka. Sinne hän joko kävelee tai pyöräilee useiden kilometrien matkan, joten hänen kuntonsa pysyy yllä tai jopa kohenee. Varsinainen kunnonkohotus tapahtuu silti säännöllisesti kuntosalilla ja juoksulenkeillä, joita Teemu ei jätä väliin huonollakaan ilmalla. Juoksusta on Jonin innoittamana tullut Teemulle uusi antoisa harrastus. – Aion osallistua toukokuussa Turku City Run -tapahtumaan, hän suunnittelee. Raija Kerttula-Rantanen on freejournalisti.

2/2015 KIELIPOLKU

Shutterstock

Elisa Salmi

Itsenäistyvä nuori kohtaa useita haasteita Itsenäistyminen on nuoruuden tärkeimpiä kehitystehtäviä. Se on nuoren itsensä ja useimmiten vanhempienkin harras toive. Itsenäistymiseen kuuluu elämäntoverin valitseminen, perheen perustaminen, oman talouden hallinta ja työelämään osallistuminen.

KIELIPOLKU 2/2015

Elämä on täynnä kysymyksiä, jotka kotona asuessa ovat hoituneet ikään kuin itsestään.

ärkeää itsenäistymisen prosessissa on nuoren unelma itsestään aikuisten maailmassa. Unelman toteutuminen on aikaa vievää ja kivuliasta. Joissakin tapauksissa itsenäistyminen ei onnistu ensi yrittämällä. Esimerkiksi kielelliset vaikeudet voivat olla nuoren itsenäisen elämisen vakavana haasteena, joskus jopa esteenä. Kielelliset vaikeudet ovat laaja, monimuotoinen joukko erilaisia ongelmia. Ne esiintyvät valitettavan harvoin yksin. Niihin liittyy usein muita kehityksellisiä oppimiseen, ymmärtämiseen, keskittymiseen tai sosiaalisiin suhteisiin liittyviä haasteita.

Kielelliset ongelmat arjessa Ymmärtämisen vaikeus tulee usein huomatuksi siitä, että nuori vastaa väärin tai epätäsmällisesti kysymyksiin tai että hän ei osaa noudattaa saamaansa ohjetta. Hän ei esimerkiksi saavu sovittuun tapaamiseen, koska ei ole ymmärtänyt tai hahmottanut saamaansa ohjetta, aikaa tai paikkaa. Jos paikka on hänelle uusi, saattaa olla ylivoimaisen vaikeaa löytää sinne ilman apua. Toisaalta se, että nuoren vastausta tai pyydetyn toiminnan aloittamista pitää odottaa huomattavan kauan, voi johtua siitä, että hän tarvitsee enemmän aikaa tai ohjeen toistamista, kyetäkseen käsittelemään saamansa viestin ja toimimaan sen mukaan. Ohjeen täsmällinen noudattaminen edellyttää, että kuulija muistaa

saamansa viestin. Muistiongelmat ilmenevät usein niin, että nuori reagoi vain annetun ohjeen loppuosaan. Kun on pyydetty viemään roskat, hakemaan samalla posti ja tulemaan sitten syömään, nuori muistaa, että pyydettiin syömään. Laiskuudesta ei ole kyse, hän ei vain muista, että muutakin pyydettiin. Muistin ongelmat vaikeuttavat myös keskusteluun osallistumista. Nuori saattaa olla haluton osallistumaan keskusteluun asioista, jotka eivät häntä erityisesti kiinnosta. Esimerkiksi ryhmänohjaajan kanssa käytävä, hyvää tarkoittava keskustelu rästitehtävien suorittamisesta ei ole helppoa seurattavaa. Nuori voi olla mukana sopimassa, mitä jatkossa tehdään, mutta ei todellisuudessa lainkaan muista, mitä on sovittu. Kun lukeminen on vaikeaa, se ei kiinnosta ja näin kouluiässä lapselta jää spontaani lukeminen ja samalla taidon kehittyminen vähiin. Arkemme perustuu nykyään hyvin paljon netissä hoidettaviin asioihin. On erilaisia lomakkeita, jotka pitää osata täyttää päästäkseen asioissa eteenpäin. Niihin on yleensä kirjalliset ohjeet, mutta monesti lomakkeiden täyttämiseen menee aikaa, vaikkei mitään lukemisen vaikeuksia olisikaan. Miten niistä voi selvitä nuori, jolla on luetun ymmärtämisen pulmia?

Taitojen oppiminen Kielelliset vaikeudet vaikuttavat myös matematiikan ja ongelmanrat-

kaisutaitoihin. Näiden taitojen oppiminen on kolmivaiheista. Ensimmäisessä vaiheessa on tyypillistä sopivan suoritustavan etsiminen ja kielellisen ohjauksen tarve. Jos nuorella on ymmärtämisen vaikeutta, on erityisen tärkeää, että ohjaajan antaessa nuorelle neuvoja työn tekemisestä, hän samalla näyttää, miten se tapahtuu. Esimerkiksi miten kulma mitataan, mistä sahataan tai ommellaan, paljonko suolaa lisätään, mitä tarkoittaa rkl ja tl. Miten ja mistä vastausta voidaan ruveta etsimään. Seuraava vaihe oppimisessa on valitun toteutustavan itsenäisempi harjoittelu ja vakiinnuttaminen, jolloin nuori ohjaa itse itseään ja pyytää vain tarvitessaan apua. Toiminta on vielä epävarmaa ja hidasta, koska yksityiskohtia pitää pohtia ja epäonnistumisiakin sattuu. Kastike valmistuu, mutta siitä puuttuu suola tai siinä on väärää maustetta. Ohjaajan on syytä olla kärsivällinen ja olla saatavilla neuvomaan ja näyttämään niin kauan, että nuori onnistuu tehtävässä. Onnistuminen antaa voimaa ja itsevarmuutta jatkaa harjoittelua. Kolmannessa vaiheessa ulkoinen ohjaus jää tarpeettomaksi, nuoren ei itsensäkään tarvitse miettiä työvaiheita, koska toiminta on automatisoitunut. Nuori laittaa ruokansa, hoitaa tuntilistansa palkanlaskijalle, ja se on hänestä helppoa ja yksinkertaista. Joku oppii taidon pelkästään toista seuraamalla ja matkimalla. Toiselle pitää neuvoa ja näyttää kerran tai pari ja jollekin toistoja tarvitaan satoja. Jokainen kuitenkin oppii.

2/2015 KIELIPOLKU

Onnistumisen kokemukset auttavat odottamaan onnistumisia myös tulevaisuudessa.

Oppiminen on tärkeää ja mieluisaa jokaiselle ihmiselle. Se, että huomaa oppivansa uusia taitoja, vaikuttaa minäkäsitykseen ja motivaatioon harjoitella uutta. Siksi ohjaajan ja läheisen ihmisen on tärkeää huomata, kun nuori yrittää. Yrittäminen ei välttämättä johda onnistumiseen, mutta on välttämätön edellytys oppimiselle. Sopivassa vaiheessa yrityksen yhteydessä tuen antaminen antaa nuorelle kokemuksen yrittämisen tärkeydestä ja siitä, miten on mahdollista päästä toivottuun lopputulokseen.

Palautteen voima Positiivinen, välitön palaute on oppimisen ja harjaantumisen kannalta tehokkainta. Olen neljän vuoden ajan pitänyt ammattiopistolla tukikursseja opiskelijoille, joilla on oppimisen tai motivaation ongelmia. Tapaan työssäni lukuisia nuoria, jotka on lähetetty kurssille, koska he ”eivät vaivaudu tulemaan paikalle” tai ”tekevät omiaan, eivät keskity ollenkaan siihen, mitä pitäisi tehdä”. Kahden kesken tai pienessä ryhmässä nuori on hyvin innokas tekemään, kysyy apua ja yrittää. Usein kuulen ”miksei tästä ole koulussa puhuttu”, ”ei mulle ole koskaan kerrottu tästä”. Kun kyse on esimerkiksi prosenttilaskusta, tilavuuden laskemisesta tai yhdyssanojen kirjoittamistavasta, väitän että kyseisen nuoren opiskeluryhmässä asia on käsitelty useaan kertaan. Mutta juuri hänelle sitä ei välttämättä ole kerrottu ja selitetty. Ketä kiinnostaa istua tunnista toiseen luokkahuoneessa, jossa harjoitellaan asioita, joista ei ymmärrä tuon taivaallista? Henkilökohtainen ohjaus,

KIELIPOLKU 2/2015

nuoren kuunteleminen ja kohtaaminen ja hänelle asioiden selittäminen vievät yleensä vain vähän aikaa, mutta ne auttavat nuorta harjoittelemaan innokkaasti – ja oppimaan asian.

Osaamisen kokemukset Jos nuorella on kielellisiä vaikeuksia, itsenäistymisessä ongelmia tuottavat monet aikuisille itsestään selvät asiat. Joskus saattaa tuntua, ettei nuori edes halua hoitaa asioitaan. Asioita tehdään usein nuoren puolesta, koska ne ovat hänelle vaikeita ja vievät runsaasti aikaa. Tässä tehdään hänelle kuitenkin karhunpalvelus, koska nuo arjen tehtävät odottavat häntä joka tapauksessa, kun hän harjoittelee itsenäistä asumista ja olemista. Ei nuori voi tietää, miten paljon vessapaperi maksaa, saati kuinka paljon on varattava rahaa ruokaan, ellei hän ole koskaan joutunut niitä hankkimaan. Elämä on täynnä kysymyksiä, jotka kotona asuessa ovat hoituneet ikään kuin itsestään. Miten hoidetaan vuokranmaksu? Entä miten haetaan asumistukea ja opintotukea? Mitä tehdään, jos tarvitaan akuuttia sairaanhoitoa? Minne mennään ja koska, kun on saatu netistä aika vastaanotolle? On muistutettu hammaslääkäriin menosta. On pyydetty tuomaan kaupasta tavaroita, ja nuoren on pitänyt muistaa vain tilinumero, jonka laskun huoltaja huolehtii myöhemmin. Miten sitten voimme tukea nuortemme itsenäistymistä? Jos olet epäonnistunut jossakin tehtävässä riittävän monta kertaa, et varmaankaan vapaaehtoisesti sitä enää yritä. Onnistumisen kokemukset auttavat odottamaan onnistumisia myös tu-

levaisuudessa. Jos voit tarjota nuorellesi osaamisen kokemuksia, hän uskaltaa jatkossa yrittää tehdä samantyyppisiä tehtäviä itsenäisesti. Epäonnistumisen kehä pitää pyrkiä katkaisemaan. Luotatko oppimiskykyysi? Se vaikuttaa siihen, millä tavoin ajattelet kykeneväsi vastaamaan elämän asettamiin haasteisiin. Se osaltaan vaikuttaa siihen, minkälaisia suunnitelmia teet tulevan tehtävän suorittamiseksi. Kun ryhdyt tekemään tehtävää, paneudut siihen sillä voimalla, mitä uskot itsestäsi löytyvän. Arvioidessasi onnistumistasi tehtävän jälkeen tullaan taas siihen, mitä itsestäsi ja oppimiskyvystäsi ajattelet. Onnistuitko, koska olit ahkera ja yritit? Vai oliko tehtävä vain helppo? Epäonnistuitko, koska tehtävä oli vaikea vai koska olit laiska, etkä edes yrittänyt kunnolla? Jos voit sanoa yrittäneesi ja onnistuneesi, tajuat että yrittäminen ja ponnisteleminen kannattavat. Se vaikuttaa siihen, mitä ajattelet oppimiskyvystäsi. Ympyrä sulkeutuu, ollaan alussa. Usko omaan kykyyn oppia muuttuu koko ajan. Jakamalla tehtäviä pienempiin osiin ja huomioimalla yrittämistä ja suoriutumisia voidaan nuorta kiittää onnistumisista. Vaikka hän olisi hyvin epävarma itsestään, tukeminen, läsnäolo ja sopivien tehtävien tarjoaminen auttavat vahvistamaan hänen uskoaan omaan osaamiseensa ja onnistumiseensa. Alku aina hankalaa, mestariksi kasvetaan pienin askelin. EO, KM Elisa Salmi työskentelee Niilo Mäki Instituutissa ja on erityisnuoren äiti.

2/2015 KIELIPOLKU

Shutterstock

Miia Suoyrjö

Opinnot katkolla, työpaikka haussa Monen erityistä tukea tarvitsevan nuoren tulevaisuuden suunnitelmat kariutuvat opintojen keskeyttämiseen tai työpaikan puuttumiseen. Tukea näissä tilanteissa voi saada usealta eri taholta. Kuopion Nuortentalossa ollaan tyytyväisiä erityisesti matalan kynnyksen palveluihin.

rityistä tukea tarvitsevan nuoren opinnot saattavat keskeytyä väliaikaisesti tai nuori voi lopettaa opinnot jopa kokonaan. Myös työhön pääsy voi olla valmistumisen jälkeen vaikeaa. Työpaikkojen vaatimukset ja alentunut työkyky kohtaavat harvoin, ainakaan helposti. Mitä pidempään nuori on poissa opinnoista tai työmarkkinoilta, sitä vaikeampaa on päästä niihin kiinni. Aivoliiton Kuopion Nuortentalossa etsitään jatkuvasti uusia keinoja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Asiakkaina olevien nuorten haasteena ovat kielelliset tai muut neurologiset erityisvaikeudet, jotka vaikuttavat monella tavalla opintoihin ja työelämään. Nuortentalon aluepäällikkö Satu Pasanen on asiakkaansa kanssa usein tilanteessa, jossa opinnot ovat keskeytyneet eikä työpaikkaa löydy. – Oppilaitosten ryhmäkoot ja opintosuunnitelmien tavoitteet ovat usein haasteellisia. Myös sosiaaliset tilanteet erityisesti suurissa ryhmissä voivat olla vaikeita, hän toteaa. Jokaiselle nuorelle pyritään silloin löytämään juuri hänelle sopiva polku takaisin opintojen pariin tai työelämään. Vaihtoehtoja on useita. 12

KIELIPOLKU 2/2015

– Nuori saattaa hyötyä esimerkiksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Yhtenä vaihtoehtona voi olla myös Kelan järjestämä ammatillinen kuntoutus, Pasanen kertoo. Ammatilliseen kuntoutukseen voi hakeutua, mikäli työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt esimerkiksi fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn, syrjäytymisvaaran tai elämänhallinnan taitojen puutteen vuoksi. – Ammatilliseen kuntoutukseen pääsy on nyt aiempaa helpompaa, sillä viime vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos lievensi sen myöntämisperusteita. Näin yhä useampi nuori pääsee kuntoutukseen, Pasanen toteaa.

Matalan kynnyksen palveluja Kelan lisäksi on olemassa useita toimijoita, joiden palvelujen piiriin nuoret voivat hakeutua. Yhtenä hyvänä esimerkkinä Pasanen mainitsee matalan kynnyksen palvelut, joihin nuori voi osallistua toimintakykynsä mukaan. Näitä ryhmiä järjestävät muun muassa terveydenhuolto ja Helsingin diakonissalaitoksen kehit-

tämä Vamos, jonka toiminta on laajentunut myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. – Kuka tahansa voi osallistua Vamoksen ryhmiin ilman byrokratiaa. Nuoren ei tarvitse hankkia lausuntoja esimerkiksi lääkäriltä, Kelalta tai työvoimatoimistosta. Riittää, että hän haluaa ottaa askeleen kohti omaa tulevaisuuttaan, Pasanen korostaa. Matalan kynnyksen palvelu on osoittautunut toimivaksi, sillä Vamoksen ryhmään osallistuneista nuorista jopa kaksi kolmesta on vuoden aikana päässyt kiinni opintoihin, työhön tai niihin valmentavaan toimintaan. Monissa kunnissa on ollut jo kauan myös erilaisia nuorten työpajoja, joissa pyritään parantamaan nuoren valmiuksia opiskeluun tai työelämään sekä harjoitellaan arjenhallintataitoja. Työpajat tekevät tiivistä yhteistyötä työvoimahallinnon ja sosiaalitoimen kanssa.

Nuorta kuunnellen Satu Pasanen korostaa, että yhteiskunnassamme on paljon toimintaa nuorille, joiden opinnot ovat keskeytyneet tai työpaikka jäänyt löytymättä. Myös nuorisotakuu on

Nuorta pitää aidosti kuunnella. viime vuosina lisännyt toimijoiden määrää. Nuorisotakuu takaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle esimerkiksi työkokeilu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuun piirissä ovat myös alle 30-vuotiaat vastavalmistuneet. – Nuorisotakuu on parhaimmillaan moniammatillista yhteistyötä nuoren ympärillä olevien toimijoiden kesken, Pasanen toteaa. Ongelmana ei siis ole palveluiden vähyys vaan se, että nuoria on vaikea saada näiden palvelujen piiriin. – Kotiin jäämisen ja sosiaalisen eristäytymisen kierrettä on vaikea katkaista. Se on kuitenkin mahdollista. Oikea-aikainen ja nuoren omilla ehdoilla eteneminen tuovat parhaan tuloksen. Nuorta pitää aidosti kuunnella, hän painottaa.

Tukihenkilö avuksi Opinto- ja työasioita pohdiskeleva erityisnuori tarvitsee usein rinnalleen tukihenkilön, joka auttaa selvittämään erilaisia vaihtoehtoja ja on mukana tutustumassa palveluihin. – Usein nuori saa tukea omilta läheisiltään, mutta juuri itsenäistymisvaiheessa oleva erityisnuori saattaa tarvita avukseen ammatillisen tukihenkilön, Pasanen kertoo. Ammatillista tukihenkilöpalvelua voi ostaa eri toimijoilta. Maksaja on yleensä kunnan sosiaalitoimi. Myös Aivoliiton Nuortentalo tarjoaa ammatillista tukihenkilöpalvelua. Lisäksi muutamilla järjestöillä, kuten Mannerheimin lastensuojeluliitolla ja SPR:llä, on maksutonta tukihenkilötoimintaa.

Ratsastusta harrastavan Sannan vapaa-aika kuluu hevostalleilla.

Sanna etenee omaan tahtiinsa Sanna on 23-vuotias nuori nainen Kuopiosta. Hän valmistui suurtalouskokiksi Savon ammatti- ja aikuisopistosta. – Opiskelin kymmenen hengen pienryhmässä, jossa meitä ohjattiin yksilöllisesti, Sanna kertoo. Pienryhmässä motivoituneen opiskelijan uurastus palkittiin ja Sanna valmistui aikataulussa, kolmessa vuodessa. Valmistumisesta on nyt kulunut neljä vuotta, jonka aikana Sanna on päässyt kiinni työhön työvoimatoimiston tukitoimilla. Hän on ollut valmistumisen jälkeen työkokeilussa ja työvalmennuksessa useassa eri paikassa. Työpaikkojen etsimisessä apuna on ollut työvoimatoimiston henkilökohtainen työhön valmentaja. – Sain tehdä töitä omassa tahdissani. Myös työpaikan ohjaaja oli tukena. Kokemuksen myötä sain tehdä asioita itsenäisemmin. Myös vastuuta annettiin enemmän, Sanna kertoo. Tällä hetkellä hän kuntoutuu takaisin työmarkkinoille omaan tahtiinsa. Päivärytmiä, arjenhallintaa ja sosiaalisia taitoja kartutetaan kerran viikossa sekä Starttipajalla että Vamoksen ryhmässä. – Tulevaisuus on vielä avoin. Haluan mennä rauhallisesti eteenpäin enkä vielä ihan tiedä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, Sanna pohtii.

– Erilaisia opiskeluun ja työelämään liittyviä palveluita on paljon ja niiden vertailu voi olla nuorelle vai keaa. Tukihenkilö auttaa tässä viidakossa ja kulkee nuoren rinnalla kunnes nuori pärjää itsenäisesti. Tär-

keintä on edetä nuoren omassa tahdissa, usein pienin askelin, Pasanen korostaa. Miia Suoyrjö on Aivoliiton tiedottaja.

2/2015 KIELIPOLKU

Maria Widenius

Kielelliset ongelmat

nuoruusiässä Lievät kielelliset ongelmat saattavat tulla esille vasta siinä vaiheessa, kun nuori on aloittamassa opintoja tai siirtymässä työelämään. Nuoruusiässä kielellinen erityisvaikeus ilmenee usein lukivaikeutena ja oppimisvaikeuksina. Jos epäilee kielellisiä ongelmia, kannattaa hakeutua tutkimuksiin, jotta mahdollisen tuen tarve saadaan selvitettyä.

ielelliset vaikeudet ilmenevät nuoruusiässä hyvin yksilöllisesti. Jos lapsena on diagnosoitu kapea-alainen tai lievä kielellinen erityisvaikeus, on todennäköistä, että vaikeudet ovat lieventyneet jo kouluikään mennessä. Usein varsinkin puhe selkiytyy lapsen kasvaessa. Laaja-alaiset vaikeudet näkyvät selvästi myös nuoruus- ja aikuisiässä. Kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa arjen sujuvuuteen erityisesti silloin, kun nuori ymmärtää heikosti kuulemaansa tai lukemaansa. Kun näissä taidoissa on ongelmia, se vaikuttaa myös muihin kuin kielellisiin taitoihin.

Vaikeuksia opinnoissa Lieväasteiset kielelliset ongelmat saattavat tulla näkyviin vasta kouluiässä, kun kielellisiä taitoja vaaditaan yhä enemmän. Joskus ongelmat tulevat esille vasta siinä vaiheessa, kun nuori on itsenäistymässä ja opiskelu tai työelämä tulee ajankohtaiseksi. Nuoruusiässä kielellinen erityisvaikeus ilmenee usein lukivaikeutena ja laajempina oppimisvaikeuksina. Usein nuori pärjää hyvin arkikielen kanssa, mutta opiskelu- tai työelä-

KIELIPOLKU 2/2015

mässä ymmärtämisen vaikeudet voivat aiheuttaa ongelmia esimerkiksi silloin, kun pitää vastaanottaa pitkiä ja monimutkaisia ohjeistuksia. Tilanne voi aiheuttaa sekä nuorelle itselleen että lähiympäristölle hämmennystä ja turhautumista. Ei ymmärretä, miksi nuori ei pärjää niin hyvin kuin on ajateltu. Nuori saattaa jättää asioita hoitamatta, ei seuraa ohjeistuksia ja sattuu väärinkäsityksiä. Usein myös ajatellaan, että jos nuori on suoriutunut koulusta ja opinnoista, hänen kuuluisi pärjätä myös työelämässä. Itsenäisen elämän aloittamista voivat hankaloittaa myös vaikeudet oman toiminnan ohjauksessa. Vanhemmat ovat usein huolissaan nuoresta ja kokevat, että hän on laiska tai ettei häntä kiinnosta juuri mikään. Nuoren on vaikea tarttua toimeen ja tehdä aloitteita oli sitten kyse kotitöistä tai harrastuksen aloittamisesta. Nämä vaikeudet hankaloittavat arkea tavallisissakin asioissa: Miten aloittaa siivous? Missä järjestyksessä pestään pyykki? Miten maksetaan laskut? Myös sosiaaliset tilanteet voivat olla haasteellisia. Nuoren voi olla vaikea sopeutua joukkoon muiden tavoin, koska hän ei välttämättä ymmärrä kaikkea mitä muut puhuvat.

Myös tunteiden säätely voi olla vaikeaa. Nuorella ei aina ole ollut edes mahdollisuutta harjoitella sosiaalisia tilanteita ja kaverisuhteita on saattanut olla vähän.

Mihin voi ottaa yhteyttä? Jos nuorella on piirteitä, jotka saattavat viitata kielellisiin ongelmiin, kannattaa aina hakeutua tutkimuksiin. Sekä puheterapeutit että erityisopettajat tekevät yksilöllisiä lukivaikeuteen liittyviä tutkimuksia. On tärkeää selvittää vaikeuksien laajuus ja tuen tarve, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet. Kouluikäiset voivat saada lähetteen puheterapeutille esimerkiksi koulupsykologin kautta. Myös Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö tarjoaa puheterapeutin tutkimuksia. Itse maksavana asiakkaana voi myös ottaa yhteyttä alueen yksityisiin terapeutteihin ja keskustella mahdollisuudesta päästä arviointiin. Oman alueen terapeutit löytyvät esimerkiksi Puheterapeuttiliiton verkkosivuilta. Opiskelijat, joiden oppilaitoksessa on erityisopettajan palveluita, voivat päästä erityisopettajan tutkimuksiin. Erityisopettaja tekee usein yhteistyö-

Shutterstock

On tärkeää selvittää vaikeuksien laajuus ja tuen tarve, jotta nuori saa tarvitsemansa tukitoimet.

tä koulupsykologin kanssa. Myös erityisopettajan tutkimuksia voi ostaa yksityisiltä palveluntarjoajilta esimerkiksi lukijärjestöjen kautta. Jos vaikeudet ovat laajempia ja ilmenevät myös esimerkiksi muistin ja keskittymisen alueella, voi olla perusteltua tehdä neuropsykologinen tutkimus. Neuropsykologisia tutkimuksia tekevät sairaaloiden neurologian ja foniatrian klinikat sekä yksityiset neuropsykologit. Yksityisten neuropsykologien yhteystietoja löytyy esimerkiksi Psykologiliiton sivuilta. Julkisen terveydenhuollon kautta on myös mahdollista päästä neuropsykologiseen tutkimukseen lääkärin lähetteellä. Myös vakuutusyhtiöt tai työterveyshuolto saattavat korvata tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset.

Arjen tukikeinot Tutkimusten perusteella arvioidaan, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan ja

miten tilanteessa edetään. Tukitoimet ovat aina yksilöllisiä. On tärkeää pohtia yhdessä nuoren kanssa, mistä tukikeinoista olisi hänelle apua. Nuori voi tarvita selkeitä, lyhyitä ja pilkottuja ohjeistuksia, uusia opiskelutekniikoita sekä riittävästi aikaa opintojen tai työn suorittamiseen. Usein myös monikanavaisesta opettamisesta ja perehdyttämisestä on hyötyä. Monikanavaisuus tarkoittaa esimerkiksi avainsanojen kirjoittamista, tekstien ääneen lukemista, äänikirjojen käyttämistä ja asioiden konkreettista näyttämistä. Usein oppiminen tapahtuu parhaiten toiminnan ja oman tekemisen kautta. Nuori saattaa tarvita monessa asiassa toisen henkilön tukea. On myös tärkeää, että nuorelle luodaan mahdollisuuksia harjoitella sosiaalista vuorovaikutusta oman ikäistensä kanssa.

Tukikeinoja arkeen • Muistin ja toiminnan tueksi: kuvitettu järjestys, muistilistat, puhelinmuistutukset. • Selkeät, lyhyet ja pilkotut ohjeistukset. • Uudet opiskelutekniikat. • Riittävästi aikaa opintojen ja työn suorittamiseen. • Monikanavainen opettaminen ja perehdytys.

Maria Widenius toimii puheterapeuttina Aivoliitossa.

2/2015 KIELIPOLKU

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa tutkittiin aivojen sähköistä aktivaatiota puheääniin sekä aivojen aktivaation yhteyttä luku- ja kirjoitustaitoon kolmasluokkalaisilla lapsilla. Osalla tutkittavista on perinnöllinen lukemisvaikeus eli dysleksia. Tutkimuksen toteuttivat tohtorikoulutettava FM Kaisa Lohvansuu, dosentti Jarmo Hämäläinen ja professori Paavo Leppänen. Tutkimuksessa havaittiin, että osalla kolmasluokkalaisista lukivaikeus lapsista eli dyslektikoista aivot ovat korvanneet puutteellista kielen prosessointia. Tämä näkyi tavanomaista suurempana aivojen aktivaationa puheääniin. Kyseessä on kansainvälisesti merkittävä löydös, sillä tutkimuksessa on ensimmäistä kertaa havaittu aivojen kompensaatiomekanismi aivojen sähköistä toimintaa tutkimalla. Tutkimalla aivojen sähköisiä vasteita puheääniin ja vasteiden yh teyksiä luku- ja kirjoitustaitoon saatiin selville, että niillä, joilla aivovasteet puheeseen olivat kaikkein voimakkaimmat, luku- ja kirjoitustaito oli parempaa kuin muilla dyslek-

Shutterstock

Osalla lukivaikeuslapsista aivot korvaavat puutteellista kielen prosessointia

tikoilla. Myös aktivaation sijainti oli heillä taaempana oikealla kuuloaivokuorella kuin muilla tutkittavilla. Aivoaktivaation poikkeava sijainti ja voimakkuus voivat kertoa siitä, että dysleksiaryhmän parhaat lukijat ovat onnistuneet kehittämään vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää aivojensa kapasiteettia kielen prosessoinnissa, jolloin lukeminen helpottuu. Tämän

varmistamiseksi tarvitaan kuitenkin vielä jatkotutkimuksia. – Aivojen muokkautuminen ja uusien yhteyksien syntyminen vaatii kuitenkin runsaasti aikaa ja toistoja, joten lukemaan oppii vain lukemalla, Lohvansuu toteaa. Artikkeli on julkaistu International Journal of Psychophysiology -lehdessä joulukuussa 2014.

Varhaiset äänten piirteiden havaitsemisen ongelmat lukivaikeuden riskitekijä Jo ennen esikouluikää mitatuissa aivosähkökäyrävasteissa nähdään poikkeavaa toimintaa lapsilla, joilla on kohonnut riski lukivaikeuteen verrattuna kontrollilapsiin. Poikkeava toiminta on havaittavissa aivojen kuuloalueilla yksinkertaisten äänten aiheuttamana erisuuruisena vasteena. Poikkeava toiminta alkaa hyvin nopeasti, 100 millisekuntia äänen kuulemisesta. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella työskentelevä tutkijatohtori Jarmo Hämäläinen kertoo tämän löydöksen vahvistavan ajatusta siitä, että puheenhavaitsemi16

KIELIPOLKU 4/2014

sen erilaisuus on yksi tärkeä riskitekijä lukivaikeuden kehittymisessä. Tutkimukseen osallistui 5–6-vuotiaita lapsia, joiden äidillä tai isällä on lukivaikeus ja samanikäisiä lapsia, joiden suvussa ei ole lukivaikeutta. Lukivaikeus eli dysleksia esiintyy usein suvuittain, ja perheessä esiintyvää lukivaikeutta voidaan pitää kohonneena riskinä lukemisen vaikeuksille. Lapset osallistuivat aivosähkökäyrän mittauksiin ja lukemaan oppimista edeltävien taitojen kartoitukseen. Yhteyksien löytyminen aivovasteiden ja lukemaan oppimista edeltävien

taitojen välillä kertoo, että ongelmaton äänten ja puheen havaitseminen on olennainen lukemaan oppimisen edellytys. Lukivaikeuden taustamekanismien selvittäminen ennen kouluikää luo pohjaa lukivaikeusriskin varhaiselle tunnistamiselle. Lukivaikeutta esiintyy noin 5–10 %:lla lapsista, joten sen varhainen tunnistus ja harjoitustoimien aloitus saattaa helpottaa monen lapsen koulutien alkua. Artikkeli on julkaistu International Journal of Psychophysiology -lehdessä helmikuussa 2015.

Aikuisetkin tarvitsevat tukea oppimiseen KM Leena Selkivuori selvitti väitöskirjassaan aikuisille tarkoitettua ammatillista koulutusta. Tunnistamattomat tai aiemmin jo tunnistetut oppimisen vaikeudet tai harjaantumattomuus opiskelussa vaikeuttivat oppimista ja aiheuttivat epäonnistumisen kokemuksia. – Aikuiset kertoivat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien aiheuttamasta häpeästä tai siitä, että olivat joutuneet keskeyttämään opintoja, koska eivät olleet saaneet tarvitsemaansa tukea, Selkivuori kuvaa. Aikuisten tuen tarve oppimisessa ei kuitenkaan aina liittynyt vain oppimisvaikeuksiin. Aikuiset kokivat tarvitsevansa tukea myös opiskelutaitojen kehittämiseen ja opiskelun myötä kasautuvien asioiden käsittelemiseen. Kiinnostavaa oli myös esille tullut erityisen tuen käänteinen ulottu-

vuus: runsas, kohdennettu tuki alkoi jatkuessaan eristää opiskelijoita normaaleista koulutusväylistä. Osa oppimiseen tukea tarvitsevista aikuisopiskelijoista oli jäänyt pitkäksi aikaa valmentautumaan koulutusjärjestelmän välitilaan. – Osallistuneet kertoivat kouluttautumisen velvollisuudesta. Siitä, miten heitä ohjattiin osallistumaan valmentaviin, ohjaaviin ja kartoittaviin koulutuksiin odottelemaan pääsyä tavoitteena olleeseen koulutukseen. Tutkimus osoitti, että oppimisen erityinen tuki ammatillisessa aikuiskoulutuksessa oli sekä oppilaitosten rakenteissa olevaa virallista tukea että opiskelijoiden itsensä ryhmissä tuottamaa tukea. Kiinnostavaa oli se, että oppimiseen tarvittua ja saatua tukea ei liitetty osaksi työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Oppimisvaikeuksiin saatu tuki oli perusopetuk-

sesta ja nuorten koulutuksesta tuttua erityisopetusta. Elämäntilanteessa kasautuviin vaikeuksiin saatu tuki oli opiskelukavereilta ja -ryhmältä saatua vertaistukea: keskusteluja, ohjausta ja kuulluksi tulemista. Tuelle annettujen merkitysten mukaan runsas tuki saattoi kääntyä tarkoitustaan vastaan. Tutkimuksen perusteella näyttäisi, että aikuisuus elämäntilanteena, aikuinen oppijana ja koulutuksen työelämälähtöisyys ovat asioita, joita tulisi painottaa suunniteltaessa ja toteuttaessa aikuisopiskelijoiden tarvitsemia ja heille soveltuvia oppimisen tuen palveluita. Leena Selkivuori: ”Ei näihin vaikeuksiin työelämässä törmää”. Oppimisen tuki ja erityiselle tuelle annetut merkitykset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. 2015.

Kuvasarjakerronta haastavaa lapsille, joilla on kommunikoinnin häiriöitä FM Leena Mäkisen väitöstyössä tutkittiin tyypillisesti kehittyvien lasten sekä lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, kertovan puheen taitoja. Tutkimusmateriaalina käytettiin tekstitöntä kuvasarjaa, josta lasta pyydettiin kertomaan tarina. Tutkimus osoitti, että lasten kyky kertoa kuvasarjasta kehittyy 4–8 ikävuosien välillä, ja aktiivisinta kehitys näyttää olevan 4–5 vuoden iässä. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että lapset, joilla on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus, kokevat monenlaisia haasteita kuvasarjakerronnassa. Heidän kertomuksensa olivat tyypillisesti kehittyviin lapsiin verrattuna lyhyempiä, lauserakenteiltaan yksinkertaisempia ja sisälsivät vähemmän merkityssisältöä. Lapset, joilla on kielellinen erityisvaikeus, käyttivät vähemmän mielentiloihin liittyvää sanastoa, jolla viitataan henkilöiden ajatuksiin, tunteisiin ja aikomuksiin, kuin verrokkilapset. Kielihäiriöisten lasten käyttämät viit-

taussuhteet tarinan henkilöihin olivat myös epätarkempia kuin tyypillisesti kehittyvillä lapsilla. Kertomuksen ymmärtäminen osoittautui niin ikään haastavaksi. Tutkimuksessa todettiin myös autismikirjon lasten kerrontataitojen olevan osaltaan heikompia kuin tyypillisesti kehittyvien lasten. Lapset, joilla on autismikirjon häiriö, tuottivat kielellisesti monilta osin vastaavia kertomuksia kuin tyypillisesti kehittyvät lapset. Haasteet näkyivät sen sijaan kerronnan pragmaattisella puolella, sillä heidän kertomustensa tapahtumasisältö oli niukempi kuin verrokkilapsilla, kertomukset sisälsivät irrelevanttia tietoa ja kertomuksen ymmärtäminen oli haastavaa. Suomalaislasten kerronnan taitoja ei ole aiemmin näin kattavasti tutkittu. Kerronnan ja itseilmaisun vaikeudet voivat aiheuttaa laaja-alaisia oppimisvaikeuksia sekä syrjäytymisvaaraa. Näin ollen kerronnan ydinongelmien tunnistaminen ja kuntoutuksen aloittaminen mahdol-

lisimman varhain on ensiarvoisen tärkeää. Tyypillisten kehityslinjojen tunnistaminen on oleellista, koska vain siten voidaan tehdä päätelmiä myös siitä, mikä kertovan puheen kehityksessä on viivästynyttä tai mahdollisesti jopa poikkeavaa. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää suunniteltaessa suomenkielistä kerrontatestiä puheterapeuttien käyttöön. Lisäksi tutkimus osoitti, että kerronnan vaikeudet kuuluvat sekä kielelliseen erityisvaikeuteen että autismikirjoon. Kielellisessä erityisvaikeudessa haasteet ovat laaja-alaisemmat, kun taas autismikirjossa kerronnan vaikeus näkyy lähinnä pragmaattisella puolella. Nämä piirteet tulisi huomioida lasten tehokasta puheterapeuttista kuntoutusta suunniteltaessa. Leena Mäkinen: Kertova kieli tyypillisesti kehittyneillä lapsilla sekä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö. Oulun yliopisto. 2015.

2/2015 KIELIPOLKU

Marianne Kulmala

Miten puhun nuoren kanssa seksuaalisuudesta? Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista puhuminen on tärkeää lapsen ja nuoren eri ikävaiheissa. Moni kokee asiasta puhumisen kuitenkin kiusallisena ja hämmentävänä.

eksuaalisuus on läpi elämän kehittyvä merkittävä ja henkilökohtainen kokemus omasta itsestään. Ihmiset ovat jo syntyessään seksuaalisia olentoja, ja lapset ovat luonnostaan uteliaita ja kiinnostuneita seksuaalisuuden suhteen. Lapsuuden kokemukset oman seksuaalisuuden kohtaamisesta joko tukevat tai heikentävät lapsen myöhempää kykyä kokea seksuaalisuuden kautta iloa ja nautintoa. Seksuaalikasvatuksen katsotaankin alkavan jo lapsen ollessa aivan pieni. Se, miten lasta kosketetaan, miten hänelle näytetään tunteita ja miten läheisyys ja halailu kuuluvat arkeen, on tärkeää lapsen tulevaa seksuaalisuutta ajatellen. Lapsi aistii myös vanhempiensa välisen suhteen. Hän aistii, onko vanhempien välillä kosketusta, lämpöä ja rakkautta. Tämä aistimus seuraa häntä aikuisuuteen asti.

ja mielikuvat voivat tuntua nuoresta jännittäviltä ja kiihottavilta, mutta ne saattavat tuntua myös kiusallisilta, pelottavilta ja ahdistavilta. Näiden aaltojen ja myrskyjen lomassa nuori tarvitsee tuttua ja rauhoittavaa aikuista, joka uskaltaa olla läsnä, on hyväksyvä ja vastaa nuoren kysymyksiin avoimesti ja rehellisesti. Nuori ei kaipaa tiukkaa luentoa tai ehdottomia käskyjä. Hän kaipaa aikuista rinnalla kulkijaa, joka uskaltaa katsoa nuoren maailmaa aikuisen silmin ja aikuisen kokemuksella ohjata, neuvoa ja tukea nuorta. On tärkeää, että jokainen saa olla ihan rauhassa lapsi ja nuori, eikä hänen tarvitse kerätä kokemuksia asioista tai kokea asioita, joihin hän ei vielä ole valmis. Jokainen kasvaa ja kypsyy omaan tahtiinsa. Tähän tahtiin ei ole syytä puuttua. Nuoren ei tarvitse olla kiinnostunut seksistä vain siksi, että ympäristö tyrkyttää si-

tä tai siksi, että ”kaikki muutkin” ovat siitä innostuneita.

Muista hienotunteisuus Yhä nuoremmat lapset ja nuoret ovat silmätysten niin sanottujen aikuisten asioiden kanssa. Moni nuori hyppää nykyisin seksin täyteiseen maailmaan niin varhain, että hänellä ei ole vielä riittävästi tietoa ja valmiutta. Myöskään fyysinen kehitys ei ole siihen välttämättä vielä valmis. Lapsi haluaa luonnostaan matkia ihailemaansa aikuista ja haluaa pukeutua jo varsin varhain aikuisen lailla. Lapsi ei näe tässä seksuaalisuuden korostamista. Hän näkee vain kivan napapaidan tai kivat minishortsit. Nykyään sosiaalinen media, mainokset ja tv-ohjelmat tarjoavat seksuaalisia virikkeitä ja vihjeitä, halusi niitä tai ei. Tämä on haaste seksuaalikasvatukselle. Miten kerromme

Kulje rinnalla Lapsen kasvaessa hänelle ilmaantuu erilaisia odotuksia aikuisuudesta. Seksuaalisuus kehittyy ja nousee murrosiän myötä seuraavalle tasolle. Hänelle alkaa tulla ihastumisen ja rakastumisen tunteita. Seksuaalisen halun tunteet heräävät. Halun tunteet, seksuaalispainotteiset ajatukset

KIELIPOLKU 2/2015

On tärkeää, että jokainen saa olla ihan rauhassa lapsi ja nuori, eikä hänen tarvitse kerätä kokemuksia asioista tai kokea asioita, joihin hän ei vielä ole valmis.

Kuva Yasmina Madmoune

nuorelle, että seksuaalisuus on hyvä ja luonnollinen asia, kun samalla meidän pitää neuvoa ja varoitella heitä liian varhaisesta aikuistumisesta ja hyväksikäytetyksi tulemisen vaa roista? Lapselle ja nuorelle pitää kertoa heidän oikeuksistaan omaan vartaloonsa. Toista ihmistä ei saa kosketella yksityisistä paikoista. Omien rajojen puolustaminen on tärkeä ja tarpeellinen tieto ja taito. Lapsen ja nuoren pitää osata ilmaista selkeästi, kun toisen ihmisen toiminta ei ole hänen mielestään toivottavaa. Lapselle ja nuorelle kannattaa kertoa, että hänen ei tarvitse sietää minkäänlaista fyysistä häirintää, vaan siitä pitää kertoa heti vanhemmille, opettajalle tai jollekin muulle luotettavalle aikuiselle. Kun jo pienelle lapselle opettaa avoimuuden ja rehellisyyden merkityksen, on aroistakin asioista helppo keskustella, kun niiden aika tulee. Nuoren kanssa keskustelemisesta ei kannata tehdä liian virallista ja jäykkää. Aiheesta voi puhua muun arjen lomassa. Kannattaa muistaa hienotunteisuus, sillä aihe on nuorelle uusi ja monenlaisia tunteita herättävä. Hän ei ehkä halua käydä keskusteluja koko perheen kesken tai parhaan kaverinsa läsnä ollessa. Valitse siis hyvä hetki. Jos nuori ei halua keskustella

kanssasi, palaa aiheeseen myöhemmin uudelleen. Jokainen nuori kehittyy omassa tahdissaan, ehkä aika ei ollut juuri nyt vielä kypsä.

Voit myös pyytää neuvoja Saattaa olla, että sinä vanhempana et ole itse aikoinaan saanut sek suaalikasvatusta. Aiheesta puhuminen voi siksi jopa hieman jännittää. Kannattaa muistaa, että vanhemman ei tarvitse olla seksuaalikasvatuksen ammattilainen, vaan luontevuus ja

omaan suuhun sopivat sanat toimivat parhaiten. Sinulla on sitä, mitä parhainkaan ammattilainen ei pysty tarjoamaan; äidin tai isän rakkaus, tuttuus ja lämpö. Jos kuitenkin koet epävarmuutta ja avuttomuutta keskustelun avaamisessa tai jos nuori haluaa puhua mieluummin ammattilaisen kanssa, älä arkaile hakea ajoissa ammattilaisen apua esimerkiksi kuntasi perhe- tai ehkäisyneuvolasta. Marianne Kulmala on neuropsykiatrinen valmentaja.

2/2015 KIELIPOLKU

Marianne Kulmala

Saku, spesiaali lapsi

matkasi Bolognan lastenkirjamessuille Kuvat: Milja Kulmala

äin alkaa kirjoittamani selkokirja, Saku, spesiaali lapsi. Kuvituksen kirjaani on tehnyt Kirsi Tapani ja Aivoliitto ry on kirjan kustantaja. Kirjan on muokannut selkokielelle Ari Sainio. Saku-kirja on saanut Selkokeskuksen myöntämän selkotunnuksen. Kirjassa on osiot sekä lapsille että aikuisille. Aikuisten osio, jossa Sakun äiti kertoo arjesta ja elämästä spesiaalin lapsen kanssa, on sopiva luettavaksi myös erityislasten sisaruksille. Myös neurologisesti tyypilliset lapset saavat kirjaa lukemalla ymmärrystä erityisyyttä kohtaan. Kirjaa lukemalla lukija pääsee seuraamaan Sakun keväistä torstaipäivää. Koska Sakun elämästä ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu, tämänkin yhden päivän aikana tapahtuu monenlaisia kommelluksia. Kirja on lukijaa osallistava ja lukija voikin yrittää neuvoa Sakua eri tilanteissa. Joskus Saku kuuntelee lukijan neuvoja, joskus taas ei.

Messuille Bolognaan Suureksi ilokseni sain viime syksynä puhelinsoiton, jossa kerrottiin, että Ibby Finland on valinnut kirjani

KIELIPOLKU 2/2015

Sharon Moynes, Marianne Kulmala ja Leigh Turina Ibbyn osastolla.

Saku, spesiaali lapsi Suomen yhdeksi ehdokkaaksi vuoden 2015 kansainvälisille lastenkirjamessuille Bolognaan (Collection of Books for Young People with Disabilities). Ehdokkuuden myötä sain pyynnön lähettää muutamia Saku-kirjoja Torontoon, jossa valinta Suomesta tulleiden kirjojen osalta tehtäisiin. Siitä alkoi jännitys. Loppuvuonna sain tiedon Torontosta, North Yorkin keskuskirjastosta, että he ovat valinneet Saku-kirjan

k okoelmaansa ja erityiskirjojen näyttelyyn. Voi sitä ilon, ihmetyksen ja hämmennyksen määrää! Voiko tämä olla tottakaan? Oli heti selvää, että tämä on kyllä niin ”once in the lifetime” -juttu, että sitä on lähdettävä itse paikan päälle katsomaan. Vanhin tyttäreni Milja lupautui lähtemään mukaani. Vihdoin maaliskuun lopussa koitti messupäivä. Varauduimme matkaan englanninkielisillä Saku-kirjan esit-

Saku-kirja oli hienosti esillä Ibbyn erityiskirjojen näyttelyssä.

teillä ja teetimme Saku-paidat, joissa edustimme messuilla. Pää pyörällä ihmettelimme valtavaa messualuetta sekä osastojen ja kirjojen määrää. Olin aiemmin jo kuullut, että Bolognan lastenkirjamessut ovat noin kymmenen kertaa isommat kuin Helsingin kirjamessut, ja tieto ei ollut yhtään liioiteltu. Meidät otettiin Ibbyn osastolla vastaan ”There comes one of the winners” -huudolla. Kanadalaiset Leigh Turina ja Sharon Moynes olivat meitä vastassa ja tunnistivat meidät heti paidoistamme. Koimme itsemme todella lämpimästi tervetulleiksi ja valokuvia otettiin puolin ja toisin. Leigh Turina kertoi, että kirjani konseptista on pidetty kovasti, koska se on täysin erilainen, kuin mitä aiemmin kirjoissa on nähty. Nyt vaan toivotaan, että joku maa kiinnostuisi kirjasta niin, että haluaisi ostaa käännösoikeudet.

Lukeminen on universaalia ja huolimatta kielestä tai kansallisuudesta kirjallisuus on tärkeää. Marwan mukaan joka puolella maailmaa on yksi ja sama tarina. Tarinalla on alku, juoni ja loppu. Tarinassa on prinsessa, prinssi ja pahis. Sama tarina koskettaa meitä kaikkia ympäri maailmaa. Kuvittaja ja taiteen opettaja Nasim Abaeian kertoi liikuttuneena miten suuri kunnia hänelle oli kuvittaa tämä lastenkirjapäiväjuliste. Hänen kuvittamansa juliste heijastaa samaa universaalia sanomaa, jota Marwan tekstikin. Julisteessa Nasim kuvaa tyttöä, joka haavillaan kerää kirjan muotoisia perhosia. Kirjoja voi hänen mukaansa kerätä kuin perhosia. Haluan kiittää lämpimästi Ibby Finlandia, joka uskoi kirjaani ja mahdollisti minulle tämän uskomattoman seikkailun. Toivon, että Saku-kirjan myötä yhä useammat ihmiset saavat tietoa Aspergerin oireyhtymästä, sillä

vain tietoisuus poistaa ennakkoluuloja. Näkyvyyttä Aspergerin oireyhtymä saa vielä jatkossakin Saku-kirjan myötä, sillä näyttelyn kirjat jatkavat messuilta kansainväliselle näyttelykierrokselle. Näyttelyitä on 50:ssä eri maassa, jonka jälkeen kirjat jäävät Toronton kirjastoon kansainvälisten erityiskirjojen osastolle esille. Hyvää matkaa Saku!

”Monta kulttuuria, yksi tarina” Saimme myös kutsun Ibbyn lehdistötilaisuuteen. Paikalla oli yli seitsemänkymmenen eri Ibby-osaston edustajaa, samoin suuri joukko tiedotusvälineiden edustajia. Tilaisuuden avasi Ibbyn kansainvälinen puheenjohtaja Wally de Doncker, joka kertoi kirjojen ja kirjastojen tärkeydestä lapsille. Lapsilla on oikeus pystyä lukemaan ja Ibby tukee tätä perusoikeutta käynnistämällä ja tukemalla monia ihania projekteja ympäri maailman. Ibbyn Arabiemiirikuntien osasto julkisti vuoden 2015 Kansainvälinen lastenkirjapäivä -julisteen teemalla ”Monta kulttuuria, yksi tarina”. Kirjailija Marwa al Aqroubi kertoi teemasta ja sen tarkoituksesta. Tavoitteena on parantaa kulttuurien välistä ymmärtämystä ja vuoropuhelua ja juurruttaa lapsille rakkaus lukemiseen jo varhaisesta iästä lähtien.

Nyt seikkailee Rufus, spesiaali lapsi Uudessa selkokielisessä kirjassa Boris, bostoninterrieri, kertoo ikiomasta ihmisestään, 9-vuotiaasta Rufuksesta, jonka kanssa hänellä on aivan erityinen suhde. Poikien päivistä ei seikkailua puutu. Myös tässä kirjassa on osiot sekä lapsille että aikuisille. Kirjan aikuisille suunnatussa osiossa Rufuksen äiti kertoo millaista on arki lapsen kanssa, joka voi päästellä ääniä ja tehdä äkillisiä liikkeitä missä ja milloin vain. Lapsesta, jolla on Touretten oireyhtymä. Kirja ilmestyy kesäkuussa. Katso tilaustiedot lehden takakannesta.

2/2015 KIELIPOLKU

PÄIVITETTY SOSIAALITURVAOPAS

Äänikirjapalvelua jo yli 100 kirjastossa Kirjasto kaikille -kumppanuusprojekti on tuonut valtion erikoiskirjasto Celian tuottamat äänikirjat lähikirjastoihin kautta maan. Jo yli 100 kirjastoa tarjoaa uutta äänikirjapalvelua lukemisesteisille. Paikallinen palvelu parantaa merkittävästi äänikirjojen saatavuutta ja lukemisesteisen tiedonsaantia. Äänikirjapalvelussa mukana olevat kirjastot tarjoavat asiakkaalle tunnukset Celian verkkopalveluun ja opastusta kirjojen käyttöön. Osa kirjastoista on myös perustanut lainattavien cd-äänikirjojen kokoelman. Celian tuottamia äänikirjoja voivat käyttää asiakkaat, joilla on esimerkiksi lukivaikeus. Lisätietoja: www.kirjastokaikille.fi.

Opas on tarkoitettu pitkäaikaissairaita ja vammaisia edustavien järjestöjen sekä sosiaaliturvan ammattilaisten antamaa neuvontaa ja ohjausta varten. Siitä hyötyvät myös omaa sosiaaliturvaansa pohtivat henkilöt. Opas on saatavissa sähköisessä muodossa osoitteessa www.sosiaaliturvaopas.fi.

Shutterstock

pitkäaikaissairaille ja vammaisille henkilöille

Onnistuneesti työelämään

Mitä pitää huomioida, kun nuori aloittaa ensimmäisellä työpaikallaan? Miten perehdytyksessä voidaan huomioida nuoren lukivaikeus? Kuntoutussäätiön uudessa oppaassa tarkastellaan näitä kysymyksiä ja annetaan käytännön vinkkejä

KIELIPOLKU 2/2015

nuorten kanssa toimijoille ja itse nuorille. Oppaassa on hyödynnetty nuorille työntekijöille tehtyä kyselyä, johon vastasi 259 nuorta. – Kyselyn mukaan nuoret odottavat työltään työyhteisöön kuulumisen lisäksi erityisesti kannustamista ja motivointia. Onkin tärkeää, että perehdytyksessä on avoin ilmapiiri ja että itse työtehtävien opastamisen lisäksi huomioidaan se, miten nuori otetaan mukaan työyhteisöön, Kuntoutussäätiön projektipäällikkö Kimmo Terävä toteaa. Nuorista ei kuitenkaan tule puhua yhtenäisenä joukkona: jokaisella on erilaiset taustat ja kyvyt pärjätä työelämässä. Lisätietoja: www.kuntoutussaatio.fi.

Opintopolku tarjoaa tietoa opiskelusta Opintopolku tarjoaa helppokäyttöisiä, luotettavia ja turvallisia palveluita elinikäisen ja yksilöllisen oppimispolun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Opintopolku sisältää tietoa tutkinnoista, ammateista sekä opiskelusta eri oppilaitoksissa. Sen kautta voi löytää koulutusvaihtoehtoja ja hakea niihin. Opintopolku-portaalia ylläpitää Opetushallitus. Suomalaiset oppilaitokset ja korkeakoulut ylläpitävät Opintopolussa omien koulutustensa tietoja. Tutustu www.opintopolku.fi.

Anna Helin-Välkky

Suomen Aivot ry:n hallituksen jäseniä ja eduskuntaryhmien edustajia: Nina Bjelogrlic-Laakso, Jyrki Rinta-Jouppi, Sari Sarkomaa (kok), Irma Holopainen, Tiina Viljanen, Hanna Tainio (sd), Eeva Aronen, Marja Hietanen, Jyrki Korkeila, Terhi Peltokorpi (kesk), Esa Erävalo (kd).

Suomen Aivot huolissaan tutkimuksen rahoituksesta Suomen Aivot ry kävi helmikuussa kertomassa aivosairauksista eduskuntaryhmille. Tavoitteena on turvata jatkossa aivotutkimus ja sen rahoitus, jotta aivosairauksien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus voidaan turvata. Ilman riittävää rahoitusta aivo

sairauksien kliininen tutkimus näivettyy Suomessa. Paikalla oli Suomen Aivojen hallituksen jäseniä ja toistakymmentä kansanedustajaa tai avustajaa. Puheenjohtaja Jyrki Korkeila kävi läpi aivosairauksien kustannuksia ja aivo-

tutkimukselle osoitettua rahoitusta. Kansanedustajat pitivät asiaa tärkeänä ja aivotutkimuksen rahoitus on kirjattu seuraavan hallituskauden asialistalle. Aivoliitto on Suomen Aivot ry:n potilasjärjestöjäsen. Lue lisää: www.suomenaivot.fi

Lakimuutos yhtenäistää

vammaisetuuksien myöntämisperusteita Kesäkuun alussa voimaan tuleva lakimuutos saa aikaan sen, että vammaisetuuksia myönnettäessä arvioi daan nykyistä selkeämmin hakijan tuen tarvetta. Samalla eri vammaisetuuksien myöntäminen yhdenmukaistuu. Kelan maksamia vammaisetuuksia ovat alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki sekä ruokavaliokorvaus. Ruokavaliokorvausta lukuun ottamatta vammaisetuudet on porrastettu kolmeen tasoon hakijan tuen tarpeen mukaan (perustuki, korotettu tuki, ylin tuki). Jatkossa 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuen voi saada ilman sairaudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Se voidaan myöntää sairauden tai vamman aiheuttaman haitan perusteella. Uusina tuensaajina perusvammaistuen piiriin voivat päästä esimerkiksi nuoret, joilla mielenterveyden häiriö aiheuttaa olennaista haittaa, mutta ei nykylain tarkoittamia erityiskustannuksia.

Vammaisetuuksia ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella. Tukien myöntäminen edellyttää aina vammasta ja sairaudesta aiheutuvaa haittaa tai avun, ohjauksen tai valvonnan tarvetta. Erityiskustannukset voivat sen sijaan korottaa tuen määrän perustuesta korotetuksi tueksi. Erityiskustannuksia voivat olla esimerkiksi kotipalvelu-, lääkäri-, lääke- ja kuntoutuskulut, jotka hakija maksaa itse. Lakimuutoksen vaikutuksesta Kela voi myöntää vammaisetuudet nykyistä pitemmäksi ajaksi ja entistä useammin toistaiseksi, koska tukien saaminen ei välttämättä edellytä kustannusten osoittamista. Kustannukset vaihtelevat usein, vaikka perussairaus tai -vamma pysyisikin muuttumattomana. Muutoksen myös uskotaan kohdentavan vammaisetuuksia nykyistä oikeu denmukaisemmin ja yhdenvertaisemmin.

Mikä muuttuu? • Alle 16-vuotiaan vammaistuen perusteet säilyvät ennallaan. • 16 vuotta täyttäneen perusvammaistuki ei enää edellytä erityiskustannuksia. • 16 vuotta täyttäneen korotettua ja ylintä vammaistukea sekä eläkettä saavan hoitotukea ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella. Hoitotukea myönnettäessä arvioidaan aina avun, ohjauksen ja valvonnan tarvetta sekä 16 vuotta täyttäneen vammaistuessa lisäksi sairaudesta tai vammasta aiheutuvaa haittaa. • Erityiskustannukset voivat korottaa vammaisetuuden määrän vain korotetun tuen tasolle. • Muutokset koskevat 1.6. tai sen jälkeen alkavia uusia vammaisetuuspäätöksiä. • Ennen lainmuutosta myönnettyjen vammaisetuuksien maksu jatkuu annetun päätöksen mukaisena seuraavaan tarkistukseen asti.

2/2015 KIELIPOLKU

AIVOLIITON AJANKOHTAISET Ottopisteiden keräyskampanjalla tuetaan puhevammaisia Aivoliitto toteuttaa keräyskampanjan Ottopisteillä ajalla 16.6.–31.8.2015. Pankkiautomaatilla asioiva voi rahaa nostaessaan valita pelkän oton sijasta Otto & lahjoitus -vaihtoehdon. Tällöin noston ylittävä summa menee kesän aikana

Aivoliiton keräyskampanjaan puhevammaisten hyväksi. Varat Aivoliitto käyttää neuvontaan ja ohjaukseen, jota tarjotaan afaattisille henkilöille ja heidän läheisilleen sekä perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus.

Kommunikaatiokeskuksen toiminta päättynyt Valtakunnallisesti toimineen Kommunikaatiokeskuksen työ puhevammaisten asiantuntijana, neuvojana ja opastajana on loppunut vuoden alussa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen päättyessä. RAY rahoitti toimintaa vuodesta 1996. Aivoliiton Kommunikaatiokeskus tarjosi palveluita perheille, joiden lapsella tai nuorella on kielellinen erityisvaikeus sekä afaattisille henkilöille ja heidän läheisilleen.

– Kommunikaatiokeskus tarjosi tietoa ja tukea puhevammaisille itselleen, heidän läheisilleen, ammattilaisille ja kaikille, jotka ovat jollain tavalla tekemisissä puhevammaisten henkilöiden kanssa, Aivoliiton toiminnanjohtaja Tiina Viljanen kertoo. Lahden seudun kielelliset kuntoutujat ry perusti puhevammaisten palveluiden jatkon turvaamiseksi adressin, johon saatiin lyhyen ajan sisällä yli 1 800 nimeä. Adressi luovu-

tettiin valtiosihteeri Pia Pohjalle. Aivoliitto kiittää adressin perustanutta yhdistystä ja kaikkia sen allekirjoittaneita. – Olemme saaneet paljon yhteydenottoja huolestuneilta perheiltä. Jatkamme edelleen työtä sen puolesta, että Kommunikaatiokeskukselle myönnetään jatkorahoitus, Viljanen painottaa.

Ensi syksyn tuOKio-klubikiertueella esiintyvät jazzmusiikko Timo Lassy ja näyttelijä Minttu Mustakallio. Kiertueen konserteissa nostetaan esiin kansalaisjärjestöille tärkeitä teemoja taiteen keinoin. Tänä vuonna kiertueesitys kertoo elämänlaadusta. Mukana olevat järjestöt ja puolueet ovat kirjoittaneet teemasta omat kannanottonsa. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton Yksi elämän viesti perustuu kansalaisten ajatuksiin hyvästä elämästä. Niitä keräsimme verkkokyselyllä keväällä 2014. Kiertueen konserteissa järjestöjen viestit yhdistyvät musiikkiin: esitys koostuu Lassyn säveltämästä uudesta musiikista ja Mustakallion puheosuuksista. Konsertit järjestetään 16–29.9. Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Ne ovat ilmaisia ja avoimia kaikille. 24

KIELIPOLKU 2/2015

Tuomo Manninen

Minttu Mustakallio ja Timo Lassy tuOKio-klubilla

Tarkemmat tiedot kiertueesta ja mukana olevien järjestöjen elämänlaadusta kertovat viestit löytyvät verkkosivulta www.tuokio-klubi.fi.

ksi elämän viestin voit lukea osoitY teesta www.tuokio-klubi.fi/yksi-elama.

Puhetta-chat

tuleville kansanedustajille. Nämä ehdokkaa tunnetuksi Aivoliiton paikallisyhdistysten t paikallisia ihmisiä, nykäiskää heitä hihasta ja tuleville kansanedustajille. Nämä ehdokk kaa keskustelemaan. paikallisia ihmisiä, nykäiskää heitä hihasta kaa keskustelemaan. Talvisin terveisin Tiina Viljanen Talvisin terveisin toiminnanjohtaja Tiina Viljanen

maksullisen palvelutoiminnan piiriin; maksuton neumunikaatiokeskuksen puheterapeutit ovat siirtyneet vonta yms. on nyt loppunut. maksullisen palvelutoiminnan piiriin; maksuton neuvonta yms. on nyt loppunut. Riskinä on, että RAY lopettaa myös Juttu-tupa-toiminnan rahoituksen ensi vuoden alussa! Riskinä on, että RAY lopettaa myös Juttu-tupa-toiminnan rahoituksen ensi vuoden alussa!

Keskustelua kielellisestä erityisvaikeudesta Puhetta-chat avautuu syyskuussa Tu- noin kaksi tuntia. Ryhmiä ohjaavat kinetin sivustolla verkossa. Keskuste- Aivoliiton työntekijät. luryhmä on kaikille avoin ja keskusteLisätietoja syksyllä Aivoliiton verklu tapahtuu anonyymisti. Keskustelut kosivuilta www.aivoliitto.fi ja Puhettamyös moderoidaan etukäteen. sivustolta www.facebook.com/PuhetYhdistyspostin ilmestymisaikataulu 2015 Lisäksi aloitetaan Aivoliiton avoi- ta sekä suunnittelija Elina Salolta p. Yhdistyspostin ilmestymisaikataulu 2015 met ryhmät, joihin mahtuu kerrallaan 040 5437 292, elina.salo@aivoliitto.fi. 3/2015 viikolla 15 12 osallistujaa. Ryhmän teema on en3/2015viikolla viikolla20 15 nalta sovittu ja keskustelut kestävät Mikä 4/2015 Tukinet on? 4/2015viikolla viikolla35 20 5/2015 • Aina avoin tukikeskus netissä. 5/2015 viikolla40 35keskellä ja 6/2015 • Apua arjen viikolla murheiden elämän kriisitilanteissa. 6/2015 viikolla45 40 7/2015 viikolla • Yhteyttä voi ottaa nimettömästi ja 7/2015viikolla viikolla 45 kotikuntaansa ilmoittamatta. 8/2015 50 • Toiminta toteutetaan järjestöjen yh8/2015 viikolla 50 teistyönä. Mukana on 37 järjestöä. • Palvelut maksuttomia, toiminnan rahoittaa RAY. Lisätietoja www.tukinet.net.

toiminnanjohtaja Aivoliitto on nyt somessa

Tykkää meistä Facebookissa Aivoliitto on nyt somessa ja seuraa Twitterissä. Aina Tykkää meistä Facebookissa ja Aivoliitto tuoretta asiaa! on nyt somessa seuraa Twitterissä. Tykkää meistä Facebookissa ja Aina tuoretta asiaa! seuraa Twitterissä. Aina tuoretta asiaa! Aivoliitto Puhetta Aivoliitto Suomen PuhettaNuortentalo Yksi elämäNuortentalo Suomen Yksi elämä @Aivoliitto @yksi_elama @Aivoliitto @yksi_elama

2 2

Ajankohtaista kuntoutuksesta

Sopeutumisvalmennuskursseilla vielä tilaa Muutamilla Aivoliiton lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus -kursseilla on vielä tilaa. Laita hakemus pikaisesti Aivoliittoon, niin olet valinnoissa mukana. Kurssinumero ja kohderyhmä 111 Alakouluikäiset lapset perheineen (7–12 v.) 112 Alakouluikäiset lapset perheineen (7–12 v.) 114 Yläkouluikäiset lapset (13–15 v.) 115 Peruskoulunsa päättäneet nuoret (16–18 v.) 34 Yli 18-vuotiaiden nuorten kurssi 35 Tietopäivät isovanhemmille Hakeminen kursseille Kelan kursseille haetaan Kelan haku lomakkeella KU 132 (harkinnanvarainen kuntoutus) tai KU 104 (vaikeavammaisen kuntoutus). Raha-automaattiyhdistyksen kursseille saat hakemuksen Aivoliitosta tai verkkosivuilta www.aivoliitto.fi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin suositus

Ajankohta 31.8.–4.9. ja 14.12.–18.12.2015 28.9.–2.10.2015 ja 18.1.–22.1.2016 27.7.–31.7.2015 6.7.–10.7.2015 3.8.–8.8.2015 30.10.–1.11.2015

kurssille tai kuntoutussuunnitelma, jossa kurssi on mainittu. Hakemuslomakkeiden liitteet eivät saa olla vuotta vanhempia. Kursseille hakiessasi, toimita hakemus liitteineen suoraan Aivoliittoon. Kaikista kursseihin liittyvistä asioista voit kysyä kurssisuunnittelijoiltamme Sari Hietaselta tai Kirsi

Hakuaika 29.6. asti 26.7. asti 24.5. asti 2.5. asti 5.6. asti 28.8. asti

Rahoitus Kela Kela Kela Kela Ray Ray

Lönnqvistiltä. Myös palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski ja kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund vastaavat mielellään kysymyksiisi. Yhteystiedot löydät tämän lehden sivulta 35. Ota rohkeasti yhteyttä!

2/2015 KIELIPOLKU

Tervetuloa tutustumaan Suomen Nuortentaloon! Suomen Nuortentalo Oy tarjoaa asumis- ja avopalveluita Kuopion ja Turun seuduilla. Palvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat tukea arjessa, itsenäistymisessä ja elämänhallinnassa. Nuortentalojen asumispalvelu on tuettua itsenäisen asumisen harjoittelua. Avopalvelussa on tarjolla ammatillista tukihenkilöpalvelua ja neuropsykiatrista valmennusta. Palveluista löytyy lisätietoa Nuortentalon verkkosivuilla osoitteessa www.nuortentalo.fi.

Ota yhteyttä Kuopion tai Turun Nuortentaloon ja sovitaan käynti meille! Kuopion Nuortentalo Satu Pasanen p. 040 562 9118

Turun Nuortentalo Anne Ingman p. 050 442 0092

www.nuortentalo.fi

Pärjää porukassa Pärjää porukassa -kirja on tehty oppaaksi sosiaalisten taitojen harjoittelemiseen. Se on selkeäkielinen, ja siinä on paljon kuvia ja pohdintatehtäviä.

Hinta 30 €

+ toimitusmaksu

Aiheita mm. t t t t t t t t t t

Tervehtiminen Hyvästely Keskustelu Puhelimessa toimiminen Anteeksi pyytäminen ja antaminen Jämäkkä kieltäytyminen Ystävyys Ihastuminen Seurustelu Kun suututtaa

Ei-toivotut ehdotukset

Jos ei kyken e siitä saatta sanomaan ei, a seurata paljon ongelmia. Omien rajoje n tärkeä ja tarpe puolustaminen on ellinen taito.

Ei on lyhyt, mutta erittäin voima kas sana. Sen avulla kerrot, että et pidä siitä, mitä sinull e tehdään.

Pohdintaa Vieras henki

lö pyytää sinua

autoonsa, mitä sanot

Pärjää poru

kassa

Jos koet olosi uhatuksi tai joku kohte lee sinua huono ota ei-sana sti, käyttöön. Kun sanot ei, henkilöä, jollekatso suoraan puhut. Pysy rauha llisena. On tärkeää ilmaista selkeä että toisen sti, toiminta ei ole mielestäsi toivottavaa . Jos toinen ei vaikka olet lopeta, sanonut ei, hänen toimi ntaansa voida sanoa häirin an näksi. Sinun ei tarvit henkistä tai se sietää minkäänlais ta fyysistä häirin Kerro häirin nästä vanhe tää. opettajille mmillesi, tai Voit yhdessä muille aikuisille. heidän kanss onko asia sellai aan miettiä, nen, että teette ilmoituksen poliisille. Sinun ei tarvit se hävetä asiaa, häirintä on aina häirit sijän häpeä .

Sosiaaliset

taidot

Vieras henki lö pyytää sinua sairaalaan. autoonsa ja Hän lupaa kertoo, viedä sinut äidin luo. Mitä että äitisi on joutunut teet?

Kaverisi tarjoa a

sinulle olutta , vaikka

olette molem mat alaikä isiä. Mitä sanot ?

Jos olet aikuin en ja alaikä tupakkaa, inen lapsi pyytä mitä sanot ä sinua ostam ?

aan hänelle

Pärjää porukas sa 56

57 Pärjää porukas sa

Selkokieliset ohjauskansiot puhtaudesta ja siisteydestä huolehtimiseen

Kolme osaa

Ohjauskansiot ovat oiva apu ohjaustyöhön ja itsenäiseen käyttöön. Selkeät ohjeet ja kuvat auttavat onnistumaan ja tukevat oppimista. Laminoidut sivut kestävät käytössä.

Puhtaus ja komeus.Sisältää mm. v artalon pesu ja hoito, intiimihygienia, parranajo.

Hinta 50 €

+ toimitusmaksu

Puhtaus ja kauneus. Sisältää mm. vartalon pesu ja hoito, intiimihygienia, hampaat ja meikkaus.

Siistii! Opettaa perus- ja erikoissiivoukset vaiheittain kuvien kanssa.

Lisätiedot ja tilaukset: Minttu Vanhala, p. 050 543 5570, minttu.vanhala@nuortentalo.fi Maksutavat: Yritysasiakkaat laskutuksena. Yksityisasiakkaat postiennakkona. Toimitusaika: 1-2 viikkoa tilauksesta, tuotteet toimitetaan postitse.

KIELIPOLKU 2/2015

www.nuortentalo.fi

Heidi Selonen

Iloista menoa

Ohjaaja Johanna Kaario, Tomi Andersin, Teemu Metsänoja ja Lucia Kivimäki nauttivat aurinkoisesta päivästä.

laskiaisriehassa A

ivoliiton Nuortentalossa Turussa seurattiin jännityksellä lumitilanteen kehittymistä hiihtolomaviikolla. Siitä nimittäin riippui, päästäisiinkö nuorten kanssa viettämään vauhdikasta laskiaisriehaa Hirvensalon pulkkamäkeen. Laskiaispäivänä porukka kerättiin kasaan ja ei kun suunta rinteille. Nuo-

ret odottivat innolla mäkeen pääsyä. Mäkeä tultiin vauhdilla alas ja Nuortentalon ohjaajatkin uskaltautuivat pulkan kyytiin. Tämä näky herätti hilpeyttä nuorten keskuudessa. Yksi niistä harvoista päivistä, kun sai olla iästä huolimatta jälleen lapsi. Pulkkailun jälkeen herkuteltiin hernekeitolla ja itse tehdyillä las

kiaispullilla. Lämmikkeeksi aurinkoisen mutta kylmän päivän jälkeen nautittiin vielä kupilliset kuumaa kaakaota. Vatsa täynnä ja hyvillä mielin hauskan päivän jälkeen uni maittoi. Heidi Selonen toimii ohjaajana Turun Nuortentalossa.

Kuuluu sieltä naurua, kiljuntaa, kun koossa on porukkaa jos jonkinmoista. On siellä äitiä, isää, lasta, mummua, pappaa ja kaverusta. Mäki pitkä on, vauhtikin huima, ei oo kellään ilmekään tuima. Laskiaisena saa kaikki mäkeen tulla, ei haittaa millainen oot, mukaan mahtuu kaikki koot. Mäen laskun jälkeen maistuukin väsyneelle porukalle laskiaispulla, kaakao on hyvää ja olo on hyvä sulla.

2/2015 KIELIPOLKU

Vertaistukiohjaajien koulutusviikonloppu

26.–27.9.2015 Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Laajavuorentie 30, Jyväskylä Koulutus on tarkoitettu sekä aloitteleville (A) että kokeneille (K) ryhmänohjaajille. Koulutuksen järjestävät Autismi- ja Aspergerliitto, Aivoliitto ja ADHD-liitto. Kouluttajina toimivat liittojen työntekijät. Lauantai 26.9. 10.30–11.00 Ilmoittautuminen 11.00–12.00 Tervetuloa ja esittäytyminen 12.00–13.00 Lounas 13.00–14.30 Neurokirjon merkitys vertaisohjaajille, vertais- ja kokemusosaajatoiminnalle 14.30–15.00 Iltapäiväkahvit 15.00–15.30 Tauko 15.30–16.30 Teemakävely 16.30–18.00 A: Vertaistukiryhmän perustaminen, ryhmänohjaamisen perusteita K: Kokemuksia ryhmänohjaajana toimimisesta Ko: Kokemuksia kokemusosaajana toimimisesta 18.00–18.30 Tauko 18.30–19.30 Päivällinen 19.30- Kylpylä Sunnuntai 27.9. 9.00-9.15 Hyvää huomenta 9.15–9.45 Teemakävely 9.45–11.30 Ohjaajan ja kokemusosaajan persoonallisuus, ohjaajana kehittyminen 11.30–12.30 Lounas 12.30–13.30 A: Vertaisryhmän suunnittelua K: Vertaisryhmän suunnittelua Ko: Kokemusosaajatoiminnan suunnittelua 13.30–14.15 Iltapäiväkahvit, viikonlopun anti ja palautekeskustelu, koulutuksen päätös

Koulutus on maksuton yhdistysten jäsenille. Yli 100 km matkan päästä tuleville osallistujille maksetaan majoitus hotelli Laajavuoressa lauantain ja sunnuntain väliseltä yöltä. Ruokailut ovat kaikille osallistujille maksuttomia. Matkakustannukset korvataan jälkikäteen edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Koulutukseen osallistumisen edellytys on, että osallistujalla on alustava suunnitelma ryhmän ohjaamisesta ja se on tiedossa ko. jäsenyhdistyksessä. Ilmoittautuminen Aivoliiton koulutuskalenterin kautta (www.aivoliitto.fi) 11.5.2015 alkaen. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 26.8.2015. Koulutukseen mahtuu rajallinen määrä henkilöitä. Osallistumisesi vahvistetaan sähköpostitse ilmoittautumisajan päätyttyä mahdollisimman pian. Torstain 11.9.2015 jälkeen tulleista peruutuksista (ilman lääkärintodistusta tms.) perimme 50 % korvauksen majoitus- ja ateriakuluista suoraan ilmoittautuneelta. Koulutuksen yhteyshenkilö: ADHD-liitto Kaisa Humaljoki, kaisa.humaljoki@adhd-liitto.fi, p. 050 438 3633 Liitot pidättävät oikeudet ohjelmamuutoksiin.

Kielellinen erityisvaikeus -perheiden

Vertaisperhekoulutus 23.–24.10.2015 Pirkanmaalla (tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin) Tavoitteena on, että perhe saa perusvalmiudet toimia Aivoliiton ja sen jäsenyhdistysten vertaisperheenä. Ohjelma alkaa perjantaina 23.10. klo 18.00 ja päättyy lauantaina 24.10. noin klo 15.30. Sisältö ja tavoitteet: • Vertaistuki on osa hyvää hoitoa ja kuntoutusta. • Vertaisperhetoiminnan eri muodot ja mahdollisuudet osana Aivoliiton toimintaa. • Mitä vertaisperheeltä odotetaan. • Muiden vertaisperheiden tapaaminen ja kokemusten vaihto. • Virkistäytyminen. Lisätietoja: www.aivoliitto.fi, järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 543 7290, risto.lappalainen@aivoliitto.fi, suunnittelija Elina Salo p. 040 543 7292, elina.salo@aivoliitto.fi. Koulutus on ilmainen. Matkat korvataan yli 30 euroa menevältä osalta edullisimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Kaikki vertaisperhetoiminnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan koulutukseen!

Suvipäivä Suvituulessa Avoimet ovet keskiviikkona 10.6. klo 10–15 Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Suvilinnantie 2, Turku Ohjelmassa muun muassa: • Puheterapeutin tietoisku kielellisestä erityisvaikeudesta klo 10.30 • Turun kaverikoirat Taikatassut rapsuteltavina klo 10–14 • Poniratsastusta klo 12–14 • Vapaa uintiaika uimataitoisille tai oman avustajan kanssa Suvituulen allasosastolla klo 13–15 • Valokuvasuunnistusta ja taloon tutustumista • Mahdollisuus kokeilla puhelaitteita ja keskustella puheterapeutin kanssa • Liitot, paikallisyhdistykset ja Nuortentalo esittäytyvät ja järjestävät ohjelmaa Talo tarjoaa kahvit ja pullat osallistujille. Mahdollisuus lounastaa omakustanteisesti Kahvila Lasisydämessä klo 11–14. Isojen ryhmien ilmoittautumiset etukäteen: sanna.reuna@aivoliitto.fi tai 050 362 3217. Ohjelmaan saattaa tulla muutoksia ja täydennyksiä. Tarkemmat tiedot www.sunnanvind.fi.

Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Tervetuloa!

2/2015 KIELIPOLKU

Polkuja parempaan parisuhteeseen Parisuhteessa saadaan usein pienillä asioilla paljon hyvää aikaan – sekä itselle että kumppanille. Suhteen huoltoa pidetään nykyään luonnollisena hyvinvoivan parisuhteen edellytyksenä ja kynnys hakea neuvoja on madaltunut. Yhä useammin apua ongelmiin hakevat myös miehet. Parisuhdekursseja annetaan ennalta ehkäisevästi jopa häälahjaksi. Tuula Vainikaisen sekä Tuula ja Juha Välilän kirja Rakastan, rikastan – Polkuja parempaan parisuhteeseen on kirjoitettu parisuhteen hyvinvoinnista ja oman suhteensa parantamisesta kiinnostuneille. Se kertoo, mitä kaikkea paremman parisuhteen eteen voi tehdä ja antaa työkaluja muutoksen toteuttamiseen. Harvoin on liian myöhäistä. Vaikka parisuhteen rakkaus ja lämpö olisi kadoksissa, suhteen elvyttäminen on mahdollista, jos vain halua jatkaa yhdessä riittää. Kun tavoite on yhteinen, pariskunta voi löytää toisensa ja rakkautensa u udestaan. Joskus ihan hyväkin

suhde voi kaivata uutta kipinää. Kun omille tunteilleen ja tarpeilleen antaa luvan, suhde saa uuden mahdollisuuden. Miten parisuhde voi vahvistua ja rakkaus voittaa kohtaamansa esteet? Kuinka toimia parisuhteensa hyväksi arjen keskellä ja vaikeuksia väistämättä? Kuinka hyväksyä oma ja toisen muuttuminen? Muun muassa näitä kysymyksiä käsitellään. Kirja rakentuu suomalaisten parien tarinoista ja heidän kokemuksistaan. Ne auttavat ymmärtämään, miten parisuhteen hyvinvointia, rakkautta ja vuorovaikutusta voidaan vahvistaa. – Valitettavan usein parit pysähtyvät pohtimaan parisuhteensa tilaa vasta kriisin äärellä. Pienet askeleet oikeaan suuntaan lisäävät parisuhdetyytyväisyyttä. ’Miks sä aina ja miksei me koskaan’ -nalkutus ei yleensä johda parempaan parisuhteessa. Jokainen voi muuttaa vain itseään, tekemällä itse jotain toisin, tekijät toteavat.

Tuula Vainikainen on terveys- ja perheasioihin erikoistunut toimittaja ja tiedottaja. Liisa Välilä on teologi ja perheterapeutti sekä Kataja-parisuhdekeskus ry:n toiminnanjohtaja. Juha Välilä on parisuhderyhmien vertaisohjaaja. Vainikainen Tuula, Välilä Liisa, Välilä Juha: Rakastan, rikastan – Polkuja parempaan parisuhteeseen. Kirjapaja 2015.

Huonosti käyttäytyvät naiset Historiassa on ollut valtava määrä naisia, jotka eivät ole käyttäytyneet miesten heille asettaman mallin mukaisesti. Jos heillä on ollut jonkinlainen kuninkaallinen asema, meillä on heistä myös tietoa. Linda Rodriquz McRobbien teos Huonosti käyttäytyvät naiset pitää sisällään kymmeniä tarinoita tällaisista omapäivistä, rohkeista, päättäväisistä naisista, joiden motiivit ovat vaihdelleet oikeuden ja rikoksen välillä. Naisista, jotka ovat vahvasti osa maailmanhistoriaa. Naiset, jotka eivät ole suostu neet jäämään ruotuunsa, ovat 30

KIELIPOLKU 2/2015

jättäneet painavan jäljen maailman tapahtumien kirjoon. On vakoojia, sotureita, hallitsijoita, seurapiiriperhosia – historiakirjallisuuden perustavaraa – mutta tässä kirjassa he ovat kaikki naisia. Osa heistä on meille tuttuja, mutta mukana on paljon uusia ihmeellisiä ihmiskohtaloita. Kirja on jaettu rohkeisiin ja röyhkeisiin lukuihin, jotka voisivat olla miesten määrittelemiä: mm. Taistelijat, Bilettäjät, Hutsut ja Hullut. Hatsepsut (k. 1466 eaa.): Naisfaarao, jota monet egyptologit pitävät yhtenä merkittävimmistä faaraoista. Rakennutti mahtavan temppelin Luxoriin. Ranskan Isabella (k. 1358): Ranskan kuninkaan tytär ja Englannin kuninkaan puoliso, Englannin kuningatar. Tunnettiin väkivaltaisuutensa vuoksi nimellä ”Ranskan naarassusi”. Lucrezia Borgia (k.1519): Pahamaineisen valtasuvun jäsen, paavin

tytär. Renessanssin femme fatale, jonka maine saattaa olla luultua puhtoisempi. Gloria von Thurn und Taxis (s. 1960): Punkprinsessa ja 80-luvun tyyli-ikoni, huomattava uhkapeluri. Tunnettu myös erittäin keskustelua herättävistä lausunnoistaan. Alfhild (k. 400-luvulla): Goottikuninkaan tytär, joka ei tahtonutkaan prinsessana naimisiin, vaan ryhtyi merirosvoksi. Wu Zetian (k. 705): Kiinan ainoa naiskeisari. Kristiina, Ruotsin kuningatar (k. 1689): Kuningatar, joka teki mitä tahtoi. Harrasti syvällisesti politiikkaa ja kulttuuria, kääntyi katoliseksi ja haudattiin Vatikaaniin. Linda Rodriquz McRobbie: Huonosti käyttäytyvät naiset. Kustannusosakeyhtiö Paasilinna 2015.

Kirjastonhoitajana toimi Päivi Seppä-Lassila.

Nuoret luukulla Nuorten syrjäytyminen on yksi 2000-luvun kuumimmista yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä ja huolenaiheista. Nuoret luukulla -teos tarjoaa tuoreita empiriaan perustuvia näkökulmia nuorten syrjäytymistä koskevaan keskusteluun sekä taloustieteen että nuorisotutkimuksen näkökulmasta. Teos perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Nuorisotutkimusverkoston yhteiseen tutkimushankkeeseen, joka koostuu kahdesta osiosta. Niistä ensimmäisessä tarkastellaan syrjäytyneiksi luokiteltujen nuorten terveyspalvelujen käyttöä ja kustannuksia rekisteriaineiston avulla. Toisessa osiossa tarkastellaan 18–29-vuotiaiden nuorten aikuisten

ja palveluntarjoajien kohtaamisia kummankin osapuolen kanssa tehtyjen haastattelujen kautta. Rinnakkaiset näkökulmat havainnollistavat paitsi nuorten palveluja elämänpolkujen keskinäisiä eroja, myös tutkimuksen erilaisia tapoja hahmottaa nuorten suhdetta yhteiskuntaan. Tutkimuksen perusteella syrjässä oleminen, sairastavuus ja korkeat terveyspalvelujen käytöstä johtuvat kustannukset kytkeytyvät toisiinsa. Haastattelut valottavat kustannusten taustalla olevia rakenteellisia tekijöitä ja yksilötason elämänvaiheita sekä niihin liittyviä valintoja ja pakkoja. Vaikka laaja ja monipuolinen palvelujärjestelmä pystyy vastaamaan monien nuorten tarpeisiin, sellaiset asiat kuin pitkät odotusajat ja mielen-

terveyspalveluiden riittämättömyys näyttäytyivät järjestelmän ongelmina. Aaltonen Sanna, Berg Päivi & Ikäheimo Salla: Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto. Sarja: Kenttä. 2015.

 Taita ja kiinnitä puolet yhteen. Vastaanottaja maksaa postimaksun.

Aivoliitto ry Tunnus: 5006009 Info: 1200 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tervetuloa jäseneksi! 2/2015 KIELIPOLKU

Tilaa Kielipolku – puheen- ja kielenkehityksen erikoislehti 2/ 20 13

EN KE - JA KI EL PU H EE N

H IT YK SE

ikeus n erityisva Kielelline ien ketju lv o ja sukup

IS LE H TI N ER IKO PUHEE N - JA K IE L E N

3 /2 0 1 K E H IT

YK S E N

E R IKO

IS L E H

Laaduk varhais as kasvatu s

Jokaisessa numerossa on uusinta tietoa kielellisestä erityisvaikeudesta: - asiantuntija-artikkeleita - haastatteluja - referointeja tutkimuksista - vanhempien kokemuksia.

39 € vuosikerta (4 numeroa)

Kuv tukiviitt at ja om päiväko at din arjessa

matkin Isovanhem itsevat Peikkotarv m e tstukea virik tie k toa ja ästä elellinenaiste eitä kaikille ki ö yk ty ille Periy eus? erityisvaik

Yhdistysten jäsenille lehti sisältyy paikallisyhdistyksen jäsenmaksuun. Jäsenmaksut vaihtelevat yhdistyksestä riippuen.

Tilaukset: Maiju Rita-Kasari p. 02 281 4310 maiju.rita-kasari@turuntilikeskus.fi www.aivoliitto.fi

 Haluan liittyä jäseneksi kielellinen erityisvaikeus -yhdistykseen

Etunimi _______________________________________

Yhdistyksen nimi _______________________________

Osoite ________________________________________

Jos yhdistyksen nimi ei ole tiedossa, tämä kohta jätetään tyhjäksi. Tällöin jäsen liitetään asuinkuntaa lähimpänä toimivaan yhdistykseen.

Postinumero_________________

Sukunimi ______________________________________

Aivoliiton kannatusjäseneksi

Puhelinnumero _________________________________ Sähköpostiosoite _______________________________

Olen henkilö, jolla on kielellinen erityisvaikeus.

Huom! Alle 15v lapsen osalta jäseneksi liitetään läheinen.

läheinen, lapsen syntymävuosi _________________ ammattilainen muu_______________________________________ Sukupuoli

nainen

mies

Kieli

suomi

ruotsi

Postitoimipaikka ________________________________

muu

Lähetämme tiedot paikalliselle jäsenyhdistyksellemme. Vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee 15–25 euron välillä yhdistyksestä riippuen. Jäseneksi liittyvän pitää olla vähintään 15-vuotias. Kannatusjäsenen jäsenmaksu on yksityishenkilöille 50 euroa, yhteisöille ja säätiöille 80 euroa ja yrityksille 500 euroa vuodessa. Suostun tietojeni tallentamiseen jäsen- ja lehtirekistereihin. Tietojani ei luovuteta ulkopuolisten käyttöön.

_____________________________________________________ 32

KIELIPOLKU 2/2015

Allekirjoitus

Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Vaasan keskussairaala www.vaasankeskussairaala.fi

Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna

2/2015 KIELIPOLKU

Yhdistykset alueittain ETELÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Veijo Kivistö, p. 040 5430 009 Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI veijo.kivisto@aivoliitto.fi HYVINKÄÄN SEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.hsdy.org/ Nina Väyrynen (pj), Nina.HSDY@gmail.com Päivi Heikkinen, p. 040 568 0505 paivi.heikkinen@kolumbus.fi hyvinkaan.dysfasiayhdistys@hsdy.org KYMENLAAKSON AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA- JA ADHD-YHDISTYS AADA RY www.kymenlaaksonaada.com kymenlaakson.aada@gmail.com Facebook: Aada ry. Kata Kaukiainen (puheenjohtaja) p. 040 732 0285 puheenjohtaja.aada@gmail.com Anne Uotila (sihteeri) p. 0400 235 512 sihteeri.aada@gmail.com LÄNSI-UUDENMAAN NEURIS RY www.neuris.fi lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi Taina Lehtiö (puheenjohtaja), p. 040 751 2658 Jäsenvastaava Kaisu Oksanen lansiuudenmaan.neuris@yahoo.fi

LÄNSI-SUOMEN ALUE Suunnittelija Elina Salo, p. 040 543 7292 Hämeenkatu 13 B 33100 TAMPERE elina.salo@aivoliitto.fi

ETELÄ-POHJANMAAN JA POHJANMAAN KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -YHDISTYS KIERVA Yhteyshenkilöt Maaret Ojaluoma, maaret.ojaluoma@netikka.fi Anne Ikonen (pj), anne.ikonen@gmail.com KANTA-HÄMEEN AUTISMI-, ASPERGER-, DYSFASIA JA ADHD-YHDISTYS HYMY RY www.hymyry.net Johanna Lehmusoksa j.lehmusoksa@netti.fi KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS SLI RY Hannu Kuusela hannu.kuusela@elisanet.fi www.nic.fi/~hkuusela/

ITÄ-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Johannes Hietala p. 040 543 7289 Tulliportinkatu 25 B 70100 Kuopio johannes.hietala@aivoliitto.fi

KAINUUN, POHJOIS- POHJANMAAN ALUE JA POHJOIS-SUOMEN ALUE järjestösuunnittelija Risto Lappalainen p. 040 5437 290 Kauppakatu 34 A 9 87100 Kajaani risto.lappalainen@aivoliitto.fi

POHJOIS-SAVON NEUROLOGISET ERITYISVAIKEUDET JA AUTISMIKIRJOYHDISTYS EIJSVEIKEET RY www.eijsveikeet.fi Tulliportinkatu 52, 70110 Kuopio (käynti sisäpihan puolelta) p. 044 7211 127 (ma klo 15-18) Parhaiten tavoitat meidät sähköpostitse: toimisto@eijsveikeet.fi Vertaistukipuhelin 044 757 9477. (Vertaistukiryhmät ja muut vertaistukiasiat). Neuvontapuhelin 044 721 1127 maanantaisin klo 15–18. Muulloin tekstiviestit tai sähköposti tuovat viestisi perille. Facebook: Eijsveikeet ry

KIELIPOLKU 2/2015

SATAKUNNAN AUTISMI-, ADHD- JA DYSFASIAYHDISTYS SAMDY RY Tietoa toiminnasta ja tapahtumista www.samdy.info Toimisto: Satakunnan yhteisökeskus, Isolinnankatu 16, 28100 PORI p. 044 346 0898, toimisto avoinna sopimuksen mukaan samdy@samdy.info Tuija Koski puheenjohtaja@samdy.info Saara Korkeamäki, jäsenasiat jasenasiat@samdy.info p. 040 848 3414 (iltaisin) VARSINAIS-SUOMEN KIELELLISEN ERITYISVAIKEUDEN TUKI Susanna Stolpe (puheenjohtaja) p. 044 583 9789 stolpe.susanna@gmail.com www.keinuva.fi

PIRKANMAAN KIELIPOLKU RY www.saunalahti.fi/pdy/dysfasia.htm pdy@sci.fi Johanna Hoikkanen, p. 040 720 0216

PÄÄKAUPUNKISEUDUN DYSFASIAYHDISTYS RY www.paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Tuija Kaijalainen (puheenjohtaja) tuija.kaijalainen@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi Katja Niemi (jäsenasiat), katja.niemi@paakaupunkiseudundysfasiayhdistys.fi

Alueella ei ole tällä hetkellä kielellinen erityisvaikeus -yhdistystä. Jos olet kiinnostunut perustamaan uuden yhdistyksen, ota yhteyttä järjestösuunnittelijaan.

LAHDEN SEUDUN KIELELLISET KUNTOUTUJAT KIEKU RY www.kieku.org Jäsenasiat Tuomo Leppänen, p. 0440 776 845 tuomo@leppaset.com

ETELÄ-SAVON ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS RY www.es-ada.com Tarja Lahdenperä (pj.) p. 040 5573269 tarja.lahdenpera@haukkamaenhevostila.net ITÄ-SAVON PUATTI RY http://puattiry.blogspot.fi/ Kati Sairanen (pj) p. 050 542 8499 sairanen.kati@gmail.com Kirsi Rantala (sihteeri, jäsenasiat) puattiry@gmail.com POHJOIS-KARJALAN ADHD-, AUTISMI- JA DYSFASIAYHDISTYS AKSONI RY www.aksoni.suntuubi.com Anne-Maarit Palviainen (pj.) p. 050 306 8261 annemaarit.palviainen@gmail.com Noora Alm (siht.) p. 040 412 3792 alm.noora@gmail.com VARKAUDEN SEUDUN WAMDY RY Anita Rikalainen (puheenjohtaja), p. 040 732 8360 www.wamdy.info varkaudenseudunwamdy@gmail.com

Yhteystiedot AIVOLIITTO RY

Suvilinnantie 2 20900 TURKU p. 02 2138 200 Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@aivoliitto.fi info@aivoliitto.fi, www.aivoliitto.fi HALLINTO Toiminnanjohtaja Tiina Viljanen p. 02 2138 292, 040 833 1511 Hallintopäällikkö Kirsi Haanperä p. 02 2138 232, 040 715 5223 JÄRJESTÖPALVELUT Järjestöpäällikkö Tom Anthoni Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI p. 050 568 9145 Järjestösuunnittelijoiden yhteystiedot sivulla 34. JÄSENREKISTERI Järjestösuunnittelija Carita Sinkkonen p. 050 308 9095 TOIMISTO JA TILAUKSET Toimistoassistentti Raija Ratilainen p. 02 2138 225, 040 845 0430 LAKIPALVELUA JÄSENISTÖLLE Lakimies Anu Aalto vastaa sairastamiseen liittyviin sosiaaliturvan ja kuntoutuksen lakikysymyksiin to-pe klo 8-16, p. 040 734 5773 tai anu.aalto@neuroliitto.fi. KUNTOUTUSPALVELUT Palvelupäällikkö Ann-Mari Veneskoski p. 02 2138 271, 040 7313 592 Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund p. 050 365 6619 Kurssisuunnittelija Sari Hietanen p. 02 2138 221 Kurssisuunnittelija Kirsi Lönnqvist p. 02 2138 272 Puheterapeutti Anna-Kaisa Antila p. 02 2138 279, 050 413 2738 Puheterapeutti Marjut Paavilainen p. 050 337 0122 Puheterapeutti Piia Aro-Pulliainen p. 02 2138 274, 0400 586 359 Puheterapeutti Maria Widenius p. 040 827 6623 Fysioterapeutti Eliisa Laine p. 02 2138 242, 050 523 6056 Fysioterapeutti Päivi Liippola p. 02 2138 220 Fysioterapeutti Johanna Di Nardi p. 050 573 0867 Fysioterapeutti Tove Simolin p. 050 453 3303 Psykologi Timo Teräsahjo p. 050 462 3276

TULKKIKESKUS Tulkkikeskuksen vastaava Ilona Spiliotopoulos p. 050 329 2905 tulkkikeskus@aivoliitto.fi KOULUTUSPALVELUT JA AVH-YHDYSHENKILÖTOIMINTA Koulutussuunnittelija Riitta Tuusa Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7288 Suunnittelija Kirsi Lukka-Aro p. 050 463 6101 KIELELLINEN ERITYISVAIKEUS -TOIMINTA Suunnittelija Elina Salo Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 B, 33100 TAMPERE p. 040 543 7292 JUTTU-TUPA-VERKOSTO Vastaava suunnittelija Pirjo Laine p. 02 2138 223, 050 597 7663 Suunnittelija Krista Hoffström p. 050 453 3301 PROJEKTIT Yksi elämä -hankkeet Projektipäällikkö Marika Railila p. 040 543 7287 Projektisihteeri Anna Helin-Välkky p. 050 534 3201 Projektisuunnittelija Ville Niemi p. 050 534 3246 Projektityöntekijä Hanne Itärinne p. 050 4485 485 Digitaalisen viestinnän tuottaja Markku Liukkonen p. 050 345 6486 Viestintäsuunnittelija Pia Puustelli p. 050 568 8149 Liikuntasuunnittelija Virpi Lumimäki p. 040 737 5879 Yksi elämä -viestintäpäällikkö Eija Seppänen p. 040 508 3645 eija.seppanen@yksielama.fi Tiedottaja Liisa Koivula p. 050 568 9263

LIITTOVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA Oili Holopainen Pohjois-Savon aivohalvausyhdistys ry p. 044 537 6021 oili.holopainen@suomi24.fi LIITON JA LIITTOHALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Neurologian erikoislääkäri, LKT Terttu Erilä terttu.erila@aivoliitto.fi

SUOMEN NUORTENTALO OY Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@nuortentalo.fi

ASUMISPALVELUT Turun Nuortentalo Suvilinnantie 10, 20900 TURKU p. 02 2580 094, 0400 539 306 turku@nuortentalo.fi Anne Ingman, aluepäällikkö (Länsi-Suomi, yleishallinto) p. 050 442 0092 Kuopion Nuortentalo Litmasenkaari 1 C 13, 70820 KUOPIO p. 0400 772 543 kuopio@nuortentalo.fi Satu Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) p. 040 562 9118 AVOPALVELUT Turun seudun avopalvelut Anne Ingman, aluepäällikkö (Länsi-Suomi, yleishallinto) p. 050 442 0092 Kuopion avopalvelut Satu Pasanen, aluepäällikkö (Itä-Suomi) p. 040 562 9118

ERITYISOSAAMISKESKUS SUVITUULI Tilat ja majoitus: p. 02 213 8500 tai suvituuli@sunnanvind.fi. Ravintola ja ruokailu: Kahvila Lasisydän p. 02 213 8509 libbe.ranta@gmail.com

Onnistunut työhönpalaaminen -projekti Kuntoutussuunnittelija Ulla Ehrlund ks. Kuntoutuspalvelut VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö Päivi Seppä-Lassila p. 02 2138 262, 040 715 5198 Järjestötiedottaja Sanna Reuna p. 050 362 3217 Tiedottaja Miia Suoyrjö p. 02 2138 231, 050 571 4588 2/2015 KIELIPOLKU

PALAUTUSOSOITE Aivoliitto ry Suvilinnantie 2 20900 Turku

”Saku on pieni poika. Sakun äiti sanoo, että Saku on spesiaali lapsi. Äiti voisi sanoa myös, että Saku on erityislapsi. Tai hän voisi käyttää samaa sanaa, joka on saatu lääkärintutkimuksissa: eli että Sakulla on Aspergerin oireyhtymä.” Näin alkaa kirja Saku, spesiaali lapsi. Kirja on todenmukainen, lämmöllä ja huumorilla kirjoitettu selkokielinen kirja Sakusta, 9-vuotiaasta reippaasta ja mukavasta pojasta. Kirjassa on osiot sekä lapsille että aikuisille. Hinta: 30 € + toimituskulut. Kirjoittaja: Marianne Kulmala, kuvittaja: Kirsi Tapani, ISBN: 978-952-93-3026-3, sivumäärä: 105, kustantaja: Aivoliitto ry

Boris, bostoninterrieri, kertoo kirjassa ikiomasta ihmisestään, 9-vuotiaasta Rufuksesta, jonka kanssa hänellä on aivan erityinen suhde. Poikien päivistä ei seikkailua puutu. Kirjassa on osiot sekä lapsille että aikuisille. Kirjan aikuisille suunnatussa osiossa Rufuksen äiti kertoo, millaista on arki lapsen kanssa, joka voi päästellä ääniä ja tehdä äkillisiä liikkeitä missä ja milloin vain. Lapsesta, jolla on Touretten oireyhtymä. Kirja on selkokielinen. Hinta: 30 € + toimituskulut. Kirjoittaja: Marianne Kulmala, kuvittaja: Kirsi Tapani, ISBN: 978-952-93-5496-2, sivumäärä: 104, kustantaja: Aivoliitto ry

Kirjat soveltuvat kaikille erityislapsille ja heidän perheilleen. Tilaukset Aivoliiton verkkokaupasta www.aivoliitto.fi/verkkokauppa. Kirjan voi tilata myös Aivoliiton toimistosta p. 02 2138 225 tai kirjan kirjoittajalta p. 040 846 6409.