Satama 1 2016 by Steveco Group

UUSI SUUNTA Metsäteollisuus etsii kasvua uudenlaisista tuotteista

ARVAILUN AIKA ON OHI Konttien punnitusta koskevat määräykset muuttuvat heinäkuussa

S T E V E C O

MUSSALOSTA MAAILMALLE Metsä Fibre keskittää Joutsenon vientilaivaukset Stevecolle

O Y : N

HUOLLETTU KONTTI KESTÄÄ PIDEMPÄÄN Arctic Container huoltaa vuodessa noin 45 000 merikonttia

A S I A K A S L E H T I

1/2016

NOPEAMMIN JA KAUEMMAS Haminasta on tullut merkittävä vientisatama. SIVU 20

1/2016

HAVUPUUSELLUA VIEDÄÄN ENNÄTYSTAHTIIN Metsä Fibre virtaviivaistaa Joutsenon tehtaan logistiikkaketjun ja keskittää laivaukset Stevecolle Mussalon satamaan.

METSÄTEOLLISUUS UUDISTUU Paperin sijaan metsäteollisuusyritykset tuottavat nyt esimerkiksi kartonkia, biotuotteita ja rakennuselementtejä.

LISÄKSI 3

pääkirjoitus

uutiset

kysymys&vastaus

14 mielipide

20 2

1/2016

HAMINASTA EI PUUTU LASTAUSTEHOA

19 visio

Saimaa Terminals juhlii tänä vuonna 75-vuotissyntymäpäiviään, mutta ikä ei yritystä paina. Viime vuonna sen kautta kulki sahatavaraa 320 000 kuutiometriä.

24 satama 26 henkilö 27 vintage

PÄÄKIRJOITUS 1/2016

TALVI TAKANA TALVI ON TAKANA. Voisi sanoa, että jopa ankara sellaiosalta on suunta parempaan. Mansikkana kakun päällä nen, ainakin mitä tulee työmääriimme. Lähes kokoon tietysti se, että olemme voineet purkaa lomautukset naan hiipunut Venäjän transito syö satamien liikenteitä ja koko väki on taas töissä. ja kannattavuutta, mutta meille ei käynyt kuitenkaan Positiivinen tekemisen meininki näyttäisi tuovan niin pahasti kuin kaikkein synkimmät ennusteet antulosta. toivat ymmärtää. Toki erittäin ikävä mutta pakollinen Hyvää kesää! lomautusratkaisumme kantoi pahimman yli, mutta nyt näyttää kyllä myös siltä, että sitkeä työ ja usko omaan tekemiseen Olemme päässeet palkitaan. vihdoin myös Viimeiset kuukaudet ovat olleet itse asiassa kaikissa yksiköissämme investointien tielle. kasvun aikaa. Uusia asiakkuuksia on saatu, vienti vetää melko hyvin ja nyt jo kymmenen vuotta merisatamassa operoinut Stermkin käsittelee Haminassa sahatavaraa niin, että siellä on uusia varastoja pystyssä ja seuraavat ovat jo työn alla. Olemme pitkästä aikaa päässeet vihdoin myös investointien tielle, ja niin varastojen kun koneidenkin

KUVA JOHANNES WIEHN

TAPIO MATTILA johtaja, myynti ja markkinointi Steveco

Julkaisija: Steveco Oy, Kirkkokatu 1, PL 44, 48101 Kotka puh. +358 5 23231 Päätoimittaja: Tapio Mattila Toimitusneuvosto: Elina Harjama, Markus Myllylä, Mikko Raki, Tomi Rautio, Vesa-Heikki Renlund, Kauko Saarela, Eija Suntio Repro: Aste Helsinki Oy Paino: Painokotka Oy Paperi: MultiArt Silk Painosmäärä: 2 000 ISSN 1456-212X Kannen kuva: Johannes Wiehn Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.steveco.fi tai eija.suntio@steveco.fi

1/2016

UUTISET STEVECO

SPONSOROI

KOTKALAISET Roope ja Rasmus Markkanen kisaavat tänä kesänä ensimmäistä kauttaan SMP F4 -sarjassa. Aikaisemmin kartingissa menestystä niittäneiden kaksosten seuraava tähtäin on Euroopan Formula 3 -sarjassa. ”Totta kai tavoitteena on voitto. Ei tähän hommaan kannata muuten lähteä. Mutta muutos kartingista formuloihin on melkoinen eikä kausi ole vielä alkanutkaan, joten paljon on opittavaa”, kertoo Valencian testiajojen jälkeen tavoitettu Roope. Talven testit ovat menneet sen verran mukavasti, että parivaljakko odottaa innolla tulevaa kautta.

aloitimme neuvottelut jo lokakuussa, ja nyt tarvittiin sponsoreita kauempaakin”, Roope kertoo. ”On todella hienoa, että meillä on pitkäaikaisia paikallisia tukijoita, kuten Steveco.” Identtisiä kaksosia näkee harvemmin kisaamassa keskenään. Roopen mukaan radalla kaksosveli on kisakumppani siinä missä muutkin, mutta jos oma kisa ei suju, silloin toista autetaan tiimihengessä. Alkava formulakausi tietää Roopelle ja Rasmukselle kiireistä kesää. Sarjassa ajettavien kisojen lisäksi he ovat luvanneet auttaa kotimaisessa kartingsarjassa ajavia, joten kalenterista on varattu nyt 17 viikonloppua. ”Esimerkiksi Meripäiville emme tänä kesänä taida ennättää”, Roope harmittelee.

Tullivarastointimenettely muuttuu

Uusiin tehtäviin

1.5. VOIMAAN tulleen uuden tullikoodeksin mukaan Euroopan unionin tullialueelta vietävistä muista kuin unionitavaroista on annettava jälleenvienti-ilmoitus. Tämä muuttaa tullivarastoinnista lähtevien tavaroiden prosessia. Jälleenvientimenettelyssä varastonpitäjä vastaa tavarasta, kunnes jälleenvienti päättyy poistumispaikalla. Tämän vuoksi Steveco tekee nyt itse jälleenviennit tullivarastosta 1.5.2016 alkaen. Muutoin luovutusprosessi pysyy samana.

NIKO AROLA aloitti 1.4. Mussalon konttiterminaalin tuotantopäällikkönä. Hän työskenteli aiemmin samassa yksikössä tuotannonsuunnittelijana. Yhtiön konttioperoinnista Helsingissä ja Kotkassa vastaa operatiivinen johtaja Niko Orpana.

1/2016

ELINA HARJAMA

Ensimmäinen kisa ajettiin vappuna Venäjän Sotšissa, samana viikonloppuna F1-kisojen kanssa. Kaikkiaan Formula 4 -kilpastartteja ajetaan kauden aikana 21. Ne sijoittuvat seitsemään kisatapahtumaan Venäjällä, Hollannissa ja Ruotsissa. Kausi huipentuu syyskuussa Ahvenistolla ajettavaan osakilpailuun. Kaksoset omistautuvat täysillä autourheilulle. He ovat itse neuvotelleet formulaluokkaan siirtymiseen vaaditut sponsorisopimukset. ”Vielä edellisellä kaudella kiersimme mopoautolla Kotkaa ja neuvottelimme sponsorisopimuksista paikallisten yritysten kanssa. Tällä kertaa

RACI NG TEAM MAR KKAN EN

Kotkalaiskaksoset tähtäävät jo Formula 3 -sarjaan

Elina Harjama

Sahatavaran vientimaat 2015

top 3 1 400

kuusi mänty

1 200

Muistoja satamasta sekä ihmisten ja sataman vieraantumisesta olivat pontimena, kun merikapteeni Asser Ahleskog tammikuun lopussa kokosi neuvonpitoon joukon eläköityneitä ahtaajia. Ryhmä täydentyi merenkulkijalla, museoväellä, Kotka-Seuran ja sataman edustajilla sekä työelämässä vielä olevilla stevecolaisilla. Yleisradiossa elämäntyönsä tehnyt toimittaja Vesa Saarinen laati käsikirjoituksen ja aikataulutuksen ja piti rönsyilevän työryhmän hyppysissään. Muistoja satamasta, käsiahtauksen aikaa Kotkan ja Haminan satamissa 1960-70-luvuilla -tapahtuma keräsi 2.4. Merikeskus Vellamon auditorion ääriään myöten täyteen väkeä kuulemaan, kuinka Helvi Ryökkynen, Matti Hulkkonen ja Kari Turunen muistelivat työtä satamassa ennen alan koneellistumista. Merenkulkijan näkökulman toi esiin merikapteeni Erkki Lantta. Nykypäivään yleisön saattelivat Hamina Kotkan Sataman liikennejohtaja Markku Koskinen sekä Stevecon turvallisuuspäällikkö Arto Kauppila ja ahtaaja Ari Mäenpää. Huoli satamatyön unohtumisesta

1 000 m3

800

600

400

200

Egypti

Japani Iso-Britannia

lähde: tulli

Kainuun sahatavara kulkee yhdellä junalla VR Transpoint ja

Elina Harjama

Kotkan Mussalossa maaliskuussa.

liimapuu

1 000

Kimmo Taponen

MSC on aloittanut terminaaliasiakkaanamme

höylätty

Steveco ovat luoneet uuden kuljetuskonseptin, jossa yhteen junaan kootaan useita sahatavaran vientilähetyksiä. Asiakkaille uusi ratkaisu tarjoaa kaikki logistisen ketjun vaiheet: VR Transpointin autokuljetuksen lähtöpäässä, terminaalikäsittelyn Kajaanissa, rautatiekuljetuksen sekä satamakäsittelyn. Uusi konsepti on kehitetty alentamaan Kainuun sahojen vientikustannuksia. Kuljetusta testattiin ensimmäisen kerran maaliskuussa. Pölkky Oy:n ja Kuhmo Oy:n tuotteet lastattiin junaan 22.3., ja ne olivat perillä Kotkan satamassa seuraavana aamuna. 1/2016

Q&A

teksti Marianna Salin kuva yari2000 / Shutterstock.com

Paljonko konttisi

PAINAA?

Arvailun aika on ohi heinäkuun alussa. Sen jälkeen laivaaja vastaa siitä, että aluksen päällikkö saa tietää jokaisen kontin todellisen massan, kertoo Trafin erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo.

KONTTIEN MERIKULJETUSTA KOSKEVAT KANSAINVÄLISET SOLAS-MÄÄRÄYKSET UUDISTUVAT HEINÄKUUN ALUSSA

MASSAN TODENTAMISEN OSALTA. MIKSI?

Täsmällinen tieto konttien massoista edistää meriturvallisuutta ja kuljetusten luotettavuutta. Jos laivaajan antamat massatiedot eivät täsmää, painavat kontit voivat päätyä pinon päälle ja kevyet pohjalle. Tällöin on riskinä, että konttirivistö kaatuu, kontteja häviää ja aluksen vakavuus heikkenee.

LAIVAAJAN ON PITÄNYT ILMOITTAA MERIKONTIN MASSA ENNENKIN. MIKÄ MUUTTUU?

Määräykset täsmentyvät. Jatkossa ne koskevat yksiselitteisesti kontin bruttomassaa, kun taas aiemmin puhuttiin lastin bruttomassasta. Lisäksi laivaajan on ilmoitettava arvion sijaan todennettu bruttomassa eli VGM, Verified Gross Mass. Laivaajan on toimitettava tiedot allekirjoittamassaan dokumentissa 6 6

1/2016

aluksen päällikölle sekä sataman edustajalle eli satamaoperaattorille. Aluksen päällikkö ei saa ottaa konttia ahdettavaksi alukseensa, jos kontin VGM:ää ei ole asianmukaisesti ilmoitettu. Myös valvontaa tehostetaan.

MITEN LAIVAAJA VOI TODENTAA KONTIN BRUTTOMASSAN?

Kontti voidaan punnita tyyppihyväksytyllä vaa’alla, tai kontin bruttomassa voidaan summata eli laskea tyhjän kontin massasta ja sen sisällön massasta viranomaisen hyväksymällä menetelmällä. Alun perin kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO ehdotti koko kontin punnitusta ainoana vaihtoehtona, mutta muun muassa Suomi tuki joustavampaa summausmenettelyä, jotta tilanne ei vaikeuttaisi pienten laivaajien ja satamien tilannetta kohtuuttomasti.

MILLOIN SUMMAUS RIITTÄÄ?

Jos kontissa on selkeitä kolleja, jotka on punnittu kaupallisiin tarkoituksiin hyväksytyillä

vaaoilla, tarkkuus riittää myös kontin bruttomassan laskemiseen. Laivaajan on lisäksi osoitettava esimerkiksi laadunhallintajärjestelmällä, että se toimii punnitusten suhteen johdonmukaisesti ja luotettavasti. Silloin kun kontissa on vaikkapa metalliromua tai kosteudeltaan ja laadultaan vaihtelevaa puutavaraa, koko kontin punnitus jää yleensä ainoaksi vaihtoehdoksi. Erityistapauksissa laivaaja voi kuitenkin laskea kontin kokonaismassan esimerkiksi tiheyden ja/tai keskipainon mukaan tapauskohtaisesti perustellen.

MISSÄ KONTTI ON PUNNITTAVA?

MITEN MÄÄRÄYSTEN

Sillä ei ole merkitystä, missä laivaaja punnitsee kontin. Osalla on tyyppihyväksytty vaaka oman yrityksen pihalla, osa punnituttaa kontit satamassa, jos se on vielä mahdollista.

NOUDATTAMISTA VALVOTAAN?

ei voida jatkossakaan tarkastaa. Isoissa satamissa, kuten Rotterdamissa ja Hampurissa, viranomaiset tekevät pistokokeita kuten ennenkin. Suomessa Trafi liittää konttimassat säännöllisiin tarkastuksiin, jotka ovat tähän mennessä keskittyneet vaarallisiin aineisiin ja lastin sidontaan.

MITEN VASTUU JAKAUTUU?

Laivaaja vastaa siitä, että kirjallinen tieto konttien massoista kulkee ajoissa ja luotettavasti aluksen päällikölle sekä sataman edustajalle, jotta nämä voivat ottaa massat huomioon ahtaussuunnitelmaa laatiessaan. Se, miten laivaaja välittää tiedon, on tämän itsensä päätettävissä, mutta sujuvimmin tämäkin tieto liikkuu kuljetusketjussa digitaalisesti. Aluksen päällikkö vastaa siitä, että jokaisen laivaan tulevan kontin massa on tiedossa. Hänen on reagoitava luonnollisesti myös silloin, jos satamaoperaattori huomaa, että konttinosturin vaaka ilmoittaa selvästi eri lukemia kuin laivaajan toimittama dokumentti.

Valvonta kiristyy, mutta jokaisen kontin massaa 1/2016

METSÄSSÄ KASVAA UUSIA TUOTTEITA teksti Risto Pennanen kuvat Shutterstock

PAPERINTUOTANTOA ROIMASTI LEIKANNUT METSÄTEOLLISUUS ETSII KASVUA UUDENLAISISTA TUOTTEISTA JA TOIMINTATAVOISTA. SIVUT

1/2016

8–13

eljä miljoonaa tonnia. Sen verran metsäteollisuuden paino- ja kirjoituspaperin tuotanto on vähentynyt Suomessa kymmenessä vuodessa. Neljä miljoonaa tonnia on noin kaksi kertaa suomalaisen henkilöautokannan yhteenlaskettu paino. Romutettavaksi ei kuitenkaan ole mennyt autoja, vaan yli 30 paperikonetta. Samalla massa- ja paperiteollisuudesta on kadonnut yli 10 000 työpaikkaa eli noin kolmannes vuoden 2006 tasosta. Nyt auringonlaskun alana pidetty metsäteollisuus on kuitenkin niin hyvässä iskussa, että investointeja janoava Suomi on kääntänyt taas katseensa metsään. Metsäteollisuus onkin kääntynyt vaikeiden vuosien jälkeen investointivaiheeseen. Alan suurin investointi on Metsä Groupin biotehdashanke Äänekoskella. Noin 1,3 miljoonan tonnin investoinnissa on kyse pitkälti perinteisestä sellutehtaasta, mutta yhtiö on varannut tehtaan yhteyteen reippaasti tiloja innovatiivisille yrityksille, jotka voisivat tuottaa uusia asioita selluvalmistuksen sivuvirroista. Esimerkki tällaisesta löytyy Metsä Groupin Rauman tehtaalta. Aqvacomp Oy investoi biokomposiittia tuotta-

vaan laitokseen, joka yhdistää sellukuitua ja muovia biomateriaaliksi, jota voi käyttää muun muassa elektroniikka- ja autoteollisuudessa muovin korvaajana. Yhtiö selvittää toisen tehtaan rakentamista Äänekoskelle. ”Itse kehitämme yhdessä osaomistajamme Itochu Corporationin kanssa Ilkka Hämälä entistä ympäristöystävällisempiä prosesseja tekstiilikuitujen tuottamiseksi puukuiduista”, sanoo Metsä Groupin selluyhtiön Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. MONTA SYYTÄ UUDEN KEHITTÄMISEEN

Metsäteollisuus pani uuden kehittämisessä isomman vaihteen päälle joitain vuosia sitten, kun paperin kulutus alkoi supistua selkeästi matalasuhdanteen ja digitalisaation takia. Yritykset ymmärsivät entistä kirkkaammin, että kustannusten leikkaaminen ei ratkaise haasteita vaan niiden täytyi kyetä myös uudistumaan. Uudistuminen oli perinteisesti tarkoittanut pitkälti omien prosessien tehostamista, tuotteiden laadun

milj. tonnia 16

kartonki

muu paperi paino- ja kirjoituspaperi 8 Tuotanto, milj. tonnia

2015

muutos ed. vuodesta

Paino- ja kirj.paperi* Muu paperi Kartonki Yhteensä

5,9 1,3 3,1 10,3

-2,8 % -2,0 % 3,6 % -0,9 %

*ml. sanomalehtipaperi 2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

LÄHDE: METSÄTEOLLISUUS RY

1/2016

Biostrategia on looginen valinta metsäyrityksille.

keskittynyt kartonkiin, pehmopaperiin, selluun ja sahatavaraan. Toinen suuri suunnanmuutos on ollut niin sanottujen biotuotteiden kehittäminen. Esimerkiksi UPM-Kymmene muotoili joitain vuosia sitten tällaisen kehikon ympärille uuden strategian, jonka se tiivistää ilmaisuun Biofore Company. Biostrategia on looginen valinta metsäyrityksille, koska niiden perinteinen raaka-aine, puukuitu, mahdollistaa paljon muutakin kuin sellun ja paperin tekemisen. Puusta voi tuottaa vaikkapa biokomposiitteja, tekstiilejä tai kolesterolia alentavaa lääkettä. Paperia pidemmälle jalostetut biotuotteet tarjoavat luonnollisesti mahdollisuuksia suurempiin katteisiin. Biotuotteiden markINFO kinoiden syntymistä on osaltaan tukenut Metsä Groupin ilmastonmuutos. MetsäÄänekosken tehdas yritykset ovat mukana Päätuotteet: havu- ja lehtisellu hankkeissa, joilla korvaKapasiteetti: 1,3 miljoonaa taan fossiilisia polttoaineitonnia vuodessa ta. Esimerkiksi EcoEnergy Työllistää: 2 500 henkeä suoSF Oy rakentaa Äänekosraan arvoketjussa: tuotannossa, ken sellutehtaalle biokaakuljetuksissa ja puunhankinnassa sulaitoksen, joka tuottaa Valmistuu: 7–9/2017 liikennepolttoaineeksi sopivaa biokaasua selluntuotannossa syntyvistä lietteistä. UPM puolestaan hakee kasvua biopolttoaineiden valmistuksesta. Uusien tuotteiden potentiaalin oivaltaneet metsäfirmat painottavatkin, että metsävarat ovat rajallinen hyödyke, jota kannattaa käyttää viisaasti. Pahin huoli on, että poliittisilla päätöksillä puu poltetaan energiantuotannossa. ”Metsäteollisuuskin on suuri energiantuottaja, mutta meillä energiaa syntyy, kun teemme merkittävän määrän vientituotteita”, sanoo Hämälä. PAPERIKONEEN TILALLE UUTTA TUOTANTOA

parantamista ja uusien markkina-asemien valtaamista. Kaikki nuo asiat ovat edelleen erittäin tärkeitä, mutta valikoimaan on tullut myös täysin uudenlaisia uudistumistapoja. Metsäteollisuuden kriisivuosina yritykset alkoivat tarkastella strategioitaan aiempaa kriittisemmällä silmällä. Yhden suurimmista strategiakäänteistä on tehnyt Metsä Group, joka on irrottautunut kokonaan painopaperista ja 10

1/2016

Uudistuvilla metsäfirmoilla on ollut ainakin se etu puolellaan, että toimitiloja on ollut yltäkylläisesti. Yhdenkin paperikoneen sulkeminen jättää paljon lattiapinta-alaa uuteen käyttöön. Yli kolmenkymmenen koneen sulkeminen jättää sitä erittäin paljon. Tyhjä tila ei kuitenkaan auta, ellei ole hyvää ideaa. Stora Enso täytti Varkaudessa tyhjäksi jääneen tilan tuotantolinjalla, joka valmistaa puisia rakennuselementtejä sorvaus-

PIENTÄ EPÄVARMUUTTA SELLUSSA Havusellu on ollut jonkin aikaa metsäteollisuuden menestystuote, jonka hinnat erkanivat kauas lehtisellusta. Viime vuonna havusellun menestysvauhti alkoi hiipua lehtipuusellun tasolle. Huolta ovat herättäneet etenkin Kiinan talouskasvun hiipuminen ja lisääntynyt sellukapasiteetti. Kiinan paperimarkkinat ovat normalisoituneet jo vuodesta 2012 tavalliselle kolmen prosentin kasvu-uralle. Sellumarkkinat vetivät kuitenkin senkin jälkeen hyvin, koska kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa. Nyt tilanne on heikenty-

nyt etenkin tarjonnan lisääntymisen vuoksi. Tilanne on toki edelleen hyvä. ”Kiinan markkinasellun kysyntä kasvaa stabiililla kulmakertoimella. Sellua käytetään kulutustuotteisiin, joten investointihyödykkeiden markkinoiden hidastuminen ei osu selluun”, pohtii Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. Vahva talouskasvu Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa on lisännyt pakkausten ja pehmopaperien kysyntää, mikä puolestaan on vauhdittanut sellua. Nyt pessimistisimmät analyytikot pelkäävät,

tekniikalla. Askel tuntuu pieneltä suurelle sahayhtiölle, mutta näin ei suinkaan ole. ”Tässä on kaikki ihan erilaista. Rakennamme nollasta ihan uuden liiketoiminnan, joka täydentää myös olemassa olevaa liiketoimintaamme”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen. Jari Suominen LVL (Laminated Veneer Lumber) syntyy sorvaamalla tukkipuusta viiluja, jotka liimataan yhteen. Stora Enso uskoo tuotteen näkymiin siksi, että menetelmällä saadaan teknisesti luja tuote, joka säästää materiaalia rakennusvaiheessa. Lujalle puuratkaisulle on tullut tilaa siksi, että ilmastonmuutoksen takia aiempaa nopeammin kasvava puu on heikentynyt. ”Esimerkiksi USA:n markkinoilla puute riittävän lujasta sahatavarasta on jo havaittu haaste”, sanoo Suominen.

että uutta kapasiteettia syntyy liikaa samaan aikaan kun kysynnän kasvu hidastuu. Sellukapasiteetin nettolisäys on lähivuosina 1–2 miljoonaa tonnia vuodessa. Kapasiteetin syntyyn vaikuttaa hintakehitys, sillä huonot hinnat pudottavat vanhaa kapasiteettia markkinoilta. Suomalaisittain kiinnostavaa on nähdä, miten markkinatilanne vaikuttaa kaavailtujen Kemijärven ja Kuopion sellutehtaiden rakentamiseen.

KOHTI ASIAKASRÄÄTÄLÖINTIÄ

Kestävyys ei kuitenkaan ole LVL-tuotteen ainoa etu. Pitkälle jalostettu puutuote on helpompi räätälöidä asiakkaan toiveiden mukaan. Yhtiö onkin rakentanut monitoimilinjan, jolla se voi tuottaa laajan skaalan erilaisia tuotteita. ”Rakenteilla on monipuolinen tuotantolinja, johon liitämme erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia. Yhdessä nämä mahdollistavat lopputuotteiden tarkan räätälöinnin asiakkaiden toiveiden mukaan”, sanoo Suominen. Kilpailukykyä parantaa osaltaan Varkauden integroitu tehdasalue, jolta löytyy koko metsäyhtiön ketju sekä olemassa olevat tehdasalueen muut toiminnot energiantuotannosta valmiiseen infrastruktuuriin. Tyhjän tilan täyttäjänä uusi tuotantolinja on jopa paperikonetta parempi, sillä linja on tuplasti paperikoneen pituinen. ”600 metrin tuotantolinjaa ei ollut helppo edes saada mahtumaan, vaan käytämme kolmea rakennusta”, Suominen kertoo. 1/2016

UUSI TUOTANTOLINJA KÄYNNISTYY KOTKASSA

Toimialan murros tekee usein tilaa myös kokonaan uusille yrityksille.

1/2016

Toimialan murros tekee usein tilaa myös kokonaan uusille yrityksille. Metsäteollisuudessa tällainen on lähes kuusi vuotta sitten perustettu Kotkamills Oy, jonka pääomistaja on MB Rahastot Oy. Yhtiö käynnistää kesäkuussa Kotkassa kartonkikoneen, joka valmistaa taivekartonkia ja suojakerroskartonkia. Näistä jälkimmäinen on uudenlainen elintarvikepakkaukseen sopiva tuote, INFO joka ei sisällä muovia ja on sellaisenaan kierräKotkamillsin tettävä yhdessä esimerKotkan tehdas kiksi toimistopapereiden Päätuotteet: taivekartonki ja kanssa. Nykyisin elintarsuojakerroskartonki vikekartongit on pinnoiKartonkituotteiden kapasiteetti: tettu muovilla, joka täytyy 400 000 tonnia vuodessa poistaa kierrätyksen Työllistää: n. 500 henkeä yhteydessä. Valmistuu 6/2016 ”Suomessa muovin erottaminen on normaalia, mutta maailmalla vastaavaan kykeneviä laitoksia on vain muutama. Siksi tuotteellamme on arvoa Suomen ulkopuolella oleville asiakkaille. Mutta kyllä Suomessakin ympäristötietoisuus on kasvanut, ja muovin käytön vähentäminen on myös meillä yleinen trendi”, sanoo Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen. Kierrätettävyys on asiakkaille imagokysymys, mutta myös taloudellinen asia. Kierrätettävän pakkauksen hävittämisestä asiakas ei joudu maksamaan vaan saa rahaa. Hämäläinen uskoo tuotteen tuovan etua sekä pakkausvalmistajille että pakkauksia käyttäville yrityksille. Tällaisia yrityksiä voivat olla esimerkiksi pikaruokaketjut ja lentoyhtiöt. ”Strategiamme ydin on siinä, että luomme tiiviit kontaktit loppukäyttäjiin. Aloitamme muutaman suuren käyttäjän kanssa askel kerrallaan.”

Kierrätettävyys on asiakkaille imagokysymys, mutta myös taloudellinen asia. Kotkamills on valmistautunut pitkään prosessiin, sillä asiakkaan hyväksyntävaihe kestää kuukausia. Pieni kartonkivalmistaja ei pysty hoitamaan kovin monen asiakkaan koeajoja kerrallaan. Pieni koko on kuitenkin yleisemmin Hämäläisen mukaan yhtiölle Markku Hämäläinen pikemminkin etu kuin haitta. ”Loppukäyttäjät antavat arvoa sille, että joustamme asiakkaiden toiveiden mukaan. Oletettavasti suurten yhtiöiden on vaikeampi muuttaa prosessejaan yhden asiakkaan takia.” MUKAAN NOUSEVILLE MARKKINOILLE

Kotkamillsin päätuote alkuvaiheessa tulee olemaan taivekartonki. ”Se ei ole suoraan kosketuksessa ruokaan, joten markkinoille on helpompi mennä kuin suojakerroskartongilla”, sanoo Hämäläinen.

Taivekartongissa yhtiö luottaa uusimpaan teknologiaan, joka Hämäläisen mukaan on vähintään yhtä hyvää kuin kilpailijoilla, joiden tuoreimmat investoinnit ovat vuosia vanhoja. Yhtiö luottaa etenkin USA:n markkinoihin, joilla paikalliset kilpailevat heikommilla tuotteilla. Jäykkä 250-grammainen taivekartonki vastaa 300 gramman amerikkalaistuotetta. Etu on merkittävä koko ketjussa. Hämäläinen kiittää kilpailijaansa markkinoiden rakentamisesta. ”Muut toimijat ovat tehneet monta vuotta hyvää työtä markkinoiden avaamisessa. Uskon että heillekin on hyvä, että samaa laatua toimittaa myös uusi tuottaja, joka tyytyy kakkostoimittajan rooliin.” Kotkamillsin tavoitteena on, että 400 000 tonnin kapasiteetista olisi jossain vaiheessa puolet suojakerroskartonkia. Silloin yhtiöllä olisi suuri osuus suojakerroskartongin markkinoista ja pieni osuus taivekartongista.

INFO

Stora Enson Varkauden tuotantolinja Päätuotteet: LVL-rakennuselementit Kapasiteetti: 100 000 m3 Työllistää: 150 henkeä arvoketjussa Valmistuu: toisella vuosineljänneksellä 2016

1/2016

MIELIPIDE

MITEN TOIMII BULGARIALAISEN KULJETTAJAN TERVEYDENHUOLTO? mukaan ymmärtää, miten bulgarialaisen yrityksen MEILLÄ ON HALLITUKSEN norminpurkutalkoisiin yksi kuljettajat pääsevät lääkäriin. mielestämme erittäin tarpeellinen esitys, jonka perusNyt onneksi vaikuttaa siltä, että tilanne on helpottelut aloitan käytännön esimerkillä. tumassa. Korkein hallinto-oikeus linjasi joulukuussa Vantaan logistiikka-alueelta lähtee kuljetus kohti tilaajavastuulakia koskevassa päätöksessään, että Bulgarian Sofiaa. Lähes 3 000 kilometrin matkasta 20 aluehallintovirasto on tulkinnut tilaajavastuulakia liian kilometriä ajetaan Suomen maaperällä. Suomalainen väljästi ja että kansainvälisissä kuljetuksissa tilaajalla tilaaja on hankkinut kuljetuksen määränpäästä bulgaon oltava mahdollisuus ottaa huomioon ainoastaan rialaiselta liikkeeltä, mutta tilaajavastuulain mukaan Suomen rajojen sisällä oleva osuus tilaajan on pyydettävä kuljetuskuljetuspalvelun kokonaishinnasta. yritykseltä mittavat selvitykset, Suomessa on vaikea Ehkä viranomaisetkin nyt myönvaikkei Suomessa toimita jokusta valvoa ja ehkäistä tävät, että meidän Suomessa on kilometriä enempää. vaikea valvoa ja ehkäistä harmaata Pyydettäviin selvityksiin kuuharmaata taloutta taloutta rajojemme ulkopuolella. luvat muun muassa todistukset rajojemme ulkopuolella. Suomalaisille vienti- ja tuontiyrityöntekijöiden eläkevakuutusten tyksille muiden maiden vahtiminen ottamisesta ja eläkemaksujen suorittamisesta, selvitys työehtojen keskeisistä kohdista tietää isoja lisäkustannuksia ja valtavaa byrokratiaa. KHO:n päätös leikkaa laista kaikkein räikeimmät sekä selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. epäkohdat. Me parhaillaan pohdimme, riittääkö Eikö ole aivan aiheellista kysyä, eivätkö nuo asiat se. Yksi mahdollisuus on esittää lakialoitetta, jossa kuulukin bulgarialaisille? kansainväliset kuljetukset rajattaisiin kokonaan lain Älkää ymmärtäkö minua väärin. Tilaajavastuulaki ulkopuolelle. on Suomessa tärkeä, kun torjumme harmaata taloutta. Ilman muuta haluamme ehkäistä vilpillistä kilpailua. Kansainvälisten kuljetusten osalta laki ei kuitenkaan PETRI LAITINEN ole onnistunut. Paljon parempi olisi ollut, jos tilaajan Toimitusjohtaja, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry Logistiikan toimialapäällikkö, elinkeinopolitiikka, selvitysvelvollisuudesta olisi jätetty pois Suomen ulkoPalvelualojen työnantajat PALTA ry puolelle suuntautuvat kuljetukset. Viranomaisten olisi myös pystyttävä nykyistä tarkemmin ohjeistamaan, mitkä todistukset ulkomaalaisilta kumppaneilta ihan oikeasti on syytä vaatia – ja onko niitä myös todellisuudessa saatavilla. Huolinta- ja logistiikka-alalla tehdään paljon kuljetussopimuksia. Tilaajavastuulaki on merkinnyt alalle satoja selvityksiä viikossa. Oman lisänsä on tuonut se, että vieraskieliset dokumentit täytyy usein käännättää tilaajan ymmärtämälle kielelle – tilaajanhan täytyy lain

SHLL

1/2016

JOUTSENO

KESKITTÄÄ KOTKAAN LÄHES KOKO METSÄ FIBREN JOUTSENON SELLUTEHTAAN TUOTANTO MATKAA PIAN MAAILMALLE MUSSALON SATAMAN KAUTTA. KESKITTÄMINEN VIRTAVIIVAISTAA LOGISTIIKKAPUTKEA. teksti Petja Partanen kuvat Johannes Wiehn ja Metsä Group

1/2016

Aasian vienti on kasvanut vuosi vuodelta.

INHIMILLISIÄ EREHDYKSIÄ NOLLA Metsä Fibre on uranuurtaja RFID-tekniikan käytössä. Tänään jokaisen yhtiön valmistaman sellupaalin matkaa maailmalla seuraa radiotunniste. Idean isä on Metsä Fibren Matti Alanen. ”Viivakoodi ei ollut riittävän luotettava sellulogistiikassa”, Alanen perustelee vuonna 2010 tehtyä radiotunnistevalintaa. Satamaoperaattori Stevecolle uusi järjestelmä merkitsi tietojärjestelmä- ja laiteinvestointeja. Stevecon trukkien RFID-lukijat lukevat useamman paalin tunnisteet kerralla. Tiedot sellupaalien matkasta siirtyvät Stevecolta automaattisesti myös Metsä Fibren tietojärjestelmään. ”RFID-teknologia takaa toimitusten oikeellisuuden”, Matti Alanen kertoo. Tietotekniikka ei tee inhimillisiä virheitä. Lastin käsittelijä ei yksinkertaisesti pysty laittamaan sellupaaleja väärään lähetykseen. Alasen mukaan järjestelmän pystyttäminen on ollut kohtuullinen haaste kaikille osapuolille. ”Tämä on ollut hyvä suoritus Stevecolta.” Nyt kun järjestelmä on pystyssä, kaikki voivat nauttia sen hyödyistä. Stevecon Markus Myllylä vahvistaa, että RFID-järjestelmä hyödyttää myös lastin käsittelijää. ”Ennen sellua käsiteltiin massana, nyt jokainen paali on identifioitu. Se tuo varmuutta, kun tiedämme, missä kukin selluyksikkö on menossa.”

1/2016

etsä Fibren pohjoista havupuusellua viedään maailmalle ennätystahtiin. Sen seurauksena Joutsenon tehtaan logistiikkaketjun ensimmäiset reilut 100 kilometriä pannaan uusiksi. ”Haluamme mahdollisimman tehokkaan ja sujuvan käsittely- ja kuljetusputken yhteen Matti Alanen pisteeseen”, kertoo Metsä Fibren Euroopan maalogistiikasta vastaava Matti Alanen. Syksystä 2016 alkaen Joutsenon tehtaan koko vientivolyymi, niin konttikuljetukset kuin irtotavaralaivauksetkin, keskitetään Stevecolle Kotkan Mussalon satamaan. Tällä hetkellä isot break bulk -laivaukset tehdään Haminassa, kontit ja pienemmät irtolastit käsitellään Kotkassa. Samalla kiskokuljetuksissa siirrytään kokojunamalliin. Junat ajetaan tehtaalta satamaan viikkoaikataulun mukaan, koko juna täynnä Metsä Fibren selluyksiköitä. ”Pyrimme ajamaan rataosuudella koko junan kapasiteetin maksimaalisesti hyödyntäen”, Alanen sanoo. Aasian vienti on kasvanut vuosi vuodelta. Sellupaalin matka Joutsenon tehtaalta Kiinaan kestää keskimäärin 65 vuorokautta. ”Ajallisesti olemme haasteellisessa tilanteessa kilpailijoihin nähden”, Alanen kertoo. Suomen sijaintihaittaa minimoidaan hiomalla logistiikkaputkea mahdollisimman sujuvaksi. Kun koko volyymi keskitetään Kotkaan, selvitään yhdellä varastointi- ja käsittelypisteellä. ”Aina kun varastointia joudutaan hajaut-

tamaan, se myös tavallaan sitoo meidän käsiämme. Osa tuotteista lähtee tehtaalta niin, ettei määränpää ole vielä lähtiessä tiedossa. Jos varastoja on vain yhdessä satamassa, meillä on enemmän vapausasteita”, Alanen toteaa. Sitä, paljonko kuljetusputken alkupään virtaviivaistaminen leikkaa kustannuksia, ei Alanen halua tarkemmin avata. ”Mutta selvää on, että haemme muutoksella myös kustannussäästöjä.”

Joutsenon tehdas on maailman suurin yksilinjainen sellutehdas. Tehtaan tuotannosta noin 95 prosenttia menee vientiin. Tuotannon toimittaminen kustannustehokkaimmalla tavalla ostajille ympäri maailmaa on melkoinen optimointitehtävä. Joutsenosta Aasiaan laivattavat irtolastit voivat olla 30 000 tonnin kokoluokkaa. Tällaisen sellumäärän kerryttäminen sataman varastoon vie koko tehtaan parin viikon tuotantokapasiteetin. ”Lastin ensimmäinen paali on valmistunut aika paljon aiemmin kuin viimeiset laivattavat paalit”, Alanen havainnollistaa.

RATKAISU SUUNNITELTIIN YHDESSÄ

Pieneltä kuulostava muutos on tarkemmin tarkasteltuna melkoinen logistiikkauudistus. Muutoksia tulee niin kiskokuljetuksiin, tehtaan lastausjärjestelyihin kuin varastointiinkin. Steveco rakentaa parhaillaan Mussaloon lisää varastokapasiteettia Metsä Fibren tarpeisiin. ”Rakennustyöt ovat juuri alkaneet ja uudet varastot ovat valmiit, kun keskitys tapahtuu”, kertoo myyntijohtaja Markus Myllylä Stevecolta. Tulevaisuudessa junat lähtevät tehtaalta satamaan aina samalla kellonlyömällä. ”Viikkoaikatauluun tehdään muutoksia vain pakottavista syistä”, Alanen kertoo. Alanen kehuu muutoksen suunnittelun sujuneen mallikkaasti. ”Ratkaisua on suunniteltu yhdessä avoimessa hengessä. Kaikki osapuolet ovat olleet mukana keskusteluissa. Olemme yhdessä arvioineet, mitä muutos vaikuttaa tehtaaseen, mitä kiskokuljetuksiin, mitä satamaoperaatioihin.”

Joutsenon tehtaan tuotannosta noin 95 prosenttia menee vientiin.

1/2016

Sellusta on tullut todellinen hi-tech-tuote.

”Konttikuljetuksissa tehokkainta taas on lastata mahdollisimman suuri osa konteista suoraan junanvaunusta. Tässä me olemme onnistuneet Stevecon kanssa hyvin. Sitä myös seurataan koko ajan yhtenä suorituskykymittareista.” Voisiko logistiikkaputkea virtaviivaistaa entisestään esimerkiksi siirtymällä pelkkiin konttikuljetuksiin? Alasen mukaan kyse on riskien hajauttamisesta. Eri rahtausmuotojen hinta ja tarjolla oleva kapasiteetti vaihtelevat. ”Jos olemme vain yhden laivausmuodon varassa, riskit kasvavat.” SELLUSTA PUUNJALOSTUKSEN YKKÖSTUOTE

Metsä Fibren tilinpäätös kertoo, että puunjalostus on kaikkea muuta kuin auringonlaskun ala. Yhtiön kaikki neljä sellutehdasta sijaitsevat Suomessa. Tehtaiden käyntiaste vuonna 2015 oli 96 prosenttia ja liiketulos 337 miljoonaa euroa, huikeat 23 prosenttia liikevaihdosta. Vastauksena sellun kysynnän globaaliin kasvuun Metsä Fibre rakentaa parhaillaan Äänekoskelle uutta biotuotetehdasta. Kun Suomen suurin metsäteollisuusinvestointi valmistuu vuonna 2017, se tuottaa vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua. Miten sellusta on tullut näin hieno bisnes? ”Yhtenä syynä on varmasti kehittyvien talouksien elintason nousu”, Alanen vastaa. Vuosi vuodelta yhä suurempi osa havupuusellusta laivataan Kiinan valtaville markkinoille. Kuluttajien elintason nousu näkyy esimerkiksi tuotepakkausten kasvavana määränä. Maailman tavaratuotannosta yhä suurempi osa valmistetaan Aasiassa, ja tavara tarvitsee pakkauksen. Vuonna 2015 kartonkiteollisuus oli Metsä Fibren Botnia-sellun suurin loppukäyttäjä 32 prosentin osuudella. Vaikka Suomi onkin logistisesti kaukana, ei selluntuotantoa niin vain siirretä lähemmäs suurimpia markkinoita. Pohjolan hidaskasvuisissa metsissä kasvava havupuu 18

1/2016

antaa sellulle tuoteominaisuudet, joita arvostetaan ympäri maailmaa. Olipa kyse kartongin, pehmo- tai painopaperin valmistuksesta, tarvitaan pitkäkuituista havupuusellua antamaan niille lujuutta. LOGISTIIKAN ROOLI KOROSTUU

Kun lopputuotteen tuotanto sijaitsee kaukana päämarkkinoista, kasvaa tehokkaan logistiikan merkitys. Sellukuljetusten muutoksia Alanen on seurannut aitiopaikalta. ”Toimitusketjut ovat pidentyneet niin ajassa kuin kilometreissäkin, ja samalla sellun matkasta asiakkaalle on tullut entistä monivaiheisempi. Tuotteet kulkevat entistä useamman operaattorin kautta.” Myös Stevecon Markus Myllylä on nähnyt metsäteollisuuden rakennemuutoksen. Perinteisen paino- ja aikakauslehtipaperin kuljetusmäärät Suomesta ovat laskussa, kun paperinvalmistus siirtyy lähemmäs markkinoita. Metsäteollisuus on kuitenkin edelleen Suomen viennin tärkeä kivijalka, joka tuottaa yli viidenneksen maamme vientituloista. Paperia ovat korvanneet metsäteollisuuden muut tuotteet. ”Sellukuljetukset ovat kasvaneet huimasti. Kartonki vetää hyvin ja sahatavara samaten”, Myllylä kertoo. Myllylän näppituntuma on, että metsäteollisuuden jalostusaste on nousussa. ”Sahatavaraa jalostetaan liimapuutuotteiksi, ja sellusta on tullut todellinen hi-tech-tuote”, Myllylä kertoo. Äänekosken rakenteilla oleva biotuotetehdas aikoo hyödyntää selluntuotannon sivuvirrat entistä tehokkaammin. Luvassa on täysin uusia tuotteita biokomposiiteista lannoitteisiin. Yksi Metsä Fibren tutkimushankkeista tutkii sellun jatkojalostusta tekstiilikuiduksi. Puusta voi tulevaisuudessa tulla puuvillan korvaaja myös vaatteiden raaka-aineena.

VISIO

ÄLYKÄSTÄ SATAMALOGISTIIKKAA Hampurin satamalaitoksen käynnistämä älykäs satamalogistiikka -hanke tähtää siihen, että kaikki sataman liikenne näkyy jokaiselle toimijalle reaaliajassa. Tavoitteena on tehostaa ja nopeuttaa sataman toimintaa ja tavaravirtaa. teksti Riitta Nikkola kuva Shutterstock HAMPURIN SATAMA ON Rotterdamin helpompi satamalaitoksen on hallita ja jälkeen Pohjois-Euroopan toiseksi vilkoptimoida rahdinkuljetusta satamassa. kain satama Antwerpenin ohella, ja sen Kun käytettävissä on jatkuvasti täsodotetaan kasvavan merkittävästi tulevina mällistä tietoa, tärkeisiin kysymyksiin vuosina. Joidenkin arvioiden mukaan esimerkiksi siltojen sulkemisista, liikenneHampurissa käsitellään vuonna 2021 jo ruuhkista, vapaista parkkipaikoista, raken25 miljoonaa konttia, kun sataman läpi nustöiden aiheuttamista häiriöistä, säästä, nykyisin kulkee 9 milpäästöistä ja ajoesteistä joonaa konttia ja Rottervoidaan vastata nopeasti. Haasteena on damin kautta ”vain” 12 Seuraava askel Hampurin hallita kasvuvauhmiljoonaa. satamalaitoksella on saada Haasteena on halyhteistyökumppaneiksi lisää tia ja sen tuomaa lita kasvuvauhtia sekä kuljetusliikkeitä, satamatilanpuutetta. sen mukanaan tuomaa operaattoreita, konttitermitilanpuutetta. Hampurin naaleja – ylipäätään sellaisia satamalaitos onkin käynnistänyt älykäs toimijoita, joille asialla on merkitystä. satamalogistiikka -hankkeen, joka hyödyn”Vastuullamme on raide-, tie- ja tää SAP-järjestelmän pilvipalveluja. Niiden merikuljetusten rullaaminen joustavasti avulla esimerkiksi kuorma-autokuskit satamaan ja satamasta ulos, ja tavoitteemsaavat tiedon sataman pysäköintitilanteesme on ensisijaisesti nopeampi tavaravirta”, ta suoraan tablettitietokoneeseensa, mikä sanoo satamaliikenteen strategisti Sascha lyhentää odotusaikoja sekä tarjoaa kulWestermann Hampurin satamalaitokselta. jettajille mahdollisuuden reaaliaikaiseen ”Olen vakuuttunut siitä, että Hampurin kommunikointiin ja kuljetusyrityksille satamalla on vielä valtavasti kehityspotilaisuuden tehostaa reittisuunnittelua. tentiaalia ja että on useita toimijoita, jotka Mitä enemmän tietoa pilvipalvelu hyötyisivät älykkäästä satamalogistiikasta”, pystyy prosessoimaan sekunnissa, sitä hän arvelee.

1/2016

teksti Martti Linna kuvat Johannes Wiehn ja Martti Linna

SAHATAVARASSA

YKKÖNEN

HYVÄ SIJAINTI KASVATTAA HAMINAN MERKITYSTÄ VIENTISATAMANA. ari vuotta sitten valmistuneen uuden syväväylän myötä Haminan merkitys sahatavaran vientisatamana on kasvanut. Sijainti hyvien liikenneyhteyksien päässä, osaava työvoima ja joustava yhteistyö ovat asioita, joita satamassa sahatavaranippuja lastaavan Saimaa Terminalsin asiakkaat arvostavat. Oy Saimaa Terminals Ab on osa Steveco-konsernia. Sen roolina konsernissa ja Haminassa on hoitaa erityisesti erikoislastien ja konventionaalisen sahatavaran lastausta. Myyntijohtaja Markus Myllylä Stevecosta kertoo, että yhtiön Mussalon konttiterminaalissa Kotkassa on erikoistuttu sahatavaran

Painopisteessä.

1/2016

Laiva on lastattu sahatava-

Rautatie tuo

ralla. Saimaa Terminalsin

tavaran perille

Haminan satamassa käyt-

saakka. Ja

tämän kaluston lastaus-

meri alkaa ihan

teho on kasvanut viime

rannasta.

kontituksiin. Saimaa Terminals – tuttavien kesken Sterm – hoitaa Haminassa saman tavaran irtolaivausta vuosien kokemuksella. ”Kontitamme itse noin 12 000 konttia vuodessa, ja ne laivataan ulos Mussalosta”, Myllylä kertoo. ”Lisäksi sahat kontittavat sahatavaraa jonkin verran itse. Niitä Steveco laivaa Mussalon lisäksi ulos Vuosaaresta. Haminasta lähti Saimaa Terminalsin käsien kautta viime vuonna sahatavaraa ulos 320 000 kuutiometriä. Tämän vuoden tavoite on vähintään kaksinkertaistaa tuo määrä.” Saimaa Terminalsin suurimpia sahatavara-asiakkaita Haminan satamassa ovat UPM, Stora Enso, MCM Timber sekä Crown Timber. UPM:n Euroopan meriliikenteiden satama- ja meriliikennesopimuksista sekä operatiivisesta toiminnasta näillä alueilla vastaava johtaja Lauri Rikala arvostaa Haminan sataman palveluita.

vuosina merkittävästi.

1/2016

VASEN Haminan satamassa on lisätty ripeään tahtiin kuivaa

varastotilaa. Lisää tulee ensi kesänä. OIKEA Sahatavaraa tulee Haminan satamaan läheltä ja kaukaa.

UPM:n sahoista Haminaa käyttävät vientisatamanaan lähinnä Kaukaan saha Lappeenrannassa ja Korkeakosken saha Juupajoella.

”Haminasta on kehittynyt viime vuosina UPM:n satamaverkoston ykkösterminaali Suomenlahdella, kun puhutaan konventionaalisesta liikenteestä. Se täydentää yhtiön roro-operaatioita Hietasessa ja konttioperaatioita Mussalossa.” Rikala näkee Haminan sataman vahvuuksiksi hyvän ja tehokkaan väyläinfrastruktuurin niin maa- kuin meripuolellakin. Satamasta löytyy asiakkaan

Lastaustehot ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa merkittävästi. 22

1/2016

kaipaamaa kilpailua satamaoperaattoreiden kesken. Tärkeää on myös se, että operaattoreilla on kykyä ja halua kehittää toimintaa yhdessä asiakkaittensa kanssa. Investointejakaan ei pelätä. ”Arvostamme toiminnan jatkuvaa parantamista tehokkuuden varmistamiseksi. Siinä on huomioitava sataman kaikkien käyttäjäryhmien erityistarpeet. Ne voivat olla hyvinkin erilaisia asiakaskunnan vaihdellessa varustamoista maakuljettajien kautta lastien rahtaajiin, laivaajiin ja vastaanottajiin”, Rikala arvioi. ”Erityisen tärkeitä meille niin laivaajana, rahtaajana kuin laivanvarustajanakin ovat nopeat autojen ja junien purkuajat, ajanmukainen ja nopea informaatio, nopea alusten lastaus ja purku, laadukas ahtaus, joustavat työajat, työvoiman riittävyys kaikissa tilanteissa, varastokapasiteetti sekä alusten esteetön pääsy satamaan vuoden ja vuorokauden ympäri laivakoosta riippumatta.” ENEMMÄN KONEITA JA HALLEJA

Asiakkaiden vaatimustaso on siis korkea. Se kuitenkin täytetään, vakuuttavat tuotantopäällikkö Arto Sinikannas, aluepäällikkö Olli-Pekka Mäkelä sekä ahtaajien luottamusmies Kimmo Lohva Saimaa Terminalsista. ”Lastaustehot ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa merkittävästi”, kertovat Sinikannas ja Mäkelä. ”Laivojen

SISÄMAASTA Saimaa Terminals vietti 75-vuotisjuhliaan maaliskuussa Haminan Wanhalla Työskillä henkilöstön ja yhteistyökumppaneittensa kesken. Illan viihteellisestä ohjelmasta vastasivat tv-kasvo Jethro Rostedt ja suosittu ”herrasmieskokoonpano” The Heelers. Saimaa Terminalsin toimitusjohtaja Ari-Pekka Saari muisteli tervehdyssanoissaan noin kymmenen vuotta sitten tehtyä strategista päätöstä, jonka myötä aikaisemmin lähinnä sisävesisatamissa toiminut Stevecon tytäryhtiö tuli ensin Kotkan kantasatamaan ja vuonna 2008 Haminaan. Viime vuodet ja asiakkailta saatu palaute ovat osoittaneet, että ratkaisu oli oikea: tällä hetkellä suurin osa Saimaa Terminalsin noin 70 vakinaisesta työntekijästä työskentelee Haminassa.

MEREN Ari-Pekka Saari

RANNALLE Jethro Rostedt

The Heelers

koon kasvaessa tarvitaan sahatavaran lastauksessa enemmän konetyötä ruumassa. Laivojen omia nostureita käytetään apuna lastauksessa. Metsola Groupin uusi iso satamanosturi on huomattava parannus. Se jaksaa nostaa lastia nopeammin ja pidemmälle kuin ennen.” Myös katettua varastotilaa riittää: viime vuonna HaminaKotka Satama Oy pystytti Haminaan neljä uutta 2 000 neliön hallia. Tänä vuonna niitä tulee ainakin kaksi lisää. Ne lisäävät katettua varastotilaa 6 000 neliöllä. LISÄÄ OSAAVIA KÄSIÄ

Haminassa käy kerran kolmessa viikossa suuri, kerrallaan 45 000 kuutiota eli 22 500 tonnia sahatavaraa vetävä bulkkeri. Sen matkan päämäärä on usein PohjoisAfrikassa. Pienempiä, 4 000–5 000 kuution lasteja lähtee huomattavasti useammin, lähinnä Euroopan markkinoille. Kun sahatavaraa hakeva laiva saapuu satamaan, ei sen ahtaamisessa aikailla. Muiden satamassa toimivien operaattoreiden kanssa paitsi kilpaillaan myös tehdään asiakkaita hyödyttävää yhteistyötä. ”Laiva voi ottaa alkulastin meidän puolelta ja loppulastin naapurin puolelta”, aluepäällikkö Mäkelä kuvaa sujuvaa yhteistyötä. ”Kehittämistä löytyy koko ajan esimerkiksi konepuolella.”

Sahatavarakuljetusten keskittyminen Haminaan on tarkoittanut, että Saimaa Terminalsiin on varsin lyhyessä ajassa palkattu noin 30 uutta työntekijää. Kotkan–Haminan seudulta on löytynyt riittävästi kokeneita osaajia myös uusille vakansseille. TYÖTÄ PITKILLÄ PERINTEILLÄ

”Suurin osa väestä on todellisia moniosaajia”, Olli-Pekka Mäkelä kiittelee. ”Jokainen työntekijä ja jokainen pätevyys erilaisiin työtehtäviin koulutetaan erikseen. Sekin on iso asia, että lastaushenkilöstön kanssa on sovittu yhdessä työajan joustoista. Hommia tehdään nonstop-tyyliin. Ne eivät keskeydy laivalla, vaikka miehet vaihtuvat vuoroissa.” Saimaa Terminalsin ahtaajien luottamusmies Kimmo Lohva asuu itse Kotkassa, mutta käy Haminassa töissä. Sahatavaraa on kummassakin kaupungissa lastattu jo vuosisatojen ajan. Tämän päivän ahtaajan toimenkuvassa hän arvostaa vaihtelevuutta. ”Huono ja hyvä puoli ulkotyössä ovat tietenkin aina sääolot”, hän kuvaa olosuhteita, jotka eivät ole sahatavaran lastaajilla muuttuneet. ”Mutta konekanta on meillä erittäin hyvä. Jokainen laivaus on aina erilainen.” 1/2016

SATAMA

Mestari työssään. Skotlannin Aberdeenista kotoisin oleva Steven Millar kiertää kouluttamassa Arctic Containerin henkilöstöä konttien huoltotöissä. Tämä pitää osaltaan yllä vaatimusten mukaista tasaista laatua.

1/2016

EHJILLÄ KONTEILLA MAAILMALLE teksti Martti Linna kuva Johannes Wiehn

MAAILMAN MERILLÄ KULKEE päivittäin ovat IICL:n mukaisia sekä varustamokohtaimiljoonia täyteen lastattuja kontteja. Kontti sia. Kun kontti tulee depotiin tarkastettavakon yksi maailman tärkeimmistä logistisi, siitä tehdään ensin korjausarvio, jonka sista keksinnöistä, mutta maallikko tulee varustamo tarkastaa ja hyväksyy. harvoin ajatelleeksi, että kontitkin vaativat ”Varustamo kertoo meille, millaiselle ajoittain puhdistusta ja korjaamista. Kotkan lastityypille kontti pitää huoltaa ja korjata eli Mussalossa ja Hietasessa sekä Helsingissä kuljetetaanko siinä kiviä, elintarvikkeita vai Vuosaaren satamassa toimiva jotakin muuta. Sen mukaan Arctic Container on yksi alan se korjataan ja pestään”, Roos Kuluvimmat osat kertoo. suomalaisista osaajista. Arctic Containerin toimiVuodessa Arctic Contaiovat lattialevyt ja tusjohtaja Lotta Roos kertoo, ner huoltaa toimipisteissään pohjapalkit. että perheyritys työllistää noin 45 000 merikonttia eri noin 90 henkilöä. Heistä varustamoilta. Työ tehdään puolet työskentelee Kotkassa. Yrityksen kas- rivakasti: kuukaudessa prosessin läpi voi vuvauhti on ollut viime vuosina nopeaa. kulkea 4 000 konttia. Uusien asiakkuuksien ”Merikontin käyttöikä vaihtelee varustamyötä yrityksessä aloitettiin hiljattain työt moittain. Keskimäärin se on noin 10 vuotta”, myös yövuorossa. Roos arvioi. ”Toki vanhempiakin kontteja ”Kuluvimmat osat konteissa ovat lattiaon paljon liikenteessä. Säännöllinen huolto levyt ja pohjapalkit. Niissä ajetaan trukeilla, pidentää huomattavasti niiden käyttöaikaa.” ja lastit voivat olla hyvinkin painavia. Myös Kansainväliset standardit määräävät, käsittelyssä kontteihin saattaa tulla kaiettei kontteja saa käyttää lastikäytössä ilman kenlaisia kolhuja ja reikiä, joita me sitten säännöllisiä tarkastuksia. Tarkastuskriteerit paikkaamme.”

1/2016

HENKILÖ INFO

VANHA RAUTA EI RUOSTU

Niklas Anckar, 50 v. Asuinpaikka: Kotka Ammatti: controller, Stevecolla vuodesta 1998

Controller Niklas Anckarin tallista löytyy takavuosien menopelejä.

Harrastus: vanhojen autojen korjaus ja entisöinti yhdessä poikansa ja isänsä kanssa

teksti Ville Vanhala kuva Johannes Wiehn

Suunnitelmissa muutto maalle

ENSIN PITÄÄ MÄÄRITELLÄ, mikä on auto. Vasta sitten voidaan laskea niiden määrä. Stevecon kotkalainen controller Niklas Anckar omistaa yhdessä poikansa Janin ja isänsä Christianin kanssa 5–6 autoa. Kokonaisia autoja Anckarilla on Haminan Metsäkylässä sijaitsevan maatilan tallissa neljä – ja yksi traktori. Loput ovat osina, ainakin toistaiseksi. Tallin ”kruununjalokivi” on yhdysvaltalainen Oldsmobile 98 vuodelta 1960. ”Auton entisöinti ja rakentaminen kesti parisen vuotta, eikä se ole vielä valmis. Aina löytyy jotain pientä laitettavaa”, Anckar toteaa.

NOLLASTA SATAAN

Niklas Anckar siirtyi Ahlstrom Glassfibren logistiikkapäällikön paikalta Steveco Transitin huolintayksikön päälliköksi vuonna 1998. Anckar ehti työskennellä myös Stevecon riskienhallinnassa, ennen kuin siirtyi talousosastolle 2000-luvun alussa. Controllerin tehtäviä ovat päivittäisten seurantatietojen kerääminen, tiedonhankinta ja tietojen saattaminen oikeaan muotoon sekä investointilaskelmat. ”Päivärytmi on nollasta sataan, sillä jokaisella toimeksiannolla on kiire. Normaalisti työpäivä on aamukahdeksasta neljään.” 26

1/2016

Säännöllinen päivätyö sopii Anckarille hyvin, sillä se jättää aikaa myös harrastukselle. ”Kirjoituspöytätyössä kaipaa käsillä tekemistä. Kun uhraa aikaansa auton kaltaiseen elottomaan esineeseen, se tuntuu saavan sielun.” PULTTI LOHKOSSA

Kiinnostuksensa autoihin Anckar on saanut verenperintönä isältään, mutta varsinaisen palon autojen tuunaamiseen sytyttivät armeijakaverit. Siitä lähtien controllerilla on ollut jatkuvasti joku auto työn alla. ”Meidän automme ovat toimintakuntoisia. Oldsmobililla ei ole ajettu muutamaan vuoteen, mutta kaksi Volvoa ja Jeep Wagoneer ovat käyttöautoja.” Autojen entisöinti ja korjaaminen koettelee toisinaan jopa rauhalliselta vaikuttavan Anckarin kärsivällisyyttä. ”Kun katkaisee pultin moottorinlohkoon, ärräpäät ovat kovin lähellä.” NUORIA REMMIIN

Pitkään Stevecolla työskennellyt Anckar tuntee yhtiön organisaation ja ihmiset. Toiminnan jatkuvuus huolestuttaa, satamassa kun pääosa töistä opitaan niitä tekemällä. ”Stevecolla väki alkaa ikääntyä. Nyt olisi jo korkea aika värvätä nuorempaa polvea yhtiön palkkalistoille.”

VINTAGE

Sellupaalin vääntäminen ei luonnistu, jos käsivarsissa ei ole tarpeeksi ruutia.

Alaruuman voimannäyttö teksti Ville Vanhala kuvat Johannes Wiehn

SELLUPAALIN KULMAT TÖMÄHTELEVÄT

Kotkan ”Perusliikkeen oppii nopeasti. Kun taito ja tekniikkantasataman Ankkuri-talon lattiaan. Käynnissä ovat ka kehittyvät, paali alkaa liikkua yhä nopeammin”, sellupaalinväännön harjoitukset. kertoo aikanaan Kotkan satamassa sellua lastannut Sellua alettiin lastata manuaalisesti Suomen sataMarkku Labbas. missa laivoihin 1920-luvulla. 200 kiloa Sellupaaleja lastattiin aikanaan satamassa painavia paaluja väännettiin ruumissa urakkatyönä. Palkka oli kaikille sama, vaikTyöntekijöillä ka joku olisikin vääntänyt paalia enemmän. aina 1970-luvulle saakka. ”Satamajätkät ovat aliarvostettu ”Työntekijöillä oli hyvä yhteishenki, eikä oli hyvä ammattiryhmä, joka on tehnyt valtavan työnantajankaan kanssa nahisteltu”, Labbas yhteishenki. työn Kotkan eteen”, sanoo merikapteeni muistelee. Carl-Gustav Walldén. Walldén liikuttuu hieman kertoessaan Hänen mukaansa sataman historiasta ei ole annettu pienen tarinan sotaveteraanista, joka rintamalta palatrealistista kuvaa. Jätkien näkökulma on unohdettu. tuaan värväytyi satamajätkäksi Kotkaan. ”Sellupaalien väännön SM-kilpailut on kunnian”Mies tarttui kaksin käsin sellupaalin reunaan ja osoitus sinne lastiruumien hämärään, missä tehtiin sanoi, että tämä on nyt minun leipäni.” tätä raskasta työtä.” SELLUPAALIEN VÄÄNNÖN SM-KILPAILUT MERIMUSEO Jo sellupaaliin tarttuminen vaatii uskallusta. VäänVELLAMOSSA KOTKASSA 30.7. KLO 14.00 täminen ei luonnistu, jos ei käsivarsissa ole riittävästi CARL-GUSTAV WALLDÉNIN KÄSIKIRJOITTAMA DRAMATISOINTI voimaa. SATAMAJÄTKIEN TYÖSTÄ RAVINTOLA KAIROSSA KOTKASSA 27.8.

1/2016

Sinä voit keskittyä sahaamiseen, me hoidamme logistiikan. Steveco tarjoaa kaiken sahojen tarvitseman logistiikan palvelutarpeiden koosta riippumatta. Meillä on laadukas ja tehokas mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden käsittelykeskus. Keskuksen yhteydessä ovat mm. konttiterminaali ja pitkät raiteet, jotka mahdollistavat nopean ja katkeamattoman tavaraliikenteen. Modernit tilat puolestaan takaavat sen, että tuotteita voidaan käsitellä hellävaraisesti niitä vahingoittamatta. Mussalon terminaalimme on erikoistunut sahatavaran kontitukseen ja Haminassa käsittelemme konventionaalista liikennettä.

Ota yhteyttä ja keskity olennaiseen. Myyntijohtaja Markus Myllylä p. 044 2323 785 markus.myllyla@steveco.ﬁ Myyntijohtaja Vesa-Heikki Renlund p. 044 2323 335 heikki.renlund@steveco.ﬁ