Agora 2/2015 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

IN ENGLISH

2 | 2015

ESITTELYSSÄ TUTKIMUSRYHMÄT: Matkailuliiketoiminta & Esteettömyys ja saavutettavuus

Hygieniasta LIIKETOIMINTAA

KUVATAITEILIJAT

KIINASSA SUOMIA RE E N A Startupit ä pää pilviss

TYÖNOHJAAJAT:

Työtyytyväisyys ja -hyvinvointi paranevat

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

TYÖNOHJAAJA NEUVOI SIIVOAMAAN KAAPIN Muistan, kun ensimmäistä kertaa kuulin sa-

ole terapeutti, mutta tässä kohdin toimintata-

nan ”työnohjaus”. Siitä on reilu kymmenen

vat kohtaavat: ulkopuolinen auttaa näkemään

vuotta aikaa, joten muistan tilanteen vain

asioita selvemmin.

päällisin puolin. Sanaa käytti joku sosiaalija terveysalan opettajista. Se on olennainen

Muistui mieleeni oman työnohjaajani neu-

yksityiskohta, sillä juuri sosiaalija terveys-

vo, jonka voi tiivistää näin: Siivoa kaappisi.

alalla työnohjaus on ollut käytössä vuosi-

Hän antoi mielikuvan, joka auttaa näkemään

kymmeniä.

olennaisen ja karsimaan rönsyt. Työnohjaajani kehotti katsomaan vaatekaappiin: Siellä

Minulla ei ollut hajuakaan, mitä sana tarkoitti.

roikkuu vaikka minkälaista kolttua (eikä silti

Se jäi mieleeni, sillä se kuulosti yhteydessään

ole päällepantavaa). Välillä pitää raivata, jär-

oudolta. Se kuulosti suurin piirtein siltä, että

jestellä ja toisaalta katsoa, tarvitseeko jotain

joku on mokannut tai jollain on ongelmia ja

uutta.

usta saaneena käytän sanaa jo tottuneesti.

Työnohjaus tunnetaan käsitteenä jo monella alalla, mutta ei välttämättä käytännössä. En

Työnohjauksen tarkoitus on, että ihminen oi-

ihmettele, jos se lyö itsensä läpi tässä ajassa:

valtaa jotain työstään ja työnsä tekemisestä –

Siinä on – tai otetaan – hetki aikaa keskuste-

joko yksilötyönohjauksessa tai oman tiimin tai

luille, jotka olisi hyvä käydä, mutta jotka jää-

muun työyhteisön kanssa. Oivallus voi liittyä

vät perusarjessa muiden asioiden jalkoihin.

esimerkiksi rooleihin ja toimintatapoihin. Yk-

Loppujen lopuksi itselle ja omalle porukalle

silötyönohjaus voi olla myös tilaisuus keskus-

ajoissa otettu aika maksaa itsensä takaisin

tella avoimesti ja jäsentää asioita tilanteessa,

onnellisempina työntekijöinä. Työnohjauksen

jossa kaikkia asioita ei voi avata oman esimie-

opettajat ja opiskelijat kertovat siitä lisää täs-

hen tai omien alaisten kanssa. Työnohjaaja ei

sä lehdessä.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0)2 620 3000 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORS Inna Saarinen Hanna Valtokivi

50 VUOTTA

häntä pitäisi ohjata ulkoapäin. Nyt työnohja-

KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen PAINOPAIKKA PRINT Eura Print Oy PAINOS CIRCULATION 3 250 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi AGORA IN ENGLISH www.samk.fi/agora/english

Juuri ilmes

tyny t

EEN KUVATAIT KI HISTORIIK .

mm my ynnissä rkossa e v & lla lu u taideko uppa .fi samk.pika

kirjaka

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Elokuussa 2015 / in August 2015 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

| AGORA 2/2015

2/15

Vaikuta!

VASTA A SELY YN LUKIJAK Y ? ä Agorasta Mitä mielt : a it teess Kerro oso ora samk.fi/ag

4 20

12 10 4

SELKEYTTÄ Työnohjaus auttaa työssä kuin työssä

VAIKUTTAVAA Terveellisestä sisäympäristöstä uutta liiketoimintaa

7 8

Työnohjaajakoulutus SAMKissa

PUHEENVUORO Korkeakoulun yhteiskunnallinen vaikuttavuus

ALUMNIKOLUMNI Elämästä, motivaatiosta ja ratsastuksesta

9 10

KAMPUS Uusi kampus näyttää ekoesimerkkiä

VINKKI Matkakuumeesta turistiripuliin? Varmista hyvä lomamatka

ESTEETTÖMYYS JA SAAVUTETTAVUUS Esteettömyys vaikuttaa vähän kaikkeen

SUOMIAREENA Startupit yrittävät läpimurtoa globaaleilla mobiilimarkkinoilla

MATKAILULIIKETOIMINTA Matkailusta tuloja maakuntaan

TÄRPIT Tulevaa ja menevää

TAIDEKOULU Värejä ja rytmiä Kankaanpäästä Kiinaan

AGORA 2/2015

SELKEYTTÄ

Työnohjaus

auttaa työssä kuin työssä

TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen

SAMKin työnohjaajaopiskelijat ovat ammattilaisia, jotka hakevat koulutuksesta työhönsä uusia työkaluja ja näkökulmia. Sari Pajamäen, Irene Hiedanpään ja Heikki Lampisen mielestä työnohjausta voisi käyttää paljon nykyistä laajemmin.

– Haen omaan työhön virtaa, lisää tukea ja ideoita. Töissä pitää kyetä uudistumaan ja hyppäämään totunnaisen ulkopuolelle, sanoo kehittämispäällikkö Sari Pajamäki Länsi-Suomen Osuuspankista. Sari perehdyttää, valmentaa ja kouluttaa työssään pankkilaisia, muun muassa asiakaspalvelua, asiakkuuksien hoitoa ja uusia toimintatapoja. Lisäksi hän on mukana erilaisissa kehittämiseen liittyvissä projekteissa. Irene Hiedanpää puolestaan ryhtyi yrittäjäksi jäätyään työttömäksi Enirolta. Hanketyössä hän on suunnitellut valmennuksia, tapahtumia, työhyvinvointipäiviä ja -kyselyitä ja tehnyt työhyvinvointisuunnitelmia. Hän haluaa lisää ohjauksen osaamista. Ensihoidon kenttäjohtaja Heikki Lampinen on jo kouluttautunut purkukeskustelujen vetäjäksi. Erityisesti kovaa

| AGORA 2/2015

kenttätyötä tekevien ammattilaisten jälkipuinnit kiinnostavat. Työnohjaajakoulutus oli luonteva jatkumo aiemmalle.

Mitä on saatu Lähipäivät eri aloilta tulevien ja eri-ikäisten ihmisten kanssa ovat tämänkin koulutuksen suola. – Alkuhuuma on mennyt ja silti tuntuu hyvältä. Tuntui kuin olisi tullut kotiin – on niin samanhenkisiä ihmisiä, Irene kuvaa. Työkalupakissa on sellaisia toiminnallisia menetelmiä ja ideoita, joita hän ei olisi aiemmin edes kuvitellut käyttävänsä, muun muassa kuvataideterapiasta. Sari on huomannut, että samojen asioiden äärellä painiskellaan myös muilla toimialoilla. Muut ovat samaa mieltä. He kehuvat erityisesti pienryhmäkeskusteluja.

– Voi puhua ihan mitä vaan, jakaa ja sparrata. Jossain kohtaa minulle aukesi, että koko tämä koulutus on kuin yksi iso työnohjaus, Heikki sanoo. Suoran puheen ja toiminnan ihminen tuntee olevansa välillä myös epämukavuusalueellaan ja juuri siksi oppivansa uutta.

Omat kehittämishaasteet Koulutukseen kuuluu yksilö- ja ryhmän työnohjauksen harjoittelu. Lisäksi siihen kuuluu kehittämistyö. Heikki Lampisen aiheena on ensihoitopalvelun vapaaehtoistoimijoiden työnohjauksen suunnittelu ja pilotointi. Siinä voi hyödyntää 15 vuoden työhistoriaa, kaikkea sitä, mitä on päässyt ja joutunut kokemaan. – Voi kääntää kokemansa asiat niin, että pyst y y käyttämään ne ammatil liseen kasvuun. Työnohjaus on työssä jaksamisen kannalta hyvä työkalu. Tällä alalla ▶

KOULUTUS Työnohjaajakoulutus sopii eri alojen ammattilaisille. Opiskelijalla tulee olla vähintään opistotasoinen pohjakoulutus. Yleensä edellytetään vähintään kahden vuoden työkokemusta soveltuvalta alalta, omaa kokemusta yksilö- tai ryhmätyönohjauksesta sekä haastattelussa arvioitua soveltuvuutta.

Sari Pajamäki kehittämispäällikkö, Länsi-Suomen Osuuspankki päätyö valmentaminen ja kouluttaminen 16 vuotta pankissa "Henkilöstön osaamisen kehittäminen on kokonaisuus, johon kannattaa panostaa."

AGORA 2/2015

Irene Hiedanpää

Heikki Lampinen

yrittäjä, työhyvinvoinnin asiantuntija aiemmin mm. 13 vuotta Enirolla esimiestehtävissä "Aina oltava tavoite: mitä työnohjauksella haetaan?"

ensihoidon kenttäjohtaja, Satakunnan sairaanhoitopiiri 15 vuoden työhistoria ensihoidon kenttätyössä "Olen joukkuepelaaja: lähiesimiehenä parhaita hetkiä on oman joukkueen kehuminen."

keskustellaan liian vähän siitä, miltä työn kuormittuvuus oikeasti tuntuu ja mitä siitä seuraa, jos taakka kasvaa turhan suureksi. Sari Pajamäki on miettinyt sitä, miten pankeissa voitaisiin hyödyttää työnohjausta vielä paremmin. Pankeissa koulutetaan ja valmennetaan paljon, mutta oman työn ja osaamisen kehittämiseen ei ole juurikaan hyödynnetty työnohjausta. Hän uskoo, että vuoden kestävä, 3–4 viikon välein toistuva työnohjaus on vaikutuksiltaan pitkäkestoisempi kuin yksittäiset koulutuspäivät. Irene Hiedanpäätä kiinnostaa esimiehen läsnäolo yhteisötyönohjauksessa: Milloin on hyvä, että esimies on mukana ja milloin ei? Tähän hän hankkii tietoa haastattelemalla kokeneita työnohjaajia.

Työnohjaus tutuksi Tulevat työnohjaajat ovat ihmetelleet, miksi työnohjaus on edelleen vieras monella alal-

| AGORA 2/2015

la ja työpaikalla, vaikka etenkin liike-elämässä tunnetaan coachingit, fasilitoinnit ja mentoroinnit. He haluavat omalta osaltaan lisätä tietoisuutta työnohjauksesta. Heikki on saanut yksilö- ja ryhmätyönohjausta sekä edellisessä että nykyisessä työpaikassaan. Irenellä on kokemusta yhteisötyönohjauksesta omien alaisten, esimiehen sekä kollegan kanssa. – Jälkikäteen olen ajatellut, että silloin kun olin esimiehenä ilman kollegaa, yksilötyönohjaus olisi ollut hyvä. Siinä olisi voinut puhua omasta työstään, sanoo Irene. Irene haluaakin yhdistää liike-elämän ja työnohjauksen osaamisensa. Hän toivoo yritysten käyttävän työnohjausta enemmän ja nimenomaan ennaltaehkäisevästi. Työpaikoilla on muutoin hyvin vähän aikaa keskusteluille ilman puhelinten pärinää. Työnohjausosaamisesta on hyötyä myös silloin, kun pankin toimihenkilöt kohtaavat

haastavia tilanteita ja mietitään, että miten asioita hoidetaan. Sari vetää jo nyt pankin koulutuksia pitkälti keskustellen. – Koulutukset ovat oivalluttamista, pohtimista, keskustelua ja hyvien käytäntöjen jakamista kollegoiden kesken. Kun työkaluna on oma persoona, omaa työn tekemistään joutuu puimaan. Koska peruspankkipalvelut suurimmaksi osaksi ovat verkossa, odottaa asiakas kohdatessaan pankkinsa syvällistä asiantuntijuutta, ja asiakaskohtaamiset ovat entistä haasteellisempia. Palvelun on oltava nopeaa ja henkilökohtaista. Asiakkaat odottavat heille räätälöityjä kokonaisratkaisuja – kasvokkain, puhelimessa ja netissä. Työnohjauksessa voidaan käydä läpi esimerkiksi erilaisia toimintatapoja ja selkiyttää niitä. ■

TYÖNOHJAAJAKOULUTUS SAMKISSA

Työnohjaus on väline työnteon tukemiseen ja kehittämiseen TEKSTI: Kari Rajaniemi ja Eija Tuliniemi | KUVA: Veera Korhonen

Työnohjauksen vaikuttavuutta on tunnistetta-

sekä kirkon ja sosiaalialan työnohjaukselli-

vissa kolmella alueella: työnohjaus parantaa

sessa perinteessä, mutta työnohjaus on laa-

ohjattavan henkilön työn laatua, vahvistaa

jentunut ammatillisen kasvun ja työhyvinvoin-

ja selkiyttää hänen ammatti-identiteettiään

nin tukemisen menetelmänä yhä useammille

SAMKissa käynnissä oleva kaksivuotinen

sekä kehittää työyhteisöjen toimintaa. Näihin

aloille. Yksityisellä palvelusektorilla esimer-

työnohjaajakoulutus on puolessa välissä.

sisältyy muitakin työnohjauksen myönteisiä

kiksi lastensuojelussa on todettu työnohja-

Ryhmässä on 16 opiskelijaa, jotka ovat ko-

vaikutuksia – työhyvinvointi ja työtyytyväisyys

uksen merkitys, sillä haasteita nousee niin

keneita oman alansa asiantuntijoita talouden,

paranevat, koettu työuupumus helpottuu.

asiakastilanteista kuin tarpeesta arvioida ja

hallinnon sekä sosiaalija terveysalalta. Moni

Samalla toiminnan laatu sisäisillä ja ulkoisilla

kehittää omaa työtapaa.

toimii yrittäjänä.

Koulutuksessa nyt 16 alansa ammattilaista

mittareilla arvioituna pysyy hyvänä ja kehittyy. Työnohjausta voidaan järjestää yksilö-, ryh-

Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalle

Työnohjaus on oppimis- ja kehittymisprosessi,

mä- tai työyhteisötyönohjauksena. Ryhmä

muodostuu laaja tietoja taitoperusta työnoh-

joka muodostuu säännöllisistä tapaamisista

voidaan koota jonkin tietyn aihepiirin pohjalta

jauksesta ja työnohjaajana toimimisesta. Tätä

työnohjaajan kanssa. Ohjattavan oma aktiivi-

esimerkiksi eri yksiköiden esimiehistä. Millai-

tukee ilmiöiden tarkastelu ratkaisuja voima-

suus on keskeistä, kun määritellään työnohja-

seen työnohjaukseen milloinkin päädytään,

varakeskeisestä sekä monialaisesta näkökul-

uksen tarvetta ja tavoitteita. Työnohjauksessa

riippuu työntekijän ja työyhteisön sen hetki-

masta. Lisäksi syvennetään työnohjauksessa

ohjattava tarkastelee omaa työtään, työtapo-

sestä tarpeesta. Esimerkiksi uudelle työnte-

tarvittavia käsitteellisiä, asenteellisia ja ajatuk-

jaan sekä työstä nousevia ajatuksia ja tunteita.

kijälle yksilötyönohjaus voi olla sopiva, jotta

sellisia valmiuksia. Ne rakentuvat keskustelu-

Ohjattavalla on mahdollisuus pysähtyä pohti-

hän voi pohtia omaa ammatti-identiteettiään

jen ja oman toiminnan arvioinnin kautta.

maan omaa työrooliaan ja löytää voimavaroja

ja työnkuvaansa. Toisaalta aloitteleva työnte-

työn tekemiseen ja kehittämiseen.

kijä saa työyhteisön työnohjauksessa työhön liittyviä arvokkaita näkemyksiä ja kokemuksia

Suomessa työnohjausta on hyödynnetty

työtovereilta ja voi peilata

terveydenhuollossa 1950-luvulta lähti-

omaa toimintaansa

en. Toiminnan juuret ovat psykoterapian

niiden kautta.

Rajaniemi YM, työnohjaaja, psykoterapeutti ja Tuliniemi TtM, työnohjaaja, ovat työnohjaajakoulutuksessa opettavia lehtoreita.

AGORA 2/2015

PUHEENVUORO

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

KORKEAKOULUN

YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Käsitteelle korkeakoulujen yhteis-

prosessi. Vaikuttavuuden mekanis-

OKM:n seminaarissa esiteltiin kor-

kunnallinen vaikuttavuus on ryhdyt-

mien, kanavien ja kohteiden ajalliset

keakoulujen

ty etsimään sisältöä. Jo 2000-luvun

ja paikalliset mittasuhteet vaihtelevat

tulokset, joista kävi ilmi, että korkea-

puolivälissä olin itsekin mukana Suo-

erittäin laajassa skaalassa. Erityisesti

kouluihin kehitetyt yhteiskunnallisen

men Akatemian toimikunnan jäsene-

pitkän aikavälin yhteiskunnallisessa

vaikuttavuuden mittaristot ovat hyvin

nä laatimassa tutkimuksen vaikutta-

vaikuttavuudessa on vaikeaa osoittaa

moninaisia ja erilaisia. Johtopäätök-

vuusarvioita. Päähuomio oli tuolloin,

suoria syy-yhteyksiä. Nämä tekijät

senä tarjottiin ehdotusta, että kunkin

kuten on tälläkin hetkellä, tutkimuk-

yhdessä muodostavat yhteiskunnal-

korkeakoulun tulisi itse harkita, millai-

sen tieteellisessä vaikuttavuudessa.

lisen vaikuttavuuden mittaamisesta

sia yhteiskunnallisen vuorovaikutuk-

Kuitenkin jo silloin pyrittiin kuvaile-

äärimmäisen haastavaa.

sen mittareita se haluaa hyödyntää

vaikuttavuusselvitysten

omassa toiminnassaan.

vasti ottamaan huomioon myös tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Taustalla tuolloin heränneeseen

Me SAMKissa keräämme tietoa muun

kiinnostukseen yhteiskunnallisesta

muassa toteutuneista yrityskontak-

vaikuttavuudesta oli yliopistolakiin

teista ja -projekteista, koulutuksen

vuonna 2004 säädetyt yliopistojen

myynnistä sekä yrityskiihdyttämöstä

kolmannen tehtävän määrittelyt.

syntyneistä uusista yrityksistä. Yh-

Jälkikäteen voi todeta, että kymmeneen vuoteen asiassa ei ole tapahtunut mitään merkittävää käännettä tai edistystä. Kun opetus- ja kulttuuriministeriö huhtikuussa järjesti seminaa-

Kymmeneen vuoteen asiassa ei ole tapahtunut mitään merkittävää käännettä.

SAMKin perustoimintaa eli opetusta ja TKI-toimintaa. Uutena menettelynä aloitimme tänä keväänä vaikuttavuuden menestystarinoiden keräämisen.

vaikuttavuudesta, kutsussa todettiin,

Ammattikorkeakouluilla yhteiskunnal-

innovaatio, tieteellinen saavutus, hyvä

että seminaari on keskustelunavaus

linen vaikuttavuus on alusta asti ollut

käytäntö tai yrityscase. Viime vuoden

prosessille, jossa vaikuttavuus noste-

sisäänleivottuna osaksi perustehtä-

edustavimmat menestystarinat on

taan korkeakoulujen koulutus- ja tut-

vää. Ammattikorkeakoulujen pääteh-

julkaistu SAMKin vuoden 2014 vuosi-

kimustoiminnan keskiöön. Miksi juuri

tävänä on antaa työelämän ja sen

kertomuksessa.

nyt, tai miksi vasta nyt? OKM itse pe-

kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa

rustelee asian nostamista esille sillä,

korkeakouluopetusta sekä harjoittaa

että taloudellisesti haastavina aikoina

alueen elinkeinoelämää edistävää ja

SAMKin 2014 vuosikertomus on

korkeakoulujen yhteiskuntavastuu ja

uudistavaa TKI-toimintaa. Yhteiskun-

luettavissa osoitteessa

vaikuttavuus sekä näiden todentami-

nallisen vaikuttavuuden arvioinnis-

www.samk.fi/samk-esittely

sen vaatimus ovat korostuneet.

sa oleellista on korkeakoulujen rooli alueen kehittäjinä, kansainvälistäjinä

| AGORA 2/2015

kanssa on jatkuvaa ja oleellinen osa

Menestystarina voi olla esimerkiksi

rin korkeakoulujen yhteiskunnallisesta

teistoiminta yritysten ja yhteisöjen

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kä-

sekä hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn

sitteellisesti haastava ja monisyinen

edistäjinä.

KAMPUS

Uusi kampus näyttää ekoesimerkkiä

Projekti-insinööri Mikko Vierimaa ja kampuskohteen vastaava työnjohtaja Toni Tuominen.

TEKSTI & KUVA: Inna Saarinen

Ensin minimoidaan materiaalihävikki, sitten mietitään kierrätys. Porin uuden kampuksen rakennustyömaa

SAMKin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö

Kun

näyttäytyy ohikulkevalle ehkä kasana purku-

Jussi Koskinen muistuttaa, että rakennusta

jossain

jätettä. Kadunkulkija ei välttämättä tule aja-

arvioidaan koko sen elinkaaren ajan. Ympä-

vaiheessa jätettä kuiten-

telleeksi, kuinka huimasti taustalla tehdään

ristöluokitukseen liittyy monia kohtia. Lisä-

kin tulee, tulee pohtia sen uudelleen-

työtä, jotta asiat saadaan hoidettua ekologi-

pisteitä saa vaikkapa julkisen liikenteen hy-

käyttöä, kierrätystä ja energian hyödyntä-

sesti ja sertifiointien mukaan.

vistä käyttömahdollisuuksista tai siitä, että

mistä.

kohde rakennetaan tontille, joka on ollut jo

– Tavoitteena on aina, että osa jätteestä

Projektinjohtourakoitsija NCC Rakennus

aiemmin käytössä.

käytetään uudelleen. Esimerkiksi puhdasta

Oy on saanut SAMKin kampuskohteeseen

– Tärkein ekoteko on se, että kun rakennam-

murskattua betonia käytetään mahdollisesti

käyttöön ympäristöluokituksen BREEAM

me tämän kampuksen omaan tarpeeseen,

jopa tässä kohteessa ei-kantaviin perustus-

Good. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

jokainen neliö on mahdollisimman tehok-

täyttöihin, kertoo kohteen vastaava työnjoh-

jätteet jaetaan vähintään viiteen jakeeseen.

kaassa käytössä, sanoo Koskinen.

taja Toni Tuominen.

talli, pahvi ja kipsi. Myöhemmin otetaan

Koskinen on tyytyväinen siihen, että raken-

Asiat ovat muuttuneet vuosien saatossa

mahdollisesti mukaan muitakin luokkia.

taja huolehtii asioista ekologisesti.

melkoisesti.

– Voidaan puhua ”lähirakentamisesta”. Se

– Joskus 15 vuotta sitten työmailla ei taidet-

Projekti-insinööri Mikko Vierimaa NCC:lta

tarkoittaa sitä, että esimerkiksi osa elemen-

tu vielä huolehtia oikein muusta kuin puu- ja

kertoo, että osa luokitteluun kuuluvista toi-

teistä tulee läheltä. Aina, jos jotain joudutaan

sekajätteen erottamisesta eri jakeisiin. Kyllä

mista on sellaisia, jotka kuuluvat muuten-

kuljettamaan, voidaan puhua logistisesta

vieläkin voi olla epätietoisuutta vaikka siinä

kin hyvään rakennustyömaatapaan, kuten

ongelmasta.

vaiheessa, kun maa-aines kuljetetaan pois.

Kampustyömaalla niitä ovat puu, kivi, me-

naapuruston

huomioiminen,

Kaikki eivät välttämättä tule ajatelleeksi,

kulkuteiden

Jäte uudelleen käyttöön

että maa-aines muuttuu jätteeksi, kun se

tehdään todennetusti. Lisänä on rakentami-

– Noudatamme kaikessa toiminnassamme

hyötykäyttää, tulee todistaa maaperätut-

sen kokonaisenergiankulutuksen laskenta ja

etusijajärjestystä. Se lähtee määrän ja haital-

kimuksin, että se on puhdasta, Tuominen

hiilidioksidipäästöjen tarkkailu.

lisuuden vähentämisestä, Vierimaa kertoo.

selvittää.

esteettömyys sekä valo- ja pölysaasteen minimoiminen. Kampustyömaalla tämä kaikki

kuljetetaan pois tontilta. Jos sitä halutaan

AGORA 2/2015

Värejä ja rytmiä

Kankaanpäästä Kiinaan TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Veera Korhonen sekä Rummukaisen ja Karsikkaan kuva-albumi

ULLA KARSIKAS

PETRI RUMMUKAINEN

Valmistunut Kuvataideakatemiasta 1987 Kankaanpäähän 1993 Erilaiset roosat, metalliväreillä kuparia ja |Lempiväri: AGORA 2/2015 hopeaa sekoitettaessa saatu tietynlainen pinkki.

Valmistunut Kuvataideakatemiasta 1985 Kankaanpäähän 1991 Kiinnostava väri: Keltainen on aika ihmeellinen väri. Se ei pysy keltaisena, kun sitä tummentaa.

Vasemmalta: Suzhou on kanaalikaupunki, Kiinan Venetsia. | Tulkki Zeta, taidemaalari ja professori Wu ja Ulla Karsikas. | Kiinan-näyttelyn juliste. | Rummukainen opettaa airbrush-maalaustekniikkaa taideopiskelijoille Suzhoussa.

n Kuvataitee

Maalauksen opettaja voi saada rock-tähden vastaanoton. Ainakin Kiinassa. – Pete oli kuin beatle, sanoo Petri Rummukaisen puoliso Ulla Karsikas. – Opiskelijat kirkuivat ja huusivat, myöntää Petri Rummukainen. Kuvataiteen professorit ovat Kiinassa ”suuria tähtiä”. Saman kohtelun sai Rummukainen. SAMKin maalauksen opettajat Ulla Karsikas ja Petri Rummukainen olivat talvella kuukauden opettajavaihdossa Suzhoussa, Suzhou University of Science and Technologyn kuvataiteen (Fine art) osastolla. Ohjelmaan kuului opetusta ja omaa taiteen tekemistä. Käytössä oli professorin studio – mikä oli tietenkin suuri kunnia. Suzhoun-kuukauden ohjelma oli antoisa ja rankka. Luennoilla esiteltiin Kankaanpäätä, suomalaista taidetta ja taiteilijoita. Rummukainen piti opiskelijoille kritiikkejä ja Karsikas demonstroi maalaustapaansa. No, siinä ei ollut ihan kaikki, Rummukainen näyttää täyttä kalenteriaan. – Löivät käteen kiinalaisen älypuhelimen ja kun mentiin kymmenen aikaan kämpille, soittelivat perään ja halusivat tulla juttelemaan ja juomaan teetä, hän kertoo. Vieraanvaraisuus oli ”ihan tolkutonta”. Lisäksi tehtiin taidetta.

– Ei siinä ajassa ihan hirveitä tehty, Rummukainen ja Karsikas toteavat. Kuitenkin tehtiin näyttelyn verran. Kiinassa politiikkaa ja johtoa arvostelevat taiteilijat ovat tiukassa kontrollissa, mutta abstraktia ilmaisua suosivaan vierailijapariskuntaan se ei yltänyt. Vain ensimmäiset luennot haluttiin nähdä ennakkoon.

Pensseli puhuu universaalia Karsikas ja Rummukainen toteavat värien ja maiseman olevan kansainvälisiä. Rummukainen näytti kuvia Yyteristä, kiinalaiset kollegat vastaavasti omalta isolta rannaltaan. Kiinan oma perinteinen maalaustaide ja kalligrafia ovat edelleen vahvasti osa kulttuuria, ja paperitkin niin hienoja ja ihania, että Karsikas oli seota. – Samoja asioita arvostetaan ja samoista asioista tykätään, sanoo Rummukainen. Opiskelijat puhuivat englantia, mutta opettajien kanssa juttu kulki tulkkien välityksellä. Paljon pystyi näyttämään vaikkapa peukuttamalla – ja tietysti pensselien kanssa. Toiveena onkin saada professori Wu vastavierailulle Kankaanpäähän. Opiskelijat maalasivat asetelmia niin kuin Suomessa, ja ylempien luokkien opiskelijat kopioivat kiinalaisia mestariteoksia. Kiinassa on museoissa hurjat määrät eurooppalaista taidetta kopioituna, jotta ei ole välttämätön-

50-VUOTIS OSI JUHL AVU ni

t ä m a tkustaa Eualkoi Juha rooppaan. Juttusarja astattelulla – OpiskeTarnan ha lijat olivat 1/2015. kohtel ia ita , iloisia ja ystävällisiä. Älypuhelimesta katsoivat referenssikuvia ja maalasivat. Niin kuin meilläkin, kertoo Rummukainen.

Ydin ei muutu Piirtämistä opitaan perinteisellä tai modernilla tavalla – referenssi- eli mallikuvissa ei ole mitään uutta. Itse piirtäminen, käden ja silmän yhteistyön harjoittelu, pysyy. Taidekoulun opettajat haluavat, että jokainen löytää oman tapansa tehdä. – Hienointa on nähdä, että opiskelija saa maalauksen flow’n päälle. Se on pensselin kanssa kommunikoimista, kun sanat eivät riitä. On tietysti erityisiä lahjakkuuksia, jo kouluun tullessa. He saavat näyttelyitä ja voittavat kilpailuja. – On hieno seurata sitä. Ois masentavaa, jos täältä valmistuisi, eikä näkyisi missään, sanoo Rummukainen. – Visuaalinen muisti on jännä, yllättävän pitkään muistaa opiskelijoita ja heidän töitään, esimerkiksi Frida Moukulaisen ja Reima Nevalaisen. Tai Paula Ollikainen ja Minna Sjöholm – on muutamia, joita seuraan, mutta kaikkia ei ehdi, sanoo Karsikas. AGORA 2/2015

SUOMIAREENA

IDENTITEETTI PILVESSÄ JA LOMPAKKO KÄNNYKÄSSÄ

Startupit yrittävät läpimurtoa globaaleilla mobiilimarkkinoilla TEKSTI: Hanna Valtokivi, Anne Sankari (Huotarin haastattelu) KUVA: Hanna Valtokivi

Satakuntalaisilla startup-yrityksillä on hyvät mahdollisuudet saada innovaationsa maailmanlaajuisiksi, kunhan tietyt perusasiat hoidetaan huolella kuntoon, sanoo noormarkkulaislähtöinen Marko Laiho, jonka omaa tuoteinnovaatiota käytetään yhä miljoonissa matkapuhelimissa ympäri maailman. Nykyisin Laiho neuvoo aloittelevia startup-yrityksiä ja kehittelee uutta bisnesideaansa Porissa.

Mikään ei poista ihmisen tarvetta olla toisen ihmisen kanssa. Mikään innovaatio ei synny ilman ryhmän apua, koska siinä saa palautteen heti.

MARKO LAIHO ›› Kotoisin Noormarkusta, asunut ja työskennellyt Yhdysvalloissa, asuu Porissa ›› Ohjelmistoinsinööri, joka vuosituhannen vaihteessa kehitti mobiiliprosessoripiiriä, jota jatkojalostettiin maailmanlaajuisesti eri matkapuhelinvalmistajille. Innovaatio mobiiligrafiikassa: visuaalisempaa sisältöä vähentämättä akun kestoa. Myöhemmin keskittynyt yritysten liiketoiminnan johtamiseen. ›› Toiminut yrityksissä: ›› Bitboys, chief software architect, 2000–2006 ›› AMD, Director, 2006–2009 ›› Qualcomm, Director, Engineering, 2009–2011 ›› Vire Labs, CEO Founder, 2011–2014

| AGORA 2/2015

Nuoret pitävät älypuhelinta tärkeämpänä kuin autoa tai televisiota, koska tosiaikaisuus on ensisijaista. Liikkumista aletaan ohjata ja järjestää kännykällä. Ei puhuta enää striimaavasta sisällöstä, vaan sisällöstä, joka tulee pilvipalvelusta ja alkaa olla niin laadukasta, ettei tiedä onko se digitalisoitua videota vai kokonaan tietokoneella tuotettua. Myös mikromaksut yleistyvät: maksetaan käytöstä itse valitun ajan, sen sijaan, että sijoitetaan tuotteeseen tonni yhdellä kertaa.

Startup on aloitteleva innovatiivinen yri-

Onnen lisäksi tarvitaan kokemusta ja ym-

tys, joka vielä hakee omaa bisnesmalliaan.

märrystä. Kiteytettynä voi sanoa, että ilman

Ensimmäiset toimintavuodet kartoitetaan

epäonnistumisia jää oppimatta asioita, jotka

bisnesfokusta ja sitä, mikä on markkinaseg-

ovat välttämättömiä onnistumisen kannalta,

mentti ja mistä rahat tulevat.

Marko Laiho painottaa.

– Monesti startup tulee luoneeksi uuden

Ilman verkostoja ei pärjää

markkina-alueen jouduttuaan ratkaisemaan ongelmia. Hyvällä innovaatiolla voi menestyä

– Startupien suuria virheitä on, että inno-

SAMK isännöi keskustelua

aluksi, koska maailmassa on aina niitä, jotka

vaatiota ei benchmarkata ja siitä ei kerrota

haluavat ostaa uutta ja erilaista. Mutta eteen

muille. Tämä on erityisesti satakuntalainen

tulee vaihe, jolloin markkinoita pitää kasvat-

piirre. Pelätään, että innovaatio kopioidaan.

STARTUP-YRITTÄJÄ JANOAA RAHAA – KUKA ANTAA?

taa, Laiho sanoo.

Kannattaa kertoa heti kaikille. Tätä kautta verkostoituminen lähtee käyntiin ja apuja tu-

Aloita ja epäonnistu

lee automaattisesti.

Startupeissa on kysymys on erityisesti ICT-

Laihon mukaan yritykset sotkeutuvat myös

alan yrityksistä, jotka syntyvät globaaleiksi,

määrämuotoisuuden viidakkoon. Lakiin ja

koska innovaatio ja bisnesmalli on sen kal-

hallintoon perustuvia paperiasioita ei hoideta

tainen, että se skaalautuu automaattisesti

alusta lähtien kunnolla.

ja toimii yhtä hyvin Porissa kuin Brasiliassa. Esimerkkejä ovat Google, Rovio ja Supercell.

– Tuen hakemisen myötä tulee iso määrä vaa-

Totuus kuitenkin on, että vain harva startup-

timuksia. Silloin vanhojen konkarien apu on

yritys menestyy.

tarpeen. Esimerkiksi kaikki yrityksen paperit tulisi kirjoittaa englanniksi alusta lähtien, jot-

– Menestyneimmätkin ovat epäonnistuneet

ta olisi edes hypoteettinen mahdollisuus tulla

monta kertaa ennen suurta läpimurtoaan.

havaituksi ulkomailla.

SuomiAreenan Puuvillan puisto torstai 16.7. klo 12.15 Keskustelijat: Jaakko Salminen, bisnesenkeli Suomen bisnesenkeliverkoston (FIBAN) hallituksen puheenjohtaja Marko Laiho, startup-yrittäjä HeadAI Oy Eturivin poliittinen vaikuttaja (Vahvistetaan myöhemmin) Lasse Huotari, kiihdyttämöyrittäjä NewIdeas-yritys, joka on perustettu SAMKin yrityskiihdyttämössä

Vahva usko tulevaan Yksi SuomiAreenan startup-keskusteluun

Mistä rohkeus yrittämiseen?

Mitä haluat yrittäjänä saada aikaan?

osallistujista on yrityskiihdyttämöyrittäjä

Yrittäjyyteen lähtemiseen tarvittava rohke-

Haluan yrittäjyydellä pääsääntöisesti hallita

Lasse Huotari. Pirkkalasta kotoisin oleva

us löytyy pitkälti uskosta tuotteeseen, jonka

omaa elämääni. Yrittäjänä haluan luoda tule-

Huotari, 20, asuu Raumalla ja opiskelee toista

pohjalta yrityksen haluaa perustaa. Lisäksi

vaisuutta myös itseni ulkopuolelle.

vuotta tuotantotaloutta. Huotarin NewIdeas-

se vaatii tiettyjä luonteenpiirteitä, esimerkiksi

nimisen avoimen yhtiön toimiala on mobiili-

tarvetta haastaa itseään. Kun asettaa itsel-

Millaista on yrittäjän arki?

tuotanto.

leen realistiset tavoitteet, ei yrittäjyys pelota

Yrittäjyyden arki meillä on pitkälle tietoko-

yhtä paljoa kuin aikaisemmin.

neella istumista, nauramista sekä hyvää ai-

Miksi olet yrittäjä?

kaa. Hyvin liukuvien työaikojen vuoksi yrit-

Yrittäjäksi olen päätynyt luonteen vuoksi – ha-

Miten yritys lähti alkuun?

täjyyden ja opiskelujen yhteensovittaminen

luan kantaa vastuuta ja saada uusia haasteita.

Käytimme alussa paljon apunamme SAMKin

ei ole kovin hankalaa. Vastuunkantamiseen

Pystyn yrittäjänä pitämään paremmin oman

yrityskiihdyttämöä. Yritys lähti vallan vaivat-

kuuluu aina stressiä ja sen hallintaa, mutta

elämäni suunnan siinä, mitä oikeasti haluan

tomasti käyntiin. Tietenkin meillä oli matkassa

kun oman stressinsä tunnistaa ja keksii kei-

tehdä. Yrittäjyys on tavallaan suurta oman unel-

paljon hyvää onnea, sillä saimme suhteellisen

not hallita sitä, niin sekin tuntuu hyvältä osal-

man toteuttamista, pystyn suoraan vaikutta-

nopeasti kontakteja ja löysimme esimerkiksi

ta elämää.

maan kaikkeen työpaikkani päätöksentekoon.

asiantuntevan koodaajan.

VAIKUTTAVAA

Terveellisestä sisäympäristöstä uutta liiketoimintaa

TEKSTI: Riika Mäkinen | KUVAT: Veera Korhonen, Miikka Kiminki, Eero Hammais

Satakunnasta halutaan sisäympäristön hygieniaan liittyvän liiketoiminnan innovaatiokeskittymä. Hygieniasta liiketoimintaa eli ”HygLi” on yksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa vuodenvaihteessa käynnistyneistä Satakuntaliiton EAKR-rahoituksella rahoittamista hankkeista. SAMK toteuttaa sitä yhdessä Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön kanssa. Hankkeessa on mukana lukuisia yrityksiä sekä Rauman kaupunki. Yritykset ovat selvästi kiinnostuneet liiketoiminnan uudistumiseen ja kasvuun tähtäävästä hankkeesta. Sisäympäristön hygienia ja resurssitehokas talotekniikka tunnistetaan uudeksi innovaatioavaukseksi – uudeksi toimialaksi ja mahdollisuudeksi uudistaa liiketoimintaa. HygLissä keskitytään vahvasti heti alusta lähtien siihen, että uudet innovaatiot saadaan kaupallistettua onnistuneesti. Se on useimmiten osoittautunut haastavaksi, myös hankkeissa syntyvien innovaatioiden suhteen.

Ohjeet sisäympäristön suunnitteluun Hygieniasta liiketoimintaa -hanke haluaa tuoda rakennetun sisäympäristön liiketoi-

| AGORA 2/2015

minta-alalle innovatiivisen tulokulman: sisäympäristön hygienian ja terveellisyyden. Hanke tavoittelee näkyvyyttä ja markkinoita kaikille alan toimijoille, jo olemassa oleville sekä uusille, alan mahdollisuudet tunnistaville. Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on saada aikaan kiinteistön elinkaaren alkupuolella hyödynnettävä hygieenisen sisäympäristön suunnitteluohjeistus. Se muokataan toimivaksi ja käyttökelpoiseksi tiiviissä yhteistyössä Rauman kaupungin teknisen toimen ja talotoimen kanssa. Ohjeistuksen kokoamisessa hyödynnetään syksyllä 2015 valittavaa kaupungin julkisen kiinteistön rakennushanketta, esimerkiksi koulua tai päiväkotia. Yhteistyössä saadaan suora keskusteluyhteys juuri oikeisiin toimijoihin – esimerkiksi arkkitehtiin, suunnittelijoihin, rakennuskonsulttiin ja urakoitsijaan – kiinteistön elinkaaren alkupään eri vaiheissa. Rauman kaupunki on yksi hankkeen tärkeimmistä osallistujista ja kaupungin talotoimi hankkeen onnistumisen kannalta erittäin tärkeä yhteistyökumppani.

Alueella olevia vahvuuksia painottaen HygLi-hankkeessa painotetaan EAKR-rahoituksen mukaisesti myös aluekehitystä. HygLissä kehitetään uutta liiketoimintaa ja tuetaan Satakunnan alueen älykästä erikoistumista sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssiviisaan talotekniikan toimialalla. Älykäs erikoistuminen korostaa alueen jo olemassa olevia vahvuuksia ja niihin panostamista. Tavoitteena on kartoittaa koko maakunnan sisäympäristön hygieniaan liittyvä liiketoimintapotentiaali – yritykset ja osaaminen – ja luoda vahva pohja Satakunnan erikoistumiselle alan innovaatiokeskittymäksi. Uusien innovaatioiden syntymistä tehostetaan muodostamalla ”tosielämän laboratorioita”, Living Lab -pilottiympäristöjä. Niitä toteutetaan muun muassa Rauman kaupungin julkisissa kiinteistöissä ja SAMKin kampuksilla. Rauman SAMKkampuksen rakennuksia saneerataan parhaillaan ja Poriin rakennetaan uusi SAMKkampus, joka valmistuu vuonna 2017. Innovaatioita haetaan myös verkottamalla Satakunnan korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin tutkimusta. Se on myös Satakunnan maakuntaohjelman yksi painopiste.

konkreettisista askelmerkeistä. Alansa kärkiä edustavien yritysten panos on hyvin merkittävä asian etenemiselle. Keskusteluissa on tullut esille lukuisia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, joita ehkä kohdataan yritettäessä jalkauttaa rakentamisen ja talotekniikan alalle jotain uutta ja erilaista. Yhteisten askelmerkkien tunnistaminen ja niiden mukaan eteneminen on tärkeää hankkeen onnistumiselle.

Loogista jatkoa aiemmasta Hyg L i-ha nke on loog i nen jat ku mo SAMKin kahdelle aiemmalle hankkeelle, Tekesin rahoittamille HYGTECHtutkimushankkeille. Niissä tutkittiin laajasti sisäympäristöä (vettä, pintoja ja sisäilmaa) sekä mikrobiologisesti, teknisesti että käyttäjäkyselyin useassa Living Lab -kiinteistössä eli todellisen elämän testausympäristössä: toimistotalossa, sairaalassa, päiväkodissa, omakotitalossa ja koulussa.

HYGIENIASTA LIIKETOIMINTAA -HANKKEELLA: ›› verkotetaan Satakunnan korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin tutkimusta ›› lisätään Satakunnan innovaatioavauksia koulutuksilla, workshopeilla ja Living Lab -innovaatioalustoilla ›› toteutetaan Living Lab -innovaatioavauksena uusi talotekninen suunnitteluohjeistus hygieenisen sisäympäristön toteuttamiseksi ›› tuetaan yritysverkostossa uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista Hankkeen kesto 1.11.2014–31.8.2017

HYGTECH-hankkeissa havaittiin, että hygieenisen sisäympäristön käsite on laaja. Mukaan on otettava kiinteistön elinkaaren alusta ▶

HygLi-hankkeen projektipäälliköt Riika Mäkinen SAMKista ja Tiina MäkitaloKeinonen TuKKK:sta ovat vierailleet hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä keskustelemassa hankkeen tavoitteista ja

HygLi-hankkeen projektipäälliköt Tiina Mäkitalo-Keinonen ja TuKKK:sta Riika Mäkinen SAMKista.

AGORA 2/2015

TuKKK kuvapankki

HYGLI-HANKKEEN OSALLISTUJAT: ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

Rauman kaupunki Abloy Oy Biolan Oy Genano Oy Halton Oy Isku Interior Oy ISS Proko Oy Lankapaja Oy Merivaara Oy Oras Oy Progman Oy Scandinavian Copper Development Association, SCDA ›› Väinö Korpinen Oy

Rakennetun sisäympäristön hygieniaa ja terveellisyyttä voidaan parantaa huolellisella suunnittelulla ja esimerkiksi tarkoin mietityillä tuotteilla ja niiden oikealla sijoittelulla.

muun muassa suunnittelu, rakentaminen ja asennus sekä käyttövaiheesta esimerkiksi siistiminen ja huolto. HYGTECH-hankkeissa tutkittiin sisäympäristöön kytkeytyviä konkreettisia tuotteita ja ratkaisuja sekä lähdettiin koostamaan niistä hygieenisen sisäympäristön liiketoimintaa eli kokonaiskonseptia, jota tilaaja voisi ostaa yhden luukun periaatteella. Hankkeiden spin-offina on jo syntynyt yksi tällainen liiketoimintakokonaisuus, Hygiene, jossa hynttyynsä ovat lyöneet yhteen Isku, Oras, Abloy, Merivaara sekä Väinö Korpinen. Viime vuoden syyskuulta olevassa lehdistötiedotteessa he kertovat: ”Euroopan ensimmäinen antibakteerinen tila toteutetaan suomalaisosaamisella”. Antibakteerista tilaa tuottavat kosketeltavien pintojen materiaalit ja pinnoitteet sekä antibakteerisuutta tukevat tekniset ratkaisut, kuten oviautomatiikka ja kosketusvapaat hanat. Aiheesta voi lisää lukea esimerkiksi Iskun nettisivuilta: www.isku. fi/tyoymparistot/hygiene.

| AGORA 2/2015

Vaikutuksia lähelle ja kauas Lyhyellä aikavälillä HygLi-hanke vaikuttaa osallistujiinsa ja Living Lab -innovaatioalustoihin eli esimerkiksi hankkeessa toteutettaviin hygieenisen sisäympäristön tai resurssiviisaan talotekniikan mallitiloihin. Pitkän aikavälin vaikutukset näkyvät koko talotekniikka-alalla uuden suunnitteluohjeistuksen ja resurssiviisaiden taloteknisten ratkaisujen myötä.

EDELTÄNEET HANKKEET Voit lukea lisää HYGTECH-hankkeista niiden loppuraporteista: ›› Kiinteistöjen hygieniakonsepti – HYGTECH ›› HYGTECH 2 – Ratkaisuja sisäympäristöjen hygienian hallintaan (ilmestyy kesäkuussa 2015) www.theseus.fi > Satakunnan ammattikorkeakoulu

Tavoitteena on vaikuttaa myös alan koulutukseen ja ympäristöön tilaan lisäämällä kestävän kehityksen ratkaisuja. Pitkällä aikavälillä painottuu myös aluekehitys. Satakunnalla on ainutlaatuinen mahdollisuus olla edelläkävijä uudella sisäympäristön hygienian ja siihen liittyvän resurssiviisaan talotekniikan toimialalla. ■

Kirjoittaja on HygLi-hankkeen projektipäällikkö. Lisätietoja hankkeesta: Riika Mäkinen, riika.makinen@samk.fi

RESURSSIVIISAUS kykyä käyttää erilaisia resursseja, kuten raaka-aineita, energiaa, tuotteita ja palveluja, tilaa ja aikaa harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla

Riika Mäkinen

SAMKIN EAKR-HANKKEET HygLin lisäksi SAMKissa on käynnissä kaksi muuta Eurooopan aluekehitysrahaston rahoittamaa EAKR-hanketta: aurinkoenergian liiketoimintaa pilotoinnein vauhdittava SOLARLEAP Satakunta ja Satakuntalaisen hyvinvoinnin edistäminen yksilöllisellä palvelumuotoisella asiakasteknologialla (HYVÄKSI). Ne esittäytyvät seuraavissa Agoran numeroissa.

Arkkitehti Oy Asmala

kampuskuva?

PORIN KAMPUKSEN RATKAISUJA SAMKin uudella kampuksella Porissa on selvitetty mahdollisuutta toteuttaa HygLi-hankkeen hygieenisen sisäympäristön mallitila SAMKin Terveys-osaamisalueen opetustiloissa, joista hoito- ja terveydenhoitotyön opiskelijat siirtyvät korkean hygieniavaatimuksen työympäristöihin terveydenhuollon toimipisteisiin, esimerkiksi sairaaloihin. SAMKin tiloihin on tulossa muun muassa vuodeosastoympäristöjä, joissa tavallista paremmin suunniteltu, toteutettu ja toimiva sisäympäristön hygienia toisi hyvää julkisuutta sekä HygLi-hankkeelle että tuotteet ja ratkaisut toimittaneille yrityksille.

Edelleen Porin tulevalla kampuksella pohditaan mahdollisuutta testata HygLi-hankkeen mukaista resurssiviisasta taloteknistä ratkaisua, jonka päällimmäisenä tarkoituksena on säästää vettä. Olisiko mahdollista kierrättää jokin osa kiinteistön käyttövedestä tehokkaan kiinteistökohtaisen puhdistuksen jälkeen uudelleen käyttöön, esimerkiksi WC-pönttöjen huuhteluvedeksi? Ajatus vaatii vielä kehittelyä ja testausta – onneksi SAMKin Vesi-Instituutti WANDERista löytyy vesiosaamista ja HygLi-hankkeen osallistujilta tarvittavaa teknistä osaamista.

AGORA 2/2015

ALUMNIKOLUMNI

Tupuna Kangas-Männistö restonomi (AMK) yrittäjä

ELÄMÄSTÄ, MOTIVAATIOSTA JA RATSASTUKSESTA Ajattelen olevani Jazz-lapsi, koska synnyin sama-

Kuusi vuotta kotiäitinä saksalaisäitien aamupa-

na vuonna kuin ensimmäiset jazzit Porissa pidet-

lakutsuineen ei osoittautunut minun jutukseni.

tiin, ja ne ovat olleet olennainen osa meidän per-

Henkireikä oli talli ja vapaaehtoistyö suomalaisella

hettä koko lapsuuden ja nuoruuden – halusi tai ei.

merimieskirkolla ja Suomikoulun vanhempainyhdistyksessä. Sitten tuli aika miettiä, että mitäs nyt.

Myös ratsastus on ollut osa elämääni lähes aina: aloitin 7-vuotiaana Niittymaalla, ensimmäisen

Päätin hakea SAMKiin matkailun restonomiksi. Pa-

oman hevosen sain yli 20-vuotiaana. Peruskou-

perit postiin! Sain kutsun pääsykokeisiin, mutta en

lun jälkeen opiskelin New Yorkissa viisi kuukautta,

valintaa opiskelijaksi. Joku onneksi perui tulonsa

high schoolin viimeisen vuoden, joka oli tarkoitettu

ja sain paikan. Yhtälöä pidettiin mahdottomana –

kiinnostu-

koulumatkaa yhteen suuntaan

neille. Minähän hain sen

1126 kilometriä ja kolme pientä

jälkeen viisi kertaa sairaan-

lasta. Osoitin todeksi, että jos

hoito-oppilaitokseen. Viisi

motivaatio on kohdillaan, niin

kertaa psykologisissa tes-

kaikki on mahdollista: suoritin

teissä tuli sama tulos: liian

opinnot 3,5 vuodessa ja tein

lääketieteestä

herkkä alalle. Kauppaopistoon pääsin kerralla. Valmistuin markkinointimerkonomiksi

1989,

jonka jälkeen hain poliisikouluun. En pä äs sy t,

Koulumatkaa yhteen suuntaan 1126 kilometriä ja kolme pientä lasta

vastaan tuli naishakijoi-

opinnäytetyöni

hevosmatkai-

lusta. Saksassa vietettyjen 14 vuoden jälkeen päätin lähteä takaisin Suomeen ja laittaa pystyyn ratsastuskoulun. Olen pyörittänyt nyt viitisen vuotta Ratsas-

den pituusraja. Tein töitä Pori Jazzin toimistossa

tajainliiton hyväksymää ratsastuskoulua. Meillä

ja isoäitini käsityöliikkeessä. Sitten päätin hakea

on oma seura Jazz T, jossa on noin 150 jäsentä.

Ypäjälle kouluun. Valmistuin yo-hevosenhoitajaksi

Saimme viime vuoden alusta sinettiseurastatuksen

– kiitos ”kauppiksen” kolmen vuoden opintojen – ja

nuorten ja lasten hyväksi tehdystä työstä. Olemme

myöhemmin ratsastuksen ohjaajaksi. Ratsastuk-

siitä todella ylpeitä, sillä Suomen yli 500 ratsastus-

senopettajaopinnot jäivät kesken muuttaessani

seurasta olimme 23. seura, joka sen sai. Nyt olem-

Saksaan. (Nyt ne ovat yhtä näyttöä vaille valmiit,

me mukana Suomen Ratsastajainliiton ja Hopeyh-

samoin valmentajaopinnot liki valmiit.)

distyksen projektissa, jossa tavoitteena on saada vähävaraiset lapset ratsastuksen pariin.

Silloinen poikaystäväni, nykyinen mieheni Olli tuli perässä Saksaan. Perustettiin perhe. Maailmaan

Maneesia olen koko tämän takaisinoloajan yrit-

tuli meidän ansiostamme kolme ihmistä, kaksi

tänyt saada ja nyt se nousee. Tukipalkit ovat jo

tytärtä ja yksi poika. Vanhin tyttäremme melkein

pystyssä ja joka päivä tapahtuu. Mikään siis ei

syntyi talleilla – hänestä tulikin perheen hevostyttö,

ole mahdotonta, kun motivaatio ja sinnikkyys ovat

joka nyt, Saksaan muuttaneena opiskelee Ypäjällä

kohdillaan!

etänä ja tekee töitä samalla kilpavalmennustallilla kuin minä aikanaan. 18

| AGORA 2/2015

VINKKI

Matkakuumeesta turistiripuliin? Varmista hyvä lomamatka TEKSTI: Eeva-Maija Salminen, terveydenhoitotyön yliopettaja | KUVA: Pixmac-kuvapankki

Hyvin suunniteltu lomamatka voi muuttua jonkin asteen painajaiseksi, jos turistiripuli yllättää. Ripuli on suomalaisen matkailijan yleisin terveysongelma.

Sairastumisen

vaihtelee

Paras ja tärkein ehkäisykeino on elintarvike-

matkan kohteen ja vuodenajan mukaan.

todennäköisyys

ja käsihygienia. Tehokas tapa estää mikro-

Ratkaisevaa on lomakohteen yleinen hy-

bien siirtyminen ruokaan on käsien pesu

gieniataso. Myös matkan pituus ja matkan

saippualla tai käsien puhdistus desinfioin-

luonne vaikuttavat. Mitä pidempi matka,

tiaineella ennen ruuan käsittelyä ja ruokai-

sitä todennäköisemmin matkailija saa tar-

lua ja aina WC:ssä käynnin jälkeen. Lisäksi

tunnan. Turistiripulin aiheuttaa tavallisesti

kannattaa valita turvalliset ruuat ja juomat.

jokin bakteeri tai virus. Tavallinen turistiri-

Mitkä siis ovat turvalliset ja turvattomat ruu-

puli puhkeaa yleensä ensimmäisen lomavii-

at ja juomat?

kon lopulla ja kestää vajaan viikon.

LISÄTIETOA www.thl.fi www.infektioneuvonta.fi

Usein turistiripulia aiheuttavia ruokia ja juomia ovat* ›› majoneesipohjaiset kastikkeet ja salaatit ›› hedelmät ja vihannekset, joita ei voi itse pestä tai kuoria ›› kylminä tarjotut osterit, simpukat, ravut ›› riittämättömästi kypsennetyt lihat ja kalat ›› kana kylmänä tarjottuna ›› kerma, jäätelö, voi, tuorejuustot ›› pullottamaton vesi, jääkuutiot * jos hyvästä hygieniasta ei ole varmuutta

Turvallisia ruokia ja juomia ovat muun muassa: ›› leipä ›› vastavalmistetut ja kuumat liha- ja kalaruoat ›› kuumat keitot ›› kuumana tarjottavat keitetyt tai paistetut vihannekset ›› itse kuorittavat hedelmät ›› pullotetut juomat ja vesi ›› kuumat juomat, kuten kahvi ja tee

Näin toimit taudin yllättäessä Mikäli turistiripuli kuitenkin yllättää, kan-

kuivuminen saattaa yllättää heidät tosi

nattaa muistaa ripulin nestehoito. Juoda

nopeasti. Juomisen lisäksi tarvitaan

pitää paljon: teetä, pullotettua vettä tai

kevyttä syömistä, vaikkapa leipää ja

jopa apteekista saatavaa ripulijuomaa.

banaania. Mikäli turistiripuli on rajua tai

Erityisen tarkkana on oltava, jos lapset

aiheuttaa korkeaa kuumetta ja veristä ri-

tai vanhukset saavat turistiripulin, sillä

pulia, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Turistiripuli puhkeaa yleensä ensimmäisen lomaviikon lopulla ja kestää vajaan viikon. AGORA 2/2015

TUTKIMUSRYHMÄT

EVVK ELI ESTEETTÖMYYS VAIKUTTAA VÄHÄN KAIKKEEN TEKSTI: Riikka Tupala, Mari Törne, Reetta-Kaisa Kuusiluoma | KUVA: Veera Korhonen

Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmän juuret ulottuvat seitsemän vuoden

Yhteistyöllä tuloksiin

ESTEETTÖMYYS & SAAVUTETTAVUUS Kuvassa vasemmalta: ›› Riikka Tupala, fysioterapeutti (AMK), vetäjä 2015 ›› Kati Karinharju, LitM ›› Sirpa Jaakkola-Hesso, TtM ›› Hanna Hannukainen, KM, työnohjaaja ›› Mari Törne, TtM

päähän, jolloin esteettömän asumisen ja

Tulokset vuosien varrelta kertovat siitä, että

esteettömän vapaa-ajan teemoja sisältänyt

ryhmä kykenee tekemään sekä tutkimusta

Sataesteetön-hanke käynnistyi. Positiivi-

että käytännön kehittämistyötä. Yhteistyö

sesti aihealuetta lähestynyt ja kansainvä-

on saanut alkunsa yhteisestä kiinnostuk-

lisestikin tunnustusta saanut hanke ei ole

sesta aiheeseen, ja jäsenten innovatiivisuus

jäänyt ”yhden hitin ihmeeksi”. Nykyisinkin

näkyy. Ryhmä on toiminnallaan nostanut es-

ryhmän toimintaa viitoittaa Sataesteettö-

teettömyyden ja saavutettavuuden yhdeksi

mässä luotu toimintamalli sekä tapa tehdä

SAMKin TKI-toiminnan kärkialueeksi. Lisäk-

asiat huolella, tyylillä ja Design for All -pe-

si SAMK tunnistetaan valtakunnallisesti es-

riaatteella, unohtamatta yhteistyötä asian-

teettömyysosaamisen kouluttajana, esteet-

tuntijoiden, opiskelijoiden sekä yhteisöjen

tömyyden edistäjänä sekä innovaatioiden

opiskelijat tekemällä muun muassa opinnäy-

ja yritysten kanssa.

kehittäjänä.

tetöitä.

Hankkeita on toteutettu menestyksekkääs-

Vaikka

saavutettavuus

Esteettömyys on aiheena mielenkiintoinen,

ti kymmenkunta. Lisäksi tutkimusryhmä on

-tutkimusryhmä on ketterä ja aikaansaava,

sillä se liittyy lähes kaikkeen – ja kaikkia yh-

ollut mukana asiantuntijana useissa alu-

on yhteistyö muiden tutkimusryhmien sekä

teistyön mahdollisuuksia ei ole vielä edes

eellisten ja valtakunnallisten toimijoiden

asiantuntijoiden kanssa avainasemassa.

keksitty.

hankkeissa ja tapahtumissa. Ryhmän toi-

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammat-

minta perustuu yhteisen hyvän edistämi-

tilaisista koostuva ryhmä ei yksinään pysty

seen. Aina ei tarvita suuria, rakenteellisia

toteuttamaan esimerkiksi uusia teknologi-

ja kalliita ratkaisuja. Toisinaan jo riittävällä

sia innovaatioita. Lukuisten yhteistyökump-

tietotaidolla, toimintatavan muutoksella ja

paneiden lisäksi tulosten saavuttamisessa

oikealla asenteella pystytään ylittämään

ovat auttaneet myös lukuisat perustutkinnon

esteitä.

ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon

| AGORA 2/2015

esteettömyys

Kuvasta puuttuu Reetta-Kaisa Kuusiluoma, FM, fysioterapeutti (AMK) Ota yhteyttä: etunimi.sukunimi@samk.fi

Juttusarjassa SAMKin tutkimusryhmät esittelevät itsensä. Sarja alkoi Agorassa 2/2014.

MATKAILUSTA TULOJA MAAKUNTAAN TEKSTI: Sanna-Mari Renfors | KUVA: Ryhmän kuva-albumi

Matkailun aluetaloudellinen merkitys on vahvistumassa Satakunnassa. Matkailupalvelut ja niihin liittyvä osaaminen lisää-

Vuonna 2014 matkailun kehittäminen harppasi eteenpäin

MATKAILULIIKETOIMINTA Kuvassa vasemmalta: ›› ›› ›› ››

Vappu Salo, KT Sanna-Mari Renfors, FT, vetäjä Jaana Ruoho, KTM Soile Vahela, restonomi (AMK)

Ota yhteyttä: sanna-mari.renfors@samk.fi

enemmän matkailun, luonnon ja hyvinvoinnin

vät maakunnan elin- ja vetovoimaa sekä

Satakunnan ammattikorkeakoulu on ottanut

mahdollistavat alan pk-yrittäjyyden kehit-

veturin roolin maakunnan maaseutumat-

rajapinnoille, ja yrittäjät näkevät näille toimi-

tymisen. Tällä hetkellä yhteisenä tahtotila-

kailun edistämiseksi. Vuoden 2014 aikana

alarajat ylittäville palveluille olevan kasvavaa

na maakunnassa on kehittää elinkeinoa ja

Satakunnan maaseutumatkailun koordinoin-

kysyntää tulevaisuudessa.

lisätä alueelle suuntautuvia kotimaisia ja

tihankkeessa osallistui yli sata yritystä mat-

kansainvälisiä

Satakun-

kailun tuotteistamisen ja kannattavuuden

Lähitulevaisuuden tavoitteena tutkimusryh-

nan ammattikorkeakoulun matkailuliiketoi-

matkailijavirtoja.

työpajoihin, matkailun ajankohtaistiedotetta

mällä on jatkaa Satakunnan maaseutumat-

minnan tutkimusryhmä on keskeinen tässä

postitettiin yli 600 osoitteeseen ja Satakun-

kailun ja Green Care -toiminnan koordinoin-

verkostossa.

taan syntyi lukuisa määrä uusia, vetovoimai-

tia maakunnassa. Lisäksi tutkimusryhmällä

sia matkailutuotteita. Tämän lisäksi hanke

on vastuu maakunnan Matkailun tavoite- ja

Ryhmä keskittyy kehittämään matkailuelin-

tiivisti merkittävästi matkailun kehittäjätaho-

toimintasuunnitelman ”luonto ja elämykset”

keinon liiketoimintaosaamista, alan verkos-

jen ja -yrittäjien yhteistyötä.

-teeman toteuttamisesta. Tätä viedään käy-

toja, tuotteita ja palveluita sekä edistämään

tännössä eteenpäin vuonna 2015 laatimalla

monialaista yrittäjyyttä. Liiketoimintaosaa-

Vuoden 2014 aikana tutkimusryhmä toteutti

luontomatkailuohjelma maakuntaan ja aloit-

misen vahvistamisessa keskeisiä osa-alueita

myös Green Care -esiselvitys- ja tiedotus-

tamalla työ Visit Finlandin Outdoors Finland

ovat elämysten tuotteistaminen, myynti ja

hankkeen. Sen mukaan Satakunnassa toimii

-kehittämisohjelman ja valtakunnallisen

markkinointi sekä sähköinen liiketoiminta.

jo nyt runsaasti Green Care -yrityksiä, joiden

ruokamatkailustrategian koordinaattorina

Tutkimusryhmän toimintaa tukee ainoa län-

palveluvalikoimasta löytyy luontolähtöisiä

Satakunnassa.

sirannikolla toimiva suomenkielinen restono-

hyvinvointipalveluja. Satakunnan maaseu-

mikoulutus.

dulla yritykset kehittävät palvelujaan yhä AGORA 2/2015

TÄRPIT

SAMK LUKUINA

270

henkilötyövuotta on rakennustöiden vaikutus Porin talousalueella kampuksen päätoteuttajan Cityconin arvion mukaan.

114 387

kuutiometriä on uuden kampuksen tilavuus.

SAMK kärjessä opetuksen laadussa

Porin SAMK-Kampuksen peruskiven muuraus 2.6. Porin SAMK-kampuksen peruskivi muurataan 2.6. Peruskiveen sisälle laitetaan kupa-

SAMK on Suomen paras ammattikorkeakoulu opetuksen laa-

risessa lieriössä kampushankkeen vaiheista

dussa, kertoo uusin opetus- ja kulttuuriministeriön vertailutie-

kertova peruskirja ja muun muassa Suomes-

to. Arvion ovat tehneet valmistumisvaiheessa olevat opiskelijat.

sa käytössä olevat metallirahat ja päivän Satakunnan Kansa. Seuraa kampusten raken-

SAMK on viimeisen kymmenen vuoden ajan kuulunut kuuden par-

tamista: kampus.samk.fi

haan ammattikorkeakoulun joukkoon ja ollut jo kolmasti aiemminkin paras. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla SAMKissa on tilastollisesti Suomen parasta ammattikorkea-

Mu kampus o Poris Facebookissa jakaa ku-

kouluopetusta.

via ja tunnelmia Mu Pori o kaunis -hengessä.

Mistä kyse? Kaikilta Suomen ammattikorkeakouluista valmistuvilta kootaan samalla

Yritysten aamukahvit 12.6.

sähköisellä lomakkeella palautetta mm. työharjoittelun, opetuksen ja ohjauksen onnistumisesta sekä työllistymistilanteesta valmistumisvaiheessa.

SAMKin

yhteistyökumppaneille

pidetään

kampusaiheinen aamukahvitilaisuus Agoralla (Tiedepuisto 3, Pori) 12.6. klo 9. Aiheena

Uudistamme Agoraa. Vastaa Agoran lukijakyselyyn. Mitä mieltä Agorasta? Kerro näkemyksesi, kehitä Agoraa kanssamme – vastaa kyselyyn osoitteessa:

ovat yritysyhteistyöpalvelut, laboratoriot, kokoustilat ja monitoimisali sekä uudet kampusympäristöt (Pori ja Rauma) yritystoiminnan kehityskeskuksina. > Lisätietoja: kampus.samk.fi

www.samk.fi/agora

Laatujärjestelmän arviointi: DNV-sertifikaatti uusittu

Polkuopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi

SAMK läpäisi maaliskuussa laatujärjestelmän auditoinnin ja uusi näin DNV-sertifikaatin. Se uusitaan kolmen vuoden välein. Valittuna arvioinnin erityisenä painopisteenä oli opiskelijoi-

Ammattikorkeakouluopinnot voi aloittaa ilman ammattikorkeakoulun tutkinto-oikeutta

den ohjaustoiminta.

opiskelemalla polkuopintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa. Polkuopinnot ovat ensimmäisen ja toisen vuoden perus- ja ammattiopintoja.

Ulkoiset arvioinnit jatkuvat tänä vuonna vielä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen

Opiskelu tapahtuu tutkinto-opiskelijoiden ryhmien mukana ja ne järjestetään päivä- ja

(KARVI) auditoinnilla marraskuussa.

monimuoto-opintoina. Ne sisältävät siis lähiopetusta, etätehtäviä ja verkko-opetusta. Polkuopintoja on tarjolla Energian ja rakentamisen, Informaatioteknologian, Logistiikan ja meriteknologian ja Palveluliiketoiminnan osaamisalueilla. Tutkinto-opiskelijaksi voi hakeutua avoimen ammattikorkeakoulun opintojen perusteella, jos on suorittanut vähintään 60 opintopistettä haettavaan koulutusohjelmaan soveltuvia opintoja. Polkuopintojen aikana suoritetut opintojaksot hyväksytään tutkintoon. > Lisätietoja: www.samk.fi/polkuopinnot 22

| AGORA 2/2015

Blogit Lue ajankohtaisimmat kuulumiset blogeista: ›› Toimarin loki – Juha Kämäri ›› Lentopeliä ja läpisyöttöjä – Cimmo Nurmi ›› HILL – liiketalouden aikuiskoulutus SAMKin bloggaajat: samk.fi/blogit

KUUKAUDEN KUVA: KUUNTELIJA

KANKAANPÄÄN TAIDEKOULUN 50-VUOTISHISTORIIKKI ILMESTYNYT Painotuoreen Vuosikymmenten muovailema taidekoulu -historiikin on kirjoittanut FT Johanna Frigård, itsekin lähtöisin Kankaanpäästä. Hän innostui historiikin teosta kuultuaan tulevasta 50-vuotisjuhlasta. Työn mahdollisti Suomen Kulttuurirahaston Satakunnan maakuntarahaston apuraha. – Taidekoulu on niin keskeisellä tavalla vaikuttanut Kankaanpään vaiheissa ja omiin mielikuviin kaupungista, että tarkempi tutustuminen vaiheisiin alkoi kiinnostaa. Frigård kertoo, että hänen päällimmäinen vaikutelmansa taidekoulun vaiheista ovat taiteelle omistautuneet ja sinnikkäät ihmiset, jotka ovat jaksaneet tukea ja rakentaa taidekoulua moninaisista vastoinkäymisistä huolimatta. – Sitä täytyy ihailla – ja kiittää. Viimeaikaiset koettelemukset ovat olleet uu-

Kaija Leinonen, Kuuntelija, järvikaisla, 2013

vuttavia, mutta perusvireenä kuitenkin on usko taidekoulun tarpeellisuuteen ja

Veistämisen tekniikat antavat minulle tällä

Luonnonmateriaaleissa haastavaa on oi-

laadukkuuteen. Se antaa voimia, katse

hetkellä parhaimmat mahdollisuudet tehdä

keanlaisen tekniikan löytäminen. Ne ovat

on tulevaan historiikista huolimatta!

juuri sellaista taidetta mitä sisälläni tunnen.

kiehtovia, mutta niillä on hyvin voimakas

Tekniikoiden moninaisuuden lisäksi hienoa on

oma luonne ja tahto olla juuri sitä mitä

materiaalien kirjo ja niiden antamat mahdolli-

ovat. Kuuntelija-teoksessakin tein paljon

suudet. Mistä tahansa materiaalista voi tehdä

kokeiluja ennen kuin löysin hyvin toimivan

Näyttelyt

veistoksen.

ja materiaalin henkeä tukevan työstötavan.

Kankaanpään taidekoulu nyt!

Yleensä materiaali alkaa puhutella minua

paa: Mallina oli opiskelukaverini, ja sisältö

10.6.–6.9.2015 Opiskelijoiden kuratoitu

esimerkiksi muodon tai värin kautta. Sitten

syntyi materiaalin luonteen lisäksi muovai-

näyttely. Taidekoulun galleria.

kerään sitä, vääntelen ja kääntelen, tunnus-

lun aikana käydyistä keskusteluista.

Ympäristö liittyi tekoprosessiin monella ta-

telen miten materiaali käyttäytyy ja mitä sillä Kankaanpään kaupunginmuseon

on sanottavanaan. Prosessit voivat olla pit-

Kaija Leinonen, s. 1984 Ruukissa, neljän-

Juuret 1965–2015 -näyttely

kiä. Joskus tiedän heti materiaalin nähtyäni

nen vuosikurssin opiskelija pääsuuntautu-

23.5.–31.12.2015. Kutsunäyttely

mitä aion tehdä, joskus voi mennä vuosi en-

misenaan kuvanveisto.

Kankaanpään taidekoulusta eri

nen kuin oivallan mikä materiaalin sanoma

vuosikymmeninä valmistuneille.

itselleni on.

> sähköposti: kaleinon@hotmail.com AGORA 2/2015

SAMK

21.8.2015 Tiedepuisto, Pori

Asiantuntevaa puhetta. Kiinnostavia keskusteluja. Ideoita yhteistyรถhรถn. Tule mukaan.

summit.samk.fi