Torstaina 18. elokuuta 2011
SALONJOKILAAKSO
21
Jefia ja Sofije tutustuivat possujen elämään Saara Olkkonen
Kymmenvuotiaat pertteliläisystävykset Jefia Koivuniemi ja Sofije Veseli pääsivät vierailemaan kesälomansa päätteeksi vampulalaisella sikatilalla. Sofijelle vierailu oli ensimmäinen ja Jefinallekin vasta toinen. Maatilalla riitti ihmettelemistä ja tytöt oppivat päivän aikana paljon sikalassa kasvavien porsaiden elämästä. - Me saatiin ottaa possuja syliin, oltiin traktorin kyydissä, kiivettiin puimurin päälle ja nukuttiin heinänpaalien päällä, tytöt luettelevat päivän aikana tekemiään asioita.
- Niin ja leikittiin koiran kanssa, Jefina lisää. Heidän mukaansa päivä sikalassa oli kaksin verroin hauskempi kuin vaik kapa huvipuistossa, sillä eihän huvipuistossa saa ottaa possuja syliin.
Pikkupossut valloittivat Sikalan haju ei tyttöjä haitannut vaan he tottuivat siihen nopeasti. - Kun tulimme kotiin, menimme heti suihkuun ja sitten olimme taas puhtaita, vaikka aikaisemmin olimmekin kävelleet possujen karsinoissa ja telmineet niiden kanssa, he
toteavat. Possujen kiinniottaminen ei ollut ihan helppoa puuhaa, mutta lopulta se onnistui. - Me kehitettiin oma taktiikka, jolla ne sai helpommin otettua syliin, tytöt kertovat. - Meille kerrottiin, että emot tykkäävät esitellä poikasiaan ja ne rauhoittavat niitä röhkimällä, he jatkavat. Erästä emoa piti kuitenkin varoa, sillä se oli vihainen. - Se menetti melkein kaikki poikasensa ja siksi se on äkäinen ja villi, kun sillä on enää kaksi poikasta jäljellä, tytöt kertovat. Pienet porsaat saavat olla yhdessä sisarustensa kanssa ja
yhdellä emällä voi olla reilusti yli kymmenen poikasta. Emot ovat poikasten kanssa samassa karsinassa, mutta ne eivät voi liikkua vapaasti, jotta ne eivät talloisi tai satuttaisi porsaita. Suurin osa emakoista viedään poikimisen jälkeen teuraaksi. Se, että porsaat päätyvät lopulta teuraaksi, ei tytöistä tuntunut kovin mukavalta. He totesivat kuitenkin sen olevan ainut vaihtoehto, sillä muuten sikalassa ei enää riittäisi tilaa kaikille asukkaille. Eräs erikoisen näköinen porsas saa kuitenkin jatkaa elämäänsä pidempään ja tytöt nimesivät sen Pikku-Vinguksi. - Ne vinkuivat suloisesti ne pikkupossut. Yksi toinen possu me nimettiin mutasorkaksi, tytöt nauravat. Mutasorkkaa ei kuitenkaan säästetä, vaan sen kohtalona on kulkea läpi sikalassa elävän sian normaali elinkaari. Porsaskarsinasta keskikokoisten karsinaan ja sieltä viimeisen osaston kautta teuraaksi ja ruokapöytään. - Siat ei pääse ollenkaan ulos, vaan niiden elämänvaiheet on siellä häkissä ja ne teurastetaan ennen kuin niistä tulee liian isoja, tytöt kertovat. Sikojen eliniästä heillä ei ollut tietoa muuta kuin se, että isot karjut elävät pidempään. - Karjuja oli tilalla kaksi. Niitä tarvitaan, jotta emot saisivat poikasia. Toinen karjuista oli nimeltään Musta-Pekka ja se oli ainakin tosi iso ja vanha, tytöt muistelevat.
Heinäkasassa leikkiminen oli tytöistä verrattoman hauskaa.
Parinviikonikäinen porsas mahtui kuitenkin helposti syliin. Jefina katselee vieressä ja odottaa vuoroaan.
Oma maatila olisi hieno asia Kysymykseen aikovatko tytöt edelleen syödä possua he vastaavat yhteen ääneen: - Joo, aiotaan me. Ne mitä me syödään, on kuitenkin eri maatilalta. Eikä me olla nähty niitä, joten ei me voida tietää miltä ne näyttää tai kiintyä niihin. Koulun alku oli harmillisesti liian lähellä, sillä tytöt olisivat mieluusti jääneet sikatilalle pidemmäksi aikaa. - Mietittiin siellä, että oltaisiin voitu jäädä vielä ainakin viikoksi ja nukkua talon yläkerrassa ja hoitaa possuja joka
päivä, tytöt pohtivat. Nyt toiveena on saada oma minipossu, joka soveltuu lemmikiksi, eikä kasva niin isoksi kuin tavalliset siat. Toinen vaihtoehto on perustaa oma maatila, jossa olisi possujen lisäksi myös hevosia, lehmiä ja kanoja. - Se on oikea maatila, josta löytyy kaikkia eri eläimiä, tytöt toteavat tomerasti. Sofijeta yllätti eniten se, että possut olivat niin isoja. - En olisi uskonut, että pienistä ja söpöistä possuista voi kasvaa niin valtavan kokoisia sikoja, hän miettii.
Salon Yrittäjät valmistautuvat 80-vuotisjuhlallisuuksiin Jarmo Laakso
Salon Yrittäjät täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja juhlii tasavuosiaan muutamin tempauksin. Virallisempia juhlallisuuksia vietetään jäsenistön kesken lokakuun alussa Astrum-keskuksessa. - Kuluvan vuoden aikana eri tilaisuuksissa tullaan huomioimaan merkkipäivämme ja kunnon pirskeetkin ovat suunnitteilla. Koko valtakunnasta löytyy vain kourallinen yli 80-vuotiaita yrittäjäyhdis-
tyksiä, joten ihan jokapäiväistä tämä ei Suomen Yrittäjienkään tasolla ole, Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Sjöholm sanoo. Yksi juhlavuoden tapahtuma oli viime torstaina torilla, kun Yrittäjät tarjosivat toriväelle mahdollisuuden tutustua kaupunkiin yläilmoista. Paikalla oli nosturiauto, jonka lava pystyi nousemaan aina 104 metriin asti. Yrittäjien teltalla jaettiin lippuja nosturiin ja jono oli ajoittaan yli 20 metrin pitui-
Salon Yrittäjistä Liina Seppo, Varsinais-Suomen yrittäjistä Eija Suvanto ja Salon Yrittäjien sihteeri Anna-Liisa Laine keskustelemassa asiakkaitten kanssa ja jakamassa lippuja yläilmoihin.
nen. Kyytiin mahtui muutama ihminen kerrallaan ja illan aikana korkeuksissa ehti käydä kolmisensataa maisemien ihailijaa. Salon Yrittäjien jäsenmäärä on viime vuosina ollut melko vakio, noin 500 jäsenen tasolla. Yhdistyksen yhtenä johtolankana on saada yritykset keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tässä yhtenä ja yhteisenä kumppanina toimii Yrityssalo. - Uuspaikkakuntalaisten yrittäjien mielestä Saloon niin sanotusti sisälle pääsy ja siten asiakkaiden saaminen koetaan joskus vaikeaksi. Näin tuntevat yrittäjät ovat erityisen tervetulleita verkostoitumaan ja kertomaan omista yrityksistään, Sjöholm muistuttaa. Hänen mukaansa yhdistys ja sen toimeenpaneva elin, johtokunta, kaipaa jäsenistöltä ideoita ja tietysti aktiivista osallistumista tapahtumiin. Siksi tiedottaminen ja sen kehittäminen on myös yksi osa Yrittäjien juhlavuoden teemaa. Salon Yrittäjillä on rakentava suhde kaupungin johtoon. Yhteiset kuukausipalaverit päättäjien kanssa ovat poikineet ja vieneet eteenpäin monia positiivisia asioita. Varsinkin kaavoitus- ja rakennustoi-
Kesä yhdessä
Salossa 2011
Tule ja kierrä kotikaupunkiasi
www.salo.fi/kesayhdessa
Yrittäjien tempauksessa toriyleisö pääsi ihastelemaan Salon maisemia noin 100 metrin korkeudelta. Nosturin kyytiin mahtui muutama ihminen kerrallaan.
minnassa on kaupungin taholta kuunneltu yrittäjiä. - Kaupunginjohdon sekä luottamushenkilöiden kanssa pidetään säännöllisiä tapaamisia ja YRVA eli yritysvaikutusten arviointi on tullut osaksi päätöksen tekoa. Kaupunki on ottanut yritysten asiat omakseen. Sjöholm muistuttaa, että lehtien palstoilla on saanut lukea kaupungin tulevista taloudellisesti haastavista vuosista. Helppoa ei kuulemma tule olemaan yrittäjilläkään, mutta silti yrittäjyys koetaan mielekkääksi tavaksi toimia ansaintamarkkinoilla.
Pertun päivä 21.8. Inkereen koulu, klo 12-16
Tule viettämään leppoisaa kesäpäivää kanssamme. Ohjelmassa kesämuusikko Eetu Sadeharju, koko perheen hauskuttaja Taika-Petteri, yleisön pyynnöstä jälleen Kantripapat sekä paikallisten taitajien muodostama Hanuripartio. Lisäksi tuote- ja toimintaesittelyjä sekä jätevesineuvontaa kaupungin osastolla. Tervetuloa!
PS. Laita jo kalenteriin Muurlan Wanhanajan markkinat 27.8.