Kaavoituskatsaus_2012 by RMK_kaavoitus

KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSOHJELMA 2012 RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS KAAVOITUSYKSIKKÖ KH 26.3.2012

tyhj채 sivu

KAAVOITUSKATSAUS KAAVOITUSOHJELMA 2012 RIIHIMÄEN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS KAAVOITUSYKSIKKÖ

Kannen kuva: Arolampi 2011, SkyFoto Group

Riihimäen kaupunki / Tekninen keskus / Kaavoitusyksikkö 2012 www.riihimaki.fi / puh. (019) 758 4000

Sisällysluettelo Kaavoituskatsaus 2012 2

JOHDANTO �� 7 KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ �� 9 Kaavatasot �� 9 Kaavaprosessi �� 9 Kaavahankkeen vaiheet �� 9 Muut sijainninohjauskeinot �� 10 Tiedottaminen ja vuorovaikutus �� 10 Kaavoitusyksikkö �� 10 KAAVOITUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2012 �� 10 RIIHIMÄEN KAAVATILANNE 2012....................................................................................................................................................................11 Maakuntakaava �� 11 Yleiskaava ja osayleiskaavat �� 11 Asemakaavat �� 12 Rakennus- ja toimenpidekiellot �� 12 Rakennusjärjestys �� 12 KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TAKSAT �� 12 Asemakaavat �� 12 Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset �� 12 Maa-ainesasiat �� 12 Muut �� 12

Kaavoitusohjelma 2012

A YLEISPIIRTEISET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT �� 13 1. KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKE �� 13 2. ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKE �� 14 3. PELTOSAARI-HANKE �� 15 4. KALMUN OSAYLEISKAAVA �� 16 5. ETELÄ-VAHTERISTON JA POHJOIS-MONNIN OSAYLEISKAAVA �� 17 6. YLEISKAAVAN OHJELMOINTI �� 18 7. YLEISKAAVAN PERUSSELVITYKSET �� 18 B DETALJIKAAVAT �� 19 1. LINJA-AUTOASEMA �� 19 2. PALOASEMA �� 19 3. POHJANKORPI KORTTELI 2633 �� 20 4. RIIHIMÄENPORTTI IV �� 20 5. KYNTTILÄTIE �� 21 6. HERAJOEN MEIJERI �� 21 7. KRUUNUASUNNOT �� 21 8. HERAJOEN LÄNTINEN TEOLLISUUSALUE �� 22 9. KORTTIONMÄEN LISÄALUE �� 22 10. HÄMEENKAU 40-42 �� 23 11. PRISMAN LAAJENNUS �� 23 12. RÄÄTYKÄNMÄKI 1 �� 23 13. RÄÄTYKÄNMÄKI 2 �� 24 14. TEHDASAKYLÄNKATU �� 24 15. HERAJOEN ETELÄOSA �� 24 16. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ. �� 24 17. TIENHAARA Y-TONTTI �� 24 18. HERAJOEN KESKUSTA �� 24 19. KOKKO VI �� 24 20. MATTILAN LÄNSIOSA �� 25 21. MATTILAN ETELÄOSA �� 25 22. HANKEKAAVAT �� 25 C ARVIOIDUT VUOSIEN 2012 –2013 UUDET SUUNNITTELUKOHTEET ��26 1. KOLMIORAIDE �� 26 2. A. AHLSTRÖM OY �� 26 3. VALTATIE 3:N JA MAANTIE 130:N RISTEYSALUE �� 27 4. RIIHIMÄENPORTTI V �� 27 5. VETURITALLIT �� 27 6. KOIVUKATU �� 28 7. ETELÄ-SUOKYLÄ II �� 28 8. SAKO �� 28 9. KESKI-SUOKYLÄ �� 28 10. LEHTINIITYN ALUE, JUPPALA �� 29 11. KOKKO VII �� 29 12. Y-TONTTI PILLIKATU �� 29 13. Y-TONTTI UPOKKAANTIE �� 29 14. Y-TONTTI TOIVONTIE �� 29 15. Y- TONTTI PÄIVÖLÄNTIE �� 29 16. Y-TONTTI PATASTENMÄKI �� 30 17. LÄNSI-MERKOS �� 30 18. SORRIN ALUE �� 30 D OHJELMOIMATTOMAT KOHTEET �� 30 1. VANHA KORTTIONMÄKI �� 30 2. TEOLLISUUSKATU �� 30 3. JARRUMIEHENKATU �� 30 4. RTV �� 30 5. KONTIONTIE 41- 43 �� 31 6. KIRJAUKSENTIE - LÄNSITIE �� 31 7. VALTAKADUN PYSÄKÖINTIALUE �� 31 8. VANHAT PIENTALOALUEET �� 31 9. PELTOSAARI �� 31

10. MATTILAN KIERTOLIITTYMÄ �� 31 11. VOIMALINJAN ALUE �� 31 E TULEVAT YLEISKAAVOITUSKOHTEET �� 32 1. KESKUSTAAJAMA �� 32 2. RIUTTA �� 32 3. AROLAMPI �� 32 F MUUT SUUNNITTELUKOHTEET �� 33 1. SUUNNITTELUTARVERATKAISUT �� 33 2. POIKKEAMISPÄÄTÖKSET �� 33 3. MAA - AINESASIAT �� 33 4. MAISEMASUUNNITTELU �� 33 5. PUISTOSUUNNITTELU �� 33 6. KATSELMUSTOIMIKUNTA �� 33 7. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ �� 33 8. ALOITTEET �� 33 G ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT �� 34

LIITTEET: • • •

Arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä Riihimäellä Kaavoituskohteet Hankeaikataulu

Voimala 2011

JOHDANTO 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa kaupungin vuosittain laatimaan kaavoituskatsauksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Perinteisesti Riihimäellä on kaavoituskatsaukseen koottu kaikki vireillä olevat kaava-asiat. 1.3.2007 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen mukaan kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Kaavoituskatsaus ja -ohjelma 2012 kertoo lyhyesti ajankohtaisista maankäytön suunnitteluhankkeista. Katsauksen tarkoituksena on tiedottaa kaupunkilaisille vuonna 2012 vireillä olevista kaavahankkeista, niiden lähtökohdista, sisällöstä, toteuttamisesta, aikataulusta ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksista kaavoitukseen. Kaupunginhallitus hyväksyessään kaavoitusohjelman tekee samalla kaavoituspäätöksen niistä ohjelman kohteista, joista ei ole jo olemassa päätöstä. Maankäytön suunnittelulla ja maapolitiikalla on suuri vaikutus kunnan elinkeinojen, asumisen ja elinympäristön kehittämiseen ja laatuun. Kasvavassa kunnassa kuten Riihimäellä maankäytön johdonmukainen ja kestävä ohjaustarve korostuu. Riihimäen väestönkasvu v. 2011 oli 0,72 % ja väestömäärä vuoden lopussa 29 018 henkeä. Kaavoituskatsauksesta ja - ohjelmasta tiedotetaan paikallisen lehdistön ja kaupungin internetsivujen välityksellä osoitteessa www.riihimaki.fi. Kaikista tämän katsauksen kohteista tai niihin liittyvistä kysymyksistä voi myös kysyä kaavoitusyksikön asiakasneuvonnasta. Riihimäellä 22.2.2012

Raija Niemi kaavoituspäällikkö

KAAVOITUSKATSAUS 2012

KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ Kaavatasot Seudullisella tasolla kaavoitusta ohjaa maakuntakaava, jonka laadinnasta vastaa maakunnan liitto. Riihimäki kuuluu Hämeen liittoon. Maakuntakaavan vahvistaa ympäristöministeriö. Maakuntakaavoitusta, kuten muutakin alueiden käytön suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnalla on yksinoikeus ja velvollisuus kaavoitukseen alueellaan. Kunta laatii yleis- ja asemakaavat.

Kaavaprosessi Riihimäellä kaavoitustyö on teknisen lautakunnan (valmistelu) ja kaupunginhallituksen (valmistelu ja kaavoituspäätökset) alaista toimintaa. Riihimäellä asemakaavasuunnitelmat käsitellään teknisessä lautakunnassa ennen kaupunginhallituksen käsittelyä. Kaavat hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Lain mukaan on mahdollista delegoida hyväksyminen kaupunginhallitukselle tai asianomaiselle lautakunnalle.

Kaavahankkeen vaiheet: 1. Kaavoituspäätös (kaupunginhallitus). 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 3. Luonnos. Riihimäellä asemakaavaluonnokset pidetään normaalisti 2 viikon ajan nähtävillä mielipiteiden ilmaisua varten. Tämän ns. valmisteluvaiheen kuulemisen aikana pidetään pääsääntöisesti yleisötilaisuus. 4. Ehdotus. Kaavaehdotus on jo lähes valmis kaava ja se pidetään nähtävillä kaavan merkittävyys huomioiden joko 30 tai 14 päivää. Kaupunginhallitus pyytää tarpeelliset lausunnot kaavasta ehdotusvaiheessa. Lausunnonantajana on lähes kaikissa kaavoissa ympäristölautakunta ja terveysvalvonta. 5. Asemakaava. Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavat, jotka ovat vaikutukseltaan merkittäviä. Kaupunginhallitus hyväksyy vaikutukseltaan ei merkittävät asemakaavat. 6. Valitusaika 30 pv. 7. Kuulutus asemakaavan vahvistumisesta. Mm. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ja kunnan jäsenellä on valitusoikeus valtuuston tekemästä kaavan hyväksymispäätöksestä. Kunnalla on velvollisuus neuvotella merkittävistä kaavoitushankkeista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Maankäyttöasioissa Riihimäki kuuluu Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Liikenne ja infrastruktuuritehtävien osalta Riihimäki kuu-

luu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueeseen. Kaavaprosessin kesto on Riihimäellä normaalitapauksessa n. 7 - 8 kk. Yleiskaavoitus on Riihimäellä suoraan kaupunginhallituksen alaista. Lautakunnat ovat lausunnonantajia yleiskaavasuunnitelmissa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy yleiskaavat. Yleiskaavojen käsittelyprosessi on periaatteessa samanlainen kuin asemakaavoissa. Yleiskaavan laajemman vaikuttavuuden vuoksi vuorovaikutus osallisten ja päättäjien suuntaan on kuitenkin perusteellisempaa kaavan kaikissa vaiheissa, joten kaavan käsittely ja päätöksenteko vie enemmän aikaa. Yleiskaavoitukseen liittyy myös mittava selvitystyö ja vaikutusarviointi.

Muut sijainninohjauskeinot Rakennusjärjestys ohjaa rakentamista etenkin asemakaavoittamattomalla alueella. Riihimäen uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2012. Maankäyttöön asemakaavoitetun alueen ulkopuolella vaikuttava käsite on suunnittelutarvealue. Suunnittelutarvealue on nimensä mukaisesti alue, jolla on suunnittelutarvetta ja jolle rakentaminen edellyttää joko detaljikaavan laatimista tai suunnittelutarveratkaisun tekemistä (entinen poikkeuslupa). Koko Riihimäen alue määriteltiin harkinnanvaraiseksi suunnittelutarvealueeksi 1.2.2012 voimaan astuneessa rakennusjärjestyksessä. Milloin kaavasta tai rakennusjärjestyksestä on tarvetta poiketa, on haettava poikkeamispäätöstä (entinen poikkeuslupa). Myös kaavoittamattomalle ranta-alueelle rakentaminen edellyttää poikkeamispäätöstä. Poikkeamispäätöksen ratkaisee tapauksesta riippuen joko kunta tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Maa-aineslupaharkinnan ja valmistelun yhteydessä harkitaan maa-aineksen ottamisalueen kaavojenmukaisuus, soveltuvuus ottamistoimintaan, ottamismäärät ja jälkihoitotoimet.

Tiedottaminen ja vuorovaikutus Kaavoja valmistelevilla viranomaisilla on vuorovaikutusja tiedottamisvelvollisuus. Kaavoituksesta on tiedotettava sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavojen nähtävillä pidosta, yleisötilaisuuksista ja vaikuttamismahdollisuudesta tiedotetaan Riihimäellä kaupunginval-

tuuston vuosittain päättämissä paikkakunnalla ilmestyvissä sanomalehdissä sekä kaupungin ilmoitustaululla. Kaavoitusyksikön nettisivuilla tiedotetaan ajankohtaisista kaavahankkeista virallisen tiedottamisen lisäksi. Sivuilla on esillä myös hankkeisiin liittyvää aineistoa. Maankäyttösopimuksista on tiedotettava kaavoituskatsauksessa ja kaavan laatimisen yhteydessä.

Kaavoitusyksikkö Kaavojen ja muiden maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden käytännön valmistelutyö tehdään kaavoitusyksikössä. Kaavoituspäällikkö toimii kaavoituspalveluiden johtajana ja maankäytön suunnitteluun liittyvien asioiden esittelijänä teknisessä lautakunnassa. Kaavoitusyksikkö kuuluu osana kaupungin tekniseen keskukseen. Kaavoitusyksikön merkittävimmät tehtävät ovat seuraavat: • osallistuminen maakunta- ja seututason maankäytön suunnitteluun ja muuhun, kuten liikenteen yleissuunnittelun yhteistyöhön • yleiskaavoitus • asemakaavoitus • kaupunkisuunnittelu • maiseman yleissuunnittelu • suunnittelutarveratkaisuiden, poikkeamispäätösten ja maa-ainesasioiden valmistelu • rakennussuojelu • lausunnot maankäytön suunnitteluun liittyvissä asioissa • osallistuminen puisto- ja katualueisiin sekä ulkoiluja virkistysalueisiin liittyvään suunnitteluun.

KAAVOITUKSEN TAVOITTEET VUODELLE 2012 Seudullinen maankäytön suunnittelu ja yleiskaavayhteistyö ovat kaavoituksen lähivuosien haasteita. KantaHämeen 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksen lausuntovaihe on käsillä alkuvuodesta. Maankäytön kehityskuvatyössä (2009) luotiin edellytyksiä Kanta-Hämeen kaupunkiseutujen kehittämiseen osana metropolialuetta. Aineisto on taustana tulevalle maakunta- ja yleiskaavoitukselle sekä muulle päätöksenteolle. Yleiskaavoitusta jatketaan osa-alueittain. Yleiskaavoituksen ohjelmointi sisältyy edelleen ohjelmaan. Kalmun osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.1.2012.

Kaupunginhallitus, asettaessaan Kalmun osayleiskaavan virallisesti nähtäville päätti että osayleiskaavan ohessa on selvitettävä kaupungin taajama-alueen tiivistämisen mahdollisuudet omakotirakentamisen kannalta. Kaavoitusyksikössä valmisteltiin selvitys Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella, Riihimäen kaupunki, 2/2011. Osa vuoden 2012 kohteista ovat rakennetta tiivistäviä omakotikaavamuutoksia. Keskustan alueella on valmistunut viime vuosina useita asumista tiivistäviä kaavahankkeita. Kaupunki on käynnistänyt Peltosaari-hankkeen, jonka tavoitteena on viihtyisyyden, turvallisuuden ja arkielämän sujuvuuden parantaminen alueella. Tavoitteena on myös energiataloudellisten ratkaisujen kehittäminen ja alueen yleisen imagon parantaminen. Vuoden 2012 aikana laaditaan alueelle toteuttamiseen tähtääviä suunnitelmia asemakaavan muutosten pohjaksi. Elinkeinoelämän tarpeisiin vastataan nopeasti tarpeellisin kaavoitusratkaisuin kaupunginhallituksen päätösten mukaisesti. Riihimäenportissa, vt 3:n ja kt 54:n risteysalueella kaavoitus jatkuu vuoden 2012 aikana. Arkeologisten selvitysten valmistuttua jatketaan Etelä Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaavan laadintaa yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa. Hankkeeseen liittyy myös ns. Arolammin orren suunnittelu.

Kanta-Hämeen maakuntakaava, vahvistettu 2006

Yleiskaava ja osayleiskaavat Riihimäen yleiskaava 2010 valmistui 1997. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Riihimäki 2010 yleiskaavan 9.6.1997. Koko kaupungin yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kuulojan osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 2002. Kapulan jätteenkäsittelyalueen osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.6.2004. Kalmun osayleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 16.1.2012. Nämä osayleiskaavat ovat oikeusvaikutteisia. Uusia yleiskaavoja on vireillä yksi.

Maapoliittisten periaatteidensa mukaisesti Riihimäen kaupunki asemakaavoittaa vain omistamaansa raakamaata. Asemakaavan muutoksia yksityisessä omistuksessa olevalle maalle kaavoitettaessa noudatetaan kaavoitussopimusmenettelyä.

RIIHIMÄEN KAAVATILANNE 2012 Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Hämeen maakuntakaavan 28.9.2006. Maakuntakaavassa luodaan maankäytön kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet maakunnan tasolla. Maakuntakaavan tavoitevuosi on 2025. Vuoden 2012 aikana Hämeen liiton on tarkoitus saattaa maakuntavaltuuston käsittelyyn Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotuksen nähtävilläolovaihe on vuoden 2012 alkupuolella. Vaihemaakuntakaava keskittyy asumisen, elinkeinoelämän ja logistiikan alueisiin.

Nykyinen, vuonna 1997 valmistunut Riihimäen yleiskaava 2010

Asemakaavat Asemakaavoitetun alueen pinta-ala oli vuoden 2011 lopussa 2425,9 ha. Vuoden 2011 aikana vahvistui asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia 6 kpl. Asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia oli vuoden 2011 aikana vireillä yhteensä 16 kpl. Rantakaavoitettua aluetta oli 232 ha.

Rakennus- ja toimenpidekiellot Riihimäen kaupungin alueella ei ole nykyisellään rakennus- ja toimenpidekieltoja.

Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys säätelee ensisijaisesti asemakaavoitetun alueen ulkopuolista rakentamista. Rakennusjärjestystä muutettiin vuonna 2001 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Nykyinen rakennusjärjestys tuli voimaan 1.2.2012. Rakennusjärjestykseen liittyy maankäyttö- ja rakennuslain 16 § 3 mom. mukaan määräytyviä ns. harkinnanvaraisia suunnittelutarvealueita. Uuden rakennusjärjestyksen mukaan koko kunnan alue on harkinnanvaraista suunnittelutarvealuetta.

Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeamispäätökset Suunnittelutarveratkaisun ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamispäätöksen käsittely, kielteinen päätös tai käsittely jää kesken: 115 €. Suunnittelutarveratkaisun ja kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluvan poikkeamispäätöksen käsittely, myönteinen päätös: 580 €. Suunnitteluratkaisuun ja poikkeamispäätökseen liittyvä kaupungin suorittama naapurien kuuleminen: 50 € /naapuri tai todelliset kuulutuskustannukset.

Maa-ainesasiat Tarkastusmaksu on 370 € suunnitelmaa kohti sekä lisäksi hakemuksessa otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,0105 €/m3 ja pinta-alan mukaan 450 € /ha kuitenkin vähintään 2200 €. Tarkastusmaksu on 370 € ottamissuunnitelman muutosta kohti sekä lisäksi hakemuksessa esitetyn aikaisemman luvan ylittävän maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,0105 € /m³. Valvontamaksu joka peritään vuosittain otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesmäärän mukaan on 0,0157 € /m³ ja pinta-alan mukaan 100 € /ha, kuitenkin vähintään 123 €.

Muut

KAAVOITUKSEEN LIITTYVÄT TAKSAT Asemakaavat Kaupunginvaltuuston 13.12.2010 tekemän päätöksen mukaan kaupunki asemakaavoittaa pääsääntöisesti vain omistamaansa raakamaata. Kaupunki perii rakennusoikeuden lisääntymisen ja käyttötarkoituksen muutoksen aiheuttamasta kiinteistön arvonnoususta 50 % suuruisen maksun arvioituna ympäristön hintatasossa. Asemakaavan muutoksen laatimisesta aiheutuneet kustannukset peritään todellisten kustannusten mukaan. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnalle mahdollisuuden periä asemakaavoitukseen liittyen kaavan toteutuessa maanomistajalta ns. kehittämiskorvausta kunnallisteknisiin kuluihin. Ennen kehittämiskorvauspäätöstä on kuitenkin pyrittävä vapaaehtoisiin sopimuksiin. Kehittämiskorvausmenettelyä ei ole vielä juurikaan käytetty Suomessa

Kaupunginhallituksen suostumus lohkomistoimitukseen on 75 €.

KAAVOITUSOHJELMA 2012 Kaavoitusohjelma sisältää vuoden 2012 aikana laadittaviksi tulevat ja laadittavana olevat kaavat ja muut merkittävät maankäytön suunnittelukohteet alustavasti aikataulutettuna. Lisäksi on arvioitu vuosien 2013 2014 suunnittelukohteita. Mukaan on luetteloitu myös hankkeita (ohjelmoimattomat kohteet), joiden aikataulua ei vielä voida määrittää.

Keskustan kehittämisvaiheita: 1997

Kaupunginhallitus asetti 23.9.1996 § 475 keskustan kehittämistoimikunnan, ja uusi toimikunta nimettiin 27.1.1997 § 124.

1998

Kaupunginhallitus perusti keskustan kehittämisen ohjausryhmän 30.3.1998 ja antoi samalla tekniselle lautakunnalle tehtäväksi tulevan kesän kävelykatukokeilun edellyttämien toimenpiteiden tarkemman suunnittelun ja toteuttamisen.

1999

Keskustan kehittämisen ohjausryhmä lopetti työskentelynsä 7.1.1999 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle loppuraportin ja ehdotuksen jatkotoimiksi keskusta-alueen kehittämiseksi. Kaupunginhallitus päätti 11.1.1999 käynnistää keskustan yleissuunnittelun ja varasi siihen määrärahan. Keskustan kehittämisen yleissuunnitelma valmistui lokakuussa 1999. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.1.2000

Vuoden 2012 kaavoitusohjelman kohteiden hyväksyminen kaupunginhallituksessa merkitsee samalla kaavoituspäätöstä niiden hankkeiden osalta, joista ei päätöstä ole jo aiemmin tehty. Kaavoitusohjelmaan saatetaan vuoden aikana ottaa mukaan ohjelman ulkopuolisia kiireellisiä hankkeita, jotka vastaavasti muuttavat ohjelmassa olevien töiden aikatauluja. Kaavoitusohjelman työaikataulu karttoineen on tämän raportin lopussa liitteenä.

YLEISPIIRTEISET MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAT

2000

1. KESKUSTAN KEHITTÄMISHANKE Taloudellinen tilanne, palvelurakenteen muutokset sekä perinteisesti keskustahakuisten toimintojen sijoittumispyrkimykset keskustan ulkopuolelle vaikuttavat keskustan vetovoimaan. Kaupungin keskusta-alueiden kehittäminen toiminnoiltaan, palveluiltaan ja maankäytöltään vahvistaa koko kunnan asemaa talousalueella.

2001

2002

keskustan kehittämisen yleissuunnitelman. Torialueen, torin alaisen pysäköintilaitoksen sekä kävelykeskustan luonnossuunnitelmat kustannusarvioineen valmistuivat 31.8.2000. Kaupunginhallitus hyväksyi 4.6.2001 keskustan luonnossuunnitelmat, mutta totesi että suunnitelmia ei voida toteuttaa taloudellisista syistä. Riihimäen keskustan toiminnallisten vaikutusten arviointiraportti valmistui 28.2.2002. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.6.2002 keskustasuunnitelman arvioraportin ja sen perusteella laaditun seurantaryhmän toimenpidesuosituksen keskustan parantamishankkeen lähtökohdaksi.

Kaupunginvaltuuston hyväksyttyä arvioraportin astui voimaan kaupunginhallituksen päätös 20.5.2002, jolla hallitus kehotti teknistä lautakuntaa ryhtymään välittömästi toimenpiteisiin kävelykadun toteuttamiseksi välille Keskuskatu - Kauppakatu. 2003

2004

2005

2006

2008

Valtakadun ja Kauppakadun risteyksen muuttamisen edellyttämä asemakaavan muutos vahvistui. Risteyksen muutostyöt aloitettiin. Kävelykeskustan asemakaavamuutos vahvistui KHO:n käsittelyn jälkeen lokakuussa 2004. Uuden toriaukion ja Tilhikorttelin asemakaava vahvistui 2004. EU-rahoitusta haettiin syksyllä 2004 toriaukion ja kävelykadun toteuttamiseen. Toriaukion ja Välikadun toteutus-suunnitelmien laatiminen aloitettiin. Aukion ja pysäköintialueen toteuttaminen alkoi. Kävelykadun suunnitteluun ja rakentamiseen valmistauduttiin, kunnes KV päätti 12.12. että kävelykadun toteutusta ei rahoiteta v. 2006 budjetissa. Aukio- ja pysäköintialuesuunnitelmat valmistuivat. Rakennustyö Ragnar Granitin aukion, Välikadun ja Kauppakujan osalta saatiin päätökseen. Torikadun - Kalapojankujan välisen katualueen ja Hämeenaukion katuja miljöösuunnittelu alkoi tammikuussa 2008 ja valmistui syksyllä 2008.

2009

Pohjoisen Asemakadun kunnostustyö valmistui Keskuspuistoon saakka.

2010

Torikadun kunnostuksen ensimmäinen vaihe valmistui. Torikadun kunnostuksen toinen vaihe valmistui.

2011

2. ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISHANKE Selvitys “Riihimäen asemanseudun kehittäminen yrittämisen alueena” valmistui 5.9.2001. Tekninen lautakunta merkitsi selvityksen tiedokseen ja esitti sitä kaupunginhallitukselle jatkosuunnittelussa huomioitavaksi 30.10.2001 § 487. Raportissa mainitut keskeiset toteuttamiseen tähtäävät maankäytön suunnitteluun liittyvät toimenpiteet on veturitallien alueen kaavamuutosta lukuun ottamatta tehty. Matkakeskushanke Matkakeskuksen yleissuunnitelmat valmistuivat helmikuussa 2004. Suunnittelu toteutettiin yhteistyössä Ratahallintokeskuksen, VR:n, Linja-autoliiton ja Matkahuollon kanssa. Suunnitelmien laatijana olivat Esisuunnittelijat Oy, Seppo Karppinen ja arkkitehtitoimisto Aki Davidsson Oy. Projekti päättyi kesällä 2005. Riihimäki hyväksyttiin LVM:n matkakeskusohjelmaan tammikuussa 2006. Neuvottelut matkakeskuksen toteuttamisesta ja kaavoittamisesta käynnistyivät syksyllä 2004. Kaavamuutospäätös tehtiin marraskuussa 2005. Asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuussa 2006. Matkakeskusrakennustyö valmistui lopullisesti keväällä 2009. Kaupallinen selvitys Asemanseudun kaupallisen volyymin mitoittamiseksi ja sijoittamiseksi teetettiin koko kaupunkia ja sen markkina-aluetta koskeva kaupallinen selvitys. Selvitystyö valmistui huhtikuussa 2005. Selvityksen laatija oli Tuomas Santasalo Ky ja WSP LT - Konsultit Oy. Esittely- ja keskustelutilaisuus päättäjille järjestettiin 27.4.2005. Kaupallinen selvitys meni tiedoksi tekniselle lautakunnalle 17.5. ja kaupunginhallitukselle 30.5.2005. Atomi-korttelin ja Piikinmäen yleissuunnitelma Atomi-korttelin ja Piikinmäen maankäyttöratkaisu esitettiin syksyllä 2005 valmistuneessa yleissuunnitelmassa. Suunnitelman laatija oli arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Suunnitelman mukaan aseman seudulle voitiin sijoittaa n. 20 000 kem2:n suurmyymälä ja Piikinmäen ympäristöön n. 29 000 kem2 asuntoja. Voimalaitosrakennus esitettiin suojeltavaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman asemakaavoituksessa ohjeellisesti noudatettavaksi 10.10.2005. Atomi-korttelin asemakaava vahvistui 2006 ja Piikinmäen asemakaava 2009.

Katuympäristö Katu- ja miljöösuunnitelma eteläisen Asemakadun ja Asema-aukion alueelle valmistui keväällä 2008. Katurakennustyö Pohjoisen Asemakadun osalta valmistui 2009.

3. PELTOSAARI-HANKE ARA hyväksyi kaupungin mukaan ”Asumisen uudistaminen 2009- 2012” projektiin 17.12.2008. Kaupunki on mukana myös VTT:n EcoDriveprojektissa, joka on tuottanut Peltosaarihankkeelle välttämätöntä analyysi- ja perustietoa jatkotyöskentelyä varten. Hanketta on valmisteltu keväästä 2008 alkaen. EcoDriven tulokset valmistuivat pääosin keväällä 2009. Hankkeesta valmistui julkaisu Riihimäen Peltosaari, Lähiön ekatehokas uudistaminen, VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsinki 2010. Ecodrive-projektissa on mukana myös TKK:n arkkitehtuurin laitoksen puurakentamisopetusryhmä. Hankkeeseen liittyi vuoden 2009 aikana myös YM:n, Oulun yliopiston, TKK:n ja TTY:n arkkitehtiosastojen, Julkisivuyhdistyksen, Sitran sekä Metsäteollisuus ry:n ja Puuinfon käynnistämän Lähiökorjausideointiprojektin työ ”Puun mahdollisuudet lähiösaneerauksessa”.

Helsingin Yliopiston selvitys Peltosaaresta, Miten kehittää lähiötä? – tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta, Vaattovaara, Kortteinen, Ratvio, ARA, Lahti 2010 julkaistiin vuoden 2010 vaihteessa. Asumisen uudistaminen 2009 - 2012 on Valtion rahoitus- ja kehittämiskeskuksen, ARA:n projekti, joka vastaa valtioneuvoston asuntopoliittisen toimenpide ohjelman tavoitteisiin. Projektin kuluessa kehitetään ja parannetaan asuntokampanja-alueiden kilpailukykyä ja kysyntää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kaupunki on Tekes:n avustuksella (75 %) järjestänyt ideakilpailun ja teettänyt kilpailun pohjalta yleissuunnitelman Peltosaaren maankäytön kehittämiseksi. Ideakilpailu toteutettiin vuonna 2010. Voittanut suunnitelma kehitettiin v. 2011 yleissuunnitelmaksi, jonka pohjalta tarkempi suunnittelu tehdään. Yleissuunnitelma on lausunnoilla helmikuun 2012 ajan. Toteuttamiskelpoisten tarkempien suunnitelmien pohjalta tehdään tarvittavat asemakaavan muutokset.

Havainnekuva Peltosaaresta, Arkkitehtitoimisto Ajak

4. KALMUN OSAYLEISKAAVA Uuden asuntoalueen saaminen käyttöön on kaupungin omakoti tonttituotannon kannalta tärkeää. Vuonna 2005 valmistuneen kasvusuuntavertailun perusteella Kaimun alue todettiin kolmesta vertaillusta alueesta edullisimmaksi ja yhtenäisimmäksi alueeksi (Kaupunginhallitus 23.1.2006 § 61). Muut alueet olivat Arolampi ja Riutta. Päätöksiä ja suunnitelmia: •

Kaupunginhallitus päätti 23.1.2006 § 61 hyväksyä Riihimäen uusien alueiden kasvusuuntavertailun ja päätti, että Kalmun ja sitä ympäröivän vaikutusalueen osayleiskaavan laatiminen ohjelmoidaan vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan.

•

Kevään 2007 aikana esiteltiin Kalmun osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Yleisötilaisuus pidettiin 6.6.2007. Kalmun alueen vaihtoehtoiset maankäyttömallit esiteltiin 3.12.2007 yleisötilaisuudessa. Kaupunginhallitus hyväksyi vaihtoehdon jatkokehittämisen pohjaksi 3.12.2007 § 539.

•

Osayleiskaavaluonnos suunniteltiin vuoden 2008 aikana. Maanomistajille järjestettiin keskustelutilaisuus 13.10.2008. Kaupunginhallitus päätti 15.12.2008 § 552 pyytää Kaimun osayleiskaavaluonnoksesta lausunnot sekä asettaa luonnoksen nähtäville mielipiteitä varten 12.1.- 13.2.2009 väliseksi ajaksi. Yleisötilaisuus luonnoksen esittelemiseksi pidettiin 15.1.2009.

•

Osayleiskaavaehdotus valmistui vuoden 2009 aikana. Kaupunginhallitus päätti 23.11.2009 asettaa ehdotuksen nähtäville 7.12.2009 -22.1.2010 väliseksi ajaksi ja pyytää lausunnot 19.2.2010 mennessä. Yleisötilaisuus ehdotuksen vuoksi pidettiin 20.1.2010. Kaavakartan teknisten virheiden vuoksi kaupunginhallitus päätti 25.1.2010 asettaa osayleiskaavaehdotuksen uudelleen nähtäville 1.2.- 5.3.2010 väliseksi ajaksi. Lausunnot pyydettiin 19.3.2010 mennessä. Osayleiskaava-alueella olevaa tilaa 1:11 koskeva luonnonsuojeluhakemus jätettiin ELY:yyn 27.3.2009. Saman maanomistajan tiloja 1:36 ja 1:44 koskeva luonnonsuojeluhakemus jätettiin ELY:yyn 15.1.2010 samoin kuin tilaa 1:144 koskeva hakemus.

•

Viranomaisneuvottelu Hämeen ELY:n kanssa pidettiin 21.10.2010. Todettiin tarve vertailla luonnonsuojeluvaihtoehtojen vaikutusta kaavaratkaisuun.

•

Laadittiin selvitys Luonnonsuojelualoite Kalmun osayleiskaavaehdotuksen alueelle, Vaikutusten arviointi 2.12.2010. Selvityksen perusteella kaavaehdotukseen ehdotettiin muutoksia, joiden johdosta kaava oli asetettava uudelleen nähtäville.

•

Maanomistajille järjestettiin ehdotuksen muutosalueita koskeva keskustelutilaisuus 2.2.2011.

Osayleiskaavaehdotus asetettiin uudelleen nähtäville keväällä 2011. Nähtäville aseteltavaan aineistoon lisättiin v. 2010 aikana ja alkuvuodesta 2011 valmistellut selvitykset. Osayleiskaavaehdotus pidettiin nähtävillä ja lausunnoilla 26.4.–10.6.2011. Yleisötilaisuus pidettiin 3.5.2011. Viranomaisneuvottelu pidettiin 29.9.2011. Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan 16.1.2012.

KALMUN OSAYLEISKAAVAA KOSKEVAT ASIAKIRJAT, TAUSTASELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALIT 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. 17. 18.

Riihimäen maisemaselvitys. Riihimäen kaupunki 1985 Riihimäen luontokohteet, kasvillisuuskartoitus. Riihimäen kaupunki 1991 Riihimäen maisemaselvitys. Riihimäen kaupunki 1992 Riihimäen linnustoselvitys 1992 – 1993. Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys 1994 Riihimäki 2010 –yleiskaava. Riihimäen kaupunki 1997 Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisema-kokonaisuuksia. Riihimäen kaupunki 2000 Riihimäen läntinen kehätie välillä Launonen (kt 54) – Arolampi (vt 3). Tiehallinto 2001 Hämeen maakunnallinen maisemaselvitys. Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu 2003 Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003 Kanta-Hämeen maakuntakaava. Hämeen liitto 2004 Riihimäen liito-oravainventointi. Riihimäen kaupunki 2004 Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma. Hämeen ympäristökeskus, Hausjärven kunta, Lopen kunta, Riihimäen kaupunki 2004 Riihimäen läntisen sisääntulotien rakentaminen, Aluevaraussuunnitelma, Riihimäki, Loppi. Tiehallinto, Hämeen tiepiiri 2004 Riihimäen luonnon monimuotoisuusselvitys (LUMOS). Hämeen ympäristökeskus 2005 Riihimäen kaupunkiseudun kaupan mitoitus- ja sijoitusselvitys, Riihimäen kaupunki 2005 Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu. WSP LT-Konsultit Oy 15.11.2005 Kalmun alueen luontoselvitys. Envibio Oy 12/2006 Kalmun alueen arkeologinen selvitys. Riihimäen kaupunginmuseo 2/2007

19. Selvitys Kalmun alueen maisemasta ja kulttuurihistoriallisista arvoista. Riihimäen kaupunki, Tekninen virasto 8/2007 20. Riihimäen lepakkokartoitus 2007, Wermundsen Consulting Oy 9/2007 21. Kalmun maankäytön vaihtoehdot ja liikenneselvitys, yleissuunnitelma. Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, Sito Oy, Riihimäen kaupunki 26.10.2007 22. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa, Suomen ympäristö 27/2008. Ympäristöministeriö 2008 23. Riihimäen Kalmun kaava-alueen halki virtaavan puron luonnontilaisuuden kartoitus. Faunatica Oy 2008 24. Kalmu-Herajoki hulevesiselvitys ja yleissuunnitelma 6/2008 25. Kalmun täydentävä luontoselvitys. Faunatica Oy 9/2008 26. Kalmun kovakuoriais- ja kääväkässelvitys. Faunatica Oy 9/2008 27. Linnustoselvitys. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 9/2008 28. Valion Riihimäen meijerin meluselvitys. Sito Oy 8.10.2008 29. Kalmun osayleiskaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Riihimäen kaupunki 10/2008 30. Kalmun meluselvitys. Sito Oy 10/2008 31. Yhteenvetoraportti Herajoen vedenottamon valuma-alueen geologisen rakenteen selvityksistä. GTK 2009 32. Kalmun meluselvityksen päivitys. Sito Oy 10/2009 33. Kalmun osayleiskaavan liikennesuunnitelma. Sito Oy 11/2009 34. Riihimäen rakennuskulttuuria 2010. Riihimäen kaupunki 2010 35. Luonnonsuojelualoite Kalmun osayleiskaavaehdotuksen alueelle, Vaikutusten arviointi. Riihimäen kaupunki, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy 12/2010 36. Lausunto Riihimäellä sijaitsevan Kalmun osayleiskaava-alueen ilmanlaadusta. Ilmatieteen laitos 12/2010 37. Riihimäen ilmanlaatuselvitys. Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat. Ilmatieteen laitos 12/2010 38. Omakotirakentamisen täydennysmahdollisuudet taajama-alueella. Riihimäen kaupunki 2/2011 39. Ammoniakkivuodon leviämislaskelmat. valio Oy, Riihimäen meijeri, Ramboll 31.12.2009 40. Riihimäen Kalmun / Herajoen alueeseen liittyvä liikenneselvitys, Sito Oy, 11/2011

5. ETELÄ-VAHTERISTON JA POHJOIS-MONNIN OSAYLEISKAAVA Alueelle laaditaan osayleiskaava yhteistyössä Hausjärven kunnan kanssa. Hankkeen yhteydessä on selvitettävä myös Arolammintien länsipuolella olevan alueen maankäyttöä. Riihimäki 2010 yleiskaavassa Herajoen nykyisen teollisuusalueen eteläpuolella on varaus poikittaiselle kehätieyhteydelle, jolla on liittymä myös moottoritiehen, ns. Arolammin orsi. Moottoritieliittymän sijoittuminen Herajoen teollisuusalueelle on alueen kehittämisen kannalta merkittävä tekijä. Päätöksiä ja suunnitelmia: • Kaupunginhallitus on päättänyt 18.10.2005 § 502 talousaluestrategian jatkovalmistelun sisämaan logistiikkakeskushankkeesta että: Kaupunginhallitus merkitsee tiedokseen logistiikkakeskushankkeen

•

tilanteen ja toteaa, että Riihimäen kaupunki suhtautuu myönteisesti hankkeen eteenpäin viemiseen. Samalla kaupunginhallitus päättää osaltaan varautua tarvittavaan lisäresurssointiin, jotta hanketta voidaan viedä mahdollisimman ripeästi eteenpäin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin keväällä 2007. Yleisötilaisuus pidettiin 28.3.2007. Kaavan laatijana on WSP Finland OY. Osayleiskaavan alustavat vaihtoehdot ja Arolammin orren linjaukset esiteltiin yleisötilaisuudessa 14.4.2008. Kaupunginhallitus hyväksyi 5.5.2008 § 204 vaihtoehdon, jonka pohjalta osayleiskaavaluonnos laaditaan. Työn jatkaminen edellyttää arkeologisten tutkimusten tekemistä museoviraston huhtikuussa 2008 valmistaman tutkimussuunnitelman mukaisesti. Kaupungin museotoimi johtaa tutkimusten suorittamista.

Taustatietona käytettäviä selvityksiä ja suunnitelmia: Elinkeinot • EKES-kuntayhtymä on teettänyt suunnittelualuetta koskevan tarveselvityksen ja logistiikkakeskussuunnitelman v. 2006. • JALOTER terminaalikeskuksen valmisteluprojekti Hyvinkään Riihimäen talousalueelle (TechVilla Oy 31.12.2006). Luonnonympäristö • Riihimäen luontokohteet, kasvillisuuskartoitus v. 1990-1991 (Luontotutkimus Enviro Oy 1991). • Riihimäen linnustoselvitys 1992-1993 (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry 1994). • Riihimäen seudun pohjaveden suojelusuunnitelma (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, 2004). • Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 9.11.2007 • Riihimäen lumos-kohteet (Hämeen ympäristökeskus, 2004). • Kaupunginhallituksen periaatepäätös Vahteriston luonnonsuojelualueesta. Pvm. 4.12.2006 §535. • Luontoselvitys, Hausjärvi ja Riihimäki (Luontoja ympäristötutkimus Envibio Oy, 2006). • Lepakkoselvitys (Wermundsen Consulting Oy 2007). • Liito-oravaselvitykset, jatkotutkimuksia (Jussi Mäkinen, 2007). • Luontoselvitys Riihimäen Arolammin eteläisestä kehätievaihtoehdosta (Luontoselvitys Metsänen, 2007). • Etelä-Vahteriston ja Pohjois-Monnin linnustoselvitys 2008 • Herajoen pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys (GTK, Riihimäen kaupunki, 2007). • Riihimäen arvokkaiden luontokohteiden kartoitus, kasvillisuuskartoitus (Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö 2011). Rakennettu ympäristö • Selvitys ”Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia”, 2000 (nykyisin Riihimäen rakennuskulttuuria, 2010). • Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2005. • Kaava-alueen, rakennusten ja pihapiirien valokuvaus WSP Finland Oy, 2007. • Riihimäki Silmäkeneva - tutkimussuunnitelma muinaisjäännösalueen arkeologista selvitystä varten 29.4.2008, Museovirasto

Melu • Riihimäen kaupunki, Korttionmäen kaava-alueen meluselvitys (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, (2.3.2006). • Riihimäen logistiikkakeskus meluselvitys (WSP Finland Oy 22.11.2007). • Arolammin orren meluselvitys, luonnos 14.3.2008, WSP-Finland Liikenne • VT 3:n ja Arolammin orren eritasoliittymän aluevarausselvitys, liikenteellinen ja tekninen tarkastelu (Sito Oy, 2001). • Itäisen radanvarsitien yleissuunnitelma (Tiehallinto, 1995). • Riihimäen läntinen kehätie välillä Launonen (kt 54) - Arolampi (vt 3), “Pääsuuntaselvitys”, Tiehallinnon Hämeen tiepiiri, 2001 SITOkonsultit. • Riihimäen kehätien liikenneselvitys (WSP Finland Oy Strafika Oy). • Arolammin orren liikenne- ja aluevaraussuunnitelma, (WSP Finland Oy, 2008). • Arolammen eritasoliittymän liikenteellinen ja tekninen tarkastelu, 2002, Sito - konsultit. Laadittavat selvitykset: • hulevesiselvitys • Arolammin orren alueen arkeologiset selvitykset • Kaava-alueen arkeologiset selvitykset

6. YLEISKAAVAN OHJELMOINTI Riihimäen tulevien vuosien osayleiskaavakohteet, niiden laadinnan pääperiaatteet ja yleispiirteinen aikataulutus vuoteen 2035 saakka kootaan yhteen selvitykseen. Selvitys sisältää pääpiirteissään seuraavat asiat: - Yleiskaavoituksen yleiset tavoitteet - Yleiskaavatyön vaiheistus - Yleiskaavatyön organisointi ja resurssointi Tavoitekeskustelut on järjestettävä mahdollisimman laajojen kansalais- ja vaikuttajatahojen kanssa. Kaavoituksen tämänhetkinen resursointi huomioon ottaen työ voidaan aloittaa vuoden 2012 aikana. Kaupunginhallitus päätti 26.3.2012, että Riihimäen yleiskaavan 2035 laatiminen käynnistetään v. 2012. Tekniselle lautakunnalle annetaan tehtäväksi valmistella yleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaluonnos ja tehdä esitys yleiskaavatyön organisoinnista.

7. YLEISKAAVAN PERUSSELVITYKSET Työn pohjaksi selvitetään mm. taajaman alueen tiivistämismahdollisuudet ja tehdään koko kunnan yleispiirteinen maisemaselvitys sekä palveluverkkoselvitys. Perusselvitysten jälkeen voidaan edetä tarkempaan tavoitteiden laatimiseen. Liikenneverkkoselvitys valmistui alkuvuodesta 2011. Selvityksiä laaditaan yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Kaavoituksen tämänhetkinen resursointi huomioon ottaen työ voidaan aloittaa vuoden 2012 aikana. Laaditut selvitykset: • Maankäytön kehityskuva 2009 • Riihimäen taajamarakenteen kehittämisen maantie teelliset ja rakenteelliset mahdollisuudet 2010 • Liikenneverkkoselvitys, SITO, Tampere, 2011 • Riihimäen arvokkaiden luontokohteiden kartoitus, kasvillisuuskartoitus 2011 • Väestöselvitys, 2012 Laadittavia selvityksiä: • Maisemaselvitys • Rakennusoikeusselvitys • Palveluverkkoselvitys, kaupalliset ja julkiset palvelut • Viherverkosto • Hulevesien hallinta

DETALJIKAAVAT

1. LINJA-AUTOASEMA

2. PALOASEMA

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus on 26.6.2006 hyväksynyt Riihimäen kaupungin ja YIT - Rakennus Oy:n välisen aiesopimuksen, jonka mukaan nykyisen linja-autoaseman paikalle kaavoitetaan asumista n. 5000 kem2. Kaupungin ja YIT:n sopiman aiesopimuksen 16.6.2006 mukaan YIT vastaa kaavoituksen kaikista kustannuksista. Kaavamuutos voidaan viedä valtuuston hyväksyttäväksi, kun Matkakeskuksen asemakaava on tullut lainvoimaiseksi ja uuden linja-autoaseman rakentaminen on varmistunut. Kaupunki on aiesopimuksella sitoutunut myymään alueelle muodostettavan tontin tai tontit YIT:lle.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 22.3.2010 uuden paloaseman hankesuunnitelman ja päätti suunnittelun aloittamisesta Kirjauksessa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallussa olevalle alueelle. Kaupunginhallitus päätti 15.3.2010 asemakaavan muuttamisesta ja alueen luovutussopimuksen laatimisesta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Paloaseman rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2013.

Kaavaehdotuksen mukaan asuntorakentamiseen on osoitettu 5500 kem2. Toteutuessaan kaavaehdotus edellyttää linja-autoaseman purkamista. Museovirasto ja Hämeen ELY-keskus esittivät lausunnoissaan, että linja-autoasemarakennus olisi tullut säilyttää.

Sairaalan tontinkäyttöä on selvitetty yhteistyössä sairaanhoitopiirin edustajien kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.5.2010. Luonnos oli nähtävillä 18.10.–29.10.2010. Ehdotus oli nähtävillä 1.8.–30.8.2011. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 12.12.2011. Hyväksymispäätös sai lainvoiman 29.1.2012.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 17.1.2011. Asemakaavasta on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Paloaseman kaava-alue 2011, kuva SkyFoto Group

3. POHJANKORPI KORTTELI 2633 Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaeh-dotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Pohjankorven kaupunginosan kortteli 2633 on v. 1990 vahvistuneen asemakaavan mukaan YL-aluetta (Julkisten lähipalvelujen korttelialue.) Alue on kooltaan noin 1 ha. Asemakaavamuutoksessa alueelle on sijoitettu 8 omakotitonttia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.3.2011. Luonnos oli nähtävillä 7.11.–18.11.2011. Ehdotus oli nähtävillä 2.1.–31.1.2012.

4. RIIHIMÄENPORTTI IV Asemakaava Kaupungin ja Metsälän tilan omistajan edustajien välillä neuvoteltiin v. 2008, että kaupunki ostaa Metsälän tilan ja samalla solmii Oka Oy:n kanssa sopimuksen alueen asemakaavoittamisesta ja esisopimuksen muodostettavien tonttien myymisestä. Oka Oy on Metsälän tilan omistajan yhteistyökumppani. Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2009 § 66, että: • Kaupunki ostaa Heidi Lemiseltä Riihimäen kaupungin Herajoen kylän tilan Metsälä 6:39 kauppakirjasta ilmenevin ehdoin ja että kaupungin ja Oka

Kynttilätien asemakaava-aluetta 2011

Oy:n välillä allekirjoitetaan sopimus asemakaavojen laatimisesta Herajoen kylän tilojen 6:39, 6:9 ja 6:62 alueille sekä esisopimus muodostettavien tonttien myymisestä. • Sopimus asemakaavan laatimisesta ja esisopimus tonttikaupoista sisältää seuraavia osioita: • Kaupunki kaavoittaa ostamalleen ja ennestään omistamalleen alueelle moottoritien itäpuolelle vähintään 10 000 kem² liike- ja toimistotilaa ja VT3:n ja mt 130:n väliselle alueelle vähintään 40 000 kem² liike- ja teollisuus - varastotilaa. • Kaupunki myy tontit alueelta A hintaan 55 euroa / kem² ja alueelta B 50–35 euroa / kem² käyttötarkoituksesta riippuen. • Alueen A tonttikaupat tehdään 2 vuoden kuluessa asemakaavan voimaan tulosta ja alueella B 5 vuoden kuluessa asemakaavan voimaan tulosta. Alueen B tonttikaupat on kuitenkin mahdollista tehdä vielä 8 vuoden kuluessa kaavan voimaan tulosta, jolloin hinta on 56 - 39 euroa / kem². • Sopimuksen liitteenä on normaalit kauppaehdot. Rakentamisvelvoiteaika on 5 vuotta. • Yhtiö vastaa asemakaavan laatimisen kustannuksista ja kaupunki yhdyskuntatekniikan suunnittelusta ja rakentamisesta. • Tavoitteena on saada lainvoimainen asemakaava alueelle A 12 kuukauden ja alueelle B 24 kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta lukien. • Sopimus on voimassa enintään kahdeksan vuotta alueen B asemakaavan voimaan tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4/2011. Luonnos oli nähtävillä 24.10.2011 - 4.11.2011. Ehdotus oli nähtävillä 2.1.2012 – 31.1.2012.

5. KYNTTILÄTIE Asemakaava Kynttilätien varrelta on mahdollisuus asemakaavoittaa toimitilarakentamista varten korttelialue. Kaavoitettava alue liittyy kiinteästi Herajoen itäiseen teollisuusalueeseen. Alue on kooltaan n.3,1ha. Rakennusoikeutta alueelle tulee n. 14 700 kem2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 25.9.2011 lähtien. Luonnos oli nähtävillä 9.1. – 20.1.2012. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 20.2. – 20.3.2012.

6. HERAJOEN MEIJERI Asemakaavan muutos Valio Oy esitti kaupunginhallitukselle toimittamassaan asemakaavan muutosanomuksessa, että yrityksen Herajoella osoitteessa Meijerintie 6 omistaman tontin asemakaavaa muutettaisiin. Asemakaavaa esitettiin muutettavaksi seuraavasti: • Rakennusoikeus esitetään nostettavaksi nykyisestä tehokkuuteen e=0,5 eli 105 180 kem2, kerrosalan lisäys 21 130 kem2. • Rakennusalan rajojen muuttamista. • Rakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauspinnan ylimmän korkeusaseman muutoksia. • Asuinrakennusten rakennusalan poistamista. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 7.2.2011§ 74 seuraavaa: 1. 25. kaupunginosan, Herajoen korttelin 2511 tontille 6 käynnistetään asemakaavan muutoksen laatiminen seuraavien lähtökohtien pohjalta: • Tontin rakennusoikeutta nostetaan tehokkuuteen e= 0,5. • Asuinrakennusten rakennusala poistetaan. • Tontin rakennusalojen rajat, rakennusten julkisivupintojen ja vesikaton leikkauspintojen ylimmät korkeusasemat, autopaikkanormit, pysäköintijärjestelyt, ym. määritellään tarkemmin asemakaavoitustyön yhteydessä. 2. Anojien tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoitusyksikön hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen pätevyys ja riittävä kokemus juridisen asemakaavan laatimisesta. 3. Asemakaavan muutos laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. 4. Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvien

tutkimusten ja selvitysten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvät tutkimukset ja selvitykset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät tutkimukset ja selvitykset laaditaan Valio Oy:n kustannuksella. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset jne.) vastaa Valio Oy. Kiinteistön arvonnousun suhteen noudatetaan hyväksyttyjä kaavoitusmaksuperiaatteita.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2011. Luonnos oli nähtävillä 13.2. – 24.2.2012. Ehdotus oli nähtävillä 20.2. – 20.3.2012.

7. KRUUNUASUNNOT YM. Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 20.12.2010 § 498 Kruunuasunnot Oy:n, Asunto Oy Riihimäen Kokonkatu 3 A ja B:n, As. Oy Riihimäen Varuskunnankoto 13 ja Erik Uljosen asemakaavan muutosanomuksesta, että: 1. Kaupunginhallituksen 1.10.2007 § 426 tekemä Kruunuasunnot Oy:n asemakaavan muutosanomusta koskeva päätös kumotaan. 2. Kruunuasunnot Oy:n, Asunto Oy Riihimäen Kokonkatu 3 A ja B:n, As. Oy Riihimäen Varuskunnankoto 13 ja Erik Uljosen kaupunginhallitukselle 30.11.2010 toimittaman täydennysanomuksen johdosta päätetään seuraavaa: 16. kaupunginosan, Huhtimon korttelin 17 tonttien 4 ja 11 asemakaavaa muutetaan seuraavien lähtökohtien pohjalta: • tontilla nykyisellään sijaitsevat rakennukset suojellaan asemakaavalla • tontin rakennusoikeus 10722 kem2 (e=0,5) pudotetaan 7498 kem2:n (e=0,35) • 7498 kem2:stä enintään 6893 kem2:ä kohdennetaan asuntorakentamiseen ja enintään 605 kem2:ä kohdennetaan asumiseen liittyviin aputiloihin. • uudet rakennukset sijoitetaan tontin pohjoisosaan • asemakaavan muutoksen yhteydessä laaditaan tonttijako • Kaavan laatijaksi hyväksytään Arkkitehtitoimisto Erat Oy / Sebastian Lönnqvist. • Kaava laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa.

• •

•

Kaavaan mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoitusyksikössä. Kaavaan mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Kruunuasunnot Oy:n kustannuksella. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Kruunuasunnot Oy.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2011. Luonnos oli nähtävillä 21.11.2011 – 2.12.2011. Ehdotus oli nähtävillä 20.2.2012 - 20.3.2012.

8. HERAJOEN LÄNTINEN TEOLLISUUSALUE

Suunnitelmaa varten laaditaan melu-, hulevesi- ja liikennesuunnitelmat pääosin yhteisesti pohjoispuolella sijaitsevan Valio Oy:n meijerin asemakaavahankkeen kanssa. Asemakaava-alueen pinta-ala on n. 77 ha. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 5.9.2011 lähtien.

9. KORTTIONMÄEN LISÄALUE Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Asemakaava ja asemakaavan muutos Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi on syytä muuttaa Herajoen läntisellä teollisuusalueella voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaava ei vastaa rakenteeltaan tilaa vaativan teollisuustoiminnan tarpeita. Nykyisessä asemakaavassa Meijerintie halkaisee kaava-alueen. Kadun sijainnin takia yhtenäisten pintaalaltaan suurikokoisten teollisuus/varastotonttien muodostaminen estyy. Alue on rakentamaton. Muutoksen lisäksi asemakaava-aluetta laajennetaan. Tonttijako laaditaan myöhemmin. Työssä ratkaistaan asemakaavoituksen tasolla liikenneyhteys Meijerintieltä etelän suuntaan sekä liittymä mt 130:een.

Herajoen kaava-aluetta 2011, kuva SkyFoto Group.

Korttionmäen lounaispuolelle nykyisen omakotialueen pohjoispuolelle on mahdollista sijoittaa noin 30 omakotitontin ryhmä Metsurinkadun ja Tukkitien jatkeelle. Alue on voimassa olevan kaavan mukaan lähivirkistysaluetta. Alueelle on laadittu luontoselvitykset v. 2010 kevään ja alkukesän aikana. Hämeen ELY-keskus on päätöksellään 4.1.2011 määritellyt Korttionmäen lehmusalueen rajat. Rajauspäätöksessä määritetyt lehmusalueet sijaitsevat kaavamuutosalueella. Alueella sijaitsevan käytöstä poistetun kaatopaikan riskit lähiympäristölle on arvioitu kesän 2011 aikana tehdyissä ympäristötutkimuksissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7.2.201, päivitetty 13.12.2011.

10. HÄMEENKATU 40–42 Asemakaavan muutos

•

Kaupunginhallitus päätti 20.10.2011 § 396 Kiinteistö Oy Riihimäen Vire 1 ja Kiinteistö Oy Riihimäen Vire 2 asemakaavan muutosanomuksesta, että: • Alueelle kaavoitetaan yhteensä n. 4000 kem2 asuinrakennusoikeutta ja lisäksi asumisen aputilat. • Liikerakennusoikeutta sijoitetaan katutasoon Hämeenkadun varteen ja Kauppakadun kulmaan yhteensä n. 600 kem2. • Autopaikkoja alueelle varataan vähintään seuraavasti: Asuintilat: 1 autopaikka / 100 kem2. Liiketilat: 1 autopaikka / 70 kem2. • Kaavan laatijaksi hyväksytään AIRIX Ympäristö Oy:n DI Jouko Riipinen. • Rakennussuunnittelu etenee rinnan kaavatyön kanssa siinä mitassa kuin kaavan laatiminen edellyttää. • Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. • Kaavaan mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija hyväksytetään kaavoitusyksikössä. • Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset sekä rakennussuunnittelu laaditaan Kiinteistö Oy Riihimäen Vire 1 ja Kiinteistö Oy Riihimäen Vire 2:n kustannuksella. • Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaavat Kiinteistö Oy Riihimä-en Vire 1 ja Kiinteistö Oy Riihimäen Vire 2. • Kaavamuutokseen liittyen tehdään tarvittaessa maankäyttösopimus kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. • Kaavamuutoshanke sisällytetään vuoden 2011 kaavoitusohjelmaan.

• •

•

teenä olevien tontinkäyttösuunnitelmien pohjalta. Autopaikkoja tontille varataan vähintään 1 autopaikka / 35 k-m2. Kaavanlaatijaksi hyväksytään Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy, Jukka Turtiainen. Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoitusyksikön ohjauksessa ja valvonnassa. Kaavaan mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija hyväksytetään kaavoitusyksikössä. Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n kustannuksella. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Hämeenmaan Kiinteistöt Oy. Kaavamuutokseen liittyen solmitaan kaupungin ja Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n välillä maankäyttösopimus kaupunginvaltuuston hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kaavamuutostyö aloitetaan heti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2/2012.

12. RÄÄTYKÄNMÄKI 1 Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2/2012.

Koppelintien pohjoispäässä sijaitsevalle nykyisen asemakaavan mukaiselle puistoalueelle on mahdollista sijoittaa noin 6 omakotitonttia.

11. PRISMAN LAAJENNUS

Alueelle on laadittu luontoselvitykset v. 2010 kevään ja alkukesän aikana.

Asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4/2012.

Kaupunginhallitus päätti19.9.2011 § 361 Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n asemakaavan muutoshakemuksesta, että: • Tontin pääkäyttötarkoituksen, KM mukaista rakennusoikeutta 20 000 k-m2 nostetaan n. 4560 k-m2:llä • Tontin sisäiset jalankulkuyhteydet määritellään liit-

13. RÄÄTYKÄNMÄKI 2 Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Räätykäntien eteläpään varrelle ja korttelin 1734 alueelle on mahdollista sijoittaa noin 6 AO-tonttia. Alue on osin YS-aluetta (Sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue), leikkikenttäaluetta ja puistoaluetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8/2012.

14. TEHDASKYLÄNKATU Asemakaavan muutos Tehdaskylänkatua on tarpeen jatkaa Salkokadun päässä olevien teollisuustonttien liikenteen ohjaamiseksi teollisuusalueen suuntaan. Samalla laajennetaan teollisuustontteja niiden käyttämän tilan verran etelään. Kaavamuutokseen liittyen laaditaan kaavoitussopimus, jossa kustannusvastuut määritellään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4/2012.

15. HERAJOEN ETELÄOSA Asemakaava Hyvinkääntien ja MT 130 liittymän eteläpuolella on kaupungin omistuksessa maa-alueita n. 30 ha. Alueelle on tarkoituksenmukaista sijoittaa teollisuus- ja muuta työpaikkarakentamista.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9/2012.

17. TIENHAARA Y-TONTTI Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Tienhaaran kaupunginosan kortteli 1823 on v. 1978 vahvistuneen asemakaavan mukaan YOS-aluetta (Opetusja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa rakentaa koulun ja lasten päiväkodin). Alue on kooltaan noin 0,5 ha. Alue on mahdollista muuttaa omakotialueeksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11/2012.

18. HERAJOEN KESKUSTA Asemakaava Herajoen keskeiset alueet ovat vailla asemakaavaa. Asemakaavalla tulee ratkaista mm. Herajoentien ja MT 130:n välinen katuyhteys, koulun toiminta ja mahdollinen laajentuminen sekä kevyen liikenteen järjestelyt. Toimitila- ja asuinrakentamismahdollisuudet tutkitaan. Alueen maankäytössä on huomioitava erityisesti liikennemelu, oleva ja tuleva maakaasulinja, pohjavesiasiat sekä nykyinen kyläkuva. Aluetta koskeva tarkentava meluselvitys on valmistunut joulukuussa 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 14.2.2011.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8/2012.

19. KOKKO VI 16. PETSAMONKADUN POHJOISPÄÄ

Asemakaava

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Kokko-Taipaleen kaavoitusta jatketaan vaiheittain varuskunnan ampumaradan melutason laskettua asumiselle sopivalle tasolle. Asemakaavan tueksi tarvitaan ajantasainen ampumameluselvitys.

Petsamonkatu voidaan liittää pohjoispäästään Pohjoiseen Asemakatuun ja kaavoittaa kaupungin omistamalle maalle, mm. tilalle 27:1 3-4 teollisuustonttia. Alueelta on valmistunut rakennettavuusselvitys v. 2012.

Kokko VI sisältää kaupungin omistamien tilojen 5:115 ja 5:130 sekä yksityisomistuksessa olevia rakennettuja alueita. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue ja olemassa olevaa rakennetta tiivistetään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12/2012.

20. MATTILAN LÄNSIOSA Asemakaava ja asemakaavan muutos Aluetta rajaavat maantie 130, Kolehmaisenkadun jatke, Tehtaankatu ja Mattilantie. Kaupunginhallitus antoi 26.3.1990 tekniselle lautakunnalle tehtäväksi ko. alueen asemakaavan muutoksen laatimisen. Teollisuuskorttelien ja mt 130 välinen kaavoittamaton alue liitetään teollisuuskorttelien osaksi. Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 3 omistaja esitti kirjeellään, että em. tontilta sallittaisiin liittyminen mt130:lle Markkinatien liittymää vastapäätä. Kaupunginhallitus päätti 20.1.1997 § 70, että esitetty muutos edellyttää yhtä tonttia laajempaa koko Mattilan teollisuusalueeseen liittyvää yksityiskohtaista maankäytöllistä tarkastelua yhteistyössä tielaitoksen kanssa.

Kaavan yhteydessä on huomioitava yleiskaavaan merkitty ulkoilureittiyhteys mt 130:n varressa. Koska alue on kaupungin sisääntulon ja läntisen julkisivun kannalta keskeinen, aluetta tutkitaan painotetusti myös kaupunkikuvan kannalta. Hämeen tiepiirin ja kaupungin välisessä neuvottelussa 19.9.2003 sovittiin, että kaavoitukseen liittyen laaditaan liikennetekninen selvitys. Työ tehdään konsulttityönä. Liikennetekninen selvitys valmistui maaliskuussa 2006. Kevyen liikenteen Hämeenlinnantien alituksen geotekninen lausunto valmistui kesäkuussa 2007. 20.12.2011 pidetyssä neuvottelutilaisuudessa sovittiin, että Oy LJ-Logistics Ltd ja Okline Oy teettävät omistamiensa tonttien ja mt 130:n väliselle täyttöalueelle maaperä- ja pohjavesitutkimukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 8.4.2003 ja päivitettiin 8.11.2006.

21. MATTILAN ETELÄOSA Asemakaava ja asemakaavan muutos

Korttelin 2110 tontin 1 omistaja on esittänyt, että mt130:n ja tontin välinen alue liitettäisiin osaksi teollisuustonttia. Kaupunki on vuokrannut Okline Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 16 ja mt130:n välisen alueen 25.11.2001 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokraalueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin. Kaupunki on vuokrannut Jm - Case Oy:lle Mattilan kaupunginosan korttelin 2110 tontin 13 ja mt130:n välisen alueen 13.11.2001 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella. Vuokrasopimuksessa on sovittu, että kaupunki käynnistää asemakaavan muutoksen vuokra-alueen liittämiseksi yhtiön omistamaan tonttiin.

Alueen asemakaava on vuodelta 1990. Kaavaa on tarpeen muuttaa uudistuneiden vaatimusten mukaiseksi. Alueella on voimassa olevan kaavan mukaista kunnallisteknistä verkostoa, muuten alue on uudisrakentamaton. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 12/2012.

22. HANKEKAAVAT Asemakaava ja asemakaavan muutos Erilaisiin yksittäisiin rakentamishankkeisiin liittyviä kiireellisiä ohjelmoimattomia kaavamuutoksia, jotka vastaavasti muuttavat ohjelmassa olevien hankkeiden aikatauluja.

Tekninen lautakunta käsitteli Kolehmaisenkadun jatkamista mt 130:lle koskevaa aloitetta 18.9.2001. Tehtyjen päätösten ja vireillä olevien lukuisten aluetta koskevien erillishankkeiden, asemakaavamuutos- ja tiesuunnitelmahankkeiden keskeneräisyyden vuoksi lautakunta päätti, että asiaan palataan vuoden 2002 kaavoitusohjelman laatimisen yhteydessä.

ARVIOIDUT VUOSIEN 2013 –2014 UUDET SUUNNITTELUKOHTEET

•

1. KOLMIORAIDE Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus on päättänyt 8.2.2010 § 71 antaa Liikenneviraston pyynnöstä seuraavan lausunnon: • Tunneliratkaisu tulee toteuttaa vaihtoehdon 2 mukaisena. • Pohjoiseen menevien junien miehistönvaihtopaikka tulee sijoittaa Viestikadun päähän. Miehistönvaihtopaikan kohdalle tulee tehdä meluselvitys ja rakentaa melusuojaus. • Itään menevien junien miehistönvaihtopaikka tulee toteuttaa vaihtoehdon B mukaisena. Miehistönvaihtopaikan kohdalle tulee tehdä meluselvitys ja rakentaa melusuojaus. • Tunnelin luoteispäähän tulee rakentaa melusuojaus, joka estää melutason leviämisen nykytilannetta idemmäksi. • Kolmioraiteen toteuttamisen yhteydessä rakennettavaksi esitetyn 4 - 5 metrin korkuisen meluseinän itäpään ja Kokon alikulkusillalta länteen rakenteilla olevan meluvallin länsipään väliselle noin 300 metrin pituiselle osuudelle tulee rakentaa melusuojaus, joka estää melutason leviämisen nykytilannetta pohjoisemmaksi. • Riihimäen kaupunki pitää tärkeänä, että kolmioraiteen rakentaminen ei vähennä henkilöliikenteen vuorotiheyttä, mikä heikentäisi vuonna 2009 valmistuneen Riihimäen matkakeskuksen kehittämistä. • Itä-länsisuuntaisen henkilöliikenteen tulee kulkea Riihimäen aseman kautta. Kaupunginhallitus päätti, että kolmioraiteen toteuttamisen edellyttämään asemakaavan muutokseen Kokon alikulkusillalta noin 350 metriä länteen (kolmioraiteen liittyminen Riihimäki–Kouvola rataan) suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti. Asemakaavan muutosta laadittaessa noudatetaan seuraavia periaatteita: • Liikenneviraston tulee esittää kaavoitukseen ryhdyttäessä kaavoituspalveluiden hyväksyttäväksi kaavan laatija (vastuullinen henkilö), jolla voidaan katsoa olevan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 3 §:n mukainen kaavan laatijan pätevyys. • Kaava laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa.

•

Kaavaan mahdollisesti liittyvien selvitysten ja tutkimusten laatija tulee hyväksyttää kaavoituspalveluissa. Kaavaan mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa. Kaava ja siihen mahdollisesti liittyvät selvitykset ja tutkimukset laaditaan Liikenenviraston kustannuksella. Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Liikennevirasto.

Viranomaisneuvottelu pidettiin 26.8.2010. Liikennevirasto on ilmoittanut syyskuussa 2010 selvittävänsä mahdollisuudet muuttaa kolmioraiteen suunnitelmaa siten, että se mahtuu nykyisen asemakaavan mukaiselle rautatiealueelle.

2. A. AHLSTRÖM OY Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 16.4.2007 § 243, että A. Ahlströmin asemakaavan muutosanomukseen suostutaan siten, että asemakaavaa muutetaan kortteleiden 1104 ja 1105 sekä viereisen puistoalueen ja Pinttipolun sekä Pikarikujan ja Maljakujan alueella seuraavin periaattein: • •

• • • • •

Pinttipolku poistetaan kaavasta. Katualue muutetaan osittain korttelialueeksi, osittain puistoksi. Pikarikujan, Maljakujan ja korttelin 1104 alueella kaavaa muutetaan siten, että alueen käyttäjiä palvelevaa pysäköintiä voidaan sijoittaa alueelle. Kaavamuutosalueen kokonaisrakennusoikeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena. Korttelin 1105 liikenneyhteys järjestetään Lasitehtaantieltä. Kaavan laatija on DI Pasi Rajala Pöyry Environment Oy:stä. Kaava laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa. Asemakaavan laadinnan kaikista kustannuksista vastaa A. Ahlström Oy.

Kaavatyö voidaan aloittaa välittömästi. Viranomaisneuvottelu käytiin Hämeen ympäristökeskuksessa 15.8.2007. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 29.8.2007.

3.VALTATIE 3:N JA MAANTIE 130:N RISTEYSALUE Asemakaava Sopimus kaupungin ja NCC Property Development Oy:n välillä Riihimäki Logistics Parkin kehittämisestä, markkinoinnista ja rakentamisesta oli voimassa 30.6. 2008 asti. Sislin Oy:n (RTV-Yhtymä Oy:n kiinteistöjä hallinnoiva yhtiö) edustajien kanssa neuvoteltiin alueen kehittämisestä siten, että se mahdollistaa RTV Yhtymä Oy:n uuden pääkonttorin ja keskusvaraston sijoittamisen. Hanke sijoittuu samalle alueelle, jota NCC Property Development Oy:n raukeava sopimus koskee. Alueen koko on n. 7,6 ha. Alueella sijaitsee Gasum Oy:n omistama FutureVenttiiliasema - niminen tila pinta-alaltaan 0,1325 ha. Kaupunginvaltuusto päätti 16.6.2008 § 65, että kaupungin ja Sislin Oy:n välillä allekirjoitetaan sopimus asemakaavan laatimisesta moottoritien ja mt 130:n risteysalueella sekä esisopimus tonttikaupoista. Sopimuksen mukaan: • Kaupunki laatii alueelle asemakaavan, joka mahdollistaa n. 3 000 kem²:n toimistorakennuksen ja n. 30 000 kem²:n varastotilan rakentamisen. • Kaupunki myy kahden vuoden kuluessa asemakaavan lainvoimaiseksi tulosta tontin tai tontit kauppahinnalla, joka on toimistorakennusten osalta 55 euroa / kem² ja varastorakennusten osalta 25 euroa / kem² • Yhtiö vastaa kaikista kaavoitus- jne. kustannuksista ja kaupunki vastaa yhdyskuntatekniikan suunnitteluja toteuttamiskustannuksista. • Tavoitteena on saada lainvoimainen asemakaava vuoden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta.

4. RIIHIMÄENPORTTI V Asemakaava Kaupunki on ostanut 2.3.2005 n.13 ha:n kokoisen tilan Kinturi 8:35. Tila sijaitsee vuonna 2006 vahvistuneen ns. Riihimäenportin kaava-alueen itäpuolella.

5. VETURITALLIT Asemakaavan muutos Alueella ovat voimassa asemakaavat vuodelta 1973 ja 1992. Asemakaavan mukaan alueelle saisi rakentaa liikerakennuksen, linja-autoaseman ja katuja. Alue on ollut rakennuskiellossa asemakaavan muuttamista varten 2 vuotta kerrallaan 22.12.1992 alkaen 24.2.2007 saakka. Ratahallintokeskus on myynyt yksityiselle yrittäjälle avoimella kaupalla ns. Aseman postitalon. Kaupan edellytyksenä on, että postitalon kiinteistö voidaan muodostaa. Paloheimo Oy omistaa ns. kerhotalon, jonka yhteyteen tulisi voida myös muodostaa kiinteistö. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Senaatti kiinteistöt Oy, Ratahallintokeskus ja VR - Yhtymä Oy. Riihimäen asemanseutu ja Rautatienpuisto kuuluvat valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luetteloon. Alueella on useita museoviraston säilytettäväksi ehdottamia rakennuksia. Veturitallien alueelle on syytä laatia asemakaavan muutos, jolla voidaan edistää alueen kehittämistä ja käyttöä sekä rakennusten suojelua ja uudisrakentamista sekä yhteyksiä kaupungin keskustaan. Veturitallien maaperän likaantuneisuutta on selvitetty seuraavasti: • Maaperän likaantuneisuusselvitys asemanseudulta 4.11.2004, Golder Associates Oy. • Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa olevan alueen maaperän likaantuneisuusselvitys 5/2008, Golder Associates Oy. • Tutkimussuunnitelma jatkotutkimuksia varten 12/2008, Golder Associates Oy. • Maaperän likaantuneisuusselvitys 1/2009, Ramboll Finland Oy.Ympäristötekninen jatkotutkimus, 2/2009, Golder Associates Oy. • Lausunto tehtyjen selvitysten vertailusta 2/2009, Vahanen Oy.

Alue sopii käyttötarkoitukseltaan vastaavaan tarkoitukseen kuin viereinen ns. Riihimäenportin alue. Alue on asemakaavoittamaton. Maakuntakaavassa alue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP). Yleiskaavassa alue on ympäristöhäiriöttömän teollisuuden aluetta ja retkeily- ja ulkoilualuetta.

6. KOIVUKATU Asemakaavan muutos Koivukatua ei ole rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle paikalle. Nykyisellään väylä kulkee osittain hautausmaan alueella. Alue on kaupungin ja seurakunnan omistuksessa.

7. ETELÄ-SUOKYLÄ II Asemakaavan muutos Alue käsittää korttelit 9007 ja 0211, jotka liittyvät kiinteästi Käräjäkadun ja Kauppakadun välille sijoittuvaan kokonaisuuteen. Korttelin 9007 tonttia 4 koski kaupungin ja Oy Esso Ab:n välillä 20.4.1998 solmittu esisopimus, jolla alue olisi siirtynyt aikanaan kaupungin haltuun. Maanvaihto olisi toteutunut, jos Essolla olisi ollut tarvittavat luvat Etelän Viertotien varteen kaavoitetun huoltoaseman rakentamista varten. Sopimus ei ole kuitenkaan Esson puolelta toteutunut. Kortteli 0211 on tonttia 3 lukuun ottamatta kaupungin hallussa. Kun keskustan torin alle sijoittuvan pysäköintilaitoksen rakentamisesta luovuttiin, pysäköintitilaa olisi varattava mahdollisesti korttelista 0211, missä liikennemelu on asuinrakentamiselle rajoituksia aiheuttava tekijä, sekä korttelista 9007.

8. SAKO Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 7.4.2008 § 161, että Sako Oy:n asemakaavanmuutoshakemukseen suhtaudutaan myönteisesti. Kaavamuutos laaditaan seuraavien lähtökohtien pohjalta: • Riihimäen kaupungin 11. kaupunginosan, Hirsimäen kortteleiden 1123, 1118, 1119 sekä osien kortteleista 1124 ja 1120 sekä virkistysalueiden ja katualueiden asemakaavaa muutetaan siten, että alueelle voidaan muodostaa yhtenäinen teollisuus- ja varastoalue ja riittävät suoja-alueet ympäröivää asutusta vasten. • Alueen rakennusoikeus-, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt tutkitaan ja tarvittavat muutokset tehdään kaavatyön yhteydessä.

• •

Mahdollistetaan vanhan asetehtaan muodostaminen itsenäiseksi kiinteistöksi. Tarkistetaan korttelin 1117 asemakaavaa edellisen asemakaavan pohjalta. Kortteliin ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä.

Edelleen esitetään, että: • Asemakaavan muutokseen liittyen laaditaan tarvittaessa maankäyttösopimus kaupunginvaltuuston 13.1.2003 § 19 hyväksymän maapoliittisen ohjelman mukaisesti. • Kaavan laatija tulee hyväksyttää kaavoituspalveluissa. • Asemakaavan muutos laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa. • Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvien tutkimusten ja selvitysten laatija tulee hyväksyttää kaavoituspalveluissa. • Asemakaavan muutokseen mahdollisesti liittyvät tutkimukset ja selvitykset laaditaan kaavoituspalveluiden ohjauksessa ja valvonnassa. • Asemakaavan muutos ja siihen mahdollisesti liittyvät tutkimukset ja selvitykset laaditaan Sako Oy:n kustannuksella. • Työstä kaupungille aiheutuvista kustannuksista (työn ohjaus ja valvonta, kuulutukset, painatukset jne.) vastaa Sako Oy. • Kaavamuutostyö aloitetaan välittömästi.

9. KESKI-SUOKYLÄ Asemakaava ja asemakaavan muutos Omana kaavoituskohteena uudistetaan Pohjoisen koulun ja keskustan päiväkodin alueiden väliin sijoittuvan alueen asemakaava. Radanvarren korttelin osa on kaupungin omistuksessa. Alueeseen liittyy vielä asemakaavoittamaton pääradan rautatien alue. Korttelinosa on rakentamaton lukuunottamatta vanhaa, muistitiedon mukaan Karjalasta siirrettyä hirsirunkoista asuinrakennusta. Tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta nykyisen asemakaavan mukaisesta rivitalorakentamisesta. Vanhan asuinrakennuksen säilyttämismahdollisuus arvioidaan. Suunnittelualueesta on tehty liikennemeluselvitys joulukuussa 2009, tärinä- ja runkomeluselvitys kesäkuussa 2010. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.3.2010.

10. LEHTINIITYN ALUE, JUPPALA

13. Y-TONTTI UPOKKAANTIE

Asemakaava ja asemakaavan muutos

Asemakaavan muutos

Untolankadun länsipuolelle sekä Untolankadun ja Lehtiniityntien jatkeen varrelle voidaan kaavoittaa uusia omakotitontteja kaupungin omistamalle maalle n. 25 kpl. Alueella on v. 1962 vedenottamoa varten kaavoitettu rakentamaton Y-tontti ja VL-aluetta. Alueelta on tehty rakennettavuusselvitys v. 2012.

Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

11. KOKKO VII Asemakaava Kokko-Taipaleen kaavoitusta jatketaan vaiheittain varuskunnan ampumaradan melutason laskettua asumiselle sopivalle tasolle. Asemakaavan tueksi tarvitaan ajantasainen ampumameluselvitys. Kokko VII sisältää kaupungin omistuksessa olevan tilan 5:139 aluetta sekä yksityisiä rakennettuja alueita. Alueelle kaavoitetaan pientalovaltainen omakotialue ja olemassa olevaa rakennetta tiivistetään.

12. Y-TONTTI PILLIKATU Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Punkantienristeyksen kaupunginosan korttelin 9003 tontti 11 on v. 1966 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 1 ha. Alueelle on mahdollista sijoittaa omakotitontteja.

Kumelan kaupunginosan korttelin 12 tontti 19 on v. 1953 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 7000 m². Alue on mahdollista muuttaa omakotialueeksi.

14. Y-TONTTI TOIVONTIE Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Kumelan kaupunginosan korttelin 6 tontti 1 on v.1953 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 2000 m². Alue on mahdollista muuttaa omakotialueeksi.

15. Y- TONTTI PÄIVÖLÄNTIE Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Uramon kaupunginosan korttelin 24 tontti 5 on v. 1961 vahvistuneen asemakaavan mukaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, YO. Alue on kooltaan noin 8700 m². Alue on mahdollista muuttaa asuinkäyttöön.

16. Y-TONTTI PATASTENMÄKI Asemakaavan muutos Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaeh-dotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista. Patastenmäen kaupunginosan korttelin 30 tontti 1 on v. 1949 vahvistuneen asemakaavan mukaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on kooltaan noin 2800 m². Alue muutetaan puistoalueeksi ja vastaavasti puistoaluetta muutetaan asuinkäyttöön.

17. LÄNSI-MERKOS Asemakaavan muutos Mattilantien ja VT 3:n liittymän ympäristössä sijaitsevat kaupungin omistamat ns. Sorrin alue ja Merkoksen länsipuolella oleva alue, ovat sijainniltaan keskeisiä ja moottoritien näkemäalueella sekä siten elinkei-nopoliittisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Näiden alueiden asemakaavallinen kehittäminen on tarpeellista. Alue on Riihimäki 2010 yleiskaavassa sel-vitysaluetta ja Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2006 kauppakeskus-ten (KM) aluetta.

18. SORRIN ALUE Asemakaavan muutos Mattilantien ja VT 3:n liittymän ympäristössä sijaitsevat kaupungin omistamat ns. Sorrin alue ja Merkoksen länsipuolella oleva alue, ovat sijainniltaan keskeisiä ja moottoritien näkemäalueella sekä siten elinkei-nopoliittisesti kiinnostavia ja tärkeitä. Näiden alueiden asemakaavallinen kehittäminen on tarpeellista. Alue on Riihimäki 2010 yleiskaavassa sel-vitysaluetta ja Kanta-Hämeen maakuntakaavassa 2006 kauppakeskus-ten (KM) aluetta.

OHJELMOIMATTOMAT KOHTEET

1. VANHA KORTTIONMÄKI Asemakaavan muutos Vanhan Korttionmäen tonttitehokkuus on vain 0,1. Koko alueen tonttitehokkuutta on tarkoituksenmukaista nostaa, jotta rakennuskannan laajentaminen on mahdollista. Samassa yhteydessä tulee asemakaavaa muuttaa myös seuraavien tonttien osalta: • 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 1 tontin 1 pohjoisosaan on rakennettu sadevesiviemäri ja kevyen liikenteen raitti työluvalla. • 9. kaupunginosan, Parooninmäen korttelin 9002 tontin 5 lounaiskulmaan on rakennettu katua noin 8 m2:n suuruiselle alueelle työluvalla.

2. TEOLLISUUSKATU Asemakaavan muutos Paalukadun liittymään tehdään kaavanmuutos näkemäalueen liittämiseksi katualueeseen.

3. JARRUMIEHENKATU Asemakaavan muutos

Jarrumiehenkadusta osa (välillä Kulmakuja- Koivistonkatu) on voimassaolevassa asemakaavassa kevyen liikenteen väylänä. Aluetta käytetään kuitenkin normaaliin liikennöintiin. Kevyen liikenteen osuus tullaan muuttamaan ajoneuvoliikenteelle.

4. RTV Asemakaavan muutos Tekninen lautakunta päätti 18.3.2008 § 95 vuokrata RTV - Yhtymä Oy:lle noin 950 m2:n suuruisen määräalan yhtiön Mattilantien toimipisteen lounaispuolelta. Samassa yhteydessä lautakunta päätti, että kaupunki tulee myöhemmin ympäristössä mahdollisesti tehtävien asemakaavan muutostöiden valmistuttua myymään alueen yhtiölle osaksi muodostettavaa tonttia.

.5.

KONTIONTIE 41- 43

10. MATTILAN KIERTOLIITTYMÄ

Asemakaavan muutos

Kaupunginhallitus päätti 15.9.1997 § 534, että 13. kaupunginosan, Uramon korttelin 5 tontin 6 itäpuolelta liitetään noin 390 m2:n suuruinen asemakaavan mukainen puistoalue em. tonttiin.

Kaupunginhallitus päätti 11.10.2010 § 384 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Merkoksen kiertoliittymästä antamansa lausunnon yhteydessä, että kaupunki sitoutuu tekemään tarvittavat asemakaavamuutokset kiertoliittymän valmistuttua.

6. KIRJAUKSENTIE - LÄNSITIE Asemakaavan muutos Kirjauksentien katualuetta on levennettävä risteysalueella liikenteenohjausjärjestelyiden toteuttamiseksi.

7. VALTAKADUN PYSÄKÖINTIALUE Asemakaavan muutos Kaupunginvaltuusto päätti 11.6.2001 § 93 keskustan kehittämiseen liittyen, että Valtakadun ja Suokadun risteyksessä oleva tyhjä tontti kunnostetaan pysäköintialueeksi. Hanke vaatii asemakaavan muutoksen.

8. VANHAT PIENTALOALUEET Riihimäellä on mm. Hirsimäessä, Kumelassa ja Juppalassa 1940 - 50-luvuilla kaavoitettuja omakotialueita, joissa vanhentuneiden kaavamääräysten ja korkeiden rakennusoikeuksien vuoksi on tarvetta kaavojen uudistamiseen. Rakennusoikeuksia pilkkomalla vanhojen pientaloalueiden kaupunkikuva ja rakeisuus voidaan säilyttää rakennusoikeuksia pienentämättä.

Suunniteltu liittymä sijaitsee osittain tie- ja osittain katualueella. Tiealue muutetaan katualueeksi. Kiertoliittymä toteutetaan vuonna 2011.

11. VOIMALINJAN ALUE Asemakaavat ja asemakaavojen muutokset Fingrid Oyj on päättänyt siirtää Suomen kantaverkkoon kuuluvan 110kV runko-linjan ns. ”Rautarouvan” Riihimäen kaupungin kohdalla toisaalle kantatie 54:n varteen. Käyttörajoituksen näin poistuessa Riihimäellä Hausjärven rajalta Vienolan sähköasemalle saakka, saattaa vapautuvalle alueelle olla mahdollista kaavoittaa korttelialueita omakotirakentamiselle. Kaupunginhallitus päätti 14.12.2009 käsitellessään Kalmun osayleiskaavaehdotusta pyytää teknistä keskusta selvittämään vaihtoehtoiset omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajamassa. Kaavoitusyksikössä valmistui 23.3.2011 selvitys ”Omakotiasutuksen tiivistämismahdollisuudet taajama-alueella”. Tämä on yksi selvityksessä esitetyistä täydennysrakentamiskohteista.

Kaavamuutoksia voidaan toteuttaa pienempinä osina muiden sopivien kaavahankkeiden yhteydessä ja erillisinä laajempina kokonaisuuksina. Tämän kaltainen kaavamuutos toteutettiin ns. Petsamon Y - tontin kaavamuutoksen yhteydessä korttelissa 9007.

9. PELTOSAARI Asemakaavan muutos Peltosaaren ostoskeskuksen pohjoispuoleisten kortteleiden ja pysäköintialueiden toimivuuden ja ulkoisen ilmeen parantamiseksi tehdään tarpeelliset muutokset nykyiseen kaavaan. Pysäköintialueiden autopaikkajako sekä alueella olevat autotallit eivät ole kaikin paikoin voimassa olevan kaavan mukaisia. Lisäksi on tarpeen tarkentaa autopaikkanormistoa. Kaavaratkaisut haetaan Peltosaari-projektiin sisältyvällä yleissuunnitelmalla. Yleissuunnitelman laatimiseksi järjestetään suunnittelukilpailu ja korttelikohtaiset tarkemman suunnittelun kilpailut rakentajille.

TULEVAT YLEISKAAVOITUSKOHTEET

1. KESKUSTAAJAMA Riihimäen keskustaajaman alueelle on tarpeen laatia laajempi maankäyttösuunnitelma, jossa mahdollisesti tiivistettävät ja maankäytöltään muutettavat alueet sekä liikenneverkon kehittämisperiaatteet sekä liittyminen ympäröiviin alueisiin voidaan määritellä tulevan asemakaavoittamisen tueksi. Vanhojen omakotialueiden kaavallista kapasiteettia ja rakenteen tiivistämismahdollisuuksia selvitettiin 2010. Laadittavia selvityksiä: • kaavojen toteutumaton rakentamiskapasiteetti • palveluverkko • joukkoliikenneverkko • väestötarkastelut, kehitysennusteet eri alueilla • eri alueiden kehittämislähtökohdat • rakenteen tiivistämismahdollisuudet

2. RIUTTA Riuttan alue on taajaan asuttu kaavoittamaton alue moottoritien länsipuolella. Alueelle kohdistuu rakentamispainetta. Alueen koilliskulman läpäisee Loppi - Riihimäki siirtoviemäri - ja vesijohtolinja. Tielaitos on valmistellut alueelle länti-sen sisääntulotien aluevaraussuunnitelman, joka noudattaa maakuntakaavan ja aikaisemmin lausunnolla olleen vaihtoehto 4:n linjausta. Alue tulisi varata sovel-tuvilta osiltaan asuinrakentamiseen. Alue on maakuntakaavassa kyläaluetta. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: • Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu, 2005, Riihimäen kaupunki, WSP - LT konsultit Oy • kasvualuevertailun yhteydessä v.2005 moottoritien (vt 3) meluvaikutukset on alustavasti selvitetty Mattilantien liittymästä pohjoiseen. • Koko kaupungin meluselvitys, 2008 Laadittavia selvityksiä: • mahdollisen läntisen sisääntulotien meluvaikutukset • alueen luontoarvot ja mahdolliset suojeltavat kohteet • pohjavesiselvitys ja hulevesiselvitys

3. AROLAMPI Kun ns. logistiikka-alueen eli Etelä - Vahteriston ja Pohjois - Monnin maankäyttö sekä Arolammin orren sijoittaminen on osayleiskaavalla pääpiirteissään ratkaistu, voidaan Arolammin - Monnin alueen pääpiirteinen maankäyttö suunnitella. Alueen asutusta voidaan täydentää ja lisätä uutta asuinaluetta soveltuville alueille. Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: • Riihimäen uusien asuntoalueiden kasvusuuntavertailu, 2005, Riihimäen kaupunki, WSP-LT konsultit Oy • Kasvualuevertailun yhteydessä v.2005 on radan meluvaikutukset alustavasti selvitetty • Korttionmäen asemakaavan muutoksen yhteydessä on teetetty ratameluselvitys v. 2004 • VHL:n teettämänä on valmistunut alueen pohjavesiselvitys v. 2008. • Koko kaupungin meluselvitys, 2008. Laadittavia selvityksiä: • alueen luontoarvot ja mahdolliset suojeltavat kohteet • muinaismuistoselvitys • hulevesiselvitys • mahdollisen Arolammin orren meluvaikutukset

MUUT SUUNNITTELUKOHTEET

1. SUUNNITTELUTARVERATKAISUT

Kaavoitusyksikölle kuuluu suunnittelutarveratkaisuiden valmistelu ja niihin liittyvä asiakaspalvelu. Suunnittelutarveratkaisuista päättää Riihimäen kaupunginhallitus.

2. POIKKEAMISPÄÄTÖKSET

Kaavoitusyksikölle kuuluu poikkeamispäätösten valmistelu ja niihin liittyvä asiakaspalvelu. Poikkeamispäätöksistä päättää Riihimäen kaupunginhallitus tai Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

3. MAA - AINESASIAT

Kaavoitusyksikölle kuuluu maa-ainesasioiden valmistelu ja niihin liittyvä asiakaspalvelu.

4. MAISEMASUUNNITTELU

Kaavoitusyksikössä laaditaan asemakaavoihin liittyvää maisemasuunnittelua sekä maiseman yleissuunnittelua puistojen ja virkistysalueiden yksityiskohtaisen suunnittelun pohjaksi. Lisäksi laaditaan muuhun maankäytön suunnitteluun liittyviä maisemanhoito- ja käyttösuunnitelmia.

5. PUISTOSUUNNITTELU

Kaavoitusyksikössä laaditaan yhteistyössä kunnallisteknisten palveluiden kanssa kaupungin puistojen sekä katuviherrytyksen yleis- ja toteutussuunnittelua.

6. KATSELMUSTOIMIKUNTA

Rakennuslupien ennakkoarviointia ja -tarkastusta tehdään katselmustoimikunnassa, jossa ovat edustajat rakennusvalvonnasta, kaavoitusyksiköstä, palotarkastuksesta ja terveystarkastuksesta. Lisäksi katselmustoimikunta pyrkii työssään edistämään hyvää rakentamistapaa, rakennussuojelua ja tasapainoista kaupunkikuvaa.

7. SEUDULLINEN YHTEISTYÖ

Riihimäen teknisen toimen edustajat osallistuvat toimialakohtaisesti alueellisen yhteistyöryhmän työhön. Työryhmissä on edustajat Riihimäeltä, Hyvinkäältä, Lopelta ja Hausjärveltä. Seudullista yhteistyötä tehdään vuonna 2011 koheesioja kilpailukykyohjelman MAL -verkoston (maankäyttö, asuminen ja liikenne) työryhmissä.

8. ALOITTEET

Kaavoitusyksikössä valmistellaan vuosittain useita lausuntoja erilaisista aloitteista, jotka liittyvät suoranaisesti tai välillisesti kaavoitukseen.

ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIEDOT

Asiakaspalvelu Kaavoitusyksikkö sijaitsee teknisessä keskuksessa, Eteläinen Asemakatu 2, 3. kerros, ns. ”Yritystalo”. Yksikkö on avoinna keskuksen aukioloaikoina, arkipäivisin maanantaista torstaihin 8.00 - 15.00 ja perjantaisin 8.00 - 14.30.

Asiakaspalvelutehtäviä hoitavat seuraavat henkilöt: kaavatiedustelut, nähtävillä olevat kaavat, asemakaavoitus: Irmeli Hietamäki, kaavoitusavustaja puh. 019 758 4830 irmeli.hietamaki@riihimaki.fi Merja Pellikka, kaavoitusavustaja puh. 019 758 4829 merja.pellikka@riihimaki.fi

asemakaava-alueen ulkopuolisen rakentamisen neuvonta, suunnittelutarveratkaisut, poikkeamispäätökset ja maa-ainesasiat: Ilpo Lehtinen, kaavoitusinsinööri puh. 019 758 4827 ilpo.lehtinen@riihimaki.fi

osastopäällikkö, projektit, yleiskaavoitus, maakuntakaavoitus: Raija Niemi, kaavoituspäällikkö puh. 019 758 4825 raija.niemi@riihimaki.fi

projektit, asemakaavoitus, kaavoituspalveluiden internet-sivut: Jari Jokivuo, kaavoitusarkkitehti puh. 019 758 4826 jari.jokivuo@riihimaki.fi Tuula Aittola, suunnittelija puh. 019 758 4828 tuula.aittola@riihimaki.fi

projektit, yleiskaavoitus, kaavoituspalveluiden internet-sivut: Carita Uronen, kaavasuunnittelija puh. 019 758 4809 carita.uronen@riihimaki.fi

Riihimäen kaupunki Kartta- ja tonttiyksikkö 28.2.2010

ARVIO ASUMISEEN VARATTUJEN TONTTIEN RIITTÄVYYDESTÄ RIIHIMÄELLÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 7 § mukaan on kaavoituskatsauksen yhteyteen kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Riihimäen kaupunki ei ole maapoliittisessa ohjelmassaan asettanut erityisiä tavoitteita luovutettavien tonttien määrälle; kaupunki on kuitenkin pyrkinyt turvaamaan riittävät kasvuedellytykset väestökehityksen mukaisesti. Riihimäen väkiluku on kasvanut viimeisenä vuosikymmenenä vuonna 2012 valmistuneen väestöselvityksen mukaan noin yhden prosentin vauhtia. Kasvavalle väestölle riittävä asuintonttituotanto on kyetty toteuttamaan luovuttamalla markkinoille vuosittain noin 50 erillispientalotonttia sekä yksittäisiä rivi- ja kerrostalotontteja. Luovutettavien tonttien osalta on kaavoituk-sen ja raakamaanhankinnan kyettävä vastaamaan vuosituotannossa samaan tavoitteeseen. Erillispientalotonttien osalta kaupungilla on olemassa alustava suunnitelma tonttituotannon turvaamiseksi vuoteen 2015 saakka kaavoituksen toimenpitein. Vuodesta 2015 eteenpäin tonttituotannon turvaaminen edellyttää raakamaareservin kasvattamista nykyisestä varannosta. Kaavoitettua, mutta vielä luovuttamatonta reserviä kaupungilla on tällä hetkellä noin 100 kappaletta eli noin kahden vuoden tarve. Osa tonteista kuitenkin edellyttää kunnalisteknisiä toimenpiteitä ennen luovutusta rakentamiseen. Rivi- ja kerrostalotonteissa olemassa oleva varanto rajautuu alle kymmeneen tonttiin, mutta huomioiden kysynnän on olemassa oleva reservi riittävä turvaamaan lähivuosien välttämättömät tarpeet. Yksityisessä maanomistuksessa Riihimäen kaupungin osalta on runsaasti rakentamattomia tontteja pääosin nimenomaan asuntotuotantoon. Yksityisen tonttireservin saaminen tuotantoon riippuu potentiaalisesta kysynnästä. Kaupungin maapoliittinen ratkaisu kaavoittaa ensimmäiset asemakaavat pääosin vain kaupungin omistamalle maalle rajoittaa yksityisen maareservin kasvua ja korostaa kaupungin oman toiminnan merkitystä asumiseen varattujen tonttien riittävyyttä arvioitaessa.

Ari Vettenterä kaupungingeodeetti

Kaavoitusohjelma 2012 kaavoituskohteet, rajaukset ohjeellisia

Etel채-Vahteriston ja Pohjois-Monnin osayleiskaava

It채inen radanvarsitie

Arolammin orsi Vaihtoehto 1A

Kalmun osayleiskaava Vaihtoehto 1C

Kaavoitusohjelma 2012 osayleiskaavakohteet, rajaukset ohjeellisia

Kaavoitusohjelma 2012 hankeaikataulu