ProAgria Itä-Suomi lehti 2/2012

ProAgria

Itä-Suomi Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon ProAgriat Jäsen- ja asiakaslehti

18. vuosikerta 2/2012

Västäräkistä vähäsen... laidunkausi lähestyy.

Hyvää kesää kaikille! katse tulevaisuuteen, Eero Juntunen, ProAgria Etelä-Karjala s. 2

kotieläin ja maitotaito s. 5-10

pelto ja kasvi ja ympäristö s. 12-15

proagriat ja maa- ja kotitalousnaiset s. 17-19

palvelut s. 20-24

2

Katse tulevaisuuteen Neuvontajärjestön uudistuminen ja toisaalta neuvontapalveluiden kehittäminen vastaamaan nykyisten ja tulevaisuuden asiakkaidemme tarpeita on ProAgria neuvontajärjestölle lähtökohta, josta ei voi tinkiä. Vuonna 2009 käynnistetty tulevaisuustyö on edennyt ja sen tuloksena ProAgria -järjestössä ollaan toteuttamassa ehkäpä vuosikymmeniin merkittävintä rakenneuudistusta lähimmän vuoden kahden aikana.

Etelässä, lännessä ja idässä paikalliset ProAgria keskukset ovat valmistelleet toimintojen yhdistämistä laajemmiksi aluekeskuksiksi. Pisimmällä tässä ollaan Etelä-Suomessa, jossa kaikki ProAgria Etelä-Suomen yhdistymishankkeessa mukana olevat ProAgriat (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Häme, Uusimaa ja Pirkanmaa) hyväksyivät 7. helmikuuta pidetyissä ylimääräisissä edustajakokouksissaan keskusten välisen yhdistymissuunnitelman sekä uudet säännöt. Koska yhdistyslaki ei tunne yhdistysten fuusioitumista, päätti neljä keskusta purkaa toimintansa ja liittyä toimintaa jatkavaan yhdistykseen, joksi yhdentymissuunnitelmassa keskusten hallitukset esittivät ProAgria Hämettä.

ProAgria Häme ry puolestaan muuttaa nimensä ProAgria Etelä-Suomi ry:ksi ja ottaa uudet säännöt käyttöönsä. Yhdistyksen kotipaikaksi säännöissä on merkitty Lappeenranta. Tavoitteena on ProAgria Etelä-Suomi ry:n toiminnan käynnistyminen 1.1.2013 alkaen.

Päätökset yhdistysten purkamisesta tulee sääntöjen mukaan tehdä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa. Ensimmäinen käsittely oli 7.2.2012 pidetyissä edustajakokouksissa ja kaikki 4 keskusta tekivät päätökset toiminnan lakkauttamisesta. Toinen käsittely on meneillään ja ProAgria Kymenlaaksossa tämä toinen käsittely oli 11.4. ja kokouksen päätös oli yksimielinen yhdistyksen purkamisen osalta. ProAgria Etelä-Karjala ry:n osalta yhdistyksen purkaminen on toisessa käsittelyssä 25.4. pidettävässä vuosikokouksessa ja ProAgria Pirkanmaan ja Uudenmaan osalla 2.5. pidettävissä edustajakokouksissa.

Uudistuksen toteuttamisessa hallinnon rooli on ollut avainasemassa. Muutoksen toteuttaminen vaatii hallinnolta yhteistä luottamusta ja ennen kaikkea näkemystä uudistuksen merkityksestä ProAgrian palveluiden kilpailukykyisyyden ja laadukkuuden turvaamisesta tulevaisuuden asiakastarpeita ajatellen. Etelä-Suomen osalta on ollut ilo todeta, että tämän merkittävän rakenneuudistuksen eteenpäin vienti on tapahtunut niin hallinnon kuin henkilöstönkin kanssa hyvässä ja luottamuksellisessa hengessä.

Toivon ja uskon, että myös Itä-Suomessa kuin myös LänsiSuomessa asiat etenevät ripeästi ja samassa hyvässä hengessä.

ProAgria Etelä-Karjala ry on ollut pitkään tiiviissä yhteistyössä Itä-Suomen ProAgria -keskusten kanssa. Siitä yhtenä esimerkkinä tämä yhteinen ProAgria Itä-Suomi -asiakaslehtemme. Yhteistyöstä Itä-Suomen keskusten kanssa on sanottavana pelkkää kiitosta eikä yhteistyön jatkolle ole mitään esteitä tulevaisuudessakaan, vaikka ProAgria Etelä-Karjala ry onkin nyt tulossa osaksi ProAgria Etelä-Suomea.

Tämän asiakaslehden osalta olemme kuitenkin nyt päätymässä siihen, että jatkossa menemme Etelä-Suomen ProAgria keskusten yhteisen ProAgria Satoa -asiakaslehden käyttäjäksi.

Näin ollen seuraavan asiakkaillemme, jäsenillemme ja sidostahoillemme tulevan asiakaslehtemme muoto ja nimi muuttuu.

Parhaat kiitokset ProAgria Itä-Suomi -asiakaslehtemme lukijoille ja yhteistyötahoille monivuotisesta hyvästä yhteistyöstä, jota olemme tehneet.

Hyvää kevättä asiakkaillemme ja yhteistyötahoillemme ja pidetään katse tulevaisuudessa!

Eero Juntunen Toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Karjala

Itä-Suomi Lehden julkaisija:

Toimitus: • Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 • Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 Lehti ilmestyy v. 2012: anu.pesonen@proagria.fi n:o 3 viikolla 37, n:o 4 viikolla 48 Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen puh. 045 122 5305.

Sivunvalmistus: Goodside, Joensuu, puh. 040 836 7294 • ProAgria Pohjois-Karjala Länsikatu 15, PL 5 80101 Joensuu

Lisäarvoa maaseudusta Kirjoittaessani tätä tervehdystäni aprillipäivänä 2012 luen sähköpostin juuri tuomaa, monen Itäsuomalaisten tunteman Lihakunnan entisen toimitusjohtajan Paavo Jauhiaisen tekemää vertailua suomalaisten kulutusmenojen muutoksesta vuosilta 1995 -2010. Lukiessani Paavon tekemää ja lähettämää tilastoa, en voi olla jälleen kerran hätkähtämättä suomalaisten ostokäyttäytymisen rajusta muutoksesta EU-Suomen aikana.

Suomalaiset käyttivät ruuan ja alkoholittomien juomien hankintaan 2010 reaalisesti vain 17,5 % enemmän kuin 1995. Eniten kasvaneita ryhmiä ovat terveyteen, hyvinvointiin, kodin sisustamiseen ja vaatteisiin käytettävät kulutusmenot, jotka ovat kasvaneet vähintään 70-90 %: n. Tilasto kertoo kahdesta asiasta. Ensimmäiseksi suomalaisten elintaso on noussut tuona aikana merkittävästi ja mahdollistanut jopa aivan uusien kulutusmuotojen syntymisen. Toiseksi tilasto kertoo, että ruuan hinta on tämän päivän Suomessa halpaa! Ruuan hintakehitys on ollut niin hidasta, ettei ole ihme, että elintarvikearvoketjun moni porras kipuilee erittäin huonosta kannattavuudesta.

Suomalaisen maaseudun kehityksen menestyminen on omaleimaisten, kotimaisesta alkuperästä ja laadusta lisäarvoa ammentavissa tuotteissa ja palveluissa, joiden hintataso on pystyttävä selkeästi erottamaan bulkkilaadusta. Tämän kehityksen vauhdittamisessa ja rakennuspalikoiden kiinnittämisessä myös ProAgrialla on tärkeä rooli.

Tiukka vuosi tulossa Kansantalouden taantumaa lähentelevä tila heijastui taloudellisesti ProAgrian 2011 tuloksiin ennakoitua vähemmän. Suurin osa ProAgria keskuksista ja ProAgria keskusten Liitto tekivät taloudellisesti tyydyttävän tuloksen. Kuluva vuosi on useimmissa keskuksissa jo huomattavasti niukempi ja tiukempi johtuen erityisen nopeasti toteutuneesta valtion avustusten merkittävästä leikkautumisesta.

Uudistuminen etenee ProAgriassa on muutaman vuoden tehty uudistustyötä, jonka tähtäimessä on toiminnallisesti ja taloudellisti parempi kokonaisuus.

ProAgria Keskusten Liiton toimintaa aloitettiin viime vuonna suuntaamaan ja suunnataan edelleen ProAgria keskuksien palvelu- ja edunvalvontayksiköksi.

Viljely- ja taloussuunnitteluohjelmien kokonaisuus keskitettiin vuoden 2011 aikana Maatalouden Laskentakeskus Oy:n, jolla on ProAgriaryhmän jäsenistä parhaat resurssit ja synergiaedut jatkaa näiden alansa johtavien ohjelmistotuotteiden kehitystyötä suoraan viljelijäkäyttöön

ja neuvonnan tarpeita varten.

Alueellisten ProAgria Keskusten vastuu neuvontapalvelujen kehityksessä on suunniteltu kasvatettavaksi edelleen. Liiton rooli palvelukehityksessä keskittyy enemmän tukitoimintoihin ja kansainvälisen tiedon välittämiseen. Palvelukehityksen tuominen lähemmäs asiakaspintaa on vähitellen toteutuva prosessi, jossa kehitysvastuut sijoittuvat aluekeskusten asiakasrakenteiden vahvuuksia hyväksikäyttäen.

ProAgria Itä-Suomi valinkauhassa Itäsuomalaiset ProAgria keskukset ovat neuvotelleet ja toteuttaneet vuoden 2010 kesästä alkaen yhteistyöprosessia, jonka tavoitteena on alusta alkaen ollut yhdistyminen yhdeksi aluekeskukseksi. Tulevan alkukesän aikana käydään tämän neuvotteluprosessin lopputuloksen kannalta kriittiset neuvottelut.

Kehitys- ja muutosprosessit ovat pitkiä ja joskus vaivalloisesti kuljettavia polkuja, joissa onnistuminen arvioidaan vasta jälkikäteen. ProAgria keskusten rakennekehitysprosessissa vastakkain punnittavia arvoja ovat jopa 150-vuotiaat instituutiot ja niiden perinteet suhteessa yhdistymisellä saavutettaviin taloudellisiin ja toiminnallisiin etuihin. Näiden hyötyjen maksimointi mahdollisimman suureksi edellyttää parhaiden käytänteiden kehittämisen ohella myös monien perinteisten toimintamallien uudistamista.

Uuden organisaation synnyttäminen tarkoittaa uuden, yhdessä luotavan organisaatiokulttuurin rakentamista nuorekkaaksi ja kehityshakuiseksi, joka pystyy palvelemaan aiempia paremmin entisestään monialaistuvan Itäsuomalaisen maaseutuyrittäjyyden kehitystä.

Yhdistyminen ei voi jäädä vain nimenmuutokseksi niin, että nykyiset organisaatiot siirtyvät alueyksiköiksi, vaan organisaatio on pystyttävä rakentamaan ennakkoluulottomasti matalaksi ja tulevia tarpeitakin palvelevaksi. Uusorganisoituminen merkitsee väistämättä ainakin johdon ja kehitystoimintojen osalta jonkinasteista fyysistä keskittämistä asiakaskeskeisesti ja logistisesti suotuisimmille paikkakunnille. Lähipalvelujen osalta palvelujen helppo fyysinen saavutettavuus tulee olemaan yksi organisoitumisen perusedellytyksistä.

Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää käynnissä olevien toiminnan- ja organisaatiomuutosten määrätietoista läpiviemistä. Tarvitaan entistä vahvempia ProAgria keskuksia palvelujen tuottamiseen ja Keskusten Liittoa osaamisen ja palvelun laadun varmistamiseksi.

Uudistustyö on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä lähimainkaan valmis. Töitä pitää jatkaa kaikilla tasoilla.

Omalta osaltani toimin kaikin tavoin niin, että voisimme olla uuden uljaan itäsuomalaisen ProAgrian jäseniä vuonna 2013.

Hyvän kasvukauden odotuksin, Ari Miettinen hallituksen puheenjohtaja ProAgria Pohjois-Savo hallituksen varapuheenjohtaja ProAgria Keskusten Liitto

Apurahahaku käynnissä William ja Ester Otsakorven Säätiön kevään apurahojen haku on parhaillaan käynnissä ja hakemuksia vastaanotetaan toukokuun loppuun asti.

Otsakorven Säätiö perustettiin vuonna 1928 tukemaan Karjalan pientilallisten ja pienteollisuuden harjoittajien toimintaa sekä avustamaan karjalaisia pääsemaan osallisiksi tietopuolisesta ja ammatillisesta sivistyksestä.

Nykyään Säätiö myöntää siten yritys- ja opintolainoja sekä apurahoja ammattiopistojen, aikuisopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiske-

lijoille. Apurahaa voidaan myöntää esimerkiksi maatalous- ja metsäalan opiskelijoille ensi kesänä tai syksyllä alkavaa ulkomaista vaihtoa tai harjoittelua varten, joka kestää vähintää kolme viikkoa. Vuonna 2011 apurahaa ulkomaan vaihtoa varten sai 627 opiskelijaa.

Lainahakemuksia otetaan vastaan jatkuvasti.

Säätiön myöntämien lainojen korko on yksi prosentti.

Tarkemmat tiedot: www.otsakorpi.fi tai 044 213 5813/Mari Kurkan

3

ProAgria Pohjois-Karjala 125 vuotta

Maakunnan puolesta

Suomen ensimmäinen maatalousrakennusten neuvoja Otto Savolainen palkattiin 1.4.1904 Pohjois-Karjalan Maanviljelysseuraan. Hänen suunnittelemansa navetta piirustuksineen löytyy edelleen käytössä olevana mm. Nurmeksesta.

Heinäkuun 4. päivänä v.

1887 pidettiin Joensuussa Neiti R. Lundholmin ravintolassa kokous, jossa päätettiin Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran perustamisesta. Maanviljelysseuroja oli 1800-luvun alkupuolelta saakka alettu perustaa eri puolille maata edistämään maanviljelystä ja karjanhoitoa, joista suurin osa väestöä sai tuolloin toimeentulonsa.

Pohjois-Karjala kuului aluksi v.1861 perustetun Kuopion läänin maanviljelysseuran toiminta-alueeseen. Maakunnan aktiivit eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä kehityksen vauhtiin, ja 125 vuotta sitten he katsoivat ajan olevan kypsä oman maanviljelysseuran perustamiselle.

Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Joensuun pormestari J.A. Nysten ja

seura aloitti aktiivisen jäsenhankinnan. V. 1890 palkattiin ensimmäiset kiertävät karjakot, parin vuoden kuluttua kynnönja viljelyksenneuvoja, veistonopettaja, ja puutarhanhoidon neuvoja. Vuosisadan vaihteessa aloitti toimessaan metsänhoidon neuvoja ja v. 1904 rakennusmestari. V. 1907 seuralla oli jo 16 kenttätyöntekijää. 1900luvun alkupuolella erityisen vahvan panoksen Maanviljelysseuran kehittymiseen antoivat kiteeläiset Branderin veljekset, Uuno ja Akseli, jotka lähes puoli vuosisataa toimivat seuran johtotehtävissä.

Vuosien saatossa ovat neuvonnan toimintatavat ja painopisteet muuttuneet paljonkin.

Kehitys kuvastuu myös järjestön nimessä: Maanviljelysseuran nimi muuttui 1970-luvun alussa maatalouskeskukseksi, 1990-luvulla maaseutukeskukseksi ja v. 2002 ProAgria Pohjois-Karjalaksi. Maatalouden koneistaminen, siirtoväen asuttaminen sotien jälkeen sekä viimeksi EU:n maatalouspolitiikkaan sopeutuminen ovat

esimerkkejä neuvonnan suurista haasteista Keskeinen tehtäväalue on ollut kunakin aikana tiedonvälitys uusista menetelmistä ja uusimmasta tekniikasta olipa kysymys kääntöauroista tai lypsyroboteista. Maatalousnäyttelyiden ja erilaisten tapahtumien järjestäminen on ollut osa sitä työtä, jonka kautta uutuuksia on tuotu esille.

Tällä hetkellä panostamme erityisesti maitotilojen investointien edistämiseen, luomuja lähiruokaan, tilipalveluihin, energianeuvontaan sekä maaseudun pienyritystoiminnan aktivointiin. ProAgria Itä-Suomi –lehti on yksi tärkeimmistä tiedotuskanavistamme yhdessä Etelä- ja Pohjois-Savon ProAgrioiden kanssa. Lehden sisältö kuvastaa varsin hyvin neuvonnan tämän hetken painotuksia ja haasteita.

Pääosa neuvontatoiminnasta tapahtuu asiakasrahoituksella. EU:lta, valtiolta ja kunnilta saatavan hankerahoituksen tuella toteutamme runsaasti maaseudun kehittämishankkeita,

joihin resurssimme eivät muuten riittäisi. Teemme laajaa yhteistyötä hallinnon, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden, muiden järjestöjen sekä elinkeinoelämän kanssa. Liikevaihtomme oli viime vuonna runsaat 4 milj. euroa, ja palveluksessamme oli lähes 60 asiantuntijaa.

Yritysjäseninämme on yli 500 pohjoiskarjalaista maatilaa ja yritystä, ja henkilöjäsenyys on avoin kaikille, jotka haluavat olla mukana työssämme maakunnan puolesta. Liittymällä jäseneksi pystyt parhaiten vaikuttamaan palveluidemme kehittämiseen ja pääset myös jäsenetujemme piiriin.

Tänä järjestömme juhlavuotena tuomme neuvonnan ja koko pohjoiskarjalaisen maatalouden historiaa ja menneiden sukupolvien työtä esiin monin tavoin. Näihin teemoihin voit tutustua nettisivuillamme www. proagriapohjois-karjala.fi.

Eero Parviainen toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala

Kalastuksenvalvonta uudistuu

Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus ry on panostanut valvontapalveluihin hankkimalla oman valvontaveneen.

Kuva: Matti Koivunen Kalastuslain kokonaisuudistus on ollut tekeillä kolme vuotta. Kalastuksenvalvontaa koskevat pykälät saatiin valmiiksi viime keväänä ja ne ovat ensimmäinen osa uutta kalastuslakia.

Uudet valvontamääräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Uusissa määräyksissä on muutamia suuria muutoksia vanhaan lakiin verrattuna. Keskeinen muutos on kalastuksenvalvojien koulutusvaatimus.

Nykyisellään kalastuksenvalvojille ei ole olemassa virallista pätevyysvaatimusta. Valvojaksi on periaatteessa voitu asettaa kuka tahansa. Käytännössä nykyäänkin lähes kaikki valvojat

ovat osallistuneet kalastuksenvalvontakoulutuksiin.

Uuden lain mukaan valvojien tulee osallistua valvojakoulutukseen ja suorittaa kalastuksenvalvojan koe. Kokeen järjestää ELY-keskus. ELY-keskus myöntää valvojalle oikeuden toimia kalastuksenvalvojana ja pitää rekisteriä valvojista. Valvojat ovat myös velvollisia raportoimaan toiminnastaan ELY: n. Asetuksella annetaan vielä tarkentavia määräyksiä siihen, kuka koulutuksia voi pitää ja miten koe käytännössä toteutetaan. On mielenkiintoista nähdä, kuinka ELY-keskuksen jatkuvasti pienenevä kalatalous-

henkilöstö selviää tästä suuresta koe- ja rekisteriurakasta.

Uusia määräyksiä Kalastuksenvalvojan oikeuksia ja velvollisuuksia selkeytetään myös uusissa määräyksissä. Nykyään oikeudet ovat jokseenkin olemattomat. Jatkossa kalastuksenvalvoja voi myös käyttää harkintaa toiminnassaan, kun nykyään hänen pitää noudattaa sokeasti annettuja ohjeita. Järjen käyttö tulee siis sallituksi jopa lain mukaan.

Kalastajille tulee muutamia selkeitä muutoksia nykyme-

noon verrattuna. 1.4.2012 alkaen kaikki seisovat pyydykset eli verkot ja katiskat tulee merkitä. Toki pyydykset merkitään nykyisinkin, mutta joissakin tilanteissa ”mehukatti-purkki” on luvallinen merkki. Vesillä liikkuvat tietävät, että sen näkyvyys varsinkin tuulessa on heikko. Pyydysten merkinnän selkeyttäminen ja parantaminen on selvä parannus kaikkien vesillä liikkuvien turvallisuudelle.

Seisovaan pyydykseen törmätessä on aina olemassa vakavan vahingon paikka.

Uusien määräysten mukaan pyydyksessä tulee olla näkyvillä kalastajan nimi ja yhteystiedot. Kalastajan tiedot on tähän saakka toki saatu selvitettyä pyydysmerkin perusteella, mutta se vaatii usein paljon työtä. Kalastajan yhteystiedot pyydysmerkissä tai pyydyksessä helpottavat valvontaa huomattavasti ja nopeuttavat asioiden selvittämistä.

Merialueelta on kopioitu määräys, jonka mukaan alamittaisia tai luvattomana aikana pyydettyjä kaloja ei saa olla mukana lainkaan. Alamittaiset ja rauhoitetut kalat tulee siis aina palauttaa veteen, olivatpa ne eläviä tai kuolleita.

Tämä määräys luonnollisesti vähentää alamittaisiin kaloihin kohdistuvaa kalastusta tai esimerkiksi Puruvedellä nieriän kalastusta rauhoitusaikana. Toisaalta jos esim. nieriän rauhoi-

tusaikana verkosta saa saaliiksi neljän kilon nieriän, joka on kuollut verkkoon, mutta on selvästi syöntikelpoinen, niin palauttaako kala järveen ? Siinäpä miettimistä?

Löytyykö uusia valvojia?

Kalatalousalan toimijoiden keskuudessa on mietitty, mihin uudet määräykset johtavat kalastuksenvalvonnassa ja onko jatkossa enää halukkaita koulutuksiin, kokeisiin ja valvojiksi? Uudet määräykset antaisivat valvojille mahdollisuuden toimia nykyistä ohjaavammalla tyylillä, mutta hakeutuvatko valvojiksi vain ne, jotka haluavat toimia ”pikkupoliiseina”?

Toivottavasti ei. Oma veikkaukseni on, että useilla alueilla valvontaa hoitavat ammattilaiset, jotka tekevät valvontaa maksua vastaan. Näitä valvontapalvelujahan tarjoavat jo nykyisellään esimerkiksi kalatalouskeskukset. Useat kalastusalueet käyttävät näitä ostopalveluja ja ovat ne hyväksi todenneet.

Kalastuksenvalvojien koulutukset maakunnissa aloitetaan heti, kun valvontaan liittyvät asetukset ja kokeen järjestämiseen liittyvät muodollisuudet ovat selvillä.

Rauno Jaatinen, Toiminnanjohtaja Mikkelin kalatalouskeskus

4

talous

Maataloustukien päähaku käynnissä Viljelijöiden haettavana olevien maataloustukien haku on nyt ajankohtaista. Tämä joka keväinen urakka vaatii monen asian muistamista ja huomioimista niin viljelijöiltä, viranomaisilta kuin neuvojilta ja avustajilta. ProAgria PohjoisKarjalan hallinnoimassa Tieto liikkeelle –hankkeessa järjestimme maaliskuussa kahdeksan tiedotustilaisuutta ympäri maakuntaa tukiasioihin liittyen. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 450 henkilöä.

Keskeisiä asioita tänä keväänä ovat LFA- ja ympäristötukien sitoumukset. Ajankohdasta riippuen, milloin on tehnyt edellisen sitoumuksen voi joko tehdä uuden sitoumuksen ja liittää tietyin ehdoin uusia pinta-aloja sopimukseen tai sitten ei ole mahdollista tehdä ollenkaan

uutta sitoumusta. Jotain kertoo asioiden monimuotoisuudesta se, että kokosimme taulukon pääkohdista helpottamaan sitoumusten hahmottamista, ja siitä tuli yhden sivun kokoinen.

Toinen merkittävä asia tämän kevään haussa on eläinten hyvinvointitukiehtojen muuttuminen ja tuen määrän kolminkertaistuminen. Tämä tuki tulee varmasti kiinnostamaan viljelijöitä entistä enemmän. Aiheeseen liittyen järjestimme hankkeessa kolme tiedotustilaisuutta ja osallistujia oli runsaasti.

Sähköinen tukihaku tulee Sähköisen tukihaun lisääminen on keskeinen asia myös tänä keväänä. Sähköiseen tukienhakuun liittyen järjestim-

me viisi tilaisuutta, joissa pystyi itse tietokoneella harjoittelemaan tukihakua. Sähköisen tukihaun opetteleminen ja käyttö kannattaakin aloittaa jo nyt, sillä alustavien tietojen mukaan vuodesta 2014 alkaen kaikki hakemukset on tehtävä sähköisesti. Sähköisen tukihaun yksi hyvä puoli on Vipu-neuvoja, joka tuo esiin mahdollisia lomakkeiden täytössä tulleita virheitä ja sen ansiosta voi välttää virheitä ja tukimenetyksiä.

Maaseutuviraston lomakkeiden mukaan lukien tukihakulomakkeiden sijainti netissä on muuttunut. Lomakkeet löytyvät osoitteesta www.suomi.fi, josta ne helpoiten löytyy lomakkeen nimellä tai numerolla.

Tieto liikkeelle –hankkeessa julkaistiin jo neljättä vuotta peräjälkeen kaikille tukea hakeneille tiloille jaettava Tukikalenteri.

Siitä löytyy kuukausittain kaikki keskeiset muistettavat asiat tukiin liittyen. Tänä vuonna sen levikki laajeni myös Kainuuseen, jonne se tehtiin yhteistyössä MTT Sotkamon hallinnoiman Kainuun Maaseutuyritysten elinvoima 2-hankkeen kanssa.

Tarkistettavaa tukihakuun liittyen: - tarkista, että kaikki pin-

Tukikalenteri 2012-2013 ilmestyi Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueilla. ta-alat ovat oikein ja haettavat tuet on rastitettu lomakkeille. Tarkista myös kesällä saapuvat tallennusilmoitukset, että lohkoilla on niille kuuluvat ruksit paikoillaan.

- tarkista myös verotus nyt hakuvaiheessa, ettei siellä ole tallennusvirheitä, ettei koidu aiheettomia lisäveroja - hae jonolohkoille tukikelpoisuutta lomakkeella nro 213, jos tilalla on tukikelpoisiksi hyväksyttäviä aloja, lo-

makkeita ja hakuohjeita tähän liittyen ei lähetetä tiloille - muista toimittaa kaikki tarvittavat liitteet ja hakemukset ajoissa kuntaan viimeistään 30.4.

Hankkeen nettisivuilta www. proagriapohjois-karjala.fi/hankkeet à Tieto liikkeelle löytyy mm. yllä mainittujen tilaisuuksien materiaalit ja muuta lisätietoa.

Päivi Turunen ProAgria Pohjois-Karjala Tieto liikkeelle –hankevastaava

Eläinten hyvinvoinnin tuen tarkennus: - Uuden tuen hakijan ei ole pakko valita lisäehtoja vaan pelkät perusehdotkin riittää. Viljelijän, joka on hakenut tukea aiemmin, on valittava yhtä monta lisäehtoa kuin edellisessä sitoumuksessa.

Maajussin morsiamen oikeudellinen asema voi olla heikko – tai arvaamattoman vahva Avioero voi tulla järjettömän kalliiksi viljelijäpuolisolle. Jos puolisoilla ei ole avioehtoa, avioeron yhteydessä tehtävässä osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen netto-omaisuus puolitetaan.

Osituksessa käytetään omaisuuden käypiä arvoja, joten pellon, metsän ja kaluston hinta voi nousta hyvin korkeaksi.

Usein avioehtosopimus laaditaan, koska halutaan suojata maatilan toiminnan jatkuvuus perhe-elämän kriiseissä.

Nykyään avioerot ovat yleisiä, eikä kenenkään tarvitse enää sosiaalisen paineen vuoksi jatkaa avioliitossa, jos puolison naama ei miellytä.

On tärkeää huolehtia perheen lakiasioista laatimalla avioehtosopimus, testamentti ja mahdollisesti sopimus eron varalle.

Lisäksi maatalouden tulon ja-

kaminen käytännössä pitäisi tapahtua oikeudenmukaisesti ja sen pitäisi vastata puolisoiden työpanosta ja omistussuhteita.

Avio-oikeuden sisältöön voi vaikuttaa avioehtosopimuksella. Avioehtosopimus voi olla kokonaan poissulkeva tai aviooikeuden ulkopuolelle voidaan rajata vain tietty omaisuus. Avioehdon laatimisessa on syytä olla tarkkana. On esimerkiksi nimenomaisesti mainittava, onko avio-oikeudesta vapaan omaisuuden tuotto myös avio-oikeudesta vapaata.

Avioehtosopimuksen lisäksi puolisot voivat laatia sopimuksen avioeron varalle.

Sopimuksessa avioeron varalle voidaan sopia yksityiskohtaisesti siitä, miten omaisuus jaettaisiin erotilanteessa.

Avio-oikeudella ei ole vaikutusta avioliiton kestäessä, vaan

avio-oikeus realisoituu avioeron tai puolison kuoleman jälkeen tehtävässä osituksessa.

Tämän vuoksi puolisoiden olisi hyvä keskustella siitä, miten tilan tulot jaetaan konkreettisesti avioliiton aikana. Jos tuloja jaetaan molemmille puolisoille avioliiton aikana, voivat molemmat puolisot kerryttää omia säästöjään. Lisäksi avoin keskustelu ja asioista sopiminen voi vähentää turhia riitoja rahasta.

Tilattoman puolison asemakin on turvattava Kohtuuttomia eroja syntyy kahdenlaisissa tilanteissa: ensinnäkin silloin, kun puolisoilla ei ole avioehtosopimusta ja toinen puoliso ei ole osallistunut juuri lainkaan tilan töihin.

Erotilanteessa pellot, metsät, tilan kaikki rakennukset sekä koneet ja laitteet arvioidaan käyvillä arvoilla, jolloin puolisolle maksettava tasinko voi nousta tähtitieteelliseksi. Näissä tilanteissa puoliso voi lähteä avioliitosta taskut täynnä rahaa ja maataloutta jatkava puoliso voi velkaantua pahasti.

Toinen äärilaita löytyy tapauksista, joissa puolisoilla on kokonaan poissulkeva avioehto, mutta puoliso on kuitenkin työskennellyt tilalla tai hoitanut lapsia kotona. Avioerossa puoliso jäisi puille paljaille, hänen työllistymismahdollisuudet aiemmassa ammatissa voisivat olla heikentyneet tai jopa olemattomat. Köyhyyden kierteen kruunaa se, että eläketurva on voinut jäädä heikoksi.

Olisi tärkeää huolehtia siitä, että myös tilaton puoliso saa

riittävän osuuden tilan tuloista, josta hän voi kerätä itselleen säästöjä. Lisäksi pitäisi huolehtia riittävästä eläketurvasta ja paikata lakisääteistä eläketurvaa tarvittaessa vapaaehtoisin eläkevakuutuksin.

Asiantuntija-avun käyttö kannattaa Avioliitto ei enää ole peruskallio, joka kestää kaiken.

Niinpä puolisoiden kannattaa onnensa hetkillä uhrata hieman aikaa omaisuusjärjestelyihin. Apua on helposti saatavissa asiantuntevilta asianajotoimistoilta ja pankkilakimiehiltä.

Lakimies Jussi Luukko Asianajotoimisto Heikki Oikkonen Oy www.lakipalvelut.net

kotieläin

5

Voisiko eläinten sairastelun syy olla seleenin puute? kitys eläinten terveyteen ja sitä kautta iso vaikutus myös taloudelliseen tulokseen. Seleenistä on syytä huolehtia antamalla eläimille seleenipitoisia kivennäisiä.

Puutosta – tutkituta maito

Eläinten ruokinnassa nousee välillä esille seleenin saatavuus. Perinteisesti se on ollut luomutilojen ongelma, koska väkilannoitteiden käytön loppumisen myötä peltoon ei tule juurikaan seleeniä. Peltojen ja kasvien tärkein seleenin lähde on väkilannoitteet. Jonkin verran seleeniä tulee karjanlannan tai muiden orgaanisten lannoitteiden myötä, mahdollisesti myös hivenlannoituksen kautta.

Käytännössä eläinten seleenin saanti on kuitenkin hoidettava ruokinnan kautta. Nykyisin luomutiloilla on jo paremmin tietoa seleenin puutteesta ja sen korvaamisesta. Asia tulee esille jo luomuperuskurssin aikana.

Ongelmia saattaakin olla nykyisin niillä tiloilla jotka käyttävät muita kuin YARA:n lannoitteita.

Toinen ryhmä ovat tavanomaiset karjatilat, joilla on siirrytty entistä enemmän käyttämään palkokasveja kuten apiloita, vihantahernettä ym. Palkokasvien käytön myötä lannoitteiden käyttö on saattanut vähentyä merkittävästi, jopa loppua tiettyinä palkokasvivuosina kokonaan. Tästä seuraa se, ettei viljeltävä kasvi sisällä yleensä seleeniä juuri lainkaan. Karjatiloille sillä voi olla suuri mer-

Seleenin puutoksesta aiheutuu monenlaisia ongelmia: karjan vastustuskyky alenee ja eläimet altistuvat erilaisille sairauksille. Varsinkin kun oireet tulevat yleensä pikkuhiljaa, niin niihin ei välttämättä kiinnitä riittävästi huomiota. Ei kannata jäädä epätietoisuuteen. Maitotilat voivat tutkituttaa seleenin puutteen tankkimaidosta. Epäilyttävissä tapauksissa kannattaa olla yhteydessä omaan maitotilaneuvojaan. Mahdotonta ei ole tutkituttaa seleenin puutetta emolehmä- tai lammastiloillakaan maitonäytteen avulla.

Tilannetta kannattaa kartoittaa oireiden ja käytetyn ruokinnan perusteella. Nykyisen näkemyksen mukaan suositeltava seleenipitoisuus maidossa on 20-40 mikrogrammaa kilossa (�g/kg).

Suomen maaperä on seleeniköyhää, joten ilman lannoitelisäystä seleenistä tulee niukkuutta. Meillä on lisäksi niukka normisto seleenin käytön suhteen. Suositus rehuissa on 0,1 mg/kg kuiva-ainetta. Useimmissa maissa se on huomattavasti suurempi, maasta riippuen 0,10,3 mg/kg ka. Ehkä tuo meidän normi riittää jos liki kaikki saatu seleeni olisi orgaanista, mutta sitä se ei valitettavasti läheskään aina ole.

Tuotteiden kirjo – orgaaninen parasta Markkinoilla on runsaasti erilaisia seleeniä sisältäviä tuot-

teita ja tuotteiden valmistajia.

Hankaluus on se, että tiloilla ei aina ole tarvittavaa tietoa tuotteiden sisällöstä. Tärkeä seleenipitoisuus ei aina ole helposti nähtävissä. Karjan kasvattajien kanssa keskustellessa on ilmennyt ettei seleenin puutoksesta ja tuotteiden sisällöstä ole aina riittävästi tietoa. Myytävien tuotteiden sisältämistä seleenimääristä ei välttämättä olla tietoisia, puhumattakaan käytetyn seleenin laadun merkityksestä.

Pelloille lannoitteena levitettävä seleeni on epäorgaanista seleeniä, mutta kasvit muuttavat sen orgaaniseen muotoon.

Näin ruokinnassa käytetyissä perusrehuissa oleva seleeni on orgaanisessa muodossa, joka on eläinten kannalta hyvä asia.

Sitä vastoin kivennäisiin lisätty seleeni on pääosin natriumselenaattia, joka on epäorgaanista. Markkinoilla on kuitenkin tuotteita joissa on myös käytetty orgaanista seleeniä tai immunoseleeniä. Orgaaninen seleeni toimii ruokinnassa hyvin, mutta immunoseleenistä ei ole virallisesti tutkittua tietoa. Rehufirmojen informaation mukaan se toimii kuitenkin paremmin kuin natriumselenaatti.Markkinoilla olevat kivennäisrehut tai seleeni ja E-vitamiinivalmisteet sisältävät seleeniä hyvin erilaisia määriä. Runsaimmin laadukasta seleeniä sisältävä kivennäinen sisältää seleeniä 50 mg/kg, josta jopa puolet on orgaanista seleeniä. Ostajan niin halutessa jopa 100 %! Toisessa päässä on taas rehut joissa seleenipitoisuus voi olla alle 10 mg/kg.

Tyypillisimmin seleenipitoisuudet ovat noin 20 mg/kg, toki aika paljon vaihdellen valmistajan ja tuotteen mukaan. Jos tuote sisältää noita pienimpiä määriä seleeniä ja sekin on epäorgaanista, niin voi vain kuvitella mikä merkitys sillä on

eläimen terveyden kannalta!

Tämä tietenkin siinä tapauksessa, että eläin ei saa juurikaan perusrehujen kautta orgaanista seleeniä.

Tuotetietoja Ohessa valmistajilta saatuja tietoja tuotteista ja niiden seleenipitoisuuksista, sekä seleenin laadusta. Listassa ovat tuotteet jotka sisältävät runsaimmin seleeniä ja maininnat onko niissä orgaanista tai immunoseleeniä. Läheskään kaikki tuotteet eivät ole listassa.

Pohjanmaan Rehuässä: LMagnesium-Ässä seleeniä 50 mg/kg (asiakas voi tilata tuotetta millä org. seleenin osuudella haluaa, määrä kysytään tilatessa). Lampaille on olemassa myös kivennäinen jossa on runsaasti seleeniä (50 mg/ kg), mutta se ei sisällä kuparia.

A-rehu: Vahva Vitamiini Se-E, jossa seleenin määrä 40 mg/ kg, josta 40 % org. seleeniä.

Hiven Oy: E-Seleeni 6000 seleeniä 40 mg/kg, josta ei yhtään org. seleeniä. E-Seleeni TMR plex ja E-Seleeni 7000 plex kivennäisissä seleeniä 50 mg/kg, josta org. seleeniä 10 mg/kg. Kivennäisiä voi tilata myös kokonaan org. seleeniä sisältävinä. Näistä E-Seleeni ei sovellu luomutuotantoon.

Suomen Rehu: Farmarin kivennäiset eivät sisällä org. seleeniä, poikkeus on Farmarin Seleeni L, siinä on seleeniä 40 mg/kg, josta org. 15 mg/kg.

Farmarin kivennäiset soveltuvat luomutuotantoon josta poikkeus on Farmarin Biotiinikivennäinen, jota ei saa käyt-

Eeva Vornanen Luomuneuvoja Ulla Turunen ja Mari Vauhkonen (rehutiedot) ProAgria Pohjois-Karjala Tieto liikkeelle –hanke

tää luomueläimille. Erityisesti luomutuotantoon soveltuva vitamiini- ja seleenivalmiste on Farmarin Luonnon Seleeni E. Siinä on E-vitamiinia 7000 mg/kg ja seleeniä 50 mg/kg, josta org. seleeniä 20 mg/kg.

Valmistajan mukaan soveltuvat luomuun, mutta eivät ole vielä hyväksyttyjen listalla.

Raisioagro: org. seleeniä sisältäviä kivennäisiä ovat Lypsy-Melli Plus ja Pihatto-Melli Plus, joissa seleeniä on 15 mg/kg, siitä org. seleeniä 5 mg/kg, Tunnu-Mellissä seleeniä on 22 mg/kg, josta org. noin 1/3. Näistä Lypsy-Melli Plus ei sovellu luomuun.

Kinnusen Mylly: KalsiumTähti, seleeniä 9,2 mg/kg, siitä org. seleeniä 20 %, Tunnu-Tähti, seleeniä 10,8 mg/ kg josta org. seleeniä 50 %.

Melica: NurmiMira, seleeniä 32 mg/kg, josta immunoseleeniä 10 mg/kg ka. Lammaskivennäinen seleeniä 50 mg/kg (ei org.), nuolukivi MoniMineral seleeniä 20 mg/kg, josta 10 mg/kg immunoseleeniä.

Useilla valmistajilla on listoillaan nuolukiviä joissa on erilaisia määriä seleeniä, joissakin suhteellisen runsaastikin. Seleenimäärän vaihteluväli on suuri. Pääsääntöisesti niissä oleva seleeni on kuitenkin epäorgaanista. Kannattaa tutustua tuoteselosteisiin ennen tuotteen ostamista.

Seleenistä lisätietoa mm. osoitteesta: www.luomu.fi

Eläinten hyvinvointi- ja luomutuen vaikutuksia kannattaa vertailla

– vertailutietoa ProAgrian asiantuntijoilta Yksi ajankohtainen aihe tällä hetkellä kotieläintilojen tukineuvonnassa on eläinten hyvinvointi- ja luomutuen vaikutusten vertailu. – Alkuvuodesta totesimme, että tätä vertailutietoa tarvitaan, kun eläinten hyvinvointituen määrä nousi reilusti. Erityisesti luomukotieläintilat pohtivat, kannattaako eläinten hyvinvointituki enemmän kuin luomutuki. Laadimme vertailua varten laskelman ja kehitimme osaamistamme, jotta voimme auttaa viljelijää valitsemaan tilalle sopivimman vaihtoehdon, sanoo luomutuotannon neuvonnan kehittämisestä vastaava Marja Suutarla ProAgria Keskusten Liitosta ja jatkaa, - Vertailulla on kysyntää

ja sitä kannattaa hyödyntää tukia valittaessa.

- Laskelmalla voi verrata luomukotieläintilan hyvinvointituen sekä luomutukien määrää tilanteeseen, jossa eläimet eivät ole luomutuotannossa ja tila valitsee hyvinvointituen lisäosia, joita luomukotieläintila ei voi valita, tiivistää vertailun tehnyt kotieläinagronomi Helena Kämäräinen ProAgria Kainuusta ja jatkaa, - Luomuviljelijälle vertailu tuottaa luomuja hyvinvointitukien summat.

Vertailua voidaan käyttää myös tavanomaisella tilalla pelkkää hyvinvointitukea laskettaessa.

Laskelman käyttäminen vaatii hyvinvointituen ehtojen tuntemisen.

Selkeää rahallista hyötyä – oikealla valinnalla Hyvinvointituen lisäehdoista luomukotieläintila ei voi valita nautojen jaloittelua ja laidunnusta. – Tämän tuen määrä on enimmillään 57 euroa eläinyksikköä kohden, jos tila sitoutuu laidunnukseen kasvukaudella ja jaloitteluun kasvukauden ulkopuolella. Näiden lisäehtojen poisjäänti luomutiloilla heikentää luomukotieläintuotannon kilpailukykyä varsinkin jos varsinaisella tuotteella ei ole luomulisäarvoa kuten esimerkiksi luomuemolehmätilan pihvivas ikkatuotannossa. Kun eläintiheys on alle 0,5 hehtaaria koh-

den, alkaa luomukotieläintuotannon kannattavuus suhteessa tukiin heiketä, tiivistää Kämäräinen ja jatkaa, - Hyvää ratkaisua kannattaa laskea tarkkaan asiantuntijoiden kanssa.

- Jos tilalla on 40 emolehmää ja peltoa suhteessa eläinten määrään niukasti esimerkiksi 45 hehtaaria, saa tila tukea luomukotieläintilavaihtoehdossa vain 2 080 € enemmän kuin tilanteessa, jossa ainoastaan pellot ovat luomutuotannossa. Eläinten hyvinvointituki on erinomainen asia, mutta tietynlaisilla ja kokoisilla tiloilla se hieman heikentää luomukotieläintuotannon kilpailukykyä, sanoo Kämäräinen.

Vertailutietoa asiantuntijoilta ProAgrian asiantuntijoiden kautta saa vertailutietoa eläinten hyvinvointi- ja luomutuesta sekä neuvoja kotieläin- ja luomutuotantoon. Asiantuntijat antavat myös tarkempia tietoja eläinten hyvinvointituen noudatettavista ehdoista ja sitoumuksen antamisesta.

Lisätietoja: k e h i t y s p ä ä l l i k k ö M a rja Suutarla, ProAgria Luomupalvelut, 020 747 3405, marja.suutarla@proagria.fi kotieläinagronomi Helena Kämäräinen, ProAgria Kainuu, 044-3627846, helana. kamarainen@proagria.fi

6

maitotaito

Maidontuotannon puolesta Itä-Suomi on vahvaa maidontuotannon ja - jalostuksen aluetta ja tällä on on alueellamme merkittävä aluetaloudellinen vaikutus.

Maito on nyt pop ja sitä tarvitaan lisää. Olemme tällä alueella myös merkittäviä luomumaidontuottajia. Vahvistamalla maitotilayrittäjien ja heidän yhteistyökumppaneidensa osaamista, varmistamme samalla maidontuotannon tulevaisuuden ItäSuomessa. Itäsuomalainen yhteistyö tekee meidät vahvemmaksi. Yhteistyön tekeminen mahdollistaa MaitoTaito koulutuksissa laajojen asiantuntijaverkostojen hyödyntämisen ja laajempien viljelijäryhmien keskustelut.

Opiskelu on myös mahdollista entistä useammin Internet pohjaisissa istunnoissa ja sähköisillä koulutusalustoilla, jolloin osallistuminen ei ole aikaan ja paikkaan sidottua.

Lypsykarjatilojen toimintaan ja kannattavuuteen vaikuttavat monet asiat; pellon tuottokyky, eläinaines, ruokinnan onnistuminen, eläinten pitopaikat, eläinten terveys, maitotilayrittäjän johtamis- ja taloustaidot, tuotantopanosten hinnat sekä

yrittäjän jaksaminen. Näistä ja muistakin aiheista on järjestetty ja järjestetään koulutuksia. Syksyn 2012 koulutusten suunnittelu aloitetaan nyt ja toivomme, että saamme vinkkejä koulutusaiheista erityisesti teiltä.

Oppimisnavetoista investointeihin Navettainvestoinnit ovat tärkeä osa lypsykarjatilan kehittämistä, ja kaikki voitava on tehtävä, että navettoja peruskorjataan, laajennetaan ja rakennetaan uusia. Nyt viimeistään on aika investoida tulevaisuuteen. Investoiva tila on suurien haasteiden edessä, kun jatkossa on johdettavana ja hoidettavana usein entiseen verrattuna vähintään kaksinkertainen tuotanto, joka edellyttää jo runsaasti organisointi- ja johtamistaitoja.

Aina kaikki ei käy kuin elokuvissa ja investoinut tila saattaakin tarvita tukitoimia.

Maitotaito hankkeessa on mahdollista perustaa investoineille tiloille pienryhmätapaamisia, joissa jokainen pystyy trimmaamaan toimintojaan eteenpäin yhdessä asiantuntijoiden ja kolle-

gojen kanssa.

Investointeja suunnitteleville tiloille on syksystä 2012 alkaen tarjolla mahdollisuus osallistua ”oppimisnavetta” toimintaan. Tarkoitus on, että osallistujat tutustuvat muutamien päivien ajan erilaisiin navettaratkaisuihin ja pääsevät keskustelemaan ja kyselemään tilan isäntäväen kanssa investointiin liittyvistä asioista. Tämä mahdollisuus antaa eväitä oman rakennusinvestoinnin suunnitteluun. Myös erilaisia opintomatkoja ja koulutuksia investoiville tiloille tulee olemaan tarjolla.

Lehmän ja hoitajan hyvinvointi tasapainoon Maitotilayrittäjien työssä jaksaminen on noussut viimeaikoina esille monissa eri tilanteissa. Se näkyy myös koulutushankkeessa siten, että osallistujien määrä koulutuksissa on alhainen. Kun on alituinen kiire tai liian tiukka työtahti, ei enää jaksa kiinnostua mistään ylimääräisestä. Silloin ollaan jo vaarallisilla vesillä, jos lehmä voi paremmin kuin hoitajansa. Yrittäjä on yrityksen

tärkein voimavara, ja itsestään on voitava huolehtia, että yritys ja eläimet voivat hyvin. Koulutushankkeen keinoin on vaikea järjestää suoranaista työhyvinvointiin liittyvää toimintaa. Sen sijaan voimme järjestää koulutuksia ja tapahtumia, jotka antavat yrittäjälle eväitä töiden suunnitteluun, organisointiin, työvoiman hankkimiseen, urakointiin, yhteistyöhön ja turvallisuuteen sekä työhyvinvointiin ja sitä kautta työssä jaksamiseen.

A k t i iv i s i m m a t v i l j e l i j ä t useimmin osallistuvat erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin ylläpitääkseen osaamistaan ja tavatakseen kollegoitaan ja koulutuksissa toimivia asiantuntijoita.

Meillä on myös suuri joukko maidontuottajia, jotka syystä tai toisesta eivät osallistu mihinkään. Meillä on vieläkin pörrökarvaisia vasikoita, jalkavikaisia ja niskakyhmyisiä lehmiä, säilörehupeltoja, joilta ei saada sitä satomäärää, johon parhaimmillaan päästäisiin. Ja näiden lisäksi vielä monta muuta asiaa, jotka kaipaisivat parannuksia ja osaamisen lisäämistä.

Koulutuskaan ei aina riitä, ellei toimintatapoja oikeas-

Vuosi 2012 on laiduntamisen teemavuosi.

Laiduntaminen on eläinten kannalta katsottuna luxusta, parhaimmillaan laitumella tuotetaan halvinta ja terveellisintä rehua ja mikä parasta, myös kuluttaja saa kontaktin lehmään maaseutumaisemassa. ti muuteta ja saatuja oppeja viedä käytäntöön.

Elävää maaseutua ovat toimivat maatilat, sen puolesta toimimme.

MaitoTaito on koulutushanke, jota toteutetaan Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Pohjois-Savossa. Hankkeen kohderyhmänä ovat maatilayritykset, erityisesti maidontuottajat, yhteistyökumppaneineen. Hanketta rahoittaa Euroopan maatalousrahasto, valtio, alueella toimivat meijerit sekä hankkeen osallistujat.

Marja Pulkkinen ProAgria Pohjois-Karjala MaitoTaito hankevastaava

Hyödynnä koulutuksia - ota opit talteen MaitoTaito-koulutukset Mietityttääkö maidontuotanto tai sen tulevaisuus joiltakin osin: Sinä voit koota toisia tiloja mukaan ja te voitte yhdessä lähteä viemään asiaa eteenpäin eri asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja hankkeen vastuuhenkilöt maakunnittain: Pohjois-Savo: Tarja Pirkkalainen, 0400 347 143, tarja.pirkkalainen@proagria.fi.

Etelä-Savo: Pekka Häkkinen,p. 020 747 3579 pekka.hakkinen@proagria.fi Pohjois-Karjala: Marja Pulkkinen p. 040 301 2438 marja.pulkkinen@proagria.fi Kevään koulutuksia

ProAgria Pohjois-Savo

Ilmoittautuminen sitovasti, viikko ennen kurssia www.laari.info tai hankesihteeri Pirjo Eronen puh. 020 747 3650. Päivitetyt ohjelmat löytyvät samasta osoitteesta kurssien kohdalta.

Tarkista opintokokonaisuus www.laari.info:ssa olevista ohjelmista tai puh. 020 747 3650. Kurssipäivästä on MYEL-vakuutettujen mahdollista hakea maatalousyrittäjien opintorahaa.

Hienot hiehot, klo 8.30 - 15.00 maksuton, klo 8.30-15 Ke 25.4. Iisalmi, Savonia-amk, Haukisaarentie 2, 74101 Iisalmi Asiantuntijoina: ELTE-hanke, eläinlääkäri, Kaisa Hartikainen, Savonia-amk, Maitotilaneuvoja Annukka Mesiäinen, ProAgria Etelä-Savo, Viljelijäpuheenvuoro Janne Pietikäinen, Pielavesi Lisätietoja: MaitoTaito-hankevalmentaja Paula Moisanen p. 040 673 9465, paula.moisanen@proagria.fi Nurmihavainnot, maksuton, klo 10-14 To 24.5. Suonenjoki, tarkentuu myöhemmin Pe 25.5.Maaninka, MTT/Halola Ti 29.5.Juankoski, Muuruvesi, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Hietapohjantie 926 To 31.5.Kiuruvesi, aamupäivä kaupungintalo, iltapäivä paikka tarkentuu myöhemmin Asiantuntijoina: Elina Juutinen, Karpe-hanke, MTT/Halola, Jarkko Puustinen, Yara, Paikallinen nurmisiementuottaja Lisätietoja: Anu Rossi, p. 040 179 5001, anu.rossi@proagria.fi Säilörehusta maitoa -pienryhmä, 200 e/yritys (+ alv 23 %)

Ti 5.6. Varkaus, paikka tarkentuu myöhemmin Asiantuntijoina: kasvintuotanto- ja talousneuvoja Anu Rossi, ProAgria Pohjois-Savo Lisätietoja: MaitoTaito-hankevalmentaja Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467, aukusti.pievilainen@proagria.fi Ennakkotietoa Benchmarking-, pien- ja kehittämisryhmistä, á 200 eur/osallistujatila (+ alv 23 %) Iisalmi Korjaa, laajenna, rakenna uutta - suunnittele investointi huolella Iisalmi Pätevä paimenkoira, osaava omistaja Iisalmi Hienot hiehot Kiuruvesi Utareterveyden merkitys lypsykarjoissa Iisalmi Hallitusmalli, maatalousyrityksen johtamisen tukena Lisätietoja: MaitoTaito-hankevalmentaja Paula Moisanen p. 040 673 9465, paula.moisanen@proagria.fi MaitoTaito-hankevalmentaja Aukusti Pieviläinen p. 040 187 0467, aukusti.pievilainen@proagria.fi

Etelä-Savo

Sitovat ilmoittautumiset: marjo.h.laitinen@proagria.fi tai puh. 020 747 3550 Päivitetyt ohjelmat löytyvät www.proagria.fi/es/maitotaito Tarkista opintokokonaisuus www.proagria.fi/es/maitotaito olevista ohjelmista.

Kurssipäivästä on MYEL-vakuutettujen mahdollista hakea maatalousyrittäjien opintorahaa.

Laitumen laitamilla – päivät, ennakkotieto Kesä 2012 Eri puolilla maakuntaa, tarkentuu myöhemmin Lisätietoja: Maitotilaneuvoja/ryhmänohjaaja Mervi Ukkonen, p. 020 747 3551, mervi.ukkonen@proagria.fi

maitotaito

7

MaitoTaito-hanke reissussa kotimaassa

Ryhmä tutustumassa yhteen tilakohteista. (kuva Paula Moisanen 2012)

Opintomatkalaiset kohteessa (kuva Paula Moisanen 2012)

MaitoTaito-hanke järjesti helmikuun puolessa välissä Kehittämismatkan maidontuottajille, joka suuntautui Etelä-Pohjanmaalle. Matkan tavoitteena oli tutustua kehittäviin ja hyvällä tuloksella maitoa tuottaviin tiloihin; pointtina siis se, että lähdetään oman maakunnan ulkopuolelle hakemaan ideoita ja ajatuksia. Matka sisälsi sekä tilavierailupäivän että seminaaripäivän ja näiden päivien pohjalta oli tarkoitus pohtia oman tilan tuotannon nykytilaa sekä kehittämismahdollisuuksia.

Maatalousyrittäjien kanssa matkalla mukana olivat allekirjoittaneen lisäksi myös Mervi Ukkonen ProAgria Etelä-Savosta ja Osuuskunta Maitomaan hankintapäällikkö Pertti Ruokola.

Bussi starttasi ensimmäisenä reissuaamuna kuudelta ja päivä pyhitettiin tilavierailuille. Bussissa jaettiin aina ennakkoon esittelyt vierailukohteista, näin

tulevaisuuden näkymistä. Hänen jälkeensä ProAgria EteläPohjanmaan maitotilaneuvoja Arja Kujala jatkoi seminaaripäivää ruokintavaihtoehtojen kustannusvertailusta KarjaKompassin avulla. Viimeisen osuuden seminaaripäivään piti rakennusinsinööri Tapani Kaipio EteläPohjanmaan ELY-keskuksesta.

Puolen päivän aikaan oli aika luovuttaa huoneet ja suunnata takaisin kotiin. Bussissa viriteltiin vielä viimeiset keskustelut ja pohdinnat, mitä matkalla nähtiin ja opittiin.

Reissusta kerättiin myös nopea palaute ja yhtä palautetta siteeraten koko reissusta voisi todeta ”Hyvä, hyvä, hyvä, mut sitähän sää kysyit!”

Maaliskuun puolessa välissä tehtiin jälleen reissu, tällä kertaa Opintomatka maidontuottajille, kohteena Keski-Suomi.

Matkaan lähti kymmenen innostunutta yrittäjää, sekä mat-

ajatukset viritettiin aina kyseiseen kohteeseen ja ideoitiin samalla ennakkoon kysymyksiä.

Tilavierailut kohdentuivat erilaisiin tiloihin; matkalla nähtiin Kirsi ja Juha Kantoniemen visiiri-verhoseinäpihatto, Pasi ja Karoliina Rintamäen uusi parsinavetta, jossa eläimillä oli hännät vastakkain sekä Ari Tepon kolmen lypsyrobotin navetta. Ensimmäinen päivä huipentui yhteisiin illallisiin Seinäjoella, joskin naispuoliset matkanjohtajat olivat jo unien tarpeessa ja jatkot jäivät väliin.

Reissun toisena päivänä pidettiin seminaari, jonka avasi Osuuskunta Maitomaan toimitusjohtaja Mikko Sairanen. Talousagronomi Juhani Torkko ProAgria Etelä-Pohjanmaalta luennoi maidontuotannon tehostamisesta ja tuloksen parantamismahdollisuuksista, maitotilan johtamisesta ja riskien hallinnasta sekä maidontuotannon

kanjohtajat Mervi Ukkonen ja Paula Moisanen. Tämän reissun tavoitteena oli tutustua kehittäviin ja hyvällä tuloksella sekä maitoa, hiehoja että energiaa tuottaviin yrityksiin.

Tilavierailujen ja matkalla pidettyjen luentojen sekä keskustelun avulla oli tarkoitus pohtia tuotannon nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia.

Matkaan lähdettiin aamuvarhaisella Iisalmesta ja viimeiset matkalaiset noukittiin kyytiin Kuopiosta, Pitkälahden ABC: ltä. Ensimmäinen vierailukohde oli Hankasalmella Jari ja Anniina Laitisen tila, jossa tutustuttiin uuteen hännät vastakkain parsinavettaan. Toisena tutustumiskohteena samalle päivälle oli Päivi ja Tuomo Anttilan Hiehohotelli Jämsänkoskella.

Päivän tutustumiskohteiden jälkeen bussi suunnattiin Jyväskylään, jossa majoituttiin hotelliin ja iltaa jatkettiin yhteisen illal-

lisen merkeissä. Opintomatkan toisena päivänä matkaan lähdettiin ajoissa; bussi starttasi kahdeksalta kohti Petäjävettä, jossa tutustuttiin MTY Kokkilan pyöreään navettaan. Sieltä matkaa jatkettiin Leppävedelle ja tutustuttiin biokaasua tuottavan Metener Oy:n toimintaan.

Viimeisenä vierailukohteena oli MTY Maitohovi Vesannolla.

Sitä ennen nautittiin lounas ravintola Mierontiellä Konnevedellä ja pysähdyttiinpä kyselemään pyöröpaalaimen osiakin paikalliselta myyjältä, valitettavasti ketään ei ollut paikalla.

Maitohovin jälkeen lähdettiin kotiin päin. Bussissa käytiin pitkin matkaa keskustelua ja kerättiin jälleen lyhyesti palautetta päivästä. Reissu oli onnistunut kokonaisuus.

Paula Moisanen ProAgria Pohjois-Savo Mervi Ukkonen ProAgria Etelä-Savo

Suoraviivaista maidontuotantoa Hollannissa Anette ja Anton Dijkshoornin nykyinen maitotila sijaitsee Rotterdamin satamakaupungin eteläpuolella, jonne he muuttivat jouduttuaan myymään omistamansa 40 lehmän lypsyrobottipihaton maat Pijnakerin kaupungille muuhun käyttötarkoitukseen . Tilan tuotanto on järjestetty monella tapaa tyypilliseen hollantilaiseen tyyliin. Työt on automatisoitu niin pitkälle kuin mahdollista ja ihmistyön käyttö on keskitetty pääosin valvontaan, seurantaan ja ei- automatisoitavien hoitotoimien suoritukseen. Dijkshornien navetta on rakennettu 2010 ja tarkoitus on kasvattaa karja kahden lypsyrobotin kokoluokkaan, 120 lypsyssä olevaan lehmään. Navetan hinnaksi tuli noin 1 milj. euroa.

Navetta on viileä verhoseinäinen pihatto, jossa on eristetty katto vähentämään kesäajan kuumuutta. Nyt navetassa on noin 90 Holstein-lehmää, koska maitokiintiötä ei vielä ole saatu riittävästi kasvatetuksi.

Maitokiintiön hinta on Hollan-

nissa 70-80 snt/litra. Navetassa on toiminnassa kaksi Lelyn A4-lypsyrobottia, puuhapete käytävien puhdistukseen, rehunsiirtäjä ruokintapöydällä ja vasikoiden juottoautomaatti.

Anton jakaa aamuisin ennen tilan ulkopuolelle työhön lähtöään seosrehun traktorikäyttöisellä apevaunulla. Näillä menetelmillä Anetten työpäivä navetalla lehmien, hiehojen ja vasikoiden hoidossa vie noin 4-5 tuntia. Tulevana toiveena on automatisoida vielä parsien takaosan puhdistus ja kuivitustyö.

Maat tehokäytössä Tilan peltoala on suomalaisittain karjamäärään nähden niukka. Käytössä on yhteensä 40 ha, josta 30 ha nurmella. Peltotyöt tekee suurimmaksi osaksi urakoitsija, nurmi- ja maissirehut tehdään siiloihin ja suuriin kanttipaaleihin. Lietteet saa Hollannissa levittää ainoastaan multaamalla kuten Dijkshornienkin tilalla. Levitysmäärä tuntuu suurelta, noin 150 m3/ha. Lietesäiliö on sijoitettu navetan alle, kuten Hollannissa usein on tapana.

Maa on kallista eikä sitä halu-

ta käyttää lantavaraston alle.

Talouskeskukset on tiiviisti rakennettu, pihat asfaltoitu eikä epämääräisiä takapihoja ole viemässä peltoalaa. Suuri osa Hollantia on merestä vallattua maata ja pohjavesi on korkealla. Niinpä pengerrykset, kanavat ja pumppuasemat vuorottelevat maisemassa teiden ja valtaväylien lisäksi. Pellon hinta Hollannissa on korkea, vaikka Anetten mielestä heidän osatessaan nykyisen tilansa maa ei ollut erityisen kallista, ”vain” noin 30000 eur/ha. Nyt keskihinta seudulla on noin 40 000 eur/ha. Kovempiakin hintoja maassa on, jopa 80 000 eur/ ha ja vuokrahinnatkin moninkertaiset meihin verrattuna.

Maidonhinta kannustaa tuottamaan Dijkshornien tilalla maitokiintiötä on noin 1 miljoona litraa. Karjan keskituotos on 11 000 litraa, joten kiintiö täyttyy vajaalla navetalla. Kiintiöiden vapautuessa tuotantoa on

varaa lisätä. Maidon hinta on hiljalleen noussut yllättävän korkealle tasolle, keskihinta on noin 38 snt/litra. Ero on suuri muutaman vuoden takaiseen kriisiaikaan, kun hinta laski lähes 20 senttiin. Karjan tuottavuutta tilalla koetetaan pitää hyvänä, josta kertovat myös muutamat tunnusluvut maitotuotoksen lisäksi; keskipoikimakerta on 3 ja vasikkakuolleisuus 2/vuosi. Siemennykset hoidetaan itse, joita tulee 1,9/ poikiminen. Lehmiä poistetaan lähinnä utareongelmien vuoksi.

Eläinlääkäri nupouttaa vasikat ja isännän kontolla on sorkkien hoito seosrehun jakamisen lisäksi. Poistolehmän lihalla saa 2 eur/kg ja ternisonnivasikasta 150 eur. Sonnivasikoiden kasvatus on keskittynyt suuriin yksiköihin ja Hollannissa on yksi maailman suurimmista kasvattamoista, jossa kasvaa 600 000 nautaa.

Anna Liimatainen ProAgria Pohjois-Karjala MaitoTaito - hanke

8

kotieläin

Maitoa Nyt! –navettavierailupäivät Maitoa markkinoille -hankkeessa toteutettiin maaliskuun lopussa kaksi navettavierailupäivää. Retkien tarkoituksena oli tutustua oman maakunnan mielenkiintoisiin, nykyaikaisiin ja toimiviin navettakohteisiin. Oli mukavaa huomata, ettei aina tarvitse lähteä toiselle puolelle Suomea löytääkseen aidosti kiinnostavia ja tutustumisen arvoisia tiloja. Oli myös jännittävää, miten erilaisiin ratkaisuihin oli vierailutiloilla päädytty tavoitteiden ja olosuhteiden ollessa näennäisesti hyvin samanlaisia.

tuimme kohteisiin Liperissä ja Joensuussa. Vierailukohteet olivat tiloja, joissa nykyinen laajuus oli saavutettu 2005–2010.

Näillä tiloilla saatiin arvokkaita vinkkejä tehtyjen valintojen pitkäaikaisista vaikutuksista ja valittujen rakennusmateriaalien kestävyydestä. Kaksi tiloista oli valinnut robottilypsyn ja yksi asemavaihtoehdon. Toisella robottitilalla oli aikaisemmin ollut asemalypsy, jonka tilalle robotti oli tullut. Tähän ratkaisuun oli päädytty lähinnä työvoiman vähäisyyden ja työn rasittavuuden vähentämisen vuoksi.

Pielisen Karjalassa investoitu maitoon

Aperuokinta lisää suosiotaan

Ensimmäinen vierailupäivä suuntautui maakunnan pohjoisosiin. Vierailimme kolmella tilalla, jotka sijaitsivat Nurmeksessa, Valtimolla ja Juuassa.

Kaikki päivän tilat olivat uusia makuuparsipihattoja, valmistumisvuosien ollessa 2009–2011 välillä. Lypsy oli päädytty hoitamaan kahdella tilalla lypsyrobotilla ja yhdellä tilalla oli asemalypsy. Robottitiloista ensimmäisellä oli yksi robotti ja

Ruokintajärjestelmänä oli neljällä vierailutilalla seosrehu, mutta appeen koostumus ja sen energiapitoisuus vaihtelivat. Ape jaettiin tiloilla eri tavoin, käytössä oli apevaunuja ja erilaisia kiskoruokkijoita.

Erillisruokintaa noudattavilla tiloilla lehmät saivat väkirehua joko kioskeista tai lypsyrobotilta. Paitsi erilaisia lypsy- ja ruokintaratkaisuja oli tiloilla myös työt organisoitu kovin eri ta-

Navettaretkellä Joensuun seudulla tutustuttiin mm. maanviljelijä Kari Tahvanaisen (oik) navettaratkaisuihin. vapaa kierto, mikä toimi hyvin, vaikka ape oli hyvin vahvaa.

Toisella robottitilalla puolestaan oli kaksi robottia ja ohjattu lehmäliikenne. Molemmat karjat olivat erittäin korkeatuottoisia. Päivän kolmas tila oli päätynyt asemalypsyyn, jonka etuina voidaan nähdä joustavuus

lehmien lukumäärän suhteen ja toimintavarmuus.

Monipuolisia navettakohteita Joensuun seudulla Toisena vierailupäivänä tutus-

voin. Toisilla tiloilla työt tehtiin oman väen voimin, toisilla tiloilla oli ulkopuolisia työntekijöitä, kun taas osa oli keskittynyt navettaan ja ulkoistanut kylvöt, lietteenlevityksen ja rehunteon.

Mitä opimme?

Jo käytössä olevissa navetoissa vieraillessa parasta antia ovat yrittäjien omat kokemukset investointiprosessissa tehdyistä ratkaisuista ja niiden toimivuudesta. Tilojen isäntäväki oli kiitettävän avointa kertoessaan myös epäonnistumisistaan rakentamisessa tai navetan käyttöönotossa, jotta uudet investoijat saattoivat ottaa oppia ja välttää tekemästä samoja virheitä. Myös me neuvojapuolen toimijat haluamme aina muistuttaa toisilta oppimisen tärkeydestä ja avoimesta mielestä uusien ideoiden ja ajatusten suhteen. Toisaalta pitää olla rohkea ja innovatiivinen, mutta on vain järkevää ottaa oppia jo saman kokeneilta.

Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Maitoa markkinoille –hanke

Luomulihaa tarvitaan lisää Luomulihantuotantoon kannattaa siirtyä heti - varsinkin, jos tilan pellot ovat jo luomussa. Luomulihalle on kova kotimainen kysyntä. Eu- tukikauden vaihtuessa luomusopimusten teko voi vaikeutua vuonna 2013, joten nyt tänä vuonna kannattaa toimia.

Miten siirtyminen käytännössä onnistuu - Keskeisintä on ratkaista, miten tuotantokustannukset saadaan pysymään kurissa siten, että nykyinen luomulihan tuottajahinta riittäisi niiden kattamiseen. Huomiota on kiinni-

tettävä tuotantorakennusten suunnitteluun, tuottajayhteistyöhön, ruokintaan sekä pellon tuottoon, tiivistää luomun erikoisasiantuntija Ulla-Maija Leskinen ProAgriasta. Vaikka luomulihan hinta on tavanomaista hieman korkeampi, ovat myös tuotannon kustannuksetkin tavanomaista tuotantoa suuremmat. Korkeammat kustannukset aiheutuvat kuivituksesta ja valkuaisrehusta sekä viljasta.

- Toinen asia on, voidaanko tuottajahintaa saada nostettua sillä, että osallistutaan tuotantoketjun loppupäähän teurastamalla ja myymällä tuotteet lähimarkkinoilla omatoimisesti. On kuitenkin aina tarkkaan harkittava, miten toiminnot olisi järjestettävissä ja millä tuotantomäärillä ne tulisivat kannattaviksi.

- Kaiken kaikkiaan luomulihantuotantoon siirtyminen edellyttää tilakohtaisesti räätälöityä, pitkäjänteistä suunnitelmaa ja kokonaisnäkemystä markkinatilanteesta. Tarvittavat sopimukset ja suunnitelmapaperit luomuun siirtymiseksi saadaan kyllä aina tehtyä, mikäli asiat ovat muuten kunnossa. Lomakkeiden ja papereiden täyttöön saa apua paikallisesta ProAgriasta.

Neuvojat auttavat verkostoitumaan - Verkostoituminen ja yhteistyökumppanit helpottavat tuo-

tannon ja varsinkin rehustuksen järjestämistä. Verkostoituminen tarvitsee aktiivisia toimijoita ja sosiaalista silmää, jotta toisilleen sopivat, samanhenkiset yhteistyökumppanit löytävät toisensa. Kun yhteistyö sujuu, toiminnasta tulee pysyvää eikä ulkopuolista apua enää tarvita.

Esimerkiksi luomuviljelijöiden ja luomumaidontuottajien keskinäinen hyvin onnistunut valkuaisrehuketju on hyvä osoitus siitä, mihin yhteistyö voi johtaa, kun se vain saadaan alkuun.

- Naudanlihantuotannossa kuivikekustannukset saattavat joillain alueilla nousta korkeiksi. Lisäksi tarvitaan paljon hyvää rehua sonneille - ja laidunpinta-alaa emoille, koska emolehmät vasikoineen laiduntavat 4-5 kuukautta vuodessa.

Osa peltoalan lisäystarpeesta voitaisiin toteuttaa yhteistyöllä viljatilojen kanssa vaihtamalla nurmi- ja viljalohkojen käyttöä viljan ja lihantuottajien välillä.

Naudanlihantuottajan kannattaa panostaa hyvän säilörehusadon tuottamiseen selvitäkseen vähemmällä vilja- ja valkuisrehuruokinnalla. Parhaassa tapauksessa tämä onnistuu hyvin yhteistyössä naapuritilan viljanviljelijän kanssa tämän viljelykiertoa hyödyntämällä.

Yhteistyö hyödyttää molempia.

Toisaalta myös sianlihantuotanto tarvitsee viljelykiertoon satsaamista. Hyvä viljelykierto sika- ja viljatilalla sisältää Ulla-

Maijan mukaan vähintään 20 % valkuaiskasveja, 40 % viljoja ja 40 % nurmea.

- Tällä hetkellä luomutuotantoon siirtymisestä kiinnostuneita porsas-, yhdistelmä- ja lihasikatiloja on parisenkymmentä ympäri Suomea, kertoo Ulla-Maija Leskinen. Siirtymisen onnistumisen edellytyksenä on hyvin järjestetty yhteistyö lihantuottajien ja luomuviljanviljelijöiden välillä.

Lisähintaa voi saada suoramyynnistä Joissain tilanteissa luomutuottajat ovat pystyneet vaikuttamaan positiivisesti tuotantonsa kannattavuuteen panostamalla koko ketjun hallintaan alkutuotannosta kuluttajalle eli suoramyyntiin, josta he ovat saaneet riittävän korvauksen omalle työlleen. Tämä vaatii riittävän suuria tuotantomääriä, jotka kuitenkin saadaan markkinoiduksi paikallisesti, toteaa Ulla-Maija. Tiedossani on tällä hetkellä viisi suurta luomusta kiinnostunutta lihantuottajaa Etelä-Pohjanmaalta, joten innostusta ainakin tuotantoa kohtaan on. Tuotantoa ja tarvittaessa markkinointia pitää kehittää kokonaisuutena siten, että toiminta pysyy kannattavana.

Marja Suutarla ProAgria Kymenlaakso

kotieläin 9

Itä-Suomen maitotiloista aikoo jatkaa 60% Maitotilabarometri 2012 kysely tehtiin itäsuomalaisille maitotiloille (n. 2 700 kpl) ja pohjoissavolaisille maatalousalan asiantuntijoille (n. 200 kpl) tammi-helmikuussa 2012.

Maitotilojen kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä lähes 600 vastausta ja vastausprosentti oli yli 20. Asiantuntijakyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 40 vastausta, joten myös asiantuntijakyselyn vastausprosentti oli noin 20.

Kyselyyn vastanneista maitotiloista yli puolet sijaitsi Pohjois-Savossa, viidesosa Pohjois-Karjalassa, kymmenes-

osa Kainuussa, kymmenesosa Etelä-Savossa ja loput muissa maakunnissa. Kuntatasolla eniten vastauksia saatiin Vieremältä (5,5 % kaikista vastauksista).

Kyselyyn osallistuneiden tilojen koko vaihteli, mutta peltoa oli keskimäärin 49 ha ja lehmäpaikkoja 30.

Lähes kaksi kolmesta kyselyyn vastanneista maitotiloista aikoo jatkaa maidontuotantoa vähintään vuoteen 2015. Keskituotosta pyritään nostamaan nykyisestä (noin 9 000 kg/lehmä), keskimäärin yli 10 000 kg/lehmä vuoteen 2020 mennessä.

Vaikka Pohjois-Savon asiantuntijakyselyyn saatujen vastausten kirjo oli laaja, havaittiin vastauksissa muutamia selkeitä suuntauksia: - Pohjois-Savon maidontuotannon kehittämismahdollisuudet ja tulevaisuus ovat hyvät - Pohjoissavolaisen maidontuotannon haasteiksi koettiin mm. talous- ja kannattavuustekijät, työssä jaksaminen ja niukat resurssit.

Sekä tila- että asiantuntijakyselyn tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan kevään 2012 aikana osoitteessa http://maito. savonia.fi. Maitotilabarometri

2012 -kyselyn päätoteutuksesta vastaa Savonia-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan kanssa.

keen projektipäällikkö Mika Repo, Savonia-ammattikorkeakoulu, p. 044-785 6652 mika.repo@savonia.fi

Lisätietoja: Maitotilojen ja Maitotalouden kehittämisohjelma -hankkeen projektityöntekijä/kyselyn analysoija Anni Tarkiainen, Savonia-ammattikorkeakoulu, p.

044 785 6633 anni.tarkiainen@savonia.fi Maitotilojen ja Maitotalouden kehittämisohjelma -hank-

Investoivan tilan tukitiimi Investointien varmistamiseksi käyttöön otettu investoivan tilan tukitiimi on ollut PohjoisKarjalassa käytössä kaksi vuotta. Maitoa Markkinoille hankkeessa on kuunneltu herkällä korvalla tukitiimin käyttöönottaneiden yrittäjien palautetta.

Palautteen perusteella tukitiimitoimintaa on kehitetty ja kehittäminen jatkuu edelleen. Tukitiimitoiminnassa pidettiin hyvänä etenemisjärjestystä, jossa lähdettiin etenemään talousasioista. Alustavien kustannusarvioiden perusteella käydään läpi investoinnin, eläinaineksen lisäyksen, kiintiöiden hankinnan, käyttöpääoman lisäykseen sitoutuva kokonaisrahamäärä. Sen jälkeen käydään ensimmäiset pankkineuvottelut, joissa selviää rahoittajan kanta hankkeen toteuttamiseen. Näin voidaan varmistaa, että suunnittelukustannuksiin sitoutuva raha ei mene hukkaan. Investointihankkeen aikatauluttaminen erillisellä Excel hässäkällä koettiin hyvänä, vaikka se alkuvaiheessa tuntuukin kaoottisen suurelta paketilta.

Vaikeimmat asiat ensin helpot keretään myöhemmin Investointien alkukartoituksessa käydään läpi yrittäjien tavoitteet 3 vuotta investoinnin jälkeen: Litraa meijerimaitoa/ lehmä, satotaso kgka/ha, palkkatavoite, vapaa-aika-tavoitteet, litroja/työtunti ym.

Samalla käydään läpi, missä ollaan nyt ja mitkä ovat kriittiset kehittämiskohteet; näin investoinnin jälkeisen ajan pahimmat karikot voidaan välttää.

Meille kaikille on vaikeaa tunnustaa omat tai yritystoiminnan heikoimmat kohdat. Niiden tunnustaminen on kuitenkin avain loistavalle tulevaisuudelle. Tuotostasoissa, peltojen satotasoissa ja monissa muissa minimitekijöissä on päästy hämmästyttäviin tuloksiin, kun

härkää on otettu sarvesta ja minimitekijät korjattu.

Investoivan tilan tukitiimin kehitettävät kohteet Saatujen palautteiden perusteella investoivan tilan tukitiimiin olisi hyvä valita yksi edellisinä vuosina vastaavan tyyppisen investoinnin tehnyt yrittäjä.

Siitä on erityisesti apua tilanteissa, joissa on kyseessä aloittavan yrittäjän ensimmäinen merkittävämpi investointi. Käytännön jokapäiväinen kokemus on myös valttia, kun tarkastellaan eläinliikenteen, erilaisten rakenneratkaisujen ja toimintojen sijoittelua navettarakennuk-

sessa.

Investoineiden tilojen jälkihoidoksi olisi hyvä perustaa edellisenä kesänä investoineiden kesken seurantaryhmä, jossa investoineet tilat voivat trimmata toimintojaan eteenpäin.

Rahoituksessa olisi paras vaihtoehto investoinnin kokoinen pankkilaina, jota maksettaisiin takaisin myönnetyllä avustuksella ja korkotukilainalla. Näin mahdolliset viivästymiset maksatuksissa eivät aiheuttaisi ongelmia rahoituksessa investoinnin aikana.

Antero Stedt ProAgria Pohjois-Karjala Maitoa Markkinoille hanke

Maatilarakentamiseen Lämpöharkot • omakotitalot • maatilarakennukset • teollisuushallit Muottiharkot • lietekanavat • lietesäiliöt • kuivaamot Maatilaelementit • laakasiilot • lantalat • lietesäiliöt Lakka - Kivi täynnä lämpöä

Pyydä tarjous kauppiaaltasi!

www.lakka.fi

PARIKKALAN VALO OY Positiivista energiaa Vuodesta 1936 Puh. (05) 439 01 www.parikkalanvalo.fi

�������������������������������

��������� ���������� ���������� �������������

�������������������� ����������������� �������������� ������������������

���������������������� � ��������������

10

kotieläin

Tosilampuri - koulutushanke lähti räväkästi käyntiin Esiselvityshankkeen tuloksena oli tiedossa , että lammashankkeelle on Itä-Suomessa tarvetta, mutta uuden Tosilampuri koulutushankkeen suosio on ollut yllätys. Odotetun kuuden pienryhmän sijaan on liikkeelle lähdössä vähintään kymmenen, mutta mahdollisesti kaksitoista eri pienryhmää. Karitsanlihan markkinatilanne, hinnan nousu sekä raskaan karitsan laatupalkkio on innostanut lampureita tehostamaan ja uusia yrittäjiä suunnittelemaan tuotantoa.

Kolmevuotisen hankkeen varsinainen koulutustoiminta aloitettiin teemapäivillä. Lammaseläinlääkäri Johanna Rautiainen opasti lampureita terveydenhuoltotyöhön ja lampaiden yleisimpien sairauksien hoitoon Terve lammas on tuottava – päivänä Rantasalmella. Katras hallintaan päivillä Iisalmessa, Mikkelissä ja Kiteellä lammastalouden kehityspäällikkö Pia Parikka näytti kuinka uuden Weblammas – ohjelman avulla on helppo kirjata ja hallita katraan tapahtumia sekä kehittää eläinainesta. Toiveissa on, että kesän aikana saamme paimennuksen Grand old manin Franck Cashenin pitämään teemapäivät lampaiden käsitte-

Putkisalon lampola Kuva: Sari Heltelä

Rantasalmelta

lystä sekä työkoiran käytöstä ja koulutuksesta lammastilalla.

Pienryhmät liikkeelle Pienryhmät ovat lähteneet tai lähtevät käyntiin kevään aikana. Kaikille ryhmille on tehty alustavat työsuunnitelmat ja tavoitteet, mutta niitä muokataan aina ryhmän omien tavoitteiden ja toiveiden mukaiseksi. Ohjelmia suunnitellessa pidetään huoli. että tuloksena on hankkeen tavoitteiden mukai-

karitsointiaikaan.

sesti asiakaslähtöinen kannattava tuotanto huomioiden eläinten ja ympäristön hyvinvointi.

Aloittavien lammastilojen ryhmiä on kaksi. Niissä on tavoitteena ensimmäisenä vuotena, että tiloille saadaan selkeä näkemys omasta tuotantomallista ja suunnitelma sen toteuttamiseksi sekä luodaan lampureiden tuotanto-osaamiselle perusta.

Opetellaan tuotannon aakkosia rehuntuotannosta, eläinaineksesta sen hoidosta ja opetellaan seuramaan tuotantoa ja taloutta siis: Järkevästi alkuun – kokonaisuus haltuun. Seuraavina vuosina aloittavien tilojen pienryhmät seuraavat tuloksia ja kehittävät osaamistaan sekä tuotantoaan Selkeä suunnitelma – tehokas toteutus teemalla. Tilakohtaisissa koulutuksissa viedään tieto ja suunnitelma tilatasolle toimintaan.

Kehittävien lammastilojen pienryhmiä on 4-5 ja kokoontumisien teemana on ensimmäisenä vuotena Kokonaisuus haltuun – tiedosta toimintaan. Näissä ryhmissä on vahvasti mukana yhdessä ja toisilta oppimi-

nen eli benchmarkkaus. Alkutilanteen kartoituksen jälkeen luodaan ryhmille ohjelmat tilojen tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Kehitetään tuotantoosaamista, eläinainesta, rehuntuotantoa, taloudenhallintaa sekä markkinointia. Ryhmässä opetellaan seuraamaan tuotannon tunnuslukuja ja siirtämään niistä saatu tieto toimintaan.

Seuraavina vuosina osa-alueita hiotaan ja kehitetään yhteistyömalleja. Tilakohtaisessa koulutuksessa sovelletaan tieto ja suunnitelmat käytäntöön.

Jalostuspienryhmä on ollut myös suosittu, jopa siinä määrin että on harkittava sen jakamista kahteen. Alueella on jalostuslampoloita jo 5 ja monta muuta jalostuseläintuotannosta kiinnostunutta tilaa. Jalostusryhmä on myös vahvasti keskusteluun ja kokemusten vaihtoon perustuva BM ryhmä, johon haetaan asiantuntijoita jopa ulkomailta tuomaan uusia tuulia ja vahvistamaan osaamista. Sitä kehitetään niin jalostuseläinvalinnan, markkinoinnin, keinosiemennyksen kuin ulkomaankaupankin alalla. Tilakohtaisessa koulutuksessa keskitytään nimenomaan näihin aiheisiin ja viedään yhteistyökuvioita käytäntöön.

Villa- ja turkisryhmäläiset keskittyvät tilojensa monipuolisen tuotannon kehittämiseen.

Opitaan tuottamaan hyvälaatuista villaa ja lammasturkiksia, hinnoittelemaan ne sekä etsimään niille markkinat. Tässä ryhmässä erilaiset yhteistyömallit ja markkinointiosaaminen ovat avaintekijöitä ja siksi vahvasti ohjelmassa. Tavoitteena on saada mukaan myös tuotteiden jatkojalostajia ja asiakkaita tuomaan omaa näkemystään ja kehittämään yhteistyötä. Pyritään löytämään tiloille

tarvittaessa myös mentoreita.

Myös lampaankäsittely ja paimennusryhmä on ollut suosittu, senkin jakamista on harkittava.

Ryhmä aloittaa oppimalla niksejä lampaan käsittelystä Aadam Kaivon opastuksella. Ensimmäisellä kerralla jokainen opettelee kaatamaan lampaan ihan käytännössä, kerintä sen sijaan on tällä kertaa näytöksenä, sekin on tarkoituksena harjoitella myöhemmin. Tässä ryhmässä käytännön tekeminen on koko ajan mukana. Ihan konkreettisesti käsitellään lampaita ja koulutetaan koiria. Tavoitteena on sujuva työskentely lampolassa. Tilakohtaisessa koulutuksessa voidaan kehittää tilan rakenteita sekä käsittelymenetelmiä ja esimerkiksi koirattaa lampaat kokeneella työkoiralla, jonka jälkeen ne ovat helpompia aloittelevalle paimenelle.

Retket tuovat aina uutta intoa ja ideoita töihin. Tosilampuri –hanke järjestää syksyllä opintoretken Ruotsiin mistä voimme saada ideoita oman tuotannon kehittämiseen ja näemme miten naapurimaassa suuremmissa katraissa toimitaan ja miten pässihuutokauppa järjestetään.

Myös valtakunnalliset lammaspäivät ovat retken kohteena.

Iso alue - sähköiset menetelmät käyttöön Koska hankealue on suuri, sähköiset menetelmät otetaan hankkeessa käyttöön. Ainakin osan tapaamisista voi hoitaa etänä ja materiaali tallennetaan verkkoon pienryhmäläisten käyttöön. Tämä mahdollistaa osallistumisen vaikka esimerkiksi karitsointi olisi käynnissä tai ei muuten pääse lähtemään kokoontumiseen. Samalla voimme testata uudenlaista toimintamallia tulevaisuuden neuvonnalle.

Tosilampurin hankealue on Etelä-Savo, Pohjois-Savo, EteläKarjala ja Pohjois-Karjala sekä Kymenlaakso ja hankeaikaa on vielä 30.6.2014 asti. Nyt on vielä mahdollista lähteä mukaan iloiseen ja innokkaaseen lampurijoukkoon, jos haluat tehostaa lammastuotantoasi tai vaikka harkitset sellaiseen ryhtymistä. Ota yhteyttä pikaisesti, niin lisätään sinut Tosilampurikatraaseen!

ProAgria Etelä-Savo: Sari Heltelä Itä-Suomen lammastilaneuvoja Tosilampuri hankevastaava p.020 747 3602 sari.heltela@proagria.fi Jarmo Piiparinen Lammastilaneuvoja Tosilampuri hanke p. 020 747 3623 jarmo.piiparinen@proagria.fi

rakentaminen

Rakennussuunnittelupalvelut Viljelijät HUOM! yhteistyössä ProAgriat tuottavat yhdessä rakennussuunnittelupalveluita Pohjois- ja Itä-Suomen alueella.

Maatalousyrittäjät päätyvät yhä useammin ottamaan rakennushankkeensa kokonaissuunnittelupalvelun toimijalta, jolla on jo olemassa mahdollisuus tuottaa kaikki tarvittavat suunnittelupalvelut hankkeelle. Tämä menettelytapa on tyypillinen myös muiden rakennuttajien keskuudessa.

Pohjois- ja Itä-Suomen alueella rakennussuunnittelupalveluja tuottavat ProAgriat EteläKarjala (2 suunnittelijaa), Pohjois-Karjala (4 suunnittelijaa) ja Pohjois-Savo (3 suunnittelijaa) ja Keski-Suomi (2 suunnittelijaa) yhdessä omistamansa Maveplan Oy:n kanssa. ProAgrioiden palveluksessa olevat rakennussuunnittelijoita toimivat suunnittelun linkkinä rakennuttajaan. Pääasiallinen kysyntä rakennussuunnittelussa muodostuu maatalousyrittäjistä, mutta merkittävä osa kysynnästä tulee jo muilta maaseutukytkennäisiltä rakennuttajilta. ProAgrioiden suunnittelupalvelujen vahvuutena on ehdottomasti mahdollisuus tarjota kaikkia teknisiä suunnittelupalveluksia ja tutkimuksia, mutta myös linkitys taloussuunnittelijoihin. Yhdessä ProAgrioiden kattavien talousym. suunnittelupalveluiden ja rakennussuunnitteluiden kanssa pystytään toteuttamaan kokonaisvaltainen suunnittelu.

Työnjakoa Yhteistyötä eri toimijoiden kesken tehdään siten, että ProAgriat keskittyvät rakennussuunnitteluun, taloussuunnitteluun ja muuhun ”agraarisuunnitteluun”. Maveplan Oy keskittyy maapohjatutkimuksiin ja maanrakennussuunnitteluun, rakennesuunnitteluun ja alueittain rakennuttamiseen. Myös isojen lietelantaloiden osalta ympäristölupaviranomaisten edellyttämät patoturvallisuustarkastelut voidaan toteuttaa Maveplanin toimesta. Maveplan Oy:llä on käytettävissä yksi rakennesuunnittelija Kuopiossa ja 3 Oulussa, 2 rakennussuunnittelijaa Oulussa, 1 maanrakennussuunnittelija Oulussa ja toinen Kuopiossa. Alueellinen salaojitusteknikkoverkosto on mukana myös mm. kuivatukseen liittyvissä suunnitteluissa.

Maapohjakairauksiin on käytettävissä kaikkiaan 3 kairavaunua, jotka sijaitsevat hajautetusti Pohjois- ja Itä-Suomen alueella. Perustamistapalausuntojen laadinta kairausten perusteella, maanrakennussuunnittelu ja patoturvallisuustarkastelut on keskitetty Ouluun, missä tiedusteluihin vastaa Ilkka Räihä ilkka.raiha@maveplan.fi, 050 372 2172.

Laajentavat tilat haluavan usein ulkoistaa myös rakennut-

tamisen ulkopuoliselle henkilölle yrittäjien keskittyessä tilansa kehittämiseen ja valmistamiseen laajenevaan tuotantoon. Rahoittajina toimivat pankit ovat jo useita vuosia havainneet tiukkenevassa kannattavuuskehityksessä saavutettavat edut, kun käytetään asianmukaista moniammatillista tukitiimiä ja ulkopuolista rakennuttamisen ammattilaista maatalousyrittäjien tukena rakennushankkeissa.

Pohjois- ja Itä-Suomen alueella rakennuttamiseen panostavat Tapio Pasanen tapio. pasanen@proagria.fi, 0400 905 731 ProAgria Pohjois-Savosta ja osin myös Raimo Saarelainen raimo.saarelainen@proagria.fi, 040 301 2447 ProAgria Pohjois-Karjalasta Maveplanin Ari Hyvärisen lisäksi. Rakennutta-

misresursseja on laajennettu ja lisätty aikaisemmasta.

Maveplan Oy tuottaa suunnittelupalveluja myös infra- ja ympäristösuunnittelussa sekä kuivatussuunnittelussa. Vesistösuunnitteluun, kunnallistekniseen suunnitteluun, jätevesiratkaisuihin liittyvissä asioissa ja mittausasioissa voi ottaa yhteyttä Kuopiossa Hannu Piriseen hannu.pirinen@maveplan. fi, 040 841 3284 Rakentamisprojektin ollessa ajankohtainen, on syytä olla yhteydessä omaan ProAgrian neuvojaan, ProAgrioiden ja Maveplanin suunnittelijoihin www.proagria.fi, www.maveplan.fi.

Ari Hyvärinen Maveplan Oy ari.hyvarinen@maveplan.fi 040 502 6276.

METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa aikuiskoulutusta Valtimolla ja Joensuussa seuraavasti:

Metsäkoneenkuljettaja NUORISOKOULUTUS Metsäkoneenkuljettaja

�� harvesterinkuljettaja �� kuormatraktorinkuljettaja �� puutavara-autonkuljettaja

Metsäkoneasentaja Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja

�� ��������������������������� �� �������������������

Metsäkoneenkuljettaja

�� ���������������������������� �� �������������������

Puutavara-autonkuljettaja �� ���������������������������� �� �������������������

Opetus, majoitus ja ruokailut maksuttomia.

Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

�������������������������������������� ������������������������������ �����������������������������������

Tähkän mitan edellä!

Pohjois-Karjalan Siemen Aito ja rehti siemenliike!

KAIKKI MAATILAN SIEMENET TILALLE TOIMITETTUNA Maakunnan parhaat viljat

VENLABOR -kaura ELMERIBOR -ohra Nurmisiemenseokset apilalla tai ilman Valmiit tai tilan omilla seossuhteilla POHJOIS-KARJALAN SIEMEN paavo.koponen@tilasiemen.fi

Paavo 0400- 678 177 Kosti 0400- 678 887

11

Muistattehan, että haja-asutusalueilla muodostuneen sakokaivolietteen voi käyttää lannoitteena omilla pelloilla, kunhan on huolehdittu lietteen kalkkistabiloinnista. Maatila voi myös pienimuotoisesti käsitellä muutaman naapurin, kesäasukkaan ja/tai mummonmökin sakokaivolietteet omaan käyttöön. Levitys- ja käsittelytiedot merkitään lohkokortille. Lisää tietoa ja tarkemmat ohjeet sekä yhteiskäsittelypisteen ohjeistuksen www.proagriapohjois-karjala.fi

Uusia ajatuksia metsästä.

Stora Enson Tähtitilillä® metsä jatkaa kasvuaan puukaupan jälkeenkin. Kysy lisää lähimmältä Stora Enson puunostajalta.

Stora Enso Metsä puh. 020 46 1478 www.storaensometsa.fi

12

pelto ja kasvi

Pelkäätkö EU-tarkastajan valvontakäyntiä Liperiläinen lihanautakasvattaja Tommi Timonen kuuli täydentävien ehtojen tilaneuvontapalvelusta osallistuessaan ProAgrian järjestämälle koulutuspäivälle. Timosen tilalla oli tehty sukupolven vaihdos vuonna 2010 ja nuori viljelijä kaipasi neuvojan apua tarkistamaan täyttyykö tilalla tukiehtojen vaatimukset. – Kun on viljelijäuran alussa ja ei itse hallitse vielä kaikkia pykäliä ja vaatimuksia, on hyvä, että tällainen järjestelmä on olemassa, kertoo Timonen.

ProAgria Pohjois-Karjalan Yritysneuvoja Ulla Turunen kävi Timosen tilalla kesällä 2011 katsomassa Täydentävien ehtojen osion 1, Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimusten, täyttymisen. Osioon kuuluvia asioita ovat: viljelykierto, viljellyn pellon hoito, pientareet, hoidetut viljelemättömät pellot, luonnonhoitopellot, kesan-

Tommi Timosen takana nurmipeitteiset valtaojan suojakaistat.

Rikkaruohojen leviämisen estämiseksi suojakaistat suositellaan puhdistusniitettävän.

Kuva: Ulla Turunen not, maaperän kunnosta huolehtiminen, hukkakauran leviämisen ehkäiseminen, maaston ominaispiirteiden säilyttäminen, kasteluveden käyttö, pysy-

Tutustu ja kokeile; kartaltapaikannus www.viljavuuspalvelu.fi TULOSLAARI > sähköinen tulosvarasto

Näyte:1 5320034415 Näyte:6

TILAUSLAARI > sähköinen tilausjärjestelmä

5320034516

VIPU-kartta

Näyte:2 5320034718

Näyte:5

Lohkorajat Teemakartat

Näytteet Happamuus Kalsium Fosfori Kalium Magnesium Rikki Boori Kupari Mangaani Sinkki

Näyte:3

MAALAJI: 5320034617 MULTAV: Näyte:4

HeS erm Jl: 0,7 10xmS/cm Happamuus: 6,0 pH Ca: 2400mg/l P: 4,2 mg/l K: 350 mg/l Mg: 230 mg/l S: 9 mg/l B: 0,6 mg/l Cu: 3,9 mg/l Mn: 15 Zn: 1,63 mg/l

Kalkitussuositus

Uudet teemakartat avattu!

Näytteet kartalta paikantaen; > tulokset sähköisillä VIPU-viljavuuskartoilla!

Puhelin 015 320 400

vät laitumet ja tilapäisesti viljelemättömän alan hoito.

- Timosen tilalla asiat olivat melko lailla kunnossa. Tilan pellot ovat kaikki nurmituotannossa, joten esimerkiksi kaikki pientareet ja suojakaistat olivat nurmipeitteisiä, Ulla Turunen kertoo. Lisäksi tilalla ei ollut kesanto- eikä luonnonhoitopeltoja, joten niiden hoitoon ei tarvinnut puuttua, Turunen jatkaa.

Nyt läpikäydyt asiathan jäävät vain neuvojan ja tilan välisiksi ja jos tilalla olisi havaittu jotain puutteita ehtojen täyttymisessä, olisi korjaavat toimenpiteet

käyty yhdessä viljelijän kanssa läpi, Turunen lisää.

Täydentävien ehtojen osioita on yhteensä seitsemän, joiden vaatimukset tilojen on täytettävä tukia saadakseen. Osa ehdoista koskee kasvinviljelyä ja osa kotieläintuotantoa. Puutteet ehtojen täyttymisessä sanktioidaan valvontaviranomaisten tarkastuksissa tekemien havaintojen mukaan. Ehtojen noudattaminen koskee EU:n suoria tukia eli tilatukea ja tuotantoon sidottuja suoria EU-tukia sekä ympäristötukea, luonnonhaittakorvausta ja eläinten hyvinvointitukea.

Kotieläintuotantoon liittyvissä osioissa neuvoja käy eläintiloissa katsomassa eläimet sekä eläinten pito-olosuhteet. Kasvinviljelyyn liittyviin osioihin puolestaan liittyy aina maastokäynti pelloilla.

- Kasvinsuojeluaine -osiossa, jossa käydään läpi kasvinsuojelua, kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja varastointia, voidaan tehdä myös kasvustokäynti pellolle. Pellolla voidaan todeta mm kasvuston kunto, tiheys ja pellon rikkakasvitilanne. Rikkakasvitunnistuksen perusteella voidaan miettiä sopivaa torjuntakeinoa, Ulla Turunen kertoo.

Täydentävien ehtojen tilaneuvontapalvelu on viljelijälle maksullista, mutta vapaaehtois-

ta neuvontaa. Neuvontaan saa tukea, joka haetaan jälkikäteen kunnan maaseutuviranomaisen kautta. Vuonna 2012 tuki on 165 euroa/ läpikäyty osio. Tukea voi saada saman kalenteri vuoden aikana kahteen eri osioon eli 330 euroa.

- Nyt kasvustokauden alussa olisi tiloilla hyvää aikaa kutsua täydentävien ehtojen neuvoja käymään tilalla kiertelemään peltoa ja katsomaan, että vaaditut ehdot täyttyvät. Monikin tulee omalla tilallaan ”sokeaksi”, eikä huomaa puutteita, Ulla Turunen mainitsee. Neuvoja käy asiat läpi havaintolistan avulla ja kirjaa mahdolliset puutteet ja korjausehdotukset siihen.

Ilpo Kiviranta Yritysneuvoja/Maitotilat ProAgria Pohjois-Karjala

Täydentävien ehtojen tilaneuvonta osiot: 1. Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimus 2. Ympäristösäädökset 3. Eläinten tunnistus ja rekisteröinti 4. Kasvinsuojeluaineet 5. Elintarvikkeet 6. Rehut 7. Eläinten hyvinvointi ja eläintaudeista ilmoittaminen

Härkäpapu – mahdollisuuksien valkuaisrehu?

Helmikuussa pidettyjen ”Kotoista valkuaisrehua lypsylehmien ruokintaan” –koulutusta valmistellessa kävin pohjustavaa keskustelua muutamien luomumaidontuottajien kanssa. Keskustelussa ilmeni mielenkiintoisia asioita, tiloilla oli alkutalven aikana tullut ruokintaan pakollisia muutoksia. Rypsin syöttö oli vähentynyt ja sitä oli korvattu härkäpavulla. Härkäpapu oli otettu uutena rehuna ruokintaan vilja/herneseoksen lisäksi, rypsiäkin oli, mutta määrä oli vähentynyt ja yhdellä tilalla rypsin siemen oli käytetty jauhettuna öljyineen. Yllättävästi maitotuotos ei ollut vähentynyt, vaan mieluummin kasvanut! Merkittävin muutos oli kuitenkin maidon pitoisuuksien nousu jopa useammalla kymmenyksellä! Luomutiloille se oli myönteinen yllätys, koska usein ongelmana ovat alhaiset rasva- ja valkuaispitoisuudet. Koulutuspäivän keskusteluosuudessa tuli esille asiaa vahvistavia näkemyksiä. Myöhemmin keskustellessa ruokintaan perehtyneen kollegan kanssa käsitys vahvistui, että härkäpavun hidas tärkkelys on ainakin ”osasyyllinen” asiaan. Härkäpapu sisältää valkuaista noin

30 %, joka on merkittävä määrä. Härkäpavun hyvyydestä kertonee myös se, että eräs merkittävä rehunvalmistaja käyttää härkäpapua huippurehuissaan.

Vaikka edellä kerrotut kokemukset on saatu luomutiloilta, samalla tavalla härkäpapu toimii tavanomaisillakin tiloilla ja eläimillä.

Härkäpavun saanti vaihtelee Valitettavasti härkäpavun saanti on ollut rajallista, vaikka viljely varsinkin Etelä-Suomessa onnistuu. Suurin syy lienee kehittymättömät markkinat.

Myönteistä asiassa on se, että härkäpavusta voi saada suurempia satoja kuin rypsistä ja se on typpiomavarainen kasvi. Käytön lisääminen nostaisi tuotoksen lisäksi kannattavuutta, onhan se hinnaltaan edullisempi rypsiin verrattuna. Härkäpapua viljelemällä saataisiin nostettua myös kotimaisen valkuaisen osuutta ruokinnassa.

Pohjois-Karjalassakin on joitakin kokeiluja puitavan härkäpavun suhteen. Kasvi vaatii melko pitkän kasvukauden n. 111 vrk., joten tiettyä varovaisuutta viljelyssä kannattaa muistaa.

Kannattaisiko kuitenkin kokeilla vaikka pienellä alalla? Toinen varmempi vaihtoehto on

hankkia pavut sen tyypillisemmiltä viljelyalueilta.

Eeva Vornanen ja Ulla Turunen ProAgria Pohjois-Karjala

Kuva: Arja Nykänen

pelto ja kasvi

13

Mädäte on kelpo lannoite nurmelle määrää, sekä 25 t/ha että 40 t/ ha.

Ravinnemäärissä selvät erot

Kenttäkokeessa mädätteen levitysmenetelmänä käytetty kiekkomultain, jota verrattiin sekä hajalevitykseen että multaukseen veitsilevitintä käyttäen.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto tutkivat hankkeiden ”Lämpöyrittäjyyden uudet liiketoimintamallit” ja Pellot Tuottamaa – hankkeen yhteistyönä Biokymppi Oy:n biokaasun tuotannossa syntyvän mädätteen lannoitusvaikutusta säilörehunurmelle kesällä 2011 Kiteellä. Kenttäkoe tehtiin tuotantomittakaavassa, kaikki käytetyt koneet olivat normaaleja urakointikokoluokan koneita.

Näin saatiin helposti käytäntöön sovellettavaa tietoa mädätysjäännöksen lannoitusominaisuuksista.

Kenttäkokeilla vertailutietoa Kokeessa tutkittiin mädätteen lannoitusmäärän ja levitysmenetelmän vaikutusta satotasoon sekä lannoitteen vaikutusta säilörehun ruokinnalliseen ja hygieeniseen laatuun. Vertailukohteena käytettiin naudan mädättämätöntä lietelantaa, joka etenkin luomutiloilla on lähes ainoa vaihtoehtoinen typpilannoite nurmille. Tuotannollisten tekijöiden lisäksi kenttäkokeessa selvitettiin mädätteen ja lietelannan am-

moniakkipäästöjä lannan levityksen yhteydessä sekä niittonurmen hygieenistä laatua.

Koealana oli Kiteen Puhoksen apilapitoinen, pinnan muodoiltaan tasainen Kiteen Kartano Oy:n peltolohko, johon eri koeruudut kerranteineen saatiin hyvin mahtumaan yhdeksi suureksi koealueeksi. Koeruudut olivat 10 m leveitä ja 100 m pitkiä ja niitä oli vierekkäin 18 kappaletta. Lannoitteet levitettiin ensimmäisen säilörehunurmen korjuun jälkeen 1.7.

Sato korjattiin 16.8 normaalilla muuttuvakammioisella pyöröpaalaimella ja korjuuta ennen niittokarheet karhotettiin nykykäytännön mukaisesti. Paalit punnittiin ja varastoitiin pellon reunaan. Säilörehunäytteet otettiin paaleista 4.11, vajaan 3 kk varastoinnin jälkeen. Säilöntä tehtiin ilman säilöntäainetta, jotta mahdolliset erot säilyvyydessä ja laadussa saataisiin mahdollisimman hyvin esiin.

Mädätteen levitysmenetelminä vertailtiin sekä hajalevitystä että lannoitteen multausta veitsilevitintä ja kiekkolevitintä käyttäen. Tavoiteltu lannoitteen levitysmäärä vertailussa oli 25 t/ha. Satovasteen selvittämistä varten mädätettä levitettiin veitsilevitintä käyttäen kaksi eri

Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan, sovitaan asiat ajoissa!

Mädättämätön lietelanta ja mädäte erosivat toisistaan sisältämiensä ravinnemäärien suhteen. Karjanlanta sisälsi 3,7 kg N/t ja liukoisen typen määrä oli 2,0 kg N/t. Mädätteen kokonaistypen määrä oli 2,8 kg N/t ja liukoisen typen määrä 2,2 kg N/t. Myös fosforin ja kaliumin määrissä oli eroa, karjanlanta lietteessä fosforia oli 0,66 kg/t ja kaliumia 4,2 kg/ t. Mädätteen vastaavat määrät olivat 0,32 kg P/t ja 1,4 kg K/t.

Tehtyjen analyysien perusteella havaittiin, että mädätelannos lisäsi satoa noin 350 MJ/lannoitetonni, kun levityslaitteena käytettiin veitsimultainta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi 20 tonnin hehtaariannos lisää satoa 7000 MJ, eli vanhoissa yksiköissä noin 600 ry/ha.

Tulosten perusteella levitys-

siis jälleen kerran vahvistettua orgaanisen lannoitteen hyvän multaamisen merkitys.

Artturi analysoi tuloksiksi Säilörehun laatua tutkittiin Artturi-rehuanalyysin avulla.

Kaikkien 18 koealan näytteen laatuarvosanaksi tuli analyysissä 8 eli hyvä, vaikkei säilöntäaineita rehuun käytetty.

Kaikki näytteet saavuttivat hyvän säilörehun laaturajat pH: n, ammoniakkitypen osuuden, maitohapon ja haihtuvien rasvahappojen osalta. Sokeriraja alittui yhdessä lannoittamattomassa koeruudussa. Enemmän poikkeamia oli liukoisen typen raja-arvojen täyttymisessä, sillä se ylittyi 7 satunnaisessa näytteessä. Ylityksiä oli kuitenkin yhtälailla nolla-, karjanlantakuin mädäteruuduissakin, joten ilmeinen syy ylityksiin oli käytetty säilöntätekniikka eikä niinkään käytetty lannoite.

Koska korkealuokkaisen maidon tuotannossa säilörehun

Koeruutujen sadoista tehdyt paalit punnittiin ja varastoitiin pellon reunaan noin kolmen kuukauden säilytystä varten. menetelmällä on suuri merkitys: kiekkomultaimella saatiin n. 7 % parempi sato veitsimultaimeen verrattuna ja vastaavasti hajalevityksellä peräti 17 % pienempi sato. Kokeessa tuli

laatu on hyvin keskeisessä roolissa, säilörehun hygieenistä laatua tutkittiin Artturi – analyysin lisäksi myös suoraan niittokarheesta otetuilla nurminäytteillä. Näytteistä määritet-

tiin suolistoperäiset Escherichia coli – bakteerit ja voihappoa tuottavat Clostrididium tyrobuturicum -bakteereiden itiöt.

Vaikka koejärjestely tehtiin hyvin huolellisesti, oli nurmen mikrobiologisissa testituloksissa suurta vaihtelua. Tulosten perusteella mädätteellä lannoitetuissa ruuduissa hygieeninen laatu vaikuttaa kuitenkin paremmalta kuin naudan lietteellä lannoitetuissa. Kiekkomultausta käytettäessä hygieeninen laatu oli lähes lannoittamattomien koeruutujen tasoa.

Mädätelannoituksen ympäristövaikutuksia selvitettiin mittaamalla typen haihduntaa ammoniakkina levitysvaiheessa. Mädätteen korkeasta pH:sta johtuen haihdunta on selvästi voimakkaampaa kuin naudan lietelannasta. Mittauksissa havaittiin, että kiekkomullatuilla ruuduilla typen haihdunta heti levityksen jälkeen on murtoosa hajalevitykseen verrattuna.

Myös veitsimultaus vähentää typen haihduntaa ammoniakkina, mutta teho ei ole kiekkomultauksen veroinen. Mittauksissa havaittiin myös, ettei haihdunta kestä hyvin kauan.

Haihdunnan määrä pieneni 12 osaan alle viidessä tunnissa.

Tulosten perusteella biokaasulaitoksen mädätysjäännös näyttää olevan toimiva lannoite nurmelle. Tuotettu säilörehu oli laadultaan vähintään yhtä hyvää kuin mädättämättömällä naudan lietteellä kasvatettu säilörehu. Koska mädätteessä suurempi osa typestä on liukoisessa muodossa, mädätteen multaus nurmeen näytti parantavan sekä satomäärää, sadon laatua sekä hygieniaa. Multauksella oli erityisen suuri vaikutus typen haihtumiseen ammoniakkina levitysvaiheessa.

Juha Kilpeläinen Suvi Kuittinen Aki Villa

14

kasvi

Raisioagron luomurehuja Liperin myllystä Raisioagro aloittaa yhteistyön osuuskunta Itämaidon kanssa luomurehujen valmistuksessa Liperin myllyssä. Luomurehujen valmistus aloitetaan syksyllä 2012. Luomunaudanrehut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa.

Liperin myllyssä valmisetaan useampia tuhansia tonneja luomurehuja. Luomurehusta runsas puolet on viljaa. Tämä tarkoittaa kasvavaa luomuviljan kysyntää lähialueella. Alkuvaiheessa viljaa joudutaan tuomaan kauempaakin.

Luomusta vankkaa kokemusta Kuluttajien kiinnostus luomutuotteita kohtaan on Suomessa voimakkaassa kasvussa. Raision Elovena -luomuhiutaleet ovat suomalaisten luomusuosikkeja aamiaispöydässä, lisäksi kauppojen hyllyiltä löytyy laaja tuotevalikoima luomuhiutaleita ja - jauhoja. Englannin tehtailleen Raisio vie luomukaurahiutaleita välipalapatukoiden raakaaineeksi. Raisio on merkittävä luomuelintarvikkeiden valmistaja sekä kotimaisten luomuviljojen käyttäjä.

Luomukotieläintuotteiden kulutus on myös hyvässä kasvuvauhdissa. Maitosektori on tässä suunnan näyttäjä. Kasvava luomukotieläintuotanto vaatii panostuksia rehuketjuun. Kotoinen rehu on tuotannon perusta. Vuosittaiset vaihtelut luomutilojen omassa rehun tuotannossa aiheuttavat vaihtelua tuotoksissa. Teollisilla rehuilla täydennetään kotoista rehua

ja saavutetaan tasainen tuotos kaikissa olosuhteissa. Tasalaatuinen rehu ja tasainen ruokinta luovat vankan pohjan eläinterveydelle. Terve eläin tuottaa paremmin ja pitempään.

Luomuohraa lisää Luomuviljojen viljelypinta-alat ovat hyvässä kasvussa.

Suurin yksittäinen vilja on kaura, jonka viljelypinta-ala ylitti viime vuonna 20 000 hehtaaria. Voimakkaimmin on kasvanut vehnä yli 30 % edellisvuoteen verrattuna. Vehnäpinta-ala oli vuonna 2011 7200 hehtaaria. Luomuviljelyssä ohra tuntuu olevan haasteellisempi kuin muut viljat. Yksi syy varmastikin on, että sen viljelystä luomuna ei ole niin pitkäaikaisia käytännön kokemuksia tiloilla kuin vaikkapa kaurasta ja rukiista.

Luomuviljan tuotantomäärät riittävät hyvin kattamaan kotimaisen tarpeen. Edelleen luomuviljaa myydään tavanomaisena ja tämä volyymi on poissa luomuketjusta. Syitä on useita, mutta yksi tärkeimmistä on, että yksittäiset viljaerät ovat pieniä ja sijaitsevat eri puolilla maata. Lisäksi erien välillä laatuvaihtelut voivat olla suuria.

Osaava hankintaorganisaatio sekä tehokas logistiikka ovat välttämättömiä, että luomuvilja saadaan kustannustehokkaasti toimitettua maatilan varastosta siihen tarkoitukseen mihin se parhaiten sopii.

Viljan viljelyssä luomussa on pitkät perinteet. Viljelijät ovat osaavia ja viljelyhehtaarit kas-

vussa. Kaura tuo perusvolyymin sekä elintarvike- että rehupuolella. Luomuleivän ja -pastatuotteiden kysyntä kasvaa ja sen myötä luomuvehnälle on kasvava markkina. Tämä vahvistaa myös luomurehuvehnän tarjontaa. Luomuoluen kulutus kasvaa, mikä lisää luomumallasohran viljelyä. Tämä taas tuo lisää ohrapinta-alaa, joka tukee rehuohran saatavuutta.

Täydennysvalkuainen Luomukotieläintuotannon suuri haaste on kotimainen kasvivalkuaistuotanto. Naudat saavat perusvalkuaisen nurmesta.

Täydennysvalkuaista tarvitaan, jotta hyvä tuotos saavutetaan tuotannon kaikissa vaiheissa.

Kotimaisia täydennysvalkuaisia ovat herne, härkäpapu ja rypsirouhe. Luomuhärkäpavun viljely on hyvässä kasvussa. Herne sopii erinomaisesti seosviljelyyn. Voisiko yksi tapa lisätä ohraa olla viljellä sitä herneen kanssa? Me Raisiossa näemme kotimaisen valkuaistuotannon lisäämisessä yhtenä tärkeänä asiana kehittää herneen ja viljan seosviljelyä. Volyymien kasvaessa seosviljan käsittely logistisessa ketjussa ja tehtaalla saadaan toimimaan tehokkaasti.

Kevätrypsin viljelyssä luomuna vuosittaiset satovaihtelut ovat suuria. Tuholaiset ja rikkakasvit ovat vaikeasti hallittavia asioita ilman kemiallisia aineita. Raisio on lähtenyt määrätietoisesti tutkimaan ja kehittämään syysrypsiä luomuviljelyssä. Raisio on edelläkävi-

jä syysrapsin sopimusviljelyssä Suomessa. Näitä kokemuksia hyödyntäen olemme vakuuttuneita, että luomusyysrypsin viljelyyn löydetään oikeat viljelytavat hyvään satoon.

Valkuainen ei ole varsinainen pullonkaula luomutuotannossa, mutta vielä tällä hetkellä luomuvalkuaista joudutaan tuomaan. Määrätietoisella työllä kotimaisten valkuaiskasvien viljely saadaan vastaamaan kotimaan tarvetta. Vielä ensi vuonna ei olla omavaraisia, mutta viiden vuoden päästä tilanne on varmasti aivan toinen kuin tänään.

Raisioagro on sopimusviljelyn edelläkävijä Raisiolla on vuosikymmenten perinteet ja osaaminen sopimusviljelyssä. Paikalliset viljelijät perustivat Oy Vehnä Ab: n vuonna 1939 jauhamaan vehnää. Siinä on Raision juuret lujasti suomalaisessa savipellossa. Heti alusta lähtien Raision tapa hankkia viljaa oli tiivis yhteistyö viljelijöiden kanssa – sopimusviljely. Raisio kehittää sopimusviljelykonseptiaan jatkuvasti. Sopimusviljely koostuu kolmesta eri osa-alueesta; varsinaisesta viljelysopimuksesta, oheispalveluista sekä tuotantopanoskaupasta.

Luomuviljasopimuksia tehdään kaikista luomuviljoista sekä elintarvikeviljoista että rehuviljoista. Juuri parhaillaan on käynnissä sopimusten tekeminen tulevalle kaudelle. Hinnan määräytyminen riippuu so-

pimusmallista. Valittavana on sekä perinteinen markkinahintainen sopimus, kiinteähintasopimus että keskihintasopimus.

Kiinteähintaiseen sopimukseen liittyvä hinta löytyy Raisioagron nettisivuilta hintataulukosta. Sen lisäksi, että sopimus varmistaa ostajan tuotettavalle sadolle ja on osa maatilan riskinhallintaa, niin Raisioagron luomusopimuksille maksetaan 10 €/tn sopimuspalkkiota.

Sopimusehdot ja sopimustoimintaa liittyvää lisätietoa saat Raisioagron asiakkuusvastaavilta ja uusilta nettisivuiltamme www.raisioagro.com.

Minna Oravuo Asiakkuuspäällikkö Raisioagro

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) edistävät maaseudun elinkeinojen kehittämistä tukemalla maatilojen ja muiden maaseutuyritysten investointeja.

Maatilainvestointien hakuajat v. 2012

����������������� ����������������� ������������������������������������������������������������������������� �������������������

Ympäristötuen erityistukien hakuajat v. 2012

��������������������������������������������������������������������� ������������� ������������������������������������������������������������������ �������������

���������������������������������������������� �������������������������������������������������������� �������������������� ������������������� ��������������� � ����������������� ������������������� � ���������������������� ���������������������������� ���������������� � ��������������� � ���������������������

�������������������������� ������������������� ����������������� ���������������������

ympäristö

15

RAE muuntaa Ravinnehävikit euroiksi RAE Ravinnehävikit euroiksi –hanke pyrkii saamaan maatalouden ravinteet tehokkaammin käyttöön, jolloin vesistöjen tila kohenee ja viljelijän talous hyötyy. Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla toimiva hanke edistää erilaisia menetelmiä ravinnehävikkien ehkäisemiseksi ja ravinnevalumien saamiseksi talteen, mm. lannankäsittely- ja -levitystekniikoiden käyttöönottoa ja kosteikkojen rakentamista. RAE on valinnut Etelä-Savosta kuusi painopistealuetta, joilla tehdään valituilla tiloilla tilakäynnit. Painopistealueista yksi on Puula ja etenkin Kangasniemen keskustan tuntumassa sijaitseva Ruovedenselkä. Puula valittiin EteläSavon maakuntajärveksi viime vuonna. Se on vähitellen kuormittunut eri lähteistä. Puulaan laskevan Hepolammen valumaalueesta pääosa on metsätalousmaata, mutta vaikutusta on ollut myös maataloudella ja asutuksella, sillä esimerkiksi kunnan entinen kaatopaikka sijaitsee sen valuma-alueella. Yksi Puulan valuma-alueella sijaitsevista RAE-hankkeen tiloista on Katriina ja Jari Lepän viljelemä Katriinan sukutila Hyväniemi, johon kuuluvia alueita vuokrapeltoineen on myös Hepolammen ympäristössä. He ovat panostaneet tarkkaan ravinnetalouteen jo pitkään. Katriina Leppä: ”Ravinnetaseita on laadittu, tuoreet maanäytteet on otettu viime syksynä ja muutenkin toimitaan pelloilla suunnitelmallisesti. Tavoitteena on hyvä, laadukas sato mahdollisimman kustannustehokkaasti eli esim. kasvilajikeista lähtevä tarpeen mukainen lannoitus. Myös suorakylvö ja kevennetty muokkaus on ollut käytössä jo vuosikymmen.”

He lähtivät RAE-hankkeeseen mukaan saadakseen uusinta tietoa ja kuullakseen tekemiensä toimenpiteiden vaikutuksista. Katriina Leppä: ”Olisi todella mielenkiintoista tietää miten olemme onnistuneet tavoitteissa ympäristön näkökulmasta, ja mitä seuraavaksi voisimme tehdä.” Katriina ja Jari Lepän tilalla tullaan tekemään RAE-hankkeen ensimmäinen kartoituskäynti syksyllä 2012. Silloin tarkastellaan mm viljelyteknisiin toimenpiteisiin ja erityistukiin liittyviä mahdollisuuksia, maanrakenneasioita ja saavutettavia kustannussäästöjä. Hankkeessa tehdään toinen käynti heidän tilalleen vuonna 2014. Silloin tarkastellaan mm. toimenpiteiden vaikutuksia.

RAE-hanke jatkaa kosteikkoasioiden parissa, sillä seuraava retki kosteikoille tehdään tiistaina 5.6.2012 Pohjois-Karjalan Polvijärvelle ja Liperiin, missä tutustutaan eri vaiheissa oleviin kosteikkoihin. Mukana on riistanhoidonneuvoja ja kosteikkosuunnittelija Reijo Kotilainen Suomen riistakeskus PohjoisKarjalasta. Tilaisuus on mak-

suton. Lisätietoja toukokuussa: www.ajuri.fi.

Teksti: Saara Ryhänen, luonnonhoidonneuvoja, MKN Maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Etelä-Savo Kuvat: Saara Ryhänen/RAE

Hankkeen tilakäynnit ovat maksuttomia. RAE-hankkeeseen otetaan yhteensä 50 tilaa Etelä-Savosta, 80 tilaa Pohjois-Savosta ja 40 tilaa Pohjois-Karjalasta. Mukaan mahtuu vielä tiloja, joten kiinnostuneet voivat ilmoittautua mukaan: Etelä-Savo, Saara Ryhänen p. 020 747 3606/saara.ryhanen@proagria.fi ja Pohjois-Savo Anu Rossi p. 040 179 5001/anu.rossi@proagria. fi ja Pohjois-Karjala Helvi Leinonen p. 040 301 2420/helvi.leinonen@proagria.fi. RAE-hankkeesta lisätietoja antaa projektipäällikkö Arja Ruokojärvi p. 044 785 5569/arja. ruokojarvi@savonia.fi RAE on Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueella toimiva EU-osarahoitteinen hanke jonka tavoitteena on edistää ravinteiden hyödyntämistä maatiloilla ja vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta. http://rae.savonia.fi

RAE-hanke järjesti maaliskuussa 2012 työnäytöksen Hepolammella. Paikalla oli kangasniemeläisen Konetyö Seppäsen kaksi kaivinkonetta työssä. Urakoitsija Veijo Seppänen kertoi työssä huomioon otettavista seikoista. Maa- ja kotitalousnaisten luonnonhoidonneuvoja Saara Ryhänen kertoi kosteikkojen merkityksestä ja erityistukirahoituksesta. Kävijöitä oli Iisalmelta asti.

Kevään kylvöille Tilasiemeneltä!

Timotei

TAMMISTO II

Herneet

ROKKA, ARVIKA

Apilat

SONJA, ALTASWEDE, FRIDA, YNGVE

Härkäpapu KONTUBOR Nadat

KAROLINABOR, KALEVIBOR

Virnat

HANKA, PLATINE, HUNGVILLOSA

Seokset

Apilanurmi, laidunnurmi, yleisnurmi Myös tilallesi räätälöidyt seokset!

Kysy myös viljojen saatavuutta!

Etelä-Savossa Kangasniemellä Puulan kunnostus on ollut käynnissä jo joitain vuosia. Siihen liittyen on Hepolammelle rakennettu kosteikkoa. Hepolampi oli kasvanut jo lähes umpeen.

Kosteikkorakentamisen avulla alueesta kehitetään mm. vesilinnustolle suotuista elinympäristöä. Erilaisten altaiden avulla pyritään myös sitomaan ravinteita ja siirtämään niitä jatkossa pois kosteikolta.

www.tilasiemen.fi

LIPERI Koistinen Pertti p. 0400 176 249 JOENSUU Laukkanen Jouko p. 0500 923 294

16

Biokaasutraktori tulee Biokaasutraktori Karjalan messuilla

Tervetuloa tutustumaan biokaasutraktoriin ja biokaasuautoon 8.-10.6. Karjalan Messuille! Esillä on tietoa myös maatilojen energiasuunnitelmista. ProAgria Pohjois-Karjalan Liikennebiokaasua energiatiloilta –hankkeen messuosasto on Areenan sisätilassa paikoilla P13-P16.

Valtran kehittämä biokaasutraktori saapuu tänä keväänä Pohjois-Karjalaan. Biokaasutraktori tulee ProAgria Pohjois-Karjalan toteuttaman Lii-

kennebiokaasua energiatiloilta –hankkeen käyttöön. Traktoriin voi tutustua useissa tilaisuuksissa, ja hankkeessa mukana olevat maatilat pääsevät tutustu-

Testaajat: Asko Laapas p.020 747 2636 Jari Lipiäinen p.020 747 2626

Kasvinsuojelukoulutukset

maan siihen lähemmin.

Biokaasutraktori toimii teknisesti siten, että biokaasu syötetään imuilman mukaan ja sytytys tapahtuu, kun sylinteriin ruiskutetaan pieni määrä dieselpolttoainetta. Kyseessä on siis dual-fuel –teknologia.Traktori toimii myös pelkällä dieselillä, jos biokaasu loppuu kesken.

Valtran testibiokaasutraktori on maatilojen yleistraktori mallia N101 ja teholtaan 110 hv.

Se sopii myös esimerkiksi kuntien käyttöön silloin, kun on mahdollista tankata työn ohessa. Testitraktorin kaasutankin koko mahdollistaa 3-4 tunnin ajon tankkaamatta.

Liikennebiokaasua energiatiloilta –hankkeessa luodaan edellytyksiä liikennebiokaasun tuotannolle ja biokaasun tankkauspaikoille maaseudulla. Ensimmäisiä investointihankkeita ollaan vasta valmistelemassa, mutta biokaasutraktoria voidaan kokeilla käytännössä jo ennen tankkauspaikkojen tuloa tuomalla kaasua muualta koekäyttöä varten.

Tulevaisuuden visiona on maatilat, joilla traktorityöt ajetaan lähellä tuotetulla biokaasulla. Biokaasu on sataprosenttisesti uusiutuva ajoneuvopolttoaine, jota käyttämällä ruokatuotannon ilmastovaikutukset saadaan minimoitua.

Anu Laakkonen ProAgria Pohjois-Karjala Hankevastaava/ Liikennebiokaasua energiatiloilta Puh. 040 301 2467

������������������� �������������������������������� �����

������������

proagriat

17

Henkilöstöuutiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi Etelä-Karjala

AMK agrologi Pia Laukkanen on valittu kotieläinasiantuntijan tehtävään Etelä-Karjalassa.

Pia Laukkanen aloittaa tehtävässään huhtikuun puolen välin paikkeilla. Pia Laukkasella on 6 vuoden vankka kokemus maitotilaneuvonnan tehtävistä Kymenlaaksossa.

Hän on ollut viimeksi kuluneen vuoden Uudessa Seelannissa ja tutustunut maidontuotantoon niin tilatasolla kuin työjohtotehtävissäkin.

ProTalous Etelä-Karjala Oy palveluksessasi ProTalous Etelä-Karjala Oy:stä saat laadukkaat talous- ja tilitoimistopalvelut Pormestarinkatu 6, 53100 Lappeenranta (Viljelytalo 2.kerros) Parikkalassa tilitoimistopalveluja tarjoaa ProAgria, Rantatie 16, Särkisalmi Juha Tynkkynen, 020 747 2644, Tuula Kokkonen 020 747 2635

Pohjois-Karjala Johanna Rinnekari on nimitetty Masva Maaseutuyritysten kehityssysäys -hankkeen osa-aikaiseksi hankevastaavaksi. Johanna jatkaa edelleen yrityspalveluiden palvelupäällikkönä ja PohjoisKarjalan Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana. Hänet tavoittaa puhelimella numerosta 040 301 2441.

ProTalous Etelä-Karjala Oy:n palvelut * kirjanpito- ja veropalvelut * talouden suunnittelu ja analysointi * palkkalaskenta ja laskutus * sukupolvenvaihdokset * yritysmuodon valinta ja yrityksen perustaminen * tulosanalyysit * ProStart, PK-LTS, Viestinvaihto * isännöintipalvelut *rakennussuunnittelu, rakennusten tarkastukset (ProAgria Etelä-Karjala)

Ota yhteyttä. Kerromme palveluistamme lisää.

Antero Parkkonen Eija Metso toimitusjohtaja kirjanpitäjä 020 747 2613 040 357 8721

Anne Kiljunen kirjanpitäjä 040 357 8720

Marja-Liisa Vasara Toni Kaijalainen kirjanpitäjä kirjanpitäjä 040 149 1814 ProAgrian talouspäällikkö 040 801 9081

Karjapäivä 6.6.

Niittylahdessa

Heli Korppinen Maarit Starck Ulla Käyhkö Heli Kettinen Risto Viita kirjanpitäjä isännöitsijä kirjanpitäjä kirjanpitäjä kirjanpitäjä 020 747 2620 040 1688 116 040 719 4320 040 503 7128 050 512 2234 ProTalous Etelä-Karjala Oy PL 46 53101 Lappeenranta, www.protalous.fi, etunimi.sukunimi@protalous.fi

ProAgriasta apua yritystoimintaan Yrityksen perustaminen, kartoitus investointitarpeista, rahoitusvaihtoehdot, työntekijän palkkaaminen, lainojen vakautus, liiketoimintasuunnitelman laatiminen, laatujärjestelmä, hygienia-asiat, sukupolvenvaihdos, toimintamuodon muutos...

Selvitys lähtötilanteesta on maksuton ProAgria Etelä-Karjalan yritysneuvojat laativat kartoituksen tilanteesta ja suunnitelman jatkotoimenpiteistä maksuttomasti. Ota yhteyttä!

Antero Parkkonen 020 747 2613 Pekka Sopanen 020 747 2608 Sari Paajanen 020 747 2627 Sanna Lento-Kemppi 020 747 2612 Kari Pulli 020 747 2604 Elisa Bloigu 020 747 2618 Sähköpostilla: etunimi.sukunimi@proagria.fi YRITTÄVILLE – maaseutuyritysneuvonta osana seudullisia yrityspalveluja KaakkoisSuomessa 1.1.2012-31.12.2014 -hanke

Klo 10-14 Joensuun Niittylahdessa Mari ja Marko Kalliomäen luomulypsykarjatilalla. Teemana luomu, laidun ja säilörehu. Jaetaan vuosituotoskilpailujen, kestävien lehmien ja karjojen välisen elinikäistuotoskilpailun palkinnot.

Lisäksi Vuoden Teemapalkinto: Mistä löytyy parhaat säilörehut?

- Säilörehukisa Artturi-analyysien perusteella, pääkriteerenä analyysien syönti-indeksit ja näytteiden lukumäärä.

Sarjat: Luomu (myös siirtymäkaudella olevat) ja Tavanomainen Osallistumisoikeus: Karjakerhon jäsenyys ja vähintään 4kpl otettuja säilörehunäytteitä ajanjaksolta 1.8.2011 - 30.4.2012. Mitä enempi, sitä parempi - vielä ehtii näytteitä ottamaan. Kilpailun voittajat julkaistaan ja palkitaan karjapäivillä.

Ennakkotieto: kerhon syyskokous 3.10.2012.

Lisätietoja: www.pohjoiskarjalankarjakerho.com

18

maa- ja kotitalousnaiset

Uusia tuulia Kirjoittaessani tätä puheenjohtajan palstaa kaikki viisi piirikeskusta ( Häme, Pirkanmaa, Uusimaa, Kymenlaakso ja EteläKarjala) ovat hyväksyneet ensimmäisessä ylimääräisessä kokouksessaan yhdistymisestä ProAgria Etelä-Suomeksi. Toinen ylimääräinen kokous pidetään piirikeskuksissa alkukesään mennessä ja valmistelut lopulliseen yhdistymiseen ovat edenneet vinhaa vauhtia.

Yhdistyminen tuo monenlaisia haasteita luottamushenkilöille, henkilökunnalle sekä jäsenistölle ja asiakkaille. Luottamushenkilönä olen miettinyt, kuinka jäsenistö saadaan tuntemaan, että heidän äänensä kuuluu uudessa piirikeskuksessa.

Kaikkien maakuntansa edustajien tulee vahvasti tuoda esille oman maakuntansa näkökohdat ja erityispiirteet. Jäsenistön ja paikallisten toimijoiden ääntä on kuunneltava tarkalla korvalla ja viedä paikallisia asioita ja mielipiteitä eteenpäin.

Paikallistoiminta kunnissa, kylissä ja maakunnissa on jäsenistölle tärkeä ja läheisin osa uutta yhteisöä. Kaikki toiminta, joka on järjestetty paikallisin voimin, tulee olla kaikkien saatavilla. Osallistumisen kynnys on oltava mahdollisimman matala ja toivottavasti paikalliset toimijat järjestävät mielenkiintoista tekemistä ja tapahtumia. Toivon, että kaikki jäsenet tuntevat olevansa tärkeä osa suurta kokonaisuutta ja käyttävät piirikeskuksen palveluita samalla tavalla kuin ennenkin.

Odotan, että uusi piirikeskus panostaa järjestötyöhön nykyistä enemmän aktivoimalla paikallisia toimijoita ja jäsenistöä. Aktiivinen toiminta jäsenistön, luottamushenkilöiden ja piirikeskuksen välillä tuo varmasti kaikille uusia näkökohtia ja uutta virtaa toimintaan. Tieto tapahtumista, koulutuksista, päätöksenteosta ym. on oltava helposti saatavilla kaikille asiasta kiinnostuneelle.

Mielestäni meidän tulee avoimin mielin suhtautua em. liitokseen. Voimme myös oppia muilta alueilta uusia ja hyväksi havaittuja menettelytapoja ja muuntaa ne omalle alueellemme sopiviksi. Mielenkiintoisena haasteena näen myös alueemme kulttuurierot, koska jokaisella maakunnalla on omat tapansa ja toimintamuotonsa.

Näillä ajatuksilla toivotan kaikille voimia paikalliseen järjestötyöhön ja hyvää kevään jatkoa.

Tarja Husu-Tuuliainen Etelä-Karjalan maa-ja kotitalousnaisten hallituksen puheenjohtaja

Vehmersalmen Maa- ja kotitalousnaisten ja MLL Vehmersalmen paikallisyhdistyksen yhteistyönä syntyy tervetulopaketti vauvaperheelle.Paketista löytyy suloiset villatöppöset ja lapaset. Lisäksi mukana on tieoa yhdistysen toiminnasta.

Kuvassa Laura Kumpulainen vielä nimettömän vauvan kanssa.

Muutos on mahdollisuus maa- ja kotitalousnaisille Viiden Etelä-Suomen maakunnan (Etelä-Karjala, Häme, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Uusimaa) osalta ollaan rakentamassa yhtä yhtenäistä ProAgria Etelä-Suomi ry aluekeskusta 1.1.2013 alkaen. Tähän muutokseen liittyen myös nämä edellä mainittujen maakuntien maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukset yhdistyvät Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskukseksi.

Tämä muutos on herättänyt keskustelua ja pohdintaa toimihenkilöiden, hallinnon ja luottamushenkilöiden sekä jäsenistön keskuudessa. Jäsenistö on kysynyt, häviääkö meiltä piirikeskus ja ne tutut piirikeskuksen neuvojat, mihin me sitten kuulumme paikallisyhdistyksenä ja jäsenenä ja miten tämä yhdistyminen yleensä vaikuttaa meidän paikallisyhdistysten toimintaan. Hallinto ja luottamushenkilöt ovat useaan kertaan keskustelleet ja työstäneet mm. tulevaa hallintomallia, jäsenyyteen ja vaikuttamiseen liittyviä asioita.

Toimihenkilöt ja neuvojat ovat pohtineet, miten minun työ muuttuu tulevassa organisaatiomallissa, saanko tukea omaan arkipäivän työhön tulevilta uusilta kollegoilta, joudunko työni puolesta matkustamaan enemmän, kun alue laajentuu.

Valmista toimintamallia ei vielä ole, mutta valmistelua tulevaan on tehty meillä Etelä-Karjalassa kohta jo vuoden verran. Uuden rakentaminen vaatii kaikilta meiltä ponnisteluja ja uskoa siihen, että pystymme rakentamaan paremman tulevaisuuden yhdessä. Jäsenistöllä paikallistoiminta säilyy ennallaan, mutta mahdollisuutena on luoda

”Vuoren valloitus tehdään yhdessä askelma kerrallaan” Kuvassa EteläKarjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta Sari Paajanen ja Sanna Lento-Kemppi kapuamassa Linnavuorelle yhdessä Taipalsaaren Maaseutunaisten kanssa. uusia tuttavuuksia luontevammin koko viiden maakunnan alueella esim. yhteisten tapahtumien kautta. Todennäköisesti myös jäsenpalveluihin saamme lisää henkilöresursseja, jotka tällä hetkellä on ainakin Etelä-Karjalassa ollut aika niukka.

Hallinto ja luottamushenkilöt pääsevät vaikuttamaan asioihin laajemmalla alueella ja toisaalta varmasti jokainen myös oppii ja saa uusia näkökulmia luottamushenkilönä ja myös yksityisenä henkilönä. Maakunnan osalta luottamushenkilöiden määrä vähentyy, mutta toisaalta tehtäviin tulee varmasti uutta mielenkiintoa. Maakunnallista keskustelua ja maakunnan ääni kuuluu mm. maa- ja kotitalousnaisten maakuntapäivissä, joita järjestetään vuosittain joka maakunnassa. Toimihenkilöillä toimipisteet säilyvät ennallaan ja tuleviin työnkuviin jokainen pystyy myös itse vaikuttamaan.

Neuvojat pystyvät yhdessä tekemään parempia palveluja asiakkaille, kun useamman henkilön osaamista yhdistetään palveluissa. Sähköisten järjestel-

mien avulla voidaan myös minimoida matkustamisen tarve.

Paljon on vielä tehtävää, mutta asiat kyllä etenevät, kun kukin tekee omaa osuuttaan valmisteluissa. Tämä muutos on meille kaikille mahdollisuus ja lopputulos hyvä, jos niin uskomme.

Usein asioilla, jotka sanomme ääneen tai kirjoitamme, on taipumus muuttua todeksi. Näin uskon tässä meidän yhteisessä muutoksessa tapahtuvan. Kutsun teidät jäsenet, luottamushenkilöt ja viralliset kokousedustajat 25.4.2012 pidettävään ProAgria Etelä-Karjala ry: n ylimääräiseen vuosikokoukseen, jossa tämä yhdistymisasia käsitellään toisen kerran (ensimmäinen kokous oli 6.2.2012). Kokouksessa on mahdollisuus vaikuttaa ja käydä keskustelua tulevasta. ”Vuoren valloitus tehdään yhdessä, askelma kerrallaan.”

Sanna Lento-Kemppi toiminnanjohtaja Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Ruisleipäkilpailu 2012!

Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus yhdessä MTK-Kaakkois-Suomen kanssa järjestää ruisleipäkilpailun kesän lopulla 2012. Kilpailulla halutaan nostattaa esiin eteläkarjalaista leipäkulttuuria sekä sen tekijöitä leipäperinteen takana. Kilpailu järjestetään osa-

na valtakunnallista Maa- ja kotitalousnaisten Ruisleipätalkoot -hanketta, jota tukee maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeen tavoitteena on lisätä ruisleivän kulutusta, palauttaa leipomiskäytäntöä arkeen, lisätä ruuan tekijöiden arvostusta ja koko tuotantoketjun läpinäky-

vyyttä, edistää paikallista ruuantuotantoa ja sen näkymistä kuluttajalle ja lisätä ruisleivän arvostusta osana suomalaista ruokakulttuuria.

Taitaja-sarja, joka on tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille eteläkarjalaisille henkilöille

Kilpailun säännöt:

Juvan Vuorilahden maa- ja kotitalousnaiset järjestivät Kahvipöydän humaavat herkut -kurssin Eeva ja Vesa Lipsasen avarassa kodissa 28.3. Runsaat tarjottavat olivat illalla juhlapöydässä, kun Vuorilahden maa- ja kotitalousnaiset juhlivat 60 vuotista taivaltaan.

- Kilpailu on avoinna kaikille asiasta kiinnostuneille henkilöille - Ruisleivän pitää olla tehty perinteiseen taikinajuureen ja leivottu kokonaan ruisjauhoista - Ruisleipään tulee liittää mukaan tarina esim. juuren alkuperästä, mistä jauhot ovat, valmistuspaikasta tai muusta oleellisesti ja mielenkiintoisesti ko. ruisleipään liittyvästä.

- Kilpailuun on ilmoittauduttava ke 1.8.2012 mennessä. Kisaan ilmoittautuneille laitetaan ilmoittautumisajan jälkeen tarkemmat ohjeet, mitä tietoja, minne ja milloin näyteruisleivän kera pitää toimittaa arviointia varten.

Arviointiraati arvioi kilpailuun osallistuvat leivät ja pisteyttää ne. Ruisleivistä arvioidaan makua, ulkonäköä, rakennetta, tuoksua sekä siihen liittyvää tarinaa. Suurimman pistemäärän saanut leipä voit-

taa kilpailun. Taitaja-sarjan kilpailun tulokset julkaistaan Lemin Maalaismarkkinoilla 18.8.2012.

Ilmoittautumiset kilpailuun ke 1.8.2012 mennessä Etelä-Karjalan piirikeskukseen Sari Paajaselle, p.

020 747 2627 tai sähköpostilla: sari.paajanen @maajakotitalousnaiset.fi.

Kilpailusta lisätietoja antavat: Sari Paajanen, kotitalous- ja yritysneuvoja Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaiset p. 020 747 2612 s-posti: sari.paajanen@maajakotitalousnaiset.fi Sanna Lento-Kemppi, toiminnanjohtaja Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaiset p. 020 747 2627 s-posti: sanna.lento-kemppi@maajakotitalousnaiset.fi

maa- ja kotitalousnaiset

Tapahtumat Etelä-Karjala Huhtikuu Vko 16/17 Ruisleipätalkoot –paikallistapahtuma Joutsenon maaja kotitalousnaiset, Joutsenon toritapahtuma Toukokuu Ti 15.5. klo 15- Hygieniaosaamistesti, LPR (Raatimiehenkatu 17 C, III krs. kokoustilat) Kesäkuu kesä-heinäkuu Ruisleipätalkoot –paikallistapahtuma, Kummunkylän Maaseutunaiset ry, Uukuniemen toritapahtuma Heinäkuu 19.7. Ruisleipätalkoot –paikallistapahtuma Simpeleen Maaseutunaiset ry, Simpeleen toritapahtuma Elokuu 1.8. mennessä ilmoittautuminen Etelä-Karjalan Ruisleipä –kilpailuun (Taitaja –sarja) 18.8. Ruisleipätalkoot –paikallistapahtuma, Lemin Maaseutunaiset ry, Lemin Maalaismarkkinat Lisätietoja: Sari Paajanen p. 020 747 2627, Sanna Lento-Kemppi p.020 747 2612 ja Laura Blomqvist p. 020 7472609 , sposti etunimi.sukunimi@maajakotital ousnaiset.fi --- Lue lisää tapahtumista ja toiminnasta jäsentiedotteesta tai nettisivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi/etela-karjala ja www.sarvinta.fi Hygieniaosaamiskoulutus (56 €/hlö sis.alv.)ja –testi (45 €/hlö sis.alv.) - ilmoittautuminen viikkoa ennen koulutus-/testipäivää - Sannalle p. 020 747 2612 tai spostilla

Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es Huhtikuu 28.4.Ruisleipäkurssi, Kangasniemi, Kutemajärvi, Koivurannan toimintakeskus Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 020747 3557 ja Kirsi Mutka-Paintola, puh. 020747 3617 21.4. Kiperät paikat , tiukat pää-

tökset –kokoustekniikkakoulutus Rantasalmi, Kuus-Hukkala Järjestäjä Johda ja vaikuta –hanke, lisätiedot Kirsi Mutka-Paintola Toukokuu 2.5. klo 11.00,ProAgria Etelä-Savon kevätkokous Toivolan Seurantalo, Mäntyharju 5.5.Ruisleipäkurssi, Pieksämäki 5.5.Ruisleipäkurssi, Heinävesi Lisätiedot: Mervi Kukkonen ja Kirsi Mutka-Paintola 19.5. Johda ja vaikuta –hankkeen päätösseminaari Juva, Partalan Kuninkaankartano Lisätiedot: Kirsi Mutka-Paintola

Pohjois-Karjala Toukokuu 9.5 Hygieniaosaamiskoulutus / testi, Joensuu 9.5 Yhdeksän hyvää yrittäjätyyppiä, Joensuu 14.5 PKO Lähiruokatapahtuma, S-market Kitee 15.5 PKO Lähiruokatapahtuma, S-market Outokumpu 16.5 PKO Lähiruokatapahtuma, S-market Lieksa 18.5 PKO Lähiruokatapahtuma, S-market Ilomantsi 19.5 VilliGrilliSika -festivaali, Joensuu 26.5 Pisnesbuss -kiertue, Joensuun seutu 31.5 PKO Lähiruokatapahtuma, Sokos Joensuu Kesäkuu 1.6 PKO Lähiruokatapahtuma, Prisma Joensuu 9.6 Hygieniaosaamiskoulutus / testi, Joensuu 8.6-10.6 Karjalan Messut, Joensuu 21.6 Pisnesbussi -kiertue, Joensuun seutu Elokuu 1.8 Pisnesbussi -kiertue, Joensuun seutu 31.8.-1.9. Syyssatoa, sadonkorjuutapahtuma, Joensuu Kukkola

19

Pohjois-Savo Huhtikuu 25.4. Älä ruoki hukkaa - info Vuorela Siilinjärvi, lisätietoja Sanna Louna p. 0400 571642 26.4. Älä ruoki hukkaa - info Iisalmi Lippuniemi, lisätietoja Sanna Louna p. 0400 571642 Toukokuu 5.5. Makumatka Koillis-Savoon. Ilmoittautuminen puh.

020 747 3650 tai info.pohjoissavo@proagria.fi 6.5. Uuden Piispan vihkiäiskahvitus, Snellmanin koulu Kuopio 7.-8-5. Makumatkan yrittäjien opintomatka Kainuuseen ja Koillismaalle. Tiedustelut Helena Lehtoaro p. 040 5720 312 12.5. Puutarhakurssi Iisalmi Varpasen Kyläseura, lisätietoja Sinikka Jokela p. 0400 571643 Kesäkuu 11.6. Impin suvikuntoilutapahtumat - keitetääs nuotiokahvit Elokuu Ruisleipätalkoot eri paikkakunnilla 24.- 25.8. Elonkorjuujuhlat Kuopion torilla Mehuasematoiminta alkaa, ajanvaraus p. 020 747 3686

Syyskuu Ruisleipätalkoot eri paikkakunnilla Syystoritapahtuma Iisalmen to-

rilla 7.-9.9. Kalaryssäys 20 vuotta, Kuopion satamatori, teemana mädit

Luovuudella ei ole rajoja -seminaari

Tiistaina 24.4., klo 12.30-17.00, Kuopio,Technopolis, auditorio, Microkatu 1 OHJELMA, tervetulojuoma auditorion tuloaula, klo 12.00 - 12.30 12.30 - 12.40 Tervetuloa Makumatkalle Savoon, Helena Lehtoaro, hakevastaava ProAgria Pohjois-Savo/maa- ja kotitalousnaiset 12.45 - 13.45 Tuotteistaminen elämykseksi, Sanna Tarssanen, Lapin Elämysteollisuuden Osaamiskeskus LEO 13.45 - 15.15 Luovuudella ei ole rajoja, kuvia ja tunnelmaa, Pirjo Päivärinta, Food designer, Maunviljelijät Oy, Hämeenlinnan Raatihuone 15.30 - 17.00 Makupaloja Pohjois-Savosta, siirrytään Savonian tiloihin S-rakennus 5. krs, luokka 534, ruokaa, seurustelua ja verkostoitumista.

Ilmoittautuminen ���������������������������������������������

Tervetuloa

20

proagriat

Hyvää Kesää kaikille lehden lukijoille!

ProAgria Etelä-Karjalaa lehtiyhteistyöstä lämpimästi kiittäen.

Ilmoittaja!

ProAgria Itä-Suomen sivuilla täsmätavoitat n. 25.000 maatilaa Itä-Suomen alueella!

proagriat

AgroAnalyysit – lähellä viljelijää

21

Viljavuustutkimukset Myös rehu- lanta- ja juurikasankeroisanalyysit. Hinnasto ja tutkimustilauslomakkeet kotisivuiltamme tai puhelimitse.

SjT:n laboratoriotoiminnan jatkaja Salossa yli 30 vuoden kokemuksella.

AgroAnalyysit

AgroAnalyysit Oy Korvenkyläntie 201 25170 Kotalato Puh. (02) 737 6460 www.agroanalyysit.fi

90*65

22

proagriat

Tarktorimaailman vallankumous John Deere 6R -mallisto

Uudet mallit nyt myynnissä!

Vain yksi polttoaine – diesel Kysy lisää lähimmältä traktorimyyjältäsi Agrimarket Itä-Suomen konemyynti: Kuopio Ari Pekkarinen P: 01076 84124 Marko Vartiainen P: 01076 84128 Jyväskylä Tuomo Salminen P: 010 76 85172 Joensuu Matti Pelkonen P: 010 76 84125 Iisalmi Tapio Huttunen: P: 010 76 84038 Jukka Nousiainen P: 010 76 84069 Mikkeli Jyrki Sahinjoki P: 010 76 83415 Savonlinna Jarmo Sahinjoki P: 010 76 83416

www.agrimarket.fi

www.deere.fi

Kierrättämällä vähennät merkittävästi jätteen syntyä, säästät luontoa ja energiaa. �����������������������������

Kierrätämme:

metalliromut, akut, autot, kierrätyspuun sekä maatalousmuovit Romutettavista autoista kirjoitamme suoraan romutustodistuksen!

Kysy lisää! Oman alueesi palvelupiste auttaa sinua: Kuopio, Romulantie 75, Airaksela p. 020 781 7500 Iisalmi, Parkatinkuja 8 p. 020 781 7530

Onko jälkee vai ei?

Imatra, Pilarikuusenkatu 5 p. 020 781 7540 Joensuu, Lylykoskentie 35 p. 020 781 7550

ALBIT

®

Biologinen kasvunedistäjä kaikille kasveille.

Lisäsatoa kaikissa olosuhteissa.

Koetulokset puhuvat puolestaan.

Lisätuotto 30 €/ha Ohra, Västankvarnin koetila, Inkoo

maksuton palvleunumero 0800 30880 Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi!

Lisätietoja: 040 5800640 � www.nordicagri.fi

NA

N o r d i c A g r i

23

Kesä Naminolla huoleton laidunkausi Kesä Naminossa on runsaasti magnesiumia ja natriumia.

Se on suunniteltu nimenomaan laidunkauden tarpeisiin.

Kesä Naminon korkea magnesiumpitoisuus varmistaa onnistuneen ruokinnan laidunkaudella ja pienentää laidunhalvausriskiä. Riittävä natriumin saanti edistää magnesiumin imeytymistä ja ylläpitää kuiva-aineen syöntiä.

Kesä Namino on takuuvarma valinta laidunkaudelle.

       



 

Mikä on hyvä laitumen syöttökorkeus?

Hai-saappaan mitta!

Tilaa nyt vähintään 2 lavaa/ 2 ssk Namino-kivennäisiä tai 1 lava/1 ssk Hertta- tai Farmarin kivennäisiä, saat lisäetuna trendikkäät Hai-saappaat!

Kampanja voimassa 30.4.2012 saakka. (arvo 50 eur).

          

    

         

    

        

        

                    

       

www.agrimarket.fi www.suomenrehu.fi

           



           

         

24

Pohjola on Leijonien pääyhteistyökumppani.

Nyt on mitä mainioin hetki keskittää pankki- ja vakuutusasiat saman katon alle. Uudet keskittäjät saavat nimittäin itselleen Leijona-fanipaidan, johon sonnustautuneena kelpaa kannustaa Leijonia.

Keskittäjä on sekä OP-bonusasiakas että Pohjolan etuasiakas. OP-bonusasiakas on osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP Pankin asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään 5 000 €/kk. Olet etuasiakas, kun sinulla on vakuutuksia kolmesta eri vakuutusryhmästä; esimerkiksi kotivakuutus, liikennevakuutus ja autovakuutus.

Jos satutat itsesi tai sairastut vakavasti, turvaa Tapiolan Maatilayrittä jä n Omaturva sekä perheesi toimeentulon että yritystoimintasi jatkuvuuden. Tä mä on osa maatilayrittä jille tarjoamaamme kaikenkattavaa palvelua.

Kysy lisä ä edustajaltasi tai katso tapiola.fi/toiminta

Tarkemmin ajatellen.

Palveluntarjoajat: Keskinä inen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinä inen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Tapiola Pankki Oy, Tapio-la Varainhoito Oy

��� ������� �� � ����������� � � � � �� �� ��� ��� � �������

Tee tilaus ajoissa, saat levityksen hyvän sään aikaan!

Laske tarvittava kalkkimäärä osoitteessa www.maanparannus.com