Kirman kylän suuri poika SEPPO KÄÄRIÄINEN kertoo vaiheistaan sivulta 12 alkaen
ARVOISA FUKSI, TÄMÄ NUMERO ON OMISTETTU JUURI SINULLE!
Pääkirjoitus
Vastaava päätoimittaja Onerva Martikainen
Maanantaina oli paras työpäiväni koko kesänä. Olin istunut kaupan kassalla hymyillen kahdeksisen tuntia edessä häämöttävän ulkomaanmatkan kiilto silmissä. Päätin rahastaa vielä yhden kiireisen oloisen asiakkaan ennen kassan sulkemista. ”Laitetaanko pakasteita pieneen pussiin. Entä marjoja?” ”Ei kiitos, mutta yksi jäätelöistä on sinulle, koska sain tulla vielä kassallesi”, mies vastasi. Olin hämmentynyt ja onnellinen tästä odottamattomasta käänteestä työpäivän lopulla. Tuntematon ihminen ei ole koskaan ollut minulle vilpittömästi näin mukava, harvoin tuttukaan. Lahjajäätelö suli suussa herkullisemmin kuin kesällä itse ostamani. Jäätelöä syödessäni tajusin myös jotakin olennaista elämästä. Uutiset eivät ole viime aikoina olleet kevyttä luettavaa: Kreikan talouskriisi ja maan kansalaisten puute peruselintarvikkeista, kansanedustajan monikulttuurisuutta vastustavaa Facebook-kirjoittelu, uusnatsien väkivaltaisuudet Jyväskylässä. On tärkeää osoittaa so-
siaalisen median tai perinteisemmin mielenosoitusten kautta, mitä mieltä on avoimen rasistisista teoista ja kommenteista. Mielenilmaiseminen on terveen demokratian toiminnan edellytys. Aivan yhtä olennaista on käyttäytyä päivittäin arvojensa ohjaamana. Rasismin ja syrjinnän vastustamista voi ilmaista kohtelemalla ihmisiä inhimillisesti. Kaikkien ei suinkaan tarvitse lahjoitella jäätelöä tuntemattomille. Voi aloittaa käyttämällä kaupankassalla loukkaavan käskymuodon sijasta konditionaalia ja kiitosta. Ohjaamalla eksynyt ja nälkäinen fuksi lähimpään unicafeeseen. Kirjoittamalla sairastuneen kurssikaverin puolesta luentomuistiinpanot. Aloittamalla keskustelu tummahipiäisen asiakkaan tai vastaantulijan kanssa englannin sijasta suomeksi. Näyttämällä käyttäytymisellään, että on avoin ihmisille.
Policy 1/15 | 3
Policy 2/2015 Pääkirjoitus - 3 Työelämäasiaa - 5 POP-päivät pähkinänkuoressa - 6 Vihainen VOOlainen - 7 Suomi äänesti, mikä muuttui? - 8 Entisen opintovastaavan tervehdys - 9 Puheenjohtajien tervehdys - 10 Opintovastaavat esittäytyvät - 11 Seppo Kääriäinen haastattelussa - 12 Tsekkaa tuutorit - 16 Urapäivä McKinseyllä - 19 Viime vuoden fuksi kertoo - 20 Fuksisanasto - 22 Horoskoopit - 23
Viesti VOO ry:n työelämä- ja markkinaosastolta Miten Twiittaa ja mitä miettii Seppo Kääriäinen? s. 12
Päätoimittajat Niko Ruostetsaari Onerva Martikainen (vastaava) Anni Kyröläinen Kirjoittajat Vilma Maukonen Erika Massa Eemeli Peltonen Anna Wallén Raakel Kumpunen Salla Huttunen & Sanni Inovaara
Tarkista VOOlaisen tärkeimmät termit sanakirjasta sivulta 22
Kannen kuva Joonas Aitonurmi Takakannen kuvat Onerva Martikainen Meeri Smolander Taitto Anni Kyröläinen Valtio-opin opiskelijat ry PL 54 00014 Helsingin Yliopisto Yhteystiedot policy@voo.fi HYY:n järjestölehtituella tuetaan Policy-lehteä. Painos 140 kpl. ISSN 1235-4031 (painettu) ISSN 2323-9468 (verkkojulkaisu)
Policy 1/15 | 4
Tähdet sen jälleen kertovat, kurkista sivulle 21
Miten 1. vuoden opiskelija voi valmistauta työelämän muutokseen? VOO:n työelämäosastoa uuteen uskoon luotsannut Jarkko Nissinen vastaa. Hyvä lukija, olitpa uusi tai vanha opiskelija, työelämän taituri tai keltanokka, on Valtio-opin opiskelijat ry:n hallituksen työelämäosaston viesti sinulle sama. Työelämä on kokonaisvaltaisessa murroksessa. Suomalainen politiikkakin on siirtynyt ”iteroinnin” aikakauteen. Suomalaisia eniten työllistävät pk-yritykset tarvitsevat monipuolisia ja hyvällä paineensietokyvyllä varustettuja yksilöitä. Valtio-opillinen polku on muuttunut. Emme ole saaneet takuuta julkisen sektorin miehittämisestä, yksityisen sektorin innovoinnista puhumattakaan. Työhakemuksemme ovat samalla viivalla muiden tiedekuntien ja ammattikorkeakoulun huippuosaajien kanssa. Miten siis otamme ensiaskeleet uudella tiellä? Rohkea ja poikkitieteellinen opiskeluote voi tuottaa tulosta. Tulet monesti kuulemaan voolaisesta generalismista, eli suurien kokonaisuuksien hallinnasta. Toisinaan tuntuu kuitenkin, että kokonaisuuksien hallinta on saattanut karata pilviin todellisuuden savupiipusta. Älä tyydy pelkästään teorioiden omaksumiseen, käytännön soveltaminen muiden näkökulmien suvait-
semisella varustettuna tuottaa usein erinomaista tulosta. Yleisen valtio-opin opiskelijat saavat nauttia hyvin lämpimästä ja avoimesta ilmapiiristä. Tätä hämmästyttävää tunnesäiliötä voisi hyödyntää myös työnhaussa. Luovat ja kekseliäät työnhakukeinot, vapaaehtoistempaukset ja ryhmässä ponnistettu työnhaku voi antaa sinullekin etulyöntiaseman verrattuna niihin, joille maailma on yhtä suurta rationaalista valintaa. Älä lannistu epävarman työmarkkinatilanteen edessä. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry tutkii mm. meidän työllistymistämme. Heidän syksyllä 2013 toteutetun tutkimuksensa mukaan yli puolet heidän jäsenistään oli saanut ”oman alan työpaikan” 6. vuoden aikana tai valmistumisensa jälkeen. Ensimmäisen, toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoista oman alan työpaikan oli saanut noin 15 %. Korkeakoulutettujen työllistymistä tutkivan toissa. fi- sivuston mukaan puolestaan kyselyyn vastanneista valtio-opin alumneista ainoastaan 1 % on työttömänä. VOO:laisten yleisimpiin työnantajiin kuuluvat yksityiset yritykset tai valtionyhtiöt (34 %) ja valtio tai valtion liikelaitos (21 %). Erään alumnin mainitsema ”kolmannen vuoden kriisi” on siis ennenaikainen. Sat-
tuma, verkostot ja onnistumiset siivittävät meidät ennemmin tai myöhemmin nousukiitoon. Poikkitieteellisyys ja luovuus ovat olennaisia välineitä työelämään valmistautumiseen. Viestimme lopuksi haluamme kuitenkin korostaa osaamisemme ydintä. Usko itseesi! Yleisen valtio-opin opiskelijana pystyt varmasti hyödyntämään oppimaasi niin halutessasi. Voo:laiset ovat työelämän mullistavia hybridejä, jotka pystyvät hyödyntämään laaja-alaista osaamistaan ja ymmärrystään muuttuvassa tilanteessa. Yksin emme pysty tähän, mutta yhdessä saavutamme enemmän. Tervetuloa siis syksyn työelämätapahtumiin ja yritysvierailuihin! Kirjoittaja politiikan tutkimuksen 2. vuoden opiskelija, VOO:n hallituksen ekskursiovastaava ja työelämäosaston kantava voima.
Policy 1/15 | 5
POP-päivät pähkinänkuoressa, eli se mistä löydät itsesi lokakuussa
Teksti: Vilma Maukonen
POP-päivät. Harva oli kuullutkaan moisesta Helsingissä opinnot aloittaessani. Lyhenne on sanoista Politiikan opiskelijoiden päivät. Tapahtuman ideana on koota poliittisia aloja opiskelevia ihmisiä ympäri Suomen tutustumaan toisiinsa ja sitsaamaan keskenään joka vuosi yhteen politiikan opiskelua tarjoavaan yliopistokaupunkiin. Tapahtuma on noin viisi vuotta vanha ja kierto on saavuttamassa päätepistettään Helsingissä tulevana syksynä 2.-3.10.2015 (kierron kulkiessa suuntaan Tampere-Turku-Rovaniemi-Jyväskylä-Helsinki). Järjestysvastuu lankeaa siis meille, rakkaat Voolaiset, yhteistyössä Polhon (Polittisen historian opiskelijat ry) kanssa. Tapahtuma on yleensä kaksipäiväinen, mutta kukin kaupunki tekee siitä kaltaisensa. Ensimmäisenä päivänä on yleensä muutamia luentoja järjestävän yliopiston erityisaloista ja –tutkimuksesta, esimerkiksi Rovaniemellä oli aikanaan aiheena arktinen politiikka. Tapahtumaan kuuluu yhteinen lounas, jossa verkostoidutaan opiskelijakollegojen kanssa eri kaupungeista, ja muutamia luentoja. Tämän jälkeen on yleensä tutustumista kohdekaupunkiin. Illalla järjestetään sitsit isäntäkaupungin tapoja ja jotain teemaa noudattaen (unelmien ammatti, poliittinen Policy 1/15 | 6
eläin). Tarinoita näistä villeistä kekkereistä on kantautunut jälkipolvien kuultavaksi. Eräskin nimeltä mainitsematon polhon opiskelija tunnustaa, ettei ikinä muista selvinneensä POP-sitseiltä jatkopaikkaan asti. Sisäpiirin lähteiden mukaan taas Jyväskylän politiikan opiskelijat saivat puolen vuoden käyttökiellon yliopiston juhlatiloihin viimeisimpien POP-päivien jälkeen (näin ei toki tapahdu tänä vuonna, koska VOO on Alina-salin suurkäyttäjä). Rovaniemellä joku oksensi jälkiruokakiisseliinsä niin siististi, että pöytäseurue miltei missasi koko tapahtuman. Taisi joku sinne pöytään tyylikkäästi sammuakin, mutta tämäkin on vain toisen käden tietoa. Toisena päivänä on yleensä ollut tarjolla erilaisia workshoppeja, joko työelämään tai johonkin muuhun liittyen. Sinne menevät ne jotka siihen pystyvät edellisen päivän jäljiltä, mutta kaikki eivät kyseiseen urotekoon kykene. Tai kuten eräs tamperelainen politiikan opiskelija asian ilmaisi, ”ne muut 10 joita meitä täällä oli eilen edustavat Tamperetta tällä hetkellä Jyväskylän vessoissa”. Illalla saatetaan vielä kokoontua kollektiiviseen darraan, ja lähteä vielä sieltä uuteen nousuun. Tämä on tosin täysin vapaaehtoista, eivätkä useimmat moiseen enää pysty.
Pop-päivät ovat kuitenkin muutakin kuin pelkkää dokaamista. Sitsijatkoilla saattaa joutua keskusteluun, jossa oppii enemmän politiikasta kuin koko edellisen vuoden luennoilta yhteensä. Ihmisillä on myös mielenkiintoisia tarinoita kerrottavana politiikka-aineiden opetuksesta omassa kaupungissaan. Rakkaustarinoitakin on POP-päivillä syntynyt. Avomielisyydellä ja halulla tutustua uusiin ihmisiin varustetulle opiskelijalle POP-päivissä on potentiaalia vaikka mihin. Tehdään yhdessä Helsingin POPpäivistä ikimuistoiset, joista vielä vuosienkin kuluttua puhutaan vain kuiskien!
Innolla POP-päiviä odotellen, POP-toimikunta
Kirjoittaja on toisen vuoden VOO:lainen, tuutori ja politiikan opiskelija yli kaupunkirajojen.
Vihainen VOOlainen ”Voiko vitutukseen kuolla?”
Kylläpä pistää vihaksi syksyn alku. Vanha VOOlainen ei tässä iässä jaksa enää ymmärtää, miten ihmeessä ihmiset oikein luulevat liikoja itsestään aina kesän taittuessa kohti syksyä. Sitä selataan innosta puhkuen WebOodin sokkeloisilta sivuilta mielenkiintoisia kursseja, mielessä vakaa ajatus siitä, että tänä syksynä deadlinet eivät pauku eikä tarvitse lähettää yhtäkään epätoivoista aneluviestiä proffalle. Siinä omituisessa innostuneessa mielentilassa edes WebOodin umpisurkea käyttöliittymä ei tunnu ihmistä haittaavan. Joopa joo, sanon minä. Kyllä se jo tiedetään, että ensimmäinen luento jää välistä, koska eihän se ole niin tärkeä, toisen aikana sattuu olemaan kammottava krapula syksyn parhaimpien pippaloiden jäljiltä, ja seuraaville ei enää kannatakaan mennä kun kurssin alku meni täysin ohi. Sanokaa minun sanoneen.
Kynttilät ja hyvä ruoka kuuluvat toki reippaaseen syksyyn, tuohon kaikki synnit anteeksiantavaan uuden alkuun. Siistissä kodissasi luet filosofian klassikkoja ja ottaa napsautat kauniin kuvan Instagrammiin ihanasta teehetkestäsi tuulen tuivertaessa ulkona. Todellisuudessa efektien ja rajausten takaa eivät vain näy asuntosi vallanneet likaiset astiat, tyhjät tölkit, lukemattomien tenttikirjojen huojuva torni tai suuret vaateröykkiöt. Näin se vaan on. Kannattaa siis uskoa vanhaa viisasta, jottei hänen tämän enempää tarvitsisi tuohtumuksesta puhista: Turha yrittää liikaa.
Entäpä sitten harrastukset? Kansalaisopistot, UniSport ja ties mitkä kerhot tarjoavat kilpaa toinen toistaan erikoisempia, nuorelle, itsetietoiselle kaupunkilaisopiskelijalle sopivia kalenterintäytteitä. Vähistä juhlimisrahoistasi ostat kalliita kursseja, joilla onkin sitten liian omituista porukkaa tai aivan turhan ylipirteä ohjaaja. Kannattaa lopettaa hyvissä ajoin.
Policy 1/15 | 7
Suomi äänesti, mikä muuttui? Teksti: Eemeli Peltonen
Neljän vuoden välein järjestettävät eduskuntavaalit ovat suomalaisen politiikan tärkein mielipidemittaus. Tulos kertoo paljon paitsi suomalaisten äänestyskäyttäytymisen muutoksesta, myös kotimaan politiikan asetelmista tulevalle vaalikaudelle. Siksi jokaista vaalitulosta on syytä tarkastella pintaa syvemmältä. Mikä muuttui kevään 2015 eduskuntavaalien myötä? Kolmen suuren aika on ohi Vuoden 2011 eduskuntavaaleista käynnistynyt kolmen perinteisen suuren puolueen, SDP:n, kokoomuksen ja keskustan, valtakausi tuli päätökseensä viimeistään nyt käytyjen eduskuntavaalien myötä. Vaalituloksen valossa on selvää, että perussuomalaiset ovat onnistuneet vakiinnuttamaan asemansa perinteisten puolueiden rinnalla. Suurten puolueiden sijaan Suomessa on nyt neljä keskisuurta puoluetta, joista pienimmän SDP:n ja suurimman keskustan kannatusero mahtuu vain viiden prosenttiyksikön sisään. Edes keskustan etumatka ei ole niin suuri muihin keskisuuriin verrattuna, että se voisi toimia yksinvaltiaan ottein. Etukäteen puolueelle povatusta 26 prosentin kannatuksesta toteutui paljon vaatimattomampi 21 prosentin kannatus. Vaalit ratkaistaan viimeisellä viikolla Suomalaisten vaalikäyttäytymisestä on tullut 2000-luvulla yhä vaikeammin ennakoitavaa. Kehitys on tuttua kaikista tämän vuosituhannen eduskuntavaaleista, mutta varsinainen huipennus nähtiin nyt käydyissä eduskuntavaaleissa. Vielä vaaliviikolla erilaisten mielipidPolicy 1/15 | 8
emittausten perusteella lähes puolet äänestäjistä ei ollut päättänyt, mitä puoluetta tai ehdokasta tulee äänestämään. Samalla kannastaan varmojen ja niin sanottujen puolueuskollisten äänestäjien määrä oli ennätyspieni. Epävarmuuden lisääntyminen tarkoittaa, että peli on eduskuntavaaleissa aidosti auki aina vaalipäivään asti. Se puolue, joka onnistuu vaaliviikolla parhaiten epävarmojen liikkuvien äänestäjien tavoittelussa, voi nousta vaalipäivän yllättäjäksi. Tämä näkyi erityisesti perussuomalaisten lopullisessa tuloksessa. Puolue onnistui vaaliviikolla ja nousi varsinaisen vaalipäivän äänissä Suomen suurimmaksi puolueeksi. Yhdistettynä ennakkoääniin tulos oli puolueelle ennakoitua parempi toinen sija. Eduskunta nuorentui ja oikeistolaistui Vaalien jäljiltä eduskunnan keski-ikä laski lähes vuodella. Muutos ei kuulosta dramaattiselta, mutta edustajapaikoissa mitattuna eduskuntaan valittiin 14 alle 30-vuotiasta nuorta kansanedustajaa. Tulos on vakuuttava osoitus siitä, että lähes kaikissa puolueissa on nyt nostetta uusille nuorille kasvoille. Erityisen vahva viesti tulos on poliittisille nuorisojärjestöille. Vihreiden, SDP:n, kokoomuksen, vasemmistoliiton sekä perussuomalaisten nuorisojärjestöjen puheenjohtajat nousivat eduskuntaan. Samalla keskustan ja kokoomuksen riveistä läpi meni myös monia järjestöjen entisiä puheenjohtajia. Tämän pitäisi innostaa uusia nuoria aktivoitumaan entistä enemmän puolueiden nuorisojärjestöjen riveissä, ainakin, jos mielivät joskus eduskuntaan.
Uusi eduskunta on aikaisempaa oikeistolaisempi. Vasemmistopuolueiden SDP:n ja vasemmistoliiton edustus on ennätyspieni. Vaalikonevastauksien perusteella oikeistolaisiksi lueteltavien edustajien määrä on nyt ennätyssuuri. Toki joukossa on paljon keskustan ja perussuomalaisten edustajia, joita on vaikea sijoittaa oikeisto-vasemmisto – akselille. Tosiasia on kuitenkin se, ettei vasemmisto juuri vaalituloksella juhli. Kevään 2015 eduskuntavaaleista on jää muistiin ainakin muutama opetus: suomalaisten äänestyskäyttäytyminen on aikaisempaa ennakoimattomampaa, vaalit ratkaistaan viimeisillä viikoilla, kolmen suuren aika on ohi ja nuorille on vaaleissa tilausta. Nämä opetukset kannattaa painaa mieleen erityisesti, jos aikoo itse pyrkiä ehdolle tulevissa vaaleissa tai luotsata puolueensa voittoon. Aika näyttää, millaiseen suuntaan Suomi notkahtaa jälleen neljän vuoden päästä.
Kirjoittaja on järvenpääläinen kaupunginvaltuutettu ja yleisen valtio-opin opiskelija
Tervehdys uusille opiskelijoille!
Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta on yksi vaikeimmista paikoista päästä opiskelemaan koko Suomessa. Osittain tämä johtuu siitä, että yhteiskuntatieteelliseen koulutukseen on panostettu maassa erittäin vähän. Esimerkiksi muiden Pohjoismaiden suurimmilla valtio-opin tai sosiologian laitoksilla, kuten Kööpenhaminan tai Göteborgin yliopistolla on kullakin saman verran alan opetus- ja tutkimushenkilökuntaa kuin koko Suomessa. Helsingin yliopistosta tekee tässä pienessä kotimaisessa joukossa harvinaisen se, että opiskelijoillamme on tapana olla yhteiskunnallisesti hyvin aktiivisia, verkostoitua perusteellisesti sekä tarkastella yhteiskuntaa ja organisaatioita hyvin kriittisesti. Tätä kautta opiskelijoillamme on poikkeuksellisen hyvät edellytykset työskentelyyn lähes millaisissa tahansa tehtävissä. Valtsikan uudet opiskelijat pääsevät siis nauttimaan harvinaisesta herkusta. Jos pääsevät. Yliopisto on nimittäin tällä hetkellä melkoisessa muutoskierteessä. Yliopistojen rahoitus on ylipäänsä vaakalaudalla, mutta yhteiskuntatieteissä tilanne on poikkeuksellisen hankala. Niin sanotun rakenteellisen kehittämisen myötä yliopistoja pyritään sopeuttamaan jatkuvasti vähenevien resurssien aikakauteen. Rakenteellisen kehittämisen myötä vähennetään opetussisältöjä ja hakukohteita. Tämä koskee myös valtio-opin opiskelijoita. Valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani on päättänyt, ettei ainakaan hallinnon ja organisaatioiden linjaa tule olemaan enää erillisenä hakukohteena enää vuonna 2017. Tämä kuitenkin saattaa olla pienin edessä olevista muutoksista. Nyt opintonsa aloittaneet saattavat huomata vuonna 2017, etteivät he enää opiskelekaan samanlaista tutkintoa samassa
pääaineessa kuin opintojaan aloittaessa. Yliopistolla suunnitellaan siirtymistä niin sanottuihin laajoihin kandidaatintutkintoihin, jolloin opetussisällöt olisivat yksittäisiä oppiaineita laajempia. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa opetussisältöjen muuttumista yleisemmäksi, massakurssien lisääntymistä ja valinnanvapauden vähenemistä. Tieteenalakohtainen oppiminen alkaisi kunnolla oikeastaan vasta maisteritasolla. Samalla yliopistoja on vaadittu profiloimaan keskeiset tutkimusalansa, millä voi olla vaikutuksia maisteriopetuksen painopisteisiin. Yliopistoja uudistetaan jatkuvasti ilman pohdintaa uudistusta tarkoituksenmukaisuudesta. Laadukas yhteiskuntatiede on välttämätöntä paremman yhteiskunnan saavuttamiseksi (ellei sitten satu pitämään arvailuun tai epäjohdonmukaiseen ajatteluun perustuvaa yhteiskuntaa hyvänä). Tutkimuksen ja opetuksen laatua ei kuitenkaan voida kohentaa juustohöylää heiluttamalla tai makkaratehtaan johtamiskeinoja käyttämällä. Niin tällä hetkellä kuitenkin tehdään – ja vieläpä ennestäänkin onnettomien resurssien puitteissa. Pelkään pahoin, että ilman täydellistä yliopistopoliittista suunnanmuutosta yliopisto pystyy tarjoamaan tulevaisuudessa entistä enemmän vain yleisen tason välineitä ajatteluun. Oppiminen jää pitkälti kursseille. Kaikki eivät kuitenkaan opi asioita massakurssitilanteissa, kuten ei myöskään kirjatenteissä. Jos minulta kysyttäisiin yhtä vinkkiä uusille opiskelijoille, olisi se tämä – olkaa oma-aloitteisia, perehtykää aktiivisesti niihin asioihin, jotka teitä kiinnostavat, ja tehkää asioita mahdollisimman paljon yhdessä. Jos olette kiinnostuneita puolueista, järjestäkää ainejärjestön voimin vierailuja puolueissa. Jos haluatte
parempia työelämävalmiuksia jollekin alalla, vierailkaa alan organisaatioissa ja tilaisuuksissa, lukekaa alan kirjallisuutta yhdessä vaikkapa lukupiirissä tai perustakaa vaikka alalle suoraan yritys, jos niikseen tulee. Jos haluatte toimittajiksi, perustakaa kirjoituskollektiiveja ja alkakaa kirjoittaa juttuja vaikkapa blogeihin. Älkääkä unohtako pyytää opetus- ja tutkimushenkilökuntaa mukaan toimintaan. Ei pidä koskaan unohtaa, että akateemiset ihmiset ovat hyvin verkostoituneita, tuntevat erilaisia organisaatioita ja ovat ylipäänsä ajatelleet samoja asioita opiskelijoita paljon pidempään. Kokemuksesta on apua. Vaikka opettajilla ei olisi aikaa keskustella jokaisen kanssa erikseen joka viikko, keskustelemme, annamme neuvoja ja ylipäänsä autamme opiskelijoita hyvin mielellämme aina, kun siihen tulee tilaisuus. Informaatioähkystä kärsivässä maailmassa pitäisi vaan ensin jostain saada viestiä perille, että sellainen tilaisuus olisi nyt tarjolla… Ville-Pekka Sorsa
Kirjoittaja toimi valtio-opin oppiainevastaavana lukuvuoden 2014–15. Hän työskentelee nykyään Hankenilla, mutta opettaa silloin tällöin myös Helsingin yliopistolla.
Policy 1/14 | 9
Puheenjohtajien tervehdys Hei sinä mahtava fuksipallero! Tuliset onnittelut elämäsi tähän asti lumoavimmasta suorituksesta eli valtsikaan pääsemisestä! Takaamme, että elämäsi saa rakastettavan käänteen tämän syksyn myötä. Tulet syksyn ja tulevien vuosien aikana taatusti kokemaan räiskyviä hetkiä, mitä punaisimpien ihmisten kanssa, päädyt sitten järjestöjyräksi tai vuosikurssisi vivahteikkaaksi tähdeksi. Tylsää ei ainakaan tule olemaan, sen me voimme salaperäisen ainejärjestösi Valtio-opin opiskelijat ry:n eli tuttavallisemmin VOO:n puolesta luvata. Yliopistomaailma voi aluksi tuntua varsin kiihkeältä sekamelskalta, mutta ei hätää. Intohimoiset tuutorit ovat pitämässä huolen siitä, ettet varmasti missaa yksiäkään uskollisia meininkejä. Lisäksi olet osunut sen verran haastavaan oppiaineeseen, että takaamme jokaisen monitaitoisen vanhemman opiskelijan myös ojentavan auttavan kätensä Sinun puolestasi. Ei ole sellaista pimeää, jota meidän jännittävä kätemme ei torjuisi. Syksy on siinä mielessä poikkeuksellinen, että tämän unohtumattoman järjestömme puheenjohtaja vaihtuu, kun keväällä vastuussa ollut yllätyksellinen Salla lähtee muille maille. Eksoottinen varapuheenjohtaja Sanni ottaa ohjat Policy 1/15 | 10
käsiinsä jossain vaiheessa syksyä ja vie kuplivan joukkomme voittoisasti maaliviivalle. Sympaattinen hallitus, kuohuvat virkailijat ja monipuoliset tuutorit pitävät taatusti huolen tanssahtelevan syksyn ravistelevuudesta. Lopuksi vielä kaunis vinkki juuri Sinulle, arvon koskettava fuksi. Ainejärjestömme viisas hallitus valitaan uudelleen keskellä rikastuttavaa marraskuuta. Kaikki voivat asettua ehdolle temperamenttisiin riveihimme! Jos haluat antaa oman lämpimän panoksesi ja tutustua vauhdikkaisiin tyyppeihin vielä paremmin, suosittelen lämpimästi harkitsemista. Jopa tällaisena railakkaana neljännen (tätä lukiessasi viidennen) vuoden opiskelijana päätös mukaan lähtemisestä oli kuluneen lukuvuoden parhaita! Kiitos ja kumarrus kaikille siitä.
Villein halauksin ja parhain suukoin,
tajunnanräjäyttävä Salla ja valovoimainen Sanni
Valtio-opin opintovastaavien esittely ja tervehdys uusille opiskelijoille Hurjan paljon onnea opiskelupaikasta, maailman parhaassa opinahjossa, Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa valtio-opin linjalla! Me olemme Valtio-opin opiskelijat ry:n opintovastaavat Raakel Kumpunen ja Anna Walldén. Opiskelemme pääaineenamme hallinnon ja organisaatioiden tutkimusta ja valikoiduimmekin opintovastaaviksi mahtavan organisaatiokykymme ansiosta. Meihin saa ja pitää ottaa yhteyttä, jos teillä on opintoihin liittyvää kysyttävää. Meitä voi lähestyä suoraan tai tuutoreiden kautta. Opintovastaavina toimimme linkkeinä valtio-opin opiskelijoiden ja oppiaineen välillä, sekä vastaamme tiedonkulusta opiskelijoiden suuntaan. Tulette näkemään meitä paljon syksyn aikana, koska olemme mukana orientaatioviikon perehdytyksissä ja vapaamuotoisemmissa
Juttu toteutettiin adjektiivitarinana siten, että Salla kirjoitti tekstin ja Sanni antoi adjektiivit tekstistä tietämättä. Allekirjoittaneet sanovat itsensä irti mahdollisista epämääräisyyksistä ja vetoavat sattumaan, tuohon voimista suurimpaan. Kaikki adjektiivit kuvaavat viehkeää voolaisuutta. Kuvan otti Senni Salmi.
uksitapahtumissa niin opintovastaavina kuin hallituksen jäseninäkin. Jokaisella valtio-opin linjalla (HOT, MAP, POT) on myös oma opiskelijaedustajansa, jota voi lähestyä omaa linjaa koskevissa sioissa. Meidän kauttamme tavoitat myös opiskelijaedustajat, jotka esittäytyvät fuksitapahtumien aikana. Kevätkaudella meitä ovat työllistäneet erityisesti Helsingin yliopiston rakenteellinen uudistus eli RAKE-uudistus, uudistuneet tutkintovaatimukset ja pääsykoekäytännöt. Opintovastaavina toimimme monella tasolla: osallistumme oppiaineen kokouksiin sekä Kannunvalajien erilaisiin opintotyöryhmiin ja tiedekunnan opetustoimikunnan kokouksiin. Kevätkaudella olemme olleet lisäksi mukana kehittämässä kandi- ja maisteriohjausta. Opintovastaavan tehtävien ohella olemme tiiviisti mukana myös muussa VOO:n hallitustoiminnassa:
sitsien ja fuksibileiden järjestäminen kuuluu syksyn ohjelmaamme. Opintovastaavien keskeisenä tehtävänä on edistää opiskelijoiden ja oppiaineen henkilökunnan yhteistyötä. Tärkein osa tätä toimintaa ovat Valtio-opin oppiainekahvit, jotka järjestetään kahdesti lukuvuodessa. Oppiainekahveilla opiskelijat ja henkilökunta keskustelevat rennossa hengessä opiskelusta, tiedekunnan asioista ja kaikesta mieleen tulevasta. Kahveilta jatketaan pelaamaan, valtio-oppineiden suosikkilajia, petankkia ja myöhemmin virkistäytymään lähimpään paikalliseen. Oppiainekahvit on mahtava tilaisuus tutustua proffiin luentosalin ulkopuolella ja jokaisen VOO:laisen kannattaa osallistua kahvitteluun, jos omat opiskelut kiinnostavat. Toivomme, että tapaamme teidät kaikkine lukemattomine kysymyksinenne heti orientaatioviikolla, tehdään yhdessä teidän syksystä huippu!
Aurinkoisin terveisin, Anna ja Raakel
Ajankohtaista:
Raakel Kumpunen on 3. vuoden HOT-linjan opiskelija, joka on kandivaiheessa opinnoissaan. Raakel on suorittanut sivuaineina taloustieteen perusopinnot ja aloittanut ympäristöalan monitieteisen sivuainekokonaisuuden. Lisäksi Raakel siirtyy syksyllä kandiseminaariin ja aloittaa valtsikassa johtamisen sivuainekokonaisuuden.
Anna Walldén on 2. vuoden HOT-linjan opiskelija, jonka kandiseminaari alkaa nyt syksyllä. Anna on suorittanut sivuaineina poliittisen historian sekä taloustieteen perusopinnot. Nyt syksyllä Anna aloittaa johtamisen sivuainekokonaisuuden Aalto-yliopiston puolella. Anna toimii Valtio-opin opiskelijoiden eli VOO:n hallituksessa myös sihteerin tehtävässä.
Mitä: Helsingin yliopiston kenteellinen uudistus.
ra-
Tavoite: laajemmat kandidaatintutkinnot. Miten uudistus näkyy valtio-opin oppiaineessa: Valtio-opista tehdään aiempaa eheämpi oppiaine, jossa voi kuitenkin opiskella politiikan, maailmanpolitiikan sekä hallinnon ja organisaatioiden tutkimusta. Siirtymä on käynnissä ja muun muassa kevään 2015 pääsykoeuudistus on osa rakenteellisen uudistuksen seurauksia.
Policy 1/15 | 11
Kohtaamisia Kirman kylän suuri poika
Valtsika sijaitsi 1960-luvulla Porthaniassa. Vuosikymmenen yhteiskunnallinen murros näkyi yliopistolla: opiskelijat kävivät kiivaita väittelyitä Porthanian kahviossa.
Teksti: Onerva Martikainen & Erika Massa Kuva: Onerva Martikainen ”Ei tullut tutkijaa, ei tullut professoria, ei tullut opettajaa. Tuli poliitikko.” Näin Seppo Kääriäinen pohti uraansa Policyn haastattelussa. Keskustalaispoliitikon elämää on ohjaillut kotoa saadun työmoraalin lisäksi sattuma sekä kaksi opettajaa.
Seppo Kääriäinen syntyi Kirman kylässä vuonna 1948. Lapsuudenkoti Kääriälän tila sijaitsee keskellä metsien ja peltojen täplittämää savolaismaisemaa. Savolaisuus kuuluu vieläkin Kääriäisen, 67, puheessa, kun hän kertoo elämästään ja urastaan Pikkuparlamentin kahviossa. Kääriäisen olemus on levollinen. Kädet rytmittävät leppoisana soljuvaa puhetta. ”Työnteko oli kaikki kaikessa.” Maila-äiti ja Väinö-isä opettivat lapsilleen, että elämässä pärjää ahkeruudella. Koulu piti hoitaa kunnolla, kesäisin tehPolicy 1/15 | 12
tiin tilan töitä ja vapaa-aikana urheiltiin. Politiikka ei juurikaan näkynyt Kääriälän arjessa. ”Isä ja äiti olivat molemmat erittäin valveutuneita kansannaisia ja -miehiä”, Kääriäinen kertoo. ”Kyllä he olivat jyvällä siitä, mitä tapahtuu Suomessa, politiikassa ja maailmassa, mutta ei se tullut sieltä, se minun kiinnostuminen politiikkaan.” Kääriäinen kirjoitti ylioppilaaksi Iisalmen lyseosta vuonna 1967. Isä toivoi laudaturin oppilaasta sotilasta, äiti pappia. ”Minä itse kiikuin kahden vaiheilla, että pyrkiäkö valtiotieteelliseen vai oikeustieteelliseen”. Valinta oli lopulta selkeä, sillä Kääriäinen oli lukiossa kiinnostunut politiikasta ja
kaupunki tuntui pelottavalta ja vieraalta kaupungilta, mutta koti-ikävä helpotti syksyn mittaan. Kääriäinen uppoutui opiskeluun. ”Oli kiire valmistua nopeasti, jotta saisi töitä. Ei tarvitsisi velkaantua ja voisi vastata itsestään ihan niin kuin oikeasti”, hän kertoo. Tunnollinen opiskelija ei käynyt opiskelijariennoissa: niihinhän upposi vain aikaa ja rahaa. ”No, se oli liian tiukkapiposta, tietysti”, Kääriäinen naurahtaa. ”Myönnän sen!”
yhteiskunnasta. Tästä hän kiittää opettajaansa Erkki Leimua, joka opetti historiaa ja yhteiskuntaoppia kiinnostavalla tavalla. ”Saattoi olla niinkin, että kun valtiotieteelliseen pääsi hyvällä todistuksella suoraan, ajattelin, että minä yritän tätä”, Kääriäinen lisää. Vielä 1960-luvulla pääsykokeena valtiotieteelliseen toimi hyvän ylioppilastodistuksen omaaville selviytyminen Porthanian pyöröovista sisään. Opiskeluvuodet: kiire valmistua Valtio-opin opinnot alkoivat Helsingissä ylioppilaskevään jälkeisenä syksynä. Pää-
”Se kuppila oli kyllä mielenkiintoinen paikka ja siellä oli poliittista pöhinää”, Kääriäinen muistelee. Elettiin vasemmistolaisuuden kulta-aikaa. Maalaispojan oma poliittinen vakaumus oli selkeytynyt pikku hiljaa. Sekä oikeisto että vasemmisto tuntuivat vierailta, ja niin hän oli ajautunut keskustaa kohti. Omaelämänkerrallisessa teoksessaan Meikäläisen mukaan (Teos, 2015) Kääriäinen luonnehtii, että hänen poliittinen suuntautumisensa tapahtui kehnolta tuntuvien vaihtoehtojen poissulkemisella. Syksyllä 1970 Kääriäinen oli jo valmis valtiotieteiden maisteri. Hän oli 22-vuotias; opintoihin oli kulunut yhteensä kolme vuotta ja poliittista ekologiaa käsitellyt gradu syntyi puolessa vuodessa. Arvosanaksi nuori maisteri sai Magnan, pykälää paremmin kuin Policyn aiemmin haastattelema ulkoministeri ja Perusuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini. ”Sattuma ohjaa elämää enemmän kuin arvaammekaan” ”Toiveeni oli, että jäisin yliopistolle opetushommiin ja tekemään väitöskirjaa nopeasti. Se oli sellainen salainen haaveeni”, Kääriäinen kertoo suunnitelmistaan maisteriksi valmistumisen jälkeen. Haave väitöskirjasta toteutui, mutta vas-
ta 30 vuotta myöhemmin, sillä sattuma puuttui peliin sosiaalidemokraattisen professorin muodossa. Keskustapuolue etsi tutkimussihteeriä, ja professori Risto Sänkiaho ehdotti, että Kääriäinen hakisi tehtävää. Kääriäinen oli puoluejohdolle täysin tuntematon nimi. Siksi valituksi tuleminen yllätti kaikki, myös ehdokkaan itsensä. Uusi tutkimussihteeri löysi itsensä kaaoksen keskeltä. Keskusta oli kärsinyt rökäletappion vuoden 1970 eduskuntavaaleissa ja ilmapiiri puolueen sisällä oli jännittynyt. Puheenjohtajuuskamppailu jakoi puolueen jäsenet kahteen leiriin. Yhdellä puolella oli Johannes Virolainen kannattajineen, toisella Ahti Karjalaista tukenut ryhmittymä. Kääriäinen seurasi tilannetta puoluetoimistolta käsin. Hänen vastuullaan oli päätösten valmistelu ja taustojen selvittäminen. Erityisen opettavaisia olivat vuodet, joina hän toimi vuoron perään kolmen eri ministerin avustajana. Samaan aikaan Kääriäinen alkoi kiertää puhumassa Keskustapuolueen nuorisokokouksissa. Pian Seppo Kääriäisen nimi alettiin tuntea kannattajakunnan keskuudessa. Katastrofista veret seisauttavaan vaalivoittoon ”Olen aina lähtenyt siitä, että en ole tyrkyttänyt itseäni mihinkään tehtävään. Jos minut halutaan johonkin hommaan, niin olen ollut käytettävissä”, Kääriäinen sanoo. ”Otetaan vastaan se, mikä vastaan tulee”. Vuonna 1980 vastaan tuli Keskustan puoluesihteerin virka. Kääriäinen haki tehtävään, ja hänet valittiin. Kirjassaan Meikäläisen mukaan Kääriäinen kertoo, että Keskusta kävi 1980-luvun alussa lähellä katastrofia. Sisäiset jännitteet johtivat siihen, ettei Keskustalla ollut rahkeita haastaa SDP:n ja Kokoomuksen valtamonopolia. Yhtenäisyys horjui. Samalla kun Kääriäisestä tuli puolue-
sihteeri, myös puoluejohdossa tapahtui muutoksia. Puheenjohtajaksi nousi vain 33-vuotias Paavo Väyrynen. Kääriäinen kirjoittaa, että oli pitkälti Väyrysen ansiota, että Keskusta lähti nousuun 1980-luvun aikana. Väyrynen ja Kääriäinen toimivat Keskustapuolueen johdossa lähes kymmenen vuotta ja opiskelivat tätä ennen samaan aikaan valtio-oppia Helsingin yliopistossa. Kaksikko ei kuitenkaan tavannut opiskeluaikana. Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Keskusta otti ”veret seisauttavan” vaalivoiton. Olivat syyt mitkä tahansa, jotain Väyrysen puheenjohtajuusaikana oli tehty oikein. Esko Ahosta tuli pääministeri, ja Kääriäiselle ojennettiin kauppa- ja teollisuusministerin salkku. Kääriäinen oli valittu kansanedustajaksi jo vuonna 1987, joten hän oli tottunut aktiiviseen rooliin politiikassa. ”Kansanedustajuus on arvokas tehtävä ja kova homma. Minä tykkään siitä”, Kääriäinen sanoo nyt. Valtio-opin opiskelu ja poliittinen ura Kääriäinen on pitkän linjan poliitikko ja kansanedustaja. Hänen suosionsa on ollut suhteellisen tasaista ja riittänyt kansanedustajuuteen jokaisessa eduskuntavaalissa, jossa Kääriäinen on ollut ehdolla. Kääriäisen mukaan valtio-opin opiskelusta on ollut hyötyä ammattipoliitikon uralla: ”Se lähestymistapa, jonka valtio-opin opiskelusta sai, semmoinen tietty etäisyys politiikkaan, siitä on ollut apua.” Erityisen hyödylliseksi Kääriäinen kokee tohtoriksi väittelyn vuonna 2002. ”Väittely erkaannutti minua pitkälle politiikan normaalista rytmistä. Siitä oli erinomainen apu, että pystyi sellaiseen suhtautumistapaan, jossa hakee etäisyyttä politiikkaan ja sitten itseensäkin”. 1 Väitöskirjassaan (Sitä niittää mitä kylvää, 2002) Kääriäinen analysoi puoluesihteeriaikansa (1980-90) politiikkaa eli myös omaa toimintaansa. Väitöskirjan kirjoittamisaikana Kääriäinen muistelee käyneensä rakentavia ja haasteellisia keskusteluja nuoren, nykyisin valtio-opin lehtorina toimivan, Juri Mykkäsen kanssa.
Policy 1/15 | 13
Ajatuksia Sipilän Keskustasta Keväällä 2015 Keskusta teki puolueen puheenjohtajan Juha Sipilän johdolla jälleen veret seisauttavan vaalivoiton. Neljän vuoden takaisesta 15,8 prosentin äänimäärästä noustiin 21,1 prosenttiin. Voitto oli pienempi kuin kannatusgallupit alkukeväästä antoivat olettaa, mutta riitti kuitenkin selvästi suuriman puolueen aseman lunastamiseen. Vaikka leikkaussuunnitelmia ja hallitusohjelmaa on kritisoitu, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä suoriutui hallitusneuvotteluista nopeasti. Vaikuttaa siltä, että nykyinen pääministeri on saanut kansan luottamuksen taakseen. ”Menestyminen yrittäjänä ei ole vaikuttanut [Sipilän] ulkoiseen käyttäytymiseen, vaan hän on yksi meistä ja ehkä suhtautuu politiikkaan eri tavalla kuin ammattipoliitikot suhtautuvat”, Kääriäinen luonnehtii Keskustan johtohahmoa. Vaalivoitosta huolimatta Keskustan kannatus Helsingin (7,2 %; 2015) ja Uudenmaan (11,5 %; 2015) vaalipiireissä on pysynyt matalana. Viime kevään eduskuntavaaleissa putosi nimekkäitäkin keskustapoliitikoita kuten Paula Lehtomäki Helsingin vaalipiiristä. Kääriäisen mukaan Keskustan alhainen kannatus on ongelma erityisesti Helsingissä. Uudellamaalla kannatus rupeaa pikkuhiljaa kasvamaan: ”Ongelma on siinä, että meidän ehdokkaamme [Helsingissä] ovat olleet ikään kuin ulkoa tulleita: ei sanonnankaan mukaan kannettu vesi kaivossa pysy. Helsingissä menestyy vain sellainen ehdokas, joka nousee täältä omalla aktiivisuudella, pitkäjänteisellä työllä ja näkyvyydellä.” Jakautuva vai yhtenäinen Suomi? Vaalien jälkeen on käyty keskustelua Suomen jakautumisesta. Yhtäällä on Keskustan ja etenkin Perussuomalaisten Suomi ja toisaalla Kokoomuksen ja Vihreiden Suomi. Keskustelussa nousee usein esille vastakkainasettelu maaseudun ja pienempien asumiskeskusten sekä Policy 1/15 | 14
Sepon Twitteristä:
Seppo Kääriäinen @seppokaariainen “Tulipa vettä rutosti niskaan aamulenkillä. Kutonen sujahti. Teki hyvää. Sateinen keli on mainio ulkoilijalle.” 27. heinäkuuta 2015
Seppo Kääriäinen @seppokaariainen “Obama soitti Putinille.Iran. Isis etenee, ilmasto lämpenee.Tarttis tehdä näillekin jotakin ennen kuin on myöhäistä.” 16. heinäkuuta 2015
Seppo Kääriäinen @seppokaariainen “Kympin aamulenkki Helsingin rantapoluilla ja - kujilla. Luonto ja maisema on kiinteä osa liikkumisen iloa. Suomella on hieno pääkaupunki.” 28. kesäkuuta 2015
pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan välillä. Kääriäinen ei ole sitä mieltä, että Keskusta olisi asettunut pääkaupunkilaisia vastaan: ”Me koitamme ratkaista täällä olevia ongelmia hillitsemällä muuttoliikettä: luomalla työtilaisuuksia ja työpaikkoja eri puolelle maata niin, että ihmisten ei ole pakon edessä muutettava työn perässä tänne [Helsinkiin]. Tämän ajatuksen läpiajaminen ei ole kuitenkaan yksinkertainen asia.”
”Me olemme itsenäisiä puolueita suhteessa toisiimme, olemme yhteistyössä. Tämän pidemmälle meidän yhteiseloamme ei tällä hetkellä ajatella.” Artikkeli perustuu Seppo Kääriäisen haastatteluun toukokuussa sekä Kääriäisen omaelämänkerralliseen teokseen Meikäläisen mukaan (Kustannusosakeyhtiö Teos 2015). Haastattelun tekivät Onerva Martikainen ja Erika Massa.
Mediassa on kirjoitettu kevään aikana paljon Keskustan ja Perussuomalaisten mahdollisesta lähentymisestä: Policy 1/15 | 15
TUTOR-OPPILAAT VUOSIMALLIA 2015 Tutor – tuo fuksien jalo opas ja neuvoja ensimmäisen opiskeluvuoden kiemuroissa. Mikä on noppa tai sitsit? Juodaanko valtsikassa vain jallua? Tutorilla on vastaus kaikkeen ja vielä enempäänkin. Valtio-opin tutorit vuosimallia 2015 ovat jo valmiina ottamaan pienet fuksit avosylin vastaan, joten tässä vähän esimakua säihkyvästä tutor-porukasta.
1. Kuka olet ja millä valtio-opin linjalla opiskelet?
2. Mikä on fuksisyksysi huikein muisto?
3. Terveiset tuleville fukseille! + Jos VOO olisi juoma, mikä se olisi/mikä adjektiivi kuvaa parhaiten VOO:ta?
1. Alina, hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linjalta, toisen vuoden opiskelija. Opiskelemisen lisäksi toimin VOO:n hallituksessa virkistysvastaavana ja tulevana syksynä olen toinen vastuutuutoreista. 2. Muistikuvat fuksisyksyltä ovat vähän hämärän peitossa, mutta team VOOldemortin uskomaton suorittaminen HYY:n fuksiseikkailussa lämmittää mieltä vieläkin! 3. ‘’Kossuviesti is no joke or an irresponsible game’’. Fuksivuodesta tulee taatusti yksi elämänne parhaista! + VOO olisi Jaloviina. 1. Olen Heidi ja opiskelen linjoista kuumimmalla eli HOTilla (hallinnon ja organisaatioiden tutkimus). Vapaa-ajallani teen paljon järjestöhommia ja hääräilen politiikan parissa, eli olen siinä mielessä aika stereotyyppinen valtsikalainen. 2. Fuksisyksystä on tosi vaikeaa valita vain yhtä mahtavinta hetPolicy Policy 1/15 1/15 || 16 16
keä, mutta toogabileet oli kyllä huisit kemut, vaikka punkku sotkikin valkoisen toogan alta aikayksikön. 3. Ottakaa fuksisyksystä kaikki irti ja nauttikaa elämänne parhaasta ajasta! + Jos VOO olisi juoma, se olisi ehdottomasti viini, koska molemmat ovat niin nam. 1. Gina, HOT-linjalta. Olen aurinkoinen persoona, joka rakastaa matkustelua ja maailman tutkiskelua. Vapaa-ajalla urheilen, juhlin, opiskelen, unelmoin, valokuvailen, näen ystäviä ja kokkailen. 2. Fuksisyksyn paras muisto: kaikki ihanat ystävät, jotka olen löytänyt, haalarien saaminen ja ekat sitsit! 3. Fuksisyksystä tulee unohtumaton ja tapahtumarikas, nauttikaa siitä ja menkää kaikkeen mahdolliseen mukaan + Jos VOO olisi juoma, se olisi rommikola [VOOn matkis suuntautuukin tänä vuonna Kuubaan]!
1. Olen Daniela ja opiskelen maailmanpolitiikan tutkimusta. Vapaa-aikana harrastan tanssia, satunnaista lenkkeilyä ja nautin elämästä kavereiden ja tequilan seurassa. 2. Fuksisyksyltä on törkeän paljon hauskoja muistoja, mutta yksi suosikeista oli varmaankin VOOn risteily! Oli ihan huippua rellestää kaksi päivää putkeen parhaiden tyyppien kanssa. 3. Tulkaa omana itsenänne kaikkiin tapahtumiin, nauttikaa, pitäkää hauskaa ja valmistautukaa aikamoiseen fuksisyksyyn! + Ja VOO:ta perinteisesti kuvaillaan suureksi ja kauniiksi, mutta se on samalla lämmin ja hauska. Juomana VOO:sta tulee aina mieleen jallu. 1. Olen Veronica, maailmanpolitiikan linjan opiskelija ja toimin toisena yleisen valtio-opin vastuutuutoreista. Vapaa-aikani kuluu enimmäkseen ainejärjestötoiminnan parissa sekä kavereiden kanssa. 2. Fuksisyksy oli kokonaisuutena todella huikea! Kannun [Kannunvalajien] järjestämä fuksisuunnistus ja VOO:n järjestämät sitsit joulukuussa olivat lempitapahtumiani, jos muutama pitää valita. 3. Fuksivuodestasi voi tulla ikimuistoinen, jos pidät mielessä muutaman asian: ole avoin uusille asioille ja käy tap-
ahtumissa, niin saat uusia ihania ystäviä ja muistoja. + Jos VOO olisi juoma, se olisi Gambina, sillä se tulee ennemmin tai myöhemmin tutuksi VOO:laisille fukseille. 1. Vilma, maailmanpolitiikan tutkimuksen linjalta, vapaa-ajallani yritän selvitä osakuntatoiminnasta, VOO:sta ja jatkuvista lehtidediksistä sekä parantaa ehkä hiukan maailmaa siinä samalla. 2. Liian monia, kaikenlaista on tullut tehtyä eikä kaikkea kehtaa edes mainita kuin kuiskaten. HYY:n fuksiseikkailu ja team VOOldemort mustissa Tigerin sadetakeissa on jäänyt ainakin mieleen! 3. On paljon kiinni fuksista itsestään millaiseksi vuosi muodostuu. Kannattaa siis olla avoin ja lähteä mukaan villeihinkin visioihin ja ideoihin! + Voo on selkeästi kotitekoinen lantrinki Bacardi Razziä ja kivennäisvettä, eli helposti lähestyttävää ja kuplivaa, jota voi dokata kevyesti, vaikka kokonaisen Tukholman risteilyn ajan (vink vink fuksit). 1. Olen Meeri, maailmanpolitiikan linjalta. Vapaalla tai silloin, kun välttelen koulutöitä, näen ystäviäni tai pyörin VOO:n hallituksessa virkailijana. Toimin myös fuksivastaavana. 2. Fuksisyksy oli kokonaisuudessaan huikea, mutta elämän ensimmäiset
sitsit – Kannun fuksisitsit jäivät mieleen. Myös VOO:n risteily ja joulukuiset sitsit olivat huikeita ja osoittivat VOO:laisten ultimaattisen biletyskunnon. 3. Olit sitten ensimmäistä, toista tai monetta tahansa kertaa fuksi, ota fuksivuodesta kaikki ilo irti, et tule katumaan sitä! + VOO:ta kuvaava adjektiivi olisi ainutlaatuinen 1. Olen hyvää vauhtia espoolaistunut kuopiolainen Emilia ja opiskelen maailmanpolitiikkaa. Se vapaa-aika, mitä töiltä jää, menee VOO:ssa toimimiseen, liikuntaan ja kavereiden kanssa hengailuun – ja jokunen hetki jää myös koiraurheilulle (kyllä, mulla on kolme koiraa...). 2. Fuksisyksy taisi olla sen verran huikea, että niitä muistoja ei kauheasti ole. Ei vaan syksy oli kokonaisuudessaan ihana ja uusiin ihmisiin tutustuminen oli parasta! Lempitapahtumia oli VOO:n fuksisuunnistus, HYY:n fuksiseikkailu ja tietenkin lukuisat sitsit! 3. Ihanaa, että olette päässeet valtsikaan ja ennen kaikkea opiskelemaan valtio-oppia! Valtio-oppi ja VOO on ehdottomasti parasta, mitä valtsikasta ja koko Helsingin yliopistosta löytyy, tulette sen varmasti jo ekan syksyn aikana huomaamaan – ei me turhaan olla ylimielisiä. Policy Policy 1/15 1/15 || 17 17
1. Onerva, politiikan tutkimuksen linja. Vapaa-ajalla järjestöjääräilen VOO:n hallituksessa, urheilen ja soitan pianoa. Suosikkiajanvietettäni on myös akateeminen pönöttäminen sitseillä ja vuosijuhlilla. 2. Kannunvalajien fuksisitsit olivat mielettömät! Luulin, että jo kaksi iltaa kestäneet fuksisitsit olisivat minulle liikaa, kunnes vappu todisti toisin. 3. Pääsykoeluvut takana, ihan paras vuosi tulossa, kädet ilmaan! Olet valtsikan fuksi vain kerran. + VOO olisi juomana keveän iloinen skumppa ja adjektiivina avoimuus.
1. Kaarlo, politiikan tutkimuksen linjalainen Helsingistä. Tykkään musiikista ja urheilusta ja vapaa-ajalla soitankin kitaraa sekä seuraan ja pelailen jalkapalloa. 2. Fuksisyksyyn mahtuu monia unohtumattomia hetkiä. Yksi parhaista oli VOO:n fuksiaiset, jossa tutustuin moniin uusiin tyyppeihin ja viina [gambina] virtasi. 3. Fuksivuosi on ollut tähänastisen elämäni todennäköisesti paras vuosi ja me tuutorit tehdään kaikkemme, että teidän fuksivuosi olisi myös teidän elämänne paras! + VOO:ta kuvaa adjektiivina voimakas.
Urapäivä McKinseyllä Teksti: Erika Massa
Helsinki Think Companyn tilassa Kaisakirjaston kupeessa järjestettiin toukokuussa CV-paja, jossa opetettiin ja opeteleltiin hyvän ansioluettelon tekemistä. McKinseyllä työskenteleväKarolus Viitala kertoi, miten selviytyä kunnialla konsulttitalojen haastavasta työnhakuprosessista. Valtio-opin opiskelijoiden ilmeet ovat keskittyneet. Silloin tällöin pöytien äärestä kuuluu kynän rahinaa tai yskähdys, muuten on hiljaista. Käynnissä on CV-paja, johon konsultti Karolus Viitala on tullut puhumaan VOO:laisille siitä, mikä merkitys ansioluettelolla on työnhaussa. Viitala tietää mistä puhuu. Hänen työnantajansa McKinsey&Company on Bain&Companyn ja Boston Consulting Groupin ohella yksi maailman johtavista konsulttitaloista. Työnhaku ei ole koskaan helppoa, mutta konsulttiyritysten rekrytointiprosessi on erityisen hankala. Hakijamäärät ymmärtää, kun katsoo McKinseyn alumnikaartia. Esimerkiksi Iso-Britannian entinen ulkoministeri William Hague aloitti uransa McKinseyn konsulttina. ”Meillä on positiivinen vire ja mukava tehdä hommia”, Viitala sanoo työpaikastaan McKinseyllä. Tunnetuin. Salamyhkäisin. Kallein. Arvovaltaisin. Johdomukaisimmin onnistuva. Kadehdituin. Luotetuin.
1. Olen Annarosa politiikan tutkimuksen linjalta. Olen kotoisin Naantalista ja vapaa-ajan harrastuksiani ovat mm. salilla käyminen ja lenkkeily. 2. Fuksisyksyssä parasta olivat kaikki uudet ihanat ihmiset, joihin sain tutustua! 3. Fuksivuosi on ikimuistoinen kokemus, joten ottakaa siitä kaikki irti! + VOO juomana olisi jallu
1. Aino, politiikan tutkimuksen linjalta. Omasta mielestäni olen hirmu hauska ja huoleton tyyppi! Vapaa-ajalla viihdyn kavereiden kanssa vietetyn ajan lisäksi peiton alla omassa kodissa. 2. Huikein yksittäinen muisto on ehdottomasti VOO:n risteily! Ne laivalla vietetyt 36 tuntia tiivisti hyvin koko fuksisyksyn. 3. Tervetuloa wolfpackiin! + Jos VOO olisi juoma, se olisi tequila.
Näin yhdysvaltalainen talouslehti Fortune kuvaili McKinseytä vuonna 1993 kirjoitetussa artikkelissa. Konsultointiala kasvoi nopeasti 1990-luvun taitteessa, jolloin it-buumi oli kukkeimmillaan. Myös McKinsey laajensi tällöin toimintaansa, ja laajenemisaalto hyökyi pian myös Itämerelle. Yrityksen Helsingin toimisto perustettiin vuonna 1988. Viitalan mukaan konsultointi on yksi harvoista aloista, jotka kasvavat yleisestä
Policy 1/15 | 18
taloustilanteesta huolimatta edelleen. Helsinki Think Companyn tilassa Kaisakirjaston kupeessa järjestettiin toukokuussa CV-paja, jossa opetettiin ja opeteleltiin hyvän ansioluettelon tekemistä. McKinseyllä työskentelevä Karolus Viitala kertoi, miten selviytyä kunnialla konsulttitalojen haastavasta työnhakuprosessista.
hakevalla on jokin korkeakoulututkinto. Muita pätevyysvaatimuksia ei Viitalan mukaan ole.
Merkittävä osa McKinseyn asiakkaista on Fortune 500-yrityksiä. Fortune 500 on edellä mainitun Fortune-lehden julkaisema lista, jolle rankataan vuosittain 500 menestyneitä yhdysvaltalaisyritystä.
Kun Viitala alkaa kertoa hakijoista, rivien takaa paljastuu hyvin erilaisia persoonia. Paperilla kaikki näyttävät kuitenkin samanlaisilta, ja siksi on tärkeää, että ansioluettelon eteen on nähty vaivaa.
Millaisia palveluita McKinsey sitten tarjoaa asiakkailleen? Yksinkertaisimmillaan liikejohdon konsultointi on ongelmanratkaisua. Asiakkaalla on ongelma, jonka ratkaisemiseksi se tarvitsee konsulttitalon apua. Ongelma voi liittyä esimerkiksi strategiaan tai olla luonteeltaan tekninen. ”Projektit vaihtelee ihan A:sta Z:aan”, Viitala kertoo. ”Ehkä ainoa sellanen punanen lanka voisi olla, että ne ovat niitä kaikista komplekseimpia ja vaikeimpia liikejohdon haasteita, missä me olemme mukana”. Konsultit ovat usean eri alan asiantuntijoita. McKinseyllä työskentelee esimerkiksi lääkäreitä, juristeja, jopa navy sealeja eli Yhdysvaltain laivaston erikoisjoukoista löydettyjä sotilaita. Karolus Viitala on itse outo lintu Helsingin toimistolla. Hän on opiskellut Kauppakorkeakoulussa markkinointia, kun taas tyypillinen suomalainen konsultti on opiskellut esimerkiksi tuotantotaloutta tai rahoitusta. Käytännössä kuitenkin riittää, että konsultiksi
Helsinki Think Companyllä kiertää kolme ansioluetteloa. Viitalan esittelemät A4-liuskat näyttävät identtisiltä: fontti on pieni ja asettelu esimerkillinen. Kuvia ei ole.
”Pääsy on aidosti kiinni vain siitä mitä olet saanut aikaseksi ja mitkä ongelmanratkaisukykysi ovat”, Viitala painottaa. “Ongelmanratkaisukykyä voi osoittaa muun muassa hyvillä arvosanoilla.” Haastatteluvaiheessa arvosanoilla ei ole enää suurta merkitystä, vaan silloin halutaan nähdä, millainen tyyppi hakija on. Viitala sanoo, että McKinseylle on tärkeää, että hakija onnistuu haastattelussa. Siksi yritys tarjoaa halukkaille case coachausta, jossa hakija voi harjoitella tilanteita, joihin hän joutuu oikeassa haastattelussa. Kun James McKinsey perusti McKinsey &Companyn Chicagossa vuonna 1900, hän halusi palkata ammattilaisten sijasta vastavalmistuneita opiskelijoita. Iltapäivä Think Companyllä alkaa vaihtua illaksi, ja opiskelijat alkavat tarkastella toistensa ansioluetteloita. ”Olisi hienoa, jos teiltä tulisi hakemuksia”, Viitala sanoo tuleville valtiotieteen maistereille.,
Policy 1/15 1/15 || 19 19 Policy
Nyt puhuu viime vuoden fuksi:
Kuva: Iina Leivo
Onko Valtsikassa hauskempaa? Teksti: Onerva Martikainen Kirjoittaja on Valtio-opin POT-linjan tuutori ja fuksi 2014
Heräsin heinäkuisena aamuna ystäväni whatsapp-viestiin: ”ONERVAAA, pääsit opiskelemaan VALTSIKAAN.” Siitä katson alkaneeksi fuksisyksyni vuosimallia 2014. Vuosimallin, koska aloitin fukseilun jo syksyllä 2013 Tampereen yliopistossa sosiaalitieteiden parissa. Tamperelaiset toverini kyselevät, onko ”Stadissa” enemmän bileitä tai parempi kurssitarjonta. Stadilaisia frendejä taas kiinnostaa, onko Tampereella rennompi meininki tai halvempi asua. Peruskysymys on yksinkertainen: ollaanko me parempia? Minulla ei ole kattavaa vastausta, mutta vertailen tässä fuksivuoteen kuuluvaa akateemisen kulttuurin outouksiin tutustumista niin objektiivisesti kuin aihetta voi tarkastella (eli täysin minun Policy 1/15 | 20
omasta näkökulmastani). Helsingin henki haisi jo syksyn ensimmäisessä tapahtumassa, VOO:n varjokuulalaakerissa. Muutama kymmenen paikalle uskaltautunutta fuksia kastettiin yhteisleikkien jälkeen VOO:laisiksi, tietenkin alkoholilla. Sama meno jatkui hulvattomissa VOO:n fuksiaisissa. Rasteja pitivät kunnianarvoiset VOO:laiset: leikkimielistä kilvoittelua rangaistuksena (tai palkintona) alkoholijuomien nauttiminen. Illasta jäi erityisen lämmin muisto, koska onnistuin vaihtamaan vanhemmalta VOO:laiselta herrasmieheltä tulitikun oluttölkkiin. Kerta kaikkiaan verraton vaihtokauppa, joka siivitti joukkueemme karvaalle kakkossijalle fuksiaisissa.
Tampereella moinen ryypiskely ei olisi tullut kysymykseen. Rastinpitäjiä oli tiukasti ohjeistettu, että alkoholi ei saa olla missään roolissa fuksiaisten rasteilla. Niinpä kiersimme tihkusateessa Amazing Race- fuksirataamme omien alkoholijuomien tai kahvin voimin. Olipa joku onneton vanhempi opiskelija kehitellyt ideaa, että fuksit olisivat kaataneet juomansa sankoon ja kellon tikittäessä sitten litkineet seoksen sisuksiinsa. Tähän puuttui ainejärjestömme hallitus: rasti tuomittiin sopimattomaksi, koska siinä kannustettiin juomaan alkoholia. Tampereen yhteiskuntatieteisiin näyttää juurtuneen raittiimpi opiskelijakulttuuri kuin Helsinkiin (toki Tampereellakin rellestetään, esimerkiksi sitseillä).
Fuksisyksyn ehdottomiin kohokohtiin kuuluu akateemiset pöytäjuhlat eli sitsit. Muistan kirkkaasti fuksisitsini tamperelaisella soutupavilijongilla. Saavuin viattomasti 10 minuuttia myöhässä, koska ulkopaikkakuntalaisena olin tietysti ottanut keskustorilta väärän nyssen. Juhlasali oli hiljainen ja päätin luikkia ensimmäiselle vapaalle paikalle häiriötä aiheuttamatta. Pian selvisi, että sitsipaikat on plaseerattu ja hämmentyneenä aloin etsiä paikkaani suuresta salista. ”Vaaleahiuksinen eksynyt ja myöhässä saapunut fuksi, sinua odotetaan salin edessä”, kaikui laulunjohtajan kuulutus megafonista. Sain toteuttaa parin muun onnettoman kanssa pienen näytelmän rangaistuksena myöhästymisestä. Alkushokista toivuttuani illasta kehkeytyi
syksyn hupaisin. Mansessa sitseillä vallitsee kuri ja rangaistuksia syydetään mitä pienimmistä rikkomuksista. Koska pelkäsin uutta esitystä edessä, en ehtinyt sitsien aikana syödä kuin puolet alkusalaatista (olin hyväuskoisena saapunut sitsaamaan tyhjin vatsoin), mutta ehdinpä sentään juoda sitsijuomani. Helsingin fuksisitsit olivat jotain aivan muuta. Saavuin Casa Academicalle punaiseen cocktailmekkoon ja korkokenkiin sonnustautuneena ja epäilin ylipukeutuneeni. Mansessa vastaava hienostelu ei olisi tullut kysymykseenkään. Sulauduin kuitenkin joukkoon ja kaduin seuraavan kerran asuvalintaani vasta kavutessani tuolille kaksitoistasenttisissä koroissani Ken on fuksi-laulun aikana. Kannunvalajien sitseillä yllätti jo
pukukoodissa näkynyt eleganttius; ruokapöydässä bissen sijasta odotti valkoviinipullo ja ruoka ei ollut pahaa (toista kuin mansesitseiltä tutut Tampereen unicafen antimet). Myös rangaistusten puute hämmästytti. Pohdin, että Stadissa ei ehkä haluta säikäyttää fukseja heti ensisitseillä, mutta vuoden fuksivuoden kuluessa totesin, että Helsingissä sitsikulttuuriin ei kuulu rangaistuksia. Vaikka kaksi fuksivuottani ovat olleet todella erilaiset, ne ovat olleet yhtä lailla unohtumattomia, täynnä uusia ja ihania tuttavuuksia, kreisejä bileitä ja tuskailua vaikeiden, mutta kiinnostavien kurssien parissa. Vuoden aikana Valtsika-hoodeista on muodostunut toinen koti: liikut syksyllä yliopistolla enemmän kuin kotonasi ja siitä kannattaa ottaa ilo irti!
90-luvun henkeä fuksiaisissa 2014: fuksit valmiina illan koitokseen, oikealta vasemmalle Laura Kolehmainen, Annarosa Suojanen, Anna Walldèn, Mia Salomäki ja Kaarlo Somerto. Kuva: Marja Pentikäinen
Policy 1/15 | 21
Pieni fuksisanasto
Opiskelijaelämä on täynnä vaikeaa jargonia, mutta tässä pieni, vaikkakin puutteellinen lista vaikeista sanoista ja niiden merkityksistä. Toivottavasti uudet tuutorit osaavat auttaa myös muiden hankalien sanojen kanssa. Onnea fuksisyksyyn! Valtio-opin opiskelijat ry Tuttavallisemmin VOO on Valtsikan suurin ja kaunein ainejärjestö. Policy VOO ry:n julkaisema hieno lehti, joka pyrkii tulemaan ulos neljästi vuodessa. Kannunvalajat Tuttavallisesti Kannu on Valtiotieteellisen tiedekunnan tiedekuntajärjestö, joka pyrkii järjestämään melkein yhtä upeita juhlia ja tapahtumia kuin VOO. Tsekkaa syksyllä esimerkiksi fuksisitsit ja Kannugames. VOOn hallitus Se porukka, joka hiki hatussa järkkää juhlia ja tapahtumia, apunaan joukko virkailijoita ja apureita. Hallitus on ehkä myös se ryhmä, joka bileissä pitää eniten hauskaa, vaatiihan rankka työ veroisensa huvit. VOOn hallitus on myös jokaisen poliittisen (tai vähemmän poliittisen) broilerin ensiaskel kohti maailmanhallintaa. VOOlainen Valtio-opin jalo opiskelija ja VOO ry:n jäsen (myös sivuaineopiskelijat saavat liittyä). Varjokuulalaakerit Syksyn ensimmäinen fuksitapahtuma. Jännää! Mystisen kuulalaakerin resepti on huippusalainen. Vuosijuhlat eli vujut Yleensä helmikuun puolivälissä järjestettävä jumalainen frakkijuhla on VOOlaisen vuoden odotetuin ja hienoin tapahtuma. Ensi vuonna VOO täyttää jo 56 vuotta! POT Politiikan tutkimuksen linja. Pottilainen = POT-linjan opiskelija MAP Maailmanpolitiikan tutkimuksen linja. Mappilainen = MAP-linjan opiskelija. Policy 1/15 | 22
HOT Hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen linja. Hottilanen = Hot-linjan opiskelija PreWappu VOOn perinteikäs vapputapahtuma 29.4., josta vappu vasta todella alkaa. Jormat VOOn miesten urheilujoukkue, pelaavat jalkapalloa ja saunovat. Irmat VOOn naisten urheilun jälkeiseen toimintaan keskittynyt seura. Petankkiklubi Valtio-opillinen petankkiklubi on VOOlaisten petankki-intoilijoiden harrastejärjestö. SYY-HY Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) opiskelijayhdistyksen Suomen yhteiskunta-alan ylioppilaiden (SYY) Helsingin yliopiston (HY) osasto. On täysin sallittua olla ymmärtämättä tätä, joku VOOlainen SYY-HY-aktiivi selvittää varmasti asiaa lähemmin. Matkis Toisen vuoden opiskelijoiden perinteinen matka järjestetään mahdollisimman kauas ja mahdollisimman mielenkiintoiseen paikkaan. Tavoitteena on käyttää noin neljän vuoden opiskelubudjetti neljässä viikossa. Portsu Porthania. Täältä löydät kampuksen suurimman luentosalin, suurimmat egot ja viihdyttävimmät vessanseinäkirjoitukset. Varo ylimääräistä älykkyystestiä nimeltä “Porthanian pyöröovet”. Metsis Metsätalon, aiemmin Maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan asuttaman rakennuksen ovat sittemmin vallanneet humanistit ja jotkut valtiotieteilijätkin!
Horoskoopit Revittyjen lasinalusten palasista ennustuksensa sai ”Gyris”.
Täältä löydät mystisiä lukusaleja, joiden olemassaolosta kuulet vain huhuja. Hyvällä tuurilla löydät ne joskus gradua kirjoittaessasi. Varo UniCafen luvattoman pahaa kahvia. Kuppala Valtsikan opiskelijajärjestöjen käytössä oleva tila. Jos sohvat osaisivat puhua, ne menisivät vaihtoon hyvin nopeasti. Klusteri Uudella ylioppilastalolla (Mannerheimintie 5) A-rapun kolmannessa kerroksessa on neljä huonetta, jotka ovat Kuppalan tavoin valtsikan opiskelijajärjestöjen (ja joidenkin muiden järjestöjen) käytössä. Ensimmäisen vuoden vietät opetellessa mikä huoneista nyt olikaan Marx, mikä Weber ja mikä Beauvoir. Seuraavan vuoden mietin, miksi yksi huoneista on nimetty oluen mukaan… Sossukom Soc o kom eli Svenska social- och kommunalhögskolan on Valtsikan ruotsinkielinen pikkusisar. Se löytyy ihan Valtsikan naapurista ja sieltä löydät lähimmän UniCafen nälän yllättäessä Valtsikan kellarissa ahkeroidessa. Aleksandria eli Allu Talo täynnä tietokoneita. Hanki yöavain ja voit tulla facebookkaamaan jo 07:00 ja lähteä vasta 01:00. Jokaisen opiskelijan kuuluu olla närkästynyt siitä, ettei Allussa saa enää olla 24/7. Kellari eli keltsu Keltsu sijaitsee rakkaan Valtsikamme pohjakerroksessa ja tarjoaa meille limsa-automaatin ja tietokoneiden lisäksi paikan, jolla täyttää Allun ympärivuorokautisen käyttömahdollisuuden poistumisen luomaa tyhjiötä. Yökäyttöavaimelliset sankarit voivat ajaa romurallia toimistotuoleilla täällä kaikkina muiden vuodenpäivinä ja -aikoina, paitsi vappuna.
Oinas Tällä jaksolla Oinasta viedään. Vaikka sinusta tuntuisikin siltä, että hautaudut valtavan työmäärän alle, voit aina lohduttautua vanhalla suomalaisella sananlaskulla, jossa mainittiin jotakin rankkojen töiden vastapainoksi soveltuvista rankoista huveista. Härkä Härkä senkun porskuttaa. Syysauringon kanssa kilpaa loistavalla Härällä on tässä jaksossa vain yksi muistettava asia: rentoudu välillä. Jos vaikkapa siivoat, voit tasapainottaa touhuamistasi pullollisella edullista punaviiniä. Kaksoset Kaksosia viedään ja ihmiset suorastaan syövät kädestäsi. Tässä jaksossa Kaksosille suositellaankin ankaraa verkostoitumista ja pysyttelemistä mahdollisimman paljon kodin seinien ulkopuolella. Rapu Rapujen jakso näyttää suorastaan vuoristoradalta. Olkoonkin, että ylämäessä mennään enemmän, tulee sinun välttää tässä jaksossa liiallista riskinottoa. Lottorivi lienee mukavan turvallinen vaihtoehto, mikäli uhkapelit kiinnostavat. Leijona Sanovat Leijonaa viidakon kuninkaaksi. No, tässä jaksossa se ainakin näyttäisi pitävän paikkansa. Näyttäisi siltä, että onnistut kaikessa mitä puuhaat, joten älä
anna periksi tuumaakaan. Neitsyt Huhut kertovat, että Neitsyen on voinut tänä kesänä bongata kovin usein lasi kädessä ja uusi tuttavuus kainalossa. Sama meininki näyttäisi jatkuvan syksyllä, joten siitä kannattaa ottaa ilo irti ennen kaamoksen suvantovaihetta.
Kauris Kauris viettää elämänsä syksyä. Tekemistä, uusia ihmisiä tai jännittäviä seikkailuja ei lähiviikoista puutu - koomisista kommervenkeistä puhumattakaan. Kaikki kannattaa tallentaa hau raaseen muistojen säkkiin, mikäli vain seikkailut ovat sellaisia, joista muistikuvia jää.
Vaaka Vastapainona edellisen jakson tarmonpuuskaan, on tämä periodi Vaa’alle energiatasojen kannalta haastava. Onneksi Kaisaniemen K-supermarket myy alennettuun hintaan energiajuomaa.
Vesimies Vesimiehen elämässä on tällä jaksolla paljon seireeneitä, joiden houkutuksilta kannattaa visusti tukkia korvansa. Nyt tiukka ote koulutöistä - tai sitten viinipullosta, jos olet jo päättänyt antaa mennä.
Skorpioni Sanovat Skorpionia myrkylliseksi. Tällä jaksolla se onkin - nimittäin sanallisesti. Kannattaa osallistua mahdollisimman moniin väittelyihin, mikäli mielit omien argumenttiesi voittavan - oli se sitten Kuppalassa kello neljältä aamuyöstä tai virka-aikaan työhaastattelussa.
Kalat Kalojen elämässä näyttäisi olevan runsaasti sään vaihteluja. Hetkessä auringonpaiste muuttuu sadekuuroksi niistä selviää onneksi sateenvarjolla tai pysymällä sisätiloissa rommikaakaon kera.
Jousimies Tässä jaksossa Jousimies kaipaa kovasti kaukomaille. Mikäli ajalliset ja rahalliset resurssit ovat sen esteenä, auttanee pahimpaan kaipuuseen muutama virkistävä tunti Tallinnassa. Edullisia lähtöjä joka päivä!
Policy 1/15 | 23
Policy 1/15 | 24
RATTOISAA FUKSISYKSYÄ!