Pelastusalan ammattilainen 3/14

Page 1

3 / 2014

Yhteistyö vähentää median virheitä


2

MESSUT

Tässä numerossa 3 | 18.6.2014

Kesän jälkeen tavataan Turvallisuusmessuilla, heti syyskuun alussa.

| Pääkirjoitus 3 Ei vaaranneta operatiivista valmiutta

Neuvottelutoiminta

ELÄMÄNTYÖ

| Luottamusmieskoulutus Tampereella 6 Tiedonsaanti puhutti

Heikki Nupposen kädenjälki näkyy monessa ohjeessa ja rakennusmääräyksessä.

8 | SPAL TS-osapuoleksi KoHon sisällä selkeä työnjako 10 | Tasokorotus nosti palkkaa Pirkanmaalla Palkkarakenteen uudistus tarvittiin

PAINEENHALLINTA Luonteesta 60 prosenttia tulee geeneistä, loppuun 40 prosenttiin voi itse vaikuttaa.

14 | Helsinkiä vaivaa miehistöpula Brankkareiden työturvallisuus vaarassa Turvallinen Suomi | Muutos on myös mahdollisuus 20 Säästöt keskiössä seminaarissa

HAL

Ensihoito | Valviran kannanotto anestesiaan 48 Koulutettu ensihoitaja voi sedatoida

Työturvallisuus

52 | Tarkkuutta kolmijalan käyttöön Kouluttajan neuvot

Aikakauslehtien liiton jäsen. Lehti ilmestyy kuudesti vuodessa, seuraavan kerran 10.9.2014. JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ry Vernissakatu 6, 01300 Vantaa puh. (09) 867 8880, fax (09) 863 7230 toimisto@palomiesliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula Puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi TOIMITUSKUNTA: Liisa Haimi, Petri Hynninen, Kim Nikula, Laura Ruokonen, Tuija Tervo ja Mikko Terävä OSOITTEENMUUTOKSET: jutut@palomiesliitto.fi ISSN: 1456-7709 PAINO: Forssa Print ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oy puh. (09) 5868 300, christina.virtanen@ilpopitkanen.fi

kansi Uutistoimittaja Asta Tenhunen seuraa ammatikseen pelastusalaa Kuva Marko Happo / Savon Sanomat

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal

www.palomiesliitto.fi

www.facebook.com/palomiesliitto

39 | HAL teki toimintasuunnitelmaa Vuosikokous Helsingissä

Palomiesliiton jäsenlehti

36 | Teknisesti helppo rakenneuudistus Kunnasvuori arvioi irtisanoutumisia

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


3

PÄÄKIRJOITUS

Turvallisuus on sananne varassa.

SÄÄSTÖT tultaneen toteuttamaan rakenteellisten uudistusten kautta. Ei siis riitä, että perinteisen kaavan mukaan lykätään investointeja parilla vuodella ja investoidaan parin vuoden kuluttua kaksinkertainen summa. Säästöt ovat pysyviä ja niiden perustana ovat rakenteelliset muutokset. Toki huomioiden, ettei palvelutasoa heikennetä. Sisäministeri on julkisuudessa luvannut, etteivät säästöt saa ulottua operatiiviseen miehistöön ja asemaverkostoon. Toisaalta rakenneuudistusasiakirjan kirjaus, että miehistön suhteellinen osuus koko henkilöstössä kasvaa uudistamalla johtamisjärjestelmää sekä henkilöstörakennetta, on tulkinnan varainen. Valitettavasti kentältä tulevat viestit eivät tue ministerin linjauksia. Miehistön suhteellinen osuus ei kasva, mikäli pelastusalan ammattilaisten lomautukset, virkojen täyttämättä jättämiset sekä varallaolojärjestelmien lakkautukset viedään läpi aluepelastuslaitosten suunnitelmien mukaan.

MIELENKIINNOLLA odotan ministeriön, Kuntaliiton ja pelastuslaitosten esitystä rakenteellisten uudistusten toteuttamisesta. Valitettavasti esityksen pohjalta ei ratkaista oven takana jonossa olevia haasteita: työurat, henkilöstörakenne, kansainvälistyvä Suomi ja vähenevät resurssit. SPAL on tuonut useita eri vaihtoehtoja rakenteiden uudistamisesta, jotta toimintaympäristön muutokset saadaan haltuun ennakoivasti. Ne pitävät sisällään koulutusjärjestelmän, operatiivisen strategian, alueiden rakenteiden ja rajojen tarkastamisen sekä alan toimijoiden, henkilöstöresurssien- ja työurajohtamisen uudistamisen niin, ettei operatiivista valmiutta tarvitse vaarantaa.

POLIISI menee muutoksen johtamisessa valovuosia pelastustoimen edellä. Pelastustoimessa puhutaan edelleen rautakangesta ja äksiisistä, kun poliisi on siirtynyt intellektuelliin koulutusjärjestelmään, josta on haudattu viimeisetkin militaristiset rippeet. Miksi pelastustoimea ei kyetä uudistamaan ja mukauttamaan toimintaympäristön muutoksiin? Ammatillisen eläkeiän poistumisen tuomia haasteita ei ole kyetty ratkaisemaan — ja tämä on vain yksi monista esimerkeistä. Pelastustoimen seuraava uudistus on selvityksen alla jo vuoden sisällä, eduskuntavaalien ja uuden hallitusohjelman jälkeen, joten uudistusten aika ei suinkaan jäänyt tähän. Siihen saakka pyydän teiltä sisäministeri Räsänen, ettei operatiivista vahvuutta vaaranneta rakenneuudistusesityksen myötä. Kansalaisten ja pelastusalan ammattilaisten turvallisuus on sananne varassa.

Kim Nikula puheenjohtaja

>

TOUKOKUUN lopun Turvallinen Suomi-seminaarissa pohdittiin rakenneuudistuksen haasteita. Yhteinen näkemys oli se, että muutos on ainoa ennustettavissa oleva asia. Valtion rakennepoliittisen ohjelman langettama 7,5 miljoonan vuotuinen säästösiivu pelastuslaitoksille on edelleen olemassa. Se ei kadonnut mihinkään, vaikka rakenneuudistuksen tavoitteet muuttuivat. En tiedä kuinka viisasta oli vetää liinat kiinni alueellisten rajojen muuttamisessa. Aiempi säästötavoite oli 15 miljoonaa euroa, kun se uuden tavoitteen mukaan on vähintään 7,5 miljoonaa vuosittain. Käsitykseni mukaan vertailuna pidetään vuoden 2012 tasoa, joten todellinen säästötavoite lienee 30 miljoonan euron luokkaa.

ONKO NÄIN? Kerro mielipiteesi Puheenjohtajan päiväkirja -blogissa > www.palomiesliitto.fi

Ei vaaranneta operatiivista valmiutta

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


4

LIITTOHALLITUS PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@lapinpelastuslaitos.fi JÄSENET JA VARAJÄSENET HELSINKI Asko Reinikainen puh. 040 334 6857 asko.reinikainen@hel.fi Kari Nurminen puh. 050 524 1899 kari.nurminen@hel.fi ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388 ilkka.mustakangas@espoo.fi Janne Nieminen puh. 050 599 4161 janne.nieminen@ku-pelastus.fi VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA Jouni Hämäläinen puh. 050 550 6567 jouni.hamalainen@turku.fi Pekka Puisto puh. 040 594 8397 pekka.puisto@nic.fi

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO Jouni Kokki puh. 040 596 7212 jouni.kokki@phpela.fi Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600 jarkko.savilepo@pelastuslaitos.fi

POHJOIS-SAVO Pasi Rissanen puh. 0440 519 291 pasi.rissanen@kuopio.fi Mauri Koivisto puh. 040 512 8821 mauri.koivisto@ dnainternet.net

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Asko Heimonen puh. 040 533 2111 asko.heimonen@espl.fi Janne Päykkönen puh. 044 302 5205 janne.paykkonen@espk.fi

POHJOIS-KARJALA Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416 jorma.hamalainen@ pkpelastuslaitos.fi Eero Bogdanoff puh. 044 554 4322 eero.bogdanoff@pkpelastuslaitos.fi

PIRKANMAA Jarkko Lahtinen puh. 040 534 9454 jarkko.lahtinen@tampere.fi Jaakko Alasaukko-oja puh. 0500 555 036 jaakko.alasaukko-oja@tampere.fi

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi Pasi Mänty puh. 040 930 7406 pasi.manty@gmail.com

KESKI-SUOMI Timo Korhonen puh. 0400 648 153 timo.k.korhonen@jkl.fi Hannu Kokkonen puh. 044 589 0109 hannu.kokkonen@jkl.fi

LAPPI Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 jyrki.savolainen@lapinpelastuslaitos.fi Reijo Huhtala puh. 0500 922 281 reijo.huhtala@lapinpelastuslaitos.fi

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Tapani Torppa puh. 040 765 2966 tapani.torppa@seinajoki.fi Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221 hannu.kaatikko@vaasa.fi

HÄTÄKESKUKSET Jaana Lindgren puh. 040 730 7763 jaana.lindgren@112.fi Tiina-Riikka Nyman puh. 050 307 2326 tiinariikkanyman@gmail.com

PUHEENJOHTAJA Kim Nikula puh. 040 716 1805 kim.nikula@palomiesliitto.fi

TOIMINNANJOHTAJA Petri Hynninen puh. 050 330 8356 petri.hynninen@palomiesliitto.fi

JÄRJESTÖSIHTEERI Liisa Haimi puh. (09) 867 8880 liisa.haimi@palomiesliitto.fi

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Mikko Terävä puh. 045 657 6882 mikko.terava@palomiesliitto.fi

TIEDOTTAJA Tuija Tervo puh. 045 136 5995 tuija.tervo@palomiesliitto.fi

JÄRJESTÖSIHTEERI Laura Ruokonen puh. (09) 867 8880 laura.ruokonen@palomiesliitto.fi

TOIMISTO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


5

SPAL INFO Stipendejä Pelastusopistolle PELASTUSOPISTOLLA jaettiin kevätjuhlan yhteydessä stipendit kurssien yhteishengen rakentajille ja rehdeille tsemppareille. Palomiesliiton stipendin saivat Pelastajakurssi 82:lta Lari Moilanen, Pelastajakurssi 83:lta Mikko Wikman ja Alipäällystökurssi 36:lta Mika-Kristian Tepsa.

Edunvalvontapuhelin päivystää SPALIN JA HALIN toimisto on kesälomalla heinäkuun ajan. Jäsenten kiireellisissä edunvalvonta- ja lakiasioissa on puhelinpäivystys. Päivystyksen yhteystiedot ilmoitetaan heinäkuun ajan toimiston puhelinvaihteen nauhoitteessa, puh. (09) 867 8880. Aurinkoista kesää! Toivottaa toimiston väki

Hätäkeskusammattilaisten liitto antoi stipendin Häkekurssi 25:n opiskelija Jari Nisulalle.

Muista jäsenkortti matkalle SPALIN JA HALIN JÄSENKORTTI toimii IF-matkustajavakuutuksen todistuksena, joten pidä kortti mukana lomamatkoilla. Vakuutus korvaa mm. matkasairauden tai -tapaturman aiheuttamia kuluja. Vakuutuksen piirissä ovat mukana matkustavat oman perheen alle 20-vuotiaat lapset.

Päivitä sähköpostitiedot

Ansiomerkit haettavana

SPALIN JÄSEN! JOS kevään aikana et ole saanut sähköpostiisi Palomiesliiton jäsenuutiskirjettä, ilmoita osoitteesi liittoon. Nopeimmin se käy nettisivulta löytyvällä lomakkeella. Linkki lomakkeeseen löytyy www.palomiesliitto.fi -sivun alaosasta, kohdasta Pikalinkit.

LIITTOHALLITUS on ottanut käyttöön SPALin ansiomerkin. Esitykset merkin saajista osoitetaan hallitukselle ja ne tulee toimittaa liiton toimistoon 27.8. mennessä. Tämän vuoden merkin saajat julkistetaan liittokokouksessa. Lisätietoja: www.palomiesliitto.fi > palomiesliitto > ansiomerkkisääntö

Liittohallituksen kokoukset 2014

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen ja teemat 2014

1 / 29.—30.1. / Seminaari, Tallinna 2 / 25.3. / Vantaa 3 / 26.5. / Helsinki 4 / 8.—9.9. / Seminaari, Kuopio 5 / 14.10. / Oulu 6 / 25.11. / Turku

1 / 19.2. / Työturvallisuus 2 / 23.4. / Työhyvinvointi 3 / 18.6. / Turvallinen Suomi 4 / 10.9. / Koulutus & tutkimus 5 / 29.10. / Työurat 6 / 17.12. / Liittokokous

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


6

NEUVOTTELUTOIMINTA

Luottamusmiesten asema puhutti koulutuksessa Vuoden ensimmäinen luottamusmieskoulutus järjestettiin 8.—9. toukokuuta Tampereella. Keskustelua käytiin vilkkaasti viime aikoina pinnalla olleista asioista.

K

oulutustilaisuus oli ensimmäinen, joka järjestettiin uuden neuvottelujärjestön perustamisen jälkeen. Palomiesliitto SPAL on Tehyn ja SuPerin kanssa jäsenenä Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry:ssä, joka on yksi kunta-alan pääsopijajärjestöistä. KoHon jäsenliitot vastaavat edunvalvonnastansa itsenäisesti sekä keskus- että paikallistasolla. Järjestöillä on omat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. Liittojen kesken on sovittu, että kuntien teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS-sopimus) neuvottelut käy SPAL. Paikallistasolla SPALin pelastuslaitoksissa työskentelevien jäsenten edunvalvontaa ja paikallisia sopimuksia työnantajan kanssa tekevät SPALin paikallisyhdistyksien pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. KoHolla ei ole tähän tehtävään muita paikallisia pääluottamusmiehiä, eivätkä KoHon muiden liittojen luottamusmiehet toimi SPALin luottamusmiehinä. Tampereen tilaisuudessa keskusteltiin neuvottelujärjestön perustamisesta tähän mennessä tulleisiin vaikutuksiin sekä vastattiin luottamusmiesten kysymyksiin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Pääsopijajärjestökentän rakenne täsmentyy vielä ennen kesää, kun järjestöt tekevät kokonaisuuteen liittyviä sopimuksia. Työnantaja saa muutoksista tietoa Kuntatyönantajan kautta, Palomiesliitto tukee paikallisyhdistyksiä tiedotustoiminnalla ja tulevissa koulutustilaisuuksissa, kertoi SPALin toiminnanjohtaja Petri Hynninen.

Luottamusmiehellä laaja tiedonsaantioikeus Luottamusmiesjärjestelmästä keskusteltaessa esiin nousi luottamusmiesten tiedonsaantioikeus. Sinällään oikeus on määritelty selkeästi laissa ja sopimuksissa, mutta käytännössä paikallistasolla asia on silloin tällöin ongelmallinen: tiedonsaantipyynnöt eivät välttämättä johda mihinkään tai ainakaan työantaja ei oma-aloitteisesti tiedota tarpeellisista asioista. Luottamusmiehen asemasta ja tietojen saannista on sovittu muun muassa KVTESin VII-luvussa sekä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain kuudennessa pykälässä. Näissä todetaan luottamusmiehen oikeus saada tietoja esimerkiksi työntekijöiden ansiotasosta ja sen kehityksestä sekä uusien työntekijöiden palkkaamisesta. Luottamusmiehellä on oikeus tarkastaa edustettavien työntekijöidensä työsopimukset ja niistä esimerkiksi määräaikaisuuden peruste. Myös muun muassa tehtäväkohtaisista palkoista ja henkilökohtaisen lisän jakautumisesta eri henkilöstöryhmien välillä tulee luottamusmiehen saada tietoa. Pelastushenkilöstön työurakehittämisen kannalta merkityksellinen on KVTESin määräys, jonka mukaan työnantajan on annettava luottamusmiehelle kuntoutuksen ja työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelua koskevat tiedot.


NEUVOTTELUTOIMINTA

7

Tampereella järjestettyyn koulutustilaisuuteen saapui luottamusmiehiä, varaluottamusmiehiä ja yhdistysaktiiveja eri puolilta Suomea.

— Jos työnantajan vastauksissa tietopyyntöihin liittyen on ongelmia, tulee olla yhteydessä liittoon. Kyse voi olla sopimuksen noudattamatta jättämisestä eli sopimusrikkomuksesta, josta liitto voi tehdä Kuntatyönantajalle valvontapyynnön, opasti Hynninen.

Lomautus ei saa vaarantaa työturvallisuutta Kunnat ovat käyttäneet yhtenä henkilöstökulujen säästökeinona lomautuksia, mutta lähes poikkeuksetta niissä on rajattu pois vuorotyötä tekevä pelastushenkilöstö. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen operatiivista henkilöstöä on kevään aikana lomautettu osana Oulun kaupungin tekemää päätöstä, joka koski kaupungin kaikkien laitosten henkilöstön lomauttamista. Lakimies Pasi Jaakkola muistutti, että oikeuden ennakkopäätöksen mukaan pelastuslaitoksen koko henkilöstöä ei voida yhtäaikaisesti lomauttaa. Kun kunnissa käydään lomauttamiskeskustelua, pelastustoimea tulee tarkastella keskeisenä turvallisuustoimintona ja on otettava huomioon sille

pelastuslaissa annetut velvoitteet sekä työturvallisuusnäkökulmat. — Vaikka lomautusta suunniteltaisiin rajattuun työntekijäryhmään tai ajanjaksoon, toimintavalmiusajat eivät niiden johdosta saa huonontua tai työturvallisuus vaarantua. Esimerkiksi pelastussukellusohjeen mukaista työtä ei voida tehdä alle minimivahvuuden. Tällaiseen tilanteeseen johtaessaan työnantaja syyllistyisi laittomuuteen, Jaakkola huomautti. Sairaus- tai vuosilomalla olevaa työntekijää ei voi lomauttaa, eikä lomautus voi alkaa ja päättyä vapaapäivään. Oikeuskirjallisuuden tulkinnan mukaan virkamies voi lomautuksen ajan tehdä muuta työtä ilman sivutoimi-ilmoitusvelvollisuutta. Lomautuspäätökseen on muutoksenhakumahdollisuus. Päätöksen perustelusta riippuen muutoksenhaku voi käynnistyä oikaisuvaatimuksena tai paikallisneuvottelupyyntönä. n

SPALin ja KoHon roolista Teknisten sopimuksen osapuolena lisää seuraavalla sivulla.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


8

NEUVOTTELUTOIMINTA

Palomiesliitto KoHon kautta Teknisten sopimuksen osapuoleksi SPALin ja sen neuvottelujärjestön KoHon asema sopimuskentässä on täsmentynyt kevään aikana. KoHon kautta SPAL on virallinen TS-neuvotteluosapuoli.

K

unta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry on jatkossa Teknisten sopimuksen allekirjoittajajärjestö ja se saa edustajan paikan valtakunnalliseen TStyöryhmään. Paikallisesti toimiviin TS-kehittämistyöryhmiin KoHo saa paikan niissä kunnissa, joissa sillä on edustettavia. Asiasta sovittiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja työntekijöitä edustavien pääsopijajärjestöjen kesken toukokuussa. Teknisten sopimus (TS) tarkoittaa kunnallisen teknisen henkilökunnan virka- ja työehtosopimusta. Sen piirissä on muun muassa pelastuslaitoksen operatiivinen miehistö. KoHon jäsenjärjestöjen SPALin, SuPerin ja Tehyn kesken sovitun työnjaon mukaan SPAL vastaa KoHon TS-toiminnasta. Tämä tarkoittaa, että valtakunnalliseen TS-työryhmään nimetään SPALin edustaja ja paikallisiin TS-kehittämistyöryhmiin SPALin paikallisyhdistyksien edustajat.

Luottamusmiesten asema selkeytyy TS-allekirjoittajajärjestön ja TS-työryhmäpaikkojen statukset tulevat virallisesti voimaan vuoden 2015 alkuun mennessä. Palomiesliiton puheen-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

johtaja Kim Nikula kertoo, että siihen asti sekä paikallistasolla että valtakunnan tasolla mennään ns. väliaikaissopimuksella: – Paikallisesti käynnissä olevia luottamusmiesten asemaa koskevia neuvotteluita jatketaan. Niissä on nyt huomioitava, että KoHon kautta Palomiesliitto on KVTES:n lisäksi myös Teknisten sopimuksen sopijaosapuoli. Jos työnantajan puolelta asiassa on tähän asti ollut epäselvyyttä, selkeyttää pääsopijajärjestöjen uusi sopimus tilannetta. Palomiesliitto ohjeistaa ja kouluttaa paikallisyhdistyksiä ja luottamusmiehiä uudesta tilanteesta. Kuntatyönantaja informoi pelastuslaitoksia KoHon ja Palomiesliiton asemasta TS-sopijaosapuolena. Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö KoHo ry perustettiin maaliskuussa Tehyn, SuPerin ja SPALin kesken. SPALin Nikula kertoo, että yhteistyö kolmen liiton kesken on sujunut kiitettävästi. n


NEUVOTTELUTOIMINTA

9

SPALin puheenjohtaja Kim Nikula ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kertoivat keväällä käytyjen kuntaalan järjestöneuvottelujen tuloksia Palomiesliiton hallitukselle 26. toukokuuta Helsingissä.

KoHon työnjako KoHon jäsenjärjestöjen SPALin, SuPerin ja Tehyn kesken on sovittu: Teknisten sopimuksen neuvottelut käy SPAL. Se nimeää itse omat neuvottelijansa kunta-alan neuvotteluihin. Kaikilla järjestöillä on omat luottamusmiesjärjestelmänsä. Järjestöt hoitavat itse oman neuvottelutoimintansa sekä paikallis- että keskustasolla. SPALin luottamusmies huolehtii Teknisten sopimusta koskevista paikallisista neuvotteluista. Järjestöt allekirjoittavat paikalliset sopimukset omissa nimissään.

SPALin asema TS-osapuolena Kunta-alan pääsopijajärjestöt (Kunnallinen työmarkkinalaitos, KoHo, JUKO, Kunta-alan unioni) ovat sopineet KoHon asemasta kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) sopijaosapuolena. KoHon yhtymisestä TS:ään tehdään virkaja työehtosopimus 31.12.2014 mennessä. SPAL on KoHon jäsenjärjestö. KoHon sisällä tehnyt työnjaon mukaisesti SPAL vastaa KoHon Teknisten sopimuksen neuvottelutoiminnasta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


10

NEUVOTTELUTOIMINTA

Tasokorotus nosti palkkaa Pirkanmaalla Palomiehen palkka oli Pirkanmaalla pitkään yksi Suomen matalimmista. Tilanne tuntui jo laitoksen vetovoimassa. Tasokorotuksen jälkeen tehtäväkohtainen palkka on nyt keskiarvon paremmalla puolella.

P

irkanmaalla oli ajauduttu hankalaan tilanteeseen. Palkkojen jälkeenjääneisyyden johdosta laitos ei pystynyt houkuttelemaan uusia palomiehiä, vakituiseksi tai sijaisuuksiin. Palomiesten ammattiyhdistys oli vuosien saatossa useaan otteeseen yrittänyt päästä palkankorotusasiassa eteenpäin. Tie aukesi, kun työantajan kanssa päästiin yhteiseen periaatteelliseen näkemykseen tasokorotuksen tarpeesta. — Kävimme perusteelliset keskustelut, jonka jälkeen laitoksen johto asetti palkkarakennetyöryhmän valmistelemaan palkkausesitystä. Yksi valmistelun käynnistämiseen vaikuttanut asia oli ymmärrys siitä, että palkkaa oli saatava ylemmäs rekrytoinnin turvaamisen takia, kertoo puheenjohtaja Markku Salmijärvi Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset ry:stä. Palkkarakennetyöryhmässä oli pelastushenkilöstön, esimiesten ja työnantajan edustus. Se kävi läpi palomiesten, ylipalomiesten ja paloesimiesten

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

palkkarakennetta teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen pisteytysjärjestelmän kautta. Tehtäväkohtaiseen palkkaan vaikuttavaa peruspistemäärää nostettiin sekä tarkasteltiin erityistehtävien kuten vesisukellus-, huolto- ja yksikön vanhimman tehtävien pisteytystä. Työryhmän esitys luovutettiin pelastusjohtajalle 2011. Seurasi monivaiheinen ja perusteellinen valmistelu, jossa tasokorotukseen luotiin usean vuoden ohjelma. Tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset ajoitettiin useassa erässä vuosille 2012—2014 niin, että viimeinen palomiesten korotuserä toteutettiin tämän vuoden maaliskuussa.

Varmuus vuodeksi kerrallaan Palkkarakenteen muutos sisällytettiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen vuosibudjetteihin, joten korotusten toteutuminen ratkaistiin Tampereen kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä aina vuodeksi kerrallaan.

Yksi korotusohjelman onnistumiseen vaikuttanut asia oli työnantajan ns. perälautapäätös käyttää Teknisten sopimuksen vuoden 2012 paikallinen järjestelyvaraerä kokonaisuudessaan pelastuslaitoksen palkkarakenteen muuttamiseen. Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset ry oli useaan otteeseen yhteydessä Tampereen kaupungin poliittisiin päättäjiin, selvittäen tasokorotuksen luonnetta ja tarvetta. Lobbaustyö nähtiin tarpeelliseksi, sillä vaarana oli,


NEUVOTTELUTOIMINTA

11

Tehtäväkohtaiset palkat Pirkanmaan pelastuslaitoksella Palomestari

2797,08

Paloesimies

2402

Ylipalomies 2076,90 + 1 lisätehtävä 2141,26 + 2 lisätehtävää 2205,68 Palomies 1949,33 + 1 lisätehtävä 2012,51 + 2 lisätehtävää 2076,90 Päiväpalomies

2076,90

Palkkauksen kehittäminen jatkuu

Pirkanmaan pelastuslaitos jälkisammuttamassa kerrostalopaloa Tampereen Yliopistonkadulla 30. joulukuuta 2013. Parikymmentä asukasta evakuoitiin, ja yksi asukkaista toimitettiin hoitoon tämän hengitettyä savua.

että selvistä perusteista huolimatta talousarvioesitykset olisivatkin päätyneet leikkuriin. — Nyt kun katsoo kuntatalouden kokonaisuutta, ei ole yhtään liioittelua sanoa että pelastuslaitoksen tasokorotus saatiin viime hetkillä. Korotusten johdosta pelastuslaitos ylitti vuosittaisen henkilöstömenojen kehyksen, mutta kaupungin puolellakin viimein ymmärrettiin, että palkkarakennetta oli todella korjattava, Markku Salmijärvi kertoo.

Valmisteluvaiheessa ammattiyhdistys suitsi tiedottamistaan ulospäin, sillä se halusi varmistua, että korotukset tosiasiassa menevät päätöksentekokoneistossa läpi. — Toteutusta ja aikataulutusta suunniteltaessa mukana oli kaupungin puolelta sopimussihteeri. Oli tärkeää, että hallinnossa koko ajan tiedettiin, miten pelastuslaitoksen henkilöstökulut kasvavat ja millaisilla järjestelyjä niiden rahoittamiseksi tehtäisiin, Salmijärvi kuvaa.

Operatiivisen pelastushenkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen korotukset olivat noin 300 eurosta yli 400 euroon riippuen lisätehtävien määrästä. Esimerkiksi vuonna 2009 palomiehen tehtäväkohtainen palkka oli 1 620 euroa, kun se nyt ilman lisätehtäviä on 1 949 euroa. — Selvää on, että pelastushenkilöstölle olisi kuulunut isommat pisteet ja korotukset, mutta tällä aikataululla ja tässä taloustilanteessa olisi ollut mahdollista sekin, että olisimme jääneet kokonaan ilman korotuksia, sanoo Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset ry:n luottamusmies Jarkko Lahtinen. Lahtisen ja Salmijärven mukaan palkkatyöryhmässä haastetta toi Teknisten sopimuksen pisteytysjärjestelmä, joka ei riittävästi huomioi pelastusalan työtä. Hankaluuksista huolimatta laitoksen johdon suuntaan oli koko prosessin ajan luottamukselliset ja keskustelevat välit. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


12

NEUVOTTELUTOIMINTA

Palkkarakenteen muutoksessa oltiin yhteisellä asialla. Palkkauksen kehittäminen ei pysähdy tasokorotukseen. Pirkanmaan pelastushenkilöstö ry toivoo, että jatkossa päästäisiin eteenpäin varsinaisissa työn vaativuuden arvioinneissa, henkilökohtaisissa lisissä sekä erityistehtävien korvausasioissa. Perustason ensihoitoa tekeville palomiehille on Pirkanmaalla vuoden 2013 alusta alkaen maksettu ensihoitolisää ensihoidossa tehdyistä työtunneista. n Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva ALEKSI TUOMOLA / LEHTIKUVA

SPALin nettisivulla ylläpidetään koko Suomen pelastuslaitosten tehtäväkohtaisten palkkojen tilastoa: www.palomiesliitto.fi

Yhdistys on koko henkilöstön edunvalvoja PIRKANMAAN pelastusalan ammattilaiset ry:ssä ollaan tyytyväisiä sekä pelastushenkilöstön palkkarakenteen korjausohjelman lopulliseen toteutumiseen että ensihoidon takautuvasti maksettuihin palkkoihin. Pitkään hiertänyt tehtäväkohtaisen palkan jälkeenjääneisyys saatiin korjattua yhdessä pelastuslaitoksen johdon kanssa. Korjausohjelma laadittiin hyvässä ilmapiirissä. Ensihoidossa saatiin ”rehellisyyden työvoitto”, jolla korjattiin palkanmaksun vääryys. — Kun sekä Palomiesliitolla että omalla yhdistyksellämme oli viime vuonna 20-vuotisjuhlat, tuntui hyvältä todeta, että palkkauksen osalta on saatu tällaisia onnistumisia. Voisi sanoa, että juhliin oli todellakin aihetta, toteaa yhdistyksen hallituksen jäsen, ensihoitaja Matti Välikoski.

Yhdistyksen nimenmuutoksella (aiemmin Tampereen palomies-

Hoitotason palkkoja korjattiin takautuvasti NOIN 30 Pirkanmaan pelastuslaitoksen hoitotason ensihoitajaa on saanut takautuvasti palkkaa ennen vuotta 2011 tehdystä työstä. Maksetut summat vaihtelevat noin 500 eurosta yli 10 000 euroon henkilöltä. Pelastuslaitos oli vuodesta 2007 alkaen edellyttänyt hoitotason ensihoitajan virkaan sairaanhoitajan tutkintoa. Palkkaus oli kuitenkin matalamman lähihoitajan palkan mukainen. Palkkaus korjattiin vasta vuoden 2011 lopulla. Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset ry riitautti asian, sillä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

sen mukaan korkeampaa palkkaa olisi tullut maksaa myös vuotta 2011 edeltävältä ajalta. Perusteluna oli työtuomioistuimen päätös asiassa, joka oli rinnastettavissa Tampereen tilanteeseen. — Kävimme suorat neuvottelut työantajan kanssa. Kuntatyönantajan suosituksen mukaisesti Tampere suostui maksamaan palkkojen välisen erotuksen takautuvasti, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Markku Salmijärvi.

yhdistys) haluttiin kuvata paremmin jäsenistöä, joka koostuu sekä pelastus- että ensihoitohenkilöstöstä. Toiminnallaan yhdistys on osoittanut, että se myös lupauksensa mukaisesti käytännössä huolehtii ensihoitoa tekevien jäsentensä virkasuhteen edunvalvonnasta.

Pirkanmaalla ambulanssit ovat keskeinen osa pelastuslaitoksen toimintaa. Kaikkiaan perus- ja hoitotason ensihoitoon osallistuu esimiehet mukaan lukien 230 työntekijää. — Tällaisessa laitoksessa, jossa ensihoidossa on iso osa henkilöstöä, on tärkeää että kaikki työntekijät kuuluvat samaan edunvalvojaan. Neuvottelutoiminnassa on oleellista ymmärtää talon ja sen taloudellisen tilanteen kokonaisuus. Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset ry:ssä on tällaista laajaa ymmärrystä. Myös henkilöstö on tämän huomannut, sillä olemme saaneet jäseniksemme hyvin myös ensihoitohenkilöstöä, Välikoski sanoo.

Kun ensihoidossa on iso osa henkilöstöä, on tärkeää että kaikki työntekijät kuuluvat samaan edunvalvojaan.


13

LEHTIHARAVA Päijät-Hämeen pelastuslaitos varautuu vähentämään päällystövirkoja suoriutuakseen osuudestaan pelastustoimen valtakunnallisesta säästövelvoitteesta. Lisäksi laitosta ylläpitävät kunnat ovat asettaneet ensi vuodelle niin tiukat talousraamit, että edessä voi olla jonkin aseman sulkeminen. Esimerkiksi vuoden lopulla eläköityvän riskienhallintapäällikön tilalle ei palkata ketään. Hartolan ja Sysmän sekä Asikkalan ja Padasjoen alueet siirtyvät eläköitymisen myötä yhden palopäällikön vastuulle.

Henkilöstösuunnitelma tulisi kunnassa nostaa samalle tasolle kuin toiminta- ja taloussuunnitelma, projektipäällikkö Sirpa Sivonen toivoo. Työntekijöille kannattaisi kehittää näkyviä urapolkuja tulevaisuutta varten. — Jokaisella on oikeus mielekkääseen työhön. Työntekijöille on kehitettävä urapolkuja, vaikka tiukat kelpoisuusehdot tekevät työn äärimmäisen haastavaksi. KUNTATYÖNANTAJA 2.4.2014

Kymenlaakson pelastuslaitoksen on valtakunnallisen säästövelvoitteensa toteuttamiseksi karsittava hallinnostaan päällystövirkoja. Parissa vuodessa ainakin neljä päällystön edustajaa siirtyy eläkkeelle, eikä heidän virkojaan täytetä. Tällä voi olla vaikutusta pelastuslaitoksen palvelutasoon.

Suurin osa ambulanssien hälytysajoista on jotain muuta kuin välitöntä hengenpelastusta, kirjoittaa ensihoitajien työtä seurannut Tuomas Kerkkänen. Moni ensihoidon potilas on suorastaan ambulanssin kanta-asiakas. Esimerkiksi Helsingin pelastuslaitos perii 690 euron maksun, jos samasta osoitteesta tulee vuoden aikana kolme väärää palohälytystä. Turhista ambulanssikeikoista ei laskua lähde.

KYMEN SANOMAT 3.6.2014

YLE 30.4.2014

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 5.6.2014

Harmonisointikulut nostavat jälleen esille kysymyksen pelastustoimen siirtämisestä valtiolle. Palkkataso olisi silloin yhtenäisempi, sanoo pelastusylijohtaja Esko Koskinen. Hän uskoo, että puolueet lämmittävät siirtoajatusta ennen seuraavia eduskuntavaaleja. ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 10.5.2014

Palomiespula pakottaa Helsingin pelastuslaitoksen tinkimään päivystysvalmiudesta. HS:n tietojen mukaan paloasemilla on ollut toistuvasti tilanteita, joissa paloautoja ei ole kyetty pitämään jatkuvassa lähtövalmiudessa miehistöpulan takia. HS:n haastattelemien pelastuslaitoksen työntekijöiden mukaan työvoimapula on aiheuttanut ongelmia “jo pitkään”, eikä helpotusta ole näkyvissä. HELSINGIN SANOMAT 25.4.2014

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


14

Kenen on vastuu jos jotain sattuu? Helsingissä säästetään brankkareiden ja kaupunkilaisten turvallisuuden kustannuksella.

H

elsingin pelastuslaitosta vaivaa miehistöpula. Pelastusasemilla on ollut toistuvasti tilanteita, joissa pelastusyksiköitä ei ole kyetty pitämään jatkuvassa lähtövalmiudessa. Tukiyksiköitä, kuten säiliöautoja ja nostolavoja, on ollut pois hälytysvalmiudesta koko työvuoron ajan. Vajaamiehitystä on paikattu yksikköjen vahvuuksia ja toimintavalmiutta laskemalla. Seurauksena tästä operatiivisen henkilökunnan jaksaminen ja työturvallisuus ovat heikentyneet ja helsinkiläisten avunsaannin taso on laskenut.

Täyttämättömistä viroista säästöjä Pelastusyksiköiden miehistövajaus on lähes joka aamuinen ongelma. Pääluottamusmies Mikko Laine ja varapääluottamusmies Ilpo Lehtonen kertovat, että vajaamiehitys on kestänyt yleensä 1–2 tuntia. Harvinaista ei ole sekään, että jollakin Helsingin pelastusasemista ei ole ollut pelastusyksikköä 6–8 tuntiin, joskus jopa 24 tuntiin. Resurssipulan taustalla olevat syyt ovat moninaiset. Merkittävin yhteinen nimittäjä on raha. Säästöjen vuoksi operatiivista henkilökuntaa ei ole palkattu riittävästi eikä miehistövajauksia paikata ylitöinä. Helsingin pelastuslaitoksen operatiivisista tehtävistä on hävinnyt 30 henkilötyövuotta, sillä eläkkeelle lähteneiden ja irtisanoutuneiden virkoja ei ole täytetty. Lehtonen pelkää, että kesälomien alkaessa, tilanne pahenee entisestään. Perinteisesti vuosilomalaisia ovat tuuranneet Pelastuskoulun pelastajakurssilaiset. Ensi kesänä kesämiehiä on 30 sijaan 15, sillä Pelastuskoulussa opiskelee tällä hetkellä puolet

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

vähemmän opiskelijoita kuin normaalisti, koska yksi kurssi jätettiin järjestämättä. — Ei tarvita kuin yksi sairausloma, niin joku yksikkö menee nurin, kun ei ole henkilöpuskuria ollenkaan, Lehtonen kertoo. — Jos kaikki virat olisivat täytetty, voisi olla yksi tai kaksi henkilöä, jolla vajetta voitaisiin paikata, mutta kesällä ei olisi sitäkään. Ja sairastuuhan ihmiset kesälläkin.

Hetkittäisiä katvealueita Pelastuslaitoksen vajaamiehityksen johdosta Helsinkiin on muodostunut hetkittäisiä katvealueita, joihin avunsaaminen kestää puolta kauemmin kuin normaalitilanteessa. Lehtonen kertoo, että esimerkiksi toukokuussa Herttoniemen pelastusasemalla ei ollut pelastusyksikköä 24 tuntiin, jolloin Laajasalon kaupunginosaan lähetettiin hälytyksen sattuessa paloauto Kallion keskuspelastusasemalta tai Mellunkylästä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että pelastajat olivat kohteessa 6 minuutin sijaan pahimmillaan vasta 15 minuutin päästä. Laajasalossa asukkaita on noin 17 000. — 15 minuuttia on sen verran pitkä aika, että siinä ei käytännössä pelasteta enää ketään, Lehtonen toteaa. Säästöjen vuoksi Jätkäsaaren pelastusaseman pelastusyksikkö on poistettu valmiudesta kokonaan, mikä on heikentänyt Lauttasaaren avunsaantia pysyvästi. Lauttasaarta ei enää saavuteta toimintavalmiusajan puitteissa vaikka se on 1. riskialuetta. Tällä hetkellä Jätkäsaaressa toimii ainoastaan sairaankuljetusyksikkö kello 9.00–21.00 välisenä aikana.


15

Helsingin Malminkartanossa riehui kerrostalossa tuhoisa tulipalo 26. huhtikuuta. Palossa menehtyi kolme asukasta, jotka kaikki asuivat eri asunnoissa.

Ylityöt pannassa Aamuisin vaivaavan vajaamiehityksen taustalla on aluehallintoviraston (AVI) kielto ylittää yhtäjaksoinen 24 tunnin työaika. Laine kertoo, että aikaisemmin vuoronvaihdon yhteydessä todetut poissaolot hoidettiin ylitöillä. Jos alkavassa työvuorossa oli sairauslomalainen tms. poissaolija, työnantaja sopi jonkun päättymässä olevan työvuorolaisen kanssa, että hän jää muutamaksi tunniksi ylitöihin, kunnes joltakin toiselta asemalta on saapunut mies tilalle. AVIn tehtyä työsuojelutarkastuksen Helsingin pelastuslaitoksessa, toimintamalli kiellettiin poikkeusluvan vastaisena. Koska pelastuslaitoksella oli poikkeuslupa tehdä 24 tunnin työvuoroja, ei työai-

kaa saanut ylittää jäämällä työvuorosta suoraan ylitöihin. Sen sijaan AVIlla ei ole huomauttamista siitä, jos pelastaja tekee lepoajan jälkeen vapaapäivänä ylitöitä. — Lepoaikaa on katsantokannasta riippuen 7–11 tuntia työvuoron jälkeistä aikaa. Sen jälkeen voi vapaa-ajalla tehdä ylitöitä niin paljon kuin haluaa, kunhan taas vapaapäivän loppupäässä ylitöistä ei mene suoraan 24 tunnin työvuoroon, Lehtonen selventää. Pelastuslaitoksen säästöpolitiikasta johtuu se, että vapaavuorolaisia ei palkata ylitöihin. — Pelastuslaitos on karsinut kaikki ylityöt pois, mikä on tarkoittanut sitä, että kun töissä on liian vähän porukkaa ei miehistövajetta paikata ylitöillä, Laine kertoo. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


16

1+5 pelasti ihmishengen Räjähdys sytytti rajun tulipalon kerrostalossa Malminkartanossa 26. huhtikuuta. Kolme henkilöä menehtyi ja yksi loukkaantui. — Jos Haagan pelastusasemalla olisi ollut vajaamiehitys, vainajia olisi todennäköisesti ollut enemmän, palomestari Kimmo Tuominen sanoo. HÄTÄKESKUS sai tiedon tulipalosta kello 4.08 keskiviikkona. Kohteeseen saapui ensimmäisenä Haagan pelastusyksikkö HE301 noin 8 minuuttia hälytyksestä. Päivystäjä palomestari Kimmo Tuominen oli paikalla heti HE301:n jälkeen. Nähtyään liekkien lyövän maan tasolla olevan kohdeasunnon ikkunoista yli katon ja kattorakenteiden osittain palavan, hän käski hätäkeskuksen hälyttämään kohteeseen vielä yhden sammutusyksikön ja säiliöauton. Matkalla Malminkartanoon hän oli jo tilannut toisen nostolavayksikön. P301 aloitti ensitoimenpiteet. Koska tulipalo oli erittäin voimakas, esimies päätti, että yhdellä työjohdolla sisään meneminen ei ole riittävää. — Onneksi HE301:ssä oli kaksi sammutusparia. Nykypäivänä se on harvinaista. He hyökkäsivät kahdella työjohdolla sisään palavaan porrashuoneeseen, Kimmo Tuominen kertoo. Tuomisen mielestä esimies teki täysin oikean ratkaisun. Yhdellä työjohdolla vesimäärä ei olisi riittänyt tulipalon taltuttamiseen. Se olisi tarkoittanut sitä, että porrashuoneeseen meneminen ja ihmisten pelastaminen asunnoista olisi viivästynyt. — Jos meillä on liekkimeri vastassa, emme me silloin pääse ihmisiäkään pelastamaan, Tuominen toteaa.

Seuraavaksi paikalle saapuivat Länsi-Uudenmaan pelastusyksikkö, Keski-Uudenmaan pelastusyksikkö ja Keski-Uudenmaan säiliöauto. Viereisen porrashuoneen tiedustelussa todettiin, että porrashuoneessa ja joissakin asunnoissa oli vähän savua, mutta ei tarvetta toimenpiteille. Kaikki voimavarat keskitettiin palavaan porrashuoneeseen. Palo oli erittäin voimakas ja sen sammuttamiseen käytettiin paljon vettä. Tuominen kertoo, että on harvinaista, että huoneistopalossa käytetään vettä puoli säiliöautollista. Kohdeasunnossa oli ollut palavia nesteitä ja siellä oli tapahtunut räjähdys. Räjähdys oli ollut niin voimakas,

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

että huoneiston ovi oli lentänyt pois paikoiltaan, samoin 10 metrin päässä oleva metallinen polkupyörävaraston ovi ja porrashuoneen metalliovi. Porrashuoneen kaikkien asuntojen ovet olivat auki. Paineaalto oli rikkonut ne siten, että ne olivat menneet sisäänpäin huoneistoihin ja sitten palautuneet takaisin ulospäin. Savu pääsi siis vapaasti kulkeutumaan kaikkiin asuntoihin. Porrashuoneessa oli voimakas tulipalo ja siellä oli palanut paljon rakenteita. Näkyvyys oli nolla niin porrashuoneessa kuin kaikissa huoneistoissakin.

Sammutushyökkäys voitiin aloittaa nopeasti kahdella työjohdolla.

Osa ihmisistä oli räjähdykseen herättyään yrittänyt ulos porrashuoneen kautta. Yksi henkilö oli kuollut sinne. Kohdeasunnon yläpuolella olevassa asunnossa henkilöt olivat ilmeisesti ensin yrittäneet porrashuoneeseen, mutta havaittuaan sen olevan savua täynnä, he olivat perääntyneet omaan asuntoonsa. Tuominen kertoo, että heillä ei ollut käytännössä mitään poistumismahdollisuutta, koska ikkunoiden takana ja parvekkeella oli liekkejä. Heidän ainoa vaihtoehto oli jäädä odottamaan pelastajia omaan asuntoon. — Heidät sieltä sitten tuotiinkin ulos. Toinen oli menehtynyt ja toinen oli tajuton. Toinen henkilö selvisi tapahtuneesta. Heidän lisäkseen kohdeasunnosta löytyi vainaja. Kaksi ihmistä pelastettiin toisen kerroksen ikkunasta


17

Turhat hälytykset rasitteena

sarjatikkaiden avulla, muut asukkaat olivat päässeet pakenemaan omin avuin parvekkeiden kautta. Omaisuusvahingot olivat erittäin massiiviset. Käytännössä porrashuoneisto ja kohdeasunto tuhoutuivat täysin. Kaikissa asunnoissa oli lämpö- ja savuhaittoja, joita ei aivan pienellä pintaremontilla korjata. Lisäksi seinä- ja kattoelementit halkeilivat ja itse taloon tuli rakenteellisia vaurioita.

Tuominen on vakuuttunut siitä, että kuolleita olisi ollut kolmen sijaan neljä, jos Haagan yksikkö ei olisi ollut valmiudessa. Mikäli Haagan asema olisi ollut kiinni, ensimmäisenä paikalle olisivat tulleet Espoon ja Vantaan pelastusyksiköt. Ne olivat perillä minuutti pari myöhemmin. Aineellisten vahinkojen määrään se ei olisi juuri vaikuttanut, koska suurimmat vahingot olivat jo tapahtuneet ennen pelastajien saapumista. Ihmisten pelastamisessa ja selviytymisessä 1—2 minuutilla on jo iso merkitys. — Toimintatavat ovat hieman erilaisia eri pelastuslaitoksissa ja niiden yhteen sovittaminen ei ole aina ihan yksinkertaista. Saattaa tulla myös tekijöitä, jotka hidastavat sitä. Kuten Malminkartanon tulipalossa se, että kaikki eivät olleet löytäneet oikeaa puheryhmää.

Oma tärkeä merkityksensä oli Tuomisen mielestä myös sillä, että Haagan pelastusyksikön vahvuus oli 1+5, eli esimiehen lisäksi viisi palomiestä, jolloin sammutushyökkäys voitiin tässä tapauksessa aloittaa nopeasti kahdella työjohdolla. — Pienemmilläkin vahvuuksilla asioita saadaan hoidettua, mutta toiminnan laatu kärsii huomattavasti. Meidän täytyy olla varautuneita siihen, että pystymme toimimaan tehokkaasti ja laadukkaasti myös silloin kun onnettomuuksien ennaltaehkäisy on syystä tai toisesta pettänyt, Tuominen sanoo.

Jo ennen tiukkaa budjettikuriakin Helsingin pelastuslaitoksen operatiivinen henkilökunta on ollut tosi tiukoilla vuosien ajan. Resurssit ovat pysyneet samana, vaikka asukasluku on kasvanut, uusien kaupunginosien rakentaminen on lisännyt tehtävien määrää ja ensihoitotehtävien määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2005 ensihoitotehtäviä oli 36 000, viime vuonna jo 53 000. Helsingissä palomiehet ja ylipalomiehet toimivat puolet työvuorosta palomiehen tehtävissä ja puolet ambulanssissa. Tilannetta vaikeuttaa se, että osa hälytyksistä on turhia. Lehtonen kertoo, että Hätäkeskuslaitoksen ohjeistuksen vuoksi turhia keikkoja tulee vuosittain huomattavasti enemmän kuin ennen Hätäkeskuslaitoksen valtiollistamista. Hän korostaa, että tämä ei ole hätäkeskuspäivystäjien vaan järjestelmän vika. — Riskienarviointi on tällä hetkellä lähes olematonta ja hätäkeskuspuhelut on puristettu puoleen minuuttiin, niin eihän siinä ennätetä kysyä muuta kuin osoitteen, Lehtonen kritisoi. Laineen ja Lehtosen mukaan pelastuslaitoksen tiukan budjettikurin aikana ensihoitoyksiköistä ei ole tingitty, sillä laitosta sitoo sopimus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa. — Ambulanssit ovat valmiudessa sopimuksen mukaisesti joka tilanteessa, mikä tarkoittaa sitä, että voimavarat niihin otetaan tarvittaessa pelastuspuolelta. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että miehiä ei riitä pelastusyksikköön, kertoo Lehtonen.

Riskillä kohteeseen Helsingissä ei ole ollut pelastuslain edellyttämää palvelutasopäätöstä vuoteen. Pelastustoimi on sen kyllä laatinut, mutta sitä ei ole vahvistettu, koska se on jumiutunut kaupungin hallinnon rattaisiin. Palvelutasopäätöksen puuttuessa pelastuslaitoksella on ollut vapaat kädet huonontaa toimintavalmiusaikaa ja pelastusyksiköiden vahvuuksia. >

Liian pienellä porukalla meneminen on aina työturvallisuusriski.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


18

Lehtonen kertoo, että aikaisemmin vahvuus oli minimissään 1+3, nyt se on ollut jopa 1+1. — Liian pienellä porukalla kohteeseen meneminen on aina työturvallisuusriski. Palomiesten ammattietiikka ja moraali ovat sen verran korkeat, että emme me jää pihalle pitkäksi aikaa seisomaan ja odottamaan lisää porukkaa, vaan tilanteessa toimitaan riskeistä huolimatta, huomauttaa Lehtonen. — Sitten jos jotain tapahtuu, poliitikot nostavat kädet pystyyn, että miksi menitte toimimaan työturvallisuusohjeiden vastaisesti. Teidän olisi pitänyt odottaa.

Riittämättömyyden tunne leviää Laine kertoo, että Helsingin pelastuslaitoksella on ollut hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Nyt kun toimintavalmiusaikaa ja vahvuuksia on huononnettu, brankkareiden keskuuteen on levinnyt riittämättömyyden tunnetta. Henkilökunnan mielestä toimintavalmiusajalla on suuri merkitys. Se on kaiken a ja o. Ei ole aivan sama, kuinka kauan aikaa ambulanssilla tai paloautolla kestää saapua kohteeseen. — Palomies on se, joka kohtaa uhrin, ja vaikka hän ei ole näitä säästöjä ja huononnuksia tehnyt, häneltä saatetaan kysyä, miksi kesti niin kauan saapua paikalle, Laine toteaa. — Palomies näkee säästöjen vaikutuksen käytännössä, kun hän joutuu menemään tilannepaikalle liian pienellä porukalla tai liian myöhään niin, että mitään ei ole enää tehtävissä. — Se rupeaa syömään henkisesti aika nopeasti, sillä palomiehet mieltävät tehtäväkseen auttaa ihmisiä ja kokevat oman työnsä tärkeäksi, Laine jatkaa. Helsingin pelastuslaitoksen kuormittava tilanne ja jälkeen jääneet palkat ovat johtaneet siihen, että operatiivista henkilökuntaa on hakeutunut naapurikaupunkien pelastuslaitoksiin töihin. — Aikaisemmin meillä oli todella pieni vaihtuvuus. Mutta nyt jos naapurissa on virka auki, on meiltä sinne jopa 30 hakijaa. Jos töitä olisi enemmän tarjolla, lähtijöitä olisi varmasti ollut enemmänkin, Lehtonen kertoo. n Teksti TUIJA TERVO Kuvat TUIJA TERVO, LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA, COMPIC / MAURI RATILAINEN

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Varapääluottamusmies Ilpo Lehtonen (Helsingin Palomestari- ja Paloesimiesyhdistys ry) ja pääluottamusmies Mikko Laine (Helsingin Palohenkilöstö ry) kertovat, että Helsingin pelastusasemia on jouduttu aika ajoin sulkemaan resurssipulan vuoksi. Herttoniemen pelastusasema oli suljettu 24 tuntia toukokuussa.

Pelastuslaki palvelutasopäätöksestä PELASTUSLAIN mukaan alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta. Sen tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia ja sitä määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Siihen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Palvelutasopäätös on voimassa määräajan. Se on toimitettava aluehallintovirastolle. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi.


19

WECKSTÉN:

Riittävän hyvä toimintavalmius

— Paloasemilla on paljon muitakin toimintoja kuin pelastusyksikkö. Ambulanssit ja palotarkastajat toimivat asemilta käsin, joten ei voida sanoa, että asemia olisi suljettu. Onko yksikköjen vahvuudesta jouduttu tinkimään? Mikä on ollut minimi yksikkövahvuus? — Minimivahvuudesta ei ole tingitty, se on ollut 1+3. Jos asemilta on puuttunut henkilöstöä, sitä on pyritty täydentämään aina niin että pelastusyksikön vahvuus on 1+3. Mitä olette mieltä toimintavalmiusajasta ja mikä on sen merkitys? — Helsingin pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika on valtakunnan paras. Tutkimuksen mukaan Helsingissä on tällä hetkellä nopeimmat toimintavalmiusajat koko maassa. Totta kai toimintavalmiusajalla on merkitystä, mutta meillä on selkeitä tutkimuksia siitä, että mitä toimintavalmiusaika laajassa käsitteessä merkitsee. Siitä on monta kertaa vääriä käsityksiä.

Helsingin pelastuslaitos on ollut viime aikoina usein Helsingin Sanomien otsikoissa, koska laitoksella on jouduttu tinkimään päivystysvalmiudesta palomiespulan vuoksi. Pelastuskomentaja Simo Weckstén, mistä miehistöpula johtuu? —Meillä ei ole varsinaisesti miehistöpulaa. Meillä on jonkin verran virkoja täyttämättä, koska ei ole rahaa täyttää niitä. Pelastuslaitoksella on kiinteä budjetti tälle vuodelle ja kaikkiin virkoihin ei ole raha riittänyt. Rahapula koskee koko kaupunkia eikä yksistään pelastuslaitosta. Kaupunki on kokonaisuus ja kaikki virastot joutuvat omalta osaltaan säästön kohteeksi. Miten yleisiä vajaamiehitystilanteet ovat ja kauanko ne ovat kestäneet? — Vajaamiehityksiä on ollut viikoittain ja ne liittyvät aamulla vuoronvaihtoon. Asemille, joissa on vajaamiehitys, saada muilta asemilta täydennystä, ja se vie aikaa maksimissaan pari tuntia. Kauanko asemia on ollut suljettuina ja kuinka usein niitä on jouduttu sulkemaan? — Yhtään pelastusasemaa ei ole ollut suljettuna, mutta meiltä on joiltakin pelastusasemilta puuttunut pelastusyksikkö eli paloauto. Pisimillään tällainen tilanne oli Herttoniemessä toukokuussa, jolloin pelastusyksikkö oli pois käytöstä vuorokauden.

— Helsingissä on ihan riittävän hyvä toimintavalmius tällä hetkellä. Meillä ei ole mitään ongelmia sen kanssa. Toki vajaamiehitys aiheuttaa sitten toisenlaisia ongelmia. Meillä on ensihoito erittäin kuormittavaa ja henkilöstövajaus kuormittaa sitä entisestään. Se on suurin ongelma tällä hetkellä. Helsingin pelastuslaitoksella ei ole ollut vuoteen palvelutasopäätöstä ja asiasta on jo aluehallintovirastokin huomauttanut kaupunkia. Miksi palvelutasopäätöstä ei ole? — Kaupungin hallitus ei ole vielä antanut siitä lausuntoa ja pelastuslautakunta ei ole sen takia päässyt tekemään päätöstä asiasta. Esitys palvelutasopäätöksestä on tehty ihan normaaliin aikaan ja se on mennyt pelastuslautakuntaan. Pelastuslautakunta on toimittanut sen kaupunginhallitukselle ja nyt kaupunginhallituksella on asia käsitellyssä. — Käymme jatkuvasti kaupungin poliittisten päättäjien kanssa neuvotteluja ja he ovat tilanteesta täysin tietoisia. He ovat perillä, mistä on kysymys. Päättäjien kanssa pyritään yhdessä löytämään järkeviä ratkaisuja tälle tilanteelle. — Loppuvuodesta meillä valmistuu omasta Pelastuskoulusta 15 pelastajatutkinnon suorittanutta ja he kaikki otetaan töihin. Sen pitäisi pikkuisen helpottaa tilannetta. Ensi vuosi näyttää taloudellisesti yhtä kireältä kuin tämäkin vuosi, mutta siitä eteenpäin on vaikea ennustaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


20

Turvallinen Suomi!

Pelastusylijohtaja Esko Koskinen oli kysyttyä juttuseuraa seminaarissa.

Muutos on myös mahdollisuus Pelastustoimen henkilöstöä, asiantuntijoita ja päättäjiä kokoontui 27. toukokuuta Helsinkiin Turvallinen Suomi -seminaariin. Itsestään selvänä puheenaiheena oli tulevien säästöjen vaikutukset pelastustoimen toimintavalmiuteen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

K

un seminaaria lopputalvesta valmisteltiin, julkisuudessa oli sisäministeriön päätös pelastustoimen rakenneuudistuksesta, jossa pelastuslaitoksien määrä puoliintuisi 11 laitokseen. Maaliskuun kehysriihipäätöksessä päätöstä tarkistettiin ja laitosten yhdistämisestä päätettiin luopua. Edelleen jäi voimaan pelastuslaitosten yhteinen säästötavoite, 7,5 miljoonan euron vuosittainen menojen leikkaus vuoteen 2017 mennessä. Seminaarin neljästä alustuspuheenvuorosta kolme käsitteli pelastustoimea ja yksi poliisia. Yhteistä kaikille esityksille oli, että niissä huomattiin

muutostilanteen olevan aina myös mahdollisuus johonkin parempaan. Ulkoapäin pakotettu murrostilanne voi kääntyä myös organisaatiolle itselleen eduksi, jos muutoksen mahdollisuudet ymmärretään. Pelastustoimelle se voisi esimerkiksi tarkoittaa koulutusjärjestelmän uudistamista, joka voisi toimia moottorina palomiesten työtehtävien ja työurien kehittämiselle.

Verorahojen jakoon tehokkuutta Rakenneuudistuksen reunaehtona on, etteivät säästöt kohdistu operatiiviseen pelastushenkilöstöön. Semi-


21

Hallinnon uudistus vai operatiivisen vahvuuden heikennys?

naarin avauspuheenvuoron käyttänyt Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula huomautti, että samaan aikaan pelastuslaitokset kuitenkin avoimesti puhuvat toimintojen sopeuttamisesta ja lomautuksista. — Nyt pitää saada selvyys, mitä oikeastaan tavoitellaan: hallinnollista uudistusta vai operatiivisen vahvuuden heikentämistä, Nikula totesi. Se että pelastuslaitoksia ei yhdistetä, ei Nikulan mielestä poista sitä seikkaa, että pelastustoimella on edessään perusteellisen uudistuksen paikka. Uudistuminen on samalla sekä pakollista että mahdollista. — Rakenneuudistuksen yhteydessä tulee tarkastella kiihkottomasti pelastustoimen kustannusrakennetta sekä alan toimijoiden tehtäviä ja työnjakoa. Käytetäänkö verorahoja kaikilta osin kohteisiin, jotka ovat pelastustoimen ydintehtäviä? Nikula kysyi. Nikula korosti, ettei hän suoraan moiti sopimuspalokuntatoimintaa, SPEKiä tai ministeriötä, mutta jos julkisesta rahasta todella on puutetta, kysymyksiä on uskallettava nostaa esille.

Asenteet esteenä työurissa 7,5 miljoonan euron säästövaatimusta Nikula vertasi kuluihin, joita työnantajalle vuosittain syntyy pelastushenkilöstön sairauspoissaoloista ja varhaisen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen kuluista. — Sairauspoissaolot maksavat yli 11 miljoonaa euroa ja varhe-kustannukset tuovat noin 15 miljoonan kustannukset. Pelkästään nämä asiat ovat moninkertaisesti enemmän kuin nyt

Turvallinen Suomi - Pro Securitate -tunnustus luovutettiin toimittaja Asta Tenhuselle, tunnustuksena monipuolisesta turvallisuussektorin uutistoimittajan työstä. Onnittelemassa Palomiesliiton puheenjohtaja Kim Nikula. Tenhusen haastattelu tässä lehdessä sivulla 28.

esitetty säästö. Sairauspoissaolot, työtapaturmat ja ennenaikaiset työkyvyttömyydet ovat tietenkin vaikeita asioita ratkaista, mutta ollaanko näistä asioista pelastuslaitoksissa edes kiinnostuttu. Työurien jarrujen Nikula sanoi löytyvän asennepuolelta. Hän kertoi Palomiesliiton saavan jatkuvasti yhteydenottoja tapauksista, joissa työntekijällä on rajoite operatiiviseen työhön, mutta halua jatkaa pelastustoimen palveluksessa ja siirtyä uralla eteenpäin. — Viesti työnantajalta on usein että ei kiitos, emme tarvitse sinua. Palomiesliiton esittämä pelastustoimen koulutuksen kehittäminen olisi yhtenä ratkaisuna työurakehittämisessä. Kehityksen täytyy suuntautua kaikkiin koulutustasoihin. Päällystöllä tulee olla osaamista työurien johtamiseen ja muutoksen johtamiseen.

Asiakasnäkökulma keskeinen Pelastuslaitosten yhdistymisesityksen peruuttamiseen vaikuttivat kunnilta saadut laskelmat muutoskuluista. Kuntatalouden näkökulmaa seminaariin tuonut Oulun kaupunginjohtaja

Matti Pennanen kertoi, että Oulu-Koillismaan, Jokilaaksojen ja Kainuun pelastuslaitosten yhdistäminen olisi aiheuttanut Oululle neljän miljoonan euron vuosittaisen lisäkulun. — Tämä on syy, miksi suhtauduimme yhdistymiseen kriittisesti. Kustannuksia olisi tullut nopealla aikataululla, ja olisi jouduttu miettimään kustannusten jakamista ja tehokkuuden lisäämistä. Tästä huolimatta olemme sitä mieltä, että uudistusta on tehtävä, Pennanen korosti. Pennanen muistutti, että pelastuslaitoksen toimintaa tulee aina tarkastella asiakkaan näkökulmasta: mitkä ovat kuntalaisten tarpeet palveluille ja ovatko tarpeet muuttuneet. Yksi trendi on asutuksen keskittyminen kasvukeskuksiin ja harvaan asuttujen alueiden väestön ikääntyminen. Pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden tuottaminen harva-alueille vaatii uutta ajattelua. Eri viranomais- ja turvallisuuspalveluiden — kuten ensihoidon, poliisin ja puolustusvoimien — välille voisi Pennasen mielestä rohkeammin miettiä yhteistyökuvioita. Laajoilla pitkien etäisyyksien alueilla ei voida muuten kansalaisia palvelulla. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


22

Turvallinen Suomi!

— Ymmärrän järjestökenttää siinä, että omista jakkaroista halutaan pitää kiinni, mutta jotain tarvitaan tehdä, kun eurot eivät riitä. Pitäisi katsoa yli oman toimialan ja purkaa normeja, jos ne ovat muutosten esteenä. Toivon valtakunnallisia linjoja, me pystytään kyllä niitä paikallisesti soveltamaan, Pennanen esitti.

Tehokkuutta yhteistyöstä

Kun lautakunnassa ajatellaan näin, se on hyvä signaali.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Aluepelastuslaitosten kustannuskehitys on kymmenen ensimmäisen toimintavuoden ajan ollut maltillista muuhun kuntasektoriin verrattuna. Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jukka Koponen mietti puheenvuorossaan, miten paljon tehokkuutta voisi vielä parantaa, kun jo nyt on tehty useita rahaa säästäviä ratkaisuja. Itä-Suomessa on tämän vuoden alusta alkaen toiminut viiden maakunnan kattava tilannekeskuspalvelu, jossa keskuksen ylläpito kiertää laitosten kesken. — Tältä osin on jo vastattu sisäministeriön kustannustehokkuusvaatimuksiin, Koponen huomautti. Henkilöstön koulutusmateriaalia tuotetaan kymmenen pelastuslaitoksen kesken ja kalustohankintoihin osallistuu kahdeksan laitosta. Pelastustoiminnassa rajat ylittävä yhteistyö toimii, ja Pohjois-Savon ja Etelä-Savon kesken on päällystöpäivystystä. — Yhteistyötä voidaan edelleen lisätä. Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kesken on keskusteltu palvelutuotannon yhtenäistämisestä, joka tarkoittaisi yhteisiä asiakasmaksuja laskutettavissa palveluissa, yhtenäisiä palvelutarjottimia sekä tulkintoja normeista. Esimerkiksi erikoiskohteiden rakentamiseen liittyvät tulkinnat olisi hyvä olla maakunnissa yhteneväiset. Yhteistyönä voidaan myös yhtenäistää vasteita sekä kehittää johtamisjärjestelmiä. Pelastusalueiden rajoilla

tapahtuvissa tehtävissä olisi suuri merkitys sillä, jos naapuriviranomaiselle annettaisiin toimivaltuus ennen oman pelastustehtävän johtajan saapumista kohteeseen. Kehittämisessä ja säästämisessä tulee Koposen mukaan varmistaa organisaation suorituskyvyn ylläpito. Suorituskyky sisältää henkilöstön, kaluston, varusteet ja toimipaikat. — Aluepelastuslautakunnassa on samoja ajatuksia: toiminnasta pitää huolehtia niin ettei pelastustoimen palveluja ajeta alas. Kun lautakunnassa ajatellaan näin, se on hyvä signaali, Koponen totesi.

Poliisin työ asiantuntijuuden suuntaan Pelastustoimen lisäksi tehostamisvaateet kohdistuvat muihinkin turvallisuusammatteihin. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg Tampereelta avasi seminaariyleisölle poliisin nykytilaa ja resursseja sekä juuri toteutunutta koulutusrakenneuudistusta. Poliisissa havaittiin ympäristön muutos 90-luvulla, jolloin keskustelu koulutuksen uudistamisesta käynnistyi. Muutostarve hyödynnettiin mahdollisuutena kehittää koulutusta. Nykyiset linjat hyväksyttiin 2000-luvun puolivälissä, ja nyt uudistus realisoituu: ensimmäiset uudenmuotoisen poliisikoulutuksen opiskelijat aloittavat opintonsa elokuussa. Poliisialan perustutkintona on tästä eteenpäin ammattikorkeakoulututkinto ja jatkotutkintona ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Miehistötehtäviin valmistutaan 180 opintopisteen amk-tutkinnolla noin kolmessa vuodessa. Päällystötutkinnon pituus on 120 opintopistettä. Alipäällystötutkintoa ei ole, vaan esimiestyöhön voi erikoistua 45 op:n lisäopinnoilla. Eteenpäin on menty, sillä vielä 30 vuotta sitten poliisiksi pääsi viiden kuukauden koulutuksella. >


23

Porin Palohenkilöstön Asko Mansikkamäki kysyi, ovatko talouttaan hyvin ja huonosti hoitaneet pelastuslaitokset samalla viivalla, kun alueellisia säästösummia lasketaan.

Säästöt ulottuvat myös hätäkeskuslaitokseen MYÖS VALTIONHALLINTOON

Hätäkeskusuudistuksen onnis-

kohdistuu säästövaateita. Sisäministeriön uusi säästötavoite on vähintään 25 miljoonan euron vuotuiset säästöt vuoteen 2018 mennessä. Suurin osa tästä kohdistuu poliisille, mutta osa myös hätäkeskuslaitokselle. Eri lähteistä hätäkeskuslaitokselle kohdistuu säästövaatimuksia toimitila-, ict- ja toimintakuluihin. — Hätäkeskuslaitokselle säästövaatimus on erityisen haasteellinen. Se on vienyt hätäkeskusuudistusta eteenpäin suunnitelmallisesti, ja säästö tulee todella huonoon aikaan viimeisen vaiheen loppuun viennissä, valtiosihteeri Andrei Nahkala (kd) harmitteli Turvallinen Suomi -seminaarissa.

tumisen yhdeksi mittariksi pelastusjohtaja Esko Koskinen nosti päivystäjäkohtaisen puhelumäärän. Vaihtelut ovat tasaantuneet ja henkilöstön kuormitus on aikaisempaa tasaista. Hätäkeskustietojärjestelmä Erica mahdollistaa yhdessä Kejo-kenttäjohtojärjestelmän sekä johto- ja tilannekeskusten kanssa aivan uudenlaisia tietopalveluita viranomaisten kenttätyöhön. — Toivottavasti kaikesta lamasta huolimatta saataisiin varoja kehittää tietojärjestelmiä pitkällä aikavälillä, Koskinen sanoi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


24

Turvallinen Suomi!

Keskustelu säästöistä jatkui paneelissa TURVALLINEN SUOMI -seminaarin päättäneessä paneelikeskustelussa summattiin päivän aiheita juontaja Ismo Jokisen johdolla. Seuraavassa muutamia poimintoja 1,5 tunnin keskustelusta:

MISTÄ SÄÄSTÖT — Poliittinen linjaus on, ettei miehistöstä säästetä. Täällä on puhuttu asiakaspalvelusta — jotta pelastustoimen asiakaspalvelu olisi uskottavaa, on meillä oltava riittävästi miehistöä sitä tekemään. Puheenjohtaja Kim Nikula, Palomiesliitto — Alueet kampaavat oman toimintansa ja miettivät säästökohteet. Toivon hyvää ja innovatiivista suunnittelua. Helppoa se ei ole. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen, SM — Pelastustoimen kokonaissumma on 420 miljoonaa euroa. Kentällä voidaan tehdä säästöjä, mutta samalla tulee katsoa, mitä löytyy kokonaissummasta. Kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Oulu — Pelastuslaitos tekee talousohjelman, jonka kunnat hyväksyvät. Enimmillään ohjelmia voi olla 22 erilaista. Yhdenmukaisuutta löytyy toivottavasti hankintapolitiikkaan. Pelastusjohtaja Jukka Koponen, Pohjois-Savo — Valtio kohtelee omiaan aika tiukalla kädellä. Poliisin ja rajavartioston säästöt tulevat olemaan ankaria. Pelastustoimen säästöt valtiolla olisivat suhdeluokkaa 15—16 miljoonaa. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen, SM

PELASTUSTOIMEN TULEVAISUUS — Vallalla on käsitys, että ministeriöllä on sellaiset valmiusohjeet, joita kuntien on pakko noudattaa ja jotka johtavat siihen, että palokunta on ylikallis tai yliorganisoitu. Olemme pyytäneet osoittamaan sellaiset ohjeet, mutta voi olla, että niitä ei olekaan. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen, SM

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

— Tähän saakka on tuijotettu kuutta minuuttia. Mitkä ovat pelastustoimen laadulliset mittarit? Yksityisellä puolella tehdään strategia ja pyritään olemaan askeleen edellä. Pelastustoimessa ei ole samanlaista kilpailua, mutta mittareita pitäisi kehittää. Puheenjohtaja Kim Nikula, Palomiesliitto — Voidaanko lisätä tuloja? Pienistä virkatoimista voitaisiin periä maksua. Sehän pienentäisi kuntien maksuosuuksia. Pelastusjohtaja Jukka Koponen, Pohjois-Savo — Barometrit osoittavat, että kansalaiset eivät olisi säästämässä pelastustoimesta. Kansalaisten tuki meillä on. Puheenjohtaja Kim Nikula, Palomiesliitto

TYÖURAT — Isoissa organisaatioissa on mahdollista siirtyä toisiin tehtävin koulutuksen kautta, mutta se vaatii myös asennemuutosta, että hyväksyy toisen tehtävän. Kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Oulu — Tavoitteena tulee olla, että pelastushenkilöstö pääsee terveenä eläkkeelle omasta ammatistaan. Tilanne pitää ottaa haltuun, kun uusi palomies 27-vuotiaana tulee töihin. Kehittämiskeskustelujen kautta seurataan ja ohjataan. Puheenjohtaja Kim Nikula, Palomiesliitto — Hallituksen iltakoulussa aikoinaan korostettiin työuria ja työhyvinvointia. Niitä on pikku hiljaa sysitty eteenpäin, tehokkaamminkin olisi voitu menetellä. Kaikissa fyysisissä ammateissa tulisi miettiä hyvissä ajoin tukitoimia, kuten kouluttautumista uuteen ammattiin. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen, SM — Ovatko pelastuslaitokset nykyisellään liian pieniä yksiköitä työurille ja työkierrolle? Puheenjohtaja Kim Nikula, Palomiesliitto


25

Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen totesi ensihoidon kustannuskehityksen olevan asia, joka tulee vielä kuntapäättäjien eteen. Pohjois-Savon pelastusjohtaja Jukka Koponen arvioi, että pelastustoimen valtiollistamisessa olisi sekä hyviä että arveluttavia vaikutuksia.

SPALin puheenjohtaja Kim Nikula esitti strategiaa, jossa huomioitaisiin pelastustoimen mitoitus valtakunnallisesti. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen totesi valtiollistamiskeskusteluun, että kunnallinen pelastustoimi on hyvin toimiva järjestelmä.

— Poliisin koulutusuudistusta ei tehty amkstatuksen vuoksi, vaan taustalla oli syvällinen analyysi poliisin toimintakentän muutoksista, rehtori Kimmo Himberg kertoi.

Himbergin mukaan poliisin koulutusuudistus nähtiin tarpeelliseksi kolmesta syystä: yhteiskunnan ja poliisin toimintaympäristön muutos edellyttää uutta osaamista ja toimintakykyä, poliisitoiminnan lisääntyvä sääntely edellyttää hyvää säädösosaamista, ja työhön kohdistuvat tuottavuusodotukset edellyttävät parempia tietojärjestelmätaitoja. Poliisin perustyö on muuttunut ammatilliseksi asiantuntijatyöksi, joten koulutukseen tarvitaan lisäpanostuksia itsenäisyyden ja aloitteellisuuden kehittämiseen. Oppitunneilla ei enää ole läsnäolopakkoa, sillä vastuu opinnoista on opiskelijalla itsellään. — Karsimme viimeiset militäärit jäänteet ja poistimme oppituntien alussa pidettävät ilmoitukset. Tilanne-

johtaminen opetetaan opiskelijoille intellektuaalista tietä eikä äksiisin kautta, kertoi Himberg. Jatkossa pitää Himbergin mukaan vielä miettiä valinnaisten suuntautumisvaihtoehtojen lisäämistä sekä sitä, onko jossain vaiheessa palattava kevyempään koulutukseen. Jos amkperuskoulutuksen kautta eriydytään johonkin erikoisosaamiseen, voi poliisissa olla myös tehtäviä, joihin amkkoulutusta ei tarvita. n

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva MIKKO TERÄVÄ, TUIJA TERVO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


26

Turvallinen Suomi!

Lopulliset säästölistat vahvistuvat syksyllä Pelastuslaitosten säästöjen tulee olla rakenteellisia, korostaa sisäministeriö.

P

elastuslaitosten 7,5 miljoonan euron vuosittaisen säästösumman jakaminen alueiden kesken on parhaillaan valmisteltavana pelastusjohtajilla. Sisäministeriön tavoitteena on saada pelastusalueet sopimaan jakomallista kesäkuun loppuun mennessä. Sen jälkeen konkreettiset säästökohteet jokaisella pelastusalueella vahvistuisivat syksyllä. — Tärkeää on, että säästö saavutetaan ilman että sillä on vaikutuksia palvelutasoon. Tähän tulee rakenneuudistuksen ohjausryhmä kiinnittämään huomiota. Säästöjen tulee olla rakenteellisia ratkaisuja, eivät vain kustannusten ja investointien lykkäämistä, selvensi valtiosihteeri Andrei Nahkala (kd) Turvallinen Suomi -seminaarissa. Nahkala toi seminaariin valtioneuvoston tervehdyksen työmatkalla olleen sisäministeri Päivi Räsäsen puolesta. Alueiden kannat halutaan huomioida, sillä pelastusalueilla on paljon ominaispiirteitä, jolloin yhden sabluunan kautta säästöjä ei voi lähteä hakemaan. — Ministeriön kannalta rohkaisevaa on, että kunnat näyttävät olevan sitoutuneita prosessiin. Kuntia kuultiin, ja nyt tuntuu olevan yhteinen tahtotila viedä asiaa eteenpäin, Nahkala kiitteli.

Palvelutason näkökulma Kunnat tyrmäsivät lopputalvesta pelastuslaitosten määrän puolittamisen. Valtiosihteeri Andrei Nahkala sanoi, että nyt kunnissa näyttää olevan halua sitoutua rakenneuudistusprosessiin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Lokakuussa pelastusylijohtajan virassa aloittanut Esko Koskinen totesi talouden tilanteen olevan niin vakava, että julkisissa palveluissa jouduttaneen osin palamaan joitain vuosia sitten olleeseen tasoon. Kestävälle kehitystielle pääseminen voi edellyttää, että keskitytään vain perustehtäviin. Pelastustoimen säästöjen jakamismallista alueiden kesken on kevään aikana käyty keskustelua, mutta vielä seminaariin mennessä Koskisella ei ollut tiedossa pelastusjohtajien yhteistä näkemystä.


27

— Ensimmäinen ajankohta, jolloin säästöt alkavat konkretisoitua, on syyskuussa. Tiettyjä reunaehtoja hallitus on asettanut, kuten että ei puututa palvelutasoon — tai ainakin puututaan mahdollisimman vähän, ja että tilannekeskuksissa haetaan synergiaetuja sotekeskusten kautta, Koskinen kertoi. Henkilöstörakenteen säästöissä tarkastellaan ensimmäisenä miehistön ja päällystön suhdetta: jäikö edellisen alueuudistuksen yhteydessä päällystörakenteita, joista on haettavissa säästöjä. Palvelutasoa tulee Koskisen mielestä katsoa onnettomuuden uhrin näkökulmasta, ei niinkään pelastuslaitoksen tai kunnan näkökulmasta. Näin katsottuna oleellista ei olisi esimerkiksi se, millainen päivystysjärjestely pienellä paloasemalla on. — Palvelutasoa ei ole se, että paloasemalla pitää olla joku päivystämässä, kun naapurikunnassakin on. Tulevilla ratkaisuilla saattaa olla vaikutusta yksittäisten työntekijöiden asemaan, kuten työaikajärjestelyihin. Koskinen sanoi toivovansa, että vaikka tilanteet ovat raskaita, kokonaiskuva ymmärrettäisiin myös ammattiliitoissa.

Uudet riskit Alustuksensa lopuksi Koskinen esitteli pelastustoimea koskevia makrotrendejä, joista on merkkejä jo muun muassa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Saksassa. Trendejä löysi professori Jorma Rantanen, joka on sisäministeriön toimeksiannosta selvittänyt pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Riskien painoarvot muuttuvat, kun palot vähenevät ja pelastusviranomaisten muut tehtävät lisääntyvät. Turvatekniikan myötä myös liikenneonnettomuuksien määrä laskee. Nousevia ovat luonnonkatastrofit, sosiaaliset riskit ja väestön vanhenemisen aiheuttamat palvelutarpeet.

— Pienissä kunnissa säästöt näkyvät ensimmäisenä, kommentoi Keski-Suomen pelastuslaitoksen johtokunnan jäsen Tapio Pekkarinen (kesk) Kinnulasta.

Yhden riskin realisoituminen voi aiheuttaa ketjureaktion, jossa onnettomuudella on laajoja kerrannaisvaikutuksia liikenne-, sähkö-, tieto- ja vesiverkostoissa. Ammattiprofiilit muuttuvat toisaalta moniosaajan, toisaalta asiantuntijuuden suuntaan. Työkyvystä ja työhyvinvoinnista huolehtimisen merkitys nousee edelleen. Osaamisen ylläpidon vaatimus edellyttää jatkuvaa kouluttautumista. Työntekijä voi urallaan vaihdella oman perustyönsä ja kehittämistyön kesken (ns. rotaatio): esimerkiksi palomestari voi siirtyä joksikin aikaa tekemään tutkimusta, joka hyödyttäisi pelastuslaitosta. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


28

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


29

Yhteistyö vähentäisi median virheitä Pelastustoimessa on paljon loistavia tiedottajia, sanoo toimittaja Asta Tenhunen. Kokonaisuutena alan ja median suhteissa olisi parannettavaa. Yhteistyön kehittäminen hyödyttäisi molempia osapuolia.

K

un valtakunnan mediassa on päivänpolttava pelastustoimen uutinen, hyvin usein sen jäljet johtavat Savoon ja kuopiolaiseen toimittajaan Asta Tenhuseen. Turvallisuusaloja tiiviisti seuraavien sanomalehtitoimittajien määrän voi laskea yhden käden sormilla ja tästä joukosta Tenhunen on eittämättä tunnetuin: Savon Sanomien juttuja palomiehistä, hätäkeskuspäivystäjistä ja poliiseista siteerataan usein muissa tiedotusvälineissä. Uutistoimittajana Tenhunen on seurannut pelastustoimea yli kymmenen vuoden ajan. Savon Sanomilla on päivittäin 250 000 lukijaa, ja lisäksi juttuja julkaistaan yhteistyölehdissä Keskisuomalaisessa, Karjalaisessa ja Etelä-Suomen Sanomissa. Niiden kautta Tenhusen kirjoittamat uutiset ja kolumnit tavoittavat puolisen miljoonaa suomalaista. Kokemuksen kautta Tenhuselle on syntynyt selkeä käsitys pelastustoimen tiedottamisen tasosta. Arvosana on kirjava. — Palomiehissä on huipputyyppejä, joille tiedottaminen on helppoa ja itsestään selvää. Esimerkiksi päivystävissä palomestareissa on kautta Suomen hyviä tiedottajia. Monin paikoin tiedottaminen on kuitenkin huonontu-

Toimittaja ei kysy tietoa itseään varten eikä palomiehille, vaan suurelle yleisölle.

nut paljon viime vuosien aikana. Mediaa ei huomioida lainkaan tai vallalla on kummallisia käsityksiä, jotka eivät pidä paikkaansa, Tenhunen sanoo. Hän kummeksuu niitä suuronnettomuusharjoituksia, joissa tiedottamista harjoitellaan kokonaan ilman median edustajia. Osallistujat tyytyvät arvailemaan, miten media kussakin tilanteessa toimisi. — Tällaiset harjoitukset ovat paluuta menneeseen. Vähintään paikalla tulisi olla henkilö, joka tietää median toimintaperiaatteet.

Yleisön edustaja Pelastustoimi ja media tarvitsevat toisiaan ja hyötyvät toisistaan. Viestimet etsivät lukijoita kiinnostavia juttuaiheita. Joukkotiedotusvälineiden kautta

pelastustoimi tavoittaa suuret massat, kun on tarvetta onnettomuustiedottamiselle ja kansan valistamiselle. — Tulisi ymmärtää, että jos toimittaja soittaa, ei hän kysy tietoa itseään varten eikä palomiehille, vaan suurelle yleisölle. Media ei ole haittatekijä, vaan tiedottamisen väline. Tenhunen toivoo, että median merkitys ymmärrettäisiin pelastuslaitosten lisäksi kaikissa muissakin alan toimijoissa, järjestöjä myöten. Resepti yhteistyön parantamiseksi on yksinkertainen: selvitetään oman alueen toimitukset, lähetetään heille omat yhteystiedot kriisitilanteiden varalta ja otetaan rohkeasti yhteyttä. Toimittajille voi ehdottaa tutustumistilaisuuksia ja yhteisiä koulutuksia. Jos ensimmäinen yhteydenotto jää suutariksi, ei tule luovuttaa. Tutuiksi tuleminen kannattaa pitkällä aikavälillä. Perinteisillä viestimillä on edelleen voimansa. Tenhunen suhtautuu epäilyksellä sosiaaliseen mediaan — ainakaan se ei saa korvata toimittajayhteistyötä. Pelkästään nettiin ei tule käpertyä. — Facebookissa saadaan helposti tykkäyksiä, mutta netissä tavoitetaan pieniä ja hajanaisia ryhmiä. Sisäministeriön selvityksen mukaan suomalaiset saavat edelleen pelastustoimen uutiset lehdistön ja television kautta. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


30

Valistus ei ole paha sana Pelastus- ja poliisiaiheet tulivat Tenhusen seurantaan, kun Savon Sanomissa 2003 jaettiin vastuualueita. Yhteiskunnallisesti tärkeä turvallisuusala kiinnosti. Tenhunen huomasi pelastustoimen olevan täynnä juttuaiheita, joita kukaan ei kaivele. — Silloin oli käynnistymässä pelastuslaitosten ja hätäkeskusten uudistukset. Siitä löytyi sauma sekä yleisöä paikallisesti kiinnostaville että valtakunnallisesti merkittäville jutuille. — Sain alussa paljon apua Kuopion paloaseman kakkosvuorolta ja Pelastusopistolta. Kun aloin opetella alan termejä, avautui iso maailma ja huomasin, että kyse ei ole vain yksittäisestä nokkakolarista tai savusaunan palosta vaan käsillä oli isoja teemoja.

Jutuissaan Tenhunen on tuonut esille pelastuslaitosten talousasioita. Pelastustoimessa on hänen mielestään tehty hyviä ratkaisuja, ja alan edullisuudessa olisi paljon opittavaa vaikka poliisitoimeen tai sote-uudistukseen. Pelastusopiston ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa Tenhunen on tehnyt myös ns. valistusjuttuja. Vaikka toimittaja ei ole pelastuslaitoksen markkinointihenkilö, on Tenhusen mielestä luontevaa ja tarpeellista kirjoittaa myös turvallisuusasioista. — Valistus ei ole vanhanaikaista. Erityisesti nykyään ihmiset tarvitsevat hyötytietoa aivan yksinkertaisista asioista, kun perustiedot ja -taidot eivät enää sukupolvien mukana siirry nuoremmille, vaan viranomaisilta vaaditaan ohjeita pienimpiinkin arkielämän yksityiskohtiin.

Tenhunen on huomannut, että samassa lehtijutussa voi olla sekä pelastustoimea syvemmin kaiveleva uutinen että uutta tietoa kansalaisille.

Virheistä tulee huomauttaa Mediassa sekoittuvat ammattinimikkeet ovat viime aikoina puhututtaneet pelastusalan ammattilaisia. Lehtien lukijat eivät välttämättä huomaa virheitä, mutta alalla työskentelevät eivät ole pitäneet siitä, että mediassa kaikki alalla tapahtunut törttöily usein automaattisesti leimataan ”palomiehen” tekosiksi. Tenhunen ymmärtää pahastumisen ja pitää sitä oikeutettuna. Yksi toimittajan tärkeimmistä ohjeista kuuluu: tarkista faktat. — Virheet kertovat osittain median kiireestä. Sen taustalla on talous-

Tenhuselle Turvallinen Suomi -tunnustus SAVON SANOMIEN uutistoimittajalle Asta

Yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen

Tenhuselle on myönnetty vuoden 2014 Turvallinen Suomi - Pro Securitate -tunnustus. Tunnustuksella huomioidaan Tenhusen laaja-alainen journalistinen työ yhteiskunnan turvallisuuteen liittyvien aiheiden uutisoinnissa. Lehtijutuissaan ja kolumneissaan Tenhunen on huomioinut sekä lukijakunnan turvallisuusvalistamisen että turvallisuusviranomaisten monipuolisen työnkuvan esittelyn suurelle yleisölle. Hän on ammattitaitoaan ja kontaktejaan hyödyntäen löytänyt turvallisuusalan toimijoista uusia merkittäviä uutisaiheita, usein ensimmäisenä Suomessa. Tunnustuksen myöntämisen perusteluissa todetaan myös, että Tenhunen on omalla panoksellaan ansiokkaasti edistänyt pelastustoimen sisäisen vuoropuhelun syntymistä ja tuonut avoimesti esiin erilaisia näkökulmia.

yliopistosta valmistunut Tenhunen on työskennellyt Savon Sanomissa vuodesta 2001. Hän on myös toiminut tiedottamisen kouluttajana muun muassa Pelastusopiston tilaisuuksissa, osallistunut useisiin suuronnettomuusharjoituksiin sekä kirjoittanut toimittajan työturvallisuusoppaan Media onnettomuuspaikalla. — Otan palkinnon todella mielelläni vastaan, sillä arvostan suuresti sitä taustajoukkoa, joka tunnustuksen takana on. Onhan tämä yllätysveto ja palkinnon myöntäjiltä rohkea teko, joka saattaa herättää keskustelua, Tenhunen sanoo.

Turvallinen Suomi -tunnustus myönnettiin kuudetta kertaa. Sillä huomioidaan henkilö, yhdistys tai yritys, joka on toiminnallaan tehnyt Suomea turvallisemmaksi, edistänyt pelastustoimen tai hätäkeskuslaitoksen ammattilaisten asemaa tai toiminut esimerkillisesti pelastus- ja hätäkeskusalalla.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Pelastusala on Tenhusen mielestä mainio ympäristö, sillä oppimisen hetkiä tulee eteen jatkuvasti. — Samalla kun ala on tullut tutuksi, oma kunnioitukseni palomiehiä kohtaan on kasvanut. Alan monipuolisuus on avautunut ja olen huomannut, että täällä työskentelee monenlaisia ihmisiä. — Arvostan sellaisia kavereita, joista näkee että heillä on arvot kohdallaan. He ovat työssään kohdanneet monenlaisia vaikeita tilanteita, joten turha valittaminen on karsiutunut pois.


31

Monesti alalla käydään sisäisiä vääntöjä, joilla ei tavalliselle kansalaiselle ole juurikaan merkitystä. Sanomalehti valitsee juttuaiheet, joilla on yleistä kiinnostavuutta, Asta Tenhunen korostaa.

taantuma ja median ansaintalogiikan hämäryydet. Toimittajat eivät ehdi opetella faktoja ja tarkistamaan. Virheitä syntyy, kun ei ymmärretä mistä kirjoitetaan. Erityisesti termien käyttö tulisi olla kunnossa. — Toisaalta virheistä ei päästä koskaan kokonaan eroon. Aina kannattaa pyytää tiedotusvälineeltä oikaisu, koska se on ainoa keino vaikuttaa siihen, ettei toimittaja tee samaa virhettä uudestaan. Juttujen virheiden takana on monesti myös tietämättömyyttä tai sitä, että toimittaja ei ole löytänyt parempia haastateltavia. Näin voi Tenhusen mukaan käydä hätäkeskuslaitosta käsittelevissä jutuissa, joiden tekoa laitos vaikeuttaa kuvauskiellolla keskuksissa.

— Jos ei voi kuvata ja haastatella hätäkeskusten työntekijöitä, laitoksen viestintä keskittyy johtajille ja lakimiehille, jolloin päivystäjien ääni ei pääse kuuluviin. Toimittaja itse saa palautetta, kun on käyttänyt uutisessa oikein jotain pelastustoimen tai rakennustekniikan termiä. — Käytän paljon aikaa asioiden opetteluun ja faktojen tarkistamiseen. — Jo alkuvuosina opin kysymään muun muassa sitä, tuliko sammutustehtävässä vesivahinkoja alapuolisille asunnoille. n

Valistus ei ole vanhanaikaista.

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuvat MARKO HAPPO / SAVON SANOMAT

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


32

Kotiin on pitkä matka — jos matkalla sairastuu Varmista ennen matkalle lähtöä, että kaikilla reissaajilla on matkavakuutus. Kotiin hätätilanteessa auttava konsulinkyyti on urbaani legenda, jonka varaan ei kannata varautumissuunnitelmiaan rakentaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

A

urinko, loma ja vaihtelunhalu ajavat suomalaisia ulkomaan reissuille vuodesta toiseen. Kotimaasta poikkeava ilmasto, ravinto ja pitkät lentomatkat altistavat kuitenkin usein sairauksille, jotka häiritsevät kurjalla tavalla loman viettoa. Suomalaiset kärsivät matkoilla useimmiten flunssasta, ripulista ja korvatulehduksista. Myös vatsakivut, keuhkoputkentulehdukset ja virtsaelinten sairaudet kiusaavat matkustajia usein. Yleisimpiin matkasairauksiin voi varautua jo matkalaukkua pakatessa. — Matkalle kannattaa varata aina mukaan särkylääkkeitä sekä maito-

happobakteereja ja vatsan toimintaa tasoittavia lääkkeitä. Hyvällä onnella esimerkiksi lentokoneesta mukaan tarttunut flunssan alku tokenee levolla ja särkylääkkeillä, tiedottaja Mari Hätinen Ifistä vinkkaa. Lämpimissä maissa kannattaa huomioida hotellihuoneen ja ulkoilman välinen lämpötilaero. Huonetta ei välttämättä kannata viilentää jääkaappimaisen viileäksi, jos ulkona on kovin lämmintä, sillä tällöin keho joutuu sopeutumaan jatkuvasti suuriin lämpötilamuutoksiin. Monet vatsaongelmat on vältettävissä olemalla tarkka ruoan hygieenisyydestä erityisesti lämpimissä


33

SPAL on ottanut jäsenilleen matkustajavakuutuksen OMA ammattiliittosi Palomiesliitto SPAL ja Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL tarjoaa sinulle jäsenetuna Ifin matkustajavakuutuksen. Liiton jäsenilleen ottamaan vakuutukseen sisältyvät myös jäsenen mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Ilman vanhempiaan matkustavat lapset tarvitsevat oman vakuutuksen. Matkavakuutus on henkilövakuutus, joka sisältää turvat matkalla alkavien sairauksien ja tapaturmien hoitokulujen varalle, matkalta myöhästymisturvan sekä matkan keskeytymis- ja peruuntumisturvat.

tuskortin ammattiliiton jäsenkortin lisäksi, tarkista asia Ifistä. Jos matkustat Venäjälle, tarvitset viisumia varten matkavakuutustodistuksen, jonka saat Ifistä.

Jos sairastut tai loukkaannut matkalla, mene ensin lääkäriin. Esitä lääkärissä ammattiliiton jäsenkorttisi tai matkavakuutuskorttisi. Ifin sopimussairaalat ja -lääkärit laskuttavat suoraan vakuutusyhtiötä. Löydät listan sopimuslääkäreistä osoitteesta if.fi. Jos lääkäri ei laskuta suoraan Ifiä, maksa kulut ensin itse tai ota yhteys Ifiin.

Kun lähdet matkalle, ota ammat-

Saat lisätietoa matkavakuutuksesi

tiliiton jäsenkorttisi mukaan, sillä se toimii useimmiten myös matkavakuutuskorttina. Jos et ole varma, tarvitsetko erillisen matkavakuu-

sisällöstä ja muista jäsenetuvakuutuksistasi osoitteesta if.fi/spal tai soittamalla Ifiin numeroon 010 19 19 19.

maissa. Varmista, että ruoat on kypsennetty läpikotaisin, jotta niissä ei ole loisia — näin vältät ripulin. Syö tuoreista hedelmistä ja vihanneksista vain niitä, jotka voi kuoria. Jos et ole varma, voiko hanavettä juoda, käytä suosiolla pullovettä. Vältä jäitä, ellet ole varma, että ne ovat peräisin pullovedestä.

Ambulanssilento maksaa maltaita Ulkomaan matkoille on aina tärkeää hankkia matkustajavakuutus. Matkustajavakuutus tai tuttavallisemmin matkavakuutus tarjoaa turvaa matkalla alkavien sairauksien ja tapaturmien

varalle. Lisäksi vakuutus sisältää turvan matkan peruuntumisen ja keskeytymisen varalle. Matkavakuutus kattaa myös matkalta myöhästymisiä, jos matkustaja myöhästyy esimerkiksi matkan alkamispaikasta bussin rikkoutumisen takia. Tärkeintä matkavakuutuksessa on turva sairaankuljetusten varalle. — Vain harvalla on sukanvarressaan säästöjä ambulanssilentojen varalle, jotka voivat pahimmillaan maksaa jopa sata tuhatta euroa. Toisin kuin usein luullaan, valtio ei tarjoa ilmaista sairaanhoitokuljetusta Suomeen. Konsulinkyyti on urbaani legenda, joka jos-

Muista ottaa jäsenkortti matkalle! Jäsenkortti on vakuutuskortti.

tain syystä jatkaa sitkeästi elämäänsä, Mari Hätinen kertoo. Vakuutusten voimassaolo eri urheilulajeissa kannattaa käydä läpi ennen reissuun lähtöä. Useimmat matkavakuutukset eivät kata kilpaurheilua, ja riskialttiit lajit kuten benjihyppy ja sukellus vaativat yleensä laajennuksen vakuutusturvaan. Vakuutusten kattavuus kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä, jotta vahingon sattuessa vakuutus tuo odotetunlaista turvaa. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


34

Turvallisuusmessujen ennakkorekisteröinti alkanut Vuoden laajin ja odotetuin turvallisuusalan messutapahtuma Turvallisuusmessut järjestetään syyskuun alussa Jyväskylässä.

SPAL mukana kana Palomiesliitto on mu ALin SP la. uil Turvallisuusmess n aja osastolla on messujen s: jäsenpalvelun päivysty uned on liit n ää tule kysym luista, lve pa en valvonnasta, jäs — jäseneksi liittymisestä maan tai muuten vain tapaa a! toimiston henkilökunta

T

urvallisuusmessut 2014 järjestetään Jyväskylän keskustan kupeessa sijaitsevassa Jyväskylän Paviljongissa keskiviikosta perjantaihin 3.–5. syyskuuta. Samaan aikaan Paviljongissa järjestetään myös Tekniikka 2014- ja KyberTurvallisuus 2014 -messut. — Messujen uudistuminen, yhteistyö Tekniikkamessujen kanssa ja uuden ympäristön tarjoamat laajemmat mahdollisuudet kaluston esittelyyn ulkoalueilla ovat selvästi kiinnostaneet näytteilleasettajia ja yhteistyökumppaneita. Kysyntä on ollut niin suurta, että olemme joutuneet laajentamaan pelastustoimelle varattuja esittelytiloja, kertoo Juhani Costiander Turvallisuusmessujen järjestelytoimikunnasta. Turvallisuusmessujen pääteemoina ovat palo- ja pelastustoimi, paloturvallisuustekniikka, työturvallisuus, ensihoito ja -vaste, turvatekniikka sekä kulunvalvonta- ja turvajärjestelmät. Messuille osallistuvat kaikki merkittävät turvallisuuden, työturvallisuuden ja pelastustoimen tuotteiden ja varusteiden valmistajat ja maahantuojat. Esillä on ajoneuvojen, työkalujen, suojavarusteiden ja työhyvinvoinnin uusimmat teemat, tuotteet ja palvelut. Ulkoalueiden kaluston ja varusteiden toimintanäytökset ovat messuilla aiempaa keskeisemmässä roolissa. Tuotteita esitellään näytöksissä niin, kuin ne todellisissa tilanteissa ovat pelastusalan ammattilaisten käytössä. Paviljongissa on kattavat pysäköinti-, ravintola- ja hotellipalvelut. Jyväskylän keskustan palveluihin on alueelta matkaa vain muutama sata metriä. Rautatie- ja linja-autoasema ovat lyhyen kävelyetäisyyden päässä, joten Turvallisuusmessuille on helppo saapua myös julkisilla kulkuvälineillä. Ammattimessujen jälkeen lauantaina 6.9. on ulkoalueella yleisöpäivä, jonne Paviljongin keskeisen sijainnin johdosta odotetaan tuhansia kävijöitä. Syyskuun ensimmäisestä viikosta muodostuukin Jyväskylässä todellinen ”turvallisuusviikko”.

> Messujen ennakkorekisteröinti on

käynnistynyt. Tulosta oma sisäänpääsyyn oikeuttava pääsylippusi osoitteessa

www.jklturvallisuusmessut.fi

> Tavataan Turvallisuusmessuilla!

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


35

JYVÄSKYLÄ 3.-5.9.2014 KIRSI KONTIO

Pelastustoimen ajankohtaispäivät samaan aikaan PELASTUSTOIMI näkyy vahvasti Turvallisuusmessujen ohjelmassa. Messujen yhteydessä Jyväskylän Paviljongissa järjestetään Sisäministeriön pelastustoimen ajankohtaispäivät sekä pelastustoimen työturvallisuusseminaari, jossa paneudutaan pelastus- ja ensihoitohenkilöstön ajankohtaisiin työturvallisuuden kehitys- ja tutkimushankkeisiin.

KESKI-SUOMEN pelastuslaitos osallistuu vahvasti messuille lukuisilla pelastus- ja työnäytöksillä. Se järjestää mm. liikennepelastusnäytöksiä sekä vesipelastusnäytöksiä Jyväsjärvellä aivan messualueen vieressä. Pelastuslaitoksen yksiköt ja miehistö ovat muutenkin läsnä alueella koko viikon ajan.

TURVALLISUUS 2014 -MESSUT Jyväskylän Paviljonki AUKIOLOAJAT: Keskiviikko 3.9. klo 10—17 Torstai 4.9. klo 10—17 Perjantai 5.9. klo 10—16 Lauantai 6.9. klo 10—15 ulkoalueet

Kuvat Turvallisuus 2012 ja Kuljetus 2013 -messuilta.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


36

HAL

Teknisesti helppo rakenneuudistus Hätäkeskuslaitoksen rakenneuudistus on edennyt loppusuoralle ilman suurempia yllätyksiä. Jo lähtökuopissa arvattiin henkilöstön vaihtuvuuden tuovan haasteita.

V

uoden loppuun mennessä yhdistetään Keski-Suomen hätäkeskus Vaasan keskukseen, jonka alueena tulee olemaan Pohjanmaan maakunta, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Yhdistämiseen liittyvä yhteistoimintamenettely käytiin Keski-Suomen hätäkeskuksessa maaliskuun ja huhtikuun aikana. Sen tuloksena Jyväskylän 33 vakinaisesta virkamiehestä 4 aikoi siirtyä Vaasaan ja 29 irtisanotaan. Keski-Suomesta irtisanotaan eniten henkilökuntaa koko yhdistämisprosessin aikana. Hätäkeskuslaitosta johtava viraston päällikkö Martti Kunnasvuori kertoo, että Vaasan hätäkeskuksen toiminta on turvattu siirtämällä sinne virkoja etupainotteisesti. — Vaasaan siirrettyjen virkojen viimeiset nimitykset tapahtunee kesäkuun alussa, kun Pelastusopistolta valmistuu viimeisin hätäkeskuspäivystäjäkurssi. — Siinä vaiheessa kun syksyllä Jyväskylästä siirtyy neljä henkilöä, on se riittävä määrä huolehtimaan Vaasan vastuulla olevasta uudesta, isommasta alueesta. Kunnasvuori kertoo, että muutokseen on myös varauduttu järjestämällä henkilöstölle koulutusta

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Keski-Suomen alueen erityispiirteistä ja paikallistuntemuksesta. Pohjanmaan ja Keski-Suomen henkilökunnan yhteisissä koulutuksissa jyväskyläläiset ovat siirtäneet tieto-taitoaan vaasalaisille.

Irtisanomiset nousevat sataan Ennen Jyväskylän irtisanomisia hätäkeskusuudistuksen aikana on irtisanottu väkeä kaikkiaan 81 henkilöä. Heistä on palannut Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen 9. Jyväskylän irtisanomisten jälkeen irtisanottujen luku kohoaa siis noin 100 henkilöön. Heidän lisäksi on joukko hätäkeskuspäivystäjiä, jotka ovat siirtyneet lakkautetusta hätäkeskuksesta uuteen keskukseen, mutta jonkin aikaa uudessa keskuksessa työskenneltyään ovat irtisanoneet itsensä. Kunnasvuori ei osaa sanoa lukuja, kuinka paljon näitä tapauksia on ollut, sillä työnantaja ei voi kysyä irtisanoutumisen syytä. — Esimerkiksi Porin hätäkeskuksen päällikkö Helena Borisov raportoi, että puoli vuotta Pirkanmaan ja Satakunnan hätäkeskusten yhdistymisen jälkeen on kaksi henkilöä lähtenyt Porin keskuksesta, mutta sitä on vaikea sanoa, mistä syystä he ovat lähteneet. Tarkkoja lukuja ei ole myöskään siitä, kuinka paljon uutta henkilökuntaa Hätäkeskuslaitokseen on jouduttu rekrytoimaan. — Rekrytoituja ei ole aivan sama määrä kuin on jouduttu irtisanomaan. Tällä hetkellä hätäkeskuksissa ei ole pulaa henkilökunnasta, sillä kaikki paikat ovat pääsääntöisesti täynnä, Kunnasvuori kertoo. Kuopiossa henkilökunta oli tiukoilla reilu vuosi sitten resurssipulan vuoksi, mutta tilanne on nyt Kunnasvuoren mukaan rauhoittunut sielläkin. — Kuopioon siirtyi alussa henkilökuntaa Kouvolasta, mutta heistä osa irtisanoutui jonkin ajan kuluttua. Heistä monet ovat sittemmin vastaanottaneet viran Keravan hätäkeskuksesta.


HAL

Viraston päällikkö Martti Kunnasvuori kertoo, että Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutos on toteutettu henkilöstön kanssa yhteistyössä. — Uudistus ei olisi ollut mahdollista ellei järjestöt ja henkilöstö olisivat olleet siinä mukana.

Kunnasvuori kertoo, että hänen tietojen mukaan Hätäkeskuslaitoksesta irtisanotuista henkilöistä suurin osa on työllistynyt muihin tehtäviin. Tällä hetkellä työttöminä ei ole kovin monta.

Tavoitteena palveluiden parantaminen Kunnasvuori painottaa, että Hätäkeskuslaitoksen rakennemuutosta ei toteutettu säästöjen vuoksi. Uudistuksen tärkein tavoite on ollut hätäkeskuspalveluiden laadun parantaminen ja toiminnan tehostaminen. Tässä hänen mukaan on onnistuttu hyvin. — Minun mielestäni hätäkeskuspalvelut ovat nyt paremmat kuin aikaisemmin. Tämän on todennut myös poliittinen hätäkeskusuudistuksen arviointiryhmä, joka viime vuonna raportissaan totesi uudistuksen parantaneen hätäkeskustoiminnan tasoa.

37

— Tätä osoittaa myös se, että Euroopan hätänumerojärjestö EENA on palkinnut Suomen Hätäkeskuslaitoksen kahteen otteeseen. Viime vuonna Suomen hätäkeskusjärjestelmä palkittiin Euroopan parhaana. Tänä vuonna tunnustus tuli Hätäkeskuslaitoksen ja Suomen Poliisin hyvästä yhteistyöstä ja onnistuneesta Kotkassa 2012 siepatun 8-vuotiaan tytön pelastamisesta. Tähän mennessä uudistus on edennyt suunnitellusti. Uusia keskuksia on syntynyt jo viisi ja vaikuttaa siltä, että myös Vaasan keskus saadaan toimintaan aikataulussa. Samalla rakennetaan uutta valtakunnallista tietojärjestelmää, jonka avulla uudet hätäkeskukset verkotetaan toisiinsa. Uuden tietojärjestelmän käyttöönoton myötä hätäpuhelut siirtyvät ruuhkatilanteessa vapaaseen hätäkeskukseen. Lisäksi tietojärjestelmä mahdollistaa päivystäjien kielitaidon hyödyntämisen valtakunnallisesti sekä viranomaisten yhteisen tilannekuvan muodostamisen.

Haasteet ennakoitiin etukäteen Kunnasvuori kertoo, että rakenneuudistuksen suurimpana haasteena pidettiin alkuvaiheessa sitä, miten uudistus pystytään toteuttamaan teknisesti. Selkeää oli myös se, että henkilöstön riittävyydessä voitaisiin kohdata ongelmia, sillä uudistuksessa jouduttiin siirtämään ihmisiä paikasta toiseen. — Huoli tekniikan taipumisesta suurempiin hälytysalueisiin osoittautui sittemmin turhaksi. Teknisesti tämä on ollut helpompi toteuttaa kuin mitä ennakoimme. — Suomen pitkistä välimatkoista johtuen oli selvää, että osalle henkilökunnasta rakennemuutos tarkoittaisi paikkakunnan vaihdosta ja ymmärrettävistä syistä kaikille se ei ole mahdollista. Hätäkeskuslaitos on kuitenkin tarjonnut kaikille sen palveluksessa toimineille töitä. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


38

HAL

— Olemme tehneet koko ajan erittäin paljon töitä henkilöstömme työhyvinvoinnin, jaksamisen ja osaamisen osalta. Meillä on muun muassa työpaikkakoulutuksen määrä selkeästi suurempi, lähes kaksinkertainen, mitä valtion työpaikoissa yleensä. Matkan varrella ei ole tullut eteen sellaisia ongelmia tai yllätyksiä, mitä ei olisi osattu etukäteen ennakoida. Kunnasvuoren mukaan ainoa haaste on ollut toimintaympäristön muuttuminen. Uudistuksen läpivieminen on kestänyt viitisen vuotta ja sinä aikana yhteistyöviranomaisten organisaa-

tioissa on tapahtunut muutoksia. Lisäksi valtion taloudellinen tilanne on aivan erilainen kuin rakenneuudistusta aloitettaessa. Hätäkeskuslaitoksella on oma muutoksenhallintayksikkö, joka seuraa rakenneuudistusta ja valmistelee raporttia sen toteutumisesta. Loppuraportti julkaistaan sen jälkeen kun Vaasan hätäkeskus on aloittanut toimintansa. n Teksti TUIJA TERVO Kuva HÄTÄKESKUSLAITOS

Ministerille kysymys hätäkeskusuudistuksesta Kansanedustaja Ari Jalonen (ps) jätti huhtikuussa sisäministeri Päivi Räsäselle kirjallisen kysymyksen hätäkeskusuudistuksen onnistumisesta. Jalonen oli huolissaan siitä, että hätäkeskuksissa työtahti on kiristynyt ja osaavaa henkilöstöä on poistunut alalta, ja poistuu edelleen. Jalonen oli huolissaan myös siitä, että hätäkeskuksissa on pula työntekijöistä eikä virkoja saada täytettyä. Hän moittii, että työtahdin kireyden vuoksi työntekijät eivät jaksa alalla kovin pitkään, sillä hätäkeskuspäivystäjän työssä viihdytään usein alle 10 vuotta. Lisäksi Jalonen kritisoi, että selvitysmies on havainnut puutteita hätäkeskuslaitoksen johtamisessa, mikä voi pahentaa muutenkin hankalaa tilannetta alalla. Viimeisimpänä on tekeillä keskushallinnon hajauttaminen eri työpisteisiin, pois sen sijaintipaikasta Porista. Tämä tulee Jalosen mukaan lisäämään johtamisongelmia ja on vastoin alueellistamislain tarkoitusta.

Ministeri Räsänen kertoi vastauksessaan, että hänen mielestä hätäkeskusuudistus on osoittautunut toimivaksi. Hätäkeskuslaitoksen ansiokas työ on huomattu myös kansainvälisesti, sillä Euroopan hätänumerojärjestö palkitsi Suomen hätäkeskusjärjestelmän vuonna 2013. Ministerin mukaan hätäilmoitusten vastausajoissa valtakunnalliset erot ovat pienentyneet ja henkilöstömäärältään aikaisempaa suuremmat hätäkeskukset kestävät pieniä keskuksia paremmin häiriöitä. Lisäksi päivystäjäkohtaisten puhelumäärien vaihtelu on pienentynyt ja henkilöstön työkuormaa on pystytty tasaamaan. Hätäkeskuslaitoksen, pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyö ohjeistusten ja suunnitelmien yhteensovittamisessa

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

on vakiintunut sekä hätäkeskusten viranomaisille antamia tukipalveluita on valtakunnallisesti yhdenmukaistettu. Ministeri painottaa, että toteutuneissa hätäkeskusten yhdistämisissä on uuden hätäkeskuksen toiminta alkanut riittävällä henkilöstömäärällä eikä joukkopakoa alalta ole havaittu.

Myös Hätäkeskuslaitosta johtava viraston päällikkö Martti Kunnasvuori kiistää väitteen joukkopaosta sekä sen, että hätäkeskuspäivystäjän tehtävissä viihdyttäisiin usein alle 10 vuotta. Hän ei pidä myöskään perusteltuna väitettä, että hätäkeskuslaitoksen johtamisessa olisi puutteita. — Meillä on tästä päinvastaisia havaintoja. Johtaminen on virastossa hyvällä tasolla eikä siinä ole tapahtunut mitään muutoksia viime vuosien aikana, Kunnasvuori painottaa.

Kunnasvuori kertoo, että Hätäkeskuslaitoksen työtahti ei ole kiristynyt koko viraston tasolla. Aikaisemmin oli 15 erikokoista hätäkeskusta, jolloin työn tekemisen määrä vaihteli keskuksittain 10 000 tehtävästä noin 5 000. Nyt määrä on tasoittunut. Laitoksen tulostavoite on noin 8 200 tehtävää / päivystäjä / vuosi ja tällä hetkellä tehtävien määrä on suunnilleen tulostavoitteen mukainen. — Valtakunnallisesti tarkasteltaessa keskuksissa, joissa aikaisemmin oli vähemmän tehtäviä per henkilö on tehtävien määrä noussut ja sitä kautta tietysti työtahti. Mutta nyt työn kuormitus jakaantuu aikaisempaa tasaisemmin henkilöstön kesken, Kunnasvuori kertoo. — Tasaisemmalla työn kuormittavuudella on puolestaan merkitystä henkilöstön työhyvinvointiin, joka meillä on säilynyt entisellään muutoksista huolimatta.


39

HAL: Päivystäjäkoulutuksen laadusta huolehdittava Hätäkeskusammattilaisten liiton vuosikokouksessa sovittiin toimintalinjoista seuraavaksi vuodeksi.

H

elsinkiin 27. toukokuuta kokoontuneet HALin jäsenet keskustelivat ajankohtaisista asioista ja käsittelivät kentältä saatua palautetta. Lisäksi päätettiin hallituksen kokoonpanosta ja tehtiin toimintasuunnitelmaa seuraavalle vuodelle. HALin hallituksessa jatkavat kaikki liiton luottamusmiehet, ja puheenjohtajana jatkaa SPALin toiminnanjohtaja Petri Hynninen. Uutena jäsenenä hallitukseen tulee opettaja Tiina-Riikka Nyman Pelastusopistolta. Kahdeksanjäseninen hallitus nimitetään sääntöjen mukaisesti vuodeksi kerrallaan. Luottamusmiesten roolia hallitusjäseninä pidettiin tärkeänä, sillä näin saadaan jäsenistön edunvalvontakysymykset suoraan liiton valtakunnan tason käsittelyyn. Kokouksessa päivitettiin tiedot hätäkeskusuudistuksen etenemisestä. Viimeisenä vaiheena KeskiSuomen- ja Pohjanmaan hätäkeskus lopettaa ja uusi Vaasan hätäkeskus aloittanee marraskuussa. Hätäkeskusammattilaisten liitto HALilla on oma luottamusmies kaikissa kuudessa hätäkeskuksessa, jotka toimivat uudistuksen toteuduttua. Vuosikokousväki piti kaikki keskukset kattavaa luottamusmiesverkkoa merkittävänä asiana jäsenten edunvalvonnan varmistamisen kannalta. Vuosikokouksessa keskusteltiin hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen kohdistuvista uhkakuvista. Ko-

HALin vuosikokous järjestettiin Turvallinen Suomi -seminaarin yhteydessä. Seminaaritauolla Arto Pirttimaa Oulun häkestä ja Sari Tallberg Keravan häkestä. Pirttimaa toimii HALin pääluottamusmiehenä.

kouksen kannanotto oli, ettei päivystäjäkoulutukseen tule tehdä heikennyksiä esimerkiksi koulutusaikaa lyhentämällä. Päivystäjien vahva osaamistaso taataan ainoastaan riittävän laadukkaalla kurssituksella. Toimintasuunnitelman sisällytettiin edelleen tärkeiksi koetut jäsen- ja opiskelijatapaamiset. Keväälle 2015 suunnitellaan laajempaa jäsentapahtumaa, johon yhdistyisi vuosikokous. Tästä virkistystapahtumasta tiedotetaan jäsenille myöhemmin, kun järjestelyt edistyvät. Muita esityksiä tulevaan toimintaan olivat muun muassa hätäkeskuspäivystäjien näkyvyyden kasvattaminen, mediassa esiintyvien virheiden aktiivinen korjaaminen sekä työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyvän tutkimustoiminnan tukeminen. n

www.halry.fi HALin nettisivut ovat uudistuneet kevään aikana. Sivuilla on aikaisempaa enemmän julkista materiaalia. HALin jäsenille tarkoitetut tiedotteet ja tiedostot ovat edelleen käyttäjätunnuksella ja salasanalla suojatulla jäsensivulla. Sivuja kehitetään jäseniltä saadun palautteen perusteella. HALillla on myös jäsensivu Facebookissa, nimellä Hätäkeskusammattilaiset HAL.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


40

TUOTTEET & INNOVAATIOT

Helppokäyttöinen porrastuoli ensihoitoon

E

z-Glide Power moottoroidulla porrastuolilla ensihoitaja siirtää potilaan turvallisesti ylös ja alas portaita ilman kantamista, jolloin käyttäjän rasitus ja loukkaantumisriski vähenevät ratkaisevasti. Porrastuoli on erittäin helppokäyttöinen, napin painalluksella tuoli nousee tai laskee portaita tai pysähtyy. Pehmeiden pyörien ansiosta tuoli liikkuu helposti myös tasaisella työnnettäessä. Leveä istuinosa, hyvä jalkatuki ja potilasvyöt takaavat mukavan ja turvallisen olon potilaalle. Metallirakenne, irroitettava istuinosa ABS-muovia. Säädettävä nostotanko sekä kantokahvat helpottavat käyttäjiä kun tuolia tuetaan siirroissa. Älykäs latausjärjestelmä jossa standby toiminto. Tekniset tiedot: Lastauskapasiteetti 227 kg, Mitat: 95 x 52 cm, paino 27 kg. Ladattava litium polymeeri akku 12V. Latausaika: 3 tuntia 80% lataus / 4,5 tuntia 100% lataus > www.fernonorden.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


41

Pelastajan kaverit RASKAISSA TÖISSÄ VOIDAAN PITÄÄ JO NYT SAAVUTUKSENA SITÄ, ETTÄ KAVERI JAKSAA 63-VUOTIAAKSI ASTI. ITSE ASIASSA Suomen kaikista palkansaajamiehistä vain 31 prosenttia pääsee ”normaalisti” 63-vuotiaana eläkkeelle. Siis 69 prosenttia palkansaajamiehistä ei jaksa edes 63-vuotiaaksi. Ennen sitä iskevät sairaudet tai työttömyys. KESKIMÄÄRÄINEN IKÄ eläkkeelle siirtymiselle on noin 61 vuotta. Vuosittain joutuu tuhansia ihmisiä työkyvyttömyyseläkkeelle jo alle 52-vuotiaina. Miten sitten kävisi, jos eläkeikä nousisi 65 vuoteen? Todennäköisesti tähän asti jaksaisi vain parikymmentä prosenttia palkansaajamiehistä. ELÄKEUUDISTUSTA VALMISTELTAESSA tulee muistaa, että eri ammatit kuormittavat kehoa eri tavoin, jonka vuoksi sama eläkeikä kaikille suomalaisille ei ole oikeudenmukainen valinta. Eläkeiän tulee määräytyä jaksamisen ja kunnon mukaan eikä keinotekoisesti syntymäpäivän perusteella.

ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE ON RAKENNUSLIITON KAMPANJA, JOSSA PALOMIESLIITTO ON MUKANA. LISÄTIETOA WWW.ELAVANAELAKKEELLE.FI

THR9i-käsiradio: kestävä ja helppo käyttää. THR9 Ex -käsiradio: kipinäsuojattu ja monipuolinen. ATEX-suojatut lisälaitteet. THR9+ -käsiradio: näppärä ja pelkistetty. Käytä vaikka hanskat kädessä. TH1n-käsiradio: taskukokoinen pikkujättiläinen. www.th1n.com Cassidian Finland Oy on osa Airbus Defence and Space -liiketoimintayksikköä ja toimitamme ja integroimme TETRA, 112-hätäkeskus-, raja- ja ilmavalvonta- sekä puolustusjärjestelmät. www.airbusdefenceandspace.com Jälleenmyyjä Suomessa: VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy www.virve.com

Airbus_Tulitaistelija_Lehti_Ilmo_79,5x217_Painoon.indd 1

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN 3/31/14 1:40 PM


42

Järjen käyttö sallittu Kun Heikki Nupposen eläkekahveja juotiin Pelastusopistolla, työkaverit kehaisivat miestä käveleväksi muistikirjaksi. Heikin kokemukseen on luotettu, kun on tarvittu sovellusohjetta johonkin rakenteellisen paloturvallisuuden kysymykseen. Opetuksessa hän on korostanut rakennusmääräysten olleen tekohetken kompromisseja, joten pilkuntarkka tulkinta ei välttämättä ole se oleellisin asia.

T

ohmajärveläinen nuorukainen oli keväällä 1975 valinnan edessä. Kädessä oli insinöörin paperit ja nyt olisi pitänyt päättää, mistä ensimmäinen oikea leipätyö löytyisi. Muiden valmistuvien insinöörien tapaan nuori mies haki kaikkiin valtakunnassa avoinna olleisiin alan töihin. Ovi oli aukeamassa muutamaankin suuntaan. Eniten kiinnosti paloinsinöörin paikka Palontorjuntaliitossa. Kun ala oli tuttu palokuntaharrastuksen kautta, päätti mies ottaa vastaan tarjotun työn liiton toimistolla Helsingissä. Tästä alkoi Heikki Nupposen lähes 40 vuotta kestänyt ura pelastustoimen parissa. Kahdentoista Palontorjuntaliiton työvuoden jälkeen Heikki työskenteli muutaman vuoden vakuutusyhtiö Tapiolassa, josta tie vei opetustehtäviin. Eläkkeelle Heikki jäi tammikuun alussa Pelastusopiston päällystöopetuksen vanhemman opettajan virasta.

Palontorjunnan asiantuntijaksi Jälkikäteen katsottuna 70-luvun puoliväli oli herkullinen hetki tulla alalle töihin. Palontorjuntaliitossa nuori insinööri pääsi tehtäviin ja työryhmiin, joissa valmisteltiin palonehkäisyn määräyksiä, ohjeistuksia ja niiden tulkintoja. Uusi palo- ja pelastuslaki oli juuri valmistunut ja valmisteilla oli rakenteellisen paloturvallisuuden määräysten kokonaisuudistus. — Rakennusmääräyksiä valmisteli esimieheni Antti Lastu. Hänen oikolukijanaan pääsin heti sisälle asiaan. Toinen tärkeä oppi-isä oli tekninen johtaja Pertti K. Hallio. Vuotta myöhemmin joukkoon liittyi Matti Orrainen. Tällä neljän hengen joukolla tehtiin työtä. Tietoko-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


43

Vuoden alussa eläkkeelle jäänyt Heikki Nupponen ei tyystin sulkenut Pelastusopiston ovea takanaan.­ — Olen kevään aikana ollut muutamaan otteeseen tuntiopettajana. Olen kuullut, että muutama vuosi menee, kun työläinen muuttuu täysipäiväiseksi eläkeläiseksi, naurahtaa Heikki.

neita tai simulointiohjelmia ei ollut, ratkaisut improvisointiin, muistaa Heikki. Heikin kädenjälki on rakennusmääräyskokoelman lisäksi näkynyt pelastustoimen kansallisessa säädöstössä, ohjeissa sekä oppaissa. Yksi mielenkiintoisimmista tehtävistä oli osallistuminen työryhmään, jossa kirjoitettiin ensimmäinen palontorjuntasanasto. Vastoin ennakkoluuloja sanastotyö olikin todella kiinnostavaa.

Hyppy vakuutusmaailmaan 80-luvun puolivälissä Heikki siirtyi vahingontorjunta-asiantuntijan tehtävin vakuutusyhtiö Tapiolan palvelukseen. Työ oli suurelta osin samanlaista suunnittelu-, neuvonta-, tarkastus- ja

koulutustyötä kuin Palontorjuntaliitossa, kohderyhmänä vakuutusasiakkaat. Pelastus- ja vakuutuspuolen tavoite on sama — onnettomuuksien ehkäisy — mutta näkökulma eroaa. Vakuutusmaailmassa tärkeintä on omaisuusvahinkojen minimointi, ja asiakkaaseen pystytään vaikuttamaan sellaisilla kepeillä ja porkkanoilla, joita viranomaisilla ei ole käytössä. — Palotarkastaja ei voi asiakasta pelotella vakuutusyhtiöllä, mutta jos asioita ei laiteta kuntoon, tietyt realiteetit vakuutuksen saamisesta ja korvauksen maksamisesta voi tuoda esiin, on Heikki maininnut oppitunneilla. Kokemus Tapiolasta antoi Heikille uutta näkemystä paloturvallisuustyöhön. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


44

ESITTELYSSÄ:

Heikki Nupponen SYNTYI 65 vuotta sitten Tohmajärvellä PERHEESSÄ vaimo ja neljä lapsipuolta lastenlapsineen OPINNOT Rakennustekniikan insinööri 1975 Wärtsilän teknillisestä opistosta, väestönsuojelupäällikkö Valtion väestönsuojelukoulusta 1990 TYÖURALLA Paloinsinööri ja johtava paloinsinööri Suomen Palontorjuntaliitossa 1975-1987, palontorjunta-asiantuntija Tapiola-yhtiöissä 1987-1989. Vanhempi opettaja Valtion palo-opistossa 19891992, Valtion pelastuskoulussa 1992—1995 ja Pelastusopistossa 1995-2000 sekä 2002-2014. Pelastustarkastaja Lapin lääninhallituksessa 2000-2001. HARRASTAA lenkkeilyä, penkkiurheilua ja karavaanarimatkailua. Nuorempana aktiivisesti mukana mm. pesäpallotoiminnassa.

Onnettomuuksien jälkiseuraukset korostuvat vakuutuspuolella, sillä joissain kohteissa keskeytysvakuutus voi olla merkittävin korvausmuoto. Tehdas saattaa tulipalon seurauksena menettää jopa isoja markkina-alueita, jos tuotanto katkeaa. — Viranomaisille rakennusmateriaalit saattavat olla samanarvoisia, mutta vakuutusyhtiö katsoo puuta ja terästä siinä mielessä, millaiset korjaustoimet ovat edessä onnettomuuden jälkeen, Heikki mainitsee. Osaamista täytyy löytyä niin monelle sektorille kuin asiakkaiden liiketoimintaakin on. Riskienhallinnan asiantuntemus onkin vakuutusyhtiöissä pelastustoimen laaja-alaisempaa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Heikki Nupposen tie palokuntaan vei pesäpallokentän kautta. – ­­­ Olin kotipitäjän pesäpallojoukkueen pelinjohtaja ja aina kun palokunnan sireeni ulvahti, koko joukkue katosi harjoituksista paloasemalle. Sitten minäkin palopäällikön ehdotuksesta lähdin palokuntatoimintaan 60-luvun lopulla.


45

Onhan se erikoista, kun otetaan ehdottomana jokin määräys, joka on aikoinaan perustunut ihan mutuperiaatteeseen.

Opettajaksi opistolle Tapiolasta Heikki siirtyi vanhemman opettajan virkaan Valtion palo-opistolle. Muutaman vuoden jälkeen edessä oli muutto Kuopioon, uuteen upeaan koulurakennukseen. Aika oli innostavaa, mutta työteliästä, sillä esimerkiksi onnettomuuksien ehkäisyn opintojaksot pelastaja- ja -alipäällystökursseilla laajenivat moninkertaisiksi aikaisempiin palomies- ja paloesimieskursseihin nähden. Alkuvaiheessa Heikki oli ainoa onnettomuuksien ehkäisyn opettaja, mutta eläkkeelle jäädessään tiimissä oli jo seitsemän henkilöä. Myös pelastuslaitoksissa on Heikin mielestä menty asian suhteen suurella harppauksella eteenpäin: aikaisemmin onnettomuuksien ehkäisytyö oli tärkeää vain juhlapuheissa, mutta nyt se on sitä ihan oikeasti. Opetusuran suurimmaksi muutokseksi Heikki nostaa pelastustoimen päällystökoulutuksen kehittymisen ammattikorkeakoulutasoiseksi. Insinööritutkinnoksi nimeäminen tosin toi opintoihin matematiikkaa, joka monen opiskelijan mielestä vie liian suuren osan opiskeluajasta. — Perinteisen insinöörin näkökulmasta matemaattinen taso ei ole kovin korkea, mutta se tuntuu olevan yksi vaikeimmista aineista kielten ohella. Pelastustoiminnan johtaminen on päällystutkinnossa mallillaan, mutta lisäystä tulisi olla johtamiskoulutuksessa yleisesti. — Henkilöstöjohtamisen ja asemajohtamisen elementtejä tulee lisätä, jos tavoitteena on pelastuslaitoksen johdon kehittyminen enemmän yrityselämän johtajien suuntaan. >

Kiire tuo virheitä määräyksiin MONIA MÄÄRÄYKSIÄ valmistelemassa olleelle Heikki Nupposelle jäi työvuosista mittava arkisto, jonka hän on luovuttanut Pelastusopiston kirjastolle. Samalla hän harmittelee, miten ministeriöissä ei tunnuta ymmärrettävän vanhojen valmisteluasiakirjojen säilyttämisen päälle.

Myös ministeriöiden välinen kissanhännänveto on ihmetyttänyt valmistelukonkaria. — Aikanaan oli kova veto siitä, mille sisäasiainministeriön osastolle rakentamisen paloturvallisuusasiat kuuluvat. Ympäristöministeriön tullessa ministeriöt nokittelivat toisiaan, mikä oli valitettavaa. —Sprinkleröinnissä se näkyi, kun YM ei halunnut hoitolaitoksiin sprinkleröintivelvoitetta. Pelastuslakiin tuli sen jälkeen pykälä, jonka mukaan jo hyväksytty ratkaisu voidaan kumota ja vaatia kovempia paloturvallisuusratkaisuja.

Nykyisessä määräysvalmistelussa korostuvat Heikin mielestä liika kiire sekä etupiirien lobbaus. — Viimeisimmässä rakentamismääräyskokoelman muutoksessa 2011 oli kamala kiire ja painostus päällä puurakentamisen lisäämiseksi. —Unohtui vain ottaa huomioon se, että yksitäisillä muutoksilla voi olla kauaskantoiset seuraukset. Kokoelmaan jäi paljon asiavirheitä, eikä kukaan tiedä, miten niihin pitäisi suhtautua.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


46

Onnettomuustutkinnan suositukset pitäisi jalkauttaa ONNETTOMUUKSIEN ehkäisyn opettaminen oli Kuopion oppilaitoksen alkuaikoina haasteellista, myöntää Heikki Nupponen. — Joskus se oli aika raakaakin, kun aihe ei ollut oppilaille niitä eniten kiinnostavia ja saattoi olla pitkiä kahdeksan tunnin teoriaopetuksia. Vaikka itse olisi kuinka innostunut, ei sitä jaksa kuunnella, Heikki sanoo. Tämän päivän pelastajaopiskelijat ovat Heikin mielestä motivoituneita myös onnettomuuksien ehkäisyyn osana omaa työtään. — Motivointia tarvitaan aina, mutta asenteet ovat muuttuneet ja kuten kaikissa muutoksissa, se on alkanut ylätasolta. Kaikkialla on pikku hiljaa ymmärretty, ettei palomiehen työ ole vain sammuttamista, vaan paljon muutakin. — Työurakeskustelussa onkin oikein huomattu, että valistuksesta, koulutuksesta ja neuvonnasta löytyy vielä tehtävää ja parhaiten näitä töitä voi tehdä kokenut palomies pienellä lisäkoulutuksella.

Esimerkkinä edistyksestä Heikki mainitsee palvelutasopäätökset, joissa on ryhdytty miettimään onnettomuuden ehkäisytoimia. Toinen parannus on tapahtunut palotarkastuksissa, jotka nyt suunnataan vain tarpeellisimpiin kohteisiin. Edelleen kehitettävää olisi palonsyyn tutkinnassa ja niiden tulosten hyödyntämisessä. Onnettomuustutkin-

Tietotekniikan hyväksi käyttö opetuksessa on lisääntynyt ja tulee lisääntymään lähivuosina merkittävästi, muun muassa sähköiset etätentit tulevat käyttöön. Alipäällystökursseilla uusi suuntaus liittyy etäopintopainotteisuuteen. — Kuinka siinä voidaan varmistua opiskelun tasalaatuisuudesta, se on hyvä kysymys. Toinen AP-etäopiskelun haaste liittyy pelastajaopiskelijoiden kanssa harjoitteluun. Siitä on puhuttu paljon, eikä vielä ole onnistuttu integroinnissa riittävän hyvin. — Suuri kysymys on sekin, voidaanko APkoulutusta muokata selkeästi osaksi päällystötutkintoa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

nan johdosta annettavista suosituksista vain pieni osa johtaa käytännön toimiin. — Parannusehdotukset ovat varmasti perusteltuja ja mietittyjä, mutta ne unohtuvat nopeasti, elleivät ministeriöt reagoi onnettomuustutkintaan määräyksiä kehittämällä.

Opettajan työtä voi joku pitää kevyenä, mutta Heikki on toista mieltä. — Siinä pistää itsensä likoon joka päivä. Opetettavat asiat ovat pitkälti samoja vuodesta toiseen. Opetustilanteeseen vaikuttavat omat henkilökohtaiset ominaisuudet sekä vastaanottajaryhmä — tästä vire syntyy. Jokaisella on huonoja ja hyviä päiviä. Joskus huomaa, että tänään ei kaikki mennyt putkeen, mutta ei siitä kannata itselleen stressiä ottaa. Henkilökunnan ja opiskelijoiden välit ovat Heikin mielestä opistolla olleet mutkattomat ja rennot. Yhdeksi työssä jaksamisen keinoksi hän nostaa huumorin. Se toimii myös toiseen suuntaan: Heikki muistelee lämmöllä erästä alkuaikojen AP-kurssin uusintatenttiä, jossa oppilaat yllättivät tentaattorin pippuripihvillä ja punaviinillä. Hän kun oli hetkeä aikaisemmin tunnilla maininnut tarjotun ja tarjoamatta jääneen pippuripihvin vaikutuksista virkamiehen päätöksiin.

Määräysten tulkinta värikästä Pelastusopistolla Heikin kokemukseen ja hyvään muistiin on luotettu, kun on tarvittu tulkintaa tai näkemystä johonkin rakenteellisen paloturvallisuuden tai onnettomuuksien ehkäisyn yksityiskohtaan. Heikki on opetuksessa usein tuonut esille, että rakennus- ja paloturvallisuusmääräykset eivät välttämättä ole perustuneet kovin perusteelliseen tieteelliseen tutkimustyöhön. — Määräykset ovat tekohetkellään olleet tietyntyyppisiä kompromisseja, varsinkin jos kerralla on muuttunut useita määräyksiä. Siksi olen sanonut esimerkiksi niin, että älkää olko


47

liian pilkuntarkkoja jossain palo-osaston koossa sen suhteen, mitä määräyksessä sanotaan. Onhan se erikoista, kun otetaan ehdottomana jokin määräys, joka on aikoinaan perustunut ihan mutu-periaatteeseen, Heikki hymähtää. Hän kertoo huomanneensa monesti, että määräyksiä tulkitaan aivan eri tavoin kuin niitä kirjoitettaessa on tarkoitettu. Faktana kerrotaan asioita määräysten soveltamisesta, vaikka todellista tietoa taustoista ei ole. Asiantuntijan tulee tietää määräysten yksityiskohdat pilkulleen, mutta samalla hänen tulee osata lukea ja soveltaa määräystekstiä oikein.

HUOLETTOMAT KESÄYÖT ETUHINTAAN! scandichotels.fi

Taas murroksen hetki Jos sattui Heikin työuran alku mielenkiintoiseen aikaan, on sitä myös eläkkeelle jäämisen hetki. Pelastustoimeen sovitellaan jälleen uudistusta, joka tullee johtamaan laitosten yhdistymisiin ja ehkäpä valtiollistamiseen. — Pitää olla optimistinen ja sanoa, että parempaan suuntaan mennään. Toki talousasiat ovat vaikeita. Miehistövahvuudet eivät parane, mutta toivottavaa olisi, että ne eivät entisestään heikkenisi. — Ehkä eniten huolestuttaa se, miten pelastustoimi jatkossa hoidetaan pienten asutuskeskusten osalta. Pienet paloasemat eivät vedä koulutettuja asemamestareita. Asemilla tulisi kuitenkin saada pidettyä vähintään yksi päätoiminen, ihan jo kuntalaisille annettavien palvelujen läheisyysperiaatteen takia. Lisäksi päätoiminen viranhaltija toimii motivaattorina sopimuspalomiesten uusille polville, Heikki muistuttaa. n Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


48

ENSIHOITO

VALVIRA:

Koulutettu ensihoitaja voi sedatoida Valviran tuoreen lausunnon mukaan vain kokenut ja ammattitaitoinen lääkäri saisi suorittaa anestesian eli nukutuksen. Hyvin koulutettu ja kokenut ensihoitaja saisi ensihoitolääkärin määräyksestä sedatoida menehtymisvaarassa olevan hätätilapotilaan. Kannanotto voi parantaa ensihoitajien ja ensihoidon kenttäjohtajien toimipaikkakoulutuksen määrää ja laatua.

K

annanotossaan terveydenhuollon korkea viranomainen julkisesti toteaa, että ensihoidossa tietyt hoitotoimenpiteet ja lääkkeiden käyttäminen vaatisivat riittävän kokemuksen ja ammattitaidon omaavaa lääkärin paikallaolon. Valviran näkemyksen mukaan anestesian anto ensihoidossa edellyttää asianmukaisen koulutuksen, kokemuksen ja ammattitaidon omaavan lääkärin henkilökohtaista läsnäoloa. Kannanotossa sanottiin, että asianmukaisen koulutuksen, kokemuksen ja ammattitaidon omaava ensihoitaja voi antaa sedaation hätätilapotilaalle, mikäli potilas toisin toimien hyvin todennäköisesti menehtyisi. Tehohoitopotilaan sairaalasiirtoihin otettiin myös kantaa. Siirrettäessä hengityslaitepotilasta sairaalasta toiseen pitäisi pääsääntöisesti saattamassa olla tehohoitotasoisten potilaiden hoitoon perehtynyt ja tarvittavien menetelmien käytön hallitseva lääkäri. Sairaanhoitopiirit saavat itsenäisesti määrittää ensihoitajien hoito-ohjeistuksen ja linja-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ta käytössä oleva lääkkeet. Valviran toimialaan ei kuulu ensihoitohenkilöstön toiminnan rajoittaminen. Kyseessä oli kannanotto, ei määräys. Potilasturvallisuuden ja ensihoitajien oikeusturvan kannalta se oli aiheellinen. Se mitä Valviran kannanotosta ei ilmennyt on että Suomesta löytyy paljon alueita, joissa lääkäri ei kohtaa hätätilapotilasta ainakaan alle 40 minuutissa. Esimerkiksi itärajan tuntumasta löytyy paikkakuntia, joissa pelastuslaitosten ensihoitajien ja palomies-ensihoitajien täytyy pärjätä yksin lähes tunnin ajan, ennen kuin kenttäjohtaja tai FINNHEMSin ensihoitolääkäri ehtii paikalle tai potilas on saatu kuljetettua sairaalaan. Ensihoitajien käyttö tehohoitoa vaativien hengityslaitepotilaiden siirtokuljetuksissa tarkoittaa käytännössä suuria säästöjä. Anestesialääkärin sitominen ambulanssikuljetukseen tuntien ajaksi voi tarkoittaa toisen lääkärin hälyttämistä kotipäivystyksestä sairaalaan tai ylityötunteja sairaalaan jääneelle anestesialääkärille.


ENSIHOITO

Suomessa vain Helsingin lääkäriyksikössä ja lääkärihelikoptereissa päivystää sairaalan ulkopuolelle lähtevä ensihoitolääkäri. Yksi ensihoitolääkäri ei ehdi omalla päivystysalueellaan kaikkiin anestesiaa tai vaativaa sedaatiota tarvitseviin tilanteisiin. Rovaniemen FINNHEMSissä päivystää kaksi ensihoitajaa ilman lääkäriä.

Taustalla lääkärikunnan kirje Anestesiologian professorit ja yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueiden ensihoidon ylilääkärit lähettivät kesäkuussa 2013 Valviralle kirjeen, jossa oltiin huolissaan siitä, että ensihoitopalvelun järjestämisvastuun siirryttyä sairaanhoitopiireille usealla alueella harkittiin anesteettien ja lihasrelaksanttien lisäämistä ensihoitajien lääkevalikoimaan. Kirjeessä oltiin vakavasti huolissaan tästä kehityssuunnasta. Ensihoitotilanteessa yleisanestesian induktiossa eli unitilan ja lihasrentouden aikaansaannissa käytettävät lääkkeet ja lihasrelaksantit

49

eivät kirjeen mukaan kuulu muiden kuin alan koulutuksen saaneiden lääkäreiden käyttöön. Ensihoitopalvelusta vastuussa oleva lääkärikunta ei ollut yhtä mieltä kirjeen tehneiden professorien ja erityisvastuualueiden ensihoidon ylilääkärien kanssa. Kymmenen ensihoidon ylilääkäriä sairaanhoitopiireistä kirjoitti vasta-argumentteja Valviralle osoitettuun kirjeeseen. Valvira pyysi asiantuntijalausunnon kahdelta anestesiologian ja ensihoidon pysyvältä asiantuntijaltaan. Yhden asiantuntijan mukaan saatavilla olevan tiedon ja kokemuksen nojalla ensihoitajien tai ensihoidon kenttäjohtajien itsenäinen anestesia-aineiden käyttö (propofoli, lihasrelaksantit) intubaatioon ei nykytiedon valossa ylitä hyödyiltään niistä mahdollisesti koituvia riskejä ja haittoja — mukaan lukien mahdollinen potilaan hengen menetys. Toisen asiantuntijan mukaan ensihoidon pääperiaatteita on, että potilas siirretään mahdollisimman nopeasti anestesia- ja intubaatiotaitoisen lääkärin luo. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


50

ENSIHOITO

Hänen mukaansa Suomessa on tähän mahdollisuudet ja lääkärin pitäisi olla paikalla tilanteessa, jossa anestesialääkkeitä käytetään ensihoidossa.

EROT

Anestesian suuret riskit

SEDAATIOSSA potilas rauhoitetaan tai lamataan keskushermoston toimintaa vaimentavilla lääkeaineilla eli sedatiiveilla siten, että tajunnan taso laskee. Ensihoitajien käytössä näitä IV-lääkkeitä ovat mm. ketamiini, midatsolaami, diatsepaami ja opiaatit (morfiini, fentanyyli, alfentaniili).

Toisen Valviran asiantuntijan mukaan ensihoitotilanteessa anestesialääkkeiden käytön tavallisin käyttöaihe on nk. RSI (Rapid Sequence Intubation; nopean tekniikan intubaatio). RSI:lla turvataan vaikeasti loukkaantuneen tai sairastuneen ja elossa olevan henkilön hengitystien avoimuus ja happeutuminen. Anestesia-aineita ja lihaksia lamaavia lihasrelaksantteja (propofoli, lihasrelaksantit, bentsodiatsepiinit) käytettäessä aiheutetaan potilaalle ylähengitysteiden lihasten lamaantumisen ja hengitystien avoimuuden menettämisen riski, keskushermostovaikutuksena hengitystoiminnan väheneminen tai loppuminen (opioidit, propofoli) sekä hengityslihasten toiminnan lamaantuminen täydellisesti (lihasrelaksantit). Asiantuntijan mukaan potilasturvallisuutta vaarantavia tekijöitä erityisesti propofolin käytössä ovat mm. verenpaineen annosriippuvainen lasku, verenkierron romahtaminen, hengityspysähdys sekä liian matalilla annoksilla potilaan reagointi ja oksentaminen ja mahansisällön joutuminen keuhkoihin. Sama asiantuntija onneksi huomioi ensihoidossa olevan erityistilanteita, joissa ei voi odotella lääkäriä. Hänen mukaansa tilanteessa, jossa intuboimatta jättäminen suurella todennäköisyydellä johtaa potilaan välittömään kuolemaan tai sydämenpysähdykseen, voisivat hoitotason ensihoitajat potilaan hengen pelastamiseksi käyttää alueen ensihoidon vastuulääkärin ohjeistamana ensihoitolääkärin konsultaatioon perustuen intubaatiota avustamaan sedaatiolääkitystä (bentsodiatsepiini, opioidi). Vaihtoehtoisesti käytettäisiin nk. supraglottisia hengitystien turvaamismenetelmiä (mm. i Gel, LMA), jos intubaatio ei nopealla ensimmäisellä yrityksellä onnistu. Tällöinkin tulisi olla mahdollisuus verenkiertohäiriön hoitoon mahdollisimman tehokkaasti.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Sedaatio ja anestesia

Sedaation aste vaihtelee lievästä voimakkaaseen. Lievä sedaatio on lähinnä potilaan maltillista rauhoittamista siten, että potilas kykenee esimerkiksi vastaamaan suullisiin kysymyksiin. Sedaation asteen kasvaessa potilaan muisti, keskittymiskyky, tajunta ja lihastoiminnot heikkenevät. Sedaation vahvin muoto on nukutus eli yleisanestesia. Yleisanestesiassa potilaan tajunnan taso laskee niin vahvasti, ettei tuntoaisti enää toimi eikä potilas pysty yleensä myöskään hengittämään ilman ventilointia. Yleisanestesiassa käytetään hengityslihaksia lamaavia lääkkeitä. Kun hengityslihakset ovat lamaantuneet, hengitysteiden varmistamisessa täytyy onnistua pikaisesti.

Asiantuntija katsoi, että poikkeustilanteessa ensihoitajat voisivat kuljettaa intuboidun, vakaan potilaan, kunhan on huolehdittu, että heillä on asiaan riittävä koulutus ja kokenut lääkäri ohjeistaa kuljetuksen. Lisäksi kyseisellä henkilöstöllä on oltava mahdollisuus lääkärin konsultaatioon sekä ongelmien ilmetessä mahdollisuus saada lääkäri paikalle jollakin aikavälillä. Kannanotossa lueteltiin terveydenhuollon säädökset, joihin lausunto perustui. Nykyaikana kaiken terveydenhuollon toiminnan, myös ensihoitopalvelun, on perustuttava voimassaolevaan lakiin. n Teksti PAUL ESKELINEN Kuva ISTOCKPHOTO

Kirjoittaja työskentelee HUSin ensihoitajana.


ENSIHOITO

51

Valviran kannanotto herättää kysymyksiä Tarvitseeko ensihoitajan sedatoida? Valviran lausuntoon pitää suhtautua kriittisesti. Ensihoitaja voi tarvita sedatoivia lääkkeitä äkillisesti kehittyneessä hätätilanteessa, jossa ensihoitolääkäriä ei ole ehditty vielä hälyttää. Potilas on voinut olla kohdattaessa suhteellisen hyväkuntoinen — tila romahtaa äkisti. Ensihoitajan työssä ehkä pakottavin ja yleisin syy lääkkeiden käyttöön osana ilmatien hallintaa on elottomuuden aikana intuboidulla potilaalla, joka on juuri saatu takaisin eloon. Jos potilas on elintoimintojen palauduttua edelleen tajuton, hän saattaa liikehtiä, kakoa ja tehdä nielemisliikkeitä. Intubaatioputken irtoaminen tai poistaminen aiheuttaa aspiraatioriskin (oksennuksen pääsy hengitysteihin). Intubointi on ainut keino, jolla aspiraatioriski voidaan ehkäistä luotettavasti. Lääkkeellisellä sedaatiolla potilas saadaan rauhalliseksi ja eikä enää ole pelkoa, että liikehdintä tai kakominen irroittaa intubaatioputken paikoiltaan. Ensihoidossa yksi sedatoivien lääkkeiden käyttöaihe on sydämen rytmin käännössä eli kardioversiossa ja sydämen ulkoisessa tahdistuksessa. Kumpikin toimenpide on kivulias ja potilas on hyvä rauhoittaa lääkkeellisesti. Molemmat toimenpiteet suoritetaan sairaalan ulkopuolella ainoastaan välittömästi henkeä uhkaavassa tilanteessa. Toimenpiteeseen on ryhdyttävä heti, jotta potilas ei mene elottomaksi.

Ensihoitajien koulutukseen enemmän rahaa ja aikaa? Ensihoitajille ja ensihoidon kenttäjohtajille on usein annettu tehtäväksi suorittaa pitkälle vietyjä toimenpiteitä, mutta harjoittelu teho-osastolla ja leikkaussalissa on ollut vähäistä tai puutteellista. Esimerkiksi hyvä intubaatiotaito

vaatisi kansainvälisten arvioiden perusteella taitojen ylläpitoa vuosittaisen, päiviä kestävän leikkaussaliharjoittelun avulla. Leikkaussaliharjoittelussa pitäisi intuboida vuosittain 20 potilasta. Tämä koskee myös intubointia elvytystilanteissa. Keskimäärin suomalainen hoitotason ensihoitaja pääsee kerran vuodessa leikkaussaliharjoitteluun ja intuboituja potilaita kertyy 2—5 kpl. Kenttätyössä intubointi on vielä harvinaisempaa. Kun ensihoitajien tai ensihoidon kenttäjohtajien työnkuvaan suunnitellaan erilaisten nukutusaineiden ja hengityskoneen käyttöä, vuosittaiseen koulutukseen pitäisi varata melkoinen tuntimäärä.

Työn vaativuus huomioitava palkkauksessa? Sisältääkö joidenkin ensihoitajien toimenkuva sisältää sellaisia hoitovelvoitteita, joilla käytännössä korvataan lääkärin läsnäolo? Jos näihin lääkärin läsnäoloa vaativiin ja potilaan kannalta vakavia riskejä sisältäviin hoitotoimenpiteisiin ryhdytään, kuuluisiko työn vaativuus pisteyttää ja saada sen perusteella nykyistä parempaa palkkaa?

Anestesiataitoisen lääkärin saavutettavuus? Artikkelia varten kirjoittaja keräsi tietoa hoitotason ensihoitajilta, jotka työskentelevät Pohjois-Karjalassa, EteläPohjanmaalla ja Kymenlaaksossa. Heidän toimintaympäristössä ensihoitolääkäriä on lähes mahdotonta saada paikalle ”järkevässä ajassa”. FINNHEMSin käyttö on harvinaista. Lähimpiin sairaaloihin kuljetusmatkat ovat pitkiä. Valvirassa esitetyt arviot potilaan saamisesta kohtuullisessa ajassa anestesiataitoisen lääkärin luokse ei ollut haastateltujen työympäristöissä realistista.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


52

TYÖTURVALLISUUS

Tarkkuutta kolmijalan turvalliseen käyttöön Köysiharjoituksissa sattunut läheltä piti -tilanne saa julkisuutta Palomies Samin blogissa. Hienoa, että asianomaiset ovat päättäneet julkaista videon. Palomies Sami toteaakin, että on pakko jakaa tämä video, etteivät muut tekisi samaa virhettä. Kyse on työ- ja potilasturvallisuudesta.

V

ideolla miesluukun ylle on asetettu kolmijalka. Henkilö piti laskea miesluukusta alas potilasta auttamaan. Kun henkilö asettui kolmijalan varaan laskeutuakseen alas, kolmijalka kaatui. Auttaja ei onneksi pudonnut alas asti eikä loukannut itseään, mutta housuvaljaat repesivät. Syy kolmijalan kaatumiseen oli laitteen käyttövirhe. Voiman vektorisuunta oli väärä, koska varmistuslaitteiden kiinnityspisteet olivat väärin sijoitettu. Pelastuslaitoksilla ei tutkitusti osata oppia virheistä. Nyt kurssi kannattaa kääntää. Aloitetaan oppiminen tästä köysierheestä, jonka asianosaiset haluavat jakaa kaikkien opiksi. Henkilöstön ja potilaiden turvallisuuteen on käytettävä riittävästi voimavaroja.

Voima laitteen sisään Kolmijalkojen käyttöohjeisiin on perehdyttävä tarkoin. Perinteisessä kolmijalassa (tripod) taakan kiinnityspisteet on tehtävä siten, että voima suuntautuu kolmijalan sisään, muutoin kolmijalka ei pysy pystyssä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Oikein pystytettyä ja kuormitettua tripodia ei tueta millään. Jos laitetta täytyy tukea, se on väärin pystytetty. Tripod-kolmijalassa taakan tulee jakautua tasaisesti kaikille kolmelle jalalle, mikä tarkoittaa käytännössä, että taakan vetosuunta on suoraan kolmijalan huipusta alaspäin. Laite soveltuukin vain laskeuduttaessa tai nostettaessa taakkoja ns. miesluukusta. — On hengenvaarallista käyttää perinteistä kolmijalkaa helpottamaan reunan ylitystä, kun lasketaan vaikkapa koripaareja kalliolta tai katolta, köysityöskentelyyn perehtyneen High Adventure Oy:n kouluttaja Janek Andersson sanoo. Hänen mukaansa virhe tehdään perinteisesti myös, kun tuetaan kolmijalkaa erillisillä köysillä tai nauhalenkeillä vedon vastapuolelle, kun kolmijalka yritetään pitää pystyssä voiman suuntautuessa väärin.

— Erillisillä köysillä tukeminen aiheuttaa yksittäisten jalkojen liiallisen kuormittumisen ja kolmijalka saattaa vaurioitua, Andersson sanoo. Samoin jalkojen ääripäässä olevien ”tassujen” kiinnittäminen alustaan on vaarallista, jos nosto tai laskujärjestelmän voima suuntautuu väärin kolmijalan ulkopuolelle. Läheltä piti -videolla toimintapaikka, miesluukku, oli valittu oikein, mutta varmistuslaitteet oli sijoitettu kolmija-


TYÖTURVALLISUUS

53

lan huipulle asetetun väkipyörän kautta kaukana olevan paloauton vanteeseen. Kun laskeutuja asettui taakaksi, kolmijalka kaatui. Voima suuntautui väärin, pois kolmijalan muodostamasta sisäalueesta kohti auton vanteissa olevia kiinnityspisteitä.

Yhden jalan suuntaisesti

Käytettävän kolmijalan rajoitteet tulee aina selvittää ennen harjoitusta tai pelastustehtävää.

Viimekädessä käyttäjä vastuussa

Turvarajat vaihtelevat jonkin verran, mutta käyttäjä on aina viimekädessä vastuussa laitteen käytöstä. — Laitteen rajoitukset on aina selvitettävä, Andersson painottaa.

Aina on varmistettava, että laitTUKEUTUKAA laitteen myyjän käytönopastukseen ja tarvittaessa ulkopuoliseen koulutukseen, jotta kolmijalan käytön turvallisuus tulee varmistettua, kouluttaja Janek Andersson suosittelee. — Selvittäkää onko kolmijalka suunniteltu yhden vai kahden henkilön kuormille, ja onko sitä suunniteltu käytettäväksi köysien kanssa vai tarvitseeko sen kanssa käyttää vaijerikelaa tai jopa kahta.

Suomessa myytävissä kolmijaloissa, quad- ja multipodeissa valmistajan ilmoittama turvallinen kuormitusraja vaihtelee 250—500 kg välillä. Silti näissä on pääsääntöisesti sama murtolujuus.

teesta löytyy CE-hyväksyntä, sekä EN-merkintä siitä, mihin tarkoitukseen laite on valmistajan mukaan tarkoitettu. Yleisimmin Suomessa myytävistä kolmijaloista löytyy luokka EN795 B. Työvälineiden turvallisesta käytöstä on säädetty valtioneuvoston asetuskin (12.6.2008/403). — Muistakaa, että kahdenköyden järjestelmissä turvaköyden tulee olla irrallaan kolmijalasta ja muistakaa laittaa aina turvaköysi kulkemaan mahdollisimman lähellä maata, jotta kolmijalan kaatumistai rikkoutumistilanteessa köyden päässä roikkuvan taakan putoamismatka olisi mahdollisimman lyhyt, Andersson sanoo.

Harvinaisemmassa kolmijalkamallissa (multipod) taakan voima voidaan suunnata poikkeuksellisesti myös yhden jalan suuntaisesti ja laite on suunniteltu kestämään tämäntyyppinen kuormitus. Siksi multipod-kolmijalka voidaankin pystyttää erilaisiin paikkoihin, kuten maastoon epätasaiselle alustalle tai rakennuksen katolle, josta sitten tarvittaessa voidaan rakentaa köysijärjestelmä vaikkapa potilaan laskemista tai nostamista varten. Markkinoilla on myös nelijalkainen malli (quadpod), joka sallii perinteistä kolmijalkaa joustavamman käytön, mutta ongelmana koetaan usein lisäjalan aiheuttama paino ja lisääntynyt säilytys ja kuljetustilan tarve, Andersson kertoo. Työ- ja potilasturvallisuuden takia käytössä oleviin laitteisiin tuleekin perehtyä huolellisesti. Ennen harjoittelua ja varsinkin ennen operatiivista toimintaa on selvitettävä välineiden käyttöaiheet ja harjoiteltava niitä. n

Teksti MARKO PARTANEN Kuva HIGH ADVENTURE OY

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


54

Aleksi Karilahti kertoo Espoon palomiesurheilijoille sataneen menestystä erityisesti jalkapallosta ja salibändystä. — Vajaan kymmen vuoden aikana olemme olleet joka vuosi mitaleilla, Karilahti kertoo.

Kympin arvoista liikuttamista Espoon palolaitoksen urheiluseura kannustaa pelastuslaitoksen henkilökuntaa liikkumaan monipuolisesti. Liikkumisen riemua seura levittää hankkimalla urheiluvälineitä jäsentensä käyttöön.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

S

uomen suurimpiin kuuluva työpaikkaliikuntaorganisaatio TEA – Työpaikkaurheilu Espoo ry on nimennyt LänsiUudenmaan pelastuslaitoksen vuoden työpaikkaliikuttajaksi. Palkinto myönnettiin Espoon palolaitoksen urheilijat ry:n EPUn ansiokkaasta osallistumisesta TEAn toimintaan ja kilpailuihin. Tunnustuksen myöntämisen kriteereinä oli järjestäytynyt ja toimiva työpaikkaliikunta ja työpaikkaurheilu työyhteisössä jossa molemmat osapuolet katsovat sen tärkeäksi työntekijöiden kunnon ja työpaikan hengen ylläpitäjänä. Lisäksi valintaan vaikutti pitkäaikainen aktiivinen jäsenyys TEAssa sekä


55

osallistuminen ja menestyminen laajalti TEAn eri urheilulajeissa vuosien ajan. EPUn puheenjohtaja palomiessairaankuljettaja Aleksi Karilahti kertoo palkitsemisen olevan hieno osoitus siitä, että urheiluseuran toiminta on huomattu pelastuslaitoksen ulkopuolella. — Palkintona oli lähinnä mainetta ja kunniaa sekä tinapytty urheiluseuran palkintokaapin jatkoksi, mutta kyllä oli hienoa, että EPUn tavoite pitää miehiä kunnossa ja kannustaa liikkumaan noteerattiin. Karilahti painottaa, että EPUn toiminnan päämäärä ei ole työurien pidentäminen ja eläkeiän nostaminen, vaan miehistön kunnossa pitäminen niin, että he pääsisivät terveenä eläkkeelle. Tavoitteena on tukea ja kannustaa henkilökuntaa liikkumaan, jotta terveellisestä elämäntavasta tulisi osa jokapäiväistä elämää ja työyhteisön toimintaa. — Vanha kliseinen fraasi pitää paikkaansa: terve sielu terveessä ruumiissa. Kun kroppa voi hyvin, mieli on keveä ja jaksaa paremmin. Silloin töissäkin viihtyy paremmin ja jaksaa pitempään.

Työpaikkaliikunnasta kilpailutoimintaan EPU tukee liikunnan harrastamista hankkimalla paloasemille liikuntavälineitä, joita voi lainata työvuorossa liikuntatunnilla tai vuokrata vapaaajalle. Yhdistys on ostanut esimerkiksi retkiluistimia, sulkapallomailoja sekä sählymailoja ja maalivahdin varusteet. Lisäksi se on hankkinut osan Espoon paloasemien kuntosalivälineistä.

Varusteiden hankkimisen päämääränä on ollut kannustaa henkilökuntaa kokeilemaan uusia lajeja sekä liikkumaan monipuolisesti. Varustevaraston keräämisellä on myös helpotettu työvuorossa liikkumista, sillä työpaikalle ei ole tarvinnut kuljettaa omia urheiluvälineitä. Sählyvarusteet ja sulkapallomailat olivatkin aikaisemmin kovassa käytössä, kun työvuorot pystyivät pelaamaan Espoon keskuspelastusaseman liikuntahallissa. — Keskusasema on nyt suljettu ja menossa remonttiin. Sen aikana laitoksen ainoa liikuntahalli puretaan eikä uutta rakenneta tilalle. Tämä on todella iso menetys työpaikkaliikunnan kannalta, harmittelee Karilahti. Varusteiden hankkimisen lisäksi EPU on järjestänyt pelastuslaitoksen henkilökunnalle liikuntapäiviä, joihin on voinut osallistua vaikka koko per-

Kun kroppa voi hyvin, mieli on keveä ja jaksaa paremmin. Silloin töissäkin viihtyy paremmin.

heen voimin. Päivien aikana on pyritty tarjoamaan jokaiselle jotakin aktiivista toimintaa, esimerkiksi työvuorojen välisiä jalkapallo-otteluja, luonnossa liikkumista ja saappaan heittoa.

Seuraavaksi jalkapallon SM-isäntänä EPU on ollut mukana myös kilpaurheilutoiminnassa. Urheiluseura tukee rahallisesti jäsentensä kisamatkoja, silloin kun he edustavat Espoon palolaitoksen urheilijoita. Seura on ollut edustettuna paitsi TEAn järjestämissä kilpailuissa myös palohenkilöstön SM- ja PM-kisoissa sekä palomiesten ja poliisien MM-kisoissa (WPFG). Perinteisesti edustusjoukkue on saatu kasaan kaukalopallossa, jalkapallossa ja salibandyssä. Yksilölajeista suosittuja ovat olleet golf, hiihto, uinti, voimailu ja yleisurheilu. Urheiluseura on Suomen palohenkilöstön urheiluliiton SOPUn jäsen ja järjestänyt usein itsekin palomiesten kilpailuja. Viime vuonna järjestettiin kaukalopallon SM-kisat ja ensi vuonna vuorossa on jalkapallon SM-kisat. — Espoossa on tosi hyvä puitteet järjestää kilpailuja ja paikalliset urheiluseurat ovat olleet mielellään auttamassa järjestelyissä, kehuu Karilahti. — EPUn resurssit ei yksin riittäisi, joten urheiluseuroista on löytynyt lisäkäsiä ja apuja esimerkiksi tuomarointiin. Kilpailujen järjestämisellä on oma tärkeä merkityksensä EPUn toiminnassa, sillä osa seuran rahoituksesta tule kisajulkaisuista. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


56

Liikkumista tuetaan vaihtelevasti HENKILÖKUNTAA kannustetaan liikkumaan hyvin vaihtelevasti eri pelastuslaitoksissa. Tyypillisimmät kannustimet ovat, että työntekijät voivat käyttää pelastusaseman kuntosalia ilmaiseksi sekä käydä uimassa kaupungin uimahallissa maksutta tai alennettuun hintaan. Muutamissa pelastuslaitoksissa tukeminen jääkin sitten tähän. Valtaosassa liikuntakannustimia on enemmän joko pelastuslaitoksen rahoittamia ja järjestämiä tai kaupungin tarjoamia.

Osassa pelastuslaitoksista työnantaja tai kaupunki tarjoaa työntekijöiden käyttöön liikuntaseteleitä tai -kortin, joilla voi ostaa liikuntapalveluja. Niiden arvo on yleensä 100–200 euroa vuodessa. Lisäksi muutamissa kaupungeissa tarjotaan kaupungin työntekijöille alennuksia yksityisiin tai kaupungin omiin liikuntapaikkoihin.

Työvuoroon sisältyvien liikuntatuntien hyödyntäminen on useimmiten työntekijöiden omalla vastuulla. Reilusti alle puolet pelastuslaitoksista tarjoaa työvuorossa ohjattua liikuntaa tai esimerkiksi mahdollisuuden pelata joukkuepelejä liikuntasalissa, laitoksen omassa tai vuokratuissa tiloissa. Myös vapaa-ajalle alle puolet pelastuslaitoksista järjestää ohjattua liikuntaa tai pelivuoroja. Työntekijöille tarjotaan esimerkiksi ohjattuja Crossfit- ja

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

pilates-tunteja tai heille on varattu salivuoroja sählyn tai jääkiekon pelaamiseen.

Liikuntaohjaajan palvelujen tarjoaminen on vieläkin harvinaisempaa. Poikkeuksena tästä on Helsingin kaupungin pelastuslaitos, jossa ohjaajia toimii kaksi. Ainoastaan muutamilla muilla alueilla on järjestetty liikuntaohjaajan palveluja tai niitä tarjotaan satunnaisesti. Keski-Suomessa esimerkiksi ohjattua liikuntaa vapaa-ajalle tarjotaan savusukellustestissä hylätyille tai hylkäyksen rajalla oleville.

Palomiesurheilun tukeminen on pelastuslaitoksissa vähäisempää kuin työntekijöiden liikunnan tukeminen vaikka jonkinlaista tukea sille annetaan yli puolessa laitoksista. Tavanomaisinta on, että työnantaja tarjoaa auton käyttöön palohenkilöstön urheilutapahtumiin osallistuville. Muutamat laitokset tukevat myös kilpailuihin osallistuvia rahallisesti, maksamalla esimerkiksi osan osallistumismaksusta. Suoranaista tukea palomiesurheiluseuroille tarjoavat vain harvat.

Tiedot perustuvat huhti–toukokuussa Palomiesliiton jäsenyhdistysten edustajille tehtyyn kyselyyn pelastuslaitosten liikuntakannustimista. Kyselyyn vastasi 17 eri laitoksen edustajaa.


57

Lisäksi seuran toimintaa rahoitetaan jäsenmaksuilla, kaupungin myöntämillä vuosittaisilla liikunta-avustuksilla sekä talkootöillä. Talkootöinä ovat yksittäiset seuran jäsenet tehneet esimerkiksi ambulanssipäivystyksiä erilaisissa tapahtumissa. — Tullessani taloon noin yhdeksän vuotta sitten, talkoita oli vielä aika paljon, etenkin talojen polttamisia. Kun rakennusten hävittäminen polttamalla on tehty lähes mahdottomaksi, on talkootöiden löytäminen ollut hankalampaa, Karilahti kertoo. — Edellinen puheenjohtaja Asko Ampuja sai onnistuneesti puheenjohtajakautenaan haalittua kuitenkin monia muita talkooprojekteja, joilla on saatu rahoitettua seuran toimintaa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tukee EPUa talkoissa antamalla käyttöön ajoneuvoja, kalustoa ja ensihoitovälineistöä. Sen lisäksi laitos tukee palomiesurheilua tarjoamalla kisamatkoille ajoneuvoja. — Pelastuslaitos sponsoroi myös jalkapallojoukkueellemme uudet peliasut, kun voitimme Suomen mestaruuden ja pääsimme palohenkilöstön PM-kisoihin Tukholmaan.

Kannustimia monipuoliseen liikkumiseen Karilahti kertoo, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos tarjoaa aika vähän kannustimia niin työvuorossa kuin vapaa-ajalla liikkumiseen. Pääasiallinen kannustin on se, että vuosittain tulee täyttää kuntovaatimukset säilyttääkseen savusukelluskelpoisuuden.

Tietyn kuntotason säilyttäminen voisi näkyä palkassa.

— Se tietysti on iso plussa, että työnantaja antaa mahdollisuuden liikunnan harrastamiseen sekä kunnon ylläpitämiseen työvuoron aikana. Espoon asemilla on kuntosalit ja ne ovat valtaosin pelastuslaitoksen kalustamia. Varsinaiset kannustimet liikkumiseen tulevat Espoon kaupungilta. Kaupungin työntekijät pääsevät muun muassa uimaan ilmaiseksi kaupungin uimahalleissa 100 kertaa vuodessa. Lisäksi he saavat sporttipassin, jolle ladataan 120 euroa rahaa vuosittain. Sporttipassi käy maksuvälineenä lukuisissa liikuntapaikoissa. Karilahden mielestä on tärkeää, että työnantaja kannustaa työntekijöitä liikkumaan. Pelastuslaitoshan vaatii vuosittain tietyn toimintakykytason operatiiviselta henkilökunnalta, joten silloin pitäisi tarjolla olla myös porkkanoita eikä ainoastaan keppiä. Hyvä kannustin olisi se, että tietyn kuntota-

son säilyttäminen näkyisi esimerkiksi palkassa. Työnantaja voisi myös tarjota ohjattua liikuntaa sekä tukea monipuolisia liikkumisen mahdollisuuksia työvuoron aikana. — Ohjatut tunnit olisi parasta järjestää työajan ulkopuolella, jotta työtehtävät eivät pääsisi häiritsemään niitä. Tällöin myös päivätyöntekijöillä olisi mahdollisuus osallistua. — Kun muutakin koulutusta järjestetään vapaavuorojen aikana erillistä korvausta vastaan, niin myös fyysisen kunnon ylläpitämiseen, mikä on osa palomiehen ammattia, tulisi tarjota vastaavia mahdollisuuksia. Työvuorossa tapahtuvaa liikuntaa Karilahti toivoo tuettavan niin, että laitos tarjoaisi liikuntapaikkoja monipuolisen liikunnan harrastamiseen, etteivät mahdollisuudet rajoittuisi yksitoikkoiseen punttisalilla treenaamiseen. — Sehän on tietysti miehestä kiinni, miten hän treenaa. Mutta jos mahdollisuuksia tarjotaan, madaltuu kynnys tehdä muutakin kuin nostaa painoja. — Monipuolinen liikunta mahdollistaa puolestaan liikunnan riemujen uudelleen löytämisen. Se myös vähentää vammautumisia ja auttaa jaksamaan paremmin, kun kroppa pysyy kunnossa pitempään. — Omalta kohdaltani voin sanoa, että jos harrastaa liian pitkään yksitoikkoisesti alkaa se maistua aika sahanjauholta. Liikunnan pitää olla hauskaa, silloin siitä saa eniten irti. n

Teksti ja kuva TUIJA TERVO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


58

Toisin kuin yleisesti luullaan, emme ole geeniemme vankeja, vaan omaa luonnetta on mahdollista muuttaa ja kehittää.

Paineenhallinta paremmaksi treenaamalla

H

ätäkeskuspäivystäjä- ja pelastajakoulutuksen soveltuvuustesteissä yhtenä kriteerinä koulutukseen pääsemisessä on hyvä stressinsietokyky. Yleensä stressinsietokyky määritellään sen perusteella onko testattavalla sellaisia persoonallisuuspiirteitä, jotka edesauttavat stressaantuneena toimimista. Yksi niistä on reagointiherkkyys. Luontaisesti tyyniin ihmisiin stressaavatkaan tilanteet eivät vaikuta niin voimakkaasti ja he kykenevät säilyttämään rauhallisuutensa ja malttinsa. Se, että persoonallisuuspiirteet tukevat paineen alla suoriutumista, on hyvä pohja, mutta se ei pitkässä juoksussa yksistään riitä. Aivotutkimuksesta tohtoriksi väitellyt psykologi Ville Ojanen korostaa, että paineenhallinnan taitoja voi ja kannattaa kehittää. Ojanen on toiminut kymmenen vuotta valmentajana ja konsulttina henkilöstön kehittämisessä. Valmennuksessa päätavoite on

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

aivojen käyttötaitojen kehittäminen: keskittymis- ja paineensietokyvyn kehittäminen, palautumistaidot, yhteistyötaidot sekä vaikuttava aivojen käyttö johtamisen ytimessä. Lisäksi hän on valmentanut rakennusyrityksiä työturvallisuuden parantamisessa.

Nykyaika haastaa ihmisen aivot monella tavalla, sanoo Ojanen. Perussyy on se, että aivot ovat kehittyneet nykymuotoonsa kymmeniä tuhansia vuosia sitten, jolloin maailma oli hyvin erilainen. Toisin sanoen toimimme vanhoilla aivoilla totaalisen uudessa maailmassa. Se aiheuttaa erityyppisiä haasteita. — Meidän korvien välissä on vanhoja koodin pätkiä, jotka vaikuttavat toimintaamme. On huomattu, että kun kiinnitämme tiettyihin aivojen osa-alueisiin huomiota, toimintakykymme paranee ja sitä kautta hyvinvointimme ja onnellisuutemme lisääntyvät. >


59

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


60

Resilienteillä ihmisillä eli tehokkaasti pai-

1 2

3

neen alla toimivilla on seitsemän yhteistä ominaispiirrettä. Tietyt persoonallisuuspiirteet tukevat tiettyjä resilientin piirteitä, mutta millä tahansa persoonalla varustettu henkilö voi kehittää kykyään toimia paineenalaisena. Paineensietokyky on siis opeteltavissa ja kehitettävissä oleva kompetenssi. Ensinnäkin resilienteillä henkilöillä on HYVÄ POSITIIVINEN ASENNE. He ovat muita kykenevämpiä säilyttämään myönteisen käsityksen sekä itsestään että toimintatilanteesta paineesta huolimatta. He säilyttävät uskonsa omiin mahdollisuuksiinsa ja toiveikkuutensa, että tilanteesta selvitään ja mennään eteenpäin. — Tässä on koulutuksella ja kokemuksella hirveän tärkeä merkitys. Sillä miten pelastusalan koulutuslaitokset kehittävät oppilaiden itsetuntoa ja kykyä toimia paineenalaisessa tilanteessa, Ojanen korostaa. Toiseksi henkilöllä on KESKITTYMISKYKYÄ, kykyä hahmottaa kokonaisuus. Stressaantuneelle ihmiselle on hyvin tyypillistä, että mieli alkaa harhailla ja kimpoilla asiasta toiseen ilman mitään prioriteettia. Resilientti henkilö puolestaan järjestää asiat automaattisesti jonoon prioriteettijärjestykseen eikä toimi poukkoilevasti. — Esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjän työssä asiakkaan ollessa langan toisessa päässä stressistä sekaisin päivystäjän tehtävä on ohjata asiakasta ja kysyä tärkeitä asioita. Hän ei lähde mukaan lillukan varsiin, mikä on stressaantuneelle ihmiselle tyypillistä. Kolmanneksi resilientin ominaispiirre on AJATTELUN JOUSTAVUUS. Joustava ajattelu on stressaantuneena haasteellista, koska stressaantuneen aivojen toimintakyky kaventuu ja ajattelusta tulee mustavalkoista. Resilientti kykenee stressistä huolimatta laajentamaan ajatteluaan ja pohtimaan vaihtoehtoja, miten tilanteessa voitaisiin toimia.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

SOSIAALISUUS ja SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN LAADUKKUUS ovat myös keskeisiä kykyjä resilienteillä. — Paineenalaisena aivojen toimintakyvyn kaventuessa laadukas vuorovaikutus on se, mikä ensimmäisenä putoaa pois päältä, koska sosiaalinen ajattelu on niin haasteellista. Se vie hirveästi energiaa. — Aivot ikään kuin kuvittelevat, että tässä tilanteessa toimitaan kiinnittämällä huomiota vain asioihin eikä ihmisiin tarvitse niinkään kiinnittää huomiota. Kuudes resilientin ihmisen ominaispiirre on JÄRJESTELMÄLLISYYS. Se että pystyy tietyn osan tekemisestä ulkoistamaan ns. check-inlistaan, jonka kautta toimii. Aika usein lista joudutaan luomaan spontaanisti, koska tilanteet ovat aina uusia ja yllättäviä. Listan ei tarvitse olla konkreettinen vaan se voi olla pelkästään ajatuksen tasolla: mitä asioita tehdään ja missä järjestyksessä, kuka tekee ja mitä tekee, onko tarvittavista resursseista huolehdittu jne. Viimeinen ominaisuus on PROAKTIIVISUUS. Ojanen kertoo, että resilientillä on kyky toimia tilanteessa hivenen etukenossa. Hän vie haasteellista tilannetta eteenpäin harkittuja riskejä ottaen. Tekemisessä on liikettä, eikä jäädä liian pitkäksi aikaa miettimään ja

4 5 6 7


61

Psykologi Ville Ojanen on valmentanut aivojen käyttötaitoja niin yritysjohtajille, pankkiireille, it-alan tietotyöläisille kuin raksaduunareillekin. — Uusia luonteenpiirteitä voi oppia samalla tavalla kuin mitä tahansa taitoja: tekemällä laadukkaita keskittyneitä toistoja.

pohtimaan, vaan haetaan ratkaisuja, kokeillaan, tehdään ja sitä kautta opitaan ja viedään tilannetta eteenpäin. — Proaktiivisen vastakohtahan on se, että ei tavallaan uskalla toimia. Ajatellaan, että kaiken pitää olla sataprosenttisen varmaa ennen kuin voidaan tehdä mitään.

Hermoratoja kehittämällä muutoksia Paineensietokyvyn kehittämisessä ensimmäinen askel on itsetuntemuksen lisääminen. On oltava jonkinlainen käsitys siitä, minkälaisia ominaisuuksia liittyy resilienssiin, missä niissä ominaisuuksissa on vahva ja mitkä ovat kehittämiskohteet. Itsetuntemusta voi parantaa itsereflektiolla, vertailemalla omia piirteitä resilientin ominaisuuksiin. Lisäksi voi kysyä toisilta, mitä resilientille ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia

omaa vähiten, sekä pohtimalla millaisissa työtilanteissa on saanut palautetta. Kun on tunnistanut omat kehittämisen kohteet, pohditaan arjessa konkreettisia tilanteita, missä voi altistaa itsensä toisenlaiselle tavalle toimia kuin mikä itselle on tyypillistä. Sen jälkeen harjoitellaan toimimalla tietoisesti toisin ja tehdään laadukkaita keskittyneitä toistoja päivittäin. Olennainen osa toimintatavan kehittämisessä on pyytää palautetta – puolisolta, ystävältä, työkaverilta tai muulta läheiseltä.

Positiivisen asenteen kehittäminen on Ojasen mukaan haasteellista, sillä silloin täytyy kehittää aivoihin hermoratoja, jotka eivät niihin luontaisesti istu. Aivot kehittyivät olosuhteissa joissa pessimismi oli erittäin tärkeä hengissä säilymisen strategia. Tämän vuoksi aivomme ovat edelleen tiukasti kiinni negatiivisissa asioissa. Ratkaisu tähän on se, että pessimististen ja uhkakuvia hakevien hermoratojen rinnalle kehitetään hermoratoja, jotka tunnistavat positiivisia ja myönteisiä asioita toimintaympäristöstä. — Esimerkiksi siten, että mahdollisimman monta kertaa päivässä pysähdytään katsomaan ympärille ja mietitään, mikä kaikki on hyvin ja mitä kaikkea positiivista ja myönteistä tilanteessa on. Harjoitus tehostuu, jos asiat kirjoitetaan ylös. — Mitä enemmän tällaisia tilanteita saadaan arkeen puolen vuoden ajalle, sitä enemmän aivot muuttuvat ja kehittyvät optimistisempaan suuntaan sekä kehittyy taipumus havaita positiivisia asioita. — Pessimismin kanssa synnymme ja siitä on vaikea oppia pois, sillä sitä ei voi purkaa aivoista. Ratkaisu on se, että kehitetään rinnalle positiivisuutta, jotta paineenalaisessa tilanteessa päästään mahdollisimman nopeasti kiinni niihin myönteisiin asioihin. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


62

Korvien välillä on väliä AIVOJEN KÄYTTÖTAIDOT heijastuvat kokonaisvaltaisesti koko elämään. Käyttötaitojen myötä kyky toimia nykyisessä ympäristössä paranee ja saadaan työelämässä enemmän aikaan. Lisäksi elämänlaatu paranee. Aivokunnosta huolehtimisessa ja stressaavista tilanteista palautumisessa uni, liikunta ja ravinto ovat kivijalka, jonka päälle rakennetaan. Aivotutkimuksesta tohtoriksi väitellyt psykologi Ville Ojanen kertoo, että aivojen energiasta merkittävä osa tulee fysiologisten palautumisprosessien kautta. Erityisesti uni on aivojen toiminnan kannalta merkittävää. — Paradoksaalista on, että stressaantuneena nukumme huonosti vaikka pitäisi saada paljon hyvälaatuista unta. Tämä on muinaisjäänne aivoissamme, sillä kymmeniä tuhansia vuosia sitten hengissä säilymisen kannalta oli tärkeää, että uhkaavassa tilanteessa ei nukuttu. Sen takia stressi bloggaa unen aivoista hyvin tehokkaasti. Tämän vuoksi täytyy panostaa siihen, että stressi purkaantuu jollakin tavalla. Liikunta on siihen yksi tehokkaimpia keinoja. Liikunta laskee stressihormonin tasoa ja auttaa myös mieltä rauhoittumaan, niin että stressaavat ajatukset eivät pyöri mielessä.

Ravinto on palautumisen kannalta tärkeää. Aivojen käyttäminen vaatii paljon energiaa, joten hyvä, terveellinen ravinto on yksi palautumisen kulmakivi. Nukkumisen, liikkumisen ja terveellisen ravinnon lisäksi stressistä palautumisessa tärkeää ovat mentaalisen energian käsittelytaidot. — Tunnistatko aivojen toimintatiloja, joissa toimintaenergia valuu hukkaan ja olet jumissa tietyssä ajattelutavassa? Osaatko tukkia sen vuodon ja kääntää aivot toiseen moodiin? Tämä on hirveän tärkeä osa stressinhallintaa, Ojanen painottaa.

Palautumistaitojen lisäksi aivojen kunnosta pidetään huolta asioilla, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi. Ensimmäinen näistä on hyvät ihmissuhteet. Niitä ei tarvitse olla useita, sillä laatu on tärkeämpää ja se, että on arjen kokemuksia toisten ihmisten kohtaamisesta. Toinen onnelliseksi tekevä asia on tunne siitä, että maailmassa on joitakin asioita jotka kutsuvat luokseen ja joiden tekemisestä ja parissa olemisesta nauttii. Se että on löytänyt tällaisia asioita ja on myös mahdollisuus tehdä niitä. — Nämä ovat juuri niitä asioita, joista tulee sellainen olo, että ”tämä on minun juttuni”, olipa ne sitten ammattiin tai harrastuksiin liittyviä, Ojanen tarkentaa.

Kolmas on merkityksen ja mielekkyyden kokemus. Aivojen hyvinvointia lisää se, että tuot itsellesi ja aivoillesi näkyväksi ne asiat jotka ovat elämässäsi tärkeitä, merkityksellisiä ja mielekkäitä sekä keskityt niihin. Aivojen luontaista taipumusta havainnoida näitä asioita kannattaa siis kehittää. — Aika useinhan ihmiset keskittyvät näihin asioihin vasta sitten, kun heillä menee huonosti ja on tarve mennä papin tai psykologin puheille. Neljäs onnelliseksi tekevä asia on saavuttaminen. Se, että saa asioita aikaan. — Usein ihmiset ajattelevat, että täytyy saavuttaa hirveästi rahaa, iso talo ja hieno auto, ennen kuin voi olla onnellinen. Mutta saavuttamisen tunteessa pieni on kaunista ja sitä voi tehdä hyvinkin pienessä mittakaavassa niin, että aivot saavat saavuttamisen kokemuksen.

Viides asia on mielihyvän tunne. Se että nauttii hyvän makuisesta ruoasta, kauniista ympäristöstä, hyvän tuoksuisesta partavedestä… Nautiskelu on tärkeää, sillä se tekee ihmisen onnelliseksi.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Vuorovaikutustaitojen kehittäminen on Ojasen mukaan myös aika haasteellista. Paineenalaisessa tilanteessa toimitaan hyvin spontaanisti ja aivot pyrkivät kanavoimaan käytettävissä olevaa energiaa tehokkaasti sellaisiin asioihin, joihin ne ovat tottuneet sitä kanavoimaan. Introvertille persoonalle vuorovaikutus kuluttaa lähtökohtaisesti energiaa, joten paineenalaisessa tilanteessa hän sulkee muut ihmiset pois. Tämä on niin automaattinen toimintamalli, että sen kehittäminen on tosi haasteellista. Niinpä vuorovaikutustaitojen kehittäminen täytyy tehdä ennakoiden ja kehittää vaihtoehtoisia reittejä aivoille, jotta ylipäätään havahtuu toimintatilanteessa huomaamaan kommunikoinnin tärkeyden. Näin ollen aivoihin on kehitettävä toimintareittejä, joissa sosiaalinen vuorovaikutus vie mahdollisimman vähän energiaa ja automatisoituu mahdollisimman helposti. Ojasen mukaan tehokkain ja kätevin tapa on pyytää apua. Opettelee toimimaan siten, että heti kun tuntuu siltä, että on sulkeutumassa itseensä, niin kertoo tilanteen haasteellisuudesta muille ja pyytää apua. Tällöin vuorovaikutuksen kautta löydetään motivaatio vuorovaikuttamiseen.


63

5

virikkeitä liikkumiseen ja huomaavat, että terveellinen elämäntapa on mukava tapa toteuttaa omaa elämää, kertoo ylitalo. — Perhejaksoilla ideana on se, että Positiivisuuden ja vuorovaikutustaitojen että koska liikkuminen kehittäminenperhe ovat hoksaisi, haasteellisia, niiden on mukavaa yhdessä kuin yksinkin kehittämisessä joutuuniin tavallaan koodaamaan herätellä vanhempia huomaauutta koodiasekä aivoihin. maan, miten tärkeää on, että lapset Sen sijaan kokonaisuuden hahmottamista, liikkuu jajoustavaa syö terveellisesti. järjestelmällisyyttä, ajattelua ja proaktiivisuutta on helpompi oppia yksinkertaisilla harjoitteilla. hakuaika Aivot muuttuvat sitä kautta, että läpi vuoden toistetaan tiettyjä toimintoja jolloin niistä tu1.askel-hyvinvointijaksoille haetaan lee tapa. Stressitilanteessa opitut tavat saadaan käyttöön. ensisijaisesti sähköisellä hakulomakkeella PHT:n nettisivuilta. Jaksoille voi hakea ympäri vuoden ja haku päättyy Kokonaisuuden hahmottamisessa on kysy60asiat vuorokautta kyseisen jakson mys siitä, että kyetään ennen asettamaan järjesalkamista. Ensi vuoden hyvinvointijaktykseen. Resilientti henkilö on systemaattisesti sot julkistetaan kehittänyt aivojaan siihen, lokakuussa. että erilaisissa toivalittavilleluo ilmoitetaan mintatilanteissa Jaksoille aivot luontaisesti järjestyk- valinnasta 5 viikkoaasiat ennen jakson alkasen sille, missä järjestyksessä tehdään. mista. Aikuisten jaksoille 14–16 Ojasen mukaan tätä taitoa voi valitaan harjoitella ja perheiden jaksoille noin 10 esimerkiksi henkilöä priorisoimalla aamutoimet tärkeperhettä (20 aikuista ja 20 lasta). ysjärjestykseen tai miettimällä lounaalla missä Hakemuslomake kannattaa täyttää järjestyksessä mitäkin lautaselta syö. huolellisesti ja nähdä vaivaa lisätietokirjaamiseen, sillä jaksoille valintaan Joustavan jen ajattelun treenaamisessa puolesvaikuttaa erilaiset taloudelliset, sosiaataan harjoitellaan kykyä muuttaa järjestystä, liseterijatavalla terveydelliset tekijät. tehdään asioita ja pohditaan, millä toi— asian Pisteytämme hakemukset sella tavalla jonkin voisi tehdä. Kehitetäänniin, että mitätapoja pienemmät hakijalla Jotkut asiat on hyvä pitää erillään. itselle vaihtoehtoisia toimiatulot samoissa ti- on, enemmän hän saa pisteitä. Myös lanteissa. Ja sitä näitähän arki tarjoaa vaikka kuinka velat ja työttömyys paljon. Voi esimerkiksi ajaa töihin vaikuttavat uutta reittiäpisteitai siin, ylitalo kertoo. mennä töihin auton sijaan polkupyörällä. — Aikuisten hyvinvointijaksoilParoc on Itämeren alueen johtava energiatehokkaiden ja palonkestävien eristeratkaisujen valmistaja. le valinnassa kuitenkin Proaktiivisuudessa on painotamme tavallaan kysymys Tutustu Parocin tuotteisiin ja ratkaisuihin hyvinvarustettujen jälleenmyyjien luona tai osoitteessa www.paroc.fi seikkoja, riskinotosta. enemmän Näin ollenterveydellisiä proaktiivisuutta kehi-sillä jaksoille haetaan itseään henkilöitä, joilla on tetään aktiivisesti altistamalla tekemällä tai vähäistä liikkumista tai viitsellaista, jokaylipainoa ei ole itselleen kovin tyypillistä.Paroc on Itämeren alueen johtava energiatehokkaiden ja palonkestävien eristeratkaisujen valmistaja. teitä epäterveellisistä elämäntavoista. Otetaan vähän riskejä tuntemattoman edesTutustu Parocin tuotteisiin ja ratkaisuihin hyvinvarustettujen jälleenmyyjien luona tai osoitteessa — Hakulomakkeen lopussa sä. Esimerkiksi maistellaan epäilyttävältä vaikut-oleParoc on Itämeren alueen johtava energiatehokkaiden ja palonkestävien e www.paroc.fi viin avoimiin perusteluihin kannattaa tavaa ruokalajia tai mennään keskustelemaan Tutustu Parocin tuotteisiin ja ratkaisuihin hyvinvarustettujen jälleenmyyji Paroc on Itämeren alueen johtava energiatehokkaiden ja palonkestävien eristeratkaisujen valmistaja. Paroc on Itämeren alueen johtava energiatehokkaiden ja palonkestävien erister kirjata, miksi jaksoille hakee. Esipelottavalta siis vaikuttavan henkilön kanssa. n www.paroc.fi Tutustu Parocin tuotteisiin ja ratkaisuihin hyvinvarustettujen jälleenmyyjien luona tai osoitteessa merkiksi jos hakijalla on ylipainoa tai Tutustu Parocin tuotteisiin ja ratkaisuihin hyvinvarustettujen jälleenmyyjien lu Paroc on Itämeren alueen johtava palonkestävien eristeratkaisujen valmistaja. eristeratkaisujen valmis Parocenergiatehokkaiden on Itämeren alueenjajohtava energiatehokkaiden ja palonkestävien perheen kanssa ei ole yhteistä aikaa www.paroc.fi www.paroc.fi Tutustu Parocin tuotteisiin ja ratkaisuihin hyvinvarustettujen jälleenmyyjien luona tai osoitteessa Teksti TUIJA TERVO Tutustu eikä yhteisiä harrastuksia. Tiedot ovat Parocin tuotteisiin ja ratkaisuihin hyvinvarustettujen jälleenmyyjien luona tai osoitteess www.paroc.fi Kuvat TUIJA TERVO, ISTOCKPHOTO luottamuksellisia, joten ne jäävät ainowww.paroc.fi astaan meidän tietoomme. n

Jotkut asiat on hyvä pitää erillään.

Jotkut asiat on hyvä pitää erillä Jotkut asiat on hyvä pitää erillään. Jotkut asiat on hyvä pitää erillään. Jotkut asiat on hyvä pitää erillään. Jotkut asiat on hyvä pitää erillään.

Teksti TUIJA TERVO Kuvat PHT, TUIJA TERVO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN pelastusalan ammattilainen


64

PAIKALLISKIERROS

PAIKALLIS KIERROS Tapahtumassa todettiin, että Palomiesliitto on yhtä vahva kuin ovat sen paikallistason toimijat. Edunvalvontaa tehdään paikallistasolla ja se edellyttää paikallisyhdistystä ja luottamusmiestä, joita liitto tukee.

Porvoo 2.4.2014

I

tä-Uudellamaalla loviisalaisia ja porvoolaisia SPALilaisia askarruttivat pääsopijajärjestökentässä tapahtuneet muutokset ja niiden vaikutukset Palomiesliiton asemaan neuvottelujärjestelmässä sekä työhön liittyvien koulutusten korvaaminen. — Tulkintamme mukaan poikkeusluvan alaisessa työaikajärjestelmässä työvuorojen välissä tehtävä työ ja koulutus ovat ylityötä, ellei paikallisesti olla muuta sovittu luottamusmiehen ja työnantajan välisissä neuvotteluissa. Asia olisi hyvä olla kirjattu myös poikkeuslupaan, SPALin toiminnanjohtaja Petri Hynninen kertoi. — Lähtökohtaisesti työnantaja ei voi esimerkiksi yksipuolisesti muuttaa työvuoroa kolmeksi päivävuoroksi koulutuksen ajaksi, mikäli näin ei olla työntekijäjärjestön ja työnantajan kesken sovittu. Porvoossa keskusteltiin tuoreesta KoHo-järjestöratkaisusta. Hynninen kertoi, että SPAL, SuPer ja Tehy perustivat helmikuun lopussa neuvottelujärjestö KoHo ry:n, joka on yksi kunta-alan pääsopijajärjestöistä. Järjestössä mukana olevat liitot hoitavat edunvalvontaansa itsenäisesti sekä keskus- että paikallistasolla. Huomioitavaa on se, että kaikilla kolmella on tasavertainen itsenäinen asema pääsopijajärjestössä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KoHon jäsenliittojen kesken on sovittu, että SuPer ja Tehy vastaavat neuvottelutoiminnasta kunta-alan virka- ja työehtosopimuksen pääneuvotteluryhmässä ja sen alaisessa KVTES-ryhmässä ja SPAL käy Teknisen sopimuksen (TS) neuvottelut, niin keskus- kuin paikallistasollakin. Lisäksi järjestöillä on omat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. Paikallistasolla SPALin jäsenten edunvalvontaa ja paikallisia sopimuksia työnantajan kanssa tekevät SPALin paikallisyhdistyksien pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. KoHolla ei ole tähän tehtävään muita paikallisia pääluottamusmiehiä, eivätkä KoHon kahden muun liiton luottamusmiehet toimi SPALin jäsenten luottamusmiehinä. — KoHon jäsenenä neuvottelemme itse omista asioistamme. Tämä on toisaalta iso mahdollisuus, mutta samalla haaste paikallisyhdistyksille, sillä yhdistysten toimivalta ja vastuu kasvavat huomattavasti, Hynninen totesi. Työnjakosopimus KoHossa vastaa tavoitetta, jonka vuoksi Palomiesliitto alun perin perustettiin: palomiehet haluavat neuvotella ja sopia itse omista asioistaan. n


PAIKALLISKIERROS

65

Johdon lounaalle osallistuivat luottamusmies Henri Forsberg, jäsenasioiden hoitaja Veli-Matti Rinne, pelastusjohtaja Olavi Liljemark, henkilöstöjohtaja Anu Kalliosaari, SPALin toiminnanjohtaja Petri Hynninen, Itä-Uudenmaan palohenkilöstön puheenjohtaja Roger Nybom sekä varaluottamusmies Jussi Koivukangas.

Jäsentapahtumaan osallistuneet kannattivat Palomiesliiton tavoitetta kehittää pelastusalan ammattilaisten koulutusta.

Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

JÄSENASIAT Matti Rinne, puh. 0400 436 097

zz Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella on vakinaiset paloasemat Loviisassa, Porvoossa ja Sipoossa sekä vakinaiset tehdaspalokunnat Neste Oililla ja Fortumilla. Lisäksi alueella toimii sivutoimisia Askolan, Lapinjärven, Myrskylän, Pukkilan ja Ruotsinpyhtään palveluasemilla.

PUHEENJOHTAJA Roger Nybom, puh. 040 540 0882

zz I-riskialuetta 13 %, II-riskialuetta 32 %, III-riskialuetta 28 % ja IV-riskialuetta 27 %.

LUOTTAMUSMIES Henri Forsberg, puh. 044 562 2056

zz Vuonna 2013 pelastuslaitoksella oli 1928 tehtävää, joista tulipaloja oli 271 ja ensivastetehtäviä 502.

Itä-Uudenmaan palohenkilöstö ry

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN


66

PAIKALLISYHDISTYKSET HELSINKI

ETELÄ-SAVO

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Stina Hällberg, puh. 040 508 1032 Puheenjohtaja: Asko Reinikainen, puh. 040 334 6857 Pääluottamusmies: Mikko Laine, puh. 040 835 0618

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET Jäsenasiat: Heli Hyttinen, puh. 050 354 5245 Puheenjohtaja: Matti Kaarna, puh. 050 311 7019 Luottamusmies: Vesa Olkkonen, puh. 050 569 6630

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha Laine, puh. 040 840 5715 Puheenjohtaja: Kari Nurminen, puh. 040 334 5961 Varapääluottam.: Ilpo Lehtonen, puh. 040 556 8714

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Ari Mikkonen, puh. 050 572 7334 Puheenjohtaja: Janne Päykkönen, puh. 044 302 5205 Luottamusmies: Timo Suoninen, puh. 040 554 3398

PIRKANMAA PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET Jäsenasiat: Tommi Ahvenainen, puh. 0500 919 111 Puheenjohtaja: Markku Salmijärvi, puh. 040 728 0400 Luottamusmies: Jarkko Lahtinen, puh. 040 534 9454 LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Jere Helenius, puh. 050 559 3916 Puheenjohtaja: Markku Kukkala, puh. 0500 957 214

www.palomiesliitto.fi/paikallisyhdistykset

TAMPEREEN PALOESIMIEHET Jäsenasiat: Heikki Tamminen, puh. 050 567 6428 Puheenjohtaja: Heikki Kivelä, puh. 040 731 4835 Luottamusmies: Pertti Lampinen, puh. 040 573 5676

LÄNSI-UUSIMAA ESPOON PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Tuukka Tuuli, puh. 050 912 0977 Puheenjohtaja: Ilkka Mustakangas, puh. 0400 963 388 Pääluottamusmies: Jiri Käppi, puh. 044 502 2598 LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE Jäsenasiat: Clas Tallberg, puh. 0500 417 918 Puheenjohtaja: Kim Lassila, puh. 0400 959 543 Luottamusmies: Antti Lallukka, puh. 050 543 8572

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH Jäsenasiat: Jukka Ylönen, puh. 040 533 2102 Puheenjohtaja: Jorma Tenhunen, puh. 040 720 3794 Luottamusmies: Asko Heimonen, puh. 040 533 2111

KESKI-UUSIMAA VANTAAN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Juha-Pekka Tissarinen, puh. 0400 416 566 Puheenjohtaja: Janne Nieminen, puh. 050 599 4161 Luottamusmies: Jukka Tuomila, puh. 0500 971 795

POHJOIS-SAVO KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Kari-Pekka Mikkonen, puh. 044 2920 760 Puheenjohtaja: Marko Kotanen, puh. 045 129 2977 Luottamusmies: Pasi Rissanen, puh. 0440 519 291

ITÄ-UUSIMAA ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Matti Rinne, puh. 0400 436 097 Puheenjohtaja: Roger Nybom, puh. 040 5400 882 Luottamusmies: Henri Forsberg, puh. 044 562 2056

ETELÄ-POHJANMAA PÄIJÄT-HÄME LAHDEN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Antti Mustonen, puh. 044 500 6337 Puheenjohtaja: Jouni Kokki, puh. 040 596 7212 Luottamusmies: Esa Koskimaa, puh. 044 555 5451

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Esa Miilumäki, puh. 040 551 8101 Puheenjohtaja: Tuomas Vaismaa, puh. 040 778 1530 Luottamusmies: Mikko Koivuluoma, puh. 0400 903 361


67

KESKI-SUOMI

POHJOIS-KARJALA

KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Timo Kosunen, puh. 040 574 0049 Puheenjohtaja: Timo Korhonen, 0400 648 153 Luottamusmies: Janne Luoma-aho, puh. 050 336 7531

POHJOIS KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Juha-Pekka Jolkkonen, puh. 0440 800 802 Puheenjohtaja: Eero Bogdanoff, puh. 050 463 5353 Luottamusmies: Jorma E Hämäläinen, puh. 050 591 3416

KESKI-POHJANMAA

SATAKUNTA

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET Jäsenasiat: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Puheenjohtaja: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387 Luottamusmies: Mikael Gebala, puh. 0400 580 387

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL Jäsenasiat: Marko Virtanen, puh. 0400 528 518 Puheenjohtaja: Asko Mansikkamäki, puh. 040 520 7491 Luottamusmies: Pekka Puisto, puh. 040 594 8397

VARSINAIS-SUOMI

OULU-KOILLISMAA

TURUN SEUDUN PALOMIEHET Jäsenasiat: Risto Tsharkov, puh. 050 593 6766 Puheenjohtaja: Petteri Broström, puh. 040 558 6074 Luottamusmies: Juha Barck, puh. 040 705 2327

OULUN PALOMIESYHDISTYS Jäsenasiat: Kaisa Haikola, puh. 044 280 9480 Puheenjohtaja: Joel Kauppinen, puh. 050 490 5597 Luottamusmies: Petri Rautio, puh. 040 7237 677

POHJANMAA

KAINUU

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Juha Pukkinen, puh. 044300 0888 Puheenjohtaja: Johanna Välirinne, puh. 040 546 5007 Luottamusmies: Hannu Kaatikko, puh. 050 583 2221

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 Jäsenasiat: Ville Lappalainen, puh. 044 357 6454 Puheenjohtaja: Mikko Tuikka, puh. 050 537 1638 Luottamusmies: Jorma Halonen, puh. 044 358 0835

KANTA-HÄME

LAPPI

KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Mikko Tiensuu, puh. 050 593 6789 Puheenjohtaja: Jarkko Savilepo, puh. 040 508 9600 Luottamusmiehet: Tero Hynynen, puh. 045 880 9526 (Forssa, Hml); Jari Kärkkäinen, puh. 040 531 3414 (Hml, Riihimäki)

LAPIN PALOHENKILÖSTÖ Jäsenasiat: Matti Salmi, puh. 040 746 5430 Puheenjohtaja: Juha Rantamartti, puh. 040 556 6887 Luottamusmies: Reijo Huhtala, puh. 050 092 2281

JOKILAAKSOT

HÄTÄKESKUKSET

JOKILAAKSOJEN PALOMIESYHDISTYS SPAL Jäsenasiat: Hannu Rautio, puh. 044 429 6205 Puheenjohtaja: Jouko Eerola, puh. 044 429 6223 Luottamusmies: Tuomo Ylikoski, puh. 044 429 6262

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL RY Jäsenasiat: Järjestösihteeri Liisa Haimi, puh. (09) 867 8880 Puheenjohtaja: Petri Hynninen, puh. 050 330 8356 Luottamusmies: Arto Pirttimaa, puh. 050 409 8502

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.