Pelastusalan ammattilainen 7/15 by Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL

7 / 2015

Luottamus kaveriin on t채rkeint채

Tässä numerossa 7 | 16.12.2015 | Pääkirjoitus 3 Resursoinnin on vastattava uhkakuvia

6 | Nyt käynnistyvät hankkeet Pelastustoimen uudistaminen Liittokokous

8 | Sopimisen perinnettä koetellaan Huolestuttava kehityssuunta 10 | Liittokokouksen julkilausuma Valtakunnallinen palvelutasopäätös 12 | Seinäjoella käytetään omaa järkeä Toimiva keskusteluyhteys työnantajan kanssa 14 | Etelä-Pohjanmaakin sitoutuu uudistukseen Pelastusjohtaja Harri Setälä Hätäkeskukset

18 | Pardialla edustajakokous Arvostelua hallituksen toimille 20 | Rahoituksen leikkaus 112:n uhkana Strategia ei toteudu ilman resursseja 22 | Kuumat savut turvallisesti Helsingissä harjoiteltiin 26 | Menkää politiikkaan, vaikuttamaan! Pääluottamusmies Kari Niemelä 30 | Palokunta ja urheilu sopivat yhteen Palomies Tapani Torppa

14 | KESKITYTÄÄN Pelastusjohtaja Harri Setälä toivoo, että pelastusala ottaa uudistumisen haasteen vastaan yhtenäisenä.

19 | TAIPUU... ... vaan ei katkea. Valtion henkilöstö on tottunut jatkuviin muutoksiin, tietää Niko Simola Pardiasta.

26 | POLITIIKKA Palomies, demari ja luottamusmies — Kari Niemelä on ollut monessa mukana.

NYT PINNALLA Seinäjoella osataan sopia asioista Ammatillisiin eläkeikiin kajottiin — jälleen kerran

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN PALOMIESLIITON JÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI. Aikakauslehtien liiton jäsen. Ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa, seuraavaksi 17.2.2016. JULKAISIJA: Suomen Palomiesliitto SPAL ry PÄÄTOIMITTAJA: Kim Nikula TOIMITTAJA: Mikko Terävä ISSN: 1456-7709 PAINO: Erweko ILMOITUKSET: Ilpo Pitkänen Oy, puh. 040 545 8938, christina.virtanen@ilpopitkanen.fi JUTTUVINKIT: mikko.terava@palomiesliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET: toimisto@palomiesliitto.fi. Liiton jäsenten osoitteenmuutokset välittyvät suoraan Väestörekisteristä LEHTI NETISSÄ: issuu.com/palomiesliittospal KANSI: Palomies ja lentopallomies Tapani Torppa

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PÄÄKIRJOITUS Resursoinnin on vastattava uhkakuvia OLIN joulukuun alussa Brysselissä Joillakin avainpoliitikoilla on edelpelastusalan kokouksessa euroopleen maailmankuva, että Suomi olipalaisten kollegoiden kanssa. Pesi lintukoto, jossa vastaavanlaisia talastusalan ammattilaisena havaitsin pahtumia ei voisi tapahtua. Rohkeyleisilmeen muuttuneen radikaalisnen epäillä, ettei Ranskassa kukaan ti Brysselin keskustassa sitten viime osannut edes pahimmassa painajaikäynnin keväällä. sessa kuvitella, että näin pitkälle orTämä ei suinkaan johtunut kesganisoitua terrorismia olisi maassa kustan joulukadun avajaisista, vaan kyetty toteuttamaan — näin kuitenjokaiseen kadunkulmaan ilmestykin valitettavasti tapahtui. neestä raskaasti aseistautuneista soTarkoituksena ei ole lietsoa peltilaista ja poliiseista. Brysselissä ankoa. Suomessa ei ole syytä tuntea nettiin selkeä kuva kansalaisille sekä pelkoa sen enempää kuin missään vierailijoille, että he ovat varautuneet muussa Euroopan valtiossa, muttoimimaan eteläisen naapurimaan ta olisi suoranaista tyhmyyttä uskokaltaisissa valitettavissa tapahtumistella, ettei Suomessa tarvitse varauPelastustoimi sa — olkaa siis kansalaiset huoletta. tua terrorismin ja radikalismin äärion keskeinen Kävin kokouksen alla keskusteilmiöihin. luja kollegoiden kanssa, miten heiturvallisuusdän kotimaissaan pelastustoimi, enNYT ON korkea aika päivittää sisäitoimija. sihoito ja hätäkeskustoimi ovat nossen turvallisuuden suunnitelmat ja tanut valmiuttaan mahdollisten kriiviranomaisyhteistoimintamallit vassitilanteiden varalle. Minulle jäi seltaamaan muuttuneita uhkakuvia. Sikeä käsitys, että eurooppalaiset kolsäministeriön tulee varmistaa sisäilegat ovat nostaneet valmiutta ja ovat sen turvallisuuden resurssit ja toiennen kaikkea varautuneet viranomaisten yhteistoimintakyky lisäbudjetilla. mintaan, mikäli sisäistä turvallisuutta uhattaisiin. Lisäksi pelastustoimi on nähtävä kansallisen turvallisuuden keskeisenä toimijana. Pelastusvalmiutta TÄÄLLÄ KOTIMAASSA en ole vielä havainnut vasja -organisaatiota tulee uudistaa ja koordinoida kestaavanlaista varautumista. Kaiken säästämisen ja tekitetysti osana yhteiskunnan turvallisuus- ja puolushostamisvaatimusten keskellä meillä näyttää väliltusstrategiaa. lä olevan hukassa se punainen lanka: keitä varten ja Toivottavasti maahanmuutosta täystyöllistetty simitä varten Suomessa ylläpidetään sisäisen turvallisäministeriö ehtii perehtyä myös muiden sisäisensuuden viranomaispalveluita? turvallisuuden viranomaisten asioihin. Me tarjoamSuomen poliittinen ilmapiiri ei ole vielä herännyt me mieluusti osaamistamme yhteiseen savottaan. siihen todellisuuteen mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu. Pariisin teot jättivät syvät arvet ihmisten muistiin, mutta meidän on samalla muistettava Kim Nikula ja sisäistettävä pikaisesti, ettei terrorismiuhka pysähjärjestön johtaja tynyt Ranskan rajojen sisäpuolelle.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

YHTEYSTIEDOT SPAL

LIITTOHALLITUS

Suomen Palomiesliitto SPAL ry

PUHEENJOHTAJA

PIRKANMAA

Vernissakatu 6, 01300 Vantaa Toimisto avoinna arkisin klo 9—15

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Sami Ahola puh. 0400 910 556

puh. (09) 867 8880 toimisto@palomiesliitto.fi www.palomiesliitto.fi

VARAPUHEENJOHTAJA

Jaakko Alasaukko-oja puh. 0500 555 036

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112

VARAPUHEENJOHTAJA

TOIMISTO

Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600

JÄRJESTÖN JOHTAJA

KESKI-SUOMI Timo Korhonen puh. 0400 648 153 Hannu Kokkonen puh. 044 589 0109

Kim Nikula puh. 040 716 1805 Toiminnan ja toimiston johto, liiton edustus

JÄSENET JA VARAJÄSENET

ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA

HELSINKI

Tapani Torppa puh. 040 765 2966

TYÖMARKKINALAKIMIES

Kari Nurminen puh. 040 334 5961

Pasi Jaakkola puh. 045 854 1989 Edunvalvonta, koulutustoiminta

Asko Reinikainen puh. 040 334 6857

Hannu Kaatikko puh. 050 583 2221

POHJOIS-SAVO

ITÄ-, KESKI- JA LÄNSI-UUSIMAA

Pasi Rissanen puh. 0440 519 291

TIEDOTTAJA

Ilkka Mustakangas puh. 0400 963 388

Tuija Tervo puh. 045 136 5995 Tiedotus, nettisivut

Mauri Koivisto puh. 040 512 8821

Janne Nieminen puh. 050 599 4161

POHJOIS-KARJALA

TOIMITTAJA

VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA

Mikko Terävä puh. 045 657 6882 Jäsenlehti

Kim Salminen puh. 040 560 8373

JÄRJESTÖSIHTEERIT puh. (09) 867 8880 Laura Ruokonen Jäsenasiat, jäsenmaksut Liisa Haimi Jäsenasiat, jäsenmaksut, laskut, tilaisuuksien järjestelyt Anne Lindberg Hallituksen sihteeri, markkinointimateriaali

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Eero Bogdanoff puh. 044 554 4322

Pekka Puisto puh. 040 594 8397

KESKI-POHJANMAA, JOKILAAKSOT, KAINUU JA OULU-KOILLISMAA

KANTA-, PÄIJÄT-HÄME JA KYMENLAAKSO

Pasi Mänty puh. 040 930 7406

Jarkko Savilepo puh. 040 508 9600

Petri Rautio puh. 040 723 7677

Jouni Kokki puh. 040 596 7212

LAPPI

ETELÄ-SAVO JA ETELÄ-KARJALA Asko Heimonen puh. 040 533 2111

SÄHKÖPOSTIOSOITTEET sekä toimiston henkilöstöllä että hallituksen jäsenillä muotoa etunimi.sukunimi@palomiesliitto.fi

Jorma Hämäläinen puh. 050 591 3416

Janne Päykkönen puh. 044 302 5205

Jyrki Savolainen puh. 050 919 3112 Reijo Huhtala puh. 0500 922 281

HÄTÄKESKUKSET Jaana Lindgren puh. 040 730 7763 Tiina-Riikka Nyman puh. 050 307 2326

SPAL INFO Toimiston aukiolo vuodenvaihteessa

Jäsenmaksujen vuosiilmoitukset verottajalle

LIITON TOIMISTO on avoinna joulun ja uudenvuoden välipäivät normaaliin tapaan arkipäivisin. Päivystyksen poikkeusajoista ilmoitetaan toimiston puhelinvastaajassa.

PALOMIESLIITTO lähettää helmikuussa 2016 verottajalle ay-jäsenmaksutiedot jäsenrekisteristä vuodelta 2015. Palkkaperinnässä olevien jäsenten jäsenmaksut kirjautuvat automaattisesti jäsenrekisteriin työnantajasuoritusten kautta. Itse jäsenmaksunsa maksavien on tärkeää huolehtia, että kaikki vuoden 2015 jäsenmaksut on maksettu viimeistään tammikuussa 2016.

Rauhallista Joulua & Turvallista Uutta Vuotta!

Ovatko jäsentietosi ajan tasalla? OLETKO JÄÄNYT ilman liiton jäsenkorttia tai jäsenlehteä? Nämä ovat merkkejä siitä, etteivät jäsentietosi ole ajan tasalla. Mikäli olet opiskelemassa, virkavapaalla, vuorotteluvapaalla, työttömänä tms. varmistathan että jäsenyydessäsi tapahtuneet muutokset on ilmoitettu liiton toimistolle. Muistathan ilmoittaa myös muista jäsenyyden muutoksista kuten eläkkeelle jäännistä, yhdistyksen vaihdosta jne. Huomioithan myös, että työpaikanvaihdos edellyttää uuden perintäsopimuksen tekemisen työnantajalle, ettei jäsenmaksuihin tule katkoksia.

Jäsenmaksujen viitteet postiin vuoden alussa LIITON JÄSENMAKSUN ITSE MAKSAVAT JÄSENET saavat vuoden 2016 viitteet postitse tammi—helmikuussa. Vapaajäsenille ja opiskelijoille, jotka kuuluvat työttömyyskassaan, lähetetään myös vuoden 2016 viitteet tammi— helmikuussa. TASKUKALENTERI 2016 postitettiin SPALin jäsenille marraskuussa lehden 6/15 mukana ja HALin jäsenille erillisenä postituksena. Jos et ole vielä saanut kalenteria, voit tilata sen toimistolta: toimisto@palomiesliitto.fi

Seuraa myös Facebookissa: Palomiesliitto SPAL Liittohallituksen kokoukset 2016

Pelastusalan ammattilaisen ilmestyminen ja teemat 2016

1. 27.—28.1. 2. 6.4. 3. 24.5. 4. 31.8.—1.9. 5. 11.10. 6. 30.11.

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8.

Seminaari, Oulu Vantaa Helsinki Seminaari, pääkaupunkiseutu Vantaa Tampere

17.2. Rakenneuudistus 30.3. Yhteistoiminta 11.5. Työhyvinvointi 15.6. Turvallinen Suomi 7.9. Opiskelu 12.10. Työturvallisuus 16.11. Liity liittoon! 14.12. Liittokokous

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PELASTUSTOIMEN UUDISTUS:

Päätökset on tehty — nyt käynnistyvät hankkeet

arraskuun alussa tehty päätös soteuudistuksesta oli pienoinen yllätys sisäministeriön pelastusosastolle. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse sosiaali- ja terveyspalvelunsa vuoden 2019 alusta alkaen. Kolme aluetta järjestää sote-palvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 sairaalassa. Hallitukselta odotetaan vielä tarkempaa linjausta pelastustoimen alueiden lukumäärästä. Pelastusylijohtaja Esko Koskinen toteaa, että pelastusosaston mielestä perusteltuja olisivat 15 tai 12 aluetta. – Suurin peruste sille, että pelastustoimi menee itsehallintoalueille, on vahva yhteytemme ensihoidon ja ensivasteen tuottamiseen. Silloin olisi synergiaa ajatellen loogista, että aluejako on 15 tai 12, Koskinen sanoo. Viittä aluetta Koskinen ei pidä tässä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

tilanteessa mahdollisena, ja 18 aluetta olisi ”epätoivottava ratkaisu”. Pelastustoimen siirtyminen itsehallintoalueille vaatii uutta lainsäädäntöä. Kiireellisintä on pelastustoimen järjestämislain valmistelu. Lausuntokierrokselle se pitäisi saada keväällä ja eduskunnan hyväksyntä kesään 2017 mennessä. Uusi pelastuslaki valmisteltaisiin lausuntokierrokselle vuoden 2017 loppuun mennessä, jolloin laki olisi eduskunnan käsittelyssä vuoden 2018 aikana. Uudistushankkeella on lainvalmistelua enemmän aikaa käytettävissään. Hankkeen on ajateltu jatkavan aina vuoden 2018 loppuun asti. Hanketyöhön pelastusosastoa vahvistamaan palkataan neljä projektihenkilöä. Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Taito Vainio toimii kokonaisuuden hankejohtajana. Projektihenkilöiden palkkaamiseen saatiin Palosuojelurahastolta myönteinen päätös joulukuun alussa. Tehtävät tulevat julkiseen hakuun. Pelastusylijohtaja Koskinen arvioi, että valittavat henkilöt pääsevät aloittamaan tehtävissään helmi—maaliskuussa. Hanketyö jaetaan kolmeen osahankkeeseen. Yhteistoiminnan hankkeessa selvitetään pelastustoimen valtakunnallista ohjausta ja yhteensovitusta ministeriön ja laitosten välillä.

SASU MÄKINEN

Lainsäädäntötyöllä on isoin kiire. Kentällä näkyvää ja tuntuvaa pelastustoimen sisäistä uudistamista tehdään hanketyönä seuraavat kolme vuotta.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen palomiehet sammuttivat teollisuusrakennuksen paloa Kotkassa 15. marraskuuta.

Pelastustoimen kehittämisen hankkeen sisältöä ovat muun muassa riskienhallinta, onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta sekä pelastuslaitosten kehittäminen ensihoidon palvelualustana. Henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät ovat kolmannessa hankkeessa, jossa aiheina ovat myös muun muassa koulutusjärjestelmä sekä tutkimusja kehittämistoiminta. Sote-uudistus on mittavimpia Suomessa toteutettuja julkisen hallinnon uudistuksia. Samalla pelastustoimi on käymässä omaan laajaan uudistukseen. Koskinen arvioi itsehallintoalueiden muodostamisessa kaikkein vaikeimmiksi ja haastavimmiksi ”tekniset kysymykset” omaisuuden siirroista ja rahoituksen järjestämisestä. Ne vaativat lainsäädäntö-

työtä, joka on kiireisintä, jotta alueet voisivat aloittaa suunnitellusti 2019. – Meillä on melkein kolme vuotta aikaa sellaisiin järjestelyihin, mitkä eivät vaadi lainsäädäntöä. Monet pelastustoimen kehittämisasiat ovat sellaisia. Kunhan uudistushankkeessa päästään ryhdikkäästi eteenpäin, alamme nähdä asioita joihin pelastustoimessa halutaan muutosta ja mitkä taas meillä ovat jo hyvin, Koskinen sanoo. Pelastusosastolta luvataan, että uudistustyö tehdään avoimesti, läpinäkyvästi ja osallistavasti. Se tarkoittaa, että myös henkilöstö pääsee seuraamaan uudistusta ja sanomaan mielipiteensä. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LIITTOKOKOUS

Maan hallituksen linjaus sote-itsehallintoalueista mahdollistaa pelastustoimen palvelujen järjestämisen myös laajemmin kuin 18 alueen puitteissa. Kim Nikula toivoi, ettei tätä tilaisuutta hukata. Taustalla liittokokouksen puheenjohtajana toiminut Tuomas Vaismaa Seinäjoen alueen palohenkilöstöstä ja sihteerin tehtävistä vastannut Anne Lindberg SPALin toimistolta.

LIITTOKOKOUS SEINÄJOELLA 25.11.2015:

Suomalaista sopimisen perinnettä koetellaan Työmarkkinoilla kuluva vuosi on ollut täynnä turbulenssia. Liittokokous summasi vuotta ja otti suuntaa lähitulevaisuuteen.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

okouksen avauspuheenvuorossa järjestön johtaja Kim Nikula arvosteli maan hallitusta poukkoilevasta politiikasta. Hänen mukaansa päättäjät näyttävät olevan enemmän huolissaan omien valta-asetelmien varmistamisesta kuin kansalaisten palvelujen kehittämisestä. Yhteiskuntasopimuksen kariuduttua Sipilän hallitus lähti ajamaan pakkolakeja työehtosopimusten heikentämi-

seksi. Pakkolaeille on syksyn ajan etsitty vaihtoehtoja työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä. Liittokokouksen aikana vaihtoehtojen haku oli vielä kesken. Nikula muistutti, että palkansaajapuoli on vastuullisesti yrittänyt sopia säästöistä, ettei pakkolakeihin tarvitsisi mennä. – Mitään vakuuksia ei kuitenkaan ole siitä, etteikö seuraavalla neuvottelukierroksella olisi edessä samanlaisia pakkolakiesityksiä. Palkansaajajärjes-

LIITTOKOKOUS

Vuoden 2016 liittokokous järjestetään Tampereella 1. joulukuuta. Sami Ahola Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset ry:stä lupasi jo, että tamperelaiset järjestävät hyvän kokouksen.

töjen tuleekin vakavasti arvioida, millä ehdoilla kompromisseja neuvotellaan. Jossakin vaiheessa peli on katkaistava, Nikula sanoi. Keskitetyillä työmarkkinaratkaisuilla on Suomessa pitkään rakennettu vakaata ja ennustettavaa taloudellista kehitystä. Nikula ihmetteli, miksi sekä hallituksen että työnantajien edustajat nyt ovat romuttamassa sopimisen perinnettä, josta erityisesti yrityselämä on hyötynyt.

Eläkepäätös oli pettymys Keskusjärjestöt sopivat vuosi sitten eläkejärjestelmän uudistamisesta. Eläkepaketin valmistelussa Kuntatyönantajat ja sosiaali- ja terveysministeriö saivat läpi tulkinnan, jonka mukaan myös julkisen sektorin ns. vanhoja ammatillisia eläkeikiä korotetaan asteittain. Eduskunta hyväksyi eläkelainsäädännön muutokset KT:n ja STM:n

Liittokokouksen isäntänä toimineen Seinäjoen alueen palohenkilöstö ry:n pääluottamusmies Mikko Koivuluoma toivoi, että pelastustoimen uudistuksessa ei etukäteen lukittauduttaisi mihinkään malliin vaan katsottaisiin avoimesti tulevaisuuteen: – Monella pienellä alueella on paljon hyviä käytännön asioita, joista voidaan valtakunnallisesti ottaa mallia.

ajamalla tavalla juuri ennen liittokokousta. Ennen eduskuntavaaleja työntekijäjärjestöjen vaatimukset saivat vielä kannatusta Palomiesliiton puolueille tekemässä vaalikyselyssä. – Valitettavasti ei ole mitään valitusprosessia katteettomista vaalipuheista. Ammatillisia eläkkeitä koskenut päätös oli suuri pettymys, niistä tulevat säästöt ovat mitättömiä, Nikula totesi. Muista valtion toimista Nikula otti esiin sopeutustoimet, joilla tavoitellaan henkilötyövuosien vähennystä. – Erityisesti olen huolissani Pelastusopiston sekä Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöresursseista. Päällystötutkinnon yllä on suurin kysymysmerkki. Hätäkeskuksien toiminta on jo hiottu tehokkaaksi, resurssien vähentämiseen ei enää ole varaa. Liittokokouksen julkilausumassa SPAL esitti pelastustoimen palveluille valtakunnallista tasonmääritystä. Valtakunnallisella palvelutasopäätöksellä

turvattaisiin tasalaatuiset pelastuspalvelut kansalaisille riippumatta siitä, minkä pelastuslaitoksen alueella he asuvat.

Rahasto jäsenten tueksi Varsinaisissa kokousasioissa hyväksyttiin vuoden 2014 tilinpäätös ja vuosikertomus sekä vahvistettiin sopimustavoitteet ja toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Liittokokous päätti perustaa jäseniään varten vakuutusrahaston, jolla täydennetään työnantajan ottamaa vakuutusturvaa erityisesti työtapaturmatilanteissa. Rahasto perustetaan määräaikaisena kahdeksi vuodeksi. Rahastolle laaditaan erikseen säännöt, jotka hyväksytään liittohallituksessa. Liiton jäsenmaksu pysyy ensi vuonna ennallaan. Rästimaksu maksamattomasta jäsenmaksusta nousee 35 eurosta 40 euroon. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

LIITTOKOKOUS

Työttömyyskassa JATTK:n jäsenmaksu nousee neljästä eurosta viiteen euroon kuukaudessa. Korotus koskee käytännössä niitä opiskelijoita ja vapaajäseniä, jotka ovat maksaneet vain kassan jäsenmaksun. Muilla jäsenillä kassan maksun korotus ei vaikuta liiton jäsenmaksuun. Liiton sääntöihin hyväksyttiin muutos kohtaan, jossa säädetään liittohallituksen päätöksenteosta työtaistelun aloittamisessa ja lopettamisessa. Liittohallituksen jäsenten palkkioperusteisiin hyväksyttiin muutos, jonka mukaan hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 1000 euron palkkio kuukaudessa ja varapuheenjohtajille 500 euroa kuukaudessa. Muutos on määräaikainen ja koskee vuotta 2016. Puheenjohtajistolle ei makseta erillisiä kokouspalkkioita.

LIITTOKOKOUKSEN JULKILAUSUMA:

Pelastustoimelle tehtävä valtakunnallinen palvelutasopäätös PELASTUSTOIMEN palveluiden taso on määriteltävä valtakunnallisesti, vaati Suomen Palomiesliitto SPALin liittokokous. Valtakunnallisella palvelutasopäätöksellä turvattaisiin tasalaatuiset pelastuspalvelut kansalaisille riippumatta siitä, minkä pelastuslaitoksen alueella he asuvat. Maastamme puuttuvat valtakunnan tason määritykset siitä, minkälaista pelastuspalvelua ja missä ajassa kansalaisten on minimissään saatava eri riskiluokan alueilla. Tämä on yksi syy siihen, miksi pelastuslaitosten valmius palvella kansalaisia hätätilanteissa vaihtelee eri puolilla Suomea.

Henkilöstön asema turvattava

Tällä hetkellä kukin 22 pelastuslaitosta määrittelevät jokainen

Liittokokouksen hyväksymässä vuoden 2016 toimintasuunnitelmassa todetaan Palomiesliiton kannattavan pelastustoimen uudistamista niin, että voimavaroja keskitetään pelastustoimen ydintehtäviin. Uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa, ettei operatiivisen ammattihenkilöstön määrä vähene. Hätäkeskustoiminnan osalta tavoitteena on varmistaa Hätäkeskuslaitokselle vähintään nykyisen tasoiset määrärahat. Hätäkeskuksissa on huolehdittava työntekijöiden työhyvinvoinnista sekä uudistaa koulutusjärjestelmää esimerkiksi alan oman AMK- ja YAMK-tutkinnon pohjalle. Sekä kuntasektorin että valtion virka- ja työehtosopimukset neuvotellaan syksystä 2016 alkaen. Neuvottelukierroksen tavoitteena on turvata jäsenistön virka- ja työsuhteiden edut muutostilanteissa. Mikäli hallitus toteuttaa työehtoja heikentävät pakkolait, Palomiesliiton tavoite on varmistaa, ettei pakkolainsäädäntö kohtele sen jäsenistöä epätasapuolisesti muihin palkansaajiin nähden. n

he tuottavat alueellaan. Päätöksessä määritellään muun muassa

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

omalla palvelutasopäätöksellään sen turvallisuuden tason, jonka pelastushenkilöstön määrä, kalusto, asemaverkosto ja toimintavalmiusaika hätätilanteissa. Nykyisessä mallissa kuntien erilaiset taloudelliset voimavarat tuovat liian suuren vaihtelun palvelutasoon eri pelastuslaitosten välillä. Valtakunnallisen palvelutasopäätöksen tulisi pohjautua koko maan kattavaan analyysiin pelastustoimen tämän hetkisestä palvelutasosta. Päätöksen tulisi turvata pelastustoimen voimavarat tulevaisuudessa niin, että kansalaiset saavat yhtenäistä pelastuspalvelua. Vasta tilanneanalyysin ja valtakunnallisen palvelutasopäätöksen laatimisen jälkeen tulisi päättää, kuinka monta pelastustoimen aluetta maahan muodostetaan. Ajankohta valtakunnallisen palvelutasopäätöksen luomiselle olisi sopiva nyt, kun pelastustoimessa on sisäministeriön alaisuudessa käynnistynyt rakenneuudistus ja pelastustoimea ollaan tuomassa kunnilta tulevien itsehallintoalueiden tehtäväksi. Tämän hetkisen tiedon valossa Palomiesliiton mielestä 5 kunnallista pelastuslaitosta olisi perustelluin vaihtoehto järjestää pelastustoimi. Lisäksi liitto huomauttaa, että pelastustoimen tulee olla jatkossakin ensihoidossa mukana synergiaedun vuoksi.

LIITTOKOKOUS

Kuvassa osa ansiomerkin saajista: vasemmalta Eero Bogdanoff, Kari Niemelä, Matti Aila, Tapani Torppa, Seppo Ikola, Aki Heiskanen, Tapani Perälä, Esa Miilumäki ja Jyrki Levelä.

Liittohallitus myönsi ansiomerkit 12:lle

iittokokouksessa huomioitiin kaikkiaan 12 henkilöä liiton ansiomerkillä. Merkkien myöntämisestä tekee vuosittain päätöksen liittohallitus, paikallisyhdistysten esityksistä. Kultainen ansiomerkki myönnettiin Eero Bogdanoffille (Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstö), Kari Niemelälle (Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset), Matti Ailalle (Seinäjoen alueen palohenkilöstö), Tapani Torpalle (Seinäjoen alueen palohenkilöstö) ja Seppo Ikolalle (Seinäjoen alueen palohenkilöstö). Hopeinen ansiomerkki myönnettiin Aki Heiskaselle (Kuopion palomiesyhdistys), Teuvo Hytöselle (Mikkelin

vakinaiset palomiehet) sekä Tapani Perälälle, Esa Miilumäelle, Jyrki Levelälle, Mikko Koivuluomalle ja Pekka Ulvilalle (Seinäjoen alueen palohenkilöstö. Ennen kunniamerkkien jakoa pidettiin hiljainen hetki äskettäin edesmenneen Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstön entisen puheenjohtajan Markku Ojalan muistolle. Ojala toimi pitkään SPALin hallituksen jäsenenä ja hän sai liiton kunniamerkin Turun liittokokouksessa vuosi sitten. Kari Niemelän haastattelu s. 26 ja Tapani Torpan haastattelu s. 30.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kansliapäällikkö-toimialajohtaja Raija Ranta ja ylipalomies, pääluottamusmies Mikko Koivuluoma kiittelevät toimivaa yhteistyötä. – Selvistä asioista ei täällä tehdä turhan vaikeita. Etelä-Pohjanmaalla on muutenkin sellainen tapa, että sanotaan asiat kerralla suoraan, Koivuluoma sanoo.

Seinäjoella käytetään omaa järkeä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella henkilöstöllä on toimiva keskusteluyhteys työnantajaan. Mielipiteet kuunnellaan, erimielisyydet pyritään ratkaisemaan ja päätöksiin sitoudutaan.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

alomiesliiton edunvalvonnan näkökulmasta Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on positiivinen poikkeus: henkilöstöasioissa ei ole ollut sellaisia paikallisia kiistoja, mihin olisi tarvittu liiton lakiosaston apua. Moni asia on Etelä-Pohjanmaalla kohdallaan. Palkat kestävät hyvin valtakunnallisen vertailun. Käytössä ovat kaikki palkanosat – tehtäväkohtaisen palkan lisäksi erityisosaamisalueet on huomioitu työn vaativuuden arvioinnin kautta. Lisäksi kaikilla työntekijöillä on käytössä henkilökohtaiset palkan-

osat. Myös työajoista ja varallaolokorvauksista on saatu sovittua. – Pelastuslaitoksen henkilöstöllä ja Seinäjoen kaupungilla on hyvät välit. Pystymme keskustelemaan kaikista asioista rakentavasti, luonnehtii pääluottamusmies Mikko Koivuluoma Seinäjoen alueen palohenkilöstöstä. Koivuluoman pääluottamusmiehen asema on yksi esimerkki siitä, miten mutkattomasti asiat hoidetaan. Kun luottamusmiesstatus oli esillä Palomiesliiton liityttyä neuvottelujärjestö KoHoon viime vuonna, keskusteltiin muutoksesta saman tien. Seinäjoen henkilöstöasioista vastaava kansliapäällikkö-toimialajohtaja Raija Ranta sanoo, että kaupunki ei ole koskaan rajannut mitään henkilöstöryhmää pois kokouksista ja keskusteluista. – Työnantaja ei hyödy mitään, jos se heittäytyy liian kankeaksi. Katsomme paikalliset olosuhteet ja toimimme kuten parhaaksi näemme. Pelastuslaitos on hyvä esimerkki – olisimme aika tavalla huppu päässä, jos keskusteluyhteys henkilöstöön puuttuisi. Tosi paljon arvokasta tietoa jäisi saamatta. Sopiminen ei tarkoita sitä, että aina oltaisiin samaa mieltä. – Jos joskus onkin erimielisyyttä, niin päätöksenteon jälkeen edetään samaan suuntaan ja sitoudutaan siihen, Koivuluoma vakuuttaa. Työnantajalle Koivuluoma antaa tunnustusta siitä, että neuvottelutilanteet ovat aitoja. – Suurin virhe mitä voi tehdä on tuoda valmiiksi päätetyt asiat pöytään. Onneksi näin ei tehdä, vaan asiat kerrotaan henkilöstölle valmisteluvaiheessa, jolloin niistä päästään keskustelemaan ja neuvottelemaan. Sen jälkeen sovitaan, tehdään pelisäännöt ja lopuksi asiat päätetään. Ranta puolestaan kehuu pelastuslaitoksen sisäistä neuvotteluilmapiiriä, joka heijastuu myös kaupungin henkilöstöhallintoon. Esimerkkinä on pelastuslaitoksen järjestelyvaraerät, jotka säästettiin kahdesti, jotta palkkausjärjestelmää päästiin kehittämään oikeilla euroilla. – Nyt pelastuslaitos on KVTESin ja TS:n puolella ainoa kaupungin yksikkö, jossa on palkkausjärjestelmä otettu käyttöön systemaattisesti ja mallikkaasti. Kunnan kirstu ei ole pohjaton Seinäjoellakaan, vaan käynnissä on koko valtuustokauden kattava talouden tasapainottamisohjelma. Pelastuslaitos on vastannut tavoitteeseen omalla 93:n kohdan tehostamisohjelmallaan.

– Väitän, että Etelä-Pohjanmaalla on montaa muuta pelastuslaitosta parempi tietotaito siitä, mistä pelastustoimessa oikeasti pystytään tehostamaan ilman että palvelutaso kärsii. Tehostamisohjelmassa ei ole mitään vuorokausityöaikaan liittyvää muutosta, Koivuluoma huomauttaa. Rannan mielestä pelastuslaitoksen vastaukset kaupungin säästövaatimuksiin ovat olleet esimerkillisiä. – Tästä täytyy antaa kiitosta pelastusjohtaja Harri Setälälle sekä koko henkilöstölle. Erikseen Ranta mainitsee koko kaupungin henkilöstölle 2013 tarjottua paikallista sopimusta, jolla työehtosopimusten mukaisia palkankorotuksia myöhennettiin helmikuulta joulukuulle. Kompensaationa työntekijä sai viisi palkallista vapaapäivää. Esitys sopimukseen tuli luottamusmies Koivuluomalta ja siihen tarttui noin puolet henkilöstöstä. – Ajattelin silloin, että kun henkilöstön on jollakin tavalla osallistuttava säästämiseen, niin säästetään sitten sellaisesta mitä ei vielä ole saatu, Koivuluoma perustelee. Henkilöstömenoissa saavutettiin 2013 Seinäjoella yhteensä kolmen miljoonan euron säästö, josta paikallinen sopimus kattoi puolet. Kansliapäällikkö Ranta tuntee pelastuslaitoksen hyvin, sillä hän oli Seinäjoen henkilöstöpäällikkönä jo kaupungin oman palolaitoksen aikaan sekä rakentamassa maakunnan pelastuslaitos-liikelaitosta 2000-luvun alkupuolella. Pelastustoimen uudistamisen kytkeminen ensihoito edellä uusiin itsehallintoalueisiin on EteläPohjanmaan vinkkelistä jännittävä ratkaisu. Alueen ensihoito hoidetaan tällä hetkellä kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin omilla ambulansseilla ja henkilöstöllä. Ranta liputtaa henkilökohtaisesti sen puolesta, että pelastuslaitos tulevaisuudessa osallistuisi EteläPohjanmaan ensihoidon palvelutuotantoon. – Jos itsenäinen Etelä-Pohjanmaan sote-alue tulee ja pelastustoimi siirtyy sille kokonaisena palana, olisi johdonmukaista purkaa nykyinen ensihoidon malli ja rakentaa uusi malli, jossa huomioitaisiin pelastustoimesta saatava synergiaetu, Ranta näkee. n

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PELASTUSJOHTAJA HARRI SETÄLÄ:

Tehdään onnistunut uudistus pelastustoimeen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on usealla mittarilla keskimääräinen pelastuslaitos. Pelastustoimen uudistuminen nähdään mahdollisuutena, ei uhkana.

ekä väestömäärän että pintaalan puitteissa Etelä-Pohjanmaa on 11. suurin pelastuslaitos. Sen sijaan ykkösriskiruutujen määrässä (3) se on valtakunnan pienimpiä laitoksia. Vakinaista henkilökuntaa on 121 viranhaltijaa. Sopimuspalokuntalaisia maakunnassa on yli 800. Paloasemia on 27, joista vakinaisilla palomiehillä on miehitetty Seinäjoki (1+5) ja Lapua (0+2). Lisäksi on kolme kylmää paloasemaa. Pelastuslaitos toimii liikelaitoksena Seinäjoen kaupungin alaisuudessa. Ensi vuoden talousarvion käyttötalousmenot ovat hieman yli 16 miljoonaa euroa. – Olemme keskivertolaitos, emme suuri, emmekä pieni. Juuri sen toivomme kantavan itsehallintoalueuudistuksessakin: olemme riittävän elinvoimainen yksikkö. Meillä on historian saatossa muodostunut hyvä asemaverkko ja sitä kautta hyvä toimintavalmius, myös harvaan asutulla seudulla, Setälä esittelee. Tästä huolimatta Etelä-Pohjanmaalla nähdään, että pelastustoimen

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

uudistushanke sote-uudistuksen rinnalla tarvitaan – vaikka pelastuslaitos ei nykyään osallistu ensihoidon tuotantoon Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. – Kun asia tuli esille, kaikki pelastuslaitokset olivat sitä mieltä, että soteuudistuksessa pitää olla mukana. Ennen kaikkea nähtiin, että pelastuslaitosten tuottama ensihoito on tärkeä kokonai-

Kyllä me olemme uudistukseen sitoutuneita, vaikka meillä ei ensihoitoa olekaan.

”Toivon yhteishenkeä” PELASTUSTOIMEN uudistuksen Harri Setälä näkee mahdollisuutena, joka alan tulisi ottaa yhtenäisenä haltuun. Tähän asti julkinen keskustelu on vielä keskittynyt alueiden lukumäärän ympärille. – Sisältöä pitää ryhtyä nopeasti miettimaan: mitkä ovat pelastuslaitosten tulevaisuuden tehtävät. Ensihoidon osalta saadaan kyllä ohjaus ylhäältä, mutta miten hyödynnetään tilaisuus pelastustoimen kehittämiselle?

VAIKKA lainsäädännön tulee olla esityskunnossa ensi vuonna, Setälä näkee että uudistukselle on annettu riittävästi aikaa, kun itsehallinnot aloittavat 2019. – Nyt punnitaan se, miten hyvin osaamme rakentaa pelastustoimen uuden järjestelmän, jotta siitä tulisi mahdollisimman hyvä osa itsehallintoalueita. – Tehtävien osalta joudutaan varmasti katselemaan myös uusia

suuntia, mutta itse pitäisin kiinni siitä, että ne eivät ole mitä tahansa, vaan pelastuslaitoksille sopivia tehtäviä. Esimerkiksi meillä on monella asemalla turvapuhelinpäivystystä – tämä saattaa olla esimerkki suunnasta, josta tehtäviä mahdollisesti tulee.

KYMMENEN vuoden takaiseen aluelaitostamiseen verrattuna tänään eletään Setälän mielestä parempaa tilannetta, sillä ”nyt meillä on jonkinlaista osaamista muutoksen suhteen”. Pelastuslaitokset ovat myös paikallis- ja maakuntatasolla aiempaa arvostetumpia varautumisen asiantuntijoita. – Tulisi keskittyä siihen, että olemme muutoksessa toimintakykyisiä, kun vielä huomioi sen, miten yleinen turvallisuustilanne on kiristynyt. Pelastusalalla ei ole aikaa tuhlattavana taisteluun jonninjoutavien asioiden parissa. Toivon yhteishenkeä, jotta pelastustoimen asema saadaan turvattua.

Säästövaatimuksiin pystytty vastaamaan

Pelastusjohtaja Harri Setälän työpiste on vielä jonkin aikaa Nurmon vanhalla kunnantalolla. Seinäjoen uuden paloaseman rakentaminen alkaa keväällä ja sinne sijoittuu toimistotilojen lisäksi myös maakunnallinen poikkeus- ja häiriötilanteiden johtokeskus.

suus. Kyllä me olemme uudistukseen sitoutuneita, vaikka meillä ei ensihoitoperinnettä olekaan, Setälä sanoo. Pelastuslaitoksella ja sairaanhoitopiirillä on tällä hetkellä tilayhteistyötä: kolmella paloasemalla sijaitsee myös piirin ambulanssien tukikohta. Mitä yh-

teistyö sitten on tulevaisuudessa ensihoidon tuotannon osalta, sitä Setälä ei vielä lähde tarkasti arvailemaan, mutta luottaa positiiviseen lopputulokseen. – Jäämme odottamaan tulevia päätöksiä ja ryhdymme niiden mukaisiin toimenpiteisiin.

Pelastuslaitoksella vallitsee vahva sisäisen sopimisen kulttuuri. Tämä näkyy sekä Seinäjoen kaupungin että henkilöstön suuntaan. – Meidän SPALin paikallisyhdistyksen edustajat tietävät, että laitoksen johto ei tule takki auki tekemään esityksiä, vaan muutokset ovat suunnitelmallisia. Olemme saaneet kovia säästövelvoitteita Seinäjoelta, mutta niistä kaikista on selvitty hyvällä yhteishengellä, pelastusjohtaja Harri Setälä sanoo. Pelastuslaitoksella toteutetaan jo kolmatta vuotta omaa peräti 93:n kohdan talousohjelmaa. Setälän mukaan tällä on pystytty vastaamaan sekä Seinäjoen talouden tasapainottamisohjelmaan että valtion asettamiin rakenteellisiin säästövaatimuksiin. Talousohjelma sisältää ensiksi kaikki Seinäjoen kaupungin suositukset, kuten palkattomien vapaapäivien suosimisen. Sisäisesti säästöjä löytyy useista kohdin. Hälytysohjetta on muutettu niin, että joissain tehtävissä lähetetään vähemmän yksiköitä. Kiireettömille tehtäville on luotu ruuhkatilannetoimintamalli. Harjoituksissa hyödynnetään omaa harjoitusaluetta. Lähes kaikki paloasemat ovat erikoistuneita johonkin toimintaan, josta ne keskitetysti vastaavat. Pelastuslaitoksella on oma koritehdas säiliöautojen rakentamiseen. – Pienimpiä säästökohtia ovat esimerkiksi yhteiskuljetukset tilaisuuksiin. Kokonaisuus koostuu pienistä asioista. Kun niitä on riittävästi, virta muodostuu suureksi. n

Teksti ja kuva MIKKO TERÄVÄ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Turvallista Joulunaikaa!

Etel채-Pohjanmaan Pelastuslaitos Laadukasta turvallisuutta lakeudella

www.alco.fi

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Toivotamme kaikille Turvallista Joulua ja Hyv채채 Uutta Vuotta 2016!

STTK: Edessä repaleinen liittokierros

allitus jatkaa palkansaajien asemaa heikentävien pakkolakien valmistelua. STTK pitää mahdollisena, että voisivat vielä palata neuvottelemaan vaihtoehtoisista ratkaisuista, mutta se edellyttäisi joustoa kaikilta osapuolilta. – Palkansaajien, suomalaisten yritysten ja kaikkien kansalaisten näkökulmasta parasta olisi ollut löytää ratkaisu yhteisessä neuvottelupöydässä. Kun nyt niin ei tapahdu, edessä on hyvin repaleinen ja raskas liittokierros pakkolakien varjossa, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. Pakkolait tulevat merkitsemään sitä, että osa palkansaajista häviää enemmän ja osa vähemmän. Palolan mukaan näin huonoa työelämään liittyvää lakivalmistelua ei Suomessa ole nähty. Siinä ovat unohtuneet kokonaan oikeus, kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Kustannussääs-

töt ovat pelkkiä oletuksia ja työllisyysvaikutukset hämärän peitossa. Pakkolait rajoittavat työ- ja virkaehtosopimusosapuolten sopimusvapautta ja neuvotteluoikeutta, mikä on ristiriidassa perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kanssa. Palkka- ja vapaa-aikamenetykset huomioiden vaikutus palkansaajan ansioihin voi olla jopa kymmenisen prosenttia. Pakkolait pudottaisivat ensimmäisen sairauspäivän palkattomaksi ja seuraavat kahdeksan sairauspäivää 80 prosentin palkalle. Lomarahasta leikattaisiin 30 prosenttia. Loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomiksi vapaapäiviksi ratkaistaisiin todennäköisesti alakohtaisesti esimerkiksi työajan lisäyksellä tai pyhälisän poistolla. Vuosiloman enimmäispituutta rajattaisiin kuuteen viikkoon.

Palomiesliitto oli syyskuussa mukana pakkolakeja vastustavassa mielenilmauksessa. SPALin mukaan alkuperäisestä lakiesityksestä olisi aiheutunut palomiehelle jopa 3000–4800 euron ansionmenetykset vuodessa.

Tiedätkö, mikä muuttuu eläkeuudistuksessa? Järjestämme tammikuusta 2016 lähtien infotilaisuuksia ympäri Suomen. Katso paikkakunnat ja päivämäärät osoitteessa www.keva.fi/infokiertue Hae eläkettä verkossa – Omat eläketietosi -palvelussa! www.keva.fi/elaketietosi

Ilmoittautuminen alkaa verkkosivuillamme joulukuun alussa. Varaa paikkasi ajoissa!

Psst! Voit nyt saada tekstiviestinä ilmoituksen saapuneista asiakirjoista – tilaa heti!

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

HÄTÄKESKUKSET

Palomiesliitosta Pardian liittokokoukseen osallistuivat Arto Pirttimaa ja Johanna Eerola. Pirttimaa on Hätäkeskusammattilaisten liiton pääluottamusmies, Eerola puolestaan Keravan hätäkeskuksen luottamusmies sekä SPALin edustaja Pardian hallituksessa.

Pardian edustajakokous moitti hallituksen toimia Palkansaajajärjestö Pardian tämän vuoden edustajakokous järjestettiin Helsingissä juuri Palomiesliiton oman liittokokouksen alla 23. marraskuuta. SPAL on Pardian jäsenjärjestö niiden jäsentensä osalta, jotka työskentelevät valtion hätäkeskuksissa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

apahtumarikas työmarkkinavuosi näkyi edustajakouksessa, samoin moni vielä kesken oleva suuri muutos. Esimerkiksi uuden keskusjärjestön valmistelu oli asia, jota sivuttiin useassa puheenvuorossa. Samoin työehtoja heikentävä pakkolainsäädäntö leimasi kokousta. Kokous hyväksyi Pardian keskipitkän aikavälin strategian sekä painopisteet vuodelle 2016. Painopisteitä ovat virka- ja työehtosopimustoiminta, uusi keskusjärjestö sekä osaava ja toimintakykyinen Pardia. Virka- ja työehtosopimustoimintaan kuuluu päivittäisen edunvalvon-

tatyön lisäksi valmistautuminen seuraavalle sopimuskierrokselle ja valtion palkkausjärjestelmien kokonaisarviointi- ja uudistamisprojektin käynnistys. Uusi keskusjärjestö -hanke tulee toteutuessaan vaikuttamaan Pardian asemaan ja toimintaan. Järjestö osallistuu aktiivisesti hankeen selvitys- ja valmistelutyöhön. Liittymisestä tulee aikanaan päättämään ylimääräinen edustajakokous. Osaava ja toimintakykyinen Pardia tarkoittaa toimintatapojen tarkastelua niin, että ne vastaavat jäsenistön tarpeita. Jäsenjärjestöjen ja Pardian väliseen yhteistoimintaan panostetaan ja vuoropuhelua lisätään.

Pakkolait kohtuuttomia Avauspuheessaan Pardian puheenjohtaja Niko Simola ihmetteli maan hallituksen toimia pakkolainsäädännön valmistelussa. Lausuntokierrokselle lähtenyt pakkolainsäädäntöpaketti ei ole oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen. Pakkolakiesitykset heikentävät julkisen sektorin työntekijöiden työsuhteen ehtoja kohtuuttomasti. – Pakkolakiesitykset rajoittavat yksipuolisesti työntekijäosapuolen sopimusoikeutta. On vielä selvitettävä niin perustuslakivaliokunnassa kuin kansainvälisissä instituutioissa rikkovatko esitetyt säädökset perustuslakia tai Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia. Simolan mielestä on huolestuttavaa, että kiireessä on laiminlyöty pakkolakien vaikuttavuusarviointi eli kustannusten ja hyödyn puntarointi. Hän myös huomautti monen työntekijän jo osallistuneen yhteisiin talkoisiin kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. – Valtion henkilöstö on jo useiden hallitusten aikana taipunut siihen, että organisaatioita muokataan lähes hallituskausittain uuteen uskoon ja töitä tehdään entistä pienemmällä väellä. Samoin olemme olleet tekemässä useaa äärimaltillista palkkaratkaisua. Aitoa tuottavuuden kehitystä on saavutettavissa uusien toimintatapojen, työaikamallien ja digitalisaation kautta. Työsuhteen ehtoja leikkaamalla vastaavia hyötyjä ei saavuteta. Työmarkkinajärjestöjen vaihtoehtoisen esityksen pakkolainsäädännölle Pardia on valmis hyväksymään, kunhan paketti on kohtuullinen ja eri työntekijäryhmiä tasapuolisesti kohteleva.

Uudistumista tarvitaan Uudesta keskusjärjestöstä on tehty selvitystyötä tiivisti keväästä asti. Kevään aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin esitys järjestön strategiaksi. Simola totesi,

ANTERO AALTONEN

HÄTÄKESKUKSET HAL

— Valtion henkilöstö on taipunut siihen, että organisaatioita muokataan lähes hallituskausittain uuteen uskoon ja töitä tehdään entistä pienemmällä väellä. Henkilöstö on ollut halukas ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön tuottavuuden lisäämiseksi, Pardian puheenjohtaja Niko Simola muistutti.

että strategiaesityksessä otetaan huomioon muuttuva maailma. – Pardian hallinnon tähän mennessä asettamia ehtoja mukanaoloon ovat poliittinen sitoutumattomuus, keskusjärjestöjen määrän väheneminen nykyisestä sekä riittävän laaja kokoonpano, Simola totesi. Hän myös lisäsi, että ammattiyhdistysliikkeen on joka tapauksessa kyettävä uusiutumaan, toteutui uusi keskusjärjestö tai ei.

Pirttimaa ja Johanna Eerola Hätäkeskusammattilaisten liitto HALista. Eerola piti puheenjohtaja Simolan kannanottoja hallituksen pakkolakiesityksistä oikean suuntaisina. – Pakkolainsäädäntöpaketti oli kokonaisuudessaan aikamoinen yllätys, eikä vastannut vaalilupauksia. Aluksi ilmoitetut leikkaukset olisivat rokottaneet hätäkeskuspäivystäjiä aivan kohtuuttomasti. Arvioitiin, että vuosipalkka olisi vähentynyt yli 10 prosenttia, sanoo Eerola, joka oli mukana HALin ja SPALin mielenilmauksessa Helsingin Rautatientorilla. Kun leikkauksia kuitenkin on tulossa, Eerola toivoo järjestöjen pystyvän vaikuttamaan niihin niin, että leikkaukset kohdistuvat reilummin ja tasaisemmin kaikkiin palkansaajiin. – Suomi on ollut yhteiskunta, joka on pärjännyt sopimalla. On mahdollista, että enää ei ole varaa aikaisemman kaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Muita eihän muutoksia voi tehdä niin, että kaikki käännetään kertaheitolla yksipuolisella ilmoituksella päälaelleen. Nykyisessä yhteiskunnan tilanteessa Eerolan mielestä korostuvat ay-liikkeen arvot ja osaaminen työmarkkinaasioissa. – Hallituksen politiikka on ennakoimatonta, populistista ja enimmäkseen teollisuuden ja työnantajien etua ajavaa. Ay-liikettä tarvitaan myös selvittämään uusien lainsäädäntöhankkeiden perustuslaillisuutta ja sitä noudattavatko ne kansainvälisiä sopimuksia. n

Teksti MIKKO TERÄVÄ

Työmarkkinaosaaminen korostuu Tämän vuoden liittokokoukseen osallistuivat Palomiesliiton edustajina Arto

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

HÄTÄKESKUKSET

Rahoituksen leikkaus on 112:n suurin uhka Hätäkeskuslaitos valmistelee uutta strategiaa, jossa ideologiana on tehokas verkostoituminen ja uuden teknologian taitava käyttö. Miten tässä onnistutaan, riippuu siitä, kuinka laitoksen talous kehittyy.

uluvan vuoden ajan hätäkeskuslaitoksessa on valmisteltu uutta, vuoteen 2020 ulottuvaa strategiaa. Jatkossa strategiset painopisteet ovat Ericatietojärjestelmän käyttöönotossa ja sen mahdollistaman verkottuneen hätäkeskustoiminnan kehittämisessä sekä uuden sukupolven teknologian käyttöönotossa. Lisäksi hätäkeskuslaitos varautuu toimintaympäristön muutoksiin, kuten pelastustoimen uudistukseen sekä uusiin johtokeskuksiin ja ensihoitokeskuksiin. Syksyn aikana hätäkeskuslaitos on huomauttanut talouden olevan sen tulevien vuosien suurimman kysymysmerkin. Laitoksen johtaja Martti Kunnasvuori on muistuttanut, että taloudellisten toimintaedellytysten ja strategisten päämäärien tulee olla keskenään linjassa. Jos rahoituksesta leikattaisiin, sillä olisi vaikutuksia moneen viranomaistoimijaan: auttamisen ketjun toimintavalmiuden kokonaisaika uh-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

kaisi kasvaa. Ylipäätään yhteiskunnan kokonaisturvallisuus ja kriisinsietokyky heikkenisivät. Hätäkeskusammattilaisten liiton HALin Keravan hätäkeskuksen luottamusmies Johanna Eerola näkee rahoituksen epäjohdonmukaisena. Esimerkiksi Hätäkeskuslaitokselta siirrettiin määrärahoja Kansalaisneuvontaan sen perustusvaiheessa, mutta neuvonta ei ole vähentänyt hätäkeskusten tehtäviä vastaavassa määrin. – Hätäkeskusten tehtävät ovat lisääntyneet, määrärahat eivät. Ensi vuodelle on luvassa vähemmän määrärahoja kuin tälle vuodelle. Kokemus on osoittanut, että resurssien vähentyessä puheluilla on tapana ruuhkaantua. Se aiheuttaa viiveitä avun saantiin ja stressiä päivystäjille, Eerola sanoo. – Työn kuormittavuus kasvaa ja vaarana on puhelun käsittelyn laadun kärsiminen. Pitää muistaa, että virheistä päivystäjä vastaa virkavastuullaan viime kädessä oikeudessa.

Työn kuormittavuus kasvaa ja vaarana on puhelun käsittelyn laadun kärsiminen.

Rahoituksen epävarmuus näkyy Eerolan mielestä ikävimmin hätäkeskuslaitoksen määräaikaisissa virkasuhteissa. Kymmenittäin virkoja on katkolla joka vuoden vaihteessa ja usein jatko

HÄTÄKESKUKSET

Päivystäjän puheluaika on kasvanut vuosittain Hätäkeskuksiin tulevien ilmoitus-

Hätäkeskuslaitoksessa kehittämisen painopisteet liittyvät jatkossa uuteen tietojärjestelmään ja verkottuneisiin hätäkeskuksiin.

varmistuu vasta viime hetkillä. Tilanne luo henkilöstölle epävarmuutta ja keskuksien hallinnolle paljon ylimääräistä työtä. Yksi uuden strategian painopisteistä on verkottuneesti toimivat hätäkeskukset. Luottamusmies Eerola arvioi uuden tietojärjestelmän muuttavan työtä mielenkiintoiseen suuntaan, mutta että asiaan liittyy useita kysymysmerkkejäkin. – Saadaanko puhelujen ohjauksella työkuormaa tasattua vai onko jatkossakin joidenkin keskusten päivystäjillä

suuremmat puhelumäärät? Tuleeko vain yksi vahvuustaulukko, jonka mukaan kaikkien päivystäjien työvuorot suunnitellaan valtakunnallisesti? Eerola miettii myös, mikä vaikutus verkottuneen mallin tehokkuudella on päivystäjien määrään. – Jos nykyinen suunta henkilöstömäärän kehityksessä jatkuu, mikä on jatkossa kykymme reagoida suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin? n

ten määrä on jatkanut loivaa laskua vuonna 2015. Hätäkeskuslaitoksen mukaan kehitys johtuu suurelta osin hätäkeskukseen kuulumattomien puheluiden määrän laskusta sekä kylmästä kesästä ja sään ääri-ilmiöiden vähäisestä määrästää. Hätäpuheluiden käsittelyaika on vastaavasti nousussa. Kun hätäkeskuspäivystäjän vuosittainen puheluaika oli vuonna 2012 noin 73 700 tuntia, oli se viime vuonna noin 83 000 tuntia. Vuoden 2015 ennuste osoittaa kasvun yhä jatkuvan. Hätäkeskusten työmäärä onkin siis tosiasiallisesti kasvanut. Ilmoitusten väheneminen on kohdistunut pääosin nopeasti käsiteltäviin, hätäkeskukseen kuulumattomiin puheluihin. Varsinaisten hätäpuheluiden keskimääräinen kesto on lievässä nousussa. Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalveluiden johtajan Marko Niemisen mukaan yhtenä puheluajan kasvuun vaikuttavana tekijänä voidaan pitää sitä, että hätäkeskuspäivystäjien ammattikuva on vuosi vuodelta muuttunut vaativammaksi. Samalla erilaisia tehtävien käsittelyyn liittyviä ohjeita on yhdenmukaistettu ja kehitetty. Haasteita ovat tuoneet myös suuremmat yhteistoiminta-alueet. Lähde: Hätäkeskuslaitos

Teksti MIKKO TERÄVÄ Kuva HÄTÄKESKUSLAITOS

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Tasalaatuisilla kuumilla savusukellusharjoituksilla varmistetaan samanlaiset toimintamallit kaikissa Helsingin pelastuslaitoksen työvuoroissa.

Kuumat savut turvallisesti

elsingin kaupungin pelastuslaitoksella kuumista savusukellusharjoituksista vastaa rakennuspaloihin erikoistunut rakennuspaloprosessin tiimi. Sen tehtävä on paitsi rakennuspaloihin liittyvien koulutuspakettien toteuttaminen, myös kartoittaa laitoksen käyttöön uusimmat rakennuspalotaktiikat sekä huolehtia, että käytössä on uusin välineistö. Prosessista vastaa paloesimies Petri Strandberg. Kuumat savusukellusharjoitukset suunnittelee, järjestää ja vetää 10 henkilön koulutustiimi. Strandberg kertoo, että samojen kouluttajien vetäessä samanlaiset harjoitukset kaikkien asemien työvuoroille, taataan harjoitusten tasalaatuisuus ja samanlainen toimintamalli koko pelastuslaitoksessa. Harjoitukset ovat aina vetäjänsä näköisiä. Eri esimiehillä on osaamisessa ja henkilökohtaisissa näkemyksissä eroja, jolloin joka vuorossa sama harjoitus voi olla erinäköinen. — Meillä harjoitukset ovat aina identtisiä, koska meillä on sama koulutusporukka, joka kouluttaa kaikki vuorot, kaikilla asemilla, Strandberg perustelee. — Kun kaikki on käynyt saman harjoituksen läpi, on kaikilla sama sammuttamisen taktiikka ja toimintalogiikka tulipalotilanteessa, sattuipa se tulipalo minkä vuoron aikana tahansa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Savusukellusharjoitukset järjestetään Helsingissä joka vuosi syyskuussa. Laitoksen harjoitusalueen kaksikerroksinen konttirakennelma on muunneltavissa niin, että joka vuosi on käytössä erilainen harjoittelureitti. Jokaisessa harjoituksessa on kolme kouluttajaa, jotka ovat vapaapäivällä ja saavat kouluttajakorvausta. Harjoituksiin tulevat työvuorossa olevat vuorot asema kerrallaan. He saapuvat ns. valmiiseen pöytään, sillä kouluttajat valmistelevat harjoitukset niin pitkälle, ettei yksikön tarvitse kuin tehdä harjoitus ja käydä palautekeskustelu, jonka jälkeen he palaavat omalle asemalleen päivystämään. Ennen harjoituksen alkua kouluttaja käy työvuoron kanssa läpi harjoituksen sisällön ja turvallisuusohjeet. Tämän jälkeen sammutuspari ja esimies kerrallaan suorittavat harjoituksen. Harjoitusta tekeviä seuraa yksi kouluttajista, joka kuvaa harjoituksen tallentavalla lämpökameralla. Helsingissä käytetään rakennuspaloissa lämpökameraa ja HYP eli Hyökkäävä ylipaine -taktiikkaa, mitä harjoitellaan harjoitusten aikana. HYP-tekniikassa käytetään tuuletinta savujen ja lämmön vähentämiseksi. Tänä vuonna tulipalo oli konttirakennelman toisessa kerroksessa. Harjoitustilaan mentiin alakerran ulko-ovesta, joka merkkasi normaalia rappukäytävän ovea.

Helsingin Mellunkylän aseman 4-vuorolaisia aloittamassa harjoitusta konttirakennelman ensimmäisen kerroksen alaovelta, joka merkkasi normaalia rappukäytävän ovea.

< Kuumat savusukellusharjoitukset järjestetään konttirakennelmassa, jonka tilat ovat muunneltavissa. — Välillä harjoitusreitti on alkanut yläkerrasta ja päättynyt alakertaan ja välillä toisin päin. Olemme vaihtaneet reittiä joka vuosi, etteivät kundit tietäisi etukäteen millainen se on, kertoo paloesimies Petri Strandberg.

Rappukäytävä oli savutettu keinosavulla eli discosavulla, jolloin sieltä hävisi näkyvyys. Savuiseen tilaan mentiin lämpökameraa hyödyntäen. Harjoittelijoiden oli löydettävä alakerrasta portaat yläkertaan ja sieltä asunnon ovi, minkä takana tulipalo oli. Tulipalotilassa poltettiin puhdasta puuta astiassa. Lisäksi toinen sisällä olevista kouluttajista teki pistoliekin tyyppisen efektin koulutettavien saavuttua tilaan. Koulutettavien piti pystyä reagoimaan siihen oikealla tavalla eli avata suihkuputki ja suojata itseään ja työpariaan vedellä liekkiä vastaan. Pistoliekin aikaansaamiseksi käytettiin ns. sinoli-sinkoa eli paineistettua käsisammutinta, mistä oli sammutusaineen tilalle laitettu Sinolia. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kuumien savusukellusharjoitusten suunnittelussa haasteellista on löytää mahdollisimman realistiset, mutta turvalliset keinot harjoitusten toteuttamiseen. — Paremmat lämmöt ja savut saisimme jos polttaisimme lastulevyä, mutta sen polttaminen on kiellettyä, Petri Strandberg muistuttaa.

Laukaisimesta painettaessa singosta suihkusi spraymäisesti Sinoli-pilvi. Pilven kohdattua alkupalon, humahti se tuleen, jolloin saatiin aikaiseksi liekki- ja paine-efekti. Kaikkien työvuorolaisten tehtyä harjoituksen kokoonnuttiin palautekeskusteluun, jonka aikana harjoitukset katsottiin videotykillä ja käytiin läpi, mitä niiden aikana tapahtui. Samalla kouluttaja antoi palautetta, mitä suorituksissa oli hyvää ja missä olisi parannettavaa. Palautekeskustelu käytiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa videokuvan avustuksella, sillä aikaisemmin laitoksella ei ole ollut käytössä tallentavia lämpökameroita. Strandberg kiittää, että niiden ansiosta harjoituk-

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Savusukellusharjoitukset kuvataan tallentavalla lämpökameralla. Välittömästi harjoituksen jälkeen käydyssä palautekeskustelussa tallennetut harjoitukset katsotaan videotykillä, jolloin kouluttajan palaute on havainnollisempaa ja itse kukin voi arvioida omaa toimintaansa ulkopuolisin silmin.

sen tekijät saivat nyt huomattavasti enemmän irti paitsi palautekeskustelusta myös koko harjoituksesta. Oppiminen on paljon tehokkaampaa, kun kouluttaja voi havainnollistaa palautettaan ja oma suoritus nähdään videolta ulkopuolisin silmin ja arvioidaan omaa toimintaa. Kuumien harjoitusten toteuttamisessa on omat haasteensa. Ikuinen dilemma on, että palomiehet haluaisivat mahdollisimman realistiset harjoitukset: Mahdollisimman paljon liekkejä ja kuumuutta. Toisaalta harjoitusten täytyy olla turvalliset, ettei tapahdu työtapaturmia eikä satu mitään yllätyksellistä. Strandberg kertoo, että harjoitusoloissa työturvallisuus on pyritty

ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Lisäksi joka kerta ennen harjoitusta turvallisuusohjeistus käydään harjoittelijoiden kanssa läpi. — Harjoituksissa on kaksi kouluttajaa rakennuksessa sisällä ja kolmas kouluttaja ulkopuolella. Toinen sisällä olevista kouluttajista seuraa, kuuntelee ja katsoo lämpökameralla, mitä harjoitteleva miehistö tekee, Strandberg kertoo. — Jos sattuisi joku poikkeama niin sisällä olevat ilmoittaisivat radioon ”tosi vaara”, jolloin harjoitus keskeytettäisiin ja kaikki reagoisivat ilmoitukseen. Kouluttajat tuntevat harjoitustilan, sillä he osaavat pohjapiirustuksen ulkoa. He tietävät missä on ovi ja missä on mitäkin, joten he pystyvät evakuoimaan rakennuksen.

Ennen harjoitusten alkamista käydään läpi harjoittelemassa olevan työvuoron kanssa harjoituksen sisältö ja turvallisuusohjeet.

Palaute ja siitä oppiminen ovat harjoitusten avainasioita.

Helsingin kaupungin ympäristövirasto on asettanut myös omat rajoitteensa harjoituksille. Niissä on luvallista polttaa ainoastaan puhdasta puuta, jotta ilmaan ei vapautuisi ympäristömyrkkyjä. Ympäristönäkökulman lisäksi on huomioitava, etteivät harjoituksia tekevät ja kouluttajat altistu. Strandbergin mielestä ihanteellisinta olisi, jos jokainen harjoitus voitaisiin viedä aina eri rakennuksiin, sillä tulipaloissakin palomiehet menevät pääsääntöisesti tuntemattomiin tiloihin. Helsingissä lupien saaminen purkutalojen purkamiseen polttamalla on hankalaa, joten niitä ei ole saatu harjoituskohteeksi juuri koskaan. Strandberg on kuitenkin tyytyväinen, että pelastuslaitoksella on oma

harjoitusalue, joissa kuumia savusukellusharjoituksia on voitu pyörittää hyvin.n

Teksti ja kuvat TUIJA TERVO

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Menkää politiikkaan, vaikuttamaan! – Palomiesliiton alkuajoista jäi hyviä muistoja, vaikka väännöt olivat kovia, sanoo Kari Niemelä, pitkän linjan ammattiyhdistysmies.

”

Metallialan työpaikassani oli kommunisti luottamusmiehenä ja minä demarina varaluottamusmiehenä. Silloin ay-työt jaettiin usein niin. – Menin ammattikoulusta levyseppähitsaajaksi. Parin lyhyemmän työsuhteen ja työttömyysjakson jälkeen siirryin pienehköön metallialan yritykseen, jossa aloitin varaluottamusmiehenä 23-vuotiaana. Työpaikan vaihto tuli eteen 1980 ja vaihtoehtoja oli kaksi: Palokunta – jossa oli jo pikkuveli töissä ja johon kaverit olivat minua kyselleet – tai metallityöt ulkomailla. Laitoin paperit kumpaankin, palokunta vastasi ensimmäisenä. – Palomiehen virasta ajattelin pyrkiä suoraan palomestariluokalle ja opiskelin sitä varten ylioppilaaksi työn ohessa. Mutta sitten tulivat paloalan lakot ja perheen perustaminen, joten mestarihaaveet jäivät. – Palomiesliiton varapuheenjohtajan ja hallituksen tehtävät työllistivät melko paljon 90-luvun puolivälistä eteenpäin. Vaikka järjestötoiminnassa ja luottamusmiehen perustehtävissä on ollut välillä raskaitakin hetkiä, niin elämältä se on maistunut ja hyvät muistot jääneet. – Tampereen kaupungin teknisen sektorin pääluottamusmiehenä toimin viisitoista vuotta. Ensimmäiset kymmenen vuotta tein pääluottamusmiehen tehtävää oman työn ohella, mutta sitten alkoi tuntua raskaalta olla yöt palokunnassa ja päivät toimistolla. Viimeiset viisi vuotta olin päätoimisena pääluottamusmiehenä. Se oli

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

mielenkiintoinen näköalapaikka kaupunkikonsernin toimintaan. Teknisen sektorin työntekijäporukkaa täytyy kehua. Koskaan ei ollut sellaisia ongelmia, että olisi silmille tultu, vaan aina asiat selvitettiin asioina hyvässä hengessä.

”

Isä kuoli, kun olin kuuden vanha. Jouduin hoitamaan pikkuveljiä – ehkä sieltä jäi jotain, joka ohjasi luottamustehtäviin. – Kun on iso ääni ja suuri suu sekä rohkeutta ottaa asioihin kantaa, yhteisten asioiden hoito imaisee herkästi mukaansa. Kaikissa opinahjoissakin olen aina ollut oppilaskuntien hallituksissa ja kouluneuvostoissa. Tampereella olen ollut kaupungin lautakunnissa 1980-luvulta alkaen. – En kuitenkaan ole pyrkinyt poliittisiin asemiin hinnalla millä hyvänsä. Olen ajatellut, että kun pitää pientä etäisyyttä, jää myös valinnan vapaus muihinkin harrastuksiin ja aikaa läheisille. – Kolme valtuustokautta olin demareiden Tampereen valtuustoryhmässä varavaltuutettuna. Ryhmässä oli muun muassa kolme kansanedustajaa, joten poissaolojen vuoksi varavaltuutettuna sai käytännössä aina osallistua valtuuston kokouksiin. Siinä pääsi hyvin verkostoitumaan. – Otin valtuustossa esille myös palokunnan palkka-asioita — vaikka minua muistutettiinkin, että hei Niemelä, nuo asiat eivät kuulu tänne politiikkaan ja valtuustosaliin. Minua arvosteltiin joskus kahdella pallilla istumisesta. Pidin kuitenkin itse tasan tarkkaan mielessä mikä mun päätyöni on — olin pääluottamusmies. – En kokenut että tehtävissä olisi ollut ristiriitaa — ja valtuustosali oli hyvä paikka tuoda esille henkilöstön näkökulmia. Henkilöstöhän on se tärkein voimavara kaupungin strategiankin mukaan. Mielestäni tilanne vastaa lähinnä sitä, kun yksityisen firman pääluottamusmies istuu firman hallituksessa. >

Tampereen ratapiha muistuttaa isästä: – Täällä VR:n varikon junatallien ympäristössä veturinkuljettajaisä työskenteli.

ESITTELYSSÄ: Kari ”Kapa” Niemelä SYNTYI 1955 Keuruulla, muutti Tampereelle

ELÄKKEELLE 1.9.2015.

kuusivuotiaana.

TAMPEREEN palomiesten ammattiyhdistyksessä (nyk. POIKAMIES, kaksi aikuista tytärtä avioliitosta. LEVYSEPPÄ-HITSAAJA metalliverstaalla

Pirkanmaan pelastusalan ammattilaiset ry) hallituksen jäsenenä 1982—2014, josta ajasta puheenjohtajana 1994—2002.

1974—1981. Välillä kaksi vuotta rauhanturvaajana.

PALOMIESLIITON liittohallituksen jäsen 1994—2000, PALOMIES-SAIRAANKULJETTAJA Tampereen

joista ajasta varapuheenjohtajana 1996—2000.

palolaitoksella (nyk. Pirkanmaan pelastuslaitos) 1981—2010. Palomieskurssi 1981.

HARRASTAA liikuntaa, kuten melontaa, hiihtoa sekä tanssia.

PÄÄLUOTTAMUSMIES, Tampereen kaupungin tekninen sektori, (nyk.) Tekniikka ja terveys KTN 2000—2010 (osa-aikainen), 2010—2015 (päätoiminen). Edustettavana suurimmillaan 800 työntekijää.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

varassa. Toinen oli silloin, kun Tampere lähti mukaan liittoon ensimmäisen lakon aikana ja toinen oli jälkimmäisen lakon lopettamistilanne vuonna 1998. – Setelin Heikki Santalalle kiitos siitä, että hän toi toimintaamme ja lakkostrategiaan kaivattua osaamista ja kokemusta, kun liityimme kokoomajärjestö Setelin jäseneksi ensimmäisen lakon jälkeen. Olihan meillä entinen valtakunnansovittelija Jorma Reinikin apuna hetken aikaa. Kari Niemelä sanoo päässeensä eläkkeelle hyvään aikaan. – Tampereella toteutetaan isoja muutoksia henkilöstörakenteessa. Viime keväänä oli joka viikko yt-neuvotteluja ja kaikesta säästetään.

”

Tampereen yhdistys liittyi Palomiesliittoon loppuvuodesta 1994. Hesalaiset olivat olleet siinä vaiheessa lakossa jo jonkin aikaa. – Muistaakseni lakkoon liittymisestä tehtiin yhdistyksessä päätös sataprosenttisella yksimielisyydellä. Kokouksessa oli paikalla pari sataa jäsentä ja vain yksi osallistuja esitti epäilevän mielipiteen. Liiton tilanne oli silloin aika epävarma: kuinka lakko kestää? Tampereen liittymisellä oli iso merkitys. Se oli merkittävä signaali. Paikkakuntia rupesi tulemaan liittymisemme jälkeen mukaan ja liitto pysyi kasassa. – SPALin liittohallituksessa luotiin toiminnalle linjoja. Käytiin vahvaa vääntöä siitä miten asioissa mennään eteenpäin. Alkuvaiheessa harvalla oli kokemusta yhdistystoiminnasta ja lakkoilusta. Kaikki olivat tyyppeinä hyviä ja yritys oli kova. Oli juuri perustettu liitto sen takia, että eläkeasia ei ratkennut oikeudenmukaisella tavalla. — Hallituksemme oli kyllä kuunteleva, vaikka oltiinkin välillä eri mieltä. Vedin tietoisesti Tampereella sovittua linjaa. Keskustelun merkityksen olin oppinut politiikassa ja yhdistystoiminnassa jo varhain. En mä yksin ollut. Turun Raimo Sjögrenillä oli mielestäni hyvät näkemykset asioista, oli toki muitakin. Äänestyksissä yleensä hävittiin pääkaupunkivetoiselle valtaklikille. – Se ei siis aina ollut yksimielistä päätöksentekoa. Hienoa oli kuitenkin, että vain asiat riitelivät, siitä kiitos silloisille liittotovereille. Yritimme runnoa väkisin asioita eteenpäin ymmärtämättä miten pieni joukko palomiehet kuitenkin on. Tukea ei saatu muilta liitoilta. Hengissä selvittiin, vaikka liiton jatko oli pari kertaa hiuskarvan

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

”

Olen valtavan ylpeä Tampereen palomiesporukan yhtenäisyydestä ja hyvähenkisyydestä molempien 90-luvun lakkojen aikana. – Tampereella pärjättiin myös työnantajan ja paikallisten VPK:den kanssa. Asioiden vaikeus huomioiden yhteydet olivat hyvät. Ensimmäisessä lakossa saatiin jopa apuja käytännön kuvioihin VPK:lta. Laitoksen johdolla oli oma roolinsa ja meillä lakkoilijoilla oma. Toimiva keskusteluyhteys oli silloin ja on edelleen yhteistyön edellytys.

”

Alan oma ammattiliitto on iso juttu. Perusasiat ovat kunnossa. Palomiesliitolla on hyvät mahdollisuudet pärjätä. – Liiton toiminta on harkitsevaista, vakaalla pohjalla ja toimistolla on nyt hyvät henkilöt töissä. Samoin on Pirkanmaan paikallisyhdistyksen kanssa. Harkintaa ja kertynyttä kokemusta oikein käyttäen tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Järjestökuvioissa pitää verkostoitua ja rakentaa hyviä yhteyksiä eri suuntiin. Löytyy helpommin kavereita, kun tulee tosi paikka edunvalvonnassa. – Ylimääräisessä liittokokouksessa 2013 neuvottelujärjestö KTN vaihtui KoHoon. Sitä mä pidin huonona ratkaisuna. Palomiesten lähdöllä oli huono vaikutus kuntapuolen teknisen sektorin työntekijöiden edunvalvontaan. En kuitenkaan nykytilanteessa halua tuomita liiton linjausta. Asiat eivät ole koskaan kovin yksiselitteisiä. Tuolloin ei tiedetty tulevista Sote-kuvioista. Koko alan päästessä saman ay-sateenvarjon alle, edunvalvonta voisi tulla yhtenäisemmäksi, kun toimialakin yhtenäistyy vääjäämättä. Se parantaisi liiton painoarvoa. n

Teksti ja kuvat MIKKO TERÄVÄ

Järjestösi jäsenetuna

LAPSEN TAPATURMAVAKUUTUS NOIN 3 €/kk Hanki nyt lapsellesi turvapaketti, joka on voimassa aina ja kaikkialla maailmassa. Vakuutus kattaa kaiken vapaa-ajan ja myös kilpaurheilun, aina ilman omavastuuta. Saat vakuutuksen Iﬁstä, tai vielä 10 % edullisemmin osoitteesta

a –> k n i u k o ats

A T N A R A T R E M A A T S U N N KA KUMAAN

lapsenturva.fi Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

010 19 19 19

LAPSIA LIIK

K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Palokunta ja urheilu sopivat hyvin yhteen – Joukkuepelissä kukaan ei voi voittaa yksin, vaan onnistuminen on tiimin ansiota. Niin se on myös palomiehen työssä, sanoo Tapani Torppa, urheilumies henkeen ja vereen.

”

Kun savusukellusparin kanssa menee palavaan asuntoon, kaveriin pitää pystyä luottamaan. Tekemisen pitää olla rutinoitua. Ihan niin kuin urheilujoukkueessa. – Urheilu on vienyt minua kaikkeen siihen, missä olen nyt. Jopa paloalalle tulin urheilun kautta. Olin puoliammattilaisena Ruotsissa, kun Seinäjoen Maila-Jusseista soitettiin, että tuletko pelaamaan. Tulin tutustumaan paikkakuntaan ja heti mut vietiin palolaitokselle, josta järjestyi kesälomittajan paikka. – Palomies oli sen aikainen urheilijan toiveammatti. Vielä 1980-luvun alussa vuoronvaihdoista saivat miehet sopia keskenään. Kun toiset olivat kesälajin ja toiset talvilajin urheilijoita, vaihdot tehtiin niin että miehet pääsivät kisoihin ja peleihin. Me talvilajin miehet tehtiin sitten lomitukset aina kesäisin. — Pelastusalalla oli valtavasti urheiluväkeä silloin, johtuen juuri tästä perinteestä. Mutta se katkesi, kun tuli uutta tiukempaa ohjeistusta, jonka mukaan vaihdot piti tehdä tunti tunnista, vuoro vuorosta ja pyhä pyhästä.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

”

Minulla oli ponnistusvoimaa, jota lentopallossa tarvitaan.

– Alunperin olin yleisurheilija ja erityisesti korkeushyppääjä. Olin nuorten SM-kisoissa kuudes korkeushypyssä. Kun joukuelajit kiinnostivat, huomasin että lentopallo onkin sopiva laji. — Korkealle ponnistamista on ollut hyötyä myöhemminkin – kun lentopallon aktiiviuran jälkeen pelasin Seinäjoen Sisussa kolmannen divarin jalkapalloa, voitin kauden maalikuninkuuden 17 maalilla, joista 11 tein päällä.

”

Valmennustehtävissä olen ollut mukana melkein koko ajan.

– Jo Ruotsissa toimin pelaaja-valmentajana ja sen jälkeen on ollut sekä junioreiden että aikuisten joukkueita. Ainoastaan yksi kuuden vuoden jakso oli sellainen, että en osallistunut seuratoimintaan. — Juuri nyt valmennan Seinäjoki-Lentiksen C-poikien joukkuetta. Näin nuoria poikia en olekaan valmentanut tähän mennessä. He ovat siinä kynnyksellä, että haluaisivat harjoittelun lisäksi vielä leikkiä. – On ollut mukava seurata entisten joukkueitteni pelaajien menestystä maailmalla. Moni poika pelaa ympäri Suomea liigatason joukkueissa. Viimeisin iso uutinen oli, kun Jani Sippola kirjautui ammattilaiseksi seurajoukkueeseen Belgiaan. >

ESITTELYSSÄ: Tapani ”Reiska” Torppa SYNTYI 1955 Kokkolassa. AVOLIITOSSA, kaksi tytärtä edellisestä liitosta. Tuore vaari, tyttären poika syntyi kesällä.

KESÄMIEHEKSI Seinäjoen paloasemalle keväällä 1978. Syksyllä palomiesluokalle, josta jatkona sukeltajakurssi. Palomiehen virka Seinäjoelta 1.6.1979. Palomiehen työn lisäksi tehnyt pelastussukellusta, paineilmahuoltoa, ylipalomiehen virkatehtäviä sekä paloesimiehen ja asemamestareiden lomituksia.

ELÄKKEELLE 1.9.2015. SEINÄJOEN alueen palohenkilöstö ry:ssä aktiivisesti mukana heti alusta alkaen: puheenjohtajana, luottamusmiehenä, rahastonhoitajana.

PALOMIESLIITON hallituksessa vuodesta 2009 alkaen.

PERUSTAMASSA Suomen Palohenkilöstön Urheiluliittoa 90-luvulla. Liittoa johdettiin Seinäjoelta käsin kahdeksan vuotta, Torpan toimiessa tuon ajan rahastonhoitajana ja palkintovastaavana.

LENTOPALLOSSA pitkä ura pelaajana ja valmentajana. Ensimmäinen seura Kokkolan Tiikerit. Pelasi puoliammattilaisena Ruotsissa 1976—1978, paras saavutus mestaruussarjan pronssi. Siirtyi Seinäjoelle 1978. Mukana Maila-Jussien sarjanousun aikana, aina mestaruussarjaan nousuun saakka. Valmentanut niin juniori-, nais- kuin miesjoukkueitakin sekä ollut useissa tehtävissä seuratoiminnassa. Kaksi SM-kultaa (2007, 2012) ja yksi SM-pronssi (2010) SeinäjokiLentiksen ja Seinäjoen Kuutosten B-poikien joukkueen valmentajana. Palkittu piirin lentopallojaoston parhaana juniorivalmentajana kolmena vuonna.

– Seinäjoen urheiluhalli on tuttuakin tutumpi paikka. Täällä on pidetty monet harjoitukset ja pelit.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

”

Yhdessä vaiheessa Seinäjoelta lähdettiin kaikkiin palomieskisoihin, laji kuin laji. – Pienellä laitoksella oli töissä usean lajin suomenmestareita. Urheilu oli suuri yhdistävä tekijä, joka lisäsi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Palomiesurheilu siinä muodossa on hiipumassa, eikä vain urheilutoiminta, vaan kaikki yhdessä tekeminen. Se on harmillista. Kaikissa menoissa ja järjestelyissä täytyy aina olla yksi energinen vetäjä ja jos sitä ei tahdo löytyä, alkaa toiminta hiipua.

”

Olen aina ollut sitä mieltä, että jos koet jonkun asian epäkohdaksi, yritä itse löytää siihen ratkaisua. Älä pelkästään tyydy valittamaan.

– Ruikuttamalla ei saavuta mitään. Pitää vaivautua selvittämään vaihtoehtoja. Eikä auta jäädä oman pöydän ääreen, pitää päästä suoriin puhekontakteihin niiden kanssa, joilla on mahdollisuus ratkaisuihin. Tässä mielessä osallistuminen Palomiesliiton hallituksen työskentelyyn on ollut hyvä paikka vaikuttaa asioihin.

”

Jokaisen kannattaisi valmistautua siihen, että jossain vaiheessa työrajoite voi tulla eteen – ettei kukaan joutuisi hylkiöksi. – Minulle tuli muutama vuosi sitten flimmeri ja se vei savusukelluskelpoisuuden. Täytyy myöntää, että sen jälkeen tunsin olevani vähän muun työporukan jaloissa. – Työrajoitteisuus voi olla kova paikka palomiehelle. Sekä työntekijän että työnantajan tulisi varautua näihin tilanteisiin ajoissa sekä tehdä suunnittelua ja panostuksia, ettei kukaan jäisi tyhjän päälle. Pelkkä tehtävästä toiseen siirto ei riitä, muutos vaatisi valmentautumista. Tilanne voi tulla yllättäen: siihen asti olet kokenut itsesi tärkeäksi, mutta yhtäkkiä et voikaan tehdä työtäsi, johon olet tottunut ja jonka teet hyvin. n

Teksti MIKKO TERÄVÄ

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Entisten valmennettavien menestyminen peliurillaan lämmittää Tapani Torpan mieltä. Torppa valmensi pitkään seinäjokelaisia B-poikien joukkueita. Kolme eri ikäluokan pelaajaa jatkaa nyt pelaamista Kokkolan Tiikereissä, joka taas oli Torpan ensimmäinen joukkue. Kuvassa entisen valmentajansa vieressä Tommi Siirilä, Robert Seppänen ja Antti Ropponen.

Myös ammatillisia eläkeikiä nostetaan

duskunta hyväksyi hallituksen esityksen työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamisesta täysistunnossa 20. marraskuuta. Vastoin Palomiesliiton ja usean muun ammattiliiton vaatimuksia eduskunta hyväksyi samalla myös kiistellyn julkisen sektorin ammatillisten eläkeikien asteittaisen nostamisen. Työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ja julkisalan ammattiliitot ovat valmiit riitauttamaan asian EU-tasolla. Ammatillisten eläkeikien piirissä olevilla eläkeikä nousee kolme kuukautta vuosittain vuodesta 2018 alkaen. Eläkeikä nousee enintään kaksi vuotta. Korotus koskee yhteensä noin 8 500 työntekijää, jolla edelleen on ammatillinen eläkeikä.

Korotuksen kohteena on noin 400 palomiestä, jotka 90-luvun puolivälissä joutuivat valitsemaan ammatillisen eläkeiän tai yleisen eläkeiän välillä. Valinnan piti lainsäädännön ja kuntien eläkevakuutuksen mukaan olla molemmin puolin sitova ja peruuttamaton. Palkansaajien pääsopijajärjestöt tyrmäsivät toistuvasti esitykset ammatillisiin eläkeikiin puuttumisesta. Tästä huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö toi heikennysesityksen julkisen sektorin eläkeneuvotteluihin. Asia jäi viime kevään neuvotteluissa erimieliseksi, mutta eteni eduskuntaan. Järjestöt ovat vastustaneet ammatillisten eläkeikien nostamista koko valmisteluajan, viimeksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemisessa.

Asiaa käsiteltiin myös perustuslakivaliokunnassa, mutta sen mielestä eläkeiän vähittäinen nostaminen ei riko omaisuudensuojaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossa Palomiesliitto totesi korotusesityksen kohdistuvan palomiehiin, joiden eläkeikä on työuran aikana jo noussut lähes seitsemän vuotta. Heidän osaltaan olisikin täysin kohtuutonta, että lainsäätäjä vielä kerran heikentäisi eläkeoikeuksia. Järjestöt katsovat, että ammatillista eläkeikää suojaa perustuslain mukainen omaisuudensuoja ja päätös nostaa julkisen sektorin ammatillisia eläkeikiä on perustuslain vastainen. Eläkeiän nostamisesta syntyvät säästöt ovat epävarmoja ja vähäisiä verrattuna yksilöille koituvaan haittaan. n

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Kotitalon suuri puutarha on tärkeä paikka Matti Kokkoselle. Pihalla ja lähistössä käveleminen on tärkeä osa leikkauksesta kuntoutumista. — Täytyy olla kärsivällinen ja potkia itseään liikkeelle, vaikka joskus mieli tekisi jäädä sohvalle.

”Sain uuden elämän” Keuhkojen siirtoleikkaus pelasti Matti Kokkosen viime hetkillä takaisin elävien kirjoihin.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

ohjalla asuva eläkkeellä oleva ylipalomies Matti Kokkonen valmistautuu toiseen jouluun keuhkojen siirtoleikkauksen jälkeen. Espoon palolaitoksella elämäntyönsä tehneellä Matilla todettiin ns. itsesyntyinen keuhkofibroosi kolme vuotta sitten. Sairaudessa sidekudos vähitellen valloittaa keuhkot. Syytä sairauteen ei tiedetä, eikä kunnon lääkitystäkään ole. Keuhkofibroosi hengästytti, mutta sairaus pysyi kuitenkin aisoissa. Äkillinen muutos tuli vuoden 2014 alussa, jolloin tauti nopeasti ryöpsähti pahemmaksi. Huhtikuussa Matti lyyhistyi kodin pihalle autotallin eteen. Ambulanssi oli nopeasti paikalla ja ensihoitajat mittasivat happisaturaatioksi 52. Tapahtunut pelästytti toden teolla.

Tokaisin aamuisin, että taas ollaan päivää lähempänä uusia keuhkoja.

– Mietin että tukehtumallako tästä maailmasta lähdetään. Lääkäri kuitenkin sanoi, että keuhkofibroosipotilaat menehtyvät sydämen pysähtymiseen. Verenkierto tarvitsee happea, Matti sanoo. Liikkuminen onnistui enää pyörätuolissa avustettuna ja hengitystä avitettiin lisähapella. Toivo asetettiin keuhkojen siirtoleikkauksen varaan. Tarkkojen tutkimusten jälkeen Matti pääsi elinsiirtojonoon kesäkuussa 2014. Alkoi odottaminen — pitkä odottaminen ja taistelua aikaa vastaan. – Kirurgi sanoi, että omilla keuhkoillasi tuskin joulua näet. Syksy oli pitkä, muistaa puoliso Maija Kokkonen. Matin kaulassa roikkui puhelin, sillä minä hetkenä hyvänsä saattoi tulla odotettu puhelu, jossa kerrottaisiin sopivasta keuhkosiirteestä. Sitä puhelua ei vaan tuntunut koskaan tulevan. Hädästä huolimatta pariskunta oli varma, että kutsu leikkaukseen vielä tulisi. Positiivinen asenne auttoi vaikeimmilla hetkillä. – Tokaisin aamuisin, että taas ollaan päivää lähempänä uusia keuhkoja, Matti kertoo. Kokkoset ovat uskovaisia ja vakuuttuneita siitä, että lopulta rukouksen voima kuultiin. Hetki jolloin puhelu sairaalasta viimein tuli, vahvistaa tätä: – Olimme kaupassa, kun vastaan tuli tuttu pariskunta. He yllättyivät, kuinka Matti ei vieläkään ollut päässyt leikkaukseen. Siinä vaiheessa Matti ei jaksanut enää juuri puhua kuin muutaman sanan. Tuttavat totesivat siinä, että nyt rukoillaan Matin puolesta. Lopulta ympärillämme oli kolme pariskuntaa rukoilemassa, siinä kaupan käytävällä, Maija kertoo. Kokkoset poistuivat kaupasta ja Maija päätti vielä käydä viereisessä liikkeessä, Matin jäädessä autoon odottamaan. Kesken asioinnin Maijan puhelin soi. – Se oli Matti, mutta en saanut puheesta selvää, kuulin vain ”keuhkot, keuhkot”. Pelästyin,

että nyt on happipullon kanssa ongelmia ja kiiruhdin autolle. Selvisi, että olivat Meilahden sairaalasta soittaneet — siellä oli nyt Matille sopivat elinluovuttajan keuhkot. Ambulanssi tulisi vajaan tunnin kuluessa ovellemme. Leikkaus Hyksissä Meilahdessa käynnistyi 18. syyskuuta puolen päivän jälkeen ja päättyi yhdeksän tuntia myöhemmin. Mattia pidettiin pääasiassa nukutettuna kahdeksan päivän ajan. Kolmantena päivänä leikkauksesta elimistössä käynnistyi voimakas hylkimisreaktio uusia keuhkoja kohtaan. – Minä en tiennyt siitä mitään, olin taju kankaalla. Kun tulin tajuihini, vatsa oli valtavan turvoksissa ja tuskallisen kipeä, syynä pitkästä makuulla olosta ja lääkityksestä johtuva suolitukos. Se saatiin laukeamaan muutaman vuorokauden jälkeen, mutta heti perään tuli uusi suolitukos. Sekin saatiin hoidettua, mutta verotti tietenkin muutenkin vähäisiä voimia, Matti kertoo. Sairaalassa Matti näki lääkkeistä johtuvia kauhu-unia. – Yksi voimakkaimmista ja samalla hyvin toden tuntuinen hallusinaatio oli se, kun iso musta koira hoiti meitä keuhkopotilaita. Myöhemmin tivasin hoitajilta, että oliko täällä tosiaan koira, Matti naurahtaa. Kolmen viikon jälkeen suusta poistettiin putki, henkitorveen oli tehty avanne ja Matti pääsi ensimmäistä kertaa puhumaan. Pian aloitettiin kuntoutus, joka oli yllättävän raskasta ja vaikeaa. Hapen puute oli sulattanut lihakset olemattomiin, joten Matin piti opetella istumaan, seisomaan, kävelemään ja syömään eli kaiken uudelleen. — Silloin minuun iski pelko, paniikkihäiriö. En olisi halunnut nousta sängystä ja kun pakottivat istumaan, uikutin vain. Hoitajat väkisin vetivät minut kävelemään. Kaikkiaan Matti vietti sairaalassa kolmisen kuukautta, kunnes pääsi kotiin Lohjalle joulun alla. Tämä vuosi on mennyt kuntoutuessa. — Pystyn kävelemään viereisen lammen ympäri noin kilometrin ja tekemään hiukan joitain pihatöitä, jossa ei tarvitse kumarrella. Olemme Maijan kanssa käyneet kuntosalillakin. — Menee kuitenkin vielä pitkä aika, ennen kuin saan täyden hyödyn keuhkoista. Lääkärin mukaan saattaa mennä kolmekin vuotta normaaliin kuntoon. Itse voin yrittää auttaa asiaa esimerkiksi liikkumalla joka päivä hiukan eilistä enemmän. >

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Sairaalassa kuntoutuminen < viivästyi, kun muutama päivä leikkauksen jälkeen Matin elimistö ryhtyi hylkimään keuhkoja. Myöhemmin vaivaa tuli suolitukoksesta ja veden kertymisestä keuhkoon.

< Loppuelämän ajan Matin keho hakee tasapainoa uusien keuhkojen kanssa. Hylkimisreaktiota vastaan otetaan roppakaupalla lääkkeitä. Kaikkiaan päiväohjelmaan kuuluu kolmisenkymmentä pilleriä.

Keuhkojen siirtoja tehtiin viime vuonna 12 kappaletta, joten leikkaus on harvinainen. Ensimmäiset leikkaukset Suomessa tehtiin 1990-luvun alussa ja tähän mennessä parisataa suomalaista on saanut yhden tai kaksi keuhkoa elinluovuttajalta. Matti muistaa kuulleensa, että leikkauksen ja kuntoutuksen hintalappu yhteiskunnalle on noin satatuhatta euroa. — Tunnen olevani etuoikeutettu, kun pääsin 65-vuotiaana jonoon. Minulla leikkaus tuli oikeastaan ihan viime hetkillä. Jos kunto olisi vielä heikentynyt, en olisi jaksanut operaatiota. Matti ei tiedä, kenen keuhkot hänellä on tai ovatko ne miehen vai naisen. — Sillä ei ole mitään väliä. Joskus havahdun miettimään, että jaa, ne ovatkin olleet jollain toisella. Sairauden syy jäi mysteeriksi. Matti epäilee, että palomiehen työllä ja keuhkojen arpeutumisella saattaa olla yhteys, vaikka lääkäreiltä sellaista todistusta ei tullut. — Teholla hoitaja kertoi Matin keuhkojen olleen aivan lopussa ja että niissä näkyi eletty elämä, myös ammatin jälki, Maija kertoo. Matti työskenteli Espoon pääpaloasemalla palomiehenä ja ylipalomiehenä 37 vuoden ajan. Siinä ajassa työturvallisuusajattelu on edennyt rutkasti parempaan suuntaan. — Kun parikymppisenä menin palokuntaan vuonna 1971, ei se ollut niin tarkkaa miten laitteita käytettiin. Ennen vanhaan ei olisi tullut mieleenkään laittaa paineilmalaitteita päälle autopaloissa. Meillä oli alkeelliset takit ja saappaat, eikä niitä

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

puhdistettu. Moni muukin asia on työturvallisuudessa nykyään toista luokkaa. — Mistä sitä tietää vaikka sieltä olisi tullut jotain keuhkoihin. Kaikenlaista on tullut hengitettyä. Kaksi talvea olin palomiehenä Wärtsilän telakalla. Muistan kuinka hitsarit käyttivät asbestikankaita. Silloin ei tajuttu myrkkykemikaalien päälle mitään. Vastoinkäymisistä huolimatta Kokkosilla on kaiken aikaa ollut kantavina voimina positiivinen elämänasenne ja usko johdatukseen. Vaikeimmilla hetkillä mieltä lämmitti myös valinta Kristillisen Eläkeliiton ”vuoden 2014 hymymummoksi ja hymypapaksi”. Perusteluina huomioimiselle oli muun muassa pariskunnan aurinkoisuus, avuliaisuus ja lämpö lähimmäisiä kohtaan. Kokkoset ovat olleet perustamassa liiton Lohjan paikallisyhdistystä kymmenisen vuotta sitten. Helsingissä asuessaan Kokkoset tekivät yli 20 vuoden ajan vapaaehtoista katulähetystyötä syrjäytyneiden ja alkoholistien parissa. Matti toimii edelleen aktiivisesti ja omien voimiensa mukaan Lohjalla Veljespiirissä. Matilla itsellään on takana raitistuminen alkoholismista 1980-luvun lopulla. — Viina meinasi viedä työpaikankin. Pääsin hoitoon ja kävin läpi kaikki portaat. Ajattelen, että olen elämässä saanut kaksi uutta elämää. Ensimmäinen lottovoitto oli kun pääsin viinasta eroon ja toinen keuhkojen siirto. Tämä jälkimmäinen kerta onkin jo ihan jättipotti. n

Teksti MIKKO TERÄVÄ

Liity Palomiesliittoon! PALOMIESLIITON JÄSENEKSI voivat liittyä pelastustoimessa, ensihoidossa ja hätäkeskuksissa työskentelevät sekä aloille opiskelevat. Jäseneksi liitytään paikallisyhdistysten kautta. Palomiesliitolla on 26 paikallisyhdistystä pelastustoimen ja ensihoidon jäsenille. Hätäkeskuksissa työskentelevien paikallisyhdistys on Hätäkeskusammattilaisten liitto HAL. Täytä jäsenilmoituslomake ja toimita se paikallisyhdistykseen. Täytä myös erillinen työttömyyskassan liittymislomake ja lähetä se Palomiesliiton toimistoon. HALiin liittyvät lähettävät molemmat lomakkeet toimistoon. Työttömyyskassan (JATTK) liittymislomake on syytä lähettää toimistolle viivyttelemättä, koska kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, kun lomake saapuu liittoon.

Yhdessä olemme vahvempia

LIITTYMISLOMAKKEET JA OHJEITA: Pelastustoimessa ja ensihoidossa työskentelevät: www.palomiesliitto.fi > Jäsenpalvelu > Liity jäseneksi Hätäkeskuksissa työskentelevät: www.halry.fi > Liity jäseneksi Palomiesliiton toimisto opastaa liittymisessä: puh. (09) 867 8880, toimisto@palomiesliitto.fi

! a a ij il e h r u s ie m Ehdota Vuoden Palo

Suomen palohenkilöstön urheiluliiton hallitus valitsee vuosittain Vuoden Palomiesurheilijan eli Alpo Kinnusen muistopokaali-kiertopalkinnon saajan. Huomionosoitus julkistetaan 112-päivänä eli 11. helmikuuta.

2 / 2015

Tiimipelaaja pärjää palomiehenä

Vuoden 2014 Palomiesurheilija Petri Partanen esiteltiin Pelastusalan ammattilaisessa 2/2015.

Nyt etsitään Vuoden 2015 Palomiesurheilijaa! Esityksiä voi tehdä lomakkeella, joka löytyy palohenkilöstön urheiluliiton nettisivulta www.palomiesurheilu.fi, kohdasta ”Yhteystiedot”. Sivulta löytyy myös tarkemmat säännöt, joiden perusteella valinta tehdään. Esityksessä tulee huomioida ehdotetun urheilijan menestys vuoden 2015 aikana. Valittavan tulee olla pelastuslaitoksessa työskentelevä pelastushenkilöstön ammattilainen, sijainen tai Pelastusopiston opiskelija. Tähän mennessä Vuoden Palomiesurheilijan tittelin ovat saaneet: 2014 2013 2012 2011

Petri Partanen, rullakiekko Tomi Muhonen, voimanosto Mikko Tiensuu, penkkipunnerrus Mikko Salo, crossfit

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

TYÖMARKKINALAKIMIEHEN PALSTA

Palkasta päättäminen ja sopiminen

alomiehen palkka koostuu kuntasektorin palkkojen tavoin tehtäväkohtaisesta palkasta ja mahdollisesti maksettavista henkilökohtaisesta lisästä, työkokemuslisästä sekä tulospalkkiosta. Näiden lisäksi on myös muita palkanosia, kuten kertapalkkio sekä rekrytointi-, kieli- ja syrjäseutulisä. Palomiesten osalta myös työaikakorvaukset näyttelevät usein merkittävää osaa kokonaispalkasta. Muutaman viime vuoden ajan palkankorotuksista on sovittu keskitetyllä työmarkkinaratkaisulla. Tällä tarkoitetaan palkansaajakeskusjärjestöjen (SAK, STTK, AKAVA) sekä työnantajakeskusjärjestöjen (käytännössä EK eli Elinkeinoelämän keskusliitto ja KT eli Kuntatyönantajat) keskenään neuvottelemaa palkkaratkaisua. Keskusjärjestöt eivät kuitenkaan automaattisesti voi päättää työntekijöiden palkoista. Keskusjärjestöjen neuvotteluratkaisun voimaan saattaminen edellyttää liittojen omalle keskusjärjestölle etukäteen antamaa valtuutusta tai liittojen hallintojen jälkikäteistä neuvottelutuloksen hyväksyntää. Työnantajakeskusjärjestöt ovat nyttemmin julkisesti ilmoittaneet, että ne haluavat eroon keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. EK ilmoitti 25.11.2015 suoraan, että se ei enää kevään 2016 jälkeen osallistu sääntömuutokseensa perustuen keskitettyihin palkkaratkaisuihin. Työnantajapuolen tavoite ja tarkoitus on sopia palkoista ja muista työsuhteen ehdoista vain liittotai työpaikkakohtaisesti. Liittokierroksella tarkoitetaan liittojen ja työnantajan välisiä neuvotteluja,

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

joihin palkansaajakeskusjärjestöt eivät käytännössä osallistuisi. Kunta-alalla sopijaosapuolet olisivat KT työnantajan edustajana sekä toisaalla pääsopijajärjestöt Kunta-alan Unioni, JUKO ja KoHo työntekijöiden edustajina. SPAL kuuluu pääsopijajärjestö KoHoon (Kunta-alan koulutettu hoitohenkilöstö ry), jossa muut liitot ovat Tehy ja Super. KoHon sisäisten sääntöjen nojalla Tehy ja Super istuvat KVTES (Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus) pöydässä työnantajan kanssa. SPAL vaikuttaa KVTES:n sisältöön KoHon sisäisen työskentelyn kautta. Palomiesliiton jäsenten osalta KVTES:n palkkaratkaisut vaikuttavat käytännössä ensihoitajien palkkaukseen. Pääosa SPALin jäsenistä työskentelee pelastuslaitosten palveluksessa. Pelastuslaitosten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palkka määräytyy Teknisten sopimuksen (TS) kautta. Teknisten sopimus on yksi kuntaalan viidestä työ- ja virkaehtosopimuksesta. Pääsopijajärjestöt (Kunta-alan Unioni, JUKO ja KoHo) neuvottelevat KT:n kanssa myös Teknisten sopimuksen sisällön. KoHon sisäisten sääntöjen nojalla KoHoa edustaa Teknisten pöydässä vain ja ainoastaan SPAL. SPAL istuu siis pöydässä, jossa päätetään useimpien jäsenten työ- ja virkasuhteen ehdoista (lähinnä palomiesten työaika ja palkkauksen perusteet). Palkkauksen osalta Teknisten sopimus eroaa kuitenkin merkittävältä osaltaan KVTES:n palkkamääräyksistä. KVTES rakentuu ammattialakohtaisille palkkahinnoitteluryhmille. Esimerkiksi terveydenalan hoitohenkilöstön osalta puhutaan ”HOI”-palkkaluokista,

päivähoidon hoitohenkilöstön osalta ”PKO”-palkkaluokista jne. Useimmille ammattinimikkeille on annettu hinnoitteluluokka, joka toimii kyseisen ammatin minimipalkkana. Todelliset ammattialakohtaiset palkat ovat usein KVTES:n minimipalkkaa suuremmat. Teknisten sopimus ei määritä ammattikohtaisia minimipalkkoja. Sopimuksen palkkausmääräykset on jaettu kolmeen palkkaryhmään, joille kullekin on määritelty tehtäväkohtaiset vähimmäispalkat. Palkkaryhmistä itsestään ei voi päätellä, mihin palkkaryhmään esimerkiksi palomies tai palomestari kuuluvat. Tehtäväkohtaiset palkkaryhmät ja niiden vähimmäispalkat ovat: palkkaryhmä I: 1.657 €, palkkaryhmä II: 1.835 €, palkkaryhmä III: 3.038 €. Teknisten sopimuksen eri ammattiryhmät jaetaan omiin palkkaryhmiin paikallisessa palkkausjärjestelmässä, jonka perusteiden olisi oltava henkilöstön tiedossa. TS:n mukaan palkkausjärjestelmä edellyttää tehtäväkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevien paikallisten arviointijärjestelmien vahvistamista. Arviointijärjestelmät vahvistetaan kunnan päätöksentekoelimissä, mutta sitä ennen ne tulee käsitellä työnantajan ja palkansaajien edustajien kanssa TS-kehittämistyöryhmässä. SPALilla on edustaja kyseisessä työryhmässä. Edustaja on käytännössä SPALin paikallinen (pää)luottamusmies. Vuoden 2013 tilastojen mukaan 70,1 % pelastustoimen henkilöstöstä kuuluu teknisten sopimuksen palkkaryhmään I, 25 % pelastustoimen henkilöstöstä palkkaryhmään II ja 3,4 % palkkaryhmään III. Palomies-nimikkeellä työs-

Järjestelmässä on hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta voidaan helpommin ottaa huomioon paikalliset taloudelliset ja muut realiteetit sekä sopia palkan määräytymisen perusteista ja suuruudesta varsin joustavasti. Toisaalta paikallinen neuvottelu voi olla puhdasta sanelupolitiikkaa työnantajan taholta ilman työntekijäpuolen vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi neuvotteluasetelma on usein epätasapainoinen työnantajan hyväksi, jolla on käytettävissään neuvotteluihin laajat henkilöstöresurssit. Työntekijöiden edustajien asema neuvotteluissa on usein vähintäänkin haastava, mikä olisi aina hyvä muistaa ja asia myös huomioida neuvotteluja edeltävissä yhdistysten tms. henkilöstön kokouksissa ja tilaisuuksissa.

kentelevistä 99,2 % kuuluu palkkaryhmään I. Vertailun vuoksi todettakoon, että koko TS:n soveltamispiirin henkilöstöstä 48,3 % kuuluu palkkaryhmään I, 39,8 % palkkaryhmään II ja 9,5 % palkkaryhmään III. Koko Suomi huomioiden palomiehen keskimääräinen tehtäväkohtainen palkka lokakuussa 2013 oli 1.937 € kuukaudessa. Keskiarvo on 280 euroa suurempi kuin TS:n palkkaryhmän I vähimmäispalkka. Henkilökohtaista lisää maksettiin 59,7 %:lle palomies-nimikkeellä työskentelevistä. Henkilökohtaista lisää saavien keskimääräinen lisä oli 149 €/kk. Palomestari-nimikkeellä työskenteleville maksettiin henkilökohtaista lisää 81 %:lle palomestareis-

ta lisän suuruuden ollessa keskimäärin 222 €/kk/saaja. Palopäällikkö-nimikkeellä työskentelevistä 75,3 % sai hen kilökohtaista lisää suuruuden ollessa keskimäärin 293 €/kk/saaja. Keskustason neuvotteluissa päätetään TS:n palkkauksen osalta käytännössä vain palkkaryhmien vähimmäistasot. Paikallisesti puolestaan sovitaan ammattinimikkeiden sijoittaminen eri palkkaryhmiin, tehtäväkohtaisen palkan suuruus sekä henkilökohtaisen lisän määrittämistä koskevat paikalliset perusteet. Voidaan siis todeta, että palomiehen palkasta ja sen suuruudesta päätetään ja sovitaan pitkälti paikallisesti.

Huolimatta viime aikojen äärimaltillisista keskitetyistä palkkaratkaisuista, ovat keskitetyt ratkaisut tuoneet aina kuitenkin edes jonkinlaisen palkankorotuksen. Toisaalta keskitetyistä palkkaratkaisuista luopuminen ei tuo merkittävää muutosta palomiehen palkan muodostukseen. Palkasta päätetään edelleen pääasiassa paikallisesti. Keskitetyistä palkkaratkaisuista luopuminen voi jopa edistää ja vahvistaa paikallisia palkkaneuvotteluja ja jopa paikallista palkkapolitiikkaa. n

PASI JAAKKOLA TYÖMARKKINALAKIMIES

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PAIKALLISKIERROS

PIRKANMAA 16.11.

PAIKALLIS KIERROS

PIRKANMAAN paikalliskierroksen aikoihin oli ilmassa suuria kysymyksiä, joihin ei ollut vielä vastauksia. Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta olivat kesken ja hallituksen ajamat pakkolait etenivät eduskunnan koneistossa. Pelastustoimi oli päätetty siirtää itsehallintoalueille, mutta mitä se käytännössä tarkoitti pelastustoimen kannalta? Hukkuuko pelastustoimi soteen vai säilyykö omana toimialana? Miten käy ensihoidon? Montako pelastuslaitosta maahan tulee? Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula kertoi, että tammikuussa pitäisi selvitä, mitä pelastustoimen siirtyminen itsehallintoalueille tarkoittaa. Tässä vaiheessa selvää oli ainoastaan se, että pelastustoimi tullaan sovittamaan maakuntahallinnon malliin ja pelastuslaitosten isäntiä ovat todennäköisesti maakuntahallinnot vuodesta 2019 alkaen. Pirkanmaalla keskusteltiin erityisesti ammatillisten eläkeikien kohtalosta. Eläkelainsäädännön uudistamisen yhteydessä hallitus esitti, että vanhoja ammatillisia eläkeikiä nostettaisiin vuodesta 2018 alkaen kolmella kuukaudella vuodessa ja enintään yhteensä kaksi vuotta. Palomiesliitto ja julkisalan ammattiliitot pitivät esitystä perustuslainvastaisena ja veivät esitetyn lakimuutoksen perustuslakivaliokunnan selvitettäväksi. Asiaa käsiteltiinkin perustuslakivaliokunnassa, mutta sen mielestä eläkeiän vähittäinen nostaminen ei riko omaisuudensuojaa. Pirkanmaalaiset ihmettelivät perustuslakivaliokunnan kannanottoa ja pitivät kummallisena, että Suomessa lakien perustuslainmukaisuudesta päättää valiokunta, jonka jäsenet ovat poliitikkoja, jotka itse ovat säätämässä lakeja. Voisiko asiasta vielä jonnekin valittaa? Palomiesliiton työmarkkinalakimies Pasi Jaakkola totesi pirkanmaalaisten olevan aivan oikeassa. Suomesta puuttui lakiesityksiä objektiivisesti tarkasteleva perustuslakituomioistuin, mikä monessa maassa on. Jaakkola piti asian kannalta ongelmallisena myös sitä, että EU:ssa eläkejärjestelmät ovat kunkin valtion sisäisiä asioita, joihin unionin tasolla ei puututa. Tästä huolimatta, työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt ja julkisalan ammattiliitot aikovat riitauttaa asian EU-tasolla. Keskusteluissa kuohutti myös pelastusalan uusin puheenaihe: operatiivisen henkilökunnan työaika ja sen mahdollinen muuttaminen. Eräissä pelastuslaitoksissa keskusteltiin vuorokausirytmistä luopumisesta ja siirtymisestä kaksivuorojärjestelmään. Jaakkola totesi, että taustalla oli todennäköisesti laitosten johdon tahto saada kustannussäästöjä aikaan vähentämällä paloasemien miehitystä viikonloppuisin. Kaikki Paikalliskierros-tapahtumassa läsnä olleet kannattivat nykyisen työaikajärjestelmän säilyttämistä. Lisäksi todettiin, että ei ole mitään näyttöä siitä, että viikonloppuisin olisi vähemmän tulipaloja.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

PAIKALLISKIERROS

Pirkanmaan paikalliskierroksen avoin tilaisuus järjestettiin Tampereen keskuspaloasemalla. Tilaisuuteen osallistui 25 pelastusalan ja ensihoidon ammattilaista Tampereelta ja lähikunnista.

Pirkanmaan pelastuslaitoksen kokopäiväinen työsuojeluvaltuutettu ylipalomies Markku Savilahti kahvitteluvuorossa.

Palomies Sami Ahola ja Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula pohtivat päivän polttavia kysymyksiä kahvitauolla. Akaalainen Ahola edustaa Pirkanmaata Palomiesliiton liittohallituksessa.

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

KESKI-SUOMEN PELASTUSALAN AMMATTIHENKILÖSTÖ PJ: Janne Luoma-aho 050 336 7531 janne.luoma-aho@jkl.fi LM: Timo Korhonen 0400 648 153 timo.korhonen@palomiesliitto.fi VLM: Petteri Parantainen 044 347 4657 petteri.parantainen@jkl.fi JÄS: Timo Kosunen 040 574 0049 timo.kosunen@jkl.fi

PIRKANMAA

KESKI-UUSIMAA

KANTA-HÄMEEN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Jarkko Savilepo 040 508 9600 jarkko.savilepo@palomiesliitto.fi LM: Tero Hynynen 045 880 9526 tero.hynynen@pelastuslaitos.fi VLM: Joonas Pihlava 040 840 5234 joonas.pihlava@pelastuslaitos.fi JÄS: Jussi Kivelä 040 776 3672 jussi.kivela@pelastuslaitos.fi

TAMPEREEN PALOESIMIEHET PJ: Heikki Kivelä 040 731 4835 heikki.kivela@tampere.fi LM: Jarkko Pietiläinen 040 550 6378 jarkko.pietilainen@tampere.fi JÄS: Heikki Tamminen 050 567 6428 heikki.tamminen@tampere.fi LÄNSI-PIRKANMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Markku Kukkula 0500 957 214 markku.kukkula@tampere.fi JÄS: Jere Helenius 050 559 3916 jere.helenius@tampere.fi POHJOIS-SAVO

LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN ESIMIEHET LUPE PJ: Kim Lassila 0400 959 543 kim.lassila@espoo.fi LM: Jarno Lappalainen 040 526 6693 jarno.lappalainen@espoo.fi JÄS: Aija Röynä 043 825 2896 aija.royna@espoo.fi

TURUN SEUDUN PALOMIEHET PJ: Petteri Broström 040 558 6074 petteri.brostrom@turku.fi LM: Juha Barck 040 705 2327 juha.barck@turku.fi LM: Petteri Broström VLM: Risto Tsharkov 050 593 6766 risto.tsharkov@turku.fi JÄS: Risto Tsharkov

PIRKANMAAN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Panu Mustajärvi 0400 945 255 panu.mustajarvi@tampere.fi LM: Matti Välikoski 0400 480 131 matti.valikoski@tampere.fi LM: Aki Hormalainen 041 503 6050 aki.hormalainen@tampere.fi JÄS: Tommi Ahvenainen 0500 919 111 tommi.ahvenainen@tampere.fi JÄS: Taru Välimaa 040 525 8002 taru.valimaa@tampere.fi

KUOPION PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Roope Mustonen 044 569 0631 roope.mustonen@kuopio.fi LM: Pasi Rissanen 0440 519 291 pasi.rissanen@palomiesliitto.fi LM: Tomi Puurunen 0440 323 524 tomi.puurunen@kuopio.fi LM: Jere Nikkarinen (kys) 040 5837 557 jere.nikkarinen@gmail.com JÄS: Kari-Pekka Mikkonen 044 292 0760 kari-pekka.mikkonen@luukku.com

POHJOIS-KARJALA

ESPOON PALOHENKILÖSTÖ PJ: Ilkka Mustakangas 0400 963 388 ilkka.mustakangas@palomiesliitto.fi PLM: Petri Torkkel 043 825 8088 petri.torkkel@espoo.fi LM: Jiri Käppi 044 502 2598 jiri.kappi@espoo.fi JÄS: Kimmo Lehikoinen 050 587 8478 kimmo.lehikoinen@espoo.fi

PÄIJÄT-HÄME

ITÄ-UUDENMAAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Roger Nybom 040 540 088 roger.nybom@porvoo.fi LM: Henri Forsberg 044 562 2056 henri.forsberg@porvoo.fi LM: Jussi Koivukangas 0405110670 jussi.koivukangas@porvoo.fi JÄS: Matti Rinne 0400 436 097 veli-matti.rinne@porvoo.fi

LAHDEN PALOMIESYHDISTYS PJ: Jouni Kokki 040 596 7212 jouni.kokki@palomiesliitto.fi PLM: Esa Koskimaa 044 555 5451 esa.koskimaa@gmail.com LM: Petri Marjamäki 040 515 4481 pete.marjamaki@gmail.com LM: Petri Kautto 040 723 0246 petri.kautto@phpela.fi JÄS: Antti Mustonen 044 500 6337 antti.musto@gmail.com

VARSINAIS-SUOMI

LÄNSI-UUSIMAA

ITÄ-UUSIMAA

HELSINGIN PALOMESTARIJA PALOESIMIESYHDISTYS PJ: Kari Nurminen 040 334 5961 kari.nurminen@palomiesliitto.fi VPLM: Ilpo Lehtonen 040 556 8714 ilpo.lehtonen@hel.fi JÄS: Juha Laine 040 840 5715 juha.l.laine@hel.fi

KESKI-UUDENMAAN PALOMIESYHDISTYS PJ: Janne Nieminen 050 599 4161 janne.nieminen@palomiesliitto.fi LM: Jukka Tuomila 0400 631 824 jukka.tuomila@ku-pelastus.fi LM: Jari Ruuska 044 501 2964 jari.ruuska@ku-pelastus.fi JÄS: Teemu Sihvonen 040 534 9754 teemu.sihvonen@ku-pelastus.fi

KANTA-HÄME

HELSINGIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Asko Reinikainen 040 334 6857 asko.reinikainen@palomiesliitto.fi PLM: Mikko Laine 040 835 0618 mikko.laine@hel.fi LM: Markus Bjugg 050 331 6278 markus.bjugg@gmail.com JÄS: Stina Hällberg 040 508 1032 stina.hallberg@pp.inet.fi stina.hallberg@hel.fi

KESKI-SUOMI

HELSINKI

PALOMIESLIITON PAIKALLISYHDISTYKSET

POHJOIS-KARJALAN PELASTUSHENKILÖSTÖ PJ: Tarmo Lavikainen 050 496 0698 tarmo.lavikainen@pkpelastuslaitos.fi LM: Jorma Hämäläinen 050 591 3416 jorma.hamalainen@palomiesliitto.fi LM: Petteri Kohonen 045 317 9113 petteri.kohonen@pkpelastuslaitos.fi JÄS: Juha-Pekka Jolkkonen 044 080 0802 juha-pekka.jolkkonen@pkpelastuslaitos.fi

VAASAN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Johanna Välirinne 040 546 5007 johanna.valirinne@vaasa.fi LM: Hannu Kaatikko 050 583 2221 hannu.kaatikko@palomiesliitto.fi JÄS: Juha Pukkinen 044 300 0888 juha.pukkinen@vaasa.fi

KAINUUN PALOMIEHET SPAL -97 PJ: Mikko Tuikka 050 537 1638 mikko.tuikka@kaipe.fi LM: Jorma Halonen 044 358 0835 jorma.halonen@kaipe.fi; haloojorma@gmail.com JÄS: Ville Lappalainen 044 357 6454 ville.lappalainen@kaipe.fi OULUN PALOMIESYHDISTYS PJ: Sauli Kippola 041 438 4443 sauli.kippola@gmail.com LM: Petri Rautio 040 723 7677 petri.rautio@palomiesliitto.fi VLM: Pasi Inkeroinen 040 739 4452 pasi.inkeroinen@ouka.fi LM: Jaakko Kallunki 040 729 7983 jaakko.kallunki@ouka.fi VLM: Pekka Väätäinen 0400 519 540 pekka.vaatainen@ouka.fi LM: Timo Mämmi 044 703 8807 timo.mammi@ouka.fi VLM: Arto Jokelainen arto.jokelainen@hotmail.com JÄS: Harri Minkkinen 050 384 6860 harri.minkkinen@mail.suomi.net LAPIN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Juha Rantamartti 040 556 6887 juha.rantamartti@lapinpelastuslaitos.fi PLM: Reijo Huhtala 0500 922 281 reijo.huhtala@palomiesliitto.fi LM: Mika Heikkinen (Kemi) 040 540 1277 mika.heikkinen@lapinpelastuslaitos.fi JÄS: Matti Salmi 040 746 5430 matti.salmi@lapinpelastuslaitos.fi

HÄTÄKESKUKSET

KESKI-POHJANMAA JOKILAAKSOT

SATAKUNTA

SEINÄJOEN ALUEEN PALOHENKILÖSTÖ PJ: Tuomas Vaismaa 040 778 1530 tuomas.vaismaa@seinajoki.fi PLM: Mikko Koivuluoma 040 090 3361 mikko.koivuluoma@seinajoki.fi JÄS: Esa Miilumäki 040 551 8101 esa.miilumaki@seinajoki.fi

POHJANMAA

PORIN PALOHENKILÖSTÖ SPAL PJ: Asko Mansikkamäki 040 520 7491 asko.mansikkamaki@satapelastus.fi LM: Pekka Puisto 040 594 8397 pekka.puisto@palomiesliitto.fi LM: Jarno Ahosmäki 0400 468 265 jarno.ahosmaki@satapelastus.fi JÄS: Marko Virtanen 0400 528 518 marko.virtanen@satapelastus.fi

ETELÄ-POHJANMAA

SAVONLINNAN PALOMIESYHDISTYS SPAL PJ: Janne Päykkönen 044 302 5205 janne.paykkonen@palomiesliitto.fi LM: Timo Suoninen 040 554 3398 timo.suoninen@espl.fi JÄS: Ari Mikkonen 050 572 7334 ari.mikkonen@espl.fi

JOKILAAKSOJEN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Jouko Eerola 040 543 2786 jouko.eerola@jokipelastus.fi LM: Tuomo Ylikoski 0400 776 123 tuomo.ylikoski@jokipelastus.fi JÄS: Hannu Rautio 040 511 2469 hannu.rautio@jokipelastus.fi

KAINUU

MIKKELIN VAKINAISET PALOMIEHET PJ: Matti Kaarna 050 311 7019 matti.kaarna@espl.fi LM: Vesa Olkkonen 050 569 6630 vesa.olkkonen@espl.fi JÄS: Heli Hyttinen 050 354 5245 heli.hyttinen@espl.fi

KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN PELASTUSALAN AMMATTILAISET PJ: Mikael Gebala 0400 580 387 mikael.gebala@gmail.com LM: Mikael Gebala JÄS: Mikael Gebala

OULU-KOILLISMAA

PIEKSÄMÄEN SEUDUN PALOHENKILÖSTÖ PSPH PJ: Jorma Tenhunen 040 720 3794 jorma.tenhunen@gmail.com LM: Asko Heimonen 040 533 2111 asko.heimonen@palomiesliitto.fi JÄS: Jukka Ylönen 040 533 2102 jukka.ylonen@espl.fi

LAPPI

ETELÄ-SAVO

HÄTÄKESKUSAMMATTILAISTEN LIITTO HAL PJ: Tiina-Riikka Nyman 050 307 2326 tiina-riikka.nyman@palomiesliitto.fi PLM: Arto Pirttimaa 050 409 8502 arto.pirttimaa@112.fi VPLM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KERAVA LM: Johanna Eerola 040 844 7890 johanna.eerola@112.fi PORI LM: Anne Reinhardt 050 529 2706 anne.reinhardt@112.fi TURKU LM: Arto Väätti 041 519 4100 arto.vaatti@112.fi TURKU VLM: Juho Niiles 0400 700 990 juho.niiles@112.fi VAASA LM: Minna Bergendahl 0400 404 544 minna.bergendahl@112.fi VAASA VLM: Anna Marjo 044 377 9277 hannele.marjo@112.fi KUOPIO LM: Kaarina Salomaa 045 111 6816 kaarina.salomaa@112.fi KUOPIO VLM: Pekka Saarelainen 050 581 6324, pekka.saarelainen@112.fi OULU LM: Helka Hiltunen 040 540 1456 helka.hiltunen@112.fi OULU VLM: Merja Lehto 0400 828 000 merja.lehto@112.fi

PJ = PUHEENJOHTAJA PLM = PÄÄLUOTTAMUSMIES VPLM = VARAPÄÄLUOTTAMUSMIES LM = LUOTTAMUSMIES VLM = VARALUOTTAMUSMIES JÄS = JÄSENASIOIDEN HOITAJA

www.palomiesliitto.fi > paikallisyhdistykset

PELASTUSALAN AMMATTILAINEN

Oletko jo vieraillut Palomiesliiton Extranetissä? Kaikille Palomiesliiton jäsenille avoimesta Extranetistä löydät Jäsentiedotteet Lakimies vastaa -palstan Lehtiartikkeleita Palautelomakkeen Tietoa neuvottelujärjestelmästä Tietoa edunvalvonnasta ja virka- ja työehtosopimuksesta Kokeile heti: www.palomiesliitto.fi Kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta. Jos käytät sivua ensimmäistä kertaa, lue kirjautumisohje. MUISTA MYÖS PALOMIESLIITTO SPAL FACEBOOKISSA!