Ostyposti Ostyn jäsenlehti | 2-2014
Minustako kasvattaja? Kirsu käyttöön!
Karvaiset
kaverit
Sisältö 2 | 2014 Onko sinulla juttuidea tai haluatko kirjoittaa jutun? Kaikki aineisto on tervetullutta, ota yhteyttä toimitukseen! ostylehti@gmail.com
Osty tiedottaa!................................................... 4 Pääkirjoitus........................................................ 5 Tuhti tietopaketti jäljestyksestä...................... 6 Ostyn ensimmäisen MEJÄ-kokeen kuulumisia..............................12 Koeviikonloppu Muurolassa.......................... 14 Rotuesittelyssä englanninkääpiöterrieri.................................18 Kaverikoira on monien ilo..............................20 Ei pelkkää söpöstelyä – kasvattajan arki, osa 1 ...............................24 ELL Palsta: Kavala kesä..................................28 Haukkukeitaan ja halliprojektin kuulumisia..............................32 Ostyläiset tapahtumissa................................34 Vuoden palkitut esittelyssä: Lut & terrierimestari................................35 Mejä-mestari..............................................36 Uudet tittelit & koetulokset...........................37 Ilmoitustaulu Uusia sarjoja kilpailuihin!........................38 Rotuyhteyshenkilöt...................................38 Trimmaajat ja mikrosirutus.....................39
Ostyposti
OULUN SEUDUN TERRIERIYHDISTYKSEN JÄSENLEHTI
Ilmestyy neljä kertaa vuodessa: maaliskuu / kesäkuu syyskuu / joulukuu
Lehteen tarkoitetun aineiston tulee olla toimituksessa viimeistään: nro 1: 17.2. mennessä nro 2: 16.5. mennessä nro 3: 18.8. mennessä nro 4: 17.11. mennessä Toimituksen osoite: ostylehti@gmail.com
Toimitus: päätoimittaja Virve Sipola toimittaja Sirpa Vepsä ulkoasu Jenni Ojala Lähetä kuvia lehteen: ostylehti@gmail.com, kuvia otetaan vastaan ilomielin!
Ilmoitushinnat: Takakansi (148 x 170 mm) 160 € 1/1 s (148 x 210 + 5 mm) 140 € 1/2 s (130 x 87 mm) 70 € Nettibanneri (12 kk) 150 € Jäsenille ilmoitukset -50 % (ei koske banneripaikkaa) Paino Erweko Oy, Oulu
Jäsenmaksut jäsen nuorisojäsen perhejäsen
27 € 12 € 5€
Kerhon nettisivut Oulunseudunterrieriyhdistys.net Kannessa: Tico, Riitta Laitinen Osoitteenmuutokset jasensihteeri.osty@gmail.com
Rally-tokon kursseja! Rally-tokon alkeis- ja jatkokurssit alkavat torstaina 7.8.2014 Haukkukeitaalla. Alkeiskurssi klo 19–20 ja jatkokurssi klo 20–21. Vetäjänä toimii Pauliina Toppi. Kummallekin kurssille mahtuu kuusi koirakkoa. Kurssi koostuu kuudesta harjoituskerrasta ja hinta on 40 €. Sitovat ilmoittautumiset molemmille kursseille 6.7. mennessä osoitteeseen eija.jylanki@saunalahti.fi.
World Dog Show Helsinki 2014 -majoitus Näyttelyvuosi huipentuu World Dog Show Helsinkiin 8.–10.8.2014! Ostylle on varattuna Helsingin Maailman Voittaja 2014 -näyttelyn yhteyteen majoitusta seuraavasti: Sokos Hotel President 135 EUR (sis. koiramaksut) / yö / 2 hh standard huoneita varattuna 10 kpl ajalle 6–10.8. ja 10 kpl 8–10.8., joten ole nopea! Sokos Hotel President sijaitsee hyvin suhteessa liikkumiseen kaupungissa, näyttelypaikalle pääset hyvin julkisilla kulkuvälineillä. Kaikki kyselyt ja tiedustelut: virve.sipola@gmail.com
Virallinen luonnetesti 27.–28.9. Osty järjestää yhteistyössä Pohjois-Suomen Snautseri-pinseriharrastajat ry:n kanssa virallisen luonnetestin! Aika: 27.–28.9. klo 9.00 alkaen | Paikka: Oulu | Tuomarit: Lauri Ojala ja Jari Laine Ilmoittautuminen: 1.7.–13.9. | Ilmoittaudu: Mari Ruuhonen, p. 040 566 8343 (klo 17.00 jälkeen), mruuho@gmail.com tai Mari Ruuhonen, Polttimokatu 4 B, 90100 Oulu Osanottomaksu: 55 €, Ostyn jäsenille 45 € Koemaksu suoritetaan tilille FI57 5026 0820 0351 51. Osty tukee jäsentensä ilmoittautumismaksua 10 €:lla, jolloin jäsenen ilmoittautumishinta on 45 €. Etusijalla terrierit, snautserit ja pinserit.
Vihdoin on päästy kesän alkuun. Odotettavissa kaunista auringonpaistetta, kesäistä sadetta, lomailua, uimista ja muuta ihanaa kesään kuuluvaa. Valitettavasti myös itikoita ja punkkeja, niihin onneksi on olemassa monenmoisia karkotteita, etteivät pääse kesää pilaamaan. Kesä on monelle vilkasta tapahtuma- ja harrastusaikaa. On näyttelyitä, kokeita, testejä, kisoja jne, joita myös Osty on järjestämässä. Toiset osaavat nauttia kesästä rentoutuen, ilman kuukausia etukäteen vaativia ilmoittautumisia tai paikan varmistuksia. Ostyn kauan haaveilema ja suunnittelema hallihankekin on edennyt. Kuplahalli nousee Haukkukeitaalle, kunhan loput lupa-asiat saadaan kuntoon ja hommat siitä etenemään. Odotellaan siis mukavaa ja tilavaa harrastustilaa talvi- ja miksipä ei myös kesäkäyttöön. Olemme saaneet yhdistykselle myös hienot agilitytarvikkeet, joten uusia kurssejakin on tulossa. Selvisimme hienosti Oulun KV-näyttelystä, kiitos kaikille talkoilijoille! Elokuun lopussa on vielä iso ja tärkeä tapahtuma, kun järjestämme Limingassa ryhmä- ja pentunäyttelyn. Sinne tarvimme talkoolaisia monenlaisiin tehtäviin, pienikin panos on tärkeä. Talkoilleilla jäsenillähän on myös etuoikeus yhdistyksen kursseille, joten kaikki mukaan nauttimaan iloisesta talkoilusta hyvässä porukassa!
Pääkirjoitus
Hei Ostyläiset!
Lopuksi toivotan kaikille lämmintä ja aurinkoista kesää! Tavataan tapahtumissa! Terveisin,
Piritta
Ostyn sihteeri
Ostyposti | 5
Jäljestäminen
– MIELEKÄSTÄ JA HYÖDYLLISTÄ HARRASTAMISTA KOIRAN KANSSA Kk. mäyräkoira Pyry jälkiharjoituksissa.
Koira käyttää luonnostaan tarkkaa hajuaistiaan ympäristön tulkitsemiseen ja havainnointiin. Tämän taidon voi ottaa huvi- ja hyötykäyttöön treenaamalla koiran kanssa erilaisten jälkien seuraamista. Jäljellä koira oppii keskittymään tehtäväänsä, mikä auttaa purkamaan energiaa ja rauhoittaa koiraa. Samalla omistaja oppii tuntemaan koiraansa ja testaamaan yhteistyötä koiransa kanssa. Jälkiharrastus on mukava ja mielekäs liikuntamuoto niin koiralle kuin sen omistajalle, ja nuuskuttelua voi harrastaa omaksi ja koiran iloksi ilman, että suunnitelmissa on valioituminen tai kilpakoiran ura. Palveluskoiraroduilla on omat jälkikoemuotonsa, mm. metsäjälki ja peltojälki. Lisäksi koira
6 | Ostyposti
kuva: Marja Junttila
voi käyttää taitojaan etsijäkoirana. Jäljestäminen (laahausjälki linnulla) on osana koetta mm. terriereiden ja mäyräkoirien vesiriistakokeessa VERI sekä kääpiö- ja pienoismäyräkoirien käyttötaipumuskokeessa PIKA. Jos intoa riittää ja taitoa löytyy, voi osallistua jälkikokeisiin (MEJÄ, VAHI) ja hyödyntää opittuja taitoja myös käytännön jäljestyksessä metsästäjien ja virkavallan apuna.
Virkavallan ja metsästäjien apuna Osaavia ja koulutettuja jälkikoiria käytetään nykyisin yhä enemmän kolareissa loukkaantuneitten tai metsästystilanteissa haavoittuneiden hirvieläinten etsimisessä niin, että ne voi-
daan lopettaa asianmukaisesti ilman turhia kärsimyksiä. SRVA eli suurriistavirka-apu on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliiseille ja metsästäjille virka-apua suurriistatilanteissa. Tavallisimpia tilanteita ovat kolareissa loukkaantuneitten hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajamista. Mukana toiminnassa ovat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurojen vapaaehtoiset. Kannattaa ottaa yhteyttä paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen tai metsästysseuraan, jos käytännön jäljestys kiinnostaa.
Miten alkuun? Parhaiten lajiin pääsee tutustumaan osallistumalla koirayhdistysten järjestämille jälkikursseille. Mutta jos kursseja ei ole tarjolla, alkuun pääsee aivan hyvin yksinkin. Omatoiminen harjoittelu on mielekästä ja palkitsevaa, vaikka ei kokeisiin tähtäisikään. Mukavinta on kuitenkin harjoitella innostuneella pikkuporukalla, jossa joku kokeneempi koekävijä on opastamassa muita jäljen tekoon, koiran ohjaukseen ja jatkoharjoitteluun. Pienessä porukassa jokaiselle koiralle voi tehdä juuri koiran kehitystasoa vastaavan jäljen – aloittelijalle helpon ja lyhyemmän, kokeeseen menijälle pitemmän ja vaativamman, täyspitkän koejäljen. Jälkien teossa ja jälkien ajossa koirien kanssa pääsee nauttimaan luonnosta ja liikunnasta
mukavalla tavalla. Lopuksi voi vaikka nauttia eväistä ja vaihtaa ajatuksia ja vinkkejä yhteisestä harrastuksesta. Kannattaa tutustua lähialueen sopiviin jälkimaastoihin ja ottaa selvää alueitten omistussuhteista, sillä hyvien tapojen mukaan maanomistajalta tai metsästysoikeuden haltijalta tulee kysyä lupa maaston käyttöön harjoituksissa. Kunnioita myös luontoa ja metsäneläinten rauhaa ja tuo kaikki merkkaustarvikkeet ja laput pois luonnosta. Muista koiraharrastuksissa myös järjestyslain ja metsästyslain määräyksen koirien kiinnipidosta. Opiskele suunnistusta, treenaa etäisyyksien arviointia, kartanlukua, kompassin ja gps-laitteiden käyttöä. Harjoitukset eivät ole ainoastaan koiraa varten, vaan myös hyvää treeniä ohjaajalle oikeita koetilanteita varten. Kannattaa jo omatoimisissa harjoituksissa tutkia jälkimaastoja, piirtää jälki kartalle tai käyttää karttaohjelmaa, harjoitella ”nuottilapun” ja muistiinpanojen tekoa ja treenata opastusta, sillä näitä taitoja tarvitaan sitten kokeissa. Harjoitukset kannattaa aloittaa myös paukkukokeella, sillä tietyistä rutiineista koirakin tietää mitä ollaan tekemässä ja mitä häneltä odotetaan.
Pennusta jälkikoiraksi Jäljestämisen voi aloittaa minkä ikäisen koiran kanssa tahansa, mutta parhaan tuloksen saa kun koiran kanssa ruvetaan harjoittelemaan ihan pikkupentuna. Riistaverisillä metsästyskoirilla on usein hankaluutena, että tuoreet riistanjäljet vievät helposti voiton keinotekoisesta lehmänverijäljestä ja jälkitarkkuutta onkin treenattava enemmän, jos haluaa menestyä kokeissa. Pennun koulutus aloitetaan tutustuttamalla pentu erilaisissa säissä vaihteleviin maastopohjiin, mielenkiintoisiin metsän tuoksuihin ja outoon tuoreen veren hajuun. Ensimmäiset leikkimieliset jälkitreenit voi tehdä jo 5–6 kuukauden ikäiselle pennulle vetämällä lyhyitä, muutaman kymmenen metrin pituisia suoria jälkiä helppoon maastoon vaikkapa kotipihassa. Kaatona voi olla vielä joku pennulle mieluinen kiinnostava juttu, namia tai lelu. Kun pentu innostuu jäljen seuraamisesta, jälkeä vaikeutetaan vähitellen ja sen pituutta kasvatetaan. Tehdään kulma, makaus, kaarroksia, kokeillaan katkoa suoralla osuudella, pientä katkokulmaa ja jäljen ikää kasvatetaan. Koiran kehittyessä tehdään jälki jo AVO-luokan mallilla, mutta lyhyempäOstyposti | 7
Jäljestyksessä tarvittavia välineitä: veripullo, sieni, erilaisia jälkimerkkejä, kartta, gps, kompassi, muistiinpanovälineet.
nä, ja kaadoksi voi jo ottaa sorkan, mikä yleensä kiinnostaakin pentua. Kokeeseen kannattaa ilmoittautua vasta sitten, kun koira on saanut riittävästi harjoitusta ja kykenee hyvin jäljestämään 1–2 kilometriä pitkän ja yli vuorokauden ikäisen jäljen, johon on käytetty 1/3 litraa verta. Ahkeran koe- ja työkoiran energiansaantiin, nestetasapainoon ja lihashuoltoon tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta koira jaksaa hyvin tehtävissään eikä tule terveysongelmia. On tärkeää muistaa riittävä nesteytys jo kisaviikolla, lihasten lämmittely ennen jäljelle menoa ja palautus suorituksen jälkeen. Tarkista harjoitusten ja kokeiden jälkeen aina myös koiran kunto. Muista riittävä lepo ja palautuminen koeviikonloppujen jälkeen ja huolehdi sekä omasta että koirasi kunnosta myös jäljestyskauden ulkopuolella. Jokainen koira kehittyy omaan tahtiinsa ja jokaisella koiralla on oma tapansa oppia sekä tyylinsä toimia jäljellä. Opettele lukemaan ja luottamaan koiraasi. 8 | Ostyposti
MEJÄ – Metsästyskoirien jäljestämiskoe Metsästyskoirien jäljestyskoe MEJÄ on tullut Suomeen Saksasta 1950-luvun lopulla, ja kokeeseen ovat voineet vuodesta 2007 lähtien osallistua myös muut kuin metsästyskoirarodut. Koemuotona jäljestys on aikaa vievä, pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä vaativa laji, jossa sekä koiralta että koiran ohjaajalta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa. Yleensä kokeeseen kuluu valmisteluineen ja purkuineen koko viikonloppu, kuten Marikan oheen kirjoittamasta jutusta selviää. Koejärjestäjät tarjoavat nykyisin mahdollisuutta myös ostojälkeen, jolloin koemaksu on suurempi ja koirakko saapuu koepaikalle vasta koepäivän aamuna. MEJÄ-kokeessa testataan koiran kykyä seurata haavoittuneen riistaeläimen verijälkeä. Naudan tai hirvieläimen (hirvi, kauris) verellä tehdyllä jäljellä on kulmia, makauksia (30 x 30 cm alue, josta maanpinta rikottu) ja jäljen päässä kaato (hirvieläimen sorkka). Jäljel-
Koira käyttää luonnostaan tarkkaa hajuaistiaan ympäristön tulkitsemiseen ja havainnointiin.
lä edetään ripeää kävelyvauhtia, liiasta vauhdista tuomari voi huomauttaa. Osa koirista etenee jälkitarkasti, osa taas enemmän ilmavainulla. MEJÄ-kokeessa on kaksi luokkaa: avoin luokka AVO ja voittajaluokka VOI. Jälki tehdään lumettomalle maalle ja aina, jos mahdollista, riistarikkaaseen maastoon, jossa päästään testaamaan koiran jälkiuskollisuutta. Ennen varsinaista jälkikoetta testataan osallistuvien koirien laukauksen sieto. Tässä nk. paukkukokeessa koira sidotaan jälkinarussa puuhun, eikä sitä jätetä käskyn alle. Ohjaajat siirtyvät 10 metrin päähän ja laukaus ammutaan 25 metriä koiran edessä. Jos koi-
ra pelästyy pahasti, se ei läpäise testiä, eikä pääse jatkamaan varsinaiseen kokeeseen. Koira kulkee jäljellä 6 metrin jälkinarussa ja aikaa molemmissa luokissa jäljen selvittämiseen on 45 minuuttia. Jäljet merkitään piilomerkein. AVO-luokan jäljen pituus on 900–1000 metriä, VOI-jäljen 1200–1400 metriä. Verta käytetään molemmilla jäljillä saman verran eli 1/3 litraa ja veri jaetaan tasaisesti kaikille jäljen osuuksille. Märkään sieneen lorautetaan alkumakauksella noin kolmasosa käytettävissä olevasta verimäärästä. Verta lisätään sieneen makauksilla ja lopputipat pullosta valutetaan kaadolle. Verettäjä tulee aina joukon viimeisenä, ja verisieni kulkee vapaana perässä. Jälki pitää tehdä huolellisesti ja sääntöjen mukaan, sillä virheellinen jälki voidaan hylätä, eikä koira saa tulosta. AVO-luokan jäljen ikä on vähintään 12 tuntia ja VOI-luokan jäljen ikä vähintään 18 tuntia. Avoimessa luokassa jäljellä on kaksi suorakulmaista kulmaa, kolme suoraa osuutta ja kaksi makausta kulmilla. Voittajaluokassa suoria osuuksia on neljä ja makaukset sijoitetaan suorille osuuksille. VOI-jäljellä on kolme kulmaa, joista yksi on nk. katkokulma, jossa jäljellä on veretön osuus ja koira joutuu etsimään omatoimisesti jatkojäljen alun. Säännöt sallivat koiran ohjaamisen ja innostamisen jäljen alussa noin 10 metrin matkalla, mutta sen tulee tapahtua hilliOstyposti | 9
tysti. Vähä-ääninen ja hillitty työskentely koiran kanssa johtaa yleensä parhaaseen tulokseen ja kuvastaa yhteistyötä koiran ja ohjaajan välillä. Totuta koira jo harjoituksissa tiettyihin vähäsanaisiin komentoihin ja kysy aina tuomarilta lupaa koiran puhutteluun kokeessa. Kokeessa koiran tulee työskennellä reippaan omatoimisesti ja ohjaajan on pysyteltävä jälkiliinan päässä koirasta. Älä häiritse koiran työskentelyä omalla käyttäytymiselläsi – lue koiraa ja luota koiraan! MEJÄ-kokeessa arvostellaan jäljestämishalukkuus, varmuus jäljellä, etenevyys, lähdön, kulmien, makausten sekä katkon selvittäminen ja merkkaaminen sekä käyttäytyminen kaadolla. Kun koira on saanut kaksi ykköstulosta AVO-luokassa, se siirtyy VOI-luokkaan ja valioituu (FI JVA) kolmella VOI-ykköstuloksella. Jos koira ja omistaja ovat todella kiinnostuneita ja motivoituneita jälkitöihin, harrastamista voi jatkaa kerhonmestaruuskokeissa, rotujärjestöjen kilpailuissa aina SM-kokeisiin asti. On mielenkiintoista tutustua myös muitten maitten jäljestyskokeisiin ja koiran on mahdollista valioitua myös ulkomaisissa jälkikokeissa.
VAHI – Vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskoe Vuonna 2007 MEJÄ-kokeen lisäksi tuli VAHI – vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiskoe, jossa selvitetään koiran ja myös ohjaajan kykyä seurata vahingoittuneen hirvieläimen jälkeä. Kokeessa testataan erityisesti ohjaajan yhteistyötä koiran kanssa sekä koiranlukutaitoa. Koe voi olla järjestetty koe tai kokeen ajankohta sovitaan VAHI-tuomarin kanssa kokeeseen soveltuvaan riistarikkaaseen maastoon. VAHI-kokeen voi suorittaa myös todellisessa kolari- tai haavakkotilanteessa, jossa kolarissa tai metsästystapahtumassa haavoittunut eläin on tarkoitus lopettaa tarkoituksenmukaisella tavalla,
10 | Ostyposti
josta määrää tarkemmin mm. eläinsuojelulaki ja metsästyslaki. VAHI-kokeessa koiran ohjaajalla tulee olla metsästyskortti ja ampumakoe suoritettuna ja hän antaa kokeessa suostumuksen olla viranomaisten käytettävissä jäljestämistilanteissa. VAHI-jälki on MEJÄ-jälkiä vaativampi, pituus on 1500–2000 metriä, ikä 2–36 tuntia. Naudan tai hirvieläimen verta käytetään kuitenkin sama määrä 1/3 litraa ja koira on kuuden metrin jälkinarussa niin kuin MEJÄ-kokeessa. Jäljellä on viisi eripituista osuutta, kaksi tavallista kulmaa, kaksi katkokulmaa ja suorilla osuuksilla viisi makausta, joihin jätetään pienet puukapulat. Koiran ohjaaja saa käyttöönsä kartan, johon on merkitty ainoastaan 100 metrin levyinen lähtöalue ja koiran tulee itsenäisesti löytää jäljen alku jostain tältä alueelta. Koe alkaa, kun koiran ohjaaja ilmoittaa tuomarille koiran löytäneen jäljen alun. Tuomari arvostelee vain jäljen alkuosan ensimmäiselle makaukselle. Jälkeä ei ole merkitty mitenkään maastoon ja koirakon on tuotava jäljeltä vähintään kaksi makauksille jätettyä kapulaa sekä tietysti jäljen päässä oleva kaato. VAHI-koe on todella vaativa koirakon yhteistyön testi, ja onnistuneeseen suoritukseen tarvitaan myös ohjaajan koiran- ja maastonlukutaitoa sekä riistatuntemusta. Koesuoritus joko hyväksytään tai hylätään. Koe on hylätty, jos koira ei löydä jäljen alkua, ei pääse kaadolle asti, kapuloita ei löydy tai 60 minuutin koeaika ylittyy. Kun koiralla on yksi hyväksytty VAHI-tulos se voi osallistua hirvikoirien jäljestämiskokeeseen HirvJ, joka suoritetaan oikean hirven jäljellä lumisessa maastossa. Koira valioituu (FI KVA-J ) kahdella hyväksytyllä VAHI-tuloksella ja yhdellä hyväksytyllä HirvJ-tuloksella.
Jäljestäjän muistilista
Tarvittavat välineet
• • • • • • • • • • •
Koiralle: • Valjaat tai pienillä koirilla leveä panta, joita käytetään vain jäljes tämisessä • 6-metrinen jälkinaru • Riittävästi juomavettä Ohjaajalle: • Kartta, johon jälki on merkitty • Valmis nuottipaperi tai muistiin panovälineet, kynä • Kompassi, GPS, jos sellaisen omistaa ja osaa sitä myös käyttää • Kännykkä • Hyvät eväät Jäljen tekoon: • Veripullo – kaupan naudan verta tai hirven verta, jota kannattaa kysellä syksyllä tutuilta metsäs täjiltä • Sieni (noin 10 x 10 cm), valmiiksi kostutettuna 2,5 metrin narussa • Jälkimerkkejä, jotka eivät vahin goita puustoa ja jotka on helppo purkaessa irrottaa: kuitunauhaa, hintalappuja, pyykkipoikia, maa larinteippiä • Kaato: hirven tai kauriin sorkka, joita kannattaa syksyllä kysellä metsästäjiltä • Muovipusseja sorkan, veripullon ja sienen kuljettamiseen, hans kat, talouspaperia
Käytä harjoituksissa ja kokeissa aina samaa valjasta tai pantaa, niin koira tietää tulevan tehtävänsä ja virittäytyy jäljelle. Käytä aina samaa yksinkertaista kehotusta esim. ”jälki” tai ”etsi jälki”, kun opastat koiraa jäljelle. Jos kiellät, tee se lyhyesti ja selvästi esim. ”ei”. Totuta koira jo pentuna laukauksen ääneen esim. ampumaradalla. Lähesty pauketta ensin kauempaa, seuraa koiran reaktioita ja vahvista toivottua käytöstä. Totuta koira myös ihmisiin jäljestystilanteessa, sillä kokeessa mukana ovat vähintäänkin tuomari ja opas, joskus myös tuomariharjoittelija. Pidä aloitteleva koira ohjauksella mahdollisimman hyvin jäljellä, ettei se opi turhaan vaeltelemaan ympäriinsä vaan ymmärtää keskittyä tehtäväänsä. Varmuuden lisääntyessä koiralle annetaan lisää vapauksia. Jos haluat treenata makausten merkkaamista tai katkokulmaa, keskity niihin. Käytä enemmän verta, mutta tee jäljestä muuten lyhyempi. Tee harjoituksista vaihtelevia, niin motivaatio ja into jäljestämiseen säilyvät. Älä uuvuta nuorta tai aloittelevaa koiraa liian tiheällä ja vaativalla harjoittelulla, liian vaikeilla maastoilla, monimutkaisilla ja pitkillä tai liian vanhoilla jäljillä. Pidä motivaatiota yllä, mutta älä kyllästytä koiraa. Kehu ja palkitse koiraa, silloin kun se tekee oikein – lopeta harjoitus aina onnistumisen tunteeseen. Pidä välillä harjoittelu- ja kypsyttelytaukoja – koekoirallakin yksi harjoittelukerta viikossa riittää!
Marja Junttila, kuvat: Marja Junttila, Sirpa Vepsä
Lue lisää jäljestyksestä: Labradorinoutajakerho | MeJäljestäjät | Suomen Kettuterrierit | Suomen Metsästysjäljestäjät Suomen Mäyräkoiraliitto | Suomen Noutajakoirajärjestö | Suomen Spanieliliitto Mukavaa yhdessäoloa ja toimivaa yhteistyötä jälkikoirasi kanssa – iloa onnistumisesta!
Ostyposti | 11
kuva: Anu Kärkkäinen
Historiallinen MEJÄ-koe Suunnilleen noilla otsikon sanoilla Osty markkinoi kaikkien aikojen ensimmäistä järjestämäänsä MEJÄkoetta. Sähköpostimainos tavoitti minutkin ja päätin, että, jos vain arpaonni suosisi, niin kokeesta tulisi ensimmäinen myös minulle ja Halla-russelille.
keessa maastot olivat järjestäjille uusia, joten jäljet oli käyty jo edellisenä viikonloppuna suunnistamassa ja merkitsemässä punaisilla kreppinauhoilla. Enää tarvitsi vain poistaa näkyvät merkit, laittaa samalla piilo-
Niin vain kävi, että sain postia
suuntasin kohti Muurolaa, Ro-
merkit ja vetää verijälki. Kysyt-
MEJÄ-kokeen toiselta järjestä-
vaniemeä. Koepaikkana toimi
tävää?
vältä yhdistykseltä Lapin Mäy-
Muurolan Erämiesten metsäs-
räkoirakerho ry:ltä, jossa ker-
tysmaja, joka löytyi helposti hy-
Valmistelut
rottiin, että meille olisi paikka
vien ajo-ohjeiden ja opasteiden
Tehtävä toteutettiin parityönä.
kokeessa 25.5.2014.
ansiosta. Lauantain ohjelmas-
Sain parikseni kokeneemman
Koepäivää edeltävänä lau-
sa oli jälkien teko, joka kuuluu
MEJÄ-harrastajan, jonka opas-
antaina pakkasin auton täy-
jokaisen kokeeseen osallistu-
tuksella homma lähti sujuvasti
teen tarpeellisia varusteita ja
van velvollisuuksiin. Tässä ko-
liikkeelle. Jokaiselle parille an-
12 | Ostyposti
Os
En varmaan koskaan lakkaa ihmettelemästä, kuinka valtavan hyvä hajuaisti koirilla on, ja MEJÄssä se todellakin pääsee oikeuksiinsa!
t yn
tap
ah t um a
paljon sellaista, mitä ei opi kuin tekemällä. Kaiken esivalmistelun jälkeen koko koeviikonlopun
nettiin muovikassi, josta löytyi
tuulenvireellä höystettynä. Koe-
huippuhetki oli tietenkin pääs-
tarvikkeet ja kartat kahden jäl-
käytäntöihin kuuluu, että päivä
tä Hallan kanssa jäljelle. Kieh-
jen tekoon. Maastot sijaitsivat
aloitetaan ylituomarin puheella,
tovinta lajissa on se, että saa
metsästysmajan
läheisyydes-
jälkien arvonnalla ja laukauk-
seurata koiran itsenäistä työs-
sä lyhyen automatkan päässä.
sensietotestillä. Kaikki koirat
kentelyä lähietäisyydeltä.
Jäljellä toinen irrotteli kreppipa-
läpäisivät laukauksensietotes-
pereita ja laittoi tilalle kirkkaan
tin ja sitä myötä saivat myös lu-
ihmettelemästä, kuinka valta-
oransseja tarroja piilomerkik-
van lähteä jäljelle. Ensin ajettiin
van hyvä hajuaisti koirilla on,
si vastakkaiselle puolelle puuta
VOI-luokan kaksi jälkeä ja sen
ja MEJÄssä se todellakin pää-
jäljen ajosuunnasta katsottuna.
jälkeen AVO-luokan jäljet 3–10.
see oikeuksiinsa! Halla jaksoi
Toinen huolehti jäljen verestyk-
Ennen jäljelle lähtöä jäljen mer-
hyvin jäljestää, vaikka tahti oli-
sestä eli seurasi merkkaajaa
kannut henkilö kävi laittamas-
kin aika verkkainen. Yksi huk-
vetämällä naudan verellä kos-
sa kaadon eli hirven sorkan
ka jäljellä sattui ja koira joudut-
tutettua, naruun sidottua sien-
jäljen loppuun. Sama henkilö
tiin palauttamaan jäljelle, mutta
tä perässään. Matkaa taitettiin
myös opasti koiran, ohjaajan
muuten koesuoritus oli onnis-
vaihtelevassa maastossa, kui-
ja tuomarin alkumakauksel-
tunut. Ruokailun ja tulosten jul-
vien kankaiden, soisten osuuk-
le. Oppaan tuli pysyä jäljestyk-
kaisun jälkeen kotia kohti lähti
sien ja avohakkuiden halki.
sen aikana koko ajan jäljellä ja
erittäin onnellinen ja koirastaan
Rooleja vaihdettiin seuraavaa
tarvittaessa osoittaa jälki tuo-
ylpeä russelin omistaja.
jälkeä tehdessä. Jälkien teos-
marille tai koiran ohjaajalle, jos
sa kesti yllättävän kauan, mut-
koira harhautui liian kauas mui-
ta huomasi, että järjestäjät oli-
ta lopputulos oli hyvä ja majalla
den hajujen perässä. Ajon pää-
vat tehneet taustatyön huolel-
riitti onneksi ruokaa myös mat-
tyttyä kaadolle oppaan tehtävä
la, koska kaikki sujui ajallaan ja
timyöhäisille.
oli myös purkaa jälki eli kerätä
osallistujille tiedotettiin selkeäs-
kaikki mahdolliset merkinnät
ti eri vaiheista. Ruokahuoltokin
maastosta pois.
toimi moitteettomasti, ja koe-
Kokeen kulku
En varmaan koskaan lakkaa
Koeviikonlopun tapahtumis-
porukassa oli reipas tekemisen
Valtasimme Hallan kanssa metsästysmajan saunan pukuhuo-
Huippuhetki
meininki. Hienon kokemuksen
neen yöpymispaikaksi ja nu-
Minulle osui arvonnassa en-
lisäksi mukaan tarttui paljon
kahdimme sateen ropistessa
sin opastus ja sitten vasta jäl-
vinkkejä tulevia harjoituksia ja
peltikattoon. Aamulla kuuden
jen ajo. Oppaana toimiminen oli
kokeita varten. Lyhyesti ja yti-
aikaan sade oli jo loppunut ja
minulle vaikeinta koko kokees-
mekkäästi – KIITOS!
sää tarjoili pilvipoutaa raikkaalla
sa, mutta toisaalta taas opin
T. Marika Tuomikoski ja Halla
Ostyposti | 13
Koeviikonloppu Muurolassa 24.–25.5. Osty ry järjesti yhdessä juuri perustetun toisen pohjoissuomalaisen koiraharrastusyhdistyksen, Lapin Mäyräkoirakerho ry:n kanssa yhteistuumin kaksipäiväiset käyttölajien kokeet, joissa mittailtiin mäyräkoirien ja terrierien luolataipumuksia sekä kaikkien rotujen metsäjäljestysominaisuuksia. Kyseessä siis LUT- ja MEJÄ-kokeet, joissa molemmissa oli yhdistysten 14 | Ostyposti
jäsenistölle etusija ilmoittautumisissa. Tämä oli siis varsin hieno ennakkoasetelma, varsinkin uuden lajivaltauksen, MEJÄn suhteen. Kokeisiin kun on välillä tosi vaikea päästä kuulumatta mihinkään lajia harrastavaan yhdistykseen. Kaikki sai oikeastaan alkunsa siitä, kun Ostyn kokeessa jo vuosikausia tuomaroimassa kulkenut ylituomari Kari Airiainen – joka parisen
vuotta sitten muutti kortteerinsa Savon sydämestä Länsi-Lappiin Ruotsin rajan tuntumaan – kysäisi ohimennen, että olisiko Ostyllä kiinnostusta järkätä pohjoisen alueen jäsenistölleen luolatoimintaa. Tiedettiin jo entuudestaan, että Kemi–Tornio–Rovaniemen seudulla on lupaavia luolakoiran alkuja, jotka ajavat pitkiä matkoja Ouluun treenaamaan, ja vielä kauempaakin ovat ajaneet kokeisiin ja liittyneet sitä myöten myös jäseniksi. Mikäpä mukavampaa, kuin tar-
jota välillä toimintaa heidän alueellaan! Lisäksi talkoohenki on tuolla pohjoisessa verrattoman virkeää, laji kun on aivan uusi heillekin. Vähän kuin vastavuoroisesti Lapin Mäykyiltä löytyi tietotaito ja resurssit toteuttaa MEJÄkoe, niinpä suunnitelmat saatiin varsin pian jalalle molempien yhdistysten hallitusten puoltaessa hanketta. Totta totisesti, nämä olivatkin kaikkien aikojen ensimmäiset LUT-kokeet Lapin kennelpiirin alueella sekä kaikkien aikojen ensimmäinen MEJÄ-koe Ostyssä. Oli hienoa olla mukana tekemässä historiaa! Vaikka tekemistä oli paljon eikä oululaisia sankoin joukoin Lappiin asti talkoisiin matkannutkaan, niin kyettiin siitä huolimatta järjestämään varsin onnistunut tapahtuma. Lauantaina koepaikalle tuli esittelemään supikoirahankettaan ammattiluolastaja Juha Mäkimartti, ja toi paikalle runsaasti rekvisiittaa mm. pienpetopyyntivälineitä, tutkapantoja, turkiksia, täytettyjä pienpetoja. Lisäksi hän havainnollisti luonnossamme haitallisen siirtolaisen, supikoiran, leviämisen estämisestä kertovaa asiaa dataprojektorin avulla. Kerrassaan loistava tietoisku ja porukkaa kävi tutustumassa ”messupisteellä” sankoin joukoin. Lauantain melkein täydessä kokeessa saatiin uusia käyttövalioita peräti neljä kappaletta, sunnuntain tulostason jäädessä hieman vaatimattomammaksi. Huikeat onnittelut kaikille kokeissa käyneille ja iso kiitos ahkerille ja innokkaille talkoolaisille, tuomareille, toimitsijoille ja kouluttajille. Kiitos Muurolan Erälle kämpän lainaamisesta sekä Lapin Mäykyille LUT- ja MEJÄ -yhteistyöstä. MEJÄ-kokeesta saamme lukea tässä lehdessä vielä lisääkin ja kaikkien kolmen kokeen tulokset löytyvät myöskin. Syyskuussa jatketaan LUT-kokeiden merkeissä, seuratkaa Koirammelehden ilmestymistä. Anu Kärkkäinen
Ostyposti | 15
Eläinlääkäriasema Eläinlääkäriasema
Kajaaninkatu Kajaaninkatu 34 34 90100 90100 OULU OULU
Sisätaudit Sisätaudit ja ja kirurgia kirurgia RTG, RTG, ultraääni ultraääni ja ja laboratorio laboratorio Kyynär-, Kyynär-, lonkkalonkkaja ja polvitarkastukset polvitarkastukset Hammaskivenpoistot Hammaskivenpoistot Tunnistusmerkinnät Tunnistusmerkinnät
AJANVARAUS: AJANVARAUS: Maanantaista Maanantaista torstaihin torstaihin 9-17. 9-17. Perjantaisin Perjantaisin 9-14. 9-14. PUH. PUH. 08-311 08-311 5866 5866
Lemmikkisi arvoinen hoitola 29 koira- ja 16 kissapaikkaa erillisissä rakennuksissa. Myös ruoat, tarvikkeet ja lelut lemmikillesi myymälästämme
Näätämöntie 14, 90900 Kiiminki Puhelin 044 0151 800 www.osek.fi
Eläinlääkäri
Leena Oksanen Vastaanotto: Nuutintie 13, Myllyoja Puhelinnumero: 044 3371 971 www.elainlaakari-lo.fi
Vastaanotto myös iltaisin. Mahdollisuus kotikäynteihin Oulun seudulla!
Rotuesittely
Englanninkääpiöterrieri – harvinainen hörökorva
Lyhyesti: näitä vielä kaikkialla maailmassa aika harvinaisia hörökorvia voidaan kuvailla sanoilla tyylikäs, siro ja aina valmis.
Perheemme junnut (nyt 11 kk) ovat yhdenlaisia ”duracel-pupuja”: iloisen energisiä ja huolettomia veikkoja olematta kuitenkaan raivostuttavia. Toinen omaa muista poiketen vahvan saalistusvietin. Tämä kaveri on kuono maassa heti, kun lähdemme ulos. Hän nappaa hiiriä
Meidän perheessämme valp-
Toiseksi vanhin 3-vuotias, joka
suuhunsa metsälenkiltä, ja ap-
paita veijareita on neljä kipa-
mieluusti räyhää, on sitäkin in-
piukon pelloiltakin löytyy tark-
letta, ja luonteissa pojilla löy-
nokkaampi, utelias, uuttera ja
kavainuiselle kaverille saaliita,
tyy eroja. Perheessä edustavat
nopea oppimaan. Uteliaisuus
kissan harmiksi. Aikoinaan par-
herrasmies, rämäpää nopea-
koitui ikäväksi kokemukseksi
haat rotantappajat olivat kor-
älyinen räyhääjä sekä kaksi
junnuiässä, kun mustikkamet-
keasti palkittuja, joten pitäi-
energistä junnua, joita voisi ku-
sällä ollessamme tyyppi pis-
siköhän
vailla ”suuri koira pienessä ruu-
ti päänsä maa-ampiaisen pe-
Maaseudun Tulevaisuuteen ja
miissa”.
sään ja pistonhan hän sieltä sai.
tienata muutama euro harras-
Vanhin 7-vuotias on oikea
Onneksi oli ensiapu kyytabletin
tuksista koituviin kuluihin? Po-
herrasmies, joka kuuliaisena ja
muodossa. Samainen kaveri
jat ovat varauksellisesti sosi-
valppaana seuraa omistajaan-
on muista poiketen leimautunut
aalisia, uteliaita, tarkkaavaisia,
sa vaikka mihin, tekee kyseen-
aika vahvasti yhteen perheen-
nopeaälyisiä (varsinkin omista-
alaistamatta liki kaiken mitä
jäseneen, mutta pienen työstä-
jien ällyyttämisessä) ja komeita
käsketään ja on lasten lempika-
misen jälkeen hänkin sopeutuu
rotunsa edustajia: selkeät vä-
veri. Nopea ja ketterä koira, su-
lauman muutoksiin.
rimerkit, kiiltävä turkki, koko li-
vereeni agilityssä.
18 | Ostyposti
ki oikea.
pistää
lehti-ilmoitus
jolla on terrierin luonne ja olemus. Pää on pitkä, kapea ja kiilanmuotoinen ja sillä on kynttilänliekin
muotoiset
pystyt
korvat. Silmät ovat tummat, mantelin muotoiset, ja niissä on tarkkaavainen (veikeä ja jäynähenkinen) katse. Rodun erikoispiirre on sen sysimusta väri kastanjanruskein merkein. Rotumääritelmän ihannekorke-
Lämpöenergiaa!
– mieluusti pehmeän tyynyn
us on 25–30cm (nykypäivänä
Taistelu- ja takaa-ajoleikit ovat
päälle.
hieman kookkaampia) ja ihan-
mieluista puuhaa. Takaa-ajo-
Kun istahdat sohvalle kat-
nepaino 2,7–3,6 kg. Koko on
leikki on meillä saanut nimen
somaan televisiota, niin joku
vaihteleva, esimerkiksi agilitys-
”hyeena-juoksu”, kun pojat ve-
koirista on hetkessä siinä sylis-
sä urokset kilpailevat medi-luo-
tävät
vimmatus-
säsi ottamassa pikku torkkuja.
kassa (yli 35 cm) ja nartut mi-
ti peräpää alaspäin kuin hy-
Lisäksi ne seuraavat sinua ves-
niluokassa. Karvapeite ETT:llä
eenalla. Sillä vauhdilla löytyisi
saan, jääkaapille, takapihalle,
on helppohoitoinen, turkki lyhyt
varmasti menestystä myös vie-
autoon ja ihan kaikkialle… Va-
ja kiiltävä. Se on laiskalle sielul-
hejuoksussa!
Sidostesukka-
rauksellisia meidän kaverit ovat
le helpotus, sillä näyttelyyn ei
mainoksen vetoleikkiinkin nä-
yhtä lukuun ottamatta kaikki,
tarvitse hirmuisesti valmistella -
mä sopisivat.
kuten rotuesittelyssäkin kerro-
pesu, kynsien leikkaus ja sää-
Energisyyden vastakohtana
taan. Mutta kun ne ovat tutus-
miskä mukaan näyttelyihin ja ei
ne rakastavat lämpöä ja nuk-
tuneet ja kaveriksi hyväksyneet,
muuta kuin kehään tuomarille
kuvat
omistajansa
ovat ne sitten ikuisia ystäviä :-)
näyttäytymään.
kyljessä peiton alla. Perhees-
Joillakin yksilöillä ego pukkaa
sämme sallitaan karvakaveri-
kasvamaan turhan isoksi. Se
Lisää tietoa löydät Suomen
en nukkuminen sängyssä. Var-
luo haasteita omistajansa har-
englanninkääpiöterrierien si-
sinkin kesäöisin tulee herättyä
teille, toisinaan ne naurattavat
vuilta: www.englishtoyterriers.fi
heittämän peittoa päältä, kun
ja toisinaan tuottavat tuskanhi-
Meidän
enkkukaveri lämmittää hieman
keä.
piöterrieriämme on kasvatta-
peräkkäin
mieluiten
liikaa. Talvisin, kun takkatuli loi-
neljä
englanninkää-
nut uuttera, rodun eteen töi-
muaa takassa, pojat asettautu-
Tyylikäs terrieri
vat loimuavan lämmön eteen, ja
Ulkomuodoltaan
kesällä auringonsäde houkut-
kääpiöterrieri on tasapainoi-
telee makoilemaan lämpimään
nen, tiivis ja tyylikäs pieni koira,
tä tekevä palkittu kasvattaja englannin-
Anne-Mari Suoniemi, Great Bernina´s. Tuula Karhu
Ostyposti | 19
Tuntuuko sinusta, että koiraltasi riittää rakkautta vaikka muille jakaa? Jos rekku omaa vielä hyvät käytöstavat, niin siinäpä voisi olla ainekset uuteen, molemmille iloa tuottavaan harrastukseen! Kaverikoiran tai karvakaverin ei tarvitse olla atleettinen suorittaja tai näyttelykehien kuningatar, vaan suuri sydän riittää tähän lajiin.
20 | Ostyposti
Oulun seudulta löytyy useampiakin vastaavaa vapaaehtoistoimintaa pyörittäviä tahoja, niistä esimerkkeinä Kennelliiton kaverikoiratoiminta ja Suomen Karva-Kaverit. Kennelliitto määrittelee toimintansa näin: ”Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa koira tuo iloa, elämyksiä ja läheisyyttä ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa. Kaverikoiranohjaajat vierailevat koiriensa kanssa esimerkiksi lasten, kehitysvammaisten ja vanhusten luona erilaisissa laitoksissa, kouluissa, päiväkodeissa ja tapahtumissa. Toiminnan tavoitteena on ihmisten ilahduttaminen ja piristäminen.” Kennelliiton kaverikoiratoiminta on hyväksytty myös kansainvälisen eläinavusteisen toiminnan kattojärjestön AAII:n (Animal Assisted Intervention International) täysjäseneksi. Suomen Karva-Kaverien tarkoituksena on ”kehittää ja toteuttaa eläinavusteista työskentelyä, jossa eläimen avulla tuodaan iloa ja vahvistetaan ihmisen terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistään ihmisen hyvinvoinnin ongelmia ja tuetaan ongelmia kohdanneita ihmisiä”. KarvaKavereissa on koirien lisäksi mukana mm. kissoja, marsuja, frettejä, poni, minihevonen, possu ja alpakka!
Molemmilla tahoilla toiminta on vapaaehtoista ja palkatonta. Vaikka koirien vierailuilla on kiistaton terapeuttinen vaikutus, kyse on puhtaasti maallikoiden ja tavallisten kotikoirien tuomasta ilosta vierailupaikkoihin. Toimintaan mukaan lähteviltä edellytetään tiettyä sitoutumista ja yhteistyökykyä. Kennelliiton mukaan kaverikoiran tulee olla terve, vähintään 2-vuotias, ihmisystävällinen koira, jolla on hyvä ja luottavainen suhde ohjaajaansa. Sen pitää itse haluta lähestyä vieraita ihmisiä ympäristöstä häkeltymättä. Ohjaajansa hallinnassa olevaa, ystävällistä ja ihmisistä kiinnostunutta koiraa ei erikseen kouluteta toimintaan. Suomen Karva-Kavereiden toimintaa Oulussa vetävä Paula Kauppinen-Suikki korostaa, että koiran tulee tulla toimeen myös toisten koirien kanssa, sillä mukana on aina vähintään kaksi koiraa. Hänellä itsellään on mukana jo iäkkäämpi Emmi-russeli sekä Emmin tassunjäljissä toimintaa opetteleva samanrotuinen nuori Tintti. – Jackrusselinterrieri on mukava pieni koira, jonka voi nostaa vaikka vuodepotilaan viereen sänkyyn. Heti kun kuulin tällaisesta toiminnasta, tiesin että rapsutuksista tykkäävä Emmi on siihen sopiva.
Miten mukaan? Kennelliiton kaverikoiratoimintaan pääsee mukaan käymällä Kennelliiton kaverikoirakurssin tai kouluttautumalla toimivassa kaverikoiraryhmässä. Kennelliiton ryhmissä toimivat koirakot tunnistaa koiran oranssista huivista ja ohjaajan nimikyltistä. Toiminnassa on mukana noin 1000 koirakkoa.
Yhteystieto Oulun seudulle: oulunseudunkaverikoirat@gmail.com Ostyposti | 21
Työskentelevät Suomen Karva-Kaverit tunnistaa puolestaan koiran oranssinpunaisesta liivistä tai oranssista tassunjälkirusetista. Mukaan pääsee osallistumalla maksulliseen testiin – ja testiin osallistuminen puolestaan edellyttää, että koira osallistuu vierailuihin vähintään kerran kuukaudessa. Suomen Karva-Kavereiden testimaksu sisältää ensimmäisen vuoden jäsenmaksun, toimintapassin sekä lainaksi saatavan liivin. – Testi alkaa luennolla, jonka jälkeen koirakko suorittaa tiettyjä tehtäviä. Koiran pitää osata mennä portaat ylös ja alas, kulkea hississä, ohittaa hämmentymättä rollaattori ja pyörätuoli sekä toinen koira. Koira ei saa ottaa lattialta nameja eikä myöskään hermostua tippuvista esineistä, Paula kertoo ja muistuttaa, että myös ohjaajan pitää olla orientoitunut niin, että sitoutuu toimintaan. Oulun seudulla Suomen Kaverit keikkailevat esimerkiksi kehitysvammaisten, mielenter-
veyspotilaiden ja vanhusten luona. Keikkoja on jopa enemmän kuin nykyiset koirakot ehtivät tehdä. – On liikuttavaa, kun muistisairas, puhumaton mummu alkaa itkeä ja sanoo, että tämähän on meidän Tessu. Koirat tuovat iloa todella monille, harvassa ovat ne jotka eivät toiminnasta tykkää.
Koirat tuovat iloa todella monille, harvassa ovat ne jotka eivät toiminnasta tykkää.
Ouluun on suunnitteilla Suomen Karva-Kavereiden testi syksyksi. Lisätiedot: Paula Kauppinen-Suikki p.050 058 4597, paula.suikki@suomi24.fi Lue lisää: kennelliitto.fi, suomenkarvakaverit.fi
Sirpa Vepsä
Lemmikkihoitola Vierashuone & Lemmikkikauppa.fi
Uusi ja korkeatasoinen hoitola Kempeleen keskustassa! p. 040 961 5319 www.vierashuone.fi 22 | Ostyposti
Ostyposti | 23
TeettäisinkÜ pennut, alkaisinko kasvattajaksi?
24 | Ostyposti
Mimi, kuva Sari Turtiainen
Usein narttukoiran omistajille tulee mieleen ajatus siitä, pitäisikö teettää pennut. Naapurin rouvat ovat kehuneet kovasti koiraa, ja lenkilläkin moni on pysäyttänyt ja kehunut koiran kaunista turkkia ja iloista luonnetta. Lisäksihän siitä voisi saada mukavasti lisätuloja. Olet tainnut myös lukea jostain artikkelin tai ainakin kuulla puhuttavan siitä, että nartulla, jolla on ollut pennut, olisi vähemmän nisäkasvaimia.
Pennuttaminen ja kasvattaminen ovat kuitenkin asioita, joihin pitää paneutua ja ottaa selvää monesta asiasta – myös miettiä, kuinka saat pennut kaupaksi. Eikä vastuu lopu vielä tähän. Lompakossa saa olla ylimääräisiä euroja ja mielellään toimiva luottokortti, sillä synnytysongelmat tulevat yleensä öisin ja tietysti viikonloppuisin, jolloin saat maksaa moninkertaisen hinnan saamastasi avusta. Ja hei, olihan sinulla vakuutus kunnossa… Kasvattajan arki ei ole ruusuilla tanssimista, näyttelyissä voitoista voittoon juoksemista, aktiivisten kasvatinomistajien toko- ja agikokeiden tulosten hehkuttamista, rahoissa pyörimistä ja vain mukavien asioiden hoitamista. Kasvattaminen on opettavaista, myöskin palkitsevaa – enhän minäkään sitä muutoin tekisi. Se on ehkä elämäntapa, monien eri ohjeiden, lakien ja sääntöjen viitoittama. Jos olet miettimässä ensimmäistä pentuetta, on tärkeää, että
sinulla on olemassa kokenut ”mentori” joka pystyy auttamaan sinua ja vastaamaan matkan varrella tuleviin kysymyksiin niin, ettei kaikkea tarvitse oppia aina kantapään kautta.
Alkuun kasvatustyössä Nykyisin kennelnimen anominen on prosessi, johon kannattaa varata aikaa. Kennelliiton sivuilta löytyy tietoja esim. kasvattajakurssista, josta sinulla täytyy olla todistus. Lisäksi sinun täytyy saada rotuyhdistykseltäsi puolto nimensaamista varten. Ensimmäisen koiran kanssa on yleensä sattumaa, minkälaisista linjoista se on. Ehkä ostaessasi et ole vielä osannut pentuja ajatella, etkä ole ollut rotuun niin perehtynyt, että olisit osannut ajatella haluavasi juuri tämän nartun sen sukupuun vuoksi tai miettiä jo, minkälaiseen urokseen haluat sen yhdistää. Älä huoli, tämäkin vaihe sinulle vielä koittaa. Tärkein apu tässä vaiheessa on koirasi kasvattaja. Hän osaa kertoa, onko koirassa potentiaalia kasvatustyöhön, miksi sillä tulisi jatkaa linjaa, ja auttaa siOstyposti | 25
nua uroksen miettimisessä. Naapurin Musti ei oletettavasti ole paras vaihtoehto. Kasvattaessa yrität viedä rotua eteenpäin, joten sinun tulee olla myös valmis satsaamaan astutukseen. Tämä tarkoittaa joskus matkoja ulkomaille, keskellä viikkoa astutusreissua, joka venähtääkin viikon pituiseksi, kun oma arviosi nartun tärppipäivistä heittää. Sinulle tulee mahdollisesti hotellikuluja ja astutuksen hyppymaksukin yleensä peritään. Usein joudut käyttämään lomapäiviä tai olemaan palkattomalla vapaalla töistäsi, rahaa kuluu vaikka mitään takeita pennuista ei vielä olekaan. (Tässä vaiheessahan olet huomioinut jo madotukset, rokotukset, mahdolliset progesteronitestaukset jne.) Uroksen omistajalla on toki myös oikeus kieltäytyä astutuksesta, joten silloin mietintä uroksen suhteen alkaa uudelleen.
Tavoitteiden mukaan Kaikessa astutussuunnittelussa sinun tulee tietysti ottaa huomioon rotumääritelmä, mitä se sanoo ja minkälaisia koiria meidän tulisi rotuun saada jalostettua. Rodullasi on mahdollisesti jalostuksen tavoiteohjelma (JTO). Se antaa tietoa rodun luonneominaisuuksista, terveystilanteesta ja jalostuksesta. JTO sisältää rotujärjestössä yhteisesti päätetyt jalostustavoitteet sekä suositukset jalostuskoirille esimerkiksi terveystarkastusten ja enimmäisjälkeläismäärän suhteen. Lisäksi rodussasi on mahdollisesti voimassaoleva Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma (PEVISA). Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne pääse runsastumaan. Jalostuksessa tulee välttää yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää hyvinvointia ja elinikää alentavia vikoja ja sairauksia. Perinnöllisten sairauksien en-
26 | Ostyposti
naltaehkäisyn lisäksi PEVISA-ohjelman avulla voidaan säilyttää rodun perinnöllistä vaihtelua, jotta saataisiin estettyä haitallisten geenimuotojen kasautuminen ja tuettua rodun kestävää kehitystä. PEVISA-ohjelmassa pentujen vanhemmilta vaaditaan rotujärjestön määrittämät terveystutkimukset tai -lausunnot ennen astutusta. Rotujärjestö voi päättää myös, haluaako se, että sairaaksi todetun tai sovitun raja-arvon ylittävän tai alittavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä tai että pentuetta, jonka vanhemmista jompikumpi tai molemmat ovat tuottaneet suositeltavaa enemmän jälkeläisiä kuin rotukohtainen PEVISA-ohjelma hyväksyy, ei rekisteröidä. Ohjelmalla voidaan myös rajoittaa lähisukulaisten keskinäisiä parituksia tai asettaa raja-arvo rekisteröitävän pentueen sukusiitosasteelle. Rotujärjestöt vastaavat PEVISA-ohjelmien anomisesta roduilleen ja seuraavat ohjelman vaikutuksia. Rotu voidaan liittää PEVISA-ohjelmaan vain, jos sillä on Kennelliiton hyväksymä JTO. PEVISAn tulee perustua JTO:ssa esitettyihin seikkoihin rodun tilanteesta. Esimerkiksi itse suunnitellessani pentuetta staffeille kuvautan narttuni kyynäristä ja lonkista, lisäksi tutkitaan polvet ja silmät. Koirilla tulee olla L2HGA-geenitestistä myös tulos (+ HC). Nämä täytyy olla tutkittuja myös uroksella. Lisäksi seuraan sukusiitosprosenttia yhdistelmissä. Sekä uroksen että nartun tulee olla rodunomaisen näköisiä, muutoinkin terveitä kuin tutkimusten osalta, sekä rodunomaisia luonteeltaan. Urosta, jota käytän, haluan mikäli mahdollista nähdä myös livenä, sillä valokuvat valehtelevat ja koiran käyttäytymistä et kuvista näe. Mikäli uroksella on jälkeläisiä, katson myös näiden tietoja ja ennen kaikkea etsin urosta tasaisista pentueista. Yhdistelmien etsimiseen menee aikaa, ja astutuksen toteutumiseksi pi-
tää usein nähdä vaivaa. Koko ajan sinun tulee ottaa huomioon myös se, että olet vastuussa pennuista, sillä ne ovat kauppatavaraa ja myydessäsi kennelliiton kauppakirjalla vastaat pentujen mahdollisista ”vioista”.
Pentuja, pentuja, pentuja! Jännittävintä astutusprosessissa on ehdottomasti ultrauskäynti. Tämä ei toki ole pakollinen ja moni kokenut kasvattaja jättää sen väliin, käyden ehkä lopputiineyden aikana röntgenkuvissa. Itse en halua arpoa, onko koira tiineenä vai ei, joten käytän koirat aina ultrassa. Tämä antaa itselle viitettä siitä, minkä kokoista pentuetta odotetaan, mihin pitää varautua ja myös ajatusta siitä, montako kotia pennuille ollaan etsimässä. Ultrauksen jälkeenkin voi toki tulla takapakkeja ja pennuista osan voi menettää, mutta kaikkinensa tämä varmistaa tiiney-
den ja näin osaat myös kiinnittää huomiota nartun ruokintaan. Kaikkinensa, kun päätät ”leikkiin ryhtyä, se täytyy myös kestää” eli muista, että juoksut eivät yleensä tule päivälleen, tärppipäiviä et voi etukäteen kalenteriin laskea mahdollisten työvuorojen mukaan, sinulla täytyy olla rahaa maksaa mahdolliset ylimääräiset ell-käynnit (astutuksen jälkeiset infektiot jne.) ja tulevaan synnytykseen ja pentujen hoitamiseen pitää olla aikaa ja resursseja. Sinun tulee muistaa, että synnytys on aina myös riski ja emä voi menehtyä, samoin myös pentuja kuolla. Pennuttaminen ei ole vain söpöjä pentukuvia Facebookissa, suunnittelu ja toteutus pentuetta varten vie aikaa eikä lopputulos ole välttämättä toivottu. Kasvatustyössä saa aina varautua pettymyksiin ja hyvä eläinlääkäri on sinulle puoli voittoa. Pentuetta jälleen odotellen, Virve
Ostyposti | 27
i s e l l a r i o k t a r a a v n 채 Kes
28 | Ostyposti
Eetu, kuva: Janni Ojala
Kesällä on mukavaa harrastaa koirasi kanssa talvesta poikkeavia aktiviteetteja ilman hytisevää pakkasta ja depressiivistä pimeyttä. Toisaalta kesäajan luonto aiheuttaa omat riskinsä lemmikillesi. Tähän artikkeliin on kerätty yleisimmät kesäaikaan liittyvät riskitekijät.
Punkit Puutiaisia eli punkkeja esiintyy aikaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn oikeastaan lähes heti, kun lämpötila kohoaa plussan puolelle. Erilaiset koirille tarkoitetut punkkien häätöön tarkoitetut valmisteet ovat paras tapa suojautua punkkien myös ihmiseen välittämiltä taudeilta. Punkkien häätöön on rekisteröity erilaisia reseptivapaita ihoon annosteltavia paikallisvaleluliuoksia, mitkä vaikuttavat noin neljän viikon ajan (esim. Exspot, Bayvantic). Em. valeluliuokset on rekisteröity myös hyttyskarkotteeksi sekä ehkäisevät kirpputartuntaa. Lääkinnälliset punkkipannat vaikuttavat 5–8 kk (esim. Scalibor, Seresto/reseptituote) ja niitä on pidettävä koiran kaulassa koko ajan. Scalibor-panta on poistettava koiran uidessa. Markkinoilla on myös yrttipantoja, joiden teho on vaihteleva. Uusin punkkilääke on Bravecto-tabletti, mikä toimii kerta-annoksena kolme kuukauden ajan. Lääke sallii punkin kiinnittymisen eikä siten ole karkote, mutta tappaa punkin viimeistään 12 h kuluessa punkin kiinnittymisestä. Tutkimusten mukaan borrelioosin tarttuminen punkista koiraan vaatii vähintään 48 h kontaktiajan. Suojauksesta huolimatta koira kannattaa tarkistaa punkkien varalta päivittäin. Helpoiten punkki irrotetaan punkkipihtien avulla kevyesti pyörittäen. Yleensä punkinpoistokohtaan jää pieni kohouma, joka häviää ajan kuluessa. Tarvittaessa ota yhteys eläinlääkäriin.
Lehdessämme on jatkossa säännöllisesti eläinlääkärin palsta, jossa on tietoa ajankohtaisista eläinlääketieteen asioista ja hoitomuodoista. Jatkossa voitte laittaa toivomuksia aiheista toimitukseen. Pyrimme miettimään lehden teemojen mukaan yhteistyössä eläinlääkäriasema Ouluvetin kanssa sopivia aiheita, joihin ELL Raimo Kekkonen tai hoitohenkilökunta meille vastaa. Saamme tietoa myös sellaisista hoitomuodoista, joista ehkä olemme kuulleet, mutta jotka voivat olla meille käytännössä vieraita. Tässä lehdessä käydään läpi ajankohtaisia vinkkejä kesän viettoon lemmikin kanssa.
Kyyn purema Kyyn pureman oireet ovat yksilöllisiä ja voimakkuudeltaan vaihtelevia (koiran koko, ikä, puremakohta, myrkyn määrä). Hoito on oireiden mukaista > tukihoito: nesteytys, kivunlieviOstyposti | 29
Sammakkojahdissa, kuva: Sirpa Vepsä
tys, tarvittaessa kyyn myrkyn vasta-ainelääke. Älä anna ensiavuksi kyytabletteja. Mikäli kyyn puremasta johtuen pään alueen voimakas turvotus vaikeuttaa hengitystä, kyytableteista voi olla hyötyä. Ota aina yhteyttä eläinlääkäriin hoitotarpeen määrittämiseksi.
Ampiaiset Ampiaiset voivat aiheuttaa koiralle ongelmia. Tyypillisesti ampiaiset pistävät koiraa pään alueelle tai suuhun/nieluun koiran syödessä ampiaisen. Ampiaisen pistoon ensiavuksi voi antaa kyytabletteja kerta-annoksena -> kääpiörodut ¼-½ tbl, 5–20 kg 1 tbl, 20–40 kg 2 tbl, yli 40 kg 3 tbl. Ota tarvittaessa yhteyttä eläinlääkäriin jatkohoidon määrittämiseksi.
Lämpöhalvaus Tyypillisesti auringossa seisovassa autossa lämpötila kohoaa voimakkaasti ja tämä voi lyhyes-
30 | Ostyposti
säkin ajassa aiheuttaa lemmikillesi lämpöhalvauksen. Myös aktiiviliikunta kuumalla ilmalla voi aiheuttaa lämpöhalvauksen. Lisäksi lyhytkuonoiset rodut ja sydänvikaiset koirat altistuvat lämpöhalvaukselle muita helpommin. Huolehdi aina, että koiralla on mahdollisuus päästä varjoon ja juomavettä on saatavilla. Älä jätä koiraasi autoon ilman valvontaa. Lämpöhalvausoireet ilmenevät koiralle yleensä ruumiinlämmön noustessa yli 40 °C. Lämpöhalvauksen oireena koira läähättää nopeasti ikenien ollessa kirkkaan punaiset. Koira voi olla levoton ja liikkuessaan horjuva. Myös oksentelu- ja ripulioiretta voi ilmetä. Lämpöhalvauksen edetessä lemmikki passivoituu shokkioireilla. Seurauksena voi olla lemmikin menehtyminen. Lämpöhalvausoireista kärsivä koira on nopeasti siirrettävä viileämpään paikkaan ja jäähdytettävä viileällä vedellä. Koiralle on
tarjottava juotavaa, mikäli se on tajuissaan. Vakavaoireisimmat lämpöhalvauskoirat on nopeasti kuljetettava eläinlääkäriin.
Hotspot Uiminen on koirille parasta kesäliikuntaa. Uimisessa on kuitenkin huomioitava turkin kuivuminen uintien välillä. Varsinkin koirat, joilla on tiheä turkki ja/tai isot luppakorvat, tulee kuivata uimisen jälkeen iho-/korvatulehdusten välttämiseksi. Jatkuvasti kosteana pysyvä turkki saattaa aiheuttaa koiralle hotspot-tyyppisen ihotulehduksen, missä tiheän turkin alla oleva ihokerros tulehtuu märkivästi ja jopa kivuliaasti. Tyypillisimmät alueet hotspotille ovat pään, kaulan ja lantion alue. Ensiapuna hotspot-oireessa muuttuneen ihoalueen karvoitus leikataan lyhyeksi ja pide-
tään puhtaana. Paikallishoitoon esim. Dermacool-spray tai klorheksidiinipohjaiset valmisteet. Myös korvien säännöllinen tarkastaminen ja puhdistaminen on tarpeen. Joissain tapauksissa hotspotin hoito voi vaatia antibioottilääkityksen, joten tarvittaessa ota yhteys eläinlääkäriin.
Vesihäntä Osalla aktiiviuimareista voi ilmetä vesihäntäoiretta (tyypillisesti beagle, noutajat, pointteri). Tällöin koiran häntä vaikuttaa halvaantuneen veltolta ja tyvestään turvonneelta. Koira aristaa häntäänsä eikä kykene heiluttamaan sitä. Vesihäntäoire vaatii eläinlääkärikäyntiä muun syyn (esim. murtuman) poissulkemiseksi ja jatkohoidon määrittämiseksi. Pääsääntöisesti hoitona on kipulääkitys ja lepo. Raimo Kekkonen, ELL
Onko lehdessä liikaa vehniä ja kerryjä? Seuraavaan lehteen voit lähettää omat syksyiset kuvasi: ostylehti@gmail.com
Ostyposti | 31
Eetu, kuva: Janni Ojala
Haukkukeidas ja halliprojekti Ostyn kesän koulutukset ja tapahtumat pyörivät pääasiassa Kaukovainion ja Hiirosen alueella olevalla ulkoilualueella Haukkukeitaalla.
Haukkukeidas on ollut aiemmin sekä Ostyn että OKKn (Oulun koirakerhon yhteisalue), mutta nykyisellään alue on Ostyn vuokraama, niin, että agility-kenttä on OKK:n aluetta ja PK-kenttä takana ei kuulu enää yhdistyksen alueeseen. Osty vuokraa kuitenkin aluetta sekä OKK:lle että muille yhdistykselle, mikäli vuoroja koulutuksiltamme jää. Ostyläisenä pystyt varaamaan alueita harjoitteluasi varten yhdistyksen vuokrauskalenterin kautta. Merkitsehän varaukseen selkeästi nimesi, yhteystietosi ja mihin aluetta tarvitset. Alueen vuokraussopimusten muutoksen myötä OKK on viritellyt omaa hallihankettaan, joka etenee nyt jo alas ajetun kuplahallin tilalle. Yhdistykset ovat hankkeita tehneet erillisinä ja Ostyn hallin sijaintipaikka on metsikössä peltihallin (luolasto) ja päärakennuksen välissä. Osty on aloittanut alueen kunnostusta ja kehittämistä purkamalla toko-kentän vieressä olleen ns. mailavaraston ja lisäksi myymällä saunarakennuksen. 32 | Ostyposti
Tänä vuonna alueen kehittämistä on jatkettu parantamalla toko-kenttää ja lisäksi toko-kentän ympärille hiljalleen tulee aita joka mahdollistaa myös koirien treenaamista irti mikäli täyttä varmuutta vielä paikalla pysymisestä ei ole. Kuitenkin aidan osalta on otettava huomioon tuleva rakennustyömaa ja näin ollen aitaa ei vielä voida valmiiksi asti tehdä. Ostyn varsinainen hallihanke on puhuttanut monta vuotta ja keskustelua on käy-
Ostyläisiä tutustumassa uusiiin agilityesteisiin Haukkukeitaalla, kuvat: Sirpa Kailasuo
Ostyn varsinainen hallihanke on puhuttanut monta vuotta ja keskustelua on käyty hallin koosta, materiaalista ja ennen kaikkea hinnasta ja käyttöasteesta. ty hallin koosta, materiaalista ja ennen kaikkea hinnasta ja käyttöasteesta. Tällä hetkellä yhdistyksen koulutusryhmiä vaivaa osallistujien uupelo ja näin ollen on paljon mietitty hallin tarpeellisuutta ja ennen kaikkea kustannuksia jotka hallista syntyvät ja sen ylläpidosta. Hallitus on keskustellut paljon asiasta ja miettinyt erilaisia ratkaisuja, joista hallituksen mielestä paras esiteltiin ylimääräisessä vuosikokouksessa toukokuussa yhdistyksen jäsenille. Ylimääräisessä vuosikokouksessa hallihanke otti ison askeleen eteenpäin, kun kokouksen päätöksellä päädyttiin ostamaan käytetty n. 600 m2 kuplahalli. Kyseinen halli on rakennettu kahdesta kankaasta, joiden väliin puhalletaan ilmaa niin, että halli pysyy näin pystyssä. Ilmatasku itsessään toimii myös eristyksenä, jolloin lämmitystä tarvitaan halliin vähemmän. Tavoi-
telämpötila talven ajaksi on n. 15 astetta, joten myös nuorien koirien kanssa hallissa pystyy treenaamaan. Halli ei ole samanlainen kuin OKK:n entinen halli, vaan tulevassa hallissamme ovet pystytään pitämään auki eikä puhallusääni ole niin suuri. Lämmitykseen käytetään öljypoltinta, joka puhaltaa lämmitysilman hallitilaan. Hallin paikka on ed. mainittu kahden rakennuksen välinen alue metsäalueella. Nyt etsimmekin projektin jatkamiseen apuja. Jos sinulla on kokemusta projektin eteenpäin viemisestä, suunnittelutyöstä, sinulla on kontakteja joilta voimme saada apua niin olethan yhteydessä (Johan/Virve). Toivomme myös erittäin runsaslukuista osallistumista talkoisiin, joita projektin myötä meillä on edessä hallin pystyttämisessä. Jos olet innokas tulemaan jatkossa pyörittämään hallitoimintaa, olet myös etsimämme henkilö. Eli kaikki apu on enemmän kuin tervetullutta! Halliin tullaan tekemään myös mainossopimuksia jotta saamme kuluja katettua, joten tähänkin kontaktit ovat tervetulleita. Hallitoimikunta Ostyposti | 33
”Tapahtui kerran keväällä” Virpiniemen Greyhoundurheilijat järjestivät taas touko-kesäkuun vaihteessa Kaikkien rotujen kiihdytyskisat, joissa koirat pääsevät testaamaan ratajuoksua. Terriereitäkin innostui mukaan kiitettävä määrä! Saadaankohan syksyn tapahtumaan yhtä hyvä edustus kasaan? ;)
Toukokuinen Oulu KV veti jälleen Äimäraution raviradan täyteen kaikenrotuisia hännänheiluttajia. Erityiskiitos talkoolaisille!
Joukko ostyläisiä kävi tutustumassa uusiin agilityesteisiin Haukkukeitaalla 27.5. Jo kelpaa treenata :D
34 | Ostyposti
milla kerroilla erittäin laajat maapesät, joissa hakemiseen ja riistan pysäyttämiseen meni melko tovi. Myös kaivaminen oli hyvin aikaavievää työlään maaperän vuoksi. Koira joutui siis työskentelemään tosissaan ja kuntoa kysyttiin niin koiralta kuin kaivajiltakin. Lut-kokeet mittaavat
Tallitontun Nappi
koiran riistaintoa jossain
Vuoden Lut-mestari & Terrierimestari
määrin, mutta metsästysominaisuuksista ne eivät vielä juurikaan kerro. Olen
Siru on kahdeksanvuotias, kotonamme syntynyt
nähnyt useita keinoluolilla hyvin työskentele-
parson-narttu, jonka riistainto on omaa luokkaansa;
viä koiria, joilla ei jahdissa juurikaan homma
se on erittäin riistaviettinen ja sitkeä. Sirua kiinnostaa
toimi. Nuoren koiran sytyttelyssä keinoluolat
kaikki riista linnuista ja hirvistä pienpetoihin. Jänis on
kuitenkin mielestäni asiaansa ajavat.
yksi Sirun suosikeista ja usein metsälenkit etenevät-
kin jänisajoon, joka voi kestää tunteja. Siru on parso-
la kokeella vajaan kahden vuoden iässä. Vas-
neistamme ainoa joka ei lenkkeile ilman gps-pantaa.
ta vanhemmiten innostuin tekemään Sirulla
Luolatyöskentelyssä Siru on luottokoiramme. Se
myös Lume-kokeet. Tulokset tulivatkin put-
on hyvä hakija ja pysyy riistalla erinomaisesti. Sen
keen vuoden 2013 alussa, ensimmäinen tam-
työskentelytyyli on pääasiassa haukkuva, mutta
mikuussa ja toinen helmikuussa. Ensimmäi-
mielellään Siru pyrkii saamaan riistaa uloskin luo-
sessä kokeessa saaliiksi tuli kettu, toisessa
lasta. Mainio piirre on myös iän myötä vahvistunut
supikoira. Kolmas käyttövaliotitteli tuli Ruot-
yhteistyöhalu. Sen saa kutsumalla luolasta ulos –
sista joulukuussa 2013 metsästyskokeesta
Keinoluolilla Siru valioitui suoraan kolmel-
myös riistalta. Tämä helpottaa ja tehostaa metsäs-
kettusaaliilla.
tystä monessa paikassa.
Vuoden Lut-mestari on mielestäni Sirun kohdal-
siaan myös jälkikasvulleen. Sillä on useita jah-
la vähän harhaanjohtava nimitys, koska tähän titte-
dissa toimivia jälkeläisiä. Onpa Ostyn vuoden
liin oikeuttavat tulokset Siru saavutti Lume-kokeissa.
Lut-mestari kisan kakkonen, Repoketun Ego-
Näiden koemuotojen vaativuus eroaa toisistaan sii-
kin Sirun poika samoilla koetuloksilla. Ego
nä määrin, ettei niitä mielestäni keskenään voi ver-
vain ehti ensimmäisen Lume-tuloksensa saa-
ratakaan. Kun Lut-kokeissa koiran työskentelyaika
vuttaa jo edellisen vuoden puolella, kolme
on 20 minuuttia, kestivät Sirun Suomen Lume-ko-
päivää ennen Sirun ensimmäistä tulosta.
keet 193 ja 260 minuuttia! Koeluoliksi sattui molem-
Siru on periyttänyt metsästysominaisuuk-
Sanna Uhlbäck
Ostyposti | 35
Repoketun Jallu Vuoden Mejä-mestari
Jallu on 2,5-vuotias parson-uros, oma kasvattini
pettymys toki, mutta tästä on hyvä jatkaa tuleval-
toisessa polvessa. Perheemme neljästä parsonis-
le kaudelle.
ta Jallu on nuorin. Mejässä Jallu on kuudes koira
jolla olen kokeisiin osallistunut ja poikkeaa näistä
sesti katkokulmien harjoitteluun. Ne ovat Jallulle
muista paljon. Tämä näkyy myös tuloksissa.
selkeästi haastavin osio. Jallu ei saappaan jälkeä
Jallun vahvuus jäljen opettamisessa on ollut
lähde seuraamaan, vaan pyrkii saamaan verijäl-
ahneus ruualle, ohjaajapehmeys ja miellyttämis-
jen ilmavainulla tai rengastaen. Koiran pehmeys
halu. Näillä pelivälineillä poikaa on ollut helppoa
näkyy siinä, että sillä meinaa välillä usko loppua ja
motivoida ja saada pysymään myös suhteellisen
epävarmuus iskeä jos se ei tunne onnistuneensa.
jälkiuskollisena.
Vahvistavia ja motivoivia treenejä siis tehdään Jal-
lun kanssa ja niillä haetaan koiralle kokemusta ja
Koeura aloitettiin vuonna 2012, noin 8 treeni-
Treeneissä keskitytään tulevaisuudessa erityi-
jäljen pohjilla. Ensimmäinen koejälki sujui kaadol-
itsevarmuutta.
le asti hukatta ykköstuloksella. Samaa rataa jatkui
koeura myös viime kesänä. Jallu jäljesti varmas-
mittaisia, puuduttavia jälkiä, vaan keskityn tapah-
ti ykkösputken neljässä ensimmäisessa kokees-
tumien, kuten kulmien ja makausten harjoitteluun.
saan. Viimeinen, jälkivalioon oikeuttava tulos on
Pyrin myös pitämään yllä motivaatiota palkkaa-
vielä antanut odottaa itseään.
malla makauksilta ja kaatona sitten se ekstra-
herkku – yleensä sekä sorkka että ruokaa. Jallulle
Ykkösputken jälkeen Jallu ehti jäljestää viime
Itse en juurikaan treenaa terrierin kanssa koe-
kesänä vielä kaksi hyvää voittajaluokan kakkostu-
molemmat ovat huippujuttu.
losta. Viimeisessä kokeessa, syyskuun piirinmes-
Tuleva kausi aloitetaan toukokuussa oman
taruuskokeessa valioituminen oli jo melko lähel-
seuran kokeissa. Katsotaan miten homma sujuu
lä kun Jallu jäljesti hukattoman jäljen. Katkokulma
talvitauon jälkeen ja toivottavasti se viimeinen va-
teetti kuitenkin vielä kokemattomalle koiralle sii-
lio-ykkönen irtoaisi – ennemmin tai myöhemmin.
nä määrin vaikeuksia, että tuomari pudotti täs-
Työläs, mutta niin mukava laji on vienyt mennes-
tä puurtamisesta palkintosijan kakkoseen. Pieni
sään!
36 | Ostyposti
Sanna Uhlbäck
w
Tuloksia Puuttuneita titteleitä edellisessä lehdessä olleisiin Vuoden 2013 terrierikilpailujen tuloksiin. UUDET TITTELIT: Omistaja(t) FI MVA Riitta Laitinen borderterrieri Mel Arctic In Flames HEVW-13, PMVV-13, VV-13 valkoinen länsiylämaanterrieri White Twinkles Alborada Armani Anne & Timo Mäki-Rautila FI KVA-M, SE KVA-M Sanna Uhlbäck parsonrussellinterrieri Tallitontun Nappi parsonrussellinterrieri Repoketun Ego Sanna Uhlbäck LUT-KOETULOKSET MUUROLA 24.5.2014 Ylituomari Kari Airiainen Koira borderterrieri Foxilux Ritolan Eevert borderterrieri Markulis Red Jasper borderterrieri Mel Arctic Foxy Frosty borderterrieri Sub Terram Out Of The Blue karkeakarvainen mäyräkoira Evening’s Moonlight karkeakarvainen mäyräkoira Filurin Immergrün karkeakarvainen mäyräkoira Joenpenkan Eloisa-Ella karkeakarvainen mäyräkoira Kylänpuolen Kerkko karkeakarvainen mäyräkoira Pätkätassun Liekki karkeakarvainen mäyräkoira Usvasuon Tintti karkeakarvainen mäyräkoira Usvasuon Tummu karkeakarvainen mäyräkoira Taneli saksan metsästysterrieri Rautahampaan Martta
Omistaja(t) Tulos Janne Bimberg A50 Lena Helin B43 Matti Kivelä A50 Arja Meinilä A48 Hannele Lanko B43 Antti Pätsi & Ella Mourujärvi B43 Riikka Junttila A46 Helena Kuusikko 0 Jorma & Terhi Janatuinen D34 Eveliina & Ville Mäkitalao C38 Hannele Lanko Janne Alatalo B44 Esa Lehtola B44
LUT-KOETULOKSET MUUROLA 25.5.2014 Ylituomari Kari Airiainen Koira borderterrieri Markulis Red Jasper karkeakarvainen mäyräkoira Evening’s Moonlight karkeakarvainen mäyräkoira Filurin Immergrün karkeakarvainen mäyräkoira Kylänpuolen Kerkko karkeakarvainen mäyräkoira Pätkätassun Liekki karkeakarvainen mäyräkoira Usvasuon Tintti saksan metsästysterrieri Rautahampaan Martta sileäkarvainen kettuterrieri Humprey Appleby karkeakarvainen mäyräkoira Keski-Maan Orvokki
Omistaja(t) Tulos Lena Helin 0 Hannele Lanko C36 Antti Pätsi & Ella Mourujärvi B44 Helena Kuusikko Jorma & Terhi Janatuinen - Eveliina & Ville Mäkitalao C39 Esa Lehtola B43 Milla Lallukka 0 Marko ja Päivi Keisu LUO 1
KVA-L KVA-L KVA-L LUO1 KVA-L LUO1 LUO1 LUO1 LUO1 LUO1
MEJÄ-TULOKSET MUUROLA 25.5.2014 Ylituomarit Jouni Simonen ja Marika Ahola Koira Omistaja(t) Tulos borderterrieri Foxilux Spicy Vixen Anu Kärkkäinen AVO 0 walesinspringerspanieli Très Allantes Chin-Chin Nina Janné AVO 0 walesinspringerspanieli Wild Fellow’s Moonlight Shadow ”R Minna Yrjänheikki AVO 0 pumi Karvakorvan Friidu Hanna-Leena Pasanen & Sirkka Pukema AVO 0 karkeakarvainen mäyräkoira Tiny Trotters Casablanca Tiina Sallinen & Kaarina Niemelä AVO 3 pitkäkarvainen mäyräkoira Joviron Duncan Mari Saarenpää AVO 2 jackrusselinterrieri Flatjack’s Showgirl Marika Tuomikoski AVO 2 karkeakarvainen mäyräkoira Royal Pepper’s Most Wanted Sirpa Penttilä AVO 1 lyhytkarvainen mäyräkoira Keski-Maan Orvokki Marko & Päivi Keisu VOI 1 lyhytkarvainen mäyräkoira Taxiaseman Tupas-Villa Marika Ahola & Mika Anglé VOI 1
Ostyposti | 37
Rotuyhteyshenkilöt AIREDALENTERRIERI Marja Kujala marja.kujala@mail.suomi.net | p. 040 829 4609
IRLANNINTERRIERI Tiina Polo tiina.polo@gmail.com | p. 040 500 2289
AMERIKANSTAFFORDSHIRENTERRIERI Anna-Maija Kokko annukka.kokko@gmail.com | p. 044 012 8494
JACKRUSSELINTERRIERI Sirpa Kailasuo sirpakotajarvi@gmail.com | p. 040 098 8228
AUSTRALIANTERRIERI Marjatta Lehtonen marlehton@gmail.com
KARKEAKARVAINEN KETTUTERRIERI Virve Sipola virve.sipola@gmail.com | p. 044 583 3143
BORDERTERRIERI Lena Lassila p. 040 749 2274 Anu Kärkkäinen anupj.karkkainen@gmail.com
SILEÄKARVAINEN KETTUTERRIERI Sanna Juntunen hemulin@jippii.fi | p. 040 513 7765
BULLTERRIERI / KÄÄPIÖBULLTERRIERI Sanna Perätalo bullpall@hotmail.com | p. 044 274 9909 CAIRNTERRIERI Mervi Kyrki p. 040 725 4755 Pirkko Kyrki pirkko.kyrki@gmail.com | p. 040 542 3978
NORWICHINTERRIERI Miia Apaja miia.apaja@ope.ouka.fi PARSONRUSSELLINTERRIERI Jaana Oinas, Oulu oinas.jaana@gmail.com SAKSANMETSÄSTYSTERRIERI Sirpa Kailasuo, Oulu sirpakotajarvi@gmail.com | p. 0400 988 228
Ostyn hallitus on päättänyt lisätä Vuoden Terrierikilpailuihin seuraavat kilpailut. Kilpailukausi on vuosittain 1.1.–31.12. ja kilpailut julkistetaan vuoden viimeisessä lehdessä.
Vuoden Ostyläinen Vuoden Ostyläinen on henkilö, joka on tehnyt Ostyn eteen kuluneena vuonna töitä esimerkiksi talkoillen, vetäen treenejä, keräten sponsoreita, mainostaen yhdistystä, mitä vain mikä on ollut yhdistykselle arvokasta työtä. Ostyläisen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen, vaan tämän kunnianarvon voi saada kuka tahansa, jonka jäsenistö näkee sen arvoiseksi. Ehdotukset perusteluineen toimitetaan hallitukselle, joka valitsee palkittavan ehdotuksista. Kilpailukausi 1.1.–31.12. Vuoden Ostyläinen palkitaan Ostyn kevätkokouksessa.
38 | Ostyposti
w
Trimmaajat SILKKITERRIERI Tuula Tervo kenneldazza@kotinet.com | p. 040 913 6070 SKYENTERRIERI Ulla Henriksson ulla.henriksson1@gmail.com | p. 050 402 7635 WALESINTERRIERI Heini Kelloniemi heini.kelloniemi@oulu.fi | p. 040 542 4569 VALKOINEN LÄNSIYLÄMAANTERRIERI Irja Mämmelä irja@mammela.fi | p. 040 587 3334 Tiina Somero tiina.somero@gmail.com | p. 050 388 0956
JACKRUSELINTERRIERI Marika Krapu p. 045 505 6456 (myös muiden rotujen kotitrimmit) VALKOINEN LÄNSIYLÄMAANTERRIERI Tiina Somero tiina.somero@gmail.com | p. 050 388 0956 (myös muiden rotujen kotitrimmit) KAIKKI NYPITTÄVÄT RODUT (Oulu) Inkku Mustonen inkku.mustonen@pp.inet.fi | p. 040 530 5521 Muista katsoa myös: Oulunseudunterrieriyhdistys.net/23
Mikrosirutus Koirien mikrosirutusta: pentueet, uusintasirutukset, vanhemmat tunnistusmerkistemättömät koiraat sekä x-rotuiset Virve Sipola virve.sipola@gmail.com | p. 044 583 3143 (ilt.) Kenneldoublestar.com
Best In Home Vuoden Best In Home on Ostyn jäsenen omistuksessa oleva koira, joka on omalla tavallaan tuottanut iloa omistajalleen tai ympäristölleen tai menestynyt jollain muulla tavalla. Esimerkiksi kyseinen koira on esimerkillinen terrierilauman kasvattaja, kaverikoira, etsijäkoira, lukukoira, työpaikkakoira, huippu kaveri, mummon mussukka, isännän pettämätön metsästyskaveri tai niskanlämmittäjä. Kilpailuun hyväksytään kaikenrotuiset koirat, myös monirotuiset voivat olla kilpailussa mukana. Koira ei voi osallistua muihin Ostyn Vuoden Terrierikilpailuihin samana vuonna. Koiran omistajan jäsenyys tarkistetaan hakuvaiheessa. Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen lähetetään koiran kuvan kera määräaikaan mennessä ilmoitettuun kilpailuosoitteeseen. Vuoden Best In Home -koiran valitsee Ostyn hallitus. Vuoden Best In Home palkitaan kevätkokouksessa.
Ostyposti | 39
Palautusosoite: Marjaana Lehtosaari Laaksokuja 8 B, 90440 KEMPELE
Ouluvet Oy on monipuolisen ja ystävällisen palvelun eläinlääkäriasema. Peruseläinlääkäripalvelujen lisäksi palveluihimme kuuluvat myös mm. ortopediset toimenpiteet (esim. murtumaoperaatiot ja TTA-leikkaukset), pehmytosakirurgia (esim. sterilisaatiot, kasvainten poistot), vatsaontelon/suoliston tähystykset, hammaskirurgia ja viralliset terveystarkastukset (pl. silmätarkastukset). Klinikkamme varusteisiin kuuluu myös vesijuoksumatto koirille. Nyt meiltä saatavilla valikoima MUSH:n BARF-raakaruokatuotteita koirille ja kissoille! Facebook-sivultamme saat uusinta tietoa tarjouksista ja tapahtumista!
Eläinlääkäriasema Ouluvet, Krouvintie 5, 90400 Oulu (Limingantulli) p. 08 535 5200 | www. ouluvet.fi | Ma–to 9–19, pe 8–16