16
Maistuisiko härkäpapujäätelö? Tunnetuin palkokasvista valmistettu ruoka lienee jokatorstainen hernesoppa, mutta mikä on papujen ja palkokasvien asema suomalaisten ruokapöydässä? Uudet paputuotteet herättävät orastavaa kiinnostusta kuluttajissa. Pavut ja palkokasvit ovat ravitsemuksellisesti monipuolisia ja hinnaltaan suhteellisen edullisia raaka-aineita. Miten palkokasveihin suhtaudutaan tänä päivänä? Koetaanko ne luontevaksi arki- ja juhlaruoaksi vai eettiseksi valinnaksi? Löytyisikö palkokasveille lisää syöjiä uudenlaisten tuotteiden myötä? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ja Kuluttajatutkimuskeskus toteuttivat alkuvuodesta 2013 kyselytutkimuksen, jossa tarkasteltiin suomalaisten papu- ja tofutuotteiden kulutusta ja niitä koskevia mielipiteitä. Tulosten mukaan palkokasvien käyttö on tällä hetkellä hyvin vähäistä, vaikkakin lähes viidennes vastaajista ennusti lisäävänsä papujen kulutusta lähivuosina. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti syövänsä papuja kerran kuukaudessa tai useammin, alle 45-vuotiaat useammin kuin heitä vanhempi sukupolvi. Sukupuolten välillä ei kulutuskerroissa ollut suuria eroja. Papujen syöntiä pidettiin hyvinvointia lisäävänä, terveellisenä ja eettisenä. PAPUIHIN KÄYTETÄÄN KYMPPI KUUSSA Miten papujen syöntiä voitaisiin sitten lisätä? Syynä papujen ja soijatuotteiden vähäiseen käyttöön on niiden heikko tuntemus. Vastaajista 59 prosenttia kertoi, ettei ole tottunut syömään papuja ja peräti 70 prosenttia puolestaan ei ole tottunut syömään soijatuotteita. Papu- ja soijaruokareseptien huono tuntemus sekä kiinnostuksen puute kyseisiä ruokia kohtaan ovat myös merkittäviä syitä niiden vähäiselle käytölle. Vain noin neljännes vastaajista valitteli vatsavaivojen tai epämiellyttävän maun olevan merkittävä syy papujen vähäiselle käytölle. Kyselyn mukaan eniten papujen ja soijatuotteiden syöntiä lisäisi ruokareseptien ja tuotteiden parempi tuntemus. Papuja vähintään kerran kuukaudessa syöviltä vastaajilta tiedusteltiin papuihin käytettäviä rahasummia. Rahankäyttö vaikutti Kyselyn perusteella parhaiten tunnetaan herneet ja vihreät pavut, kun taas linssejä, tofua ja soijatuotteita käytetään vielä vähän.
hyvin maltilliselta. Puolet vastaajista kertoi 3 PALSTAA 190 mm 10 euroa käyttävänsä papuihin kuukaudessa tai vähemmän. Tofuun ja muihin soijatuotteisiin käytetään rahaa hieman enemmän. HÄRKÄPAPUJUUSTO JA JÄÄTELÖ HOUKUTTELEVAT Kuluttajilta kysyttiin myös syitä papujen ja soijatuotteiden käytölle. Papujen käytön tärkein syy oli hyvä maku, tofun ja muiden soijatuotteiden taas niiden vaihtoehtoisuus lihalle tai kalalle. Muita tärkeitä syitä molempien ruoka-aineiden kulutukselle olivat muun muassa sopivuus valmistettuihin ruokalajeihin sekä terveellisyys. Vaikka reilu enemmistö eli yli 60 pro-
senttia kuluttajista on edelleen sitä mieltä, että lihasta saa maukkaampaa ruokaa kuin pavuista ja että vieraille he tarjoavat mieluiten liharuokaa, ovat kuluttajat kuitenkin myös varovaisen uteliaita ja kokeilunhaluisia uusia paputuotteita kohtaan. Härkäpapumaidosta tehtyä juustoa, jogurttia tai jäätelöä olisi valmis kokeilemaan noin joka kolmas vastaajista. Naiset olivat hieman valmiimpia uusiin tuotekokeiluihin kuin miehet. Papujen katsotaan sopivan suomalaiseen ruokakulttuuriin ja niiltä myös toivotaan suomalaisuutta. Kyselyyn vastasi 1 048 iältään 15–64-vuotiasta kuluttajaa. Aineisto painotettiin edustamaan suomalaisväestöä. Kysely
on osa laajempaa kotimaisen kasviproteiinin valmistuksen ja käytön edellytyksiä selvittävää hankekokonaisuutta, jossa mukana on myös Helsingin yliopisto sekä suomalaisia elintarvikeyrityksiä. Jaana Kotro, MTT ja Katja Järvelä, Kuluttajatutkimuskeskus Lisätiedot: jaana.kotro@mtt.fi Puh. 029 531 7391
Kuinka usein syöt seuraavia ruoka-aineita/tuotteita kotona tai kodin ulkopuolella? Kaikki vastaajat, n=1048 Herneet (esim. pakastetut, hernekeitto) 3 5 Tuoreet ja pakastetut vihreät pavut Kuivatut tai säilötyt pavut (esim. kikherneet, ruskeat, kidneypavut, härkäpavut)
22
24
38
Tofu
14
28
18
23
Linssit
19
35
15
15
Muut soijatuotteet (esim. soijarouhe, -suikaleet, -nakit)
18
57
Papu -tai soijapohjaiset terveys- & urheilutuotteet (esim. Femisoija, kasvispohjaiset proteiinijauheet)
75 0
10
20
30
40
50
60
11
5
7
6 2 2 4 3
70
222 3 32
14
19
59
4
8
17
68
Soijamaitotuotteet (esim. soijakerma, -jogurtti, -jäätelö)
13
14
26
52
Soijamaito
8
24
26
34
13
4 4 3
14
6 21 1
80
90
100
% En koskaan
Harvemmin kuin kerran vuodessa
Joitakin kertoja vuodessa
Noin kerran kuukaudessa
Pari, kolme kertaa kuukaudessa
Vähintään kerran viikossa
Kuluttaja kaipaa tuoretta, suomalaista leipää Maku, tuoreus ja kotimaisuus nousivat suureen arvoon, kun kuluttajakeskusteluissa pohdittiin leivän ja muiden viljatuotteiden valintaperusteita. Myös monet muut tiedot kiinnostavat, mikäli ne ovat helposti saatavilla. Ruuan on oltava terveellistä ja luonnollista. Kuluttajan kiireiden ja markkinointiviestien runsauden keskellä viljatuotteen keskeisten viestien tulee olla helposti saatavilla. MTT:n Vastuullisuuden jäljitettävyyden ja läpinäkyvyyden kehittäminen viljaketjussa -hankkeessa on selvitetty kuluttajien tiedontarpeita liittyen viljaketjun vastuullisuuteen ja viljatuotteiden ominaisuuksiin. Kolmeen syys- ja lokakuussa järjestettyyn ryhmäkeskusteluun osallistui yhteensä 27 kuluttajaa. Kaksi keskusteluista järjestettiin Helsingissä ja yksi Salossa. Keskustelu painottui leipätuotteiden valintaan, joka vaikutti helpolta lähtökohdalta miettiä viljaketjun vastuullisuutta.
TIETOA HELPOSTI JA LEIPÄÄ TUOREELTAAN Vaikka monet muutkin viljatuotteiden ominaisuudet olivat tutkimukseen osallistuneiden keskustelijoiden mielestä kiinnostavia, maun todettiin kuitenkin olevan kaikkein tärkeintä. Sitä ei pidä unohtaa, kun muita ominaisuuksia kehitetään tai tehdään tunnetuiksi. Makuun liittyen kaikkein tärkeimmäksi ominaisuudeksi leivän osalta nousi tuoreus. Keskustelijat totesivat, että tieto leivontaajankohdasta vaikuttaisi ostopäätökseen, sillä nyt he eivät aina tiedä, kuinka tuoretta leipää
ostavat. Myös pakkauskoko ja leivän tyyppi vaikuttavat valintaan. Keskustelijoiden mukaan usein ei tule ajatelleeksi, mitä kaikkia tietoja tuotteesta voisi olla mahdollista saada, eikä kauppareissulla ehdi miettiä ostoksia kovin monesta näkökulmasta. Olennaisimpien tietojen tulisi siis löytyä pakkauksesta helposti ja selkeästi merkittynä. SUOMALAISUUS TAKAA LAADUN Tuotteen ja raaka-aineen alkuperä oli monelle keskustelijalle olennainen tieto. Kulut-
tajat pitävät kotimaisuutta elintarvikkeiden tärkeänä ominaisuutena, josta voisi viestiä entistä selkeämmin. Viljatuotteet eivät tee siinä poikkeusta. Kotimaisuus yhdistettiin usein puhtauteen, laatuun ja kotimaisen tuotannon tukemiseen. Myös lähiruuasta keskusteltiin paljon. Osa keskustelijoista koki sen makukysymyksenä: syy ostaa paikallisia tuotteita oli halu tutustua paikallisiin erikoisuuksiin ja löytää uusia makuelämyksiä. Osa taas painotti paikallisen tuotannon tukemista. Keskusteluissa puhuttiin myös viljelijän