20 Hil
ma
Ki
Reseptit
n n
an en
TT /M
Ruokaisa tonnikalasalaatti Pieni purkki tonnikalaa vedessä Noin 5 cm pätkä purjoa (mielellään valkoista osaa) 2 omenaa – makeahko hapokas lajike, kuten Heta tai paikallisomenalajike Sariola sopii hyvin 2 dl kypsää täysjyväriisiä 200 g kypsiä (pakaste)herneitä Kastike: 2 dl kermaviiliä tai kreikkalaista jogurttia 1 rkl pöytäetikkaa tai omenaviinietikkaa 1 rkl sokeria ½ tl suolaa Runsaasti hienonnettua tilliä Kypsennä riisi ja pakasteherneet. Kuutioi omenat ja viipaloi purjo ohuiksi siivuiksi. Sekoita kastikeainekset keskenään ja yhdistä salaatin ainesten kanssa.
Suomalaisten paikallisomenalajikkeiden kirjosta löytyy omena joka käyttötarkoitukseen. Paikallisomenalajikkeita kartoittavassa MTT:n Nurkkapuu-hankkeessa kootaan tietoa myös näiden lajikkeiden käyttökokemuksista.
Omena päivässä pitää lääkärin loitolla Kilo kasviksia, marjoja ja hedelmiä päivittäin nautittuna ehkäisee sairastumista useimpiin elintapasairauksiin ja vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Omena on hyvä osa tätä pakettia. Omenassa on runsaasti ravintokuitua, kohtalainen määrä C-vitamiinia ja monia muitakin ravintoaineita. Omenan kuitu auttaa hallitsemaan haitallisen kolesterolin määrää, tasoittaa verensokerin vaihteluita ja ylläpitää hyödyllistä suolistomikrobistoa. Omenat sisältävät laajan kirjon myös fenolisia yhdisteitä. Tosin lajikkeiden välillä on suurta vaihtelua. Omenoissa esiintyviä fenoliyhdisteryhmiä ovat proantosyanidiinit, flavonolit ja fenolihapot. Kuoret sisältävät erityisen paljon näitä yhdisteitä. Punakuorisissa lajikkeissa on myös jonkin verran antosyaaneja, nimenomaan kuorissa. Vaikka omenien fenoliyhdistepitoisuus onkin pienempi kuin useimpien marjojen, omenien merkitys fenoliyhdisteiden lähteenä on suuri niiden suuren kulutuksen vuoksi. Lajikkeita tuhansia eri tarpeisiin Omenasta on jalostettu ilmeisesti lähes 10 000 lajiketta. Ravintoainepitoisuudet, fenolisten yhdisteiden pitoisuudet, maku ja rakenne vaihtelevat lajikkeittain. Lisäk-
si kasvupaikka, viljelytekniikka, lannoitus ja ilmasto-olosuhteet vaikuttavat ominaisuuksin jonkin verran. Fenoliset yhdisteet ovat hyvä esimerkki: mitä enemmän omena saa valoa kypsymisen aikaan, sitä voimakkaammaksi kuori värittyy. Usein myös sokerien määrä lisääntyy samalla. Eri lajikkeet sopivat erilaisiin käyttötarkoituksiin. Omena sopii välipalaksi ja jälkiruoaksi. Piirakoihin ja hilloihin sopivat happamat lajikkeet. Tuoremehusta tulee hyvää, kun yhdistetään happamia ja makeita lajikkeita. Kotipuutarhojen vanhoista omenapuista löytyy talouskäyttöön erityisen sopivia vanhoja lajikkeista, jotka usein ovat suomalaisia paikallisomenalajikkeita, kuten Lantun Talvi, Yläkautun Omena, Lepaan Liereä, tai vanhoja ulkomaisia omenalajikkeita, kuten Antonovka ja erilaiset Kanelit tai Särsö. Kesä- ja syyslajikkeet säilyvät kypsinä vain lyhyen ajan, kun taas myöhään syksyllä kypsyvät talvilajikkeet säilyvät pidempään. Talvilajikkeet kannattaa poimia ennen kovia pakkasia. Ehjät ja terveet omenat voi pakata yksitellen sanomalehtipaperiin tai silkkipaperiin ja sitten asetella varovasti laatikkoon,
jota säilytetään viileässä paikassa. Omenat erittävät runsaasti etyleenia, joten niitä ei pidä säilyttää yhdessä porkkanoiden tai muiden kasvisten kanssa, koska etyleeni voi aiheuttaa makuvirheitä. Pestyt omenat voi syödä kuorineen Omenat kannattaa pestä hyvin, mutta nykyään ne voi syödä kuorineen. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan torjunta-aineiden määrät ovat vähäisiä. Kuori on terveellistä, koska siinä on runsaasti fenolisia yhdisteitä. Omenan siemeniä ei kannata syödä suuria määriä, koska niissä on myrkyllistä amygdaliinia. Muutaman siemenen syöminen ei kuitenkaan haittaa. Pilaantuneissa omenissa voi puolestaan olla mikrobien tuottamaa myrkyllistä patuliinia. Patuliini ei ole akuutisti myrkyllinen, mutta se voi vaurioittaa geenejä ja lisätä siten syöpäriskiä. Pudokkaat pitäisikin siksi kerätä ja käyttää päivittäin ja ruskettuneet omenat pitää hylätä kokonaan.
Kaura-omenapaistos 2 dl runsaskuituisia kaurahiutaleita 1 dl saksanpähkinäöljyä tai noin 100 g voita ½ dl sokeria Noin 1 kg omenia Noin 1 tl kanelia ja/tai inkivääriä Paloittele omenat vuokaan ja mausta halutessasi kanelilla ja/tai inkiväärillä. Sekoita kaurahiutaleet, öljy ja sokeri ja ripottele seos omenien päälle. Halutessasi voit lisätä vielä pinnalle hiukan saksanpähkinärouhetta. Paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Lisäkkeenä voit tarjota vaniljalla maustettua kermavaahtoa, vaniljakastiketta tai jäätelöä.
Raija Tahvonen, Pirjo Mattila, Maarit Heinonen ja Hilma Kinnanen, MTT
IPM-Suomi 2025 Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojelun ongelmat? Mitä tapahtuisi, jos kemiallista torjuntaa ei olisi lainkaan? Mihin tutkimuksella on jo ratkaisut, mistä tietoa puuttuu? IPM-Suomi: Tila, tieto ja tulevaisuus II, 20.11.2014 Jokioisten Tietotalo, Humppilantie 9 A Lue lisää ja ilmoittaudu: www.mtt.fi/ipmsuomi
Maaseudun Tiede 4/2014 ilmestyy 15.12.2014 Maaseudun Tulevaisuuden ja MTT:n yhteistyön 70-vuotisjuhlalehti esittelee Luonnonvarakeskuksen tutkimusta MTT:stä, Metlasta ja RKTL:stä.