6
Nyt tulevat Clearfield-kevätrapsit ja satoisat syysrapsit Ensimmäiset Clearfield-kevätrapsit on nyt hyväksytty lajikeluetteloon. Uutuudet ovat satoisia ja kestäviä. Öljykasvilajikkeita on ollut parina viime vuotena mukana virallisissa lajikekokeissa ennätysmäärä: kevätrapseja 22 ja syysrapseja 13. Näistä saatiin lajikeluetteloon nyt myös Clearfield-menetelmällä tuotettuja kevätrapseja, joita on aiemmin tunnettu vain kevätrypsillä. Ne kestävät imatsamoksi-tehoaineen eli Clamox-valmisteen käytön rikkakasvitorjunnassa. Vuonna 2014 Kasvilajikelautakunta hyväksyi lajikeluetteloon ensimmäisinä Clearfield-kevätrapseina lajikkeet DK 7150 CL ja DK 7160 CL. Ensimmäiset syysrapsin lajikekokeet kylvettiin kesällä 2012. Testattavana on ollut hybridilajikkeiden lisäksi tavanomaisia lajikkeita ja niin sanottuja puolikääpiöiviä hybridejä. Niiden pituuskasvu on syksyllä hillittyä, minkä uskotaan vähentävän talvituhon riskiä. Kevätrapsit saavat täydennystä satoisista uutuuksista Kevätrapsi 7130 CL on uusi Clearfield (CL)-tyypin hybridilajike, joka on ollut virallisissa lajikekokeissa yhtä satoisa kuin mittarilajike Trapper. 7130 CL on aikainen ja sen sadon laatu on hyvä. Varsi lakoutuu hiukan herkemmin kuin Trapperin. DK 7150 CL hyväksyttiin lajikeluetteloon vuonna 2014. Se on hieman Trapperia myöhäisempi ja CL-lajikkeille tyypillisesti satotasoltaan selvästi heikompi. Satotason vuoksi valkuais- ja öljysadot ovat jääneet merkittävästi heikommiksi kuin Trapperilla. Lisäksi öljysadon laatua huonontava lehtivihreäpitoisuus on ollut suuri ja varsi Trapperia heikompi. Myös DK 7160 CL hyväksyttiin lajikeluetteloon vuonna 2014. Se on ominaisuuksiltaan DK 7150 CL:n kaltainen. Sadon lehtivihreäpitoisuus on ollut selvästi edellä mainittua pienempi, mutta varsi on laonarka. DK 7175 CL on uusi lujavartinen CL-
Yrjö Salo/Luken arkisto
Syysrapsin talvehtimista parantaa riittävän aikainen kylvö. Tällöin kasvit ehtivät kasvattaa vähintään kahdeksan lehteä ennen talvea.
3000
kg/ha
2500 2000 1500 1000 500 0
7130 CL Trapper
DK DK DK Brander Axana Dodger Builder 7150 CL 7160 CL 7175 CL Öljysato Valkuaissato Muu siemensato
Uusien kevätrapsilajikkeiden satoisuus virallisissa lajikekokeissa vuosina 2007−2014. Kokonaissiemensadosta on eritelty öljy- ja valkuaissadon osuus.
tyypin hybridilajike. Sen kasvuaika on Trapperia kaksi päivää pidempi. Satoa se näyttää tuottavan hieman enemmän kuin DK 7160 CL, mutta sadon laatu on samankaltainen.
Trapper ja uudet hybridit mukana valikoimassa Trapper on aikainen hybridilajike, johon uusia lajikkeita verrataan. Sen satoisuus ja korrenlujuus ovat keskitasoa. Samoin sadon valkuais- ja öljypitoisuudet ovat keskitasoa,
mutta lehtivihreäpitoisuus on pieni. Brander on uusi erittäin satoisalta vaikuttava hybridilajike, jonka kasvuaika on vain pari päivää Trapperia pidempi. Sen varsi on luja ja sadon laatu erinomainen. Axana on myöhäinen hybridilajike. Sen satotaso on Trapperin luokkaa ja varsi luja, mutta sadon lehtivihreäpitoisuus saattaa jäädä suureksi. Dodger on myöhäinen hybridilajike, jonka kasvuaika on noin neljä päivää Trapperia pidempi. Sen satotaso on hiukan suurempi kuin Trapperilla ja korsi on luja. Sen sadon laatu on hyvä ja myös lehtivihreäpitoisuus on melko pieni. Builder on erittäin myöhäinen hybridilajike, joka on hiukan Trapperia satoisampi. Sen sadon laatu on hyvä, mutta lehtivihreäpitoisuus saattaa jäädä suureksi. Uudet syysrapsit ovat laadultaan hyviä Syysrapsien viljelyarvon testauksessa on uusia lajikkeita verrattu pitkään viljelyssä olleeseen Vectraan. Vaikeiden talvehtimisolosuhteiden vuoksi tuloksia on ollut käytettävissä niukasti. Oikealla kasvupaikan valinnalla ja viljelytekniikalla voidaan kuitenkin parantaa syysrapsin talvehtimista vaikeissakin olosuhteissa. Syysrapsin hybridilajike PR46W24 vaikuttaa huomattavasti Vectraa satoisammalta ja sadon laatu on ollut erittäin hyvä. Lajike on talvehtinut yhtä hyvin kuin Vectra. PR44D06 on puolestaan puolikääpiöivä hybridilajike, jonka korsi on ollut vain hiukan Vectraa lyhyempi. Lajike vaikuttaa erittäin satoisalta ja sadon laatu on ollut Vectraa parempi. Lajikkeen talvehtiminen on ollut Vectran tasoa. Marja Kujala, Luke Lisätietoja: marja.kujala@luke.fi Puh. 029 532 6280
Sampo ja Louhi ovat uudet härkäpavun lajikkeet Lajikelistalle saatiin uusina härkäpapulajikkeina Borealin jalostamat Sampo ja Louhi. Ne ovat aikaisia ja satoisia uutuuksia. Sampo on varsin aikainen lajike. Sen kasvuaika on ollut lähes viisi vuorokautta Kontua lyhyempi. Satotaso on kuitenkin Kontun luokkaa. Lajikkeen aikaisuudesta johtuen tuleentumista on tarkkailtava siementen varisemisen välttämiseksi. Lajikkeen siemen on ollut huomattavasti Kontun siementä pienempää. Siemenen valkuaispitoisuus on ollut suuri ja valkuaissato on ylittänyt Kontu-lajikkeen valkuaissadon. Louhi on kasvuajaltaan Kontu-lajikkeen luokkaa. Satomäärältään se on ollut yhdeksän prosenttia Kontua suurempi. Lakoutuminen on ollut Kontua vähäisempää. Lajikkeen siemen on suurikokoinen ja valkuaispitoisuus Kontu-lajikkeen luokkaa. Valkuaissato on ollut satotasosta johtuen suurempi. Lajike on ollut etenkin II- ja III-vyöhykkeillä Kontua huomattavasti satoisampi.
Antti L aine/Luke
3900
Sato, kg/ha
Valkuaissato, kg/ha
3800
1020
3700
1000
3600
980
3500
960
3400
940
3300
920
3200
Kontu
Sampo Sato
Antti Laine, Luke Lisätietoja: antti.laine@luke.fi Puh. 029 532 6304
1040
Härkäpapu on vanha ravinto- ja rehukasvi. Nykyään härkäpapua viljellään etupäässä rehuksi korvaamaan tuontisoijaa.
Louhi
900
Valkuaissato Härkäpapulajikkeiden sato ja valkuaissato. Lajikkeet on esitetty aikaisuusjärjestyksessä virallisissa lajikekokeissa vuosina 2007−2014.