11 8
KIERTOKOULU Nykyisen koulutusyhteiskunnan ihmiset eivät ole tietoisia, harva lienee kuullutkaan koulumuodosta , joka viime vuosisadalla ja pitkälti tälle vuosisadalle, oli ainoa koulumuoto, jossa maaseudun lapsi edes jossain määrin sai opetusta luku- ja kirjoitustaidossa ja muissa tiedoissa. Tällainen koulu oli kiertokoulu. Koulupakkoa ei .vielä ollut ja kyläkoulutkin olivat vasta syntyvaiheessa. Seurakunta on aina ollut mukana ihmisten henkisen kehityksen edistämisessä. Niinpä luku- ja kirjoitustaidon oppiminen on ollut tärkeintä uskonnon opetuksen ohella. Kirkko toteutti näitä tavoitteita kinkereitä ja kiertokouluja pitämällä jokaisessa kylässä. Kylällämme muistetaan pidetyn kiertokoulua niistä ajoista kuin kinkereitäkin. Koulu pidettiin aina edellisvuoden kinkeritalossa, josta kierrosta nimikin johtunee. Koulu kesti talvi s in kuusi viikkoa . Sitä kävivät aikoinaan kylän lapset, joilla ei ollut mahdollisuutta käydä kansakoulua. Näin oppilaat olivat kouluikäisiä, mutta mukana saattoi olla jo miehen ikää lähenteleviä isoja poikia. Monille sen aikakauden ihmisille saattoi kiertokoulu jäädä ainoaksi opinahoksi elämässä. Koulun opettaja oli seurakunnan työntekijä ja tuskin mitään seminaaria
Kiertokoulun oppilaat vuonna 1925. Kuva otettu Paajalan Rusan talon pihalla. Kuvassa mm. Mikko, Otto, Martta ja Ada Haponen. Opettaja Ulla Turkkila. Kuvan omistaa Martta Koponen. käynyt. Työlleen uskollisena hän opetti oppilaitaan . Pääaineena oli ensisijaisesti uskonnon opetus ja oppikirjoina katkismus ja raamatun historia. Koulussa opeteltiin kirjoitusta ja yksinkertaisia laskuja. Kynien ja vihkojen asemesta käytettiin kivitauluja ja rihveleitä. Opettaja asui talossa, jossa koulu toimi, ja siitä talosta hänelle kuului myös ulospito. Kylällämme oli opettajana vuosikymmenien ajan Emma Pulkkinen. Kiertokoulua pidettiin vielä viimeksi 1930-luvulla . Tällöin oli jo oppivel-