Kiinteistöliiton teemalehti taloyhtiöiden hallituksille ja asukkaille
14
Asuinalueiden turvallisuudesta Jos ihmisiltä kysyy, mistä heidän ”arjen turvallisuutensa” koostuu, vastaus on yleensä kaksijakoinen: toisaalta on tärkeää, että liikenneturvallisuus on riittävä ja toisaalta ihmisiä huolestuttaa häiriköinti, satunnainen katuväkivalta ja pienet omaisuusrikokset eli rikosturvallisuus. Jos oman asuinpaikan – tai sukulaisen tai tuttavan – lähistöllä tapahtuu jotain, joka muistuttaa asukkaita liikenneturvallisuudesta tai arkirikollisuudesta, turvattomuuden tunne yleensä nousee ja sillä on sitten seurauksensa. Liikenneturvallisuudesta ovat huolissaan erityisesti ”juoksuikäisten” lasten vanhemmat. Yleensäkin liikenneturvallisuudesta ollaan huolissaan toisen puolesta. Jokainen meistä kuvittelee pärjäävänsä kyllä itse liikenteessä. Jos jotain tapahtuu, syntyy yleensä paljon kirjelmiä päättäjille, jonka jälkeen vasta ryhdytään toimenpiteisiin. Ikävä kyllä ensin pitää aina sattua jotain. Rikosturvallisuuden ja siihen liittyvän turvattomuuden tunteen vaikutukset ovat paljon monimutkaisemmat. Mielestäni jokaisen tulisi kuitenkin ymmär-
tää rikosturvallisuuden perusasiat, etteivät vääränlaiset kehityskulut saisi tilaa asuinalueilla ja keskustoissa. Rikollisuuteen liittyvä turvattomuuden tunne johtaa helposti rasismiin ja muuhun syrjimiseen. Ajatellaan, että erilaiset ihmiset ovat todennäköisesti myös rikollisia. Rovaniemellä kerrottiin juttua varmuuslukkojen myyjästä, jonka tärkein työtehtävä oli lukea kaikki paikallislehdet ja jos jollain alueella oli tapahtunut murto, niin kiireesti Hiace täyteen varmuuslukkoja ja paikan päälle. Kaikki meni päivän aikana ovelta ovelle myydessä. Näinhän meille kaikille käy. Jos taloyhtiössämme häviää tavaraa pyöräkellarista, olemme heti hankkimassa ainakin koodilukon ja emännän avaimen. Mahdollisesti harkitaan myös avainten sarjoittamisen uusimista ja pienen valvontakameran hankki-
mista. Kaikki tämä tehdään, vaikka yleensä tekijä on ns. ”oman talon poika”, johon kyseiset temput eivät tepsi. Usein voimakas mielikuvamme rikoksen uhasta vaatii voimakkaita lääkkeitä. Haluamme ratkaista asian nopeasti. Yleensä tämä johtaa jonkinlaisen laitteen tai palvelun hankintaan, joka myyjän mukaan on ”toiminut sataprosenttisesti kaikissa paikoissa, johon se on asennettu”. Ongelmana tässä ratkaisutavassa on se, että aina tapahtuu kuitenkin uusi rikos ja aina on tarjolla myös uusi tuote. Vähitellen arkiympäristömme täyttyy erilaisista ”Security -tuotteista”. Ja tällainen ympäristö vasta vaaralliselta näyttääkin.
Rikosturvallisuuden mallialue Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Turussa on kehitetty yksinkertainen malli asuinalueen rikosturvallisuuden kehittämiseksi. Ainakin lukujen valossa malli näytti hyvin toimivalta. Mallin perustana oli todellisen tiedon hankkiminen oman asuinalueen rikosturvallisuudesta. Yhdistämällä poliisin tilastot ja pienimuotoisen asukaskyse-
lyn tulokset saatiin luotettava seurantatieto, miten alueen arkirikollisuus ja koettu turvallisuus oli kehittynyt. Näin pyrittiin katkaisemaan todellisella tiedolla mielikuvituksen siivet. Toinen tärkeä asia oli ympäristön siisteyden parantaminen. Jos alueella oli jokin ”ympäristöhäiriö” esimerkiksi roskainen puiston nurkka tai romahtanut aita, se laitettiin kuntoon aluetalkoilla. Kaikkia taloyhtiöitä kehotettiin myös pitämään talkoita ja puhdistamaan töhryjä ja istuttamaan kukkia sekä tekemään muutenkin omasta piiristä mahdollisimman ”nätti”. Siisti ja kaunis ympäristö herättää turvallisia mielikuvia, kun taas töhryinen ja roskainen alue viestittää välinpitämättömyydestä ja turvattomuudesta. Kolmas turvallisuuden tunnetta lisäävä asia oli alueen sisäisen kommunikaation lisääminen. Nykyajattelun mukaan turvattomuuden tunteen lisääntyminen ei liity lainkaan rikollisuuden lisääntymiseen, vaan yhä kasvavaan yksinäisyyteen ja eristäytymiseen. Kun ei tunne naapuria, häneen suhtautuu varauksella. On hyvä järjestää kerran vuodessa asukastilaisuus, jos-
sa käydään läpi alueen todellinen turvallisuuden kehitys ja puhutaan kaikista asukkaita kiinnostavista asioista. Alueilla, joissa ei ole toimivaa alue- tai kaupunginosayhdistystä, ei ole ketään, joka huolehtisi alueen yhteisistä asioista. Tämä on tietenkin ongelma, joka on helppo ratkaista perustamalla alueyhdistys! Mielestäni jokaisen taloyhtiön ja asukkaan tulisi liittyä oman alueen yhdistykseen ja huolehtia siitä, että yhdistys aloittaa pitkäjänteisen ympäristön parantamiseen, kommunikaation lisäämiseen ja todellisen rikosturvallisuuden mittaamiseen perustuvan toiminnan. Myös alueellisesti vahvoilla isännöintiyrityksillä on tässä toimintamahdollisuus ja -velvollisuus. Toimiva malli on olemassa ja toiminta ei maksa juuri mitään. Kaikki taloyhtiöt ja asukkaat saavat selvää säästöä, kun Security -hankintoja tehdään harkitummin ja alueen vahingonteot ja arkirikollisuus vähenevät. Kaikki muut, paitsi rosvot, hyötyvät.
ruosteisia, rikkinäisiä, kuluneita tai puuttuvia osia tai löystyneitä liitoksia ei saa olla. Rakenteista ei saa työntyä esiin nauloja, pultteja, ruuveja, muttereita tai teräväkärkisiä tai -reunaisia metalliosia. Materiaaleista ei saa myöskään irrota tikkuja. Putoamisvaara-alueella ei saa olla esteitä, joihin voi loukata itsensä kuten reunuksia, puunjuuria, kiviä tms. Myöskään välineen sisällä, päällä tai ympärillä ei saa olla esteitä, joita käyttäjä ei osaa odottaa tai joihin osuminen voi aiheuttaa loukkaantumisen.
Leikkivälineissä ei saa olla kohtia tai osia, joihin voisi juuttua mistään kehon osasta tai vaatteista. Näistä seikoista on erityisiä turvamääräyksiä. Turvamääräyksiä on myös putoamisen estämisestä. Joissain välineissä on oltava kaiteet tai umpikaiteet. Esimerkiksi alle 3-vuotiaan välineessä on oltava umpikaiteet, jos seisomispinta on yli 60 cm:n korkeudella maan pinnan yläpuolella. Vapaa putoamiskorkeus ei saa olla yli 3 m. Eri välineillä on kuitenkin lisäturvallisuusvaatimuksia.
OTK Mikko Virkamäki Kotialue Oy
Leikkipaikan turvallisuus Alla oleva teksti koskee asuntoyhtiöiden pihoja, mutta myös omakotipihassa vastaavat leikkivälineitä koskevat turvallisuusasiat ovat yhtä tärkeitä. hankittaessa kannattaakin varmistaa, että valmistajat noudattavat näitä standardeja tai voivat muulla tavalla osoittaa, että vastaavat turvallisuusvaatimukset täyttyvät. Standardit ovat luonteeltaan suosituksia. Turvallisuusvaatimus koskee myös vanhoja leikkivälineitä. Jos leikkivälineet ovat hyväkuntoiset ja täyttävät turvallisuusvaatimukset, niiden käyttöä voidaan jatkaa. Kiinteistön omistajan on syytä arvioida, ovatko pihan leikkivälineet turvallisia, ja todeta samalla korjaus- tai uusimistarpeet ja laatia niille aikataulu.
Näkökohtia turvallisesta leikkipaikasta Kuva: Essi Routasuo
Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta tuli voimaan 30.1.2004. Sen mukaan elinkeinonharjoittajan tai palvelun tarjoajan (lue taloyhtiö tai asuntoyhteisö) on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistettava, että kulutustavarasta tai kuluttajapalveluksesta ei aiheudu vaaraa kuluttajan tai kuluttajaan rinnastettavan henkilön terveydelle tai omaisuudelle. ILMOITUSLIITE
Laki koskee myös leikkikenttiä sekä kerros- ja rivitalojen pihojen leikkivälineitä. Leikkivälineiden tulee olla turvallisia eikä niistä saa aiheutua vaaraa käyttäjille. Leikkipaikalla on oltava huoltosuunnitelma ja vastuuhenkilö, johon käyttäjät voivat olla yhteydessä. Lasten leikkivälineistä on olemassa turvallisuusstandardit. Standardien lähtökohtana on todella vaarallisten vahinkojen ehkäiseminen. Uusia välineitä
Leikkipaikan on oltava siisti ja rakenteiden kuten aitojen, penkkien, pöytien ja jäteastioiden on oltava kunnossa. Kasvien on oltava leikkipaikalle sopivia, ne eivät saa olla myrkyllisiä tai piikkisiä. Hiekkalaatikkojen hiekan on oltava puhdasta ja se on vaihdettava säännöllisesti, useimmissa tapauksissa joka vuosi. Hiekan vaihtotarve on syytä arvioida vuosittain, siihen vaikuttavat hiekkalaatikon käyttömäärä, sijainti ja mahdolliset likaavat tekijät. Leikkivälineiden rakenteiden on oltava ehjiä ja tukevia. Lahoja,