Luomua opiskelemassa
Heiltä olen saanut paljon tietoa, ja olen tuntenut itseni todella tervetulleeksi Suomeen. Ilman heidän apuaan ja verkostojaan en olisi nyt tässä, Albov kiittää. Verkostojen avulla Albov onkin päässyt haastattelemaan ruokaketjun korkeinta johtoa, poliitikkoja ja korkeassa asemassa toimivia virkamiehiä.
teskti: Anne Hytönen
Yhdysvaltalainen graduntekijä tutkii
suomalaista luomua
Yhdysvaltalainen Sophia Albov saapui elokuussa 2013 Suomeen Fulbright-stipendiaatin turvin. Mikä sai Montanan yliopiston opiskelijan valitsemaan tutkimuskohteekseen juuri suomalaisen luomutuotannon?
30
Luomulehti 1/2014
S
ophia Albov kiinnostui luomusta jo varhain. Hänen äitinsä oli luomukuluttajana edelläkävijä, ja Albov varttuikin siinä uskossa, että luomua löytyy kaikkialta. Muutto toiselle paikkakunnalle toi eteen toisenlaisen todellisuuden: luomutuotteita joutui etsimään, jos niitä halusi syödä. Kiinnostus ympäristöön ja maatalouteen oli vienyt kalifornialaisen Albovin Montanan yliopistoon opiskelemaan maatalousmaantiedettä. Luomutuotannon tutkimisessa yhdistyivät luontainen kiinnostus luomuruokaan sekä halu kehittää maataloutta. Albov on aina ollut kiinnostunut työskentelystä kansainvälisessä ilmapiirissä. Fulbright-stipendi antoi mahdollisuuden opiskeluun ulkomailla. Halusin tulla Eurooppaan, sillä täällä on hyvä yliopistojärjestelmä, ja englannin kielellä pärjää hyvin, Albov kertoo. Suomi oli Albovin ykkösvalinta kohdemaaksi. Suomi erottui muista Euroopan Fulbright-maista mielenkiintoisten ”luomun kasvukäyrien” ansiosta ja siksi, ettei täällä ole juuri tehty yhteiskuntatieteellistä luomututkimusta.
Sophia Albow
Michael Albow
Tutkimusaiheena luomuviljelyn kehittyminen
Fulbright on arvostettu stipendiohjelma
Fulbright Center myöntää stipendejä Suomen ja Yhdysvaltain väliseen vaihtoon. Stipendejä voi hakea perusopintoihin, jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön sekä asiantuntemuksen ja ammattitaidon kartuttamiseen. Fulbright-stipendejä arvostetaan korkealle molemmissa maissa, sillä stipendiaatit ovat käyneet läpi pitkän valintaprosessin. Aluksi hakijat karsitaan yliopistojen oman haun kautta edellisen vuoden syksyllä. Jo tätä ennen on etsittävä kohdemaasta kontaktit, jotka ovat valmiita työskentelemään opiskelijan kanssa. Yliopistoista valitut hakemukset lähtevät New Yorkiin kansalliseen arviointiin, minkä jälkeen hakemukset saapuvat Suomeen, jossa lopulliset päätökset stipendiaateista tehdään. Omat kontaktihenkilönsä Albov löysi sekä Montanan yliopiston verkostojen että tiedonhakujen avulla. Albovin kontaktihenkilöt Suomessa ovat Jaakko Nuutila (MTT), Juha Helenius (Helsingin yliopisto) ja Minna Pipponen (Itä-Suomen yliopisto). Albov iloitsee, että yhteistyökumppanit Suomesta ovat innolla mukana projektissa.
Albovin tutkimusaiheena on EUpolitiikan vaikutus Suomen luomuviljelyn kehittymiseen. Erityisesti häntä kiinnostaa, miten maantieteelliset olosuhteet ja poliittiset sopimukset vaikuttavat viljelijöiden toimeentulomahdollisuuksiin. Tätä ilmiötä tarkastellaan monesta eri näkökulmasta. Yhtäältä Albov haluaa tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat luomuviljelijöiden toimeentulonäkymiin tietyillä alueilla Suomessa. Toiseksi hän tutkii luomuviljelijöiden käytäntöjä ja sopeutumista toimintaympäristön muutoksiin. Kolmas tutkimuskysymys koskee poliittisen päätöksenteon mekanismeja ja miten ne vaikuttavat luomualaan ja muutoksiin Suomen maatalouden maantieteellisessä tarkastelussa. Albov tarkastelee siten suomalaisen luomutuotannon kehitystä monesta näkökulmasta. Vaikka hän opiskelee maatalousmaantiedettä, tutkimuksessa on mukana myös yhteiskuntatieteellisiä elementtejä. Aikaisempi työkokemukseni lakitoimistosta ja lobbaustehtävistä on auttanut minua hahmottamaan myös EU:n ja Suomen välistä vuorovaikutusta. Myös tutkimuksen menetelmäpaletti sisältää sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Ennen Suomeen tuloa Albov tutustui Suomen luomutuotannon tilastoihin saadakseen yleiskuvan tilanteesta . Hän tarkasteli erityisesti luomun kasvun trendejä ja sitä, millä alueilla muutokset tapahtuvat. Nyt tehtävien haastattelujen avulla Albov haluaa selvittää, miksi nämä muutokset ovat tapahtuneet. Tarkoituksena on saada tilastoihin inhimillinen näkökulma. Minulla on nyt mustavalkoinen valokuva tilanteesta, ja haastattelujen avulla tahdon kuvaani väriä, Albov kuvailee. Albov haastattelee tutkimustaan varten luomuviljelijöitä, luomualan tutki-
joita, päätöksentekijöitä ja päätöksentekoon vaikuttavia tahoja. Haastatteluja tehdään yhteensä 60, ja työ on vasta alussa. Haastattelujen teko painottuu kevääseen, ja Albov odottaakin innolla myös keskusteluja viljelijöiden kanssa. Toivottavasti mahdollisimman moni luomuviljelijä innostuu mukaan tutkimukseeni. Tässä ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia – mielipiteet tilanteesta ja siihen johtaneesta kehityksestä kiinnostavat eniten.
Suomi sydämessä
Syksy Suomessa on ollut hienoa aikaa. Suomi on kaunis maa, ja etenkin maaseutu on valloittanut Albovin sydämen. Ihmiset ovat olleet avoimia, ystävällisiä ja avuliaita. Ruokakin on ollut hyvää, ja Albov on päässyt maistamaan muun muassa hirveä, poroa ja puolukkaa. Vaikka en ole koskaan ollut näin kaukana kotoa, koti-ikävä ei vaivaa niin paljon kuin Montanassa, Albov tunnustaa. Albov ajattelee jo haikeana paluuta Yhdysvaltoihin. Maisteriopintojen jälkeen häntä tosin kiinnostaa jatkaa tohtoriopintoihin. Kukapa tietää, vaikka hän palaisi Suomeen niissä merkeissä? ◀ Kirjoittaja popularisoi tiedettä Luomuinstituutin vakiinnuttaminen -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
Mikäli kiinnostuit tutkimuksesta ja haluat haastateltavaksi, ota rohkeasti yhteyttä Sophia Alboviin (sophia.albov@umontana.edu). Haastatteluihin tarvitaan luomuviljelijöitä, luomualan tutkijoita ja kehittäjiä sekä päätöksentekoon osallistuvia tahoja. Haastattelu kestää noin tunnin, ja Albov matkustaa mielellään lähemmäksi haasteltavaa yhdessä sovittuun tapaamispaikkaan. Haastattelu kieli on englanti, mutta haastateltavien ei tarvitse omata mitenkään erityisen hyvää kielitaitoa.
Luomulehti 1/2014
31