Lohijärven uutiset 2 by raimo viiri

KESÄ/ SYKSY 2012

Kyläyhdistyksen verkkolehti numero 2

Sisältö:

sivu

Lohijärven vappua

Kinkerit

Vetouistelut

Lohijärven juhannus Maailmankylät 10 Kylähistoriasta

7-8

Lapin Ely-keskuksen tiedotteet 12-13 Ylitornion kyläpuulaaki 9

Kantomaanpäästä käsin 14- 15 Eräkeskuksen kulmilta

Sihteerin kuulumisia Lohijärven uutiset kertoo kylällä tapahtuneista asoista, sekä kylään ja kuntaan liittyvää toimintaa. Kylän esite on nyt digitaalisessa muodossa. Esite on 17 sivuinen. Esitteen linkki löytyy www.lohijarvi.net sivulta.

Tämä kesä ja syksy on ollut tasaista kylätoiminnassamme. Ensi kesä sitten onkin tapahtumarikkaampi. Koulutrehvit on yksi haasteisin tapahtuma jota olemme suunnittelemassa. Kuohu ry:n 100 vuotisjuhla on elokuussa. Yhdistys on pitänyt palvelupäiviä 4 kertaa vuoden aikana. Tupailtoja pidetään, niissä on kekustelu vapaampaa, siellä jutellaan ajankohtaisista aiheista ja suunnitellaan tulevaa toimintaa. Eräkeskuksen sekä kauppa / ravinteli- yhteistyö on toiminut erittäin hienosti Uistelukisan toimintamallia täytynee miettiä. Ajankohtaa on suunniteltu la.8.6 Hyvää talven sölkää lukijoille ja kiitos kaikille kirjoittajille lehteemme. Keväällä tapaamme seuraavan numeron merkeissä, jos jaksamme.

Lohijärven Vappua Vappukokko Krunnin montulla ei mennyt toivotulla tavalla. Kasa oli suuri ja osittain lumen peittämä. Useista sytytysyrityksistä huolimatta oli annettava periksi. Tehtiin pieni nuotio jossa paistettiin makkarat, juotiin mitä juotiin ja laulettiin yhteislauluna, Rullaati rullaati...Reima antoi saksofonilla säestyksen. Väkeä kertyi kaikesta huolimatta mukavat noin 30, vaikka ilmoittelu tuli yllättävän myöhään.

Kalusteviiri Puh: 0400 894 871 myynti@kalusteviiri.net www.kalusteviiri.net Kisällinkuja 5 94450 Keminmaa Edullisesti suoraan tehtaalta ● Keittiöt ● Wc-kalusteet ● Komerot ● Vaihto-ovet ● Tasot ● Peililiukuovet ● Erikoismittakalusteet ● Asennukset

Kuohun vappuhölkkää Vapun päivänä 39:n Kerran.

Vasen yläkuva Mauri Granath Vappuhölkkä onnistui hyvin Lohijärvellä: juoksijoita oli119 ja yleisöäkin runsaasti. Kuva oikealla, hölkän nuorin osanottaja 1- vuotias Aada isänsä sylissä kisan jälkeen. Reijo haastoi ensi kevään 100-v. juhlahölkkään mukaan kaikki Kuohun juoksijat "viime vuosituhannelta". Vappuaamuna oli todella koleaa ja kova pohjoistuuli vaati hölkän toimitsijakaartinkin pukeutumaan talviseen ”toppaasuun”. Onneksi tuuli heikkeni huomattavasti juoksun alkaessa, joten olosuhteet olivat aivan hyvät. Lapin Kansan urheilutoimitus oli paikalla, joten saimme lukea hyvät jutut hölkästä myöskin Pohjolan Sanomista. Lapin Kansan urheilutoimittaja kyseli juoksussa vappuhölkän reittiennätystä allekirjoittaneelta. En ollut aivan varma kenellä tuo reittiennätys on, joten toimittaja tarkisti ystävällisesti asian Lapin Kansan arkistosta. Ennätyksen haltija on Arto Määttä kovalla tuloksella 14.43,0. Urheilutoimittaja arveli hölkän järjestysnumeroksi 37, sillä arkistosta ei löytynyt vappuhölkän tuloksia aloitusvuodelta 1974 ja vuoden 1980 tulokset puuttuivat. Olemme Salmen kanssa olleet joka kerta mukana juoksua järjestämässä, enkä muista että meille olisi tullut välivuotta. No asia tarkistetaan omasta arkistostani ja Kuohun papereista. Vappuhölkkä on kuitenkin pisimpään järjestetty juoksutapahtuma Lapissa. Ensi vuonna on ohjelmassa 100- vuotisjuhlahölkkä 1.5.2013, sillä Lohijärven Kuohu perustettiin Ainolassa vappupäivänä 1913. Sovimme paikalla olleen juoksuväen kanssa, että juhlahölkässä on kaksi uutta sarjaa mukana: 3vuotiaat tarvitsevat oman sarjan ja lyhemmän juoksumatkan n. 100m. Kvistin Reijo haastaa vappuhölkkään kaikki Kuohun ”viime vuosituhannen” aktiivijuoksijat omaan harrastesarjaan. Näitä juoksijoita on todella paljon tunnetuimpina Taavi Palokangas ja Paavo Keskitalo. M:Y

Kinkerit Leukumanpäässä Lohijärvellä 8.5 2012 Kauniiseen jokivarsi maisemaan Kenttämaan Mirjan pirttiin, oli kokoontunut runsaasti kinkeriväkeä ympäri Lohijärveä ja vähän kauempaakin. Kinkerin pitäjinä olivat Kirkkoherra Matti Salminen, Pastori Pentti Petroff ja sähköuruilla meitä säesti Kanttori Pekka Pyykönen. Pekka opetti meille myös samalla uusia kinkerivirsiä ja kinkereiden aiheena oli tällä kertaa Katekismus ja Pyhäin yhteys. Olimme kaikki iloisella mielellä, vaikka vähän jännittikin ja oli perhosia vatsassa tuleeko kysymyksiä Katekismuksesta. Olihan minulla ja joillakin toisilla aikaa vierähtänyt siitä, kun viimeksi oli lukenut sitä, miettien onko muistissa vielä ennen opitut, kun ennen vanhaan se piti osata ulkoa. Kylänvanhin Hannu Yrjänheikki aikoi ottaa selvää seuraavien kinkereiden pitopaikasta. Sitten lopuksi nautittiin kinkerikahvit, emännän laittamien suolaisten ja makeiden maistuvaisten kera. Minusta oli ihanaa tutustua järvikylien ihmisiin ja tavata mukavia lohijärviläisiä. Ilo oli huomata kinkeriväen yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvaisuus. On myös hienoa että täällä kinkeriperinne on säilynyt, kun muualta tullut olen. Kiitos kinkerin pitäjille, emännälle ja koko kinkeriväelle. Teksti: Tuula Hiltunen -----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------LOHIJÄRVI – Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n maanantaina järjestämä virkistäytymispäivä kokosi Lohijärven leirikeskukseen reilut kymmenen ylitorniolaista omaishoitajaa ja heidän läheistään. – Myös toissa vuonna kokoonnuimme täällä Lohijärven leirikeskuksessa, kertoo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Marjatta Uusitalo. – Olemme saaneet tapahtumista myönteistä palautetta ja aina ollaan todella onnellisia kun mukaan lähtee uusia henkilöitä. Suuri kiitos ja ilonaihe on aina se, kun täällä näkee iloisia ja päivästä nauttivia ihmisiä, Marjatta jatkaa. Tikanheiton aikana saatiin kunnon kisailukin pystyyn. Voittaja vei ykköspaikan vain pisteen erolla toiseksi tulleeseen.

Meän Tornionlaaksosta

6.6.2012so

Juttu oli

5 Kisa-studio Ravintelissa Suomen jääkiekko joukkueen voittaessa Amerikan Nälkäinen Hauki päätti pitää kisa studiota lauantain. Suomi Venäjä otteluun. Saatiin joukolla katella ottelua. Kaikki ei aivan mennyt niinkuin olisi pitänyt. Suomen pojat kamppaili vimmatusti, mutta hävisivät. Saimmepahan siinä ottelua jännittäessä syä pizzat ainaki. Ravintelissa pidetään teemapäiviä esim. Isänpäivälounas, Äitienpäiväkattaukset j.n.e.

Laiturin asennus talkoot. Toki porukkaa oli enemmänki, osa siivosi uimarantaa. Kevään tulvaa Tengeliönjoella

6 Lohijärvellä 17.6.2012

Lohijärvellä nälkäinen hauki otti onkeen Lohijärven Eräkeskuksessa oli hyvähenkinen viikonloppu. Kyläyhdistys järjesti vetouistelukilpailut ja oheistapahtumana rantaongintakilpailun lapsille. Uistelijoita oli kauimmaiset jopa Riihimäki -Tampere alueelta. Eniten kalaa nappasi Lohijärven vesille uskollinen Markku Paananen Rovaniemeltä yli 20 kg. Toiseksi sijoittui Ari Kreivi Timo Huhtanen venekunta Ylitorniolta 17,7 kg. Kolmas sija meniki Lempäälästä saapuneet Jarkko Haavisto, Jari Hellgren ja tamperelainen Joona Jyrkiäinen venekunta liki 16 kg. Suurin hauki jäi, Pellosta saapuneen Tuomo Leppäniemi ja Jarmo Konttaniemi, koukkuun. Hauki painoi 8.220 kg . Leppäniemen venekunta sijoittui kilpailussa neljänneksi. Sija 5 Juselius Jaakko venekunta yli 5 kg. Joonas Sundelin juuret Lohijärveltä. Joonas kiskaisi onkikilpailussa yli kilon painoisen hauen sekä isohkon lahnan. Onkikilpailun tuloksiin laskettiin kalojen lukumäärä, ja kun vierellä oleva sai heti perään pikku sintin niin joku sanoi että ei mitään hätää nyt olet tasoissa. Ei pelkästään nälkäisiä haukia vaan myös lahnoja tuli useampiaki onkikilpailussa. Kilpailussa oli 8 osanottajaa kaksituntinen kilpailu ei meinannu riittää innokkaimmille, koska kalaa kun tulee niin se antaa lisää virikettä. Onkikilpailun voitti Atte Viiri juuret Mellakoskelta 16 kalaa. Toinen Joonas Sundell Rovaniemi 14 kalaa. Kolmas Peppiina Jannson 12 kalaa. Neljäs Mikko Makkonen. Lohijärvi kiittää kaikkia sponsoreita, talkooporukkaa ja osanottajia hienosta viikonlopusta. Jäämme juhannusta ootteleen ja tietekki Kuohun ainutlaatuista keskikesän tanssipileitä. (R.V)

Joonas oikealla nappasi ongella yli kilon painoisen hauen.Keskellä onkikisan suurimmalla kalamäärällä voittanut Atte Viiri Mikäs son ollessaku aurinko paistaaja mieli on virkeä.>>>>>>>>> Venho rannalle saapunut ja kahvitauko työnlomassa alkanu

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

7 Lohijärven Kuohun naisten sähly

Naisten 18. sählyturnaus pelattiin hyvän urheiluhengen vallitessa Lohijärven Kuohulla la.19.5.2012. Mellakoski voitti turnauksen viime vuoden tapaan, Kapusta oli hyvä kakkonen. Aino Kurtti pelasi molemmissa joukkueissa mutta sai vain yhden pokaalin. Lohijärvellä ei ollut

joukkuetta mukana. Miehetkin pelasivat naisten lailla sateisen jalkapalloturnauksen Lohijärven kentällä. Kukaan pojista ei kitissyt olosuhteita, sateen ansiosta ilma olikin happirikas. Turnaus sujui hyvässä hengessä, pelaajia lainattiin suosiolla naapurijoukkuellekin. Mellakoski ei saanut tällä kertaa omaa joukkuetta kentälle. Heikka Kari ja Jukka pelasivat Lohijärven joukkueessa ja Kangas Markku vahvisti Alposjärveä. Kapusta oli jälleen kunkku mutta Lohijärvi oli jo lähellä voittoa. Naisten jalkapalloturnaus pelattiin hyvässä urheiluhengessä, vaikka sadekuurot kastelivat pelaajat moneen otteeseen.

Aurinkovaaran juhannusjuhlien ohjelmapuolen siitä lähtien hyvin väkeä Kuohulle. Aina on aattona vetovastuu painoi hartioita 1985-1989. Sen jälkeen oli ollut Kuohullekin kilpailijoita lähialueilla, mutta monet muutama ”välivuosi” juhannusaattona, kun Lohijärven kilpailevat huvipaikat ovat hiljentyneet. Olemme kylätoimikunta järjesti leirikeskuksessa tanssit. Kuohun talkoilleet Kuohulla muutamana iltana pikku porukan tanssit pidettiin silloin juhannusiltana. Lohijärven kanssa aaton tanssien merkeissä. Talo on siivottu kyläyhdistyksen luopuessa aaton tanssien viimeisen päälle, terassilavaa on kunnostettu, järjestämisestä, siirsimme Kuohun tanssit aattoiltaan. urheilutalon parkkialueet on haravoitu ja paljon Tuo oli hyvä päätös, sillä juhannusaatto on kerännyt muutakin on tehty aattoillan eteen. (M.Y)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

tansseissa Einillä.

Juhannusaattona oli perinteinen ”kattaus”, neljättä kertaa peräkkäin aaton tanssimusiikista vastasivat Seija & Mikset- yhtye solistivieraana Sanna Keskitalo. Lisäksi hanurissa loistava esiintyjä Suvi Lassila Kolarista. Joka kerta on aaton tanssien väkimäärä lisääntynyt. Viime kesänä päästiin jo toiseksi parhaimpaan tulokseen 2000-luvulla. Juhannusaaton yleisöennätys on 2000-luvun

Kesä taisi olla 2001. Solistivieraana oli Sannan lisäksi vielä Mika Jefremoff Torniosta. Mika on tuttu tanssiväelle ainakin monista levytyksistään, jotka ovat ovat päässeet jo soitetuimpien tanssikappaleiden listoille vuoden aikana. Mikan isä Leo Jefremoff vieraili Kuohun tansseissa 1990-luvun vaihteessa hyvällä suosiolla yhtyeensä Pohjolan Sinitaivaan kanssa. Juhannusaaton tanssit Kuohulla olivat samalla Mikset- yhtyeen 20vuotisjuhlakeikka, sillä ”kotikylän” soittajat esiintyivät ensi kertaa Kuohulla v.1992.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuohulla; Pohjolan yössä Toinen tanssi-ilta oli tietysti Pohjolan yössä kerrantanssitapahtuma, jota ei voi koskaan missata. Pohjolan yötä juhlittiin 9. kerran la.7.7.2012. Tällä kertaa oli mukana ennätysmäärä esiintyjiä peräti 50, kun kuoro Alpoksen Ilvekset ja Rokki Mimmit lasketaan mukaan. Esiintyjät oli valittu jälleen hyvässä kotiseutuhengessä, melkein kaikki esiintyjien juuret ovat Ylitornion kunnassa. Iltamia ja tansseja säesti Esko Kätkän yhtye juhlakokoonpanossaan: hanuristeja peräti neljä:Tapani Tihinen, Mika Juusola, Juho Hjulberg ja tietysti Esko Kätkä. Viulistina mainioTuomas Lampela, jolle keikka oli jo kuudes Pohjolan yössä. Koskettimia soittaa yhtyeessä nuoriMarjo Törmänen. Marjo on jo tuttu Kuohun tanssiväelle Tapsa & Maestro- yhtyeestä, joka vieraili Kuohulla kevättansseissa toukokuussa. Seppo Keränen soittaa rumpuja viime kesän malliin. Kimmo Hautajärvi tuli bassonsoittajaksi Mäen Tapion jälkeen muutama vuosi sitten. Markus Kangas tuo mainio mandoliinimies oli myös mukana. Laulusolisteina tietysti Anneli Kätkä ja Tuovi Tihinen, jotka ovat olleet joka kerta tapahtumassa. Kari Haajanen kuuluu myös jo peruskokoonpanoon. Uusia suosikkilaulajia oli monta lavalla: Susanna Kunnari, Sulo Pajuniemi, Tiina Tihinen, ja Paavo Yrjänheikki. Kaikki nuoret laulajat ovat kuitenkin ehtineet tulla tutuksi viime vuosina Kuohun tanssiväelle. Sauli Kreivi huolehti äänentoistosta ja lauloi Mika Juusolan säestämänä. Mukana lavalla pistäytyivät vielä laulamassa Jukka Pirttimaa ja Paavo Tihinen. Iltamaissa esiintyi myös uusiTornionlaakso- kavartetti. Nuorimmat laulajat olivat Jane ja Jamppu Peltonen sekä Janette Kätkä. Iltamien ohjelmisto oli koottu tällä kertaa 1950- luvun suosikkisävelmistä, jotka ovat vieläkin ikivihreitä. Menossa oli siis todella muistojen ilta! Pohjolan yössä kerran tapahtuman juontajana tietysti Herra Pekka Lanko. Ensimmäisellä orkesteritauolla tanssivat mainiot Rokki Mimmit 1950-luvun tunnelmissa.

Pitkästä aikaa Kuohulla: Tapani Haapasaaren yhtye. Tanssiyleisö tykkäsi, tanssi ahkerana koko illan. Varmaan kuulemme yhtyettä ensi kesänä Kuohun tansseissa! Tapani Haapasaaren yhtye teki paljon keikkoja ja vieraili usein Kuohullakin. Haapasaaren yhtye esiintyy Ylläs soikoon tapahtumassa ja säestää solisteja 25- vuotisjuhlakonsertissa 15.7.

Kuohun pyöräretkeilijät yllätettiin Pakisjärven tienhaarassa Anja ja Alpon mansikkatarjoilulla. Aamulla kerätyt mansikat maistuivat kaikille, kiitos ylläristä! Retken päätteeksi kokoonnuttiin Vienan ja Esan mökille, monenlaista oli tarjottavaa ja juttu luisti.

9 Terveydenhoitajan vastaanotot Lohijärvellä Noin joka toinen kuukausi on terveydenhoitajan vastaanotto Kuohulla. Vastaanotosta ilmoitetaan kylän ilmoitustaululla ja kylän verkkosivuilla www.lohijarvi.net Kyläyhdistys tarjoaa kävijöille mahdollisuuden keskusteluu päivän asioista ja kahvia pullan kera.

Virkistys/ Palvelupäivät Kylällä on järjestetty palvelupäiviä 1990 luvun alkupuolelta lähtien. Palvelupäiviä on noin neljä viisi kertaa vuodessa. Yhdistys kyselee mitä palvelutarpeita ihmisillä on. Suosituimmat palvelut ovat: Jalkahoito, hieronta, päähieronta, hiustenleikkuut, kasvohoidot j.n.e. Viimeksi järjestettiin palveluja Lohijärven Eräkeskuksessa 21.8 Käyttäjiä oli noin 20

YLITORNION KYLÄPUULAAKI Ylitornion suurtapahtuman suunnitteluun liittyen, viimeisimmässä tapahtuman suunnittelutyöryhmän kokouksessa on ideoitu, että tapahtuma kohdistetaan Tengeliöjoelle, siten että lähdetään laskemaan Tengeliöjokea myöten kohti Tornionjokea. Tarkoituksena on järjestää veneviesti Tengeliönjokea pitkin, lähtien Raanujärveltä kohti Torniojokea. Veneviesti etenee Tengeliöjoella kylästä kylään ja kun viesti tulee kylään, se kylä järjestää jonkin tapahtuman sen ympärille, teemana;” tee kyläsi tunnetuksi”. Tultaessa Aavasaksalle asti, myös Tornionjokivarren kylät liitetään mukaan veneviestiin ja tässä vaiheessa tapahtumasta voidaan saada myös kansainvälinen pyytämällä tapahtumaan mukaan Matarengia. Ylitornion suurtapahtuman ajankohdaksi on päätetty varata viikot 29 ja 30, vuonna 2013. Tapahtuman lopullinen pituus hahmottuu suunnitelmaa laadittaessa kylittäin. Tapahtuman huipentuma olisi Ylitornion kirkonkylällä esim. torilla viikonlopulle sijoittuen. Tapahtuman tarkoituksena on yhdistää Ylitornion kylien toimintaa yhteisen suurtapahtuman järjestämiseksi. Tapahtuman nimenä voidaan tässä vaiheessa käyttää nimeä ”Joki yhdistää kylät”. Tapahtuman organisointiin tullaan hakemaan maaseudun kehittämishanketta Outokaira tuottamhan ry:ltä. Outokairan kylähankkeella voidaan olla mukana hankesuunnitelman ja hankehakemuksen laadinnassa. Hilkka Lantto Kantomaanpäästä on valittu yhteyshenkilöksi ”Joki yhdistää kylät”- hankehakemuksen laadinnassa kyliin. Ylitornion kyliltä toivotaan nyt vihjeitä Hilkka Lantolle tapahtuman sisällöstä Hilkan sähköpostiosoite on hilkkalantto@windowslive.com ja puh. 040-9665486. Kyläpuulaakin toimintasuunnitelmassa on pikkujoulun järjestäminen. Kainuunkylän kokouksessa päätettiin järjestää pikkujoulu Lohijärven Kuohu ry:n tiloissa keskiviikkona 12.12.12.... Kello 18:00 on puulaakin kokous, jonka jälkeen ohjelmaa, yhteislaulua ja ruokailu m.m.m. Kaikki ovat tervetulleita. Ennakko ilmoittautumiset Ari Ala- Poikelalle

MAAILMAN KYLÄT KOHTASIVAT KAINUUSSA, SUOMUSSALMELLA 24.-26.8.2012 Kun ensimmäinen maailman kylät tapahtuma pidettiin vuonna 2004 Ylitornion Lohijärvellä, ajatuksena oli yhdistää pienet kylät yhden tapahtuman alle vuosittain. Lohijärveltä alkanut maailman maton kierrätys siirtyy tänä vuonna Kainuun puolelle, Suomussalmelle. Aiemmin matto on kulkenut Suomessa Rovaniemi/ Sonka, Sodankylä/Unarin Luusua. Kemijärvi Luusua, Enontekiö Vuontisjärvi reitin. Vuonna 2010 matto matkasi Ruotsiin Lannavaaraan ja siirtyi sieltä Palohurnasiin. Maailman maton periaatteisiin kuuluu että ainakin joka kolmas vuosi se palaa takaisin Suomeen ja lappiin. Niinpä viime vuonna maailmankylät juhlivat Ylitorniolla Raanujärvellä ja Meltosjärvellä. Yksi maailman kylien ideoitsijoista on Marja Tuominen, Meltosjärveltä. – ajatuksena oli järjestää kylätapahtumia vuosittain, joilla on tarkoitus yhdistää kaikki maailman kylät yhdeksi toimintakokonaisuudeksi, kertoo Marja Tuominen ja jatkaa, että kylät ovat ympäri maailmaa samanlaisia vaikkakin toimintamallit ovat erilaisia. Idean mukaan Maailman kylät olisi kohtauspaikka erilaisille ihmisille ja kulttuureille. Kylin kohtaamisen ja samanlaisten ongelmien kanssa toimivien ihmisten yhteisöllisyyden vahvistaminen on osa tapahtuman ideologiaa. ----------------------------------------------------Lappilaisella kylätoiminnalla on pitkät perinteet yhteistyössä Kainuun kanssa. Siksipä maailman maton siirtyminen Kainuuseen oli luontevaa. Kainuun Nuotta ry. on vastuullinen toimija tämän vuoden maailman kylä tapahtumassa. ja kansainvälisyyttä Kainuuseen, Suomussalmen Karhulanvaaralle kokoonnuttiin kansainvälisyyden merkeissä 24.-26.08.2012. Päivien teemana on maailman kylässä – kansainvälisyys tulevaisuuden arkipäivässä. Tapahtumassa pohditaan yhteisöllisesti ryhmissä ja erikseen mm. seuraavia asioita: Maailman kylät kohtaa Kainuussa 2012, yhteisöllisyyttä 1. Maailman kylä – globaali vs. lokaali? 2. Kansainvälinen kylä – kylän elinvoima? 3. Monikulttuurisuuden tarjoamat mahdollisuudet? 4. Yhteisöllisyys muuttuu – vai muuttuuko? 5. Maailman kylän virtuaaliset torit? 6. Yhdenvertaisuus ikääntyvässä kylässä? Karhulanvaaralle Suomussalmen Karhulanvaara on ollut alueen kulttuurin keskus 1780-luvulta lähtien. Kiantajärven kappeliseurakunnan pappila oli monien pappissukupolvien koti ja seurakuntalaisten asiointipaikka. Pappila-vaihe päättyi Karhulanvaaralla sodan melskeissä; rakennukset poltettiin maantasalle 1944. Myöhemmin Karhulanvaara on tullut laajasti tutuksi koulutuksen tyyssijana. Koulutustoiminta Karhulanvaaralla päätyy vuoden 2010 aikana, jonka jälkeen tilat ovat palvelleet erilaisia matkailutapahtumia.

Karhulanvaaran ”kylätalolla” pidettiin Maailmankylät tapahtuman 2013 suunnittelu seminaari. Tulosten pohjalta on hyvät edellytykset löytää uusia malleja järjestää suurtapahtuma ajatuksen ympärille Iltanuotiolla lauantaina: Ilmari Kiannon ja Karhulanvaaran historiaa sekä yhteislaulua

Lohijärven Koulun lopetuksesta tulee 18 vuotta.... Vuonna 1995 vietettiin koulun päättäjäisiä Turkissa...Vuonna 2013 tulee kuluneeksi 18 vuotta niistä pippaloista. Nyt yhteistuumin olemme päättäneet ”juhlistaa” ja koota yhteen kaikki koulun oppilaat, opettajat ja työntekijät ajalta 1939- 1995. Tapahtuman ajankohdaksi on suunniteltu 5-7.7.2013 Koulun nykyinen omistaja on sama kuin Lohijärven Eräkeskus. Koulun käyttöä tapahtumaan emme voi taata, koska kiinteistö saattaa olla vuokrattuna tuolloin. Lohijärven kyläyhdistys ry:n tarkoitus olisi järjestää koulun pihalle teltta, Ravinteli Nälkäinen Hauki yhteyteen. Lauantaina 6.7 Kuohulla on jalkapalloturnaus, joka olis hyvä yhdistää tapahtumaan. Illalla konsertti Pohjolan yössä. Kello 21 alkaen tanssit, jossa tauotonta musiikkia kahden orkesterin voimalla ja Karaokea ulkolavalla.

Lohijärven Koulutrehvit 5-7.7 2013

Majoittumiset: Heikki Lohijärven Eräkeskus Ravinteli: Nälkäinen Hauki Tiedustelut: Lohijärven kyläyhdistys ry Tiedottaminen: Lohijärven kotisivut

Kylähistorian eteneminen Martti Ylävaara Lohijärven kylähistoria-arkistossani on jo laaja vanhojen valokuvien kokoelma. Isäni Kalevin kuvat 1930- 1960- luvuilta ovat hyvä ”siemen” kartuttaa arkistoa. Itse aloitin aktiivisen valokuvaharrastuksen vuonna 1957, jolloin sain joululahjaksi kameran. Kouluaikanani poikasena sain ottaa vain kaksi filmirullaa eli 24 kuvaa kuukaudessa, joten kameraa piti käyttää säästeliäästi. Velipoikani Jorma on myös innokas valokuvaaja, häneltä olen saanut mukavia kuvia kyläkirjaamme varten. Kylähistoriaharrrastukseni myötä aloimme Salmen kanssa vuonna 1989 kerätä vanhoja kuvia lähinnä Lohijärveltä, Mellakoskelta ja Pessalompolosta. Eniten kylähistorian kuvamateriaalia löytyi Vuonorovalta Elvi Viirin albumeista. Harjulasta sain myös hyviä kuvia Tuula Rovan arkistoista. Tänä kesänä olen tallentanut Kreivin vanhoja kuvia Hildan albumeista. Kystän kuvia sain Törmäsen Liisan arkistosta. Leukumaan kuvia 1960luvulta kopioin Väyrysen Eilalta. Aukiniemen, Salmelan ja Saajon kuvia löytyi paljon Oili

Kankaan kotialbumeista. Nyt kokoelmissani on jo lähes 2000 vanhaa valokuvaa. Se ei ole vielä läheskään täydellinen, sillä kyläkirjaa ajatellen vielä puuttuu tärkeitä kuvia. Tässä muutamia taloja, joista ei ole vielä kuvia arkistossani: Särkirova, Parpala, Raukola, Lintuharju, Lahtela, Välitalo, Pöyhönen, Alposlahti, Kivilinna, Onnela, Jurvanranta, Niemi, Vuomasaajo, Rajala, Polvela, Palokangas ja Kotapalo. Pohjolan Sanomien toimittajan H.T. Mäkikyrön arkistoon Pellon kirjastossa tutustun marraskuun alussa. Sieltä löytyy varmaan hyviä kuvia myös Lohijärven alueelta. Valde Näsin, Viljo Vierimaan, Veikko Huhtasen valokuva-arkistot olisivat kirjaa ajatellen aarreaitta. Yrjö Raution valokuvakokoelmat ja jutut Alposjärveltä toisivat kirjaan hienon lisäarvon. Kyläkirjan taitto on viimeistään talvella 2013, joten aikaa on enää vähän valokuvaarkistojen loppukatselmukseen. Katso lisää: martin sivuilta

Maisemat ruotuun -hanke auttaa maaseutumaisemien hoidossa Lapin ELY-keskuksen Maisemat Ruotuun -hanke järjestää hoitoa arvokkaille maisema- ja kulttuuriympäristökohteille yhdessä paikallistoimijoiden kanssa. Hankkeessa tuodaan maisemalaiduntajia tärkeille matkailu- ja virkistyskohteille ja hyödynnetään Natura 2000 -alueita.Hankkeessa neuvotaan maanomistajia, viljelijöitä, matkailuyrittäjiä, kyläyhdistyksiä ja muita paikallisia toimijoita perinnemaisemien hoidossa. Maisemasuunnittelijat ja neuvojat tarjoavat apua hoidon suunnittelussa, tukihakemusten laadinnassa ja käytännön hoitotoimissa. Hankkeessa kartoitetaan myös Lapin parhaat maaseutumaisemat; vielä voit ehdottaa kohteita mukaan inventointiin. Lue lisää Maisemat ruotuun (MARU) -hankkeen sivuilta. Ajankohtaisista neuvontatilaisuuksista ja talkoista tiedotetaan hankkeen facebook-sivuilla. Vesienhoidon keskeiset kysymykset – mahdollisuus vaikuttaa

Parhaillaan valmisteltavissa vesienhoitosuunnitelmissa tullaan kertomaan, mikä on jokien, järvien, rannikkovesien sekä pohjavesien tila ja miten vesien tilaa aiotaan parantaa. Kansalaiset voivat 15.6.-17.12.2012 antaa palautetta vesienhoitosuunnitelmien keskeisistä kysymyksistä, eli siitä, mihin vesienhoidossa tulisi kiinnittää erityisesti huomiota. Mielipiteitä voi kertoa myös suunnitelman työohjelmasta ja aikataulusta sekä ympäristövaikutusten arvioinnista. Palaute huomioidaan vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia päivitettäessä. Varsinaisia ehdotuksia vesienhoitosuunnitelmiksi voi kommentoida vuonna 2014. Palautetta voi antaa myös verkon kautta vastaamalla vesienhoitoaluekohtaiseen kyselyyn. Kyselyyn pääsee esimerkiksi verkkosivultawww.ymparisto.fi/lap/vesienhoito. Lapissa vesienhoidon keskeiset teemat liittyvät asutuksen vesihuollon parantamiseen ja pohjavesien suojeluun, maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon vesiensuojeluun, kaivosteollisuuden päästöjen hallintaan, vesistörakentamisen ja -säännöstelyn haittojen vähentämiseen, vesien- ja merenhoidon yhteensovittamiseen sekä vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan tavoitteiden yhteensovittamiseen. Jäämereen laskevissa vesistöissä omana erityiskysymyksenä on vieraslajien ja kalatautien leviämisen ehkäiseminen. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Uutta lainsäädäntöä on tullut lisää ja ensimmäisen vesienhoidon suunnittelukierroksen jälkeen on tehty tai käynnistetty useita vesienhoitoon vaikuttavia ohjelmia ja strategioita, mm. vesistökunnostusstrategia ja kalatiestrategia. Kaivosteollisuus kasvaa voimakkaasti Lapissa. Maatalouden ympäristötukijärjestelmää ollaan uudistamassa, mikä tulee ohjaamaan maatalouden vesiensuojelua. Metsätalouden toimintaympäristöön vaikuttavat metsätalouden rakennemuutos ja ennakoitu puupolttoaineiden kysynnän kasvu. Tiukentuva valtiontalous vähentää julkisen sektorin mahdollisuuksia rahoittaa vesienhoitoa. Esimerkiksi vesistökunnostusten eteenpäin vieminen edellyttää jatkossa, että siihen onnistutaan sitouttamaan uusia toimijoita. Ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat valmistuivat vuonna 2009. Vesienhoitosuunnitelmia ja niitä täydentäviä toimenpideohjelmia ryhdytään päivittämään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset). Päivittäminen tehdään yhteistyössä kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Vesienhoitosuunnitelmat vuosiksi 2016–2021 valmistuvat vuonna 2015.

Tengeliönjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen Säännöstelystä aiheutuvia haittoja pyritään lieventämään säännöstelyn kehittämisselvityksellä Tengeliönjoen vesistö sijaitsee Pellon ja Ylitornion kunnanhallitus on tehnyt 4.3.2010 Ylitornion kuntien alueella ja kuuluu Tornion- Lapin elinkeino-, liikenne- ja Muonionjoen vesienhoitoalueeseen. ympäristökeskukselle esityksen koskien vesilain 8 luvun 10 b §:n mukaisen Tengeliönjoen vesistön säännöstelyllä on pitkä historia. Joen alaosalle Haapakoskeen selvitystyön käynnistämisestä Tengeliönjoen rakennettiin ensimmäinen voimalaitos vuonna vesistössä. 1923. Vuonna 1987 valmistui Portimokosken voimalaitos Tengeliönjoen uoman eteläpuolelle rakennetun kanavan varteen. Samalla aloitettiin Portimojärven säännöstely ja vanha Haapakosken voimalaitos jäi pois käytöstä. Vesistön yläosalla ovat Kaaranneskosken vuonna 1954 rakennettu voimalaitos, jolla säännöstellään Vietosta sekä Jolmankosken vuonna 1955 rakennettu voimalaitos, jolla säännöstellään Raanujärveä.

Lapin ELY-keskuksessa aloitettiin Tengeliönjoen säännöstelyn kehittämisen esiselvitystyö vuonna 2011. Varsinainen selvitystyö toteutetaan vuonna 2012. Säännöstelyn kehittämistyön tarkoituksena on saada aikaiseksi toimenpidesuositukset säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Yhteistyötahoja ovat Pellon ja Ylitornion kunnat, Tornionlaakson Sähkö Oy sekä lukuisat paikalliset yhdistykset ja yhteisöt.

Säännöstelyn kehittämistyötä seuraamaan perustetaan keskeisimpänä Säännöstelyn kehittämistyö tiedotusfoorumina toimiva ohjausryhmä, jonka kokousmateriaali ja pöytäkirjat Säännöstelyn kehittämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla säännöstelyä parannetaan julkaistaan Tengeliönjoen vesistön säännöstelyn kehittäminen – verkkosivuilla. siten, että se taloudellisilta, ekologisilta ja sosiaalisilta vaikutuksiltaan vastaisi paremmin Huhtikuussa 2012 pidettiin kyläillat yhteiskunnan nykyisiä tarpeita ja odotuksia Tengeliön, Lohijärven, Raanujärven ja (vanha vesilaki 8 luku 10b §, uusi 19 luku Sirkkakosken kylissä. Kesän 2012 aikana 7§). Päämääränä säännöstelyn tehdään maastotarkastuksia Tengeliönjoen kehittämisselvityksessä on vesistön eri vesistöalueella ja tarkistetaan esille käyttäjäryhmien erilaisten tavoitteiden nousseita kehittämiskohteita. yhteensovittaminen.

"Kantomaanpään ihme” Nyt viimeistään loppujenkin katseet ovat suuntautuneet Kantomaanpäähän. Kylä on palkittu ensimmäisenä ylitorniolaisena kylänä ”Vuoden Lappilainen Kylä 2012” palkinnolla ja nimityksellä. Mitä täällä oikein tapahtuu?

Kyläarpa 2011 tuotoilla ostettiin kylälle traktori, jolla vapaaehtoiset linkosivat pariakymmentä eri

pihaa pikkupihasta 3 kilometrin mökkitiehen. Kahdeksan tunnin ajoja kertyi joulukuusta 2011 huhtikuuhun 2012 yhteensä 36 päivää. Linkouksiin kului yli yhdeksänsataa litraa Kantomaanpäästä ei voi puhua yhtenä kylänä, polttoainetta ja traktorin huoltamiseen ja vaan Kantomaanpään kylä on koko postialue, jonka sisällä on viime laskujen mukaan 14 kylää. vakuutuksiin kului toista tuhatta euroa Koko postialueella oli väestörekisterikeskuksen riihikuivaa. Ylitornion lumisin talvi tiedon mukaan 202 asukasta vuonna 2009. Suunta kolmeenkymmeneen vuoteen oli kyläyhdistykselle valtava haaste, jonka on ollut laskeva vuoteen 2012 asti. Ilman koko talkooajajat selättivät vaivoistaan valittamatta. alueen yhteistyötä ei edes kehittämisestä voida Lähestyvästä talvesta pyydetään vähälumisempaa puhua. ja talkoolaisia toivotaan ilmaantuvan ajorinkiin lisää, jotta henkilökohtaista työmäärää saataisiin Kaikki alkoi joskus muinoin, mutta sitä tikulla laskettua. silmään joka vanhoja muistelee. Vuonna 2011 Ruususen unta nukkunut kyläyhdistys herätettiin Vuonna 2012 hallituksen kokousväliksi on orjantappurapensaikon läpi raivautuneiden vakiintunut noin kuukauden kierto, mutta paluumuuttajien toimesta. Tarina ei kerro, heräsikö kyläyhdistys prinsessa Ruususen tavoin työstettävät asiat ovat sen kuin lisääntyneet, kiitos ilmeisesti laajentuneen yhteistyöverkoston ja suudelmaan, mutta toimeen se heti ryhtyi. Kyläläisiä Kantomaanpäähän Kantomaanpää oli aika puunata pölystä ja -kehittämishankkeen. Kokouksia on jopa jouduttu hämähäkinseiteistä. pitämään kaksiosaisina, jotta kaikki päätöksiä Ensi töikseen kyläyhdistykselle muodostui uusi vaativat asiat ollaan voitu käsitellä tasapuolisen korkealla virkeystasolla. Kyläyhdistyksen hallitus. Ja hallitus kokoontuikin kehittämään julkinen kokousmateriaali on nähtävillä kylää vuoden 2011 aikana 25 kertaa, eli lähes osoitteessa kahden viikon välein. Hallitus lähti keräämään heränneelle kyläyhdistykselle varoja arpajaisilla www.kantomaanpaa.fi/kylayhdistys. Kantomaanpaa.fi-sivustoon kannattaa muutenkin ja vakiinnuttikin siitä itsellensä patentti- ja käydä tutustumassa, sillä sivusto on rekisterihallituksen myöntämän tavaramerkin kertakaikkisen hyvin toteutettu ja kylästä löytyvä nimeltä Kyläarpa®. Kyläarvan mahdollisuudet tieto monipuolista. suuntautuvat valtakunnalliseksi arvonnaksi ja monen kylän järjestämiksi yhteisarvonnoiksi eri Taloudellisesti ja henkisesti suurin ponnistus puolilla Suomea. Helposti ymmärrettävänä tähän mennessä on kylälle saatu Kyläläisiä tuotteena Kyläarpa tekee arpajaisten Kantomaanpäähän -kehittämishanke. Hanke järjestämisestä ja arpojen myymisestä rahoitetaan Outokaira Tuottamhaan ry:n Leaderyksinkertaisempaa ja mahdollistaa pienillä kiintiöstä, mutta kirstunvartijana toimiva ELYbudjeteilla toimivien kyläyhdistysten keskus korvaa syntyneet kustannukset varainhankintaa. pahimmillaan vasta puolen vuoden päästä maksatuserän hakemisesta. Maksatuseriä voi hakea enintään neljä kertaa vuodessa. KKhankkeen ensimmäinen maksatuserä on vasta

15 käsittelyssä. Kantomaanpää toteuttaa ruohonjuuritasolla kunnan tavoitetta uusista asukkaista ja on siinä jo onnistunut. Vuoden aikana Kantomaanpään alue on saanut 14 uutta asukasta. Hankkeen ohjausryhmässä vaikuttavat myös Ylitornion kunnan ja Outokairan edustajat, joten osansa hankkeen edistymisestä kuuluu myös heille. KK-hankkeen toteutuneita tavoitteita: Internet- ja mediapalvelukeskus – toimii entisellä Kantomaanpään koululla, jossa on myös kylätalon tilat. Kyläyhdistyksen tiedotusväylät – ovat moninkertaistuneet internetsivujen ja Facebooksivujen myötä. Yhteistyöverkostoituminen – kyläyhdistysten ja muiden paikallisten ja alueellisten toimijoiden välillä on laajaa ja jatkuu edelleen. Esteettömyyden suunnittelu – jossa kartoitettiin vaikeapääsyiset tilat kylässä ja kirjattiin tarvittavat toimenpiteet niiden esteettömiksi saamiseksi. Kylätalon muokkaustarpeiden selvitys.

tarpeita toimivasta ja monipuolisesti käytettävästä kylän yhteisestä tilasta. Uimarannan/rantojen kunnostaminen – sillä hyvät uimarannat vetävät huomattavasti enemmän uimareita puoleensa kuin huonot. Kylän asemakaavoituksen käynnistäminen – joka on pitkä prosessi, mutta mikäli Ylitornio muuttuu vuosikymmenen lopulla kaivoskunnaksi, ei yksikään valmis talokaava ole liikaa. Ja vaikka osa tavoitteista jäisi nyt pöydälle odottamaan toteutusta, ei se vähennä niiden toteuttamismahdollisuutta vuoden 2014 jälkeen uuden rahoitusohjelmakauden innolla. Kyläyhdistys on lähikehittämisen keskeisin toteuttaja ja kylän tärkein voimavara on kyläläisten talkootyö. Vain taivas on rajana niillä alueilla, joissa kyläläiset valavat yhdessä. Niillä alueilla, joissa ihmiset eivät aio tai halua osallistua, on mahdotonta aikaan saada mitään. Tai kuten tällä perällä sanotaan: ”Sole kuin kuolla pois.” Kantomaanpäässä on toteutettu paljon unelmia vähässä ajassa vähäisillä resursseilla. Kantomaanpäässä on osoitettu sitä aitoa kylähulluutta, joka kannustaa muitakin kyliä yrittämään kaikkensa ja kehittämään näitä rakkaita tuppukyliä pysymään elinvoimaisina tuppukylinä. Elävä maaseutu on elämisen etu.

Kyläläisiä Kantomaanpäähän -hankkeen tiimoilta vielä tulossa mm.: Luoniokosken Luontopolku – jossa tarkoituksena on Kantomaanpään matkailuarvon nostaminen ja kyläläisten virkistysmahdollisuuksien parantaminen mahdollisesti invavarusteisella luontoreitillä Suomen parhaalle harjuskoskelle. Einari Rautio Kylän yhteinen maakellari – ja mikäli konsepti hankekoordinaattori toimii ensimmäisen kellarin kokemusten jälkeen, einari.rautio@kantomaanpaa.fi" miksei useampikin. Kylätalon parantaminen – vastaamaan nykyajan

Eräkeskuksen kulmilta tosin kymppikerhoon ei tällä kertaa päässyt kukaan. Kun katseli joidenkin venekuntien ammattitaitoisia otteita ja illalla samojen venekuntien kisasijoituksia niin voi vilpittömästi sanoa että tuurin merkitys uistelussa

http://www.lohijarvenerakeskus.fi/

on varsin vähäinen. Myös lasten ja lastenmielisten onkikisassa nousi kelpo kaloja ja toivottavasti heidän joukossaan kalastuskipinä sai tulta. Illalla talkoosaunassa oli mukava muistella päivän tapahtumia, tosin moni ei sinne pitkän päivän jälkeen jaksanut.

Toinen varsin vilkas kesä takana ja nyt voimme hyvillä mielin valmistautua talvikauteen. Mieltä lämmittää varsinkin Kyläyhdistyksen Koulujen tulevaisuus puhuttaa kaikkialla ja niin elvyttämä uistelukisa ja siitä suurkiitos myös Lohijärvellä. Tyhjilleen jäänyt kansakoulu talkoolaisille ja etenkin Raimolle jonka panos kisan etsii edelleen asukkaita tai yrittäjää. Kyselyjä on onnistumiselle oli merkittävä. Toivottavasti kisat ollut mutta sitä oikeaa ei ole vielä löytynyt, mutta saavat tulevaisuudessa jatkoa ja näin rajan pinnassa aika tavaran kaupitsee ja varmasti koululle löytyy kuin ollaan voitaisiin haastaa vaikka Ruottalaiset hyvä vuokralainen. maaotteluun ja jos eivät uistelemaan uskalla niin Toivotaan että tulevana talvena hiihtokelit ovat kenties pilkkikisaan joskus kevättalvesta ?Vai miten suosiollisia ja Erkin hyvässä kunnossa pitämät ladut olisivat kylien väliset kisat? saavat uusia hiihtäjiä. Ainakin ennusmerkit ovat Uistelukisapäivänä sää suosi meitä rannalla olijoita hyvät ja näyttää että hiihtäjiä riittää. ja koetteli venekuntia. Leppoisa ilmapiiri oli kuitenkin selkeästi aistittavissa. Kalaakin nousi kohtuullisesti ja joukossa oli muutama isompikin Leppoisaa Joulun odotusta kaikille ! Hauki, Anne ja Heikki

Annikki Kariniemi (oik. Anni Terttu Tuulikki, vuosina 1944–1962 Kariniemi Willamo

s. Rovaniemellä 24.7.1913, kuoli Ylitorniolla 22.10.1984. Annikki Kariniemi vaikutti suurimman osan elämästään eri puolilla Lappia. Ennen kirjailijauraansa Kariniemi toimi kansakoulun ja keskikoulun opettajana vuosina 1947-1961 Kariniemi on ollut opettajana myös Lohijärvellä, ja rajavartiolaitoksen kanslistina. Kirjailija ehti olla naimisissa kolme kertaa. Aviomiehistä toinen oli häntä huomattavasti vanhempi ja kolmas 30 vuotta nuorempi. Teoksissaan Kariniemi käsittelee nykyLappia ja vanhaa kulttuuria, rakkautta ja kuolemaa. Kariniemi on kirjoittanut romaaneja, lastenkirjoja, näytelmiä ja lehtiartikkeleita. Hän on saanut vastaanottaa useita palkintoja:- Rovaniemen kaupungin taiteilijapalkinto (1965) - Valtion nuorisokirjailijapalkinto (1977) - Suomen kirjailijaliiton palkinto (1983). Annikki Kariniemi -seura onperustettu 03.11.1999 Ylitorniolla.

Jätteenkuljetus Ylitorniolla Kuivajätekeräilyn reittiajot suoritetaan Ylitornion kunnassa seuraavasti: Parilliset viikot Maanantai: Aavasaksa, Taroniemi, Nuotioranta, Alkkulan eteläpää, Kopanmäki Tiistai: Tolpinmäki, Hyllykylä, Alkkulan keskusta Keskiviikko: Tengeliö, Kaulinranta, Kuivakangas Torstai: Raanujärvi, Meltosjärvi, Pessalompolo, Pakisjärvi, Kantomaanpää, Haapakoski Perjantai: Alkkulan pohjoispää, Nuotioranta, Armassaari, Väystäjä, Kainuunkylä, Pekanpää Parittomat viikot Maanantai: Haapakoski, Aavasaksa, Nuotioranta, Alkkulan eteläpää, Kopanmäki Tiistai: Tolpinmäki, Hyllykylä, Alkkula Torstai: Lohijärvi, Mellajärvi, Mellakoski, Etelä-Portimojärvi Perjantai: Alkkulan keskusta Kuivajätekeräilyn suorittaa Länsirajan Jätehuolto, Osmo Kuurre puh. 0400-392 923 Kuivajätekeräilyyn liittyminen ja tyhjennysten tilaukset: Napapiirin Kuljetus Oy Lounais-Lapin toimipiste puh. 0400-613 783 tai 0400-613 784 UUTISLEHTI palautteet:

lohijarvi8@gmail.com

Lohijärven kotisivu:

www.lohijarvi.net

Lohijärvellä palvelee Ravinteli/ Pitopalvelu/ Kauppa

www.lohijarvi.fi Marko 040 – 7099 993 Sari 040 – 4869 609

Lohijärven kuohu: Lohijärven Eräkeskus Lohijärven kuulumiset FB:ssä Taksi: Seppo Niemi 0400 391 280, 040 1533733