Jukolan liikuntaraitti by Liikunta Kaavoitus

Diplomityö / oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto / työn valvoja: prof. helka-liisa hentilä

Jukolan liikuntaraitti

vuorovaikutteinen suunnittelu asuinalueen arkiliikuntaolosuhteiden kehittämisessä

Oulussa 23.5.2012 / Jenny Miettinen /

TIIVISTELMÄ Arkiliikunnan määrä suomalaisten keskuudessa on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, vaikka liikunnan terveydelliset hyödyt tunnetaan hyvin. Kaupungistuminen ja omavaraistaloudesta luopuminen sekä fyysisen aktiviteetin väheneminen tekniikan kehityksen myötä on osaltaan vaikuttanut arkiliikunnan vähenemiseen. Väljä yhdyskuntarakenne on johtanut pitkiin etäisyyksiin, jotka ovat arjessa liian pitkiä lihasvoimin kuljettavaksi. Täydennysrakentamisessa on puolestaan vaarana, että omaehtoisen liikunnan mahdollistaneet rakentamattomat alueet, lähimetsät ja vastaavat vapaat alueet häviävät.

Oulu yliopisto Teknillinen tiedekunta Osasto: Arkkitehtuurin osasto Laboratorio: Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio Tekijä: Jenny Miettinen

Vuorovaikutteisuutta on edellytetty kaavoituksessa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla jo vuodesta 2000. Käytännön työssä sovellettavien vuorovaikutteisten menetelmien kirjo on edelleen melko suppea. Vuonna 2010 Hämeenlinnan toteutettiin Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -hanke, joka oli opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön sekä Hämeenlinnan kaupungin rahoittama. Toteutuksesta vastasi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto ja hankkeen johtaja oli prof. Helka-Liisa Hentilä. Hankkeessa sovellettiin kolmea erilaista vuorovaikutusmenetelmää kehittäessä Hämeenlinnassa olevan Jukolan alueen arkiliikuntaolosuhteita. Hankkeessa kerättiin käytännön kokemusta gåtur-mentelmän, työpajatyöskentelyn ja seminaarin toteuttamisesta ja niiden toimivuudesta arkiliikuntaolosuhteita kehitettäessä. Diplomityö on jatkoa hankkeelle, jossa kerättyä aineistoa hyödyntäen on suunniteltu alueen julkista ulkotilaa on suunniteltu arkiliikuntaan kannustavaksi.

Työn valvoja: Professori Helka-Liisa Hentilä Työn nimi: Jukolan liikuntaraitti - Vuorovaikutteinen suunnittelu asuinalueen arkiliikuntaolosuhteiden kehittämisessä. Oppiaine: Arkkitehtuuri Työn laji: Diplomityö Aika: Toukokuu 2012

Suunnitelmassa Jukolan läpi kulkevaa kävely- ja pyörätietä on kehitetty kaikkia käyttäjäryhmä houkuttelevaksi yhtenäiseksi lähiliikunta-alueeksi, Jukolan liikuntaraitiksi. Yhteyttä lähialueiden virkistys- ja ulkoilupalveluihin sekä julkisen liikenteen yhteyttä alueen palveluihin on vahvistettu. Alueen sosiaalisiin ongelmiin on pyritty vaikuttamaan tukemalla alueen myönteisiä ominaispiirteitä ja vahvistamalla alueen identiteettiä taiteen ja laadukkaan julkisen tilasuunnittelun kautta. Tavoitteena on, että alueen asukkaiden arkiliikkuminen ja keskenäinen vuorovaikutus sekä yhteishenki lisääntyisivät huomattavasti liikuntaraitin myötä.

Sivumäärä: 79 + liitteet 9 kpl

University of Oulu Faculty of Technology Department: Department of Architecture Laboratory: Laboratory of Planning and Urban Design Author: Jenny Miettinen

ABSTRACT OF MASTER’S THESIS Despite the fact that people are increasingly aware of the numerous health and other benefits of an active lifestyle the amount of daily physical activity has decreased significantly in comparison to past decades. Urbanization and the dwindling self-sufficient economy has led to an overall decrease in physical labour. The Largely Global economy and in particular its use of technology in modes of production and living have had a noticeable impact on the amount of physical exercise in our Daily lives. Urban sprawl has in many places resulted in long distance commutes between home and work which are impossible to carry out by foot or bike. Additionally, Supplementary housing might leave little land for previously empty fields (fallow land) which have previously served as places for spontaneous sport and recreation.

Supervisor: Professori Helka-Liisa Hentilä Title of Thesis: Jukolan activity road - Developement of better environments for daily physical activity with help of participation. Subject: Arkkitehtuuri Type of work: Master’s thesis Date: May 2012

Participation in Urban planning has been required by law since the year 2000. Yet, the amount of different participation methods being employed is still quite small. In 2010 a research project on promoting daily physical activity in the environment (Arkiliikunaa edistävä elinympäristö) was carried out in the suburb of Jukola in Hämeenlinna, Finland. The study was financed by the Ministry of Education and Culture, Finland’s Environmental Administration and the City of Hämeenlinna. This Research was carried out under the supervision of Professor Helka-Liisa Hentilä from Department for Architecture at the University of Oulu. The aim of the research was to collate experiences of different methods of participation in planning and increase co-operation between the different target groups, i.e., residents of the area and the City’s planning departments. Three methods for participation were tested and reported; Evaluative Walking tour, Workshops and a Seminar. The theme of the events was the development of better environments for daily physical activity.

Pages: 79 + 9 appendixes This Master Thesis is an extension of the same project where the feedback from the collaboration has been further developed in activating more Urban spaces and Supplementary housing in the suburb of Jukola. The proposed Plan develops the existing network of walking and biking routes through the area into a long Sport and Recreation area. It reinforces the connections from both ends to nearby recreation areas thereby bringing them all together. Connections between public transportation and Public and Commercial services are given more strength. The Social problems of the area have been addressed by emphasizing the positive characteristics with the help of Art and quality Public space design. The implementation of these changes to Suburb of Jukola will lead to inviting public spaces and encourage more interaction between its Residents, thereby, facilitating more daily physical activity and add to the general well-being and common spirit of the area. 3

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT OF MASTER’S THESIS 3 SISÄLLYSLUETTELO 4 ESIPUHE 6 JOHDANTO 7 Liikunnan nykytila 8 Liikunnan käsitteitä 10 KOKEILUHANKKEEN ETENEMINEN 13 Tavoitteet 14 Prosessi 14 Diplomityö-osuus 14 VUOROVAIKUTTEISUUS SUUNNITTELUSSA 15 Miksi osallistua ja osallistaa? 16 Vuorovaikutteiset suunnitte lumentelmät

Gåtur 20 Työpajatyöskentely 20 Seminaari 21 ANALYYSIT 23 Miksi Jukola? 24 Alueen kehitysvaiheita 24 Jukolan lähiympäristön analyysi 26 Yhteydet ja etäisyydet palveluihin 28 Maisemalliset ominaispiirteet 30 Asuinalueen palveluiden sijainti ja saavutettavuus

Asuinalueen sisäinen liikenne 34 4

Lähiliikuntapaikat ja –virkistysalueet 36 KÄYTÄNNÖN TYÖ JA TULOKSET 39 Kävelykierros 41 Kävelykierroksen tulokset 43 Työpajat 50 Liikkuvan työpajan tulokset 51 Koulutyöpajan tulokset 52 Seminaari 53 Seminaarin työpajan tulokset 54 Arvio kokeiluhankkeen toteutuksesta ja tuloksista

SUUNNITELMA 59 Jukolan liikuntaraitti 60 Täydennysrakentaminen 60 Yleissuunnitelma 61 Suunnittelualueen teemat ja käyttäjäryhmät

Yhdyskuntarakenteelliset muutokset 63 Sosiaaliset muutokset 63 Ympäristön yksityiskohtien muutokset 63 Aukio 64 Kirjaston aukio 68 Jukolanraitin puisto 70 Jukolan koulun piha 72 Koulun piha oppimisympäristönä 74 Liikuntahalli 75 Kävelytiet 75 Viertolan parkour ja boulerointipuisto 76 LÄHDELUETTELO JA LIITTEET 78 5

ESIPUHE Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla tehtävän liikuntaan ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvän tutkimusja kehitystyön taustalla on Valtioneuvoston 18.4.2002 tekemä periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan, eli terveysliikunnan kehittämislinjoista. Vuonna 2003 arkkitehtuurin osastolla käynnistettiin esiselvitys liikunnan olosuhteista yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. Esiselvityksestä kävi ilmi, että liikuntaulottuvuuden liittämisessä maankäytön suunnitteluun on paljon kehitettävää. Tärkeänä kehittämistarpeena nähtiin liikunnan olosuhteiden ja maankäytön suunnittelun välisen yhteyden ohjaaminen kouluttamisen ja opastamisen kautta. Lisäksi painotettiin muun muassa suunnittelun vuorovaikutusprosessin käytäntöjä.1 Näiden teemojen parissa on toteutettu esiselvitystä seuranneet tutkimushankkeet, joista ”Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö” on yksi.

Oma osuuteni hankkeessa alkoi 17.5.2010 ja valmis raportti julkaistiin saman vuoden lopussa. Hankkeessa keskityttiin eri vuorovaikutteisten menetelmien kokeiluun ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja niistä raportoimiseen. Olin työskennellyt hankkeessa täysipäiväisesti kolmen kuukauden ajan tutustuen alueeseen ja sen ihmisiin. Koin olevani valmis jatkamaan hanketta diplomityöksi laatimalla alueelle liikuntaolosuhteiden kehittämisehdotuksen. Toisaalta koin, että lyhyessä ajassa tuotetussa hankkeen raportissa vuorovaikutteisten suunnittelumenetelmien kokeilujen käsittely jäi liian vähälle. Toivon diplomityössäni voivani syventyä paremmin sekä vuorovaikutteisen suunnittelumenetelmien että arkiliikuntaa edistävään elinympäristön tutkimiseen.

”Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö” -hanke toteutettiin vuosina 2009-2010 ja se koostui useasta erillisestä työstä, joita tutkimusryhmä teki professori Helka-Liisa Hentilä johdolla. Tulin tutkimuksen toisessa vaiheessa mukaan hankkeeseen. Tehtäväni oli vuorovaikutteiseen suunnitteluun perustuvan arkiliikunnan olosuhteiden kehittämiseen tähtäävän prosessin toteutus kohdekunnassa, joka oli Hämeenlinna. Silloinen arkkitehtiopiskelija Jussi Eskelinen aloitti vastaavassa työssä kohdekaupunkinaan Turku. Hankkeen tarkemman sisällön ja toteutuksen esitän tässä diplomityössä. 1 Hentilä & Joki-Korpela, Liikunnan olosuhteet yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa, esiselvitys, Oulun yliopisto AO B 25,2004,

Isä ja tytär pyöräilemässä Jukolassa.

JOHDANTO

Liikunnan nykytila ”Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä.” Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikunnan edistäminen on noussut yhä enemmän esille poliittisena tavoitteena. Liikunnan myönteiset vaikutukset hyvinvointiin on tunnettu pitkään, mutta liikunnan ympäristöolosuhteiden huomioiminen kokonaisvaltaisesti maankäytön suunnittelussa vaatii edelleen kehittämistä. Arkiliikunnalla tarkoitetaan kaikkea arjessa tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta, työssä ja vapaa-ajalla tapahtuvaa liikkumista sekä lihasvoimin suoritettuja työ- ja asiointimatkoja. Liikunnan harrastaminen on muuttunut yhä enemmän vapaaajalla tapahtuvaksi harrastamiseksi samalla kuin arjessa tapahtuva liikunta on ollut laskussa. Lapsista vain puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja murrosiässä liikunnan harrastaminen vähenee. Työikäiset istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on myös todettu terveydelle haitalliseksi. Liikunnan käsite on monipuolinen ja sisältää kilpaurheilun ja kuntoilun lisäksi hyvin laajan kirjon sekä järjestäytynyttä, että omaehtoista fyysistä aktiivisuutta. Perinteiset lajit kuten jalkapallo, pyöräily ja uinti pitävät pintansa lasten ja nuorten keskuudessa, mutta myös uudet lajit, kuten skeittaus, parkour ja BMX-

pyöräily lisäävät suosioitaan.2 Toisaalta moni nuorten suosiossa oleva laji on luonteeltaan järjestäytymätöntä omaehtoista liikuntaa, eikä niistä siksi ole tarkkoja tilastoja harrastajamääristä. Aikuisten keskuudessa kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu ovat yleisimpiä liikunnan muotoja ja juoksulenkkeilyn suosio on nousussa. Suomalaisilla miehillä ja naisilla vapaaajan liikunta on lisääntynyt, mutta työmatkaliikunta ja työhön sisältyvä fyysinen aktiivisuus ovat vähentyneet. 3 Aikuiselle suositeltu riittävä viikoittainen liikuntamäärä sisältää vähintään kaksi ja puoli tuntia reipasta, tai tunti ja vartti rasittavaa kestävyyskuntoa kehittävää liikuntaa sekä ainakin kaksi kertaa viikossa lihaskunnon tai liikehallinnan kehittämistä. Kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa jaettuna jokaiselle arkipäivälle tekee puoli tuntia liikuntaa päivässä. Toisin sanoen työmatkan ollessa pyörällä tai kävellen vähintään 15 minuuttia suuntaansa, kestävyyskunnon viikoittaiset vähimmäismäärät täyttyvät. Pienikin säännöllinen liikuntamäärä auttaa ylläpitämään terveyttä ja säästää myös sosiaali- ja terveyskuluja. Arkiliikunnan kytkeytyessä vahvasti arjen toimintaan ovat myös arkiliikunnan ympäristöt pääasiassa asuinpaikkojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia alueita, reittejä työ- ja opiskelupaikoille sekä palveluihin. Arkiliikunnan ympäristöjä ovat käytännössä kaikki liikkumiseen soveltuvat paikat, joita ympäristössä

2 Sirpa Luoma, Arkiliikunta murroksessa – Nousevat lajit Oulussa, Oulun yliopisto AO C127, Oulu 2009, s.11. 3 Pauliina Husu, Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15, s.20.

on. Näitä ovat esimerkiksi rakennetut pistemäiset liikuntapaikat, mutta myös rakentamattomat alueet ja verkostot kuten pienet metsiköt ja ulkoilualueet. Kevyen liikenteen väylät ja verkostot ovat arkiliikunnan näkökulmasta avainasemassa. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet liikunnan vähenemiseen. Autoistuminen ja muut elämää helpottavat liikkumiskäytännöt selittävät osittain arkiliikunnan määrän romahtamista. Nykyiset elinympäristömme ja niiden kehityssuunnat ovat arkiliikuntaa heikentäviä. Hajaantuva yhdyskuntarakenne, jossa erilaiset toiminnot kuten asuminen, palvelut ja työpaikka-alueet on sijoitettu erilleen, johtaa pitkiin etäisyyksiin, joita ei jaksa kulkea kävellen tai pyöräillen. Asuinpaikan lähipalvelut vaikuttavat voimakkaasti arkiliikuntaan. Palveluiden keskittäminen johtaa päivittäisten asiointimatkojen pitenemiseen ja asukkaan näkökulmasta elinympäristön pakotettuun hajautumiseen. Asiointitapojen ja kaupan rakenteen muutosta kuvaa se, että keskimääräisen kauppamatkan pituus on nykyisin noin 7 km. Päivittäistavaran ostoskäynneistä yli puolet tehdään arkisin autolla ja viikonloppuisin jopa 70%. Ostos- ja asiointimatkoista tehdään kävellen enää neljännes. Koulujen keskittäminen vähentää lasten luontaista arkiliikuntaa merkittävästi. Koulumatkojen pidentyessä lasten on kuljettava varsinkin syrjäseuduilla ja kaupunkien reuna-alueilla kouluun joko taksilla tai vanhempien kyydissä. Istumatyön yleistyminen, kaupungistuminen, elintason nousu ja ruokakulttuurin muutokset ovat johtaneet

ihmisten painon nousuun. Voidaan väittää, että kaupungistuminen ja 1900-luvun yhdyskuntasuunnittelu on tietyssä määrin suosinut lihavuuden yleistymistä ja kaikista kaupungeista löytyy sisäänrakennettuja liikunnan esteitä. Näitä voivat olla koetun turvallisuuden puute sekä ympäristön toiminnallisuuden heikkoudet, kuten puutteita virkistys- ja liikuntamahdollisuuksissa, palveluissa, saavutettavuudessa ja esteettömyydessä.4 Liikuntaa suosiva arkiympäristö merkitsee yhdyskuntien autoriippuvaisuuden vähenemistä ja sitä kautta ympäristöä kuormittavien päästöjen vähenemistä. Kävelyyn ja pyöräilyyn innostavalla ympäristöllä on merkittävä vaikutus: kävelypainotteiset ympäristöt hyvine palveluineen lisäävät julkisten tilojen houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. Autoriippuvuuden vähentämiseksi ja arkiliikunnan lisäämiseksi esitetään yhtenä vaihtoehtona yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Täydennysrakentamisessa on vaarana menettää vapaa- ja urheilualueita mikä vuorostaan heikentäisi omaehtoisen liikunnan olosuhteita. Liikunnan olosuhteisiin tulisi kiinnittää entistä tarkempaa huomiota ja käyttää täydennysrakentamisen luomia mahdollisuuksia luotaessa uusia liikuntapalveluita ja -reittejä.

4 s.2

Oddy, Derek J., The Rise of Obesity in Europe, 2009,

Jukolan aukion pyöräpysäköintiä talvella.

Liikunnan käsitteitä Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta, mikä tarkoittaa kaikkea energiankulutusta lisäävää tahdonalaista toimintaa.

Terveysliikunta Terveysliikunta on liikuntaa, joka tuottaa sen syistä ja toteuttamistavoista riippumatta terveydelle (fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle) edullisia vaikutuksia tai seuraamuksia hyvin vähäisillä vaaroilla. Terveysliikuntaan sisältyy arkiliikunta, hyötyliikunta, lähiliikunta ja kuntoliikunta.

Arkiliikunta Arkiliikunnalla tarkoitetaan arkielämän toimien sisältämää liikuntaa. Siihen sisältyy liikunta päivähoidossa ja koulun välitunneilla, opiskelussa ja työssä sekä omin voimin tapahtuvaa liikkumista paikasta toiseen, kuten pyöräillen tai kävellen tehtäviä työ- ja asiointimatkoja. Arkiliikunta on lisäksi kaikki muu vapaa-ajalla tapahtuva omatoiminen fyysinen aktiivisuus.

Hyötyliikunta Hyötyliikunta on arkiliikuntaa, josta on näkyvää tai mitattavissa olevaa hyötyä, kuten esimerkiksi marjastus, sienestys, pihan ja puutarhan hoito, lumityöt, mattojen pesu ja tomutus. Arkiliikunnan ja hyötyliikunnan käsite on häilyvä, esimerkiksi työmatkapyöräily voi olla molempia.

Lähiliikunta Lähiliikunta on omaehtoista liikuntaa, mikä useimmiten tapahtuu oman asuinalueen lähettyvillä sijaitsevalla ulkoliikuntapaikalla. Yllämainituista käsitteistä käy ilmi, että liikunta voi olla hyvin monipuolista. Diplomityössäni käsittelen liikuntaa etenkin arkiliikunnan ja mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle soveltuvan liikunnan näkökulmasta. Kilpaurheilun ja kuntoliikunnan ympäristöolosuhteet jäävät taustalle. Jukolan S-Marketin edustan pyörätelineet. Hyvälaatuiset telineet mahdollistavat runkolukituksen, mutta niiden oikeaoppinen käyttö on silti vähäistä. Telineille voi pysäköidä myös rullapotkukelkan.

Ahveniston ulkoilupolku.

KOKEILUHANKKEEN ETENEMINEN

Tavoitteet Jukolassa toteutetun osahankkeen tavoitteina oli vahvistaa paikallisia yhteistoimintaverkostoja arkiliikunnan olosuhteiden edistämiseksi ja tuottaa ratkaisumalleja ja ehdotuksia kunnan oman suunnittelutyön pohjaksi sekä kokeilla vuorovaikutteista koulutusmenettelyä. Hankkeen aikaisemmassa vaiheessa painopiste on ollut maankäytön suunnittelun ohjaamisessa kunnissa. Tässä vaiheessa mukaan haluttiin myös liikuntaväki eli laajasti ottaen liikuntalautakuntien jäsenet, liikuntapuolen virkamiehet sekä liikuntaa omatoimisesti tai seuratoiminnan kautta harrastavat ihmiset. Tutkimuksessa haluttiin myös tietoa siitä, kuinka paljon liikuntaseurat ovat valmiita laajentamaan toimintaansa arkiliikunnan edistämiseksi. Olennainen kysymys on se, ovatko liikuntaseurat aidosti kiinnostuneita arkiliikunnasta ja valmiita tukemaan arkiliikkumisen edellytyksiä siinä määrin kuin urheiluseurojen omissa tavoitteissa edellytetään, vai jättävätkö urheiluseurat arkiliikunnan edistämisen kuntien vastuulle. Kuva 6. 10-vuotiaan poika ehdotti kauppaa Jukolan kaakkoispäätyyn liikkuvassa työpajassa. Kuva 7. Kävelyllä Jukolassa. Kuva 8. Kävelykierros Jukolassa 14.6.2010

Prosessi ”Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö”-hanke Hämeenlinnan Jukolassa käynnistyi toukokuun 17. päivänä 2010. Tutkimus alkoi Jukolan lähiympäristön analyysilla, jota varten hankittiin kartta-aineistoa Hämeenlinnan kaupungilta sekä voimassa olevat asemakaavat ja olennaisia tilastotietoja alueen asukkaista. Analyysivaiheeseen kuului myös maastoinventointikäynnit Jukolassa 21. ja 24. toukokuuta, sekä kävelykierroksen reitin suunnittelu 7. kesäkuuta. Hankkeen Hämeenlinnan yhteyshenkilönä toimineen Hämeenlinnan liikuntapalveluiden tilaajapäällikkö Päivi Joenmäen kanssa oli tapaaminen 21. toukokuuta. Kävelykierroksen päivämääräksi sovittiin 14.6. ja asiantuntijaseminaarin 26.8.2010. Seminaarin ohjelma ja puhujat varmistuivat kesäkuun viimeisellä viikolla ja tiedottaminen aloitettiin viikolla 25. Heinäkuu oli lomaa. Elokuussa suunniteltiin ja valmisteltiin alueen asukkaille suunnattuja työpajoja, jotka järjestettiin Jukolan aukiolla 12.8. ja Jukolan alaasteen kolmasluokkalaisille 13.8.2010. Työpajojen tarkoituksena oli kokeilla hankkeessa ideoitua vuorovaikutteista työpajaa käytännössä ennen varsinaista seminaaria. Kokeiluhanke päättyi 17.9. loppuraportin valmistumiseen.

Diplomityöosuus Ajatus jatkaa työtä diplomityöksi syntyi tutkimushankkeen loppuvaiheessa. Aloite tuli tekijältä, eikä työ ole Hämeenlinnan kaupungin tilaama. Pyrin työssäni esittämään ehdotuksen siitä millainen Jukolan lähiön lähiympäristö voisi olla, kun suunnittelun näkökulmaksi valitaan arkiliikunta. Hankkeen jatkaminen diplomityöksi käynnistyi tammikuussa 2012 osaaikaisten töiden ohella. Diplomityövaiheessa maastossa käytiin kahdesti. Työtä ohjautettiin Hämeenlinnan kaupungin liikuntapalveluiden tilauspäällikkö Päivi Joenmäellä. Hämeenlinnan kaavoituspuolen väen kanssa olin yhteydessä sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi Jukolan ala-koulun henkilökunnalta kysyttiin mielipiteitä koulun pihan suunnitteluun liittyen. Diplomityötä valvoi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun laboratorion professori Helka-Liisa Hentilä.

VUOROVAIKUTTEISUUS SUUNNITTELUSSA

Miksi osallistua ja osallistaa? Kaavoitukseen osallistumalla yksityishenkilö tai mikä tahansa yhteisö, jota kaavoitus koskee, voi vaikuttaa elinympäristön suunnitteluun. Osallistuja voi antaa suunnittelijoille tietoa elinympäristön tarpeista ja tuoda erilaisia näkökulmia suunnitteluun. Tahto vaikuttaa omaan elinympäristöön lähtee omista tarpeista, sillä viime kädessä jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Jokainen voi valita oman elämäntyylinsä, mitä syö, juo, kuinka liikkuu paikasta toiseen ja miten käyttää vapaa-aikansa. Arkiliikunta kytkeytyy vahvasti arjen toimintoihin ja arkiliikunnan ympäristöt ovat pääasiassa asuinpaikkojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia alueita kuten pistemäisiä liikuntapaikkoja, pieniä metsikköjä ja ulkoilualueita sekä reittejä esimerkiksi työpaikoille tai palveluihin. Valtio, kunnat tai järjestöt ja yhdistykset eivät voi pakottaa ketään omaksumaan liikunnallista elämäntapaa. Kuitenkin, jos elinympäristö mahdollistaa ja innostaa liikkumaan, on helpompi lähteä liikkeelle omin voimin. Kaavoitusprosessi korostaa osallistumisja vuorovaikutusmahdollisuuksia suunnittelun alkuvaiheessa. Jos mielipiteet esitettään vasta lopussa, niitä on vaikea huomioida suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa päätöksenteon avoimuutta ja monipuolista osallistumista. Nykyajan ihmisten oletetaan olevan aiempaa koulutetumpia ja siten myös pätevöityneempiä ja motivoituneempia osallistumaan elinympäristönsä suunnitteluun.

Yksityishenkilöiden lisäksi myös yhdistysten ja järjestöjen vaikutusmahdollisuudet on huomioitu. Kuntien laatimissa kaavoissa (yleiskaava ja asemakaava) valtion valvonta on vähäistä ja vastuu valvonnasta on kuntalaisilla vuorovaikutus- ja vaikuttamismahdollisuuksien muodossa. Osallistumisessa ja osallistamisessa on edelleen vaikeutensa. Ihmiset eivät välttämättä tiedosta oikeuksiaan tai tunne kaavoitusprosessia tarpeeksi hyvin, jolloin osallistuminen jää vähemmälle. Kunnat kokevat että osallisten saaminen mukaan suunnitteluun on haasteellista. Luonnonsuojeluliitot ja kansalaisjärjestöt osallistuvat kaavoitukseen liikuntapuolen toimijoita useammin. Liikunta- ja urheiluseurat eivät ole aktiivisesti mukana vaikuttamassa ympäristön suunnitteluun. Tämä tuli todetuksi hankkeen aikana, jolloin pyrittiin erityisesti houkuttelemaan paikallisia urheiluseuroja osallistumaan alueen arkiliikuntaolosuhteiden kartoittamiseen ja parannusehdotusten ideoimiseen. Hankkeessa saadun kokemuksen perusteella urheiluseurojen intressit ovat pääsääntöisesti rajautuneet oman lajin edistämiseen ja kyseisen lajin yksittäisiin suorituspaikkoihin. Tässä piilee tietty ristiriita, sillä tiedetään myös, ettei esimerkiksi lasten ja nuorten liikkumisen tulisi rajoittua pelkästään seuroissa tapahtuvaan lajikohtaiseen harjoitteluun. Lasten ja nuorten tulisi myös harrastaa runsaasti monipuolista omalle iälle sopivaa liikkumista, mikä edesauttaa lapsen motorista ja sosiaalista kehittymistä. Seurojen tavoitteena on luoda uusia huipputason urheilijoita, joten myös niiden tulisi panostaa lasten ja

nuorten päivittäiseen liikkumiseen, jotta sitä kertyisi ajallisesti yli kaksi tuntia.5 Yksityishenkilöiden osallistumista saattaa hillitä tietty pessimistisyys ja olettamus siitä, ettei esitettyjä mielipiteitä huomioida. Ihmisiä saattaa turhauttaa nähdä asian eteen vaivaa, jos omalla mielipiteellä ei ole mitään vaikutusta suunnitelmaan. Kaavoitus on pitkä ja aikaa vievä prosessi, jonka tulosten konkretisoitumisessa voi kestää vuosia. Tämä saattaa lannistaa kiinnostusta osallistumiseen. Lisäksi kaavoitusprosessiin osallistuminen mielletään edelleen jossakin määrin valmiista suunnitelmasta valittamiseksi. Suunnitelmien ollessa alkuvaiheessa voi toisaalta tuntua hankalalta ilmaista mielipiteitä, koska suunnitelmaa ei hahmoteta kokonaisuudessaan keskeneräisyytensä vuoksi.

Jukolaan ehdotettiin uutta kauppaa liikkuvassa työpajassa.

5 http://www.nuorisuomi.fi/lasten_urheilu, luettu 2.2.2012

Osallistuminen kaavoitusprosessissa

SuunniƩelu Aloitusvaihe - Aloite kaavan laaƟmiseksi. - OAS:n laadinta. - Vireilletulosta ilmoiƩaminen. - OAS nähtäville.

Päätöksen teko - Kunta pääƩää kaavan laaƟmisesta tai muuƩamisesta.

Osallistuminen - Yksityishenkilö tai yhteisö voi tehdä aloiƩeen kaavan laaƟmiseksi. - Kaikki, joita kaava koskee voivat esiƩää mielipiteensä suunnitelmasta kirjallisesƟ tai suullisesƟ.

Valmisteluvaihe - Vaikutusten arvioinƟ laaƟmalla tarpeellisia selvityksiä. - Kaavaluonnoksen ja valmisteluvaiheen aineiston aseƩaminen nähtäville.

- Kaavaluonnoksesta voi esiƩää mielipiteensä suullisesƟ tai kirjallisesƟ suunniƩelijalle. - Osallistuminen yleisöƟlaisuuteen, seminaariin, työpajoihin tai kävelykierrokselle.

Ehdotusvaihe - Luonnoksesta saadun palauƩeen pohjalta luodaan kaavaehdotus. - Kaavaehdotuksesta pyydetään lain vaaƟmat ja muut tarpeelliset lausunnot.

- Kaavaehdotus esitellään kapunkisuunniƩelu- tai tekniselle lautakunnalle. - Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan nähtäville.

- Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisen muistutuksen. - Vastaus muistutuksen tehneille lähetetään sitä pyytäneille.

Hyväksymisvaihe

- Kaavan valmistelija laaƟi vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin. - Ehdotusta muutetaan tarpeen mukaan. - Kaavaehdotus uudestaan nähtäville, mikäli kaavaan on tullut huomaƩavia muutoksia.

Voimaan tulo

- Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. - Merkitykseltään vähäiset kaavat hyväksyy tekninen lautakunta.

- Hyväksytystä kaavasta voi valiƩaa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

- Kaava astuu voimaan valitusajan päätyƩyä kuulutuksella. - Mikäli kaavasta on valiteƩu, kaava astuu voimaan oikeuskäsiƩelyn jälkeen, mikäli valitus hylätään.

Suunnittelijan näkökulmasta vuorovaikutteisen suunnittelun hyödyt voivat parhaimmassa tapauksessa rikastuttaa suunnitelmaa, vastata paremmin käyttäjien tarpeisiin sekä huomioida alueeseen liittyvän ”hiljaisen tiedon”. Näitä ovat sellaiset asiat, joita ei lue kartoissa tai selvityksissä ja jotka ainoastaan alueella pitkään asuneet tuntevat ja tietävät kokemuksesta. Suunnittelijoiden haasteena eri ryhmien osallistamisessa on mm. aikataulujen yhteensovittaminen. Liian kiireinen aikataulu ei mahdollista uusien menetelmien kokeilua. Jos halutaan saada työikäisiä asukkaita mukaan, niin tilaisuudet kannattaa järjestää virkaajan ulkopuolella. Tämä puolestaan saattaa verottaa kunnan toimijoiden osallistumisintoa, sillä heille osallistuminen on työtä. Useimmiten pyritään

Nuoret osllistuivat suunnittleuun, kun osallistumistilaisuus järjestettiin siellä missä he muutenkin liikkuvat. Turun Halisissa elokuussa 2010.

saamaan mahdollisimman monenlaisia, erilaisissa elämänvaiheissa olevia osallistujia, jotta erilaiset näkökulmat saataisiin mukaan suunnitteluun. Myös maahanmuuttajat tulisi huomioida, eli tiedottamisessa olisi hyvä käyttää kotimaisten kielten lisäksi esimerkiksi englantia, etenkin alueilla joilla tiedetään asuvan paljon maahanmuuttajia. Tyypillinen näky kaavoituksen yleisötilaisuuksissa ovat keski-iän ylittäneet miehet tai naiset. Koska nuoria tuntuu olevan vaikea houkutella saapumaan johonkin tiettyyn aikaan tai paikkaan, voisi asetelmaa muuttaa siten, että osallistumistilaisuuksia järjestettäisiin siellä missä ihmiset liikkuvat muutenkin. Tiedottamisessa on myös huomioitava eri-ikäisten ihmisten käyttämät median kanavat. Nuoremmille verkon kautta tiedottaminen ja sosiaaliset mediat ovat luontevia, mutta vanhemmalla ikäpolvella niiden käyttö on vähäisempää. Uusista vuorovaikutteisista menetelmistä osa on työläitä valmistella eivätkä täten sovi käytettäväksi. Osallistumisen tavoitteena on, aidon vuorovaikutuksen saavuttamista ja paremman ympäristön luominen. Työmenetelmien tulee siksi olla selkeitä ja yksinkertaisia. Täytyy ottaa huomioon, etteivät kaikki ihmiset lue kuvallista materiaalia, kuten karttoja ja kaavoja yhtä hyvin kuin ihmiset, joilla se kuuluu työn kuvaan. Suunnitelmien ymmärrettävyyteen sekä osallisten kykyyn lukea niitä tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Suunnitelmien konkretisoimiseen voi käyttää useita tapoja virallisten asiakirjojen rinnalla, kuten havainnekuvia tai pienoismalleja. Kaavojen laatimisen yhteydessä vuorovaikutus on lakisääteinen asia, mutta alueiden detaljisuunnittelussa sitä ei vaadita. Puistoaluemerkintä asemakaavassa

mahdollistaa, mutta ei takaa laadukkaan, liikunnallisen ympäristön toteutumista. Mikäli alueelle toivotaan skeittiparkkia tai tenniskenttää nämä tarpeet tulisi ilmaista jo asemakaavaa laadittaessa tai muuttaessa. Suunnittelun  koskettaessa suurta aluetta ja ihmismassoja on viisasta käyttää vuorovaikuttamisen menetelmänä yleisötilaisuuksia, kyselyitä ja sosiaaliseen mediaan tukeutuvia malleja. Kun jotain olemassa olevaa, rajatumpaa aluetta lähdetään kehittämään, voi työpajatyöskentely tai jo pelkästään eri toimijoiden ja intressiryhmien yhteiset kokoukset tuoda suunnittelun lisäarvoa. Kaikkien edun mukaista vuorovaikutteisessa suunnittelussa on valitusten määrän väheneminen ja siten välttyminen valmiiksi melko aikaa vievän prosessin hidastumisesta. Kun osallisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa suunnittelun alkuvaiheessa ja siihen jopa kannustetaan, niin suunnitelmien hyväksymisen jälkeen tulee monesti huomattavasti vähemmän valituksia.

Vuorovaikutteiset menetelmät Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -kokeiluhankkeiden painopisteenä on arkiliikuntaolosuhteiden kehittäminen kaupungin keskustan ulkopuolella sijaitsevissa lähiöissä. Kohteiksi valikoitui Turun Halinen ja Hämeenlinnan Jukola. Molemmat on asemakaavoitettu ja suurimmalta osaltaan rakennettu 1980 luvulla. Arkiliikuntaolosuhteiden selvittämiseksi ja kehitysideoiden ja -toiveiden kartuttamiseksi kokeiltiin erilaisia vuorovaikutteisen suunnittelun menetelmiä, joita olivat gåtur, työpajatyöskentely sekä avoin seminaari. Seuraavalla sivulla on lyhyet esittelyt kyseisistä menetelmistä. Toteutuksesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Käytännön toimenpiteet. Vuorovaikutteisia menetelmiä on näiden lisäksi useita muita. Eri menetelmiä voi myös muokata ja yhdistellä. Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -hankkeen ensimmäisessä osassa käytettiin esimerkiksi yhteistyötä asiantuntijaryhmien kanssa. Asiantuntijaryhmiä olivat skeittipuistoa, parkourvälineitä ja BMXpyöräilypaikkoja kehitettävässä tutkimuksessa näiden paikkojen käyttäjät. Lisäksi lähetettiin kyselyjä nuorten suosimille keskustelupalstoille. Sosiaalisen median hyödyntämiseen vuorovaikutteisessa suunnittelussa ja kaavoituksessa on mielestäni paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Esimerkiksi sivusto, joka esittelee jonkin hankkeen ja jossa sen kulkua voi seurata ja lisäksi on mahdollisuus kommentoida sitä sekä lukea muiden keskusteluja aiheesta, lisäisi omasta mielestäni suunnittelun avoimuutta huomattavasti. (1) Kävelykierros Jukolassa.

Gåtur-menetelmä Gåtur-menetelmää, eli kävelykierrosta on nimestäkin päätellen kehitetty pohjoismaissa. Tanskalainen Ivor Ambrose on tutkinut menetelmää 90-luvulla, kuten myös useat ruotsalaiset arkkitehdit. Suomessa menetelmää on hyödynnetty ensimmäisiä kertoja laajemmin Aija Staffanin ja Marketta Kytän toimesta Helsingin Pihjaliston kehittämisessä vuonna 1994.67 Gåtur on ohjattu kävelykierros, jonka aikana kierretään ryhmässä jokin ennalta suunniteltu reitti ja kartoitetaan aluetta. Kierroksen aikana huomiot kirjataan muistiin. Gåtur on menetelmänä monipuolinen ja hyvin sovellettavissa tiettyyn teemaan, kuten arkiliikuntaan tai esteettömyyteen. Kierros voidaan toteuttaa polkupyörillä, jos kyseessä on laaja alue, tai virtuaalisesti sisätiloissa näyttäen kuvia kierroksen varrelta, esimerkiksi sateen sattuessa. Menetelmän avulla pyritään saamaan aikaan arkkitehtuurivuoropuhelua myös maallikkojen välillä. Olennaista on paikan päällä syntyvä kokemus ja sen pohjalta tehtyjen muistiinpanojen kirjaaminen. Kävelykierroksen jälkeen on hyvä kokoontua ryhmän kanssa ja keskustella havainnoista.

Työpajatyöskentely Työpajatyöskentelyssä toteutetaan ryhmässä ennalta suunniteltuja tehtäviä. Työpajojen tehtävät ja niiden toteutus voi olla tavoitteista riippuen erilaisia. Menetelmä perustuu vertais- ja tekemällä oppimiseen. Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -hankkeessa käytettiin koko alueesta ja alueen osista tehtyjä pienoismalleja. Pienoismallien tarkoitus oli havainnollistaa suunnittelualuetta kokonaisuutena. Työpajoja järjestettiin kolmessa eri tilanteessa. Ensimmäisellä kerralla työpaja pystytettiin kohdealueella ja siellä sillä hetkellä liikkuvia ihmisiä pyydettiin osallistumaan. Toisella kerralla työpaja järjestettiin kohdealueen koulussa oppilaille ja kolmannella kerralla asiantuntijaseminaarin päätteeksi. Kaikissa tapauksessa kynnys osallistumiseen pyrittiin tekemään mahdollisimman matalaksi. Kokeilussa sovellettiin tarrakarttamenetelmänä tunnettua vuorovaikutteista suunnittelumetodia, eli yksinkertaisimmillaan palautteen tai ehdotuksen saattoi kirjata tarralapulle ja kiinnittää pienoismalliin kohtaan, jota palaute koskee. Työpajoissa oli mahdollisuus myös mallin rakentamiseen ja muokkaamiseen esimerkiksi muovailuvahaa ja muita tavanomaisia askartelumateriaaleja käyttäen.

6 Jouni Kiimamaa, Gåtur - ohjattu kävelykierros kyläympäristön arviointivälineenä, Nordia Tiedonantoja 2/2003, 7 Suzanne de Laval, Gåtur - Metod för utvärdering, Publiserad i tidskriften Nordisk Arkitekturforsknin nr 4 1998

Seminaarin jälkeinen työpajatyöskentely.

Seminaari Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin asiantuntijaseminaari. Seminaarin ensimmäisessä osassa kuultiin puheenvuorot, joiden yhteyteen oli varattu aikaa keskustelulle. Seminaarin toisessa osassa oli edellä kuvailtua, ryhmissä tapahtuvaa työpajatyöskentelyä.

(2) Hämeenlinnassa järjestetty arkiliikunnan olosuhteita koskeva seminaari elokuussa 2010.

Jukolanraitti.

ANALYYSIT

Miksi Jukola? Hämeenlinnan kaupungilta kysyttäessä kohdealueeksi ehdotettiin Jukolaa. Jukolassa käynnistyi syksyllä 2010 myös Sitran hanke ”Kylä kaupungissa”, joten kaupungin toiveena on hyödyntää arkiliikunnan kehittämistä koskevia tuloksia tässäkin hankkeessa. Jukola on alueena haasteellinen ja alueella on myös jonkin verran sosiaalisia ongelmia ja se on vaarassa leimaantua huonomaineiseksi. Toisaalta alue on verrattain lähellä kaupungin keskustaa, joten arkiliikunnan olosuhteiden kehittäminen sekä alueen sisällä että keskustayhteyksien välillä on realistista.

Alueen kehitysvaiheita Jukolan yleiskaava on laadittu vuonna 1984. Ensimmäiset asemakaavat ovat vuosilta 1984 sekä 1989 ja ne käsittävät alueen laajemmin kokonaisuutena. Myöhemmin asemakaavaa on täydennetty tai siihen on tehty useita pieniä muutoksia, joista viimeisimmät liittyvät liikerakennuksen laajenemiseen sekä pysäköintipaikkojen uudelleen järjestämiseen. Alueen rakentaminen on lähtenyt luoteesta ja täydentyy kaakkoispäähän. Kohdealueesta noin 1/6 on vielä toteuttamatta. Suurin osa rakentamattomista tonteista kuuluu yhdelle maanomistajalle. Nämä alueet ovat pääosin viljelykäytössä. (Hämeenlinnan kaupunki.) Hämeenlinna on 66 500 asukkaan kasvava kaupunki. Myös Jukolaan tullaan lähiaikoina toteuttamaan 24

80-luvulla kaavoitettuja kerros- ja rivitaloja. Jukolan kaupallisilla palveluilla menee hyvin. Tästä kertoo se, että alueella on kaksi keskisuurta päivittäistavaramyymälää, joista toinen on laajentanut tilojaan vuonna 2011. Lisäksi alueelle on avattu jälleen apteekki. Jukola on ihanteellinen asuinympäristö, koska se ei sijaitse liian kaukana keskustasta. Alueen lähipalvelut ovat säilyneet ja niihin sekä muille virkistysalueille on hyvät yhteydet. Ahveniston liikuntaja virkistysalueelle suunnitellaan lähitulevaisuudessa laajaa parannushanketta. Jukolasta on Ahveniston lähimpiin palveluihin noin kilometri, kauempana sijaitseviin palveluihin useampi kilometri. (Kehittämiskeskus Häme Oy. Ahveniston vision presentaatio.) Ahveniston olemassa olevat ja tulevat liikuntavirkistyspalvelut ovat hyvin monipuoliset sisältäen uimarantaa ja maauimalaa, hiihtolatuja, suunnistusta, ampumaurheilua, frisbeegolfia sekä yleisurheilua muutamia mainitakseni. Ahveniston kattavan virkistäytymiskeitaan palvelut eivät mielestäni vähennä Jukolan arkiliikuntaolosuhteiden kehittämistarvetta. Kerrostalovaltaisella alueella, jossa suurimmalla osalla alueen asukkaista ei ole omaa pihaa, julkisten ulkotilojen viihtyvyydellä ja laadulla on erityisen merkittävä rooli. Etenkin lasten näkökulmasta katsottuna turvallinen ja virikkeellinen lähiympäristö on korvaamattoman tärkeä.

Vasemmalla. Jukolan asukasyhdistys on lopettanut toimintansa. Yhdistyksen toiminnasta on muistona vanha ilmotustaulu. Oikealla. Jukolan sijoittuminen Hämeenlinnan kaupunkirakenteeseen.

TAMPERE

TI ORI OTT MO

HELSINKI

Jukolan lähiympäristön analyysi Jukola ei ole kaupunginosa vaan pienalue, joka jakautuu Voutilan ja Luojalan kaupunginosiin. Kaupunginosien raja kulkee Taula-Matin tietä pitkin. Jukolaan kuuluu tutkimukseen valitun alueen lisäksi omakotialuetta Taula-Matin tien itäpuolella Rengontielle asti. Jukolan asukasluku vuonna 2008 oli 1990. Alueella asuu kaikenikäistä väestöä, eniten nk. suurta ikäluokkaa ja lapsiperheitä. (Hämeenlinnan kaupunki) alle 14-vuotiaat 357 15-24-vuotiaat 266 25-44-vuotiaat 534 45-64-vuotiaat 568 65-74-vuotiaat 153 yli 75-vuotiaat 112

18% 13% 27% 29% 8% 6%

Kokeiluhankkeen alueeksi valittiin Jukolan lähiön keskusta, mikä rajautuu Ahvenistontien, Aleksis Kiven Kadun, Taula-Matin tien ja Liivuorentien väliselle alueelle. Jatkossa Jukolalla tarkoitetaan tätä aluetta.

Kuva vas. Ilmakuva kohdealueesta. Kuva oik. Ajantasakaava kohdealueesta. Mittakaava 1:4000

Jukola tiivistelmä arvio vuorovaikutteinen suunnittelu Jukola tiivistelmä arvio vuorovaikutteinen suunnittelu JUKOLA TIIVISTELMÄ

Yhteydet ja etäisyydet ulkopuolella sijaitseviin palveluihin Jukola sijaitsee kaupungin länsipuolella, 3-4 km Hämeenlinnan keskustasta, Ahveniston ja Nummen välimaastossa, Kanta-Hämeen keskussairaalasta etelään. Alueelta on kävely- ja pyörätieyhteydet Hämeenlinnan keskustaan. Bussilinjat 1, 3, 4, 14, ja 20 pysähtyvät Ahvenistontiellä ja linjat 1 sekä 4 myös Aleksis Kiven kadulla. Vuorotiheys Ahveniston tiellä arkisin klo 7-17 välillä on noin viisi linjaa tunnissa. Muina aikoina ja viikonloppuisin vuoroja ajetaan harvemmin. Linjalla 13 pääsee keskustasta Jukolaan, mutta linja kiertää eri reittä takaisin keskustaan. Linja-autopysäkit sijaitsevat Aleksis Kiven kadun ja Ahvenistotien varrella noin 400 metrin etäisyydellä toisistaan. Kaikkialta Jukolasta on enimmillään 400 metriä linja-autopysäkille. Ahvenistontien pysäkki on sijoitettu lähelle kaupallista keskustaa ja Aleksis Kiven kadun pohjoisempi pysäkki on noin 60 m terveyskeskukselta. Aleksis Kiven kadun eteläisemmältä pysäkiltä on noin 400 m Jukolan koululle, jossa on myös liikuntahalli. Pysäkit ovat sijoitettu perustellusti palveluiden läheisyyteen. Linja-autopysäkkien yhteyttä palveluihin voisi vahvistaa, etenkin koulun ja liikuntahallin osalta. Virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Jukolasta lähtee pururata sekä Ahveniston virkistysalueelle, että Hattelmalan harjulle. Ahvenistolla on opastettu luontopolku ja urheilumahdollisuuksia kuten uimaranta, rantalentopalloa ja laavu. Talvella siellä on hiihtolatuja. Hattelmalan harjulla Jukolan alakoulun oppilaille suunnattu opastettu metsäpolku rasteineen.

Ahveniston ulkoilureiteillä on selkeät opasteet.

Ahveniston virkistysalueella rantalentopallokenttiä, uimaranta ja laavu. Ympäristö on erittäin kaunista.

Linjat 1 ja 4 pysähtyvät Aleksis Kiven kadulla ja Ahvenistontiella näiden lisäksi linjat 3 ja 20.

Linja-autoyhteys keskustaan Kävely- ja pyörätieyhteys kesk. Ulkoilureitit Aluerajaus Linja-autopysäkit sekä ympyrät 200 ja 400 metrin säteellä.

Maisemalliset ominaispiirteet Jukola on tavanomainen kerros- ja rivitalovaltainen lähiöalue. Ympäristö on väljästi rakennettua ja pysäköintikentät ovat näkyvä osa aluetta. Jukolanraitti, alueen halkaiseva kävely- ja pyörätie, on ympäristöltään osittain kaunista ja viihtyisää puistoaluetta. Jukolan alueen rakentaminen on eniten kesken Jukolanraitin puiston kaakkoispäädyssä. Se on tällä hetkellä pääsääntöisesti peltoaluetta. Topograafisesti rakentaminen on alueen luoteisosassa, jossa sijaitsee myös palvelukeskus, korkeampaa ja kerrostalovaltaisempaa. Luoteisosa on selkeästi matalampaa rivitalovaltaista kaakkoisosaa urbaanimpaa. Keskellä aluetta sijaitsevat pellot jakavat Jukolan kahteen erilliseen osaan ja saavat alueiden välisen etäisyyden tuntumaan pidemmältä mitä se todellisuudessa on. Uusien asuinrakennusten myötä aukko yhdyskuntarakenteessa on umpeutumassa. Alue on tasaista laaksoa. Alueen luoteisosassa palvelukeskuksen aukiolta kaakkoon johtavan reitin korkeusero on reilu puolitoista metriä. Muuten maasto on hyvin tasaista. Jukolan koulun pihassa maan pinta laskee noin metrin urheilukentältä koripallokentälle. Jukolan alueen koillispuolelle jää Ahvenisto-Hattelmalan harju, joka on pääsääntöisesti rakentamatonta virkistysaluetta. Lähellä sijaitseva Ahveniston järvi ja liikunta/virkistysalue, Appara, on kaunista aluetta.

V AH

I EN

N TO

E III IV

Ubaani aluekeskus

III

IV III

III

Maamerkki, korkea rakennus V

VIII

III I

Epämääräinen tilarajaus T

Viljeltyä peltoa

III II

III

II II II

III

III II

III

Rakentamaton tontti, metsittynyt tai niittyä

III

Täydennysrakentaminen käynnissä

III

Merkittäviä yksittäispuita

II III II

III

5. 3.

II II

III

A-

III

Mittakaava 1:5000

Asuinalueen palveluiden sijainti ja saavutettavuus Jukolassa on kirjasto, päiväkoti, ala-aste, kaksi päivittäistavarakauppaa, kioski, terveyskeskus, seurakuntatiloja, pizzeria, kukkakauppa, kampaamo ja kaksi olutravintolaa. Lisäksi alueella toimii yksityinen montessori-päiväkoti. Vuonna 2011 alueelle avattiin jälleen apteekki. Yhteiskunnassa vallitseva trendi, palveluiden keskittäminen, näkyy myös Jukolassa. Ennen alueella on ollut posti ja pankki, mutta ne ovat poistuneet. Alueen palvelukeskuksessa on tyhjiä liiketiloja. Asemakaavassa on vielä yksi korttelialue varattu liiketilalle, mitä ei ole rakennettu. Kaupalliset palvelut sijaitsevat alueen luoteisosassa Ahvenistontien tuntumassa. Palveluiden saavutettavuus alueen sisällä on arkiliikunnan näkökulmasta hyvä. Jukolanraittia pitkin palveluihin pääsee kävellen tai pyöräillen ja matka on pisimmillään noin kilometri. Palvelut sijaitsevat lisäksi liikenteellisesti edullisella paikalla ja Jukolan kaupallisia palveluita käyttävät myös naapurikaupunginosien asukkaat. Voi olettaa, että kaupalliset palvelut eivät ole vaarassa poistua alueelta. Julkiset palvelut, eli kirjasto ja päiväkoti sekä seurakuntatilat ala-asteen koulua lukuun ottamatta, sijaitsevat alueen keskellä, Jukolanraitin varrella. Ala-aste sijaitsee alueen kaakkoispäädyssä. Kaikki palvelut sijaitsevat Jukolanraitin varrella.

Kaupallinen keskus.

Terveyskeskus.

Kaupallinen keskus aukiolta kuvattuna.

Jukolan alakoulun liikuntasalit ovat iltaisin urheiluseurojen käytössä..

Jukolan päiväkodin pihaa.

Kirjaston ja seurakuntailojen sisäänkäynti.

E HV

N TO

Punainen v채ri osoittaa palvelurakennusten sijainnit. L

liiketilaa

liiketilaa p채iv채koti

kirjasto srk.talo

Terveysasema

koulu

A-

Mittakaava 1:5000

Asuinalueen sisäinen liikenne Alueella on ulkosyötteinen liikenneverkko, eli autotiet kiertävät aluetta ja asunnoille johtaa pistomaisia teitä. Poikittaissuuntaista läpiajoliikennettä ei ole. Alueen sisäinen tieverkosto koostuu paljolti kävelylle osoitetuista kaduista, joissa polkupyöräily ja huoltoajo tai tontilleajo on sallittua. Asemakaavassa määritellyt kävelypainotteisten katujen varaan perustuva ratkaisu ei käytännössä toimi. Kadut mielletään enemmän auto- kuin kävelypainotteisiksi kaduiksi, eikä niissä ole erillisiä jalkakäytäviä. Lähes joka risteyksessä on moottoriajoneuvoja kieltävät liikennemerkit. Silti liikennemerkkejä ei noudateta tai tontille- ja huoltoajoa on huomattavan paljon. Alueen parasta antia on Jukolanraitti, koko alueen läpi kulkeva kävely- ja pyörätie, jossa ei ole autoliikennettä. Se yhdistää kaikki alueen palvelut ja on ympäröiviä autoteitä nopeampi, suorempi ja miellyttävämpi reitti liikkua alueella. Jukolanraitti on visuaaliselta ilmeeltään epäyhtenäinen ja katkeileva, etenkin kaupallisen keskuksen päässä.

Sompionkujalla on kävely, polkupyöräily ja huoltoajo sallittu.

Juhaninkuja. Tontilleajo sallittu.

Sompionkuja talvella.

Ahvenistontiellä on vilkas liikenne.

Impivaaranpolulla kävely, pyöräily ja tontilleajo on sallittua.

Jukolanraitti talvella.

AH A

N VE

T ON

L K

A-

Yleiset tiet.

U E

A L

U E

Mittakaava 1:5000

A-

Kävely- ja pyörätiet.

A-

Kävely- ja pyörätiet, joissa lisäksi sallitaan tontilleajo ja/tai huoltoajo.

Lähiliikuntapaikat ja virkistysalueet Jukolan koulun piha toimii alueella lähiliikuntapaikkana, mutta pihan varustus on puutteellinen. Pihalla on suurikokoinen hiekkapäällysteinen pelikenttä ja asfaltoitu koripallokenttä. Hiekkakentän maalit poistettiin, koska ne todettiin vaarallisiksi. Koripallokentän korit ovat epäkunnossa, eikä asfalttiin ole maalattu kentän rajoja. Pihan muihin varusteisiin kuuluu erilaiset kiipeilytelineet, keinuja, rekkitangot, hyppyruutuja, pienten lasten kiipeilyseinä, tasapainopuomit ja kiikkulaudan tapainen keinu. Leikkivälineiden kunto on välttävä. Koulun pihan kalusteisiin on kohdistunut ilkivaltaa, esimerkiksi jätekatos on poltettu, jalkapallomaalien verkkoja on poltettu ja luistinten vaihtopaikka rikottu.

Puiston reunalla on asfalttikenttä, joka on aikoinaan palvellut voimalan piipun rakentamisessa nosturin alustana. Kuokkalan puisto on pieni ja kapea kävely- ja pyörätietä reunustava puisto. Siellä on hoidettua nurmikkoa ja puurivi. Puistossa ei ole penkkejä, leikki- tai liikuntavälineitä, eikä puisto muutenkaan houkuttele oleskeluun. Kyltti, jossa koirien päästäminen nurmikolle kielletään, ei toimi kutsuvana viestinä muuhunkaan oleskeluun.

Jukolanraitin leikkipuisto (2)

Asemakaavaan merkittyjä Viertolanpuistoa ja Viertolan leikkipuistoa ei ole toteutettu, kuten ei myöskään alueen kaakkoispäätyyn kaavoitettua VU korttelialuetta.

Jukolanraitin puisto on kaunis ja keskeisen paikkansa ansioista suosittu ulkoilupaikka asukkaille ja naapurialueiden lenkkeilijöille. Puiston suuret Terijoen salavat ovat vaikuttavan näköisiä. Puistossa on pieni leikkikenttä lapsille, mutta sen varustus on hyvin vähäistä. Tällä hetkellä puistossa on keinut, pieni liukumäki ja hiekkalaatikko. Puistossa on tolpat lentopallokenttää varten, mutta ei verkkoa. Kenttä on kasvanut umpeen nurmikkoa ja kentän halki kulkee oikopolku.

Toukolanpuisto (3)

Toukolanpuisto sijoittuu kaupallisen keskustan lähettyville. Puiston reunaa pitkin kulkee kävely- ja pyörätie, mutta käyttäjät eivät kulje sitä pitkin, vaan oikaisevat. Puistoon onkin muodostunut leveä polku. Toukolan puistossa ei ole pysähtymiseen houkuttelevia paikkoja kuten penkkejä, leikki- tai liikuntavälineitä. Koulun piha (1.)

Puisto (4)

E HV

N TO

Hoidettua puistoa L

Rakentamaton puisto U

Leikkipaikka / koulun piha IE

Rakentamaton leikkipaikka

A-

Mittakaava 1:5000

Jukolanraitin puisto vasemmalla ja Eeronkuja oikealla. Edess채 olevalle tyhj채lle tontille on kaavassa merkitty 6-kerroksinen asuinkerrostalo.

KÄYTÄNNÖN TYÖ JA TULOKSET

Tässä luvussa raportoidaan yksityiskohtaisesti Hämeenlinnan Jukolaan toteutetun osatutkimuksen eri vaiheiden toimenpiteet, eteneminen ja tulokset. Hämeenlinnan Jukolan kokeiluhankkeen toteutuksesta on vastannut pääsääntöisesti arkkit. yo Jenny Miettinen. Yleisötilaisuuksissa avustajana on toiminut Jussi Eskelinen, joka on ollut vastaavan Turussa toteutetun hankkeen vastuuhenkilö.

Kävelykierros Kävelykierroksen reitti suunniteltiin kestämään enintään tunnin, jotta esimerkiksi iäkkäillä ihmisillä tai liikuntarajoitteisilla olisi matalampi kynnys osallistua. Reitti suunniteltiin niin, että alueesta saataisiin mahdollisimman monipuolinen katsaus. Olettamuksena oli, että reitillä nähtyjä paikkoja kommentoidaan eniten. Kierros valmisteltiin tekemällä alueesta yksinkertaistettu kartta, johon oli merkitty kierroksen kulku ja kuusi pysähtymispaikkaa. Karttaa yksinkertaistettiin, jotta osallistujien muistiinpanoille jäisi enemmän tilaa, mutta näin jälkikäteen viisastuneena voi todeta, että tavallisen opaskartan käyttö olisi ollut osallistujien kannalta selkeämpää. Lisäksi osallistujille jaettiin pahviset kirjoitusalustat, paperia sekä muistiinpanovälineet. Kierroksen loppukeskustelua varten varattiin alueen seurakuntatilat käyttöön ja järjestettiin kahvitarjoilut. Kävelykierroksesta laadittiin ilmoitus pdf-tiedostona, jota lähetettiin eri sidosryhmäjäsenten sähköpostiin ja kiinnitettiin alueen kauppojen ilmoitustauluille.

Hämeenlinnan kaupungin liikunnan tilaajapäälikkö Päivi Joenmäki hoiti tiedottamisesta kaupungin virkamiehille ja -naisille sekä eri lautakunnille. Lisäksi kutsua lähetettiin Hämeenlinnassa toimiville urheiluseuroille ja liikuntayhdistyksille. Määräaikaan mennessä ilmoittautuneita ei saapunut kuin kolme, joista kaikki olivat Hämeenlinnan kaupungin puistopuolen työntekijöitä. Alueen asukkaita saatika liikunnan parissa työskenteleviä ei ollut ilmoittautunut. Kävelykierros pyrittiin järjestämään mahdollisimman alkuvaiheessa hanketta, jotta saaduista tuloksista olisi seuraavissa vaiheissa eniten hyötyä, mutta myös käytännön syistä, sillä keskikesällä suurin osa työssäkäyvistä ihmisistä on lomalla. Kutsut lähetettiin toiseen otteeseen ja lisäksi tiedotetta pyydettiin levittämään Hämeenlinnan läntisen lähiökeskuksen kautta. Henkilökohtaiset sähköpostit lähetettiin erikseen alueella toimivien varhaiskasvatuslaitoksen johtajalle ja ala-asteen rehtorille sekä ala-koulun vanhempainpiirin edustajalle. Näihin kutsuihin useampi vastasi olevansa estynyt osallistumaan. Jukolan ala-asteen rehtorin kanssa käytiin koulun pihan tilannetta läpi puhelimitse. Hämeenlinnan jalkapalloseura ry ilmoitti puhelimitse, ettei seuralla ole kiinnostusta Jukolan aluetta kohtaan. Syyksi ilmoitettiin nurmipäällysteisen jalkapallokentän puuttuminen. Tiedottamista päätettiin tehostaa niin, että tutkimuksesta vastaava jakoi kävelykierrosta edeltävänä päivänä painettua ilmoitusta asukkaiden postiluukkuihin. Mainoksia painettiin yhteensä 300 kappaletta, joista kaikki jaettiin. Lisäksi mainosten jakamisen yhteydessä kutsuttiin kasvotusten myös ulkona liikkumassa olleita asukkaita osallistumaan.

Kävelykierroksen tulokset Jukolassa järjestetylle kävelykierrokselle maanantaina 14.6.2010 saapui 11 osallistujaa paikalle, kolme etukäteen ilmoittautunutta mukaan lukien. Keskustelutilaisuuteen saapui kaksi henkilöä lisää. Osallistujista kolme oli miespuolisia ja loput naisia. Ryhmässä oli mukana yksi rollaattorin käyttäjä ja yksi sähköpyörätuolinkäyttäjä. Päivän sää oli hiukan epävakainen. Kierroksen alussa oli puolipilvistä, mutta loppua kohden alkoi sataa vettä. Kierroksen kuudesta pysähdyspaikasta ehdimme tunnin sisään kiertää viisi, sillä tahti määräytyi apuvälineitä liikkumiseen käyttävien osallistujien mukaan. Kävelykierroksen tulokset on selostettu pysähdyspaikoittain.

(3) Kävelykierroksen pysähdyspaikka Jukolan aukiolla.

1. Kirjaston ja päiväkodin välissä

Rakentamattoman tontin läpi kulkeva polku. Aluskasvillisuutta toivottiin harvennettavan, mutta puita ei saisi kaata.

Lähdön yhteydessä keskusteltiin yleisesti Jukolan alueen runsaasta puustosta ja miellyttävistä viheralueista. Lintukodon pihaan toivotaan enemmän kukkaistutuksia. Alueen keskuspuistoa pidetään hyvänä ratkaisuna, koska se on kokonaan liikenteeltä suljettu ja tarjoaa hyvät kävely-yhteydet alueen läpi. Mahdollisuutta käyttää päiväkodin pihan leikkitelineitä iltaisin kiiteltiin. Kirjaston sisäänkäynnin ympäristöstä on tullut paikka, jossa nuoret viettää aikaansa, eikä siitä pidetä. Alueella tapahtuu paljon ilkivaltaa ja kirjaston ja seurakunnan tilojen yhteyteen ehdotettiin valvontakameroita. Lisäksi harmiteltiin alueella tapahtuvaa skoottereilla ajoa kävely- ja pyöräteillä. Keskusaukiota kohti siirryttäessä ohitetaan rakentamatta jäänyt metsittynyt tontti. Tontin läpi on muodostunut kaksi polkua, jotka muuttuvat sateella hyvin mutaisiksi. Polkuja ehdotettiin päällystettävän soralla tai hakkeella ja tontilla kasvavaa pusikkoa siistittävän. Puita ei haluttu kaadettavan.

Jukolanraitti päiväkodin kohdalla.

2. Keskusaukio

Aukio kohtaamispaikkana.

Jukolan kaupallisen keskuksen aukio.

Keskusaukio on vähällä käytöllä. Aukiolle on kesäksi tuotu penkit ja valaisimiin ripustetaan amppelit. Lapset pelasivat aukiolla jalkapalloa käyttäen penkkejä maaleina. Kävelykierroksen osallistujat harmittelivat paikallisen pizzeriayrittäjän autoilua aukiolla sekä kävely- ja pyöräteillä, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Aukiolle ehdotettiin lisää aktiviteettia lapsille, kuten maahan maalattuja hyppyruutuja. Aukiolle ja palveluiden yhteyteen kaivattiin myös enemmän pyörätelineitä. Palveluiden suhteen oltiin tyytyväisiä siihen, että postipalvelut olivat säilyneet alueella, mutta apteekkia kaivattiin ehdottomasti takaisin. Lisäksi kaivattiin leipomokahvilaa, jollainen alueella aikoinaan on ollut, nykyisten baarien sijaan. Aukion päädyssä on puoliympyrän muotoon tehty istuskelualue, jonka keskellä on taideteos. Rakennelman molemmin puolin kaartavat luiskat, joita pitkin saavutaan noin puolitoista metriä korkeammalla olevalle aukiolle. Aukion puolipyöreää päätyä luiskineen pidettiin vaarallisena, koska luiskien seinämät ovat niin korkeat, että ne estävät näkyvyyden.

Tilataideteoksen kaartavat seinät estävät etenkin pienten pyöräilijöiden näkyvyyttä ja näkymistä.

3. Linja-autopysäkki Seuraavat huomiot on kerätty kolmannen ja neljännen pysähtymispaikan väliltä. Jäteastioita ja penkkejä on tien varrella liian vähän. Hyvää yhteyttä Ahveniston lenkkeilyreiteille korostettiin. Pyörätien ja kauppojen pysäköintialueen sisääntulon risteys koettiin vaarallisena ja siihen toivottiin suojatietä.

Julkisen liikenteen palveluihin ei kävelykierroksella otettu juurikaan kantaa.

Markettien parkkipaikoilla käy vilkas liikenne. Sisääntulon ja kevyenliikenteenväylän risteykseen tarvittaisiin suojatie.

Ahveniston tien kävely- ja pyöräilytielle toivottiin lisää jäteastioita ja levähdyspaikkoja.

4. Alikulkutunneli

Omaperäisesti pysäköity polkupyörä Toukolanpuistossa. Vaarallinen alikulkutunneli Aleksis Kiven kadulla.

Aleksis Kiven kadulla pyöräily- ja kävelytie päättyy yllättäen alikulkutunnelin kohdalla. Kävelijät ja pyöräilijät joutuvat kiertämään pitkän lenkin jatkaakseen Aleksis Kiven katua. Tämän seurauksena alikulkutunnelin suuaukon päälle on muodostunut polku. Se on hyvin kapea ja ilman minkäänlaista kaidetta, vaikka pudotus on korkeimmillaan yli kaksi metriä. Itse alikulkutunneli on erittäin kapea. Sieltä puuttuu valaistus eikä vedenpoisto toimi niin kuin pitäisi. Tunnelin pohjalle muodostuu suuria lätäköitä ja etenkin talvella jäinen tunneli aiheuttaa hyvinkin paljon vaaratilanteita. Aleksis Kiven kadulta Toukolanraitille johtavat kävely- ja pyörätiet ovat huonossa kunnossa. Toinen niistä viettää sivusuunnassa, mikä vaikeuttaa etenkin pyörätuolikäyttäjien liikkumista. Toukolanraitin vieressä on puistoalue, jossa on mäntyjen keskellä asvalttikenttä. Kenttää on tarvittu aikanaan nosturin alustaksi Ahveniston lämpökeskuksen rakentamisen yhteydessä. Asvalttikentälle ehdotettiin rullalautailuja temppuilualuetta nuorille. K-Marketin yhteydessä sijaitseva kierrätyspiste on usein epäsiistissä kunnossa. Osallistujat toivoivat ympäristön siistimistä tai suurempien keräysastioiden hankkimista. Kierroksella myös ihmeteltiin yleisesti, miksi jalkakäytävien reunat jätetään liian korkeiksi.

5. Puisto Puistossa toivottiin parannusta lasten leikkipuistojen välineisiin. Jukolan puistoa ehdotettiin kehitettävän Helsingin Pirkkolassa sijaitsevan liikuntapuiston kaltaiseksi. Lisäksi valaistukseen toivottiin parannusta. Kirjaston ja puiston vieressä olevaa rakentamatonta tonttia nimitettiin sekä rumaksi nurmipöheiköksi että kehuttiin kauniiksi luonnonkukkineen. Tontille ehdotettiin siistiä viheraluetta tai leikkipuistoa. Erityisesti toivottiin lapsille vaijerirataa pienen mäen päälle, josta vaijeriin kiinnitetyn autonrenkaan varassa istuen liutaan alaspäin. Jäteastioita koirien jätöksiä varten toivottiin lisää ja koira-aitausta. Talviliikuntamahdollisuuksista todettiin, että ne ovat hyvät. Hämeenlinnan puistopuolen työntekijät olivat tulostaneet mukaan latukarttoja ja niistä todettiin, että noin kilometrin mittaisen yhdysladun lisääminen Taula-Matintietä pitkin etelään liittäisi alueen lähes kaikkiin läntisen Hämeenlinnan hiihtolatuihin. Lapsille toivottiin myös pulkkamäkeä puistoon ja koulun pihan luistelukentän valojen sammumista haluttiin siirtää myöhäisemmäksi.

Toteutumattoman kerrostalon tilalla kasvava niitty.

Jukolanraitin leikkipuisto.

Jukolanraitin puisto.

Keskustelutilaisuus Keskustelutilaisuuteen liittyi vielä kaksi osallistujaa. Kertasimme kävelylenkin aikana käydyt pisteet, mutta koska ne oli käyty läpi melko yksityiskohtaisesti kävelyn aikana, näihin teemoihin ei enää juurikaan tullut lisäyksiä. Keskustelu painottui asukkaita selkeästi eniten huolettavaan aiheeseen, eli alueen nuoriin. Koettiin, että kaikki parannukset, mitä Jukolan ympäristöön tehdään, rikotaan tai sotketaan. Lisäksi puhuttiin nuorten huonosta käyttäytymisestä ja piittaamattomasta asenteesta. Pohdittiin myös vaikuttaisiko liikuntapaikkojen lisääminen ilkivallan vähenemiseen, jos alueelle tulisi nuorille tarkoitettuja paikkoja, kuten esim. rullalautapuisto. Kävelykierroksesta kävi ilmi, että alueen yhdyskuntarakenteeseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Etenkin autottomasta ja vehreästä keskuspuistosta, Jukolanraitista, pidettiin kovasti. Sitä käyttävät myös alueen ulkopuolella asuvat ulkoilupaikkana. Rakentamisen lisääntymiseen suhtauduttiin varauksellisesti. Toivottiin alueen säilyttävänsä

väljyytensä. Palvelurakenteen sijainti ja olemassaolo koettiin hyväksi. Eniten kävelykierroksella puututtiin ympäristön pieniin ja suuriin yksityiskohtiin, kuten kukkaistutuksiin, katukivetyksiin, luiskiin ja jäteastioiden määrään. Sosiaalisia ongelmia alueella tunnistettiin ja ehdotettiin, että projektin puitteissa voitaisiin vaikuttaa nuorten aktiviteettien lisäämiseen alueella. Kävelykierroksen osallistujat olivat myös huolissaan siitä, että mahdolliset uudet parannukset alueella joutunevat ilkivallan kohteeksi. Kävelykierros tapahtui vuoden valoisimpaan aikaan, joten valaistusta ei voinut täysin arvioida. Sen parantamista kuitenkin toivottiin Jukolanraitin puistoon. Levottomuus alueella ei myöskään lisännyt asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Alueella ei ole asukasyhdistystä, joten yhteisöllisyyttä alueella synnyttävät lähinnä kirjasto ja olutravintolat. Olutravintolat ovat myös osasyy alueella koettuun levottomuuteen. Palvelurakenteen monipuolisuuteen toivottiin lisäystä. Kierroksen jälkeen eräs osallistuja esitti sähköpostitse toiveen parkour -välineistä Jukolanraitin puistoon.

Työpajat Hankkeen tutkimussuunnitelmaan oli kirjattu seminaarin yhteyteen järjestettäväksi workshop-osuus. Tätä työpajaa lähdettiin kesäkuun loppupuolella ideoimaan ja päätettiin kehittää peli, jonka pelilautana on alueen pienoismalli. Neuvoja ja vinkkejä pelin toteuttamiseen kysyttiin arkkitehti Peter Tattersallilta, jonka diplomityö käsitteli vuorovaikutteisen suunnittelun menetelmien kehittelyä.8 Pelialustana käytettiin 1 x 1,5 metrin kokoista kevytlevyä, jolloin alue mahtui kokonaisuudessa pelilaudalle mittakaavassa 1:1000. Alueen rakennukset leikattiin sähkövastusleikkuria avuksi käyttäen uretaanilevyistä. Pienoismallin pohjakuvan työstöön kului aikaa yhden työpäivän verran ja alueen rakennusten askarteluun kaksi päivää. Sähkövastusleikkuri oli kätevä ja helppo tapa työstää uretaania, eikä muita työkaluja tarvittu, joten mallin rakentaminen oli melko yksinkertaista. Suunnittelupelin työstöä varten valittiin erilaisia askartelumateriaaleja, esimerkiksi erivärisiä pahvikartonkeja, muovailuvahaa, sinitarraa, nuppineuloja, All Sorts -karkkeja rakennuspalikoiksi, piippurasseja ja tarralappuja. Ajatuksena oli käyttää materiaaleja pelinappuloina symbolisoimaan eri asioita ympäristössä, esimerkiksi lähiliikuntapaikkanappula karkista tai puistomerkki vihreästä kartongista. Yksinkertaisten pelinappuloiden suunnittelu, joiden 8 Peter Tattersall, Wikiplanning: Co-creation in urban planning and design, Diploma thesis, 2010

Liikkuvassa työpajassa tehty ehdotus.

avulla voi samalla kuvata aluetta tarpeeksi monipuolisesti, osoittautui vaikeaksi. Koimme myös, että kyseinen keino rajoittaa ehdotusten kirjoa ja jättää ehdotukset liian yleispiirteiselle tasolle. Halusimme nimenomaan uusia ja erilaisia ideoita, joiden toteuttaminen valmiilla mallilla ei ollut mahdollista. Pelinappuloiden suhteen päädyimme siten vapaamuotoisempaan toteutustapaan, jossa tarjottiin erilaisia vaihtoehtoja tilanteen ja käyttäjien mukaan. Halusimme kokeilla menetelmää käytännössä ennen varsinaisia seminaareja. Päätimme järjestää ns. ”liikkuvat työpajat”. Työpajat järjestettiin kohdealueella, keskeisellä paikalla ulkona, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman

monta ohikulkijaa. Oletuksena oli, etteivät ihmiset halua pysähtyä pitkäksi aikaa askartelemaan, joten päätimme käyttää tarrakarttamenetelmän sovellusta9, sillä se oli mallin työstämisessä nopein ja yksinkertaisin tapa. Ulkona pidetty työpaja oli altis sääolosuhteiden muutokselle. Tuulen yltyessä tarralaput piti varmistaa nuppineuloilla alustaansa. Sovimme myös alueen alakoulun kanssa työpajan järjestämisestä oppilaille. Luokkahuoneessa järjestetty työpaja toteutettiin oppilaiden kanssa jakaantumalla pieniin ryhmiin. Toteutustapa oli vapaa ja käytössä oli sekä hankkeen materiaaleja että koulun omia tarvikkeita. 9 Tarrakarttamenetelmässä merkitään ehdotuksia ja mielipiteitä tarralapuilla kartalle.

Liikkuva työpaja Jukolan aukiolla.

Liikkuvan työpajan tulokset Liikkuva työpaja elokuun 12. päivänä Jukolan keskusaukiolla houkutteli lähinnä lapsia ja nuoria osallistujia. Ainoastaan kolme aikuista kävi kirjoittamassa omat ehdotuksensa pienoismalliin. Kolmesta ehdotuksesta kaksi koski lasten leikkikenttiä. Kerrostalojen pihojen huonokuntoisia leikkivälineitä tulisi huoltaa ja uudistaa. Puistoissa pitäisi olla pienten lasten leikkipaikan ympärillä aita, jotta valvominen olisi helpompaa monilapsisissa perheissä. Kirjoittajalla oli viisi 2-10-vuotiasta lasta. Kolmannessa ehdotuksessa liittyen alueen sosiaalisiin olosuhteisiin toivottiin ohjattua toimintaa, kuten petankkia tai bocciaa. Ehdotuksen kirjoittaja oli vanhempi liikuntaesteinen mieshenkilö.

Suurin osa lasten tekemistä ehdotuksista koski koulun ympäristöä.

Lasten ehdotukset sijoittuivat useimmiten koulun pihaan tai sen läheisyyteen tai oman kerrostalon pihapiiriin. Eniten toivottiin pihapiirin leikkipuistojen kunnostamista sekä erilaisia uusia välineitä, kuten liukumäkiä, kiipeilytelineitä, keinuja, trampoliineja, uima-altaita ja salaisia puumajoja. Erikoisimpana paikkana toivottiin alueelle rantaa. Vettä tai uintimahdollisuutta ei tarkoitettu, vaan ehdottaja pyysi pelkkää hiekkarantaa, jonne voisi mennä kesällä viettämään aikaa ja pelaamaan pelejä. Tämän voisi tulkita siten, että toivottaisiin paikkaa, jolla ei ole varsinaista määrättyä toimintaa. Paikan pitäisi kuitenkin olla erityisen kaunis ja viihtyisä, jotta se houkuttelisi ihmisiä. Koulun pihalle toivottiin kunnon jalkapallomaaleja ja nurmikenttää sekä suurempia kiipeilytelineitä ja lisää keinuja. Koulun välittömään läheisyyteen ehdotettiin pesäpallokenttää viivoineen. Alueen kaakkoispäätyyn, josta on pisin matka palvelukeskukseen, toivottiin lähikauppaa.

Työpajaan saapui myös paikalle Hämeen Sanomien toimittaja ja kuvaaja. Hämeen Sanomat julkaisi tapahtumasta jutun 13.8.2010.

Koulutyöpajan tulokset Työpaja järjestettiin Jukolan ala-asteella 13.8. yhden oppitunnin ajan. Oppilaina olivat noin 20 kolmasluokkalaista. Oppilaat jaettiin neljään ryhmään. Jokaisessa ryhmässä oli 4-5 oppilasta. Työpajassa avusti myös luokan opettaja ja koulunkäyntiavustaja. Työpajan aluksi keskusteltiin arkiliikunnasta ja siitä mitä se on. Kysymykseen, kuinka moni pyöräilee kouluun, yli puolet oppilaista viittasi. Ryhmillä oli noin 25 minuuttia aikaa ideoida ja toteuttaa yksi tai useampi uusi liikuntapaikka pienoismalliin. Kaikkien ryhmien ehdotukset sijoittuivat joko koulun pihaan tai sen välittömään lähiympäristöön, mikä korostaa koulun ympäristön merkitystä lasten elämässä. Ehdotuksissa koulun jalkapallokenttä oli uudistettu ja siinä oli kunnolliset maalit. Samoin pihan huonokuntoinen koripallokenttä oli saanut uuden ilmeen. Koulun pihaan ehdotettiin myös uima-allasta ja trampoliinia. Koulun viereen pellolle ehdotettiin rakennettavan hiihtolatuja. Yhdessä ehdotuksessa oli suunniteltu liikuntapuisto, jossa olisi paljon kuntoilulaitteita. Liikuntapuiston yhteydessä sijaitsi vesikioski, josta saisi ilmaista vettä. Ryhmätyöskentelyn päätteeksi oppilaat esittelivät ehdotuksensa luokalle.

(4) Koulutyöpajassa oppilaat suunnittelivat ehdotuksensa ryhmissä.

(6) Monet oppilaat toivoivat jalkapallokentälle kunnon maaleja.

(5) Tunnin lopuksi ryhmät esittelivät työnsä.

Seminaari

Työpajan ehdotuksissa painottuivat erilaiset liikuntapalvelut.

Arkiliikunta-aiheisen seminaarin teemoiksi valittiin arkiliikunnan toimintaympäristön muutos sekä lasten ja nuorten aktivoinnin näkökulma. Seminaarin puhujia pyydettiin Demos Helsingistä, joka on poliittisesti sitoutumaton ajatushautomo, think tank. Lisäksi pyydettiin puhuja Nuori Suomi ry:stä. Simo Vassinen otti kutsun vastaan Demos Helsingistä ja Reijo Ruokonen tuli puhumaan Nuori Suomi ry:stä. Seminaarin ohjelma ja kutsu valmisteltiin ja lähetettiin kesäkuun lopussa, jotta vastaanottajat ehtisivät reagoida asiaan. Kutsua ja ohjelmaa levitettiin jälleen sähköpostitse samoille tahoille kun kävelykierroskutsuakin. Lisäksi kutsu lähetettiin kävelykierrokselle osallistuneille. Heinäkuun jälkeen tiedottaminen jatkui. Kävi ilmi, että osalle Hämeenlinnan kaupungin lautakuntien jäsenille kutsu ei ollut saapunut perille, joten se lähetettiin toistamiseen. Liikkuvien työpajojen yhteydessä seminaarin kutsua jaettiin Jukolan alueen asukkaille 12.8. klo 16.30-18.00 Jukolan aukiolla. Lisäksi kutsusta painetut julisteet (4 kpl) kiinnitettiin molempien alueen päivittäistavarakauppojen ilmoitustauluille, Jukolan kirjaston ilmoitustaululle ja Jukolan alakoulun oveen. Jukolan kirjastoon jätettiin myös nippu kutsuja esille.

Kolmea eri mittakaavaan valmistettua pienoismallia käytettiin havainnollistamaan aluetta.

Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuille lisättiin myös seminaarimainos. Paikallisiin sanomalehtiin kuten Aamulehteen ja Hämeen Sanomiin lähetettiin asiasta tiedote. Aamulehti ei reagoinut tiedotteeseen, mutta Hämeen Sanomat julkaisi jutun 12.8. järjestetystä liikkuvasta työpajasta. Ilmoitus seminaarista lähetettiin myös Hämeen Sanomien ”menokatu” osioon. 53

Seminaarin työpajaosuuden tulokset Markkinoinnista huolimatta Hämeenlinnassa järjestettyyn seminaariin osallistui vain 13 henkilöä. Se järjestettiin Hämeenlinnan raatihuoneen valtuustosalissa. Seminaarin alusti professori Helka-Liisa Hentilä kertomalla yleisesti hankkeesta ja luennoimalla aiheesta ”Arkiliikunta - miten ja miksi osaksi elinympäristöä?”. Luento käsitteli arkiliikunnan käsitteitä ja ympäristöjä sekä vallitsevien kaupunkisuunnittelun ihanteiden arkiliikkumista vähentäviä vaikutuksia. Ratkaisevassa asemassa on yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja sen myötä autoriippuvuuden väheneminen sekä ulkotilan käytön lisääminen eli julkisten alueiden viihtyisyyden sekä saavutettavuuden lisääminen. Simo Vassinen Demos Helsingistä puolestaan puhui tulevaisuuden megatrendeistä, joista yksi liittyy lähes suoraan julkiseen tilaan suhtautumiseen ja sen käyttöön. Yhteiskunta on rakennettu massoille, mutta nyt kaupungeissa asuu yksilöitä. Nykyajan yhteisölliset yksilöt haluavat asua kaupungeissa, joissa näkyy oma ja toisten kaupunkilaisten kädenjälki. Kaupunkiympäristöä halutaan muokata siinä missä omaa valmistaloa tai polkupyörää. Simo näytti Helsingistä ja ulkomailta useita kiinnostavia esimerkkejä tavasta muokata omaa elinympäristöä mieleisekseen, mikä inspiroi selkeästi ryhmätyöskentelyä. Puheenvuorossa korostui ekologisesti kestävän elämäntavan merkitys. Reijo Ruokonen kertoi, mikä lapsia ja nuoria liikuttaa.

Hän on omassa työssään Nuori Suomi ry:ssä havainnut, että kaksi tekijää ylitse muiden edistää lasten ja nuorten kasvamista aktiivisiksi liikkujiksi: liikuntaan mahdollistava ja innostava elinympäristö sekä sallivat ja parhaimmillaan liikkumaan kannustavat vanhemmat. Esityksessä käytiin läpi arkiliikunnan olosuhteita lasten ja nuorten näkökulmasta. Seminaarin jälkeisessä työpajassa osallistujat jaettiin ryhmiin. Lähes kaikki seminaarissa olleet osallistuivat myös työpajaan. Jokainen ryhmä työsti yhtä kolmesta erilaisesta pienoismallista. Työpajassa käytettiin yhtä suurempaa pienoismallia koko alueesta mittakaavassa 1:1000 ja kahta pienempää mallia mittakaavassa 1:250. Pienemmissä malleissa keskityttiin Jukolan kaupallisen keskuksen ulkotilan kehittämiseen ja Jukolanraitin puiston kehittämiseen. Jokaisella ryhmällä oli noin 15 minuuttia aikaa tuottaa ehdotuksiaan malliin, jonka jälkeen siirryttiin seuraavan mallin luokse jatkamaan siitä, mihin edellinen ryhmä oli jäänyt. Malleihin oli kiinnitetty erilaisia väitteitä ja kysymyksiä liittyen paikkoihin, joiden tarkoituksena oli helpottaa työskentelyn käynnistymistä. Poikkeuksellisesta työskentelytavasta huolimatta alkukankeutta oli vain vähän. Asioista ryhdyttiin heti keskustelemaan, mutta ehdotusten itsenäistä kirjaamista ja liittämistä pienoismalliin vierastettiin aluksi.

Ehdotuksia ja ideoita tuli todella runsaasti. Suurin osa kirjoitettiin tarralapuille, osa muovailtiin ja valaistuksen esittämiseen käytettiin nuppineuloja. Aikaisemmin järjestettyihin tilaisuuksiin verrattuna ympäristön sosiaalisia tekijöitä ja erilaisia liikuntapalveluja pohdittiin enemmän. Seuraavanlaisia ehdotuksia kirjattiin malliin:

•

Liikuntavälineiden lainauspiste kirjaston yhteyteen.

•

Ratsastuskokeilua lapsille ja nuorille Alaspään talleilla (n. 1 km Jukolasta kaakkoon)

•

Uimavuoroja ala-asteen oppilaille Voutilan vanhainkodissa

•

Talokohtainen vertaisohjaaja tai liikuntavastaavaa, joka voisi järjestää ohjattua liikuntaa lähialueella ja lähiliikuntalenkin kehittämistä sekä ohjattua toimintaa liikuntarajoitteisille

•

Toivottiin, että alueen asukkaat ottaisivat rohkeammin alueita haltuun ja muokkaisivat esimerkiksi tyhjillään olevasta tontista pelikentän. Viljelypalstoista ja omaehtoisen toiminnan alueiden konsepteista keskusteltiin.

•

Alueen kahdesta olutravintolasta todettiin, että yksikin olisi tarpeeksi.

•

Jukolan keskusaukiolle ehdotettiin toritoimintaa.

Muut ehdotukset liittyivät lähinnä ympäristön yksityiskohtien parantamiseen ja ne on listattu aluekohtaisesti: Jukolan keskusaukiolle ideoitiin katukivetyksillä muokattua shakkiruutua, ulkopingispöytiä ja valaistuksen parantamista. Aukiolle ehdotettiin pienen monitoimiareenan sijoittamista. Myös erilaisia ulkokuntoilulaitteita ehdotettiin. Aukiolle johtavien kävely- ja pyöräreittien varrelle ehdotettiin hidasteportteja estämään läpiajoa aukiolla.

välitettiin sähköpostitse. Painotettiin yleisurheilun suorituspaikkojen puutetta, kuten juoksuratoja, korkeushyppy- tai pituushyppypaikkaa. Seminaarin työpajaosuudessa ideoitiin kesäajalle zumbatunteja, jalkapallokentän päällystämistä ja uusia maaleja sekä koulun pihan kehittämistä liikuntapuistoksi. Talvella luistelukentällä voisi järjestää rusettiluistelua. Yhtenä ideana ehdotettiin matalista pensaista rakennettua labyrinttia. Välituntien valvomista vaikeuttavia korkeita pensaita pitäisi harventaa.

Toukolanpuistoon ehdotettiin kävelyreittien kunnostusta ja esteettömyyden tarkistamista. Keskusteltiin myös erilaisten pintamateriaalien käytöstä, joka helpottaisi huononäköisten liikkumista. Levähdyspenkkejä kaivattiin kaikkien reittien varrelle ja Aleksis Kiven kadun ylitykseen ehdotettiin kaarisiltaa. Puistossa olevaa asfalttialuetta voisi käyttää koripallokenttänä. Jukolanraitin puistoon ehdotettiin lisää penkkejä ja nojailukaiteita. Raitin käsitteleminen kokonaisena pitkänä liikunta-alueena yhdistyen koulun pihaan ja jatkuen Jukolan keskusaukiolle herätti keskustelua. Raitin varrella voisi olla jaettuna erilaiset kuntolaitteet ja liikuntapaikat. Valaistuksen parantamista toivottiin koko alueelle. Tyhjiä tontteja ehdotettiin siistittäviksi. Toiminnoiksi ideoitiin frisbeegolfia, minigolfia tai koirapuistoa. Jukolan alakoulun henkilökunnasta tai vanhempainringistä kukaan ei päässyt tulemaan seminaariin, mutta mielipiteet koskien koulun pihaa

Arvio kokeiluhankkeen toteutumisesta ja tuloksista Osatutkimuksen yhtenä tavoitteena oli lisätä eri sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja etenkin osallistaa liikuntajärjestöjä. Vuorovaikutteisuutta lisääviä käytäntöjä suunnittelussa kehitettiin ja kokeiltiinkin erilaisissa tilanteissa. Tavoitteet saavutettiin osittain, mutta liikuntaväen houkutteleminen mukaan toimintaan osoittautui haastavaksi. Joitain liikuntaja urheiluseuroja saatiin mukaan, mutta varsinaiset lajiseurat eivät kiinnostuneet hankkeesta. Syynä tähän saattoi olla, etteivät seurat kokeneet valittuja menetelmiä sellaisiksi, jotka palvelisivat heidän omia intressejään, eli lajikohtaisten suoritus- ja harjoituspaikkojen kehittämistä. Liikuntaa omatoimisesti harrastavia ihmisiä oli vaikea tavoittaa. Alueen asukkaiden osallistaminen oman elinympäristönsä kehittämiseen onnistui paremmin. Tapahtumien markkinointi ja tiedottaminen oli huomattavan paljon aikaa vievää ja siitä huolimatta tiedottamisen olisi pitänyt olla näkyvämpää. Kaikkiin tapahtumiin saatiin tarpeeksi osallistujia, jotta ne saatiin järjestettyä. Ainoastaan seminaarissa olisi runsaampi osallistujamäärä ollut toivottavaa. Erilaisia menetelmiä käyttäen tavoitettiin kaikenikäisiä asukkaita, lapsista eläkeläisiin, joten ehdotuksissa on kaikkien ikäluokkien näkemyksiä edustettuina. Maahanmuuttajien mielipiteet jäivät liikkuvan työpajan

ja koululla pidettyyn työpajaan osallistuneiden lasten varaan. Kävelykierrosta edeltävänä päivänä kohtasin maahanmuuttajapariskunnan Jukolan keskustassa, joka vaikutti hankkeesta kiinnostuneelta. He suunnittelivat tulevansa kävelykierrokselle heikosta suomen ja englannin kielen taidostaan huolimatta, mutta jättivät tulematta. Kävelykierros oli kuitenkin osallistujamäärältään sopiva eikä kierrettävä alue ollut liian pitkä. Seminaari oli onnistunut sisällöltään, mutta osallistujia oli valitettavan vähän. Seminaarin osallistujat olivat yhtä lukuun ottamatta kaupungin toimijoita. Seminaarin työpajatyöskentelyssä kaupungin omien sektoreiden välistä yhteistyötä saatiin tässä tilanteessa toteutumaan. Eniten jatkotyöstämisen kannalta merkittäviä ideoita ja ehdotuksia tuli seminaarin työpajaosuudessa sekä lasten työpajaosuudella Jukolan alakoululla. Kävelykierroksella merkittävimmät havainnot liittyivät puutteisiin, kuten vaarallisen alikulkutunnelin ympäristöön ja aukion liian jyrkkiin ramppeihin. Vuorovaikutteisten suunnittelumenetelmien käyttö ja niistä tiedottaminen lisäsi ihmisten tietoutta siitä, että alueella on jotain käynnissä. Muutama asukas, joka oli kuullut projektista, lähetti hyödyllisiä huomioita sähköpostitse vaikka eivät osallistuneet kävelykierrokselle, liikkuvaan työpajaan eikä seminaariin. Mikäli saisin näillä kokemuksilla ja tiedoilla varustettuna tehtäväkseni työstää uutta vastaavanlaista hanketta voisin kokeilla päinvastaista lähestymistapaa. Valitsisin kohdealueeksi laajemman alueen tutkimuksen alkuvaiheessa, kuten esimerkiksi Voutilan, Luolajan

ja Loimalahden kaupunginosien muodostaman alueen. Täten olisi helpompi hahmottaa koko alueen kannalta oleellisia asioita sekä havaita mahdollisia yhdyskuntarakenteellisia ongelmia ja vaikuttaa niiden ratkaisemiseen merkittävämmin. Osallistujia vuorovaikutteisen suunnitelun työpajoihin saattaisi olla enemmän, mikäli kohdealue olisi laajempi ja mahdollisesti se lisäisi myös päättäjien kiinnostusta asiaa kohtaan. Mikäli kohdealueella toimisi liikuntaseuroja tai -yhdistyksiä, suuremman alueen liikuntaolosuhteiden kartoittaminen ja kehittäminen saattaisi kiinnostaa heitäkin enemmän. Seuroille pitäisi myös selvittää millä tavalla suotuisat arkiliikuntaolosuhteet hyödyntävät heidän toimintaansa, sillä se ei ole itsestään selvyys. Vuorovaikutteisten menetelmien suhteen aloittaisin kaikille avoimella seminaarilla työpajoineen. Seminaarissa arkiliikunnan ja yhdyskuntasuunnittelun välistä yhteyttä avattaisiin osallistujille ja esitettäisiin innostavia esimerkkejä siitä miten muualla on toimittu. Liikkuvia työpajoja voisi järjestää eri kaupunginosien keskeisillä paikoilla. Perusteellisen analyysivaiheen jälkeen tutkimusta voisi tarkentaa koskettamaan pienemmän osa-alueen kehittämistä suunnittelun keinoin, kuten esimerkiksi Jukolaa. Pienemmällä alueella yksityiskohtaisempia kehitysideoita ja -tarpeita kerättäisiin kävelykierroksen avulla. Olisi mielenkiintoista verrata millaisia eroja syntyy saadussa palautteessa ja olisiko osallistujamäärä suurempi.

Lopuksi voi todeta, että Jukolassa on erinomaiset mahdollisuudet kehittää arkiliikunnan olosuhteita. Alueen yhdyskuntarakenne on valmiiksi arkiliikuntaa suosiva ulkosyötteisen liikennejärjestelmän ansiosta. Panostamalla julkisen ulkotilan laatuun ja rakentamalla liikkumaan houkuttelevia toimintoja parannetaan samalla koko alueen ulkonäköä ja viihtyisyyttä. Lisäksi liikkumiseen innostavalla elinympäristöllä voidaan ehkäistä sosiaalisia ongelmia ja ennen kaikkea välttää asuinalueen leimautumista negatiivisessa mielessä. Kehittämistä ja korjaamista on etenkin ympäristön yksityiskohdissa. Monin paikoin ulkona olevat varusteet ovat päässeet rapistumaan tai niitä ei ole lähtökohtaisestikaan tarpeeksi. Jukolan keskeisimmän reitin eli Jukolanraitin kehittämisessä kokonaisvaltaiseksi liikuntaraitiksi, kaupallisen keskuksen aukiolta Jukolan alakoululle saakka, olisi paljon potentiaalia jopa läntisen kantakaupungin suosituimmaksi liikuntapuistoksi. Alueen suunnittelussa tulee huomioida asemakaavan toistaiseksi toteutumattomat puistoalueet, jotka myös sijoittuvat Jukolanraitin yhteyteen. Vaikka kolmen kuukautta kestäneen osahankkeen aikana suoritetut vuorovaikutteiset menetelmät olivat odotettua työläämpiä, niin niiden eteen nähty vaiva oli sen arvoista. Tapahtumien valmistelu vaati aikaa ja lisäksi tiedottaminen oli hankalaa. Osallistujamääriä oli vaikea ennakoida, vaikka etukäteisilmoittautumista olikin pyydetty. Tiedottaminen vei myös huomattavasti enemmän aikaa, mitä osasi odottaa. Käytännön jalkatyö oli toki mukavaa vaihtelua näyttöpäätteen edessä istumiselle ja mainosten jakaminen ihmisten postiluukuista tehosti ainakin tekijän omaa päivittäistä

arkiliikuntaa.

julkisia verkkosivuja ja sosiaalisen median sivustoja.

Liikuntaolosuhteita suunniteltaessa käyttäjien, eli asukkaiden mielipiteiden huomioiminen on erityisen tärkeää, koska työtä tehdään nimenomaan heille. Sama koskee täydennysrakentamista. Asukkaat tuntevat ja voivat paljastaa alueen hiljaista tietoa, joka ei ilmene kartoista ja asiantuntijaselvityksistä. Kovasta yrityksistä huolimatta vain pieni osa kohderyhmästä onnistuttiin tavoittamaan. Osallistujat vaikuttivat tavallisilta arkiliikkujilta, jotka olivat kiinnostuneita alueen kehittämisestä. Osallistujista todennäköisesti kukaan ei kuulunut niihin ihmisiin, jotka eivät liiku ollenkaan. Kuinka hyvin kerätty palaute vastaa kokonaan liikkumattomien ihmisten tarpeita ja kuinka paljon suunnitelmalla on siten mahdollista vaikuttaa heidän arkiliikuntamääriensä lisääntymiseen, on vaikea arvioida.

Ainoastaan tällä tavoin on mahdollista lisätä, monipuolistaa ja kehittää osallistavaan suunnitteluun liittyviä käytäntöjä työelämässä.

Kunnissa ja kaupungeissa tulisi mielestäni käyttää erilaisia vuorovaikutteisia menetelmiä enemmän ja järjestelmällisemmin. Hyvin järjestetty vuorovaikutus eri tahojen välillä vaatii kuitenkin niin paljon resursseja, ettei sitä pitäisi antaa suunnittelijan vastuulle suoritettavaksi muun työn ohella. Suunnitteluhankkeilla tulisi olla oma ”vuorovaikutussuunnittelija”, tai ”vuorovaikutussuunnitteluryhmänsä” osallistumisen järjestämistä ja toteuttamista varten. Vuorovaikutussuunnittelija osallistuisi muun projektiryhmän yhteisiin palavereihin ja hänen vastuulleen tulisi käytettävien vuorovaikutusmenetelmien valitseminen, vuorovaikutuksen toteutus ja saadun palautteen koostaminen. Vuorovaikutussuunnittelija hoitaisi myös tiedottamista ja ylläpitäisi hankkeen

SUUNNITELMA

Jukolan liikuntaraitti Keskityin suunnitelmassani Jukolan alueen keskusraitin kehittämiseen muokkaamalla sitä kaiken ikäisille sopivaksi esteettömäksi liikuntaraitiksi. Kehittämällä alueen läpi kulkevaa kävely- ja pyöräraittia vahvistetaan myös Ahvenistokeskuksen ja Hattelmalaharjun välisiä ulkoiluyhteyksiä. Erilaisten toimintojen sijoittaminen nimenomaan asuinalueen välittömään lähiympäristöön, houkuttelee ihmisiä liikkumaan enemmän omassa arkielämässään. Se tuo alueelle eloa ja lisää asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Jo ennestään suositun kävely- ja pyöräreitin varrelle sijoitetut liikunnalliset toimintapisteet houkuttelevat läsnäolollaan ihmisiä pysähtymään ja viettämään aikaa ulkona. Monipuolinen toiminta lisää puiston käyttäjämäärää, parantaa turvallisuuden tunnetta ja lisää yhteisöllisyyttä. Hyvin suunniteltu valaistus, kestävät materiaalit ja useamman ihmisen läsnäolo julkisessa ulkotilassa lisää turvallisuutta ja sosiaalista valvontaa, mikä voi vaikuttaa ilkivallan vähenemiseen. Suunnittelin Jukolanraitista visuaalisesti hahmotettavan, selkeän kokonaisuuden. Raitti alkaa näyttävästi alueen kaupallisen keskuksen aukiolta. Suuri boulderointilohkare ja taiteilijan toteuttama vihainen härkäveistos ei jää keneltäkään huomaamatta. Boulderointilohkare ja veistos tukee konkreettisesti Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -kirjasta lainattua alueen nimistön varaan rakennettua teemaa. Punainen kumipäällysteinen juoksu-, pyöräily- ja rullaluistelurata sitoo kaikki toiminnot yhteen kokonaisuudeksi ja toimii selkeänä

visuaalisena opasteena. Liikuntaraitin loppupäässä juoksurata yhdistyy koulun pihan juoksurataan. Reitin alku- ja loppupäässä sekä kaikilla pysähdyspaikoilla on selkeät opasteet, joissa neuvotaan mitä milläkin toimintapisteellä voi tehdä ja miten välineitä saa käyttöönsä. Aktiiviseen liikkumiseen houkuttavan punaisen reitin rinnalla kulkee rahallisemmille liikkujille sopiva, kivetty kävelytie. Molemmat reitit sekä kaikki pysähdyspisteet ovat esteettömiä.

Täydennysrakentaminen Alueen täydennysrakentaminen etenee asemakaavan mukaisesti kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Kaupallisten palveluiden läheisyyteen sijoittuva liiketilalle kaavoitettu korttelialue muutetaan asuinrakentamiseksi ja maantasossa sijaitsevat asunnot toteutetaan palveluasuntoina. Koulun luoteisosassa sijaitseva yleisten rakennusten korttelialue rakennetaan osittain yleiseksi pysäköintialueeksi, joka palvelee etenkin liikuntahallin käyttäjiä ja osittain asuinrivitaloalueeksi. Pieni osa yleisten rakennusten korttelialueesta siirtyy parkour ja boulderointipuiston käyttöön.

MÄ

TIE

N TO

NIS

III

Linja-autopysäkki

III

JA ÄR

SJ IL VE

PI O

O KU

LK U

III

IS TO M

JA KU

9 8 6 5 4 3 0

½II

KUJA IMPIVAARAN

LK U

AI TT I

ÅÄÖ A

½II

TIMONPUISTO

TI M

LA N

PI VA

RS T U V

LK U

AR PI VA IM

JA KU

Kaavan mukaista täydennysrakentamista III

PI VA

KI VE

Parkour III

OL KU

D E FG H

SI S

Yhteys Hattelmalan ulkoilureiteille

Koulu

RI IM

AL EK

KU IN R

RIIMUPUISTO TI E

LA U

UT IL AN

II Boulderointi

½II

III

Täydennysrakentamista II II

VIERTOLANPUISTO

LK U

NT IE

Uusi pysäköintialue

III Bulevardi

VOUTILANPUISTO VO

NK UJ

KU IN

LK U O NI NP HA

III

PI VA

VIERTOLANPUISTO

III Uusi kävely- ja pyörätie Kaavan mukaista täydennysrakentamista

III

III IM

Linja-autopysäkki

III Kehitettävä kävelyja pyörätieyhteys

II ½II

PUISTO

KaavanII mukaista täydennysrakentamista

III

JUHANINKUJAN

LI IV U

Uusi kävely- ja pyöräyhteys

N O R KI VE

SI S

LK U

JUKOLANRAITTI

AL EK

LK U

SI M

M PI O

Terveysasema

IS TO

III

Puisto

TA M

III EE

JA KU N

PO AA

III

TA M

JA NK U

III

srk.talo

II II

III II

Kehitettävä kävelyja pyörätieyhteys III

kirjasto

III

AL AN KU

III

LA N

III

Kirjaston aukio

II Täydennysrakentamista

III

KYLÄTIE N KU

KUOKKALANPUISTO

ÄR

III

VI ER

II II

III

Bulevardi

IS TO

päiväkoti

N G

LK U

III

Pyöräreitin jatkuvuus

ÄR

kauppa ja liiketilaa

Uusi alkikulkutunneli

N LA

III

PI O

IL VE

Kehitettävä kävelyja pyörätieyhteys

TOUKOLANPUISTO

I TT AI

KÄ M ÄE N

I TT AI

VIII

Aukio

NR LA

III

TI E

III

JA KU NI IT UN O

KO JU

kauppa

LI IV U

K L MN O P

Kehitettävä kävelyja pyörätieyhteys

Yhteys Ahveniston ulkoilureiteille

Kehitettävä III kävelyja pyörätieyhteys III

Yleissuunnitelma 1:4000

POHJOINEN TIE

TAULA-MATIN PUISTO

Nurmikenttä varaus

AA M

LK U

UT ILA N

TA U

LA -M

TI M

AURAPUISTO

Uusi kävely- ja pyörätie

PI VA

AT IN

TIE

Linja-autopysäkki LU K

RIN

LV E

IMM

61 KU

alueen toiminnot ja käyttäjäryhmät Jukolan liikuntaraitin varrelle ryhmittyy seitsemän liikunnallista toimintapistettä. Pisteillä on eriikäisille soveltuvia toimintoja. Kaikissa pisteissä huomioidaan esteettömyys, sekä opastukset. Reitin alku- ja loppupisteellä opastus on muita pisteitä kattavampaa ja ohjaa myös Ahveniston ja Hattelmalan ulkoilureiteille.

4. Kuntopuisto

Jukolan liikuntaraitti käynnistyy aukiolta. Aukiolla on Jukolan liikuntareittiä koskeva opastekyltti ja kartta, sekä opaste Ahvenistokeskukseen. Ohikulkijan huomio kiinnittyy boulderointilohkareeseen, jonka juurella vartioi vihainen härkäveistos.

Kuntoiluvälineitä on sijoitettu raitin neljännelle pisteelle. Osa välineistä on erityisesti ikäihmisille sopivia.

2. Kirjasto Kirjaston edustalla on sorapäällysteinen petankkikenttä, ulkokäyttöön sopiva pingispöytä ja suuri shakkiruudukko. Tarvittavat liikuntavälineet ja suurikokoiset shakkinappulat voi lainata kirjastosta kirjastokortilla. Toimintapisteeseen sijoitetaan opaste, jossa välineiden lainaaminen ohjeistetaan.

(10) Kuntopuisto, Tuira, Oulu.

5. Sulkapallo ja ohjattu ryhmäliikunta Sulkapallokentän verkon voi lainata kirjastokortilla kirjastosta. Alueella voi myös pitää ryhmäliikuntatunteja kesäisin.

6. Parkour ja boulderointi 2.

(7)

(8)

3. Leikkipuisto

5. 6. abc

Vas. Luonnonkiviä Jukolassa; (9) Porras La Casta, Madrid, Espanja; Oulun puusepänpuiston keinut.

1. Aukio

Leikkipuistossa on lapsille sopivat eläinaiheiset leikkivälineet ja punainen kumipäällysteinen kumpu. Puiston värimaailma on luonnonläheinen ja hillitty. Materiaaleja ovat punaisen kumipäällystealustan lisäksi käsittelemätön puun ja luonnonkivet.

Suuri rakennettu parkourpuisto tarjoaa mahdollisuuden oppia parkourtaitoja turvallisessa ympäristössä. Eri vaikeustason reiteillä varustetut boulderointilohkareet kiertävät puistoa.

7. Jukolan koulu Jukolan liikuntaraitti päättyy koulun portille. Opasteen avulla ulkoilijoita ohjataan Hattelmalan ulkoilureiteille ja ilta-aikoina koulun pihan välineet ovat asukkaiden käytettävissä. Jukolan alakoulun piha uudistetaan laadukkaaksi lähiliikuntapaikaksi. Koulun pihatoimintojen kohderyhmä on edelleen koululaiset, mikä huomioidaan esimerkiksi jalkapallokentän koossa ja koripallokorien korkeudessa. Koulun pihan päällysteisiin suunnitellaan lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimista tukevia liikunnallisia pelejä.

Yhdyskuntarakenteelliset muutokset •

Olemassa olevat ulkoiluyhteydet vahvistuvat.

•

Uudet kävely- ja pyörätieyhteydet: Aleksis Kiven kadun pyörätieyhteyden sujuva jatkuminen sekä linja-autopysäkkien yhteydet terveysasemalle, koululle, liikuntahallille ja kaupallisen keskuksen aukiolle.

•

Kaavaan kävelykaduiksi merkittyjen katualueiden suunnittelu siten, että nyt vallitseva autopainotteinen liikkumistapa estyy valituilla katuosuuksilla. Suositukset: uusi alikulkutunneli Aleksis Kiven kadulle sekä liikennejärjestelmän selkeyttämistä.

Sosiaaliset muutokset •

Paljon toimintaa ja erilaista, maksutonta tekemistä kaikille ikäryhmille.

•

Alueen identiteetin ja imagon vahvistuminen.

•

Yhteistyötä liikuntapalveluiden ja alueen kirjaston kanssa.

•

Koulun pihan huomioiminen oppimisympäristönä.

•

Suotuisat olosuhteet liikuntatapahtumien, leirien, ohjattujen liikuntatuntien ym. järjestämiselle.

•

Suositukset: liikunta osaksi maahanmuuttajien kotouttamista.

Ympäristön yksityiskohtien muutokset •

Alueen kehittäminen kokonaisvaltaisesti, omaleimaisella ja edukseen erottuvalla tyylillä.

•

Selkeämmin aistittavien tilojen muodostuminen. Vuorotellen erilaisia tiloja, aukioita ja bulevardimaisia katuja sekä puistoa.

•

Luonnonläheinen, väri- ja materiaalikirjo. Selkeää, suurta ja rosoista pintaa.

•

Suositukset: Toimintapisteiden toteuttamista kokonaisuudessaan, yksittäiset pienet muutokset siellä täällä saattavat houkuttaa ilkivaltaa ja tukea alueen negatiivista leimautumista.

Aukio Jukolan kaupallisen keskuksen katseenvangitsijana toimii näyttävä hiidenkivi ja härkäveistos Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -kirjan inspiroimana. Hiidenkivessä on boulderoinnin mahdollistavat käsiotteet ja alla punainen turva-alusta putoamissuojana. Aukion reunalla on puinen rakennelma, jossa on istutuspensaita ja pyöräkatos. Rakennelman aurinkoisella puolella on tilaa istua ja seurata kiipeileviä ihmisiä sekä aukion elämää.

jotta ne kestävät satunnaiset käytöt skoottaus- ja BMX-pyöräilyreileinä.

Liikuntaraitista kertovaan opasteeseen liitetään myös säännöt alueella käyttäytymisestä. Aukiolla skeittaaminen sallitaan päivisin ja alkuillasta, jotta toiminnasta syntyvä melu ei häiritse kerrostalon asukkaiden yöunia.

Aukio säilyy tilallisesti ja toiminnallisesti pitkälti ennallaan. Suurin muutos on puolipyöreän luiskan leventäminen ja loiventaminen. Luiskan rinnalle tulee myös portaat. Kivetyksen materiaali on pitkänmallinen suorakulmainen betonikivi tiililadonnalla. Aukion keskusta on päällystetty pitkillä vaalean harmailla graniittikivillä antaen aukiolle enemmän arvokkuutta. Osa kivistä ovat sävyltään tumman harmaita ja niissä on kaiverrettuina otteita Seitsemän veljestä -kirjasta. Luiskan reunoja kiertävät luonnonkivimuurit. Aukion valaistus toteutetaan enintään viiden metrin korkuisilla julkiseen tilaan tarkoitetuilla lyhtypylväillä. Aukiolta voi lähteä lenkille tai rullaluistelemaan punaista juoksumattoa pitkin. Tummien graniittikivien luoma rytmi voi virittää lasten mielikuvituksessa monenlaisia leikkejä ja pelejä. Kivetysten pienet raot eivät estä rullaluistelua, skeittausta, skoottausta (potkulautailu) tai lonkkaamista (mäkirullalautailu) aukiolla. Istuskelurakennelman reunat vahvistetaan teräslistoilla,

skeittaus-,

(11) The Citydeck, Greeb Bay, USA.

Auringonottopenkki ja pyĂśrĂ¤katos

Boulderointilohkare ja liikuntaraitin opaste

B Turva-alusta, punainen

+1.6

Uudet portaat ja luiska

+0.0

Aukion suunnitelma 1:500

Leikkaus A-A 1:400

Leikkaus B-B 1:400

Havainnekuva aukiosta.

Kirjaston aukio Osallistumistilaisuuksissa tuli esiin ajatus, että kirjastosta voisi lainata kirjojen lisäksi myös liikuntavälineitä. Ajatusta on sovellettu niin, että kirjaston edessä olevien toimintojen vaatimia välineitä sekä puistossa sijaitsevan sulkapallopisteen välineitä voi lainata kirjastosta kirjastokortilla. Shakkiruutu, pöytätennispöytä ja pentankkikenttä sijaitsevat niin, että niiden valvominen onnistuu kirjaston ikkunoista. Talvella petankkikentälle voi pystyttää satuaiheisia jääveistoksia. Pöytätennispöydän ympärillä on punaista juoksumattoa, joka liittää kirjaston aukion osaksi Jukolan liikuntaraitin toimintapisteiden kokonaisuutta. Kirjaston aukion kivetykset muodostavat kaupallisen keskuksen kanssa kokonaisuuden. Keskellä aukiota on rajattu alue, jossa arvokkaamman näköistä kiiltävää graniittia. Tummiin graniittilaattoihin voi kaivertaa sitaatteja Seitsemästä veljeksestä -kirjan kohdasta, jossa he päättävät lähteä opin tielle lukkarin luokse. Shakkilautaa varten käytetään vaaleita ja tummia neliön muotoisia graniittilaattoja. Puiset penkit ovat samaa henkeä aukion istuskelurakennelman kanssa.

Luonnonkivimuurilla korotetut (40 cm) istutukset, päällä puinen kansi istumista varten

Petankki

Kirjasto Shakki

Aukion suurin vetonaula on laadukas ulkokäyttöön sopiva betoninen pöytätennispöytä, jossa on ilkivallan kestävä teräksinen verkko.

Seurakuntatalo Kirjaston aukion suunnitelma 1:500

Pöytätennis

Näkymä Jukolanraitilta kuljettaessa kauppa-aukiolta kirjastolle päin.

(12) Kestävä ja tyylikkään näköinen ulkokäyttöön soveltuva pöytätennispöytä.

Jukolanraitin puisto Jukolan lähiön keskuspuisto on kaunis ja hyvin hoidettu puisto. Suunnitelmassa puistoa muokataan harkiten. Puiston suuret Terijoen salavat säilytetään ja suunnitelman toimintapisteet on sovitettu puiston avoimille paikoille. Puistossa punainen juoksuratapolku pullistelee. Pullistuksissa on lasten leikkipuisto, kuntopuisto ja sulkapallokenttä. Leikkipuistossa kumimainen alusmateriaali muodostaa kaksi pientä kumpua, jossa lapset voivat kiipeillä ja joita voi käyttää pieninä pulkkamäkinä talvella. Aikuisten kuntopuiston laitteet eivät sovellu lasten leikkeihin puristumisvaaran takia. Siitä syystä ne on selkeästi erotettu omalle alueelleen. Kuntoilupuiston sijainti on juoksuradan välittömässä yhteydessä. Lenkkeilijän on siten helppo pysähtyä tekemään voimaharjoituksia ja venyttelemään. Entinen huonokuntoinen lentopallokenttä muutetaan sulkapallokentäksi. Ahvenistokeskuksella on hyvät beach volley kentät rannalla, joten lajikirjon laajentamiseksi Jukolan puistossa voi jatkossa pelata sulkapalloa. Kentän verkko, sekä mailat ja sulkapallot kuuluvat kirjaston lainaamiin liikuntavälineisiin, joten hyvän pelin onnistumiseksi välineitä ei tarvitse omistaa itse. Tasainen alusta, jossa on hyvä pito, tarjoaa miellyttävän paikan puistossa järjestettäviä ryhmäliikuntatunteja varten.

(13) Vasemmalla. The Citydeck, Green Bay, USA. Puusepän puisto, Raksila, Oulu

Havainnekuva Jukolanraitin puistosta.

Hiekkalaat. Kumpuja

Maja

Pikkukeinut

Puuel채imet

Kuntoiluv채lineet

Sulkapallo

Jukolanraitin puisto 1:500

Jukolan koulun piha Jukolan koulussa on noin 200 oppilasta. Koulussa on luokat 1-6 sekä valmistava luokka ja nivelluokka. Valmistava luokka tarjoaa tuleville ekaluokkalasille esiopetusta ja nivelluokka on eritysluokka oppilaille, jotka eivät syystä tai toisesta sopeudu perinteiseen luokkaopetukseen. Koulu on varsin kansainvälinen, oman kielen opetusta voi saada viron, venäjän, tsetsenian, lingalan, thain, darin, ranskan ja arabian kielellä. Koulussa opetetaan myös monia eri uskontoja. Tämä kertoo alueen asukkaiden kulttuuritaustojen runsaudesta. Oppilaiden turvallinen saapuminen kouluun kävellen, pyörällä, bussilla tai koulutaksilla on huomioitu. Turvalliset reitit koululle mahdollistavat lasten itsenäisen koulumatkan, jolloin lapset oppivat ottamaan vastuuta koulumatkastaan ja kehittyvät itsenäisemmiksi. Alueella asuvat oppilaat pääsevät Jukolanraittia pitkin kävellen kouluun joutumatta ylittämään autoteitä. Polkupyörällä tultaessa pyörät voi jättää koripallokentän taakse tai pihan luoteisosan pyöräkatokseen. Pyöräkatos suojaa sateelta ja toimii näköesteenä sen takana olevalle paikoitusalueelle. Linja-autolla saavuttaessa uusi kävelyja pyörätie oikaisee ja lyhentää kävelymatkaa koulun pihalle. Saattoliikenne voidaan ohjata Liivuorentien kautta koulun pääovien eteen, josta on turvallinen kulku koulun pihalle. Taksikuljetuksella kulkevat oppilaat noudetaan huoltopihan kautta. Oppilaat voivat odottaa koulun pihan puolella, jolloin ei ole vaaraa liikenteestä ja opettajilla on mahdollisuus valvoa oppilaita ikkunoiden kautta.

Koulun pihaa on kehitetty kattavaksi lähiliikuntapaikaksi, jossa on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliselle välituntiliikunnalle, liikuntatuntien pitämiselle ulkona ja koulupäivän jälkeen tapahtuvalle omaehtoiselle liikunnalle. Jukolan liikuntaraitti muuttuu viiden kaistan juoksuradaksi kääntyessään koulun pihalle. Suoran juoksurataosuuden pituus on 100 metriä. Pihan vanha sorakenttä on päällystetty nurmikolla ja keskellä kenttää on 50x30 m kokoinen tekonurmipäällysteinen jalkapallokenttä. Kentän päädyissä on korkeat metalliset aidat ja metallista valmistetut maalit ilkivallan estämiseksi. Kenttää ympäröi kiemurteleva 300 m pitkä juoksurata. Juoksuradan sisäpuolella on myös pituushyppypaikka ja kuulantyöntörinki. Talvisin jalkapallokenttä jäädytetään luistelukaukaloksi ja juoksuradalle aurataan hiihtolatuja. Vanha asfalttinen koripallokenttä kunnostetaan. Kenttä saa sinisen värin ja koripallon rajaviivojen lisäksi kenttään maalataan sählykentän rajat valkoisella. Kenttää kiertää kaukalomainen aita, joka on päädyistään korkeampi. Päädyissä on aitaan rakennetut sählymaalit ja koripallokorit. Korit sijoitetaan koulun oppilaille sopivalle korkeudelle. Aidan raoista ei pääse sählypallo karkuun ja korkeat päädyt estävät korin ohi heittämisen yhteydessä pallon päätymisen pihan ulkopuolelle. Vanhat leikkitelineet ja keinut uudistetaan. Koulun pihalla ollut henkilökunnan pysäköintialue on siirretty osaksi uutta pysäköintialuetta. Koulun pihalla ei siten ole autoliikennettä, vaan tila käytetään lasten leikkivälineitä varten. Leikkivälineiden alustana toimii kirkkaansininen

turva-alusta. Koulun pihan toisessa päädyssä on suuri, metrin korkuinen pensaslabyrintti jonka keskellä on kiipeilyteline. Lapset oppivat varmasti labyrintin melko nopeasti ulkoa, mutta siinä voi siitä huolimatta leikkiä littaa tai rosvoa ja poliisia. Kiipeilyteline voi toimia myös leikin turvapaikkana tai vankilana. Nivelluokan omaa aidattua pihaa laajennetaan, mutta se säilyy vanhassa paikassaan. Siten luokasta on suora kulku pihaan ja oppilaat voivat tarpeen vaatiessa käydä myös kesken oppitunnin pihalla leikkimässä. Koulun piha ja koulun huolto erotetaan aidalla. Koulun pihalla on käytetty samaa betonikivetystä kun muuallakin alueella, mutta huoltopihan pinta on sileä asfaltti. Tilojen selkeämpi erottaminen vähentää vaaratilanteiden syntymistä. Huoltoliikenne ajetaan koululle Taula-Matin tietä pitkin. A = Henkilöstön sisäänkäynti. B = Valmistavan opetuksen ja 1.-2. luokan oppilaiden sisäänkäynti. C = 3.-6. luokan oppilaiden sisäänkäynnit. D = Keittiön henkilöstön sisäänkäynti ja lastauslaituri. E = Liikuntahallikäyttäjien ja iltapäiväkerholaisten sisäänkäynti.

II II II II Liikuntahallin uusi paikoitusalue 80 AP

III Jäte

Liikuntahallin olemassa oleva paikoitus

L-A

L-A jättö 3 60

L-A

Boulderointilohkareet

äk

lku Po

III

Saattoliikenne

ör

Vuoropysäköintiä koulun henkilökunnan kanssa

Asuinrivitaloja 1905,6 k-m²

yö

rä

Tomutus

Leikkitelineitä

Nivelluokan piha

Turva-alusta, sininen

Parkourpuisto

B D

Jäte

Hiekkaa

Huoltoliikenne

Turva-alusta, sininen

Katsomo

Juoksurata 100 m

9 7

5 4 3 1 12 2 3 4 5 7

ÅÄÖ

RS T U V

Vapaata nurmikenttää

D E FG H

Aakkospiiri X

rä

yö

Kivetys, betonikivi

Kiipeilyverkko

Kuulantyöntö Liikuntaraitin opaste

½II

(14) Metalliset jalkapallomaalit ovat ilkivallan kestäviä. Orestad Syd, Kööpenhamina, Tanska.

Pensaslabyrintti, kork. 1 m C

10 9

Juoksurata 300 m

Kertolaskuruudukko

K L MN O P

Lasitettu kasvihuone

Asfaltti

Monitoimiareena asfalttipäällyste (koripallo, sähly)

Turva-alusta, sininen

Pituushyppy Hiekkaa

Jalkapallokenttä, tekonurmipäällyste, jäädytetään talvella luistelukentäksi.

Hoidettu nurmialue, soveltuu esimerkiksi ultimaten (37 x 100 m) tai pesäpallon (42 x 100 m) pelaamiseen.

Olemassa olevan mobilus-keinun uusi paikka.

Koulun pihan suunnitelma 1:2000

Nimi-litta: Leikitään piirin sisällä littaa. Jos litta saa kiinni, mennään oman nimen alkukirjaimen päälle seisomaan. Kaveri voi tulla pelastamaan keksimällä kolme sanaa, jotka alkavat samalla kirjaimella.

Ö ABC

GH IJK L EF

Sana-arvaus: Oppilaat keksivät joukkueessa sanan, jossa on yhtä monta kirjainta kuin joukkueessa on oppilaita. He jakaantuvat sanassa esiintyvien kirjainten pää seisomaan. Toisen joukkueen oppilaat seisovat piirin keskellä ja yrittävät arvata mikä sana on kyseessä.

(14) Nouseva katsomo tarjoaa perinteisestä luokkahuoneesta poikkeavan oppimisympäristön.

Aakkospiirissä voi pelata monenlaisia välituntipelejä. Nopeuskirjoitus: Kirjoitetaan oma nimi tai annettu sana juoksemalla mahdollisimman nopeasti kirjaimelta toiselle.

Liikunnan lisäksi koulun pihalla on mahdollista leikin ja pelien kautta kehittää lukemis- ja laskutaitoja. Aakkospeli ja kertolaskuruudukko ovat yksinkertaisia, asfalttiin maalattuja pelejä, jotka leikein ohella opettavat tunnistamaan kirjaimia ja numeroita, tavaamaan ja laskemaan.

Koulun pihan nouseva katsomo mahdollistaa perinteisestä luokkahuoneesta poikkeavan oppimisympäristön sekä erilaisten esitysten ja juhlien järjestämiseen.

X YZ V U

Koulu on oppimisympäristö, jossa lapset viettävät suuren osan päivästään. Myös koulun pihan kuuluu tukea lasten kasvua ja oppimista. Lasten päivittäisestä liikunnasta suuri osa tapahtuu myös koulun pihalla, joten on erittäin tärkeää tarjota lapsen kehityksen kannalta tarpeeksi virikkeellinen ympäristö.

Kertolaskuruudukossa voi opetella kertolaskua menemällä seisomaan laskutehtävässä annettujen numeroiden kohtaamaan ruutuun ja laskea kuinka monesta ruudusta syntynyt suorakulmio muodostuu. Sitten kun kertotaulukko osataan paremmin voidaan ryhmässä kisata siitä, kuka arvaa nopeimmiten kertolaskuja heittämällä ruudukon reunalta kivi ja laskemalla kiven ruudun tulo. Nopeimmiten arvannut pääsee seuraavalla kierroksella kivenheittäjäksi.

O PQ R S MN

Koulun piha oppimisympäristönä

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Aakkospiiri ja kertolaskuruudukko.

Jukolan liikuntahalli Jukolan liikuntahalli on sĂ¤Ă¤nnĂśllisessĂ¤ iltakĂ¤ytĂśssĂ¤. Salia kĂ¤ytetĂ¤Ă¤n pĂ¤Ă¤sĂ¤Ă¤ntĂśisesti salibandyn pelaamiseen. Muu kĂ¤yttĂś on lentopallovuoroja ja ryhmĂ¤liikuntatunteja. Liikuntahallissa jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n usein myĂśs viikonloppuisin turnauksia tai muita tapahtumia. Tapahtumien aikaan hallin edustan pysĂ¤kĂśintialue on osoittautunut riittĂ¤mĂ¤ttĂśmĂ¤ksi. Ongelman ratkaisemiseksi lisĂ¤paikoitus ja linja-autojen pysĂ¤kĂśimispaikkoja tuli lisĂ¤tĂ¤. Hallin saavutettavuutta lihasvoimin on parannettu lisĂ¤Ă¤mĂ¤llĂ¤ koko hallin edustalle polkupyĂśrĂ¤paikkoja. Koulun pihan pyĂśrĂ¤katos on myĂśs iltaisin ja viikonloppuisin liikuntahallin kĂ¤yttĂ¤jien kĂ¤ytettĂ¤vissĂ¤. Aleksis Kiven kadun linja-autopysĂ¤kkiĂ¤ on siirretty lĂ¤hemmĂ¤ksi uutta pyĂśrĂ¤tieosuutta, jolloin linja-autolla saavuttaessa on suora kĂ¤velyja pyĂśrĂ¤tieyhteys hallille. PysĂ¤kĂśintialueen kĂ¤yttĂśĂ¤ on aktivoitu osoittamalla se myĂśs koulun henkilĂśkunnan kĂ¤yttĂśĂśn arkipĂ¤ivisin.

pĂ¤Ă¤llysteet uusitaan niin, ettĂ¤ reunoilla on puolitoista metriĂ¤ kivetystĂ¤ ja keskellĂ¤ kahden metrin asfalttikaista. Kaistoja erottaa punainen reunakivi. Kaikki kaistat ovat samassa tasossa, jolloinka autolla ajaminen ei ole fyysisesti estetty ja kunnossapito on helppoa talvellakin. Katujen uudella jaotuksella viestitetĂ¤Ă¤n autoilijoille, ettĂ¤ kadut ovat jalankulkijoita varten. Autokaistojen puuttuminen lisĂ¤Ă¤ autoilijan valppautta ja varovaisuutta sekĂ¤ hidastaa autojen nopeuksia. KĂ¤velypainotteisen kadun alkupĂ¤Ă¤hĂ¤n pystytetĂ¤Ă¤n graniittipollarit portiksi viestittĂ¤mĂ¤Ă¤n kadun luonteen muuttumisesta autoilijoille. Katujen valaistuksen mittakaavaa pienennetĂ¤Ă¤n ja katujen reunoille lisĂ¤tĂ¤Ă¤n istutuksia ja levĂ¤hdyspaikkoja.

Muille kaavassa merkityille kĂ¤velypainotteisille kaduille lisĂ¤tĂ¤Ă¤n jalkakĂ¤ytĂ¤vĂ¤t parantamaan jalankulkijoiden turvallisuutta ja rakennetaan hidasteet kadun alkupĂ¤Ă¤hĂ¤n sekĂ¤ kavennetaan katua paikoittain. Jukolassa tulisi tehdĂ¤ perusteellinen selvitys liittyen sisĂ¤iseen liikenteeseen vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. KehitystyĂśssĂ¤ erotettaisiin selkeĂ¤mmin KaavamerkinnĂ¤t kadunpĂ¤tkĂ¤t, joissa autoilu sallittaan ja ne joissa ei.

139

140

141

KĂ¤velykadut

Analyyseista kĂ¤vi ilmi, ettĂ¤ Jukolassa on monia jalankululle varattuja katuja, joissa sallitaan polkupyĂśrĂ¤ilyĂ¤, huoltoajoa ja/tai tontilleajoa. KĂ¤ytĂ¤nnĂśssĂ¤ nĂ¤mĂ¤ kadut ovat luonteeltaan enemmĂ¤n autoilla ajettavien katujen kaltaisia, joista puuttuvat jalkakĂ¤ytĂ¤vĂ¤t. Yleissuunnitelmassa sinisillĂ¤ nuolilla merkittyjĂ¤ reittejĂ¤ kehitetĂ¤Ă¤n kĂ¤velyĂ¤ ja pyĂśrĂ¤ilyĂ¤ suosivammiksi. Reittien

Vastaavanlaista kĂ¤sittelyĂ¤ ei tule tehdĂ¤ kaikilla kĂ¤velypainotteisilla kaduilla, sillĂ¤ ne saattaisivat siten menettĂ¤Ă¤ tehoaan ja nykyinen liikennesĂ¤Ă¤ntĂśjen vastainen ajaminen jatkuisi.

142

143

Ulkoilureitti.

Jalankululle ja polkupyĂśrĂ¤ilylle varattu katu/tie.

Jalankululle ja polkupyĂśrĂ¤ilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu.

Jalankululle ja polkupyĂśrĂ¤ilylle varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu. Yleiseen tiehen kuuluva jalankulku- ja polkupyĂśrĂ¤tie.

Kuopiossa on monta onnistunutta esimerkkiĂ¤ toteutetuista kĂ¤velyja pihakaduista. 144

3. Ote kĂ¤velytiestĂ¤ 1:200

145

146

147

Joukkoliikenteelle varattu katu/tie.

Pihakatu.

Hidaskatu.

Ajoyhteys.

75 148

Alueen sisĂ¤iselle huoltoliikenteelle varattu alueen osa.

Viertolan Parkour- ja boulderointipuisto Parkour on voimakkaasti kaupunkirakenteeseen integroituva laji, jossa ympäristössä tavattuja esteitä ylitetään liikunnallisesti. Monille harrastajille laji on myös elämäntyyli. Parkouraaminen on melko uutta Suomessa. Laji kaipaa enemmän sosiaalista hyväksyntää, sillä harrastajat törmäävät monesti negatiivisiin asenteisiin ja saavat moitteita ulkopuolisilta lajia tuntemattomilta. Hämeenlinnassa on melko vähän parkourille otollisia harrastuspaikkoja, eikä ainuttakaan siihen tarkoitukseen rakennettua puistoa. Jukolan parkourpuisto tarjoaa tasokkaan ja laadukkaan ympäristön harjoitella ketteryyttä voimaa ja akrobatiaa. Parkourpuiston tarkoitus on toimia turvallisena paikkana harjoitella lajin taitoja, joita voi sitten soveltaa myös muualla kaupunkiympäristössä. Erityisesti murrosikäiset nuoret, jotka ovat liian vanhoja leikkimään lasten leikkipuistoissa voivat innostua liikkumaan parkourpuistossa. Nuoret aikuiset ovat lajin suurin harrastajaryhmä. Parkourharjoittelua varten rakennettava puisto lisää yleisellä tasolla lajin sosiaalista hyväksyntää. Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä kalliolohkareilla tai matalilla kivilohkareilla ilman turvaköysiä. Turvavälineinä käytetään patjoja tai pehmustettua alustaa ja harrastajat turvaavat myös toisiaan. Lajissa on kyse kiipeilytekniikan kehittämisestä. Lohkareilla on merkittyjä eri vaikeustason reittejä ja lajin harrastaja saattaa harjoitella monta viikkoja jotain aivan tiettyä siirtymistä. Jukolan boulderointilohkareet

voivat olla alueelle tuotuja luonnonkivilohkareita tai ruiskubetonitekniikalla rakennettuja lohkareita. Lohkareet ja otereitit suunnitellaan vuorovaikutuksessa lajin harrastajien kanssa.

Kiitokset

Viitteet:

Työn valvoja Helka-Liisa Hentilä innostavasta ja hyvästä ohjauksesta.

1. Hentilä & Joki-Korpela, Liikunnan olosuhteet yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa, esiselvitys, Oulun yliopisto AO B 25,2004

Hämeenlinnan kaupungin liikuntatoimen tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki.

2. Sirpa Luoma, Arkiliikunta murroksessa – Nousevat lajit Oulussa, Oulun yliopisto AO C127, Oulu 2009, s.11.

Kirjallisuus: Andersen, Rasmus B., Activating architecture and urban planning, 2009 Hendricks, Barbara E., Designing for Play, 2011

Kannustavat ja hyviä neuvoja antaneet ystävät, Tiina, Olli, Jarkko, Riitta, Leena sekä Eelis.

3. Pauliina Husu, Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15, s.20.

Vaismaa, Kalle, Parhaat Eurooppalaiset käytännöt pyöräily ja kävelyn edistämisessä, Verne liikenteen tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen ylioipsto, 2011

4. Oddy, Derek J., The Rise of Obesity in Europe, 2009, s.2 5. http://www.nuorisuomi.fi/lasten_urheilu, luettu 2.2.2012

6. Jouni Kiimamaa, Gåtur - ohjattu kävelykierros kyläympäristön arviointivälineenä, Nordia Tiedonantoja 2/2003 7. Suzanne de Laval, Gåtur - Metod för utvärdering, Publiserad i tidskriften Nordisk Arkitekturforsknin nr 4 1998 8. Peter Tattersall, Wikiplanning: Co-creation in urban planning and design, Diploma thesis, 2010

Internet lähteet: Hämeenlinnnan kaupungin verkkosivut www. hameenlinna.fi (17.5.-17.9.2010) http://www. hameenlinna.fi/Kaavat-ja-rakentaminen/Asemakaavat/ (17.5.2010) Metodipaketti, Teknillinen korkeakoulu, yhdyskuntasuunnittelun tutkimusja koulutuskeskus, 2005 http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/koulutus/ metodikortti/Gatur.html (3.6.2010) http://www.tkk. fi/Yksikot/YTK/koulutus/metodikortti/Tarrakart.html (18.6.2010) Demos Helsinki, ajatushautomo http://www.demos.fi/ demos_hki (18.6.2010) Liikunta ja elinympäristö, Oulun yliopisto, 2009 http:// www.oulu.fi/liikunnanolosuhteet/kuvat/Liikunta ja elinymparisto.pdf (1.9.2010)

UKK-instituutti http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_ terveysliikunnasta/aloittajan_liikuntaopas

Seminaarit: Korpelainen Raija, Mikä liikuttaa lapsia ja nuoria?, luento terveysliikuntapäivillä, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Kuusamo, 2.9.2010 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi, Oulu, 1.4.2011. Näköaloja liikuntapaikoille -seminaari, Vierumäki, 15.16.11.2011. Valtakunnallinen ulkoiluseminaari,Tiedekeskus Heureka, Vantaa, Tikkurila, 1.12.2011.

SUULLISET LÄHTEET: Keskustelut asukkaiden kanssa Jukolassa järjestettyjen työpajojen yhteydessä 12. ja 13.8.2010 ja maastoinventointien yhteydessä 21. ja 24.5.2010 sekä kävelykierroksen markkinoinnin ohella 13.6.2010

(9) Julkaisusta a+t landscape urbanism strategies, julkaisu nr 37, 2011 (10) Eelis Rankka (11) Julkaisusta Topos Landscape Urbanism, 71/2010 (12) http://www.hengetables.com/parks-and-schools/

Jukolan koulun rehtori Taina Lind. Sähköpostikeskustelu 2.4.2012. Puhelinkeskustelu 1.5.2012. Oili Kääntä, Hämeenlinnan kaupunki, karttatietokäsittelijä

Kuvaluettelo:

(13) Julkaisusta Topos Landscape Urbanism, 71/2010 (14) Julkaisusta a+t landscape urbanism strategies, julkaisu nr 35-36, 2010 (15) Julkaisusta a+t landscape urbanism strategies, julkaisu nr 35-36, 2010

Numeroimattomien kuvien tekijänoikeus on Jenny Miettisellä. (1) Jussi Eskelinen

WHO European Healthy Cities Network, Healthy Urban Environment Sub network, Kuopio, 9.-10.5.2012.

Julkaisemattomat lähteet:

(2) Jussi Eskelinen (2) Jussi Eskelinen (2) Jussi Eskelinen

Tattersall, Peter, Wikiplanning: Co-creation in Urban Planning and Design , diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki, 2010

(2) Jussi Eskelinen (2) Jussi Eskelinen

Osallistavan kaupunkisuunnitteluprojektin loppuraportti, 2009 http://www.slideshare.net/ptatters/wikivermo (23.6.2010)

(7) http://www.hengetables.com/parks-and-schools/ (8) Clive Reedman