Turun kulttuuriasiainkeskuksen toimintakertomus 2012

20 12

Turun kulttuuriasiainkeskus

toimintakertomus 2012

2

Oho! Olipa vuosi täynnä kulttuuria!

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Elina Rantanen: Kulttuurilautakunta kokosi kautensa perinnön ........................................3 Kulttuurijohtaja Minna Sartes: Kulttuuri tekee edelleen hyvää ...............4 Avustukset ja apurahat ..............................................................................5 Turun filharmoninen orkesteri ..................................................................6 - 9 Turun kaupunginkirjasto ............................................................................10 - 13 Turun Kaupunginteatteri ...........................................................................14 - 17.

Turun museokeskus...................................................................................18 - 21 Kulttuurista iloa elämään ..........................................................................22 - 25 Hallinto ja talous ........................................................................................26 - 27 Maistiaisia kulttuuriannista messuilla, netissä, esitteissä .......................28 - 31 Henkilöstö...................................................................................................32 Svensk resumé ..........................................................................................33 - 40.

Tilastoja.......................................................................................................41 - 43

3

Kulttuurilautakunta kokosi kautensa perinnön Kulttuurilautakunnan kauden viimeisenä vuonna lautakunta valmisteli perintöään tulevalle kulttuurilautakunnalle. Sen keskiöön nousi kulttuuripääkaupunkivuoden aikaansaama kulttuurinoste Turussa ja vahva viesti siitä, että tuota nostetta on pidettävä yllä tulevinakin vuosina, vaikka kaupungin taloudellinen tilanne tiedetään heikoksi.

Lautakunta katsoi, että yksi tapa jatkaa kulttuuripääkaupunkivuoden perintöä olisi kasvattaa vapaan kentän kulttuuritoimijoiden avustuksia. Tätä esitettiin kaupunginvaltuustolle lisärahan tarpeena, mutta tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi valtuusto ei lisärahaa myöntänyt, joten avustuksia ei tässä kohtaa ollut mahdollista kasvattaa.

Vuoden alussa lautakunta esitti kaupunginhallitukselle vuoden 2011 jatkovalmistelua, jotta kulttuurista saataisiin Turkuun pysyvä voimavara. Yhtenä onnistumisena pidettiin hyvinvointia kulttuurista -ajattelun kehittymistä ja yleistymistä koko kaupungissa. Tästä näkyvin toteutus on ollut vapaa-ajan toimialan yhteinen Eviva-hanke, johon liittyviä virikkeellisen vapaa-ajan osahankkeita lautakunta hyväksyi vuoden aikana koko joukon, mm. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille, Mielenliikuttaja ja Kirjakaveri.

Vuonna 2012 lautakunta teki erityisen paljon päätöksiä teatteriin liittyen.

Sen talousvaikeuksia pohdittiin ja yhtiöittämistä valmisteltiin. Erityisesti lautakunta iloitsi teatteritalon uudistuksen etenemisestä ja väistötilojen löytymisestä Logomosta. Teatterin uudistuksista lautakunta haki oppia Oulun matkaltaan.

Muita keskeisiä asioita kulttuurilautakunnan vuodessa 2012 olivat Kuralan Kylämäen sulkemisen aiheuttamat pohdinnat ja Kylämäen kehittämis-

Elina Rantanen. Kuvaaja: Suvi Elo

suunnitelmat, Kulttuuripolun jatkon varmistaminen, Turun historian museon edistäminen ja iloitseminen lautakunnan koko kauden ajamasta ja lopulta Logomoon toteutuneesta vaihtoehtoisen elokuvan esittämistilasta.

Koko kauden perintö koottiin loppuvuonna yhteen uudelle lautakunnalle luovutettavaksi.

Elina Rantanen Turun kulttuurilautakunnan puheenjohtaja

TURUN KULTTUURILAUTAKUNTA 2012 JÄSENET Elina Rantanen, pj.

Maija Perho, varapj.

Li Andersson Raili Engdahl Pentti Kosonen Pauli Kossila Asko Mäki Taru Pätäri Seppo Sarelius

Mikko Soukkanen Nora Viikari Olli Välke Terhi Vörlund-Wallenius

VARAJÄSENET Lea Huuhtanen Joel Salonen Mervi Lappalainen Katja Lehmussaari

Tuomas Takkula Anneli Rantalaiho Isko Laurell Rauni Laine Pertti Perko Rainer Grannas Arja von Schöneman Konsta Weber Hedvig Långbacka Pia Wolff-Helminen

Kaupunginhallituksen edustaja: Maija Palonheimo varajäsen: Juhani Leppä (kh:n päätös 31.1.2011, toimikausi 2011-12)

Esittelijä: Minna Sartes, kulttuurijohtaja, Turun kulttuuriasiainkeskus

4

Kulttuuri tekee edelleen hyvää KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUOSI 2011 toi voimakkaasti tietoisuuteen sen, että Kulttuuri tekee hyvää. Turun kaupungin kulttuuriasiainkeskus on sittemmin määrätietoisesti edistänyt tätä ajattelutapaa.

Vuonna 2012 kulttuuripääkaupungin perintöä kunnioitettiin jatkamalla aktiivista kulttuuritarjontaa Turun kaupungissa ja siinä onnistuttiin erinomaisesti. 2011-säätiön tuki mahdollisti osaltaan tiettyjen hankkeiden jatkumisen samalla, kun tuotannon perusvastuu siirtyi enemmässä määrin takaisin sekä kaupungin oman että vakiintuneiden vapaan kentän kulttuurin tuottajien vastuulle.

Entiselleen Turun kulttuurielämä ei kuitenkaan koskaan vuoden 2011 jälkeen palaa, sillä kulttuuripääkaupunkius jätti Turun kulttuurielämään, sekä palveluiden tuottajiin että kulttuuriyleisöön, jälkensä siten, että kulttuurin kokonaisuus sekä tuottaja- että osallistujapuolella nousi pysyvästi uudelle tasolle ja sai myös uusia merkityksiä.

Parhaat käytännöt ja toimintalinjat ovat jääneet elämään ja kehittyvät edelleen. Kirjasto toimii pienten ja suurten tapahtumien keskuksena, Museokeskuksen näyttelyt tulevat uudella tavalla lähelle katsojaa, Kaupunginteatteri jatkaa kansainvälisiä tuotantoja ja Filharmonisen orkesterin musiikki soi koko maailmaan ulottuvana Sävelsiltana.

Kulttuuriasiainkeskuksen toimintaajatus Kulttuuri vahvistaa Turun vetovoimaa sekä edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä aktiivisuutta ja toimintaa ohjaavat periaatteet saavutettavuus, ennakkoluulottomuus, sivistyksen vaaliminen, vuorovaikutteisuus ja ilon tuottaminen olivat myös vuonna 2012 ohjenuorana kohti visiota Turku tunnetaan kulttuurin edelläkävijänä Suomessa ja maailmalla.

Myös muutosta oli vuonna 2012 ilmassa, sillä vuoden aikana valmisteltiin Turun kaupungin uutta toimintamallia ja siihen liittyviä organisaatiomuutok-

MINNA SARTES, KUVAAJA: RAAKKEL NÄRHI / TURUN MUSEOKESKUS

sia. Vuoden 2013 alusta kulttuuritoimi, liikuntatoimi ja nuorisotoimi yhdistyivät vapaa-aikatoimialaksi. Tämä tuo paljon uusia mahdollisuuksia toteuttaa toimintamalliuudistuksen kolmea päätavoitetta: parempaa johtamista, asukas- ja asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuuden parantamista.

Minna Sartes Kulttuurijohtaja Turun kaupunki

5

Avustukset ja apurahat

Turun kulttuurilautakunta myönsi Aboaapurahan taiteilija Heli Konttiselle ranskalais-suomalaisen lyhytelokuvan toteuttamiseen. Aboa-apuraha on vuoden työskentelyapuraha, jonka suuruus

Kulttuurilautakunta jakoi avustuksia ja apurahoja taiteen ja kulttuurin tukemiseen vuodelle 2012 kaikkiaan 1 190 336,51 euroa. Hakemuksia saapui yhteensä 250 kappaletta, ja avustuksia ja apurahoja myönnettiin 143 eri taholle.

Vakiintuneille, lautakunnan kanssa kolmivuotisen sopimuksen tehneille instituutioille jaettiin yhteensä 939 400 euroa. Summa sisältää taiteen perusopetuksen avustuksia 56 940 euroa.

Muiden yhdistysten ja työryhmien avustuksia jaettiin 152 157 euroa ja henkilökohtaisia taideapurahoja 79 750 euroa. Vuosittain yhdelle taiteilijalle myönnettävän Aboa-apurahan suuruus vuodelle 2012 oli 19 029,51 €.

Kulttuuri ja taideyhteisöjen avustuksia myönnettiin kaikkiaan 87 832 euroa, josta visuaaliseen taiteeseen (sis. animaatio-, elokuva-, media- valokuva- ja kuvataide) myönnettiin yksi avustus, 2 100 euroa. Kirjallisuuden avustuksia myönnettiin neljä kappaletta, yhteensä 12 132 euroa. Esittävän taiteen (sis. näyttämö-, sirkus-, performanssi- ja tanssitaide) avustuksia myönnettiin viisi, yhteensä 33 400 euroa. Monitaiteen avustuksia myönnettiin seitsemän, yhteensä 27 200 euroa ja säveltaiteen avustuksia viisi, yhteensä 13 000 euroa.

Kulttuurin harrastustoiminta-avustuksia myönnettiin 50 025 euroa, josta visuaaliseen taiteeseen viisi avustusta, yhteensä 3 750 euroa ja kirjallisuuteen

vuodelle 2012 oli 19 029,51 €. kuvaAJA: Harri Falck

kaksi avustusta, yhteensä 500 euroa.

Esittävän taiteen avustuksia myönnettiin 7 kappaletta, yhteensä 28 900 euroa ja monitaiteen avustuksia viisi, yhteensä 5 925 euroa. Säveltaiteeseen myönnettiin 21 avustusta, yhteensä 10 950 euroa.

Projektiavustuksia myönnettiin yhteensä 14 300 euroa. Summa jakautui taiteenaloittain seuraavasti: kirjallisuuteen yksi avustus, 2000 euroa, monitaiteeseen kaksi avustusta, yhteensä 4 300 euroa, näyttämötaiteeseen kolme avustusta, yhteensä 2 500 euroa ja säveltaiteeseen kaksi avustusta, yhteensä 5 500 euroa.

Taideapurahat vuodelle 2012 Animaatiotaide

Joutsijärvi Jonimatti

Laakso Markku

Sallinen Olli

Säveltaide

Valokuvataide

Aittokoski Metsämarja

Lehtonen Henry

Laaksonen Ville

Sipilä Sirpa

Helander Hemmo

Ekholm Juha

Nummelin Juri

Merimaa Eero

Helling Andreas

Saarelma Timo

Prest Marcus

Mikkonen Marita

Näyttämötaide

Lund Hanne

Vuorela Seita

Schütt Hans-Peter

Falke Israel

Långbacka Ulf-Erik

Aboa-apuraha

Särkijärvi Sirpa

Kandelin Toni

Nikki Timo-Pekka

Konttinen Heli

Kuvataide

Tikkaoja Oona

Keskihannu Kati

Pajala Pia

Aarnio Suvi

Torrkulla Göran

Salo Seija-Leena

Salovaara Jouni

Kirjallisuus

Aarras Anna-Maija

Welling Juha

Brander Juhani

Aho Heini-Maria

Harju Timo

Hypén Tuuli

Muotoilu

performanssitaide

Hirvonen Hannu

Immonen Kati

Nurminoro Anu

Niskanen-Niemi Krista

ELOKUVAtaide Aittokoski Antti Laine Tiina Virtanen Jaakko

Suovanen Tero-Petri Virta Kirsi

Kulttuurilautakunta myönsi henkilökohtaisia taideapurahoja 46 henkilölle.

6

turun filharmoninen orkesteri Kuvaaja: Seilo Ristim채ki

7

Filharmonikkojen muutosten vuosi 2012 Turun filharmonisen orkesterin vuotta 2012 leimasivat muutokset, ylikapellimestarin tehtävään astui maestro Leif Segerstam ja enemmistö hallintohenkilökunnasta vaihtui vuoden aikana.

Orkesteri piti yllä kulttuurivuoden synnyttämää innostusta jatkamalla korkeatasoisten musiikkikokemuksien luomista. kevätkausi 2012 alkoi komeasti Leif Segerstamin tartuttua orkesterin tahtipuikkoon uudessa tehtävässään ylikapellimestarina. Kevätkauden avajaiskonsertissa ”Katse taivasta kohden haastaen maailmankaikkeudet!” esiintyi Segerstamin lisäksi sopraano Jenni Lättilä ja kamarikuoro Key Ensemble.

Ohjelmassa oli tilanteeseen sopivaa monumentaalisuutta: Jean Sibeliuksen Kurkikohtaus ja Luonnotar sekä Gustav Holstin Planeetat. Maaliskuussa vietettiin Konserttitalon 60-vuotisjuhlaa. Konsertissa kiitettiin sävelin Göteborgin kaupunkia, joka aikanaan lahjoitti Konserttitalon turkulaisille.

Tilaisuuden yhteydessä pidettiin myös kaupungin vastaanotto. Orkesterin jalkautuminen maaliskuussa Hansakortteliin oli suuri menestys. Runsaslukuinen yleisö seurasi ihastuneena frakkiin pukeutuneita muusikkoja kahtena päivänä ostosten lomassa.

Syyskausi avattiin näyttävästi ulkoilmakonsertilla ns. Hämähäkkitontilla.

Konserttipaikka oli toiveissa siintävän uuden musiikkitalon toivottu sijainti.

Leif Segerstam, Helena Juntunen ja CCA-kuoro osallistuivat musiikkitalotalkoisiin konsertissa, joka toteutettiin yhteistyössä Turun musiikkijuhlien, Aurajokiverkoston, Turku 2011 -sääti-

ön ja Turun kaupunginorkesterin muusikot ry:n kanssa. Vuoden pelottavin kulttuuritapahtuma oli kiistatta Kauhuviikko, jonka aikana Konserttitalo muuttui kauhujen taloksi. Lipunmyyjiä myöten teeman mukaisesti sonnustautunut henkilökunta otti vastaan loppuunmyytyjen konserttien yleisön toinen toisiaan karmivimmissa asuissa. Orkesteri soitti kauhuelokuvista tuttuja kappaleita Atso ”Dracula” Almilan johdolla.

Filharmonikoiden tilaisuuksissa vieraili yhteensä 55 449 kuulijaa. Tapahtumia oli yhteensä 133 kpl. Verkkokonsertteja toteutettiin 12 ja ne keräsivät kuulijoita noin 81 000 yhteensä 92 eri maasta ja saarivaltiosta. Konserttitalon ulosvuokrattujen tilaisuuksien määrä oli 75, kävijöitä näissä tilaisuuksissa oli 47 634 henkilöä. Vinogalleriassa oli esillä Turun AMK:n Taideakatemian opiskelijoiden teoksia ja yläaulassa syyskaudella kuvanveistäjä Markku Ojalan teoksia.

Hallintohenkilökunnassa tapahtui vuoden aikana suuria muutoksia.

Intendentti Marja-Liisa Lieppisen viisivuotinen kausi päättyi kesällä ja hänen seuraajakseen valittiin Master of Arts Emilie Gardberg. Tuulikki Lehtinen,

Emilie Gardberg.

KUVAAJA: Seilo Ristimäki

joka toimi 25 vuotta orkesterin apulaisintendentin virassa, jätti tehtävänsä heinäkuun lopussa. Hänen sijaisekseen tuli FM Niina Helander. Orkesterin tiedottajana aloitti elokuussa FK Inka-Maria Pulkkinen.

Henkilökunnalle kuuluu suuri kiitos vuoden 2012 toiminnasta. Muutosten keskelläkin konserttien taiteellinen taso on ollut korkea, jopa noususuuntainen, ja sekä ulkoiset että sisäiset muutokset ovat saaneet innostuneen vastaanoton.

Musiikillisin terveisin, Emilie Gardberg Intendentti

8

Kauhuviikko.

KUVAAJA: Jussi Virkkumaa Kamarimusiikkia Turun

konserttitalo.

Kuvamontaasi: Akusti Turtonen

LEIF SEGERSTAM. KUVAAJA: Seilo Ristimäki

UUSI YLIKAPELLIMESTARI Ansioitunut kapellimestari Leif Segerstam aloitti kautensa Turun filharmonisen orkesterin ylikapellimestarina vuoden 2012 alussa.

Segerstam kuuluu maailman kuuluisimpiin kapellimestareihin ja hänen tulonsa orkesterin puikkoihin sai ansaittua huomiota myös kansainvälisesti.

Kausi aloitettiin loppiaiskonsertilla 5.1.2012.

Leif johti filharmonikkoja vuoden aikana yhteensä 9 kertaa.

KONSERTTITALO 60 VUOTTA Gaalakonsertissa 1.3.2012 juhlittiin Turun konserttitaloa, joka rakennettiin Aninkaistenmäelle 1952 ja täytti 60 vuotta kuluneen vuoden aikana. Konsertin ”Kiitos Göteborg 60-vuotiaasta konserttitalostamme! Viherlaakso ja vihermetsän evergreenit tuijat Öölannin saarelta sekä kivivasara soivat teille kiitoksena” johti Leif Segerstam, ja solistina oli pasunisti John Kotka. Konsertissa esitettiin Launy Gröndahlin Pasuunakonsertto, Leif Segerstamin Kantaesityssinfonia ja Wilhelm Stenhammarin Sinfonia 2.

LAPSET JA NUORET Turun filharmonisen orkesterin toiminta lasten ja nuorten kanssa sisältää mm. joka vuosi Turun konservatorion kanssa yhteistyössä toteutettavan festivaalin Lasten musiikkijuhlat, lastenkonserttiviikot kevät- ja syyskaudella, Nuorten solistien konsertin yhdessä Turun konservatorion ja Turun AMK:n musiikin koulutusohjelman kanssa sekä Junioriklubitoimintaa ja muita tempauksia. Kevätkauden lastenviikolla toteutettiin yhteistyössä Tanssiteatteri ERIn kanssa koko perheen esitys Komediaa P.D.Q. Bachin hengessä.

Syyskaudella Konserttitalo muuttui kauhujen taloksi, kun orkesteri esitti konsertin Pelottaako? Musiikkia kauhuelokuvista neljässä koululaisesityksessä ja yhdessä iltakonsertissa.

TFO:n lasten- ja nuortentoimintaa tukee Turun Seudun Osuuspankki.

linnassa.

KUVAAJA: SEILO RISTIMÄKI

JUHANA HERTTUAN MUSIIKKISALONKI Orkesterin kamarimusiikkisarja on jälleen ilahduttanut kuulijoita viikonloppukonserteissa.

Vuoden aikana kuultiin kuusi kamarimusiikkikonserttia Kuninkaansalissa Turun linnassa ja lisäksi yksi Lasten salonki, jonka yhteydessä oli myös mahdollista osallistua opastetulle kierrokselle linnassa. Lastenkonsertti toteutettiin Bridging Baltic -hankkeen tuella. Kamarimusiikki on tärkeä osa orkesterin toimintaa.

Pienryhmien yhteissoitto kehittää muusikoiden taitoja niin yksilöinä kuin ryhmätyössä ja yleisö pääsee kamarimusiikkikonserteissa läheiseen kosketukseen musiikin kanssa.

9

Musiikin evoluutio.

KUVAAJA: Outi Vihlman

Maksuton ulkoilmakon-

KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODEN HEDELMÄT

sertti kiinnosti.

KUVAAJA: Seilo Ristimäki

TAIDETTA JA TAPAHTUMIA Konserttitalossa nähtiin vuoden aikana kolme näyttelyä. Vino-galleriassa oli kaksi näyttelyä: tammikuussa avattiin näyttely Musiikin evoluutio, jonka tekijänä oli Turun AMK:n taideakatemian opiskelija Outi Vihlman. Syyskuussa avattiin Taideakatemiassa opiskelevan Ida Sandbergin näyttely Hetki ajatuksessa. Syksyllä nähtiin Konserttitalon ylälämpiössä myös Markku Ojalan pronssiveistoksia. Talo vuokrattiin jälleen lukuisiin ulkopuolisiin tapahtumiin.

Yhteensä vuoden mittaan 47 634 henkilöä osallistui muihin kuin orkesterin omiin tapahtumiin yhteensä 75 eri tilaisuudessa.

Vuokraajina ovat mm. konserttijärjestäjät, festivaalit, yliopistot, yhdistykset ja järjestöt sekä oppilaitokset.

TALKOOTYÖTÄ SALIN PUOLESTA

Orkesteri Hansassa.

KUVAAJA: Juha Lehtonen

Taiteiden yössä 16.8.2012 Turun filharmoninen orkesteri, kapellimestari Leif Segerstam, sopraano Helena Juntunen ja CCAkuoro ottivat kantaa uuden musiikkitalon rakentamisen puolesta. Konsertissa ”Läpi harmaan kiven” esitettiin musiikkia uuden musiikkitalon puolesta. Ohjelmassa oli mm.

Sibeliuksen Ristilukki kunnioittamassa toivotun konserttisalin sijaintia Hämähäkkitonttia sekä Sibeliuksen Myrsky, jonka tarkoituksena oli siivittää uuden talon dynaamista tulemista. Ulkoilmakonserttiin oli vapaa pääsy, ja joen ranta oli pullollaan innostuneita konserttikävijöitä. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja piti puheen, jossa hän korosti kulttuurin merkitystä Turussa.

TURUILLE JA TOREILLE Maaliskuussa TFO jalkautui ulos Konserttitalosta.

Suurin yleisöryntäys koettiin Hansa-korttelissa, jossa orkesteri esiintyi suurille joukoille Hansatorille rakennetulta lavalta. Jalkautumiskonsertteja tehtiin myös Monk-klubille ja Varissuon kirjastoon.

Jalkautumisilla on tärkeä rooli orkesterin toiminnan tiedottamisessa. Jalkautumisissa tavoitetaan uutta ja potentiaalista konserttiyleisöä sekä tuodaan klassinen musiikki arkisempaan ympäristöön.

Jalkautumista Hansakorttelissa johti TFO:n entinen ylikapellimestari Pertti Pekkanen.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 aikaansaannoksista on nautittu myös vuoden 2012 puolella. Sävelsiltahanke, joka käynnistettiin kulttuurivuoden avustuksilla, on saanut jatkoa verkkokonserttitoiminnan jatkumisella. Vuoden 2012 aikana julkistettiin kulttuurivuoden suurhankkeen, oopperan Eerik XIV esityksistä tehty DVD. Oopperan esityksissä orkesterina toimi Turun filharmoninen orkesteri, ja oopperan säveltäjä on Turun filharmonisen orkesterin kotisäveltäjä Mikko Heiniö. Innostus yhteistyöhön ja suurempiin yhteisiin hankkeisiin on pesiytynyt turkulaisiin kulttuuritoimijoihin, ja TFO saa olla mukana uudesta innostuksesta syntyneiden tuotantojen kumppanina tai tuottajana.

10

Turun kaupunginkirjasto reading the lara way. KUVAAJAt: sari ruoskanen ja sanna merin

11

Turun kaupunginkirjasto kehityksen kärjessä Kirjasto saavutti vuonna 2012 hyvin sille asetetut tavoitteet.Turun pääkirjasto oli edelleen Suomen vilkkain kirjasto lähes 1,3 miljoonalla käynnillään.

Turun kirjastoissa oli vuoden aikana yhteensä lähes 1,9 miljoonaa käyntiä (10,6/asukas) ja yli 2,9 miljoonaa lainaa (16,4/asukas). Vuoden suurin ponnistus oli kauan valmisteltu Vaski-yhteistyön laajentaminen niin, että Vaski-kirjastoihin kuuluu nyt 44 kirjastoa ja viisi kirjastoautoa 17 kunnassa. Laajentumisen yhteydessä uudistettiin kirjastojen tietojärjestelmä.

Tämän vuoksi kirjastoissa oli rajoitetut palvelut huhtikuussa, ja Turussakin kaikki kirjastot olivat kiinni huhtikuun viimeisen viikon. Aukiolotavoitteet saavutettiin tästä huolimatta.

Verkkokäyntien laskentatapa muuttui järjestelmän uudistamisen yhteydessä, eikä verkkokäynneistä saa yhtenäistä tilastoa vuodelta 2012. Toukokuun alusta alkaen Turun kaupunginkirjaston ylläpitämässä Vaski-verkkokirjastossa oli yhteensä 690 000 käyntiä, mikä ennustaa noin miljoonaa verkkoasiointia vuodessa. Lisäksi kirjaston muissa verkkopalveluissa, kuten kotisivuilla, Facebook-sivuilla ja yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa ylläpidetyillä blogisivuilla, oli yhteensä yli miljoona käyntiä.

Kulttuuripolku-ohjelmia, muuta käyttäjäkoulutusta, luentoja, kirjailijavie-

railuja, kerhoja, lukupiirejä, satutunteja ja muita tapahtumia oli kaikkiaan 1 784, joista 950 oli suunnattu lapsille.

Näissä oli lähes 30 000 osanottajaa, joista puolet lasten tapahtumissa.

Runosmäen kirjasto oli aktiivisesti mukana vapaa-aikahallintokuntien yhteisessä EVIVA-hankkeessa, ja monikulttuurisia palveluja oli tarjolla eri puolilla kaupunkia.

Kirjaston menot olivat runsaat 11,5 miljoonaa euroa ja tulot hiukan yli miljoonan. Tuloja saatiin budjetoitua enemmän ja palkkamenot alittuivat, joten säästöä syntyi noin 160 000 euroa. Nettomenot olivat 58,90 euroa asukasta kohti.

Henkilöstökulut muodostivat puolet menoista. Tilavuokriin kului 24 %, materiaalin hankintoihin 14 % ja palveluihin 11 %. Kirjastoaineistoa hankittiin runsaalla 1,2 miljoonalla eurolla, mikä on 7 euroa asukasta kohti.

Merkittävin osa, noin 42 % tuotoista tuli kehittämishankkeiden avustuksista. Muita tuottoja kertyi myöhästymismaksuista 29 %, myyntituloista 17 %, varausmaksuista 7 % ja tilavuokrista 5 %. Myyntituloihin sisältyi muun muassa Vaski-kirjastojen ja Yleisten

INKERI NÄÄTSAARI. KUVAAJA: jussi vierimaa

kirjastojen keskuskirjaston korvauksia Turussa tehdystä työstä. Ulkoinen rahoitus kehittämishankkeisiin oli kaikkiaan 4 % kirjaston kokonaisbudjetista.

Sillä tuotettiin esimerkiksi kirjastoasetuksen mukaisia palveluja maakunnan kirjastoille sekä kehitettiin verkkopalveluja ja muita asiakaspalveluja.

Kirjastossa oli kaikkiaan 154 henkilötyövuotta, joista seitsemän kehittämishankkeissa ulkopuolisella rahoituksella. Henkilökunnasta oli 45 % korkeakoulutettua kirjastoammatillista ja 41 % muuta kirjastoammatillista henkilökuntaa.

Inkeri Näätsaari Kirjastotoimenjohtaja

12

Kaamosyö täytti kirjaston.

KUVAAJA: Kari Vainio

Värikäs, innostava kirjasto Kirjasto on Turun sydän.

KUVAAJA: Terhi Hannula

Pääkirjasto 5 vuotta Uusi pääkirjasto täytti keväällä viisi vuotta. Sen kunniaksi pääkirjastosta julkaistiin kaksi kirjaa, The Library of Our Dreams ja Kaupungin valo, ja tehtiin laaja käyttäjäselvitys Käytsä täällä usein. Selvitykseen sisältyi lomakekyselyn lisäksi kirjastonkäyttötapojen havainnointi, Library Looks -valokuvauskilpailu, Unelmien kirjasto -asiakastyöpaja sekä Ala laputtaa -tempaus, jossa kävijät saivat kertoa mielipiteitä kirjastosta tarralapuilla.

Käyttäjät antoivat kiitosta pääkirjastosta rakennuksena, sen käytettävyydestä, aukioloajoista, palvelusta ja tapahtumista.

Moitteita saivat levottomuus, puutteelliset opasteet, pysäköintipaikkojen vähäisyys sekä verkon toimimattomuus.

Kokoelmatyötä.

KUVAAJA: Kari Vainio

Uudistuvat kokoelmat Kokoelmiin hankittiin 59 000 teosta ja poistettiin 45 000 vanhentunutta tai kulunutta teosta. Lisäksi tilattiin 2 200 lehteä ja tarjottiin luettavaksi 2 300 sähköistä lehteä eri aloilta.

Tarjolla oli noin 900 000 kirjaa, äänikirjaa, musiikki- ja kuvatallennetta, peliä ja sähköistä kirjaa.

Kirjasto on mukana valtakunnallisessa Sähköiset sisällöt kirjastoihin -hankkeessa, jonka tavoitteena on saada kirjastoista lainattavaksi erityisesti kotimaisia e-kirjoja. Turun koordinoimassa valtakunnallisessa kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasampo.fi:ssä on jo noin tuhat kävijää päivässä.

Kirjastossa järjestettiin kaikkiaan 1 784 tapahtumaa. Menestyksekkäitä tapahtumia olivat esimerkiksi Naiskirjailijoiden maaliskuu, Nautinto ja kiusaus -kokonaisuus, krautrock-musiikin sarja sekä ajankohtaisten aiheiden Puheenvuoroja Tietotorilla.

Lukulampun valossa -hankkeen alla toimivat lukupiirit kasvattivat suosiotaan. Hankkeen vuosittainen huipennus, Kaamostapahtuma, veti tälläkin kertaa ihmisiä pääkirjastoon myöhään yöhön asti.

Monikulttuurista toimintaa toteutettiin pitkin vuotta yhteistyössä muun muassa maahanmuuttajajärjestöjen kanssa. Rasisminvastaisella viikolla tempaistiin laajasti suvaitsevaisuuden puolesta. Ohjelmassa oli työpajoja kouluikäisille, syrjintää ja valtarakenteita pohtiva luento sekä Eletään iisist -musatapahtuma.

Tapaaminen Turussa 1812.

KUVAAJA: Päivi Autere

Merkkivuosi 1812 Elokuussa juhlittiin 200 vuotta sitten tapahtunutta Aleksanteri I:n ja Ruotsin kruununprinssi Karl Johanin tapaamista autenttisen tapahtumapaikan ympäristössä, nykyisessä pääkirjastokorttelissa.

Arkistojen, museoiden, yliopistojen, Venäjän Federaation pääkonsulaatin ja muiden yhteistyötahojen kanssa tuotettiin Tapaaminen Turussa -näyttely ja tieteellinen seminaari, joissa tuotiin esiin tapahtuman merkitys koko Euroopan silloiselle politiikalle.

Merkkivuoden myötä käynnistyi yhteistyö Turun yliopiston kanssa kirjaston vanhan arvokkaan kellarikokoelman tutkimiseksi ja esittelemiseksi.

13

Kirjastosta juuret elämään. KUVAAJA: Irmeli Malka-Kannisto Rap-sanoituspaja Pansiossa.

Lukuhetki.

KUVAAJA: Susanna

KUVAAJA: Jussi vierimaa

Kolehmainen

Vaski-osasto kirjamessuilla.

Kuvaaja: Päivi Autere

Kirjastoissa kuplii

Lisäpotkua lähipalveluihin

Moni lapsi ja nuori viihtyy kirjaston kirjojen, lehtien ja pelien parissa. Toiminnallisuutta lasten ja nuorten palveluihin tuovat erilaiset kurssit, kerhot ja tapahtumat, kuten Stoorin leffasarja ja sarjakuvatapaamiset sekä kirjastoja kiertävä lasten Kirjastokaruselli.

Lähipalveluiden käyntimäärät kasvoivat kokonaisuudessaan vuonna 2012. Kirjastoautot olivat liikkeellä paljon ja etenkin autojen viikoittaiset käynnit erityislaitoksissa olivat iloisia tapahtumia.

Asuinalueiden viihtyvyyden ja toimivuuden kannalta lähipalvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Koululaisten Kulttuuripolkuun osallistui vuonna 2012 yli 3 000 oppilasta. Vaskikirjastojen kanssa toteutettiin koululaisille suunnattu sarjakuvahanke Kupliiko? sekä kesäkampanja Lue ja liiku. Aurinkobaletin ja kulttuuriasiainkeskuksen kanssa tuotettiin Jörö-Jukka -tapahtumakokonaisuus, johon sisältyi taidekasvatusta ja vanhemmuutta käsitellyt Lapsen aika -luentosarja.

Tämä on tiedostettu myös EVIVA-hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä turkulaisten aktiivisuutta uudenlaisilla vapaaaikapalveluilla. Pilottialue Runosmäen kirjasto on ollut tiiviisti mukana EVIVAtoiminnassa. Kirjastossa järjestetyt lukupiirit ja vanhemman väen Keskiviikko-kerhot ovat saaneet kestävän suosion.

Seitsemäntoista kunnan Vaski Vaski-kirjastopalvelu tavoittaa 340 000 asukasta pohjoisen Pyhärannasta etelän Sauvoon eli kolme neljäsosaa VarsinaisSuomen asukkaista. Asukkaat voivat asioida missä tahansa Vaski-kirjastossa yhteisellä kirjastokortilla, ja kirjastojen kahden miljoonan teoksen kokoelma on yhteiskäytössä.

Toukokuussa otettiin käyttöön uusi tietojärjestelmä, mikä näkyi kirjastonkäyttäjille uutena verkkokirjastona ja yhteisinä toimintatapoina. Palveluja kehitetään laajassa yhteistyössä. Vaski-kirjastot ovat mittava toimija 250 työntekijän henkilökunnallaan ja 20 miljoonan euron budjetillaan.

Maakunnallinen yhteistyö Varsinais-Suomen maakuntakirjastona Turku vastaa alueen ammatillisesta täydennyskoulutuksesta ja edistää yhteistyötä maakunnan kirjastojen välillä.

Vuoden aikana järjestettiin kaikkiaan 102 maakunnallista täydennyskoulutustapahtumaa, joihin osallistui 1 947 kirjastoammattilaista 27 kunnasta.

Uutena hankkeena käynnistettiin Kirjastosta juuret elämään, joka on suunnattu ensisijaisesti avovankiloiden asukkaille.

Heille luodaan kirjasto- ja kulttuuripalveluiden avulla mahdollisuuksia löytää kiinnekohtia elämälleen.

Toiminta toteutetaan yhteistyössä Satakunnan maakuntakirjaston ja niiden kirjastojen kanssa, joiden alueella on hankkeessa mukana olevia laitoksia.

14

turun kaupunginteatteri kakola. KUVAAJA: ROBERT SEGER

15

Runsas vuosi vei lähemmäksi vielä suurempia tavoitteita Vuosi 2012 oli kävijämääriltään Turun Kaupunginteatterin menestyksekkäin kymmeniin vuosiin, myöskään taiteellisesti ei tingitty tasosta tai tavoitteista.

Jälkimaku on siis perin positiivinen. päänäyttämön ensimmäinen ensi-ilta, Kakola, oli pitkän työprosessin voitokas lopputulema. Suunnitelmat Linnateatterin kanssa tehtävästä yhteistyöstä käynnistettiin jo 2009, ja voi sanoa, että hyvää kannatti odottaa.

Toinen ainutkertainen yhteistyöhanke toteutettiin Turun Kesäteatterin kanssa. Peppi Pitkätossu suunniteltiin alusta alkaen siitä ideasta kiinni pitäen, että produktio kesäsesongin jälkeen siirretään loppusyksyllä sisätiloihin. Näin saimme pitkästä aikaa lastenesityksen myös Päänäyttämölle.

Molemmat turkulaiset yhteistuotannot keräsivät yli 30 000 katsojaa ja yhdessä vuoden koko muun ohjelmiston kanssa olivat iso vaikuttaja siihen, että vuoden aikana ylitettiin 100 000 kävijän raja.

Kulunut vuosi vahvisti kaiken kaikkiaan erityyppisten ja -kokoisten yhteistuotantojen ja - hankkeiden roolia osana teatterin normaalia ohjelmistotarjontaa. Keväällä 2012 Sopukassa esitetty Hannah ja rakkaus tuotettiin yhdessä Korjaamo Teatterin, Lahden kaupunginteatterin ja Tampereen Työväen Teatterin kanssa. Syksyinen Ei maar ny loppu löhöily oli osa Todellisuuden tutkimuskeskuksen Suomiprojektia. Koko käsikirjoitus perustui haastatteluin koottuun materiaaliin, joka sitten työstettiin näyttämösovitukseksi. Pikkolon ensi-illoista yksi oli Taideakatemian lopputyö, yksi yhteistuotanto Tehdas Teatterin kanssa, kaksi vierailua toteutettiin EU-rahoitteisen Tekijä-projektin osatuella.

Päänäyttämölle tuotettiin jälleen myös klassikko. Kirsikkapuisto oli toteutukseltaan ja kokonaisilmeeltään eurooppalaisessa mittakaavassakin täysin ainutkertainen suurproduktio, joka herätti huomiota sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Loppusyksyä pyrittiin sitten lähestymään hieman keveämmin; Kui-joen silta -revyy perustui perin paikallisille teemoille ja tapahtumille.

Päättynyt vuosi oli myös moninkertainen juhlavuosi. Sopukan viimeinen ensi-ilta, Aavesonaatti, juhlisti August Strindbergin kuoleman 100-vuotismerkkivuotta. Mittava ja näkyvä hanke oli myös näytelmä Vallan valoja 1812, jonka myötä muisteltiin Aleksanteri I:n ja kruununprinssi Bernadotten tapaamista Turussa 200 vuotta aiemmin.

Kaupunginteatteri laajensi toimintaansa – ei siis vain Vartiovuoren mäelle

RAIJA-LIISA SEILO. KUVAAJA: pette rissanen

vaan myös Vähätorille.

Koko vuoden kruunasi valtuuston päätös, jolla käynnistettiin teatteritalon perusparannushankkeen suunnittelutyö. Osin sen kunniaksi juhlimme syyskauden alussa myös näyttävästi päivää, jolloin tuli täyteen tasan 50 vuotta siitä, kun nykyinen teatteritalo (8.9.1962) vihittiin käyttöönsä. Jo kesäkuussa perustettiin uusi Turun Kaupunginteatteri Oy, jolle teatterin toiminnot vuoden 2014 alusta siirtyvät.

Raija-Liisa Seilo Teatterinjohtaja

16

kirsikkapuisto.

Kuvaaja: Robert Seger aavesonaatti.

KIRSIKKAPUISTO kakola.

KUVAAJA: Nana Simelius

KAKOLA Turun Kaupunginteatterin vuosi 2012 alkoi Linnateatterin kanssa yhteistyössä tuotetulla rouhealla rockmusikaalilla Kakola. Satu Rasilan käsikirjoittaman tekstin ohjasi Päänäyttämölle Mikko Kouki. Teoksen Suomen kantaesitys oli 17.2. Veeti Kallio ja Reeta Vestman pääosissa olivat yleisön mieleen, Kakola-musikaalia pyöritettiin koko vuosi 2012 lähes loppuunmyydyille katsomoille.

Rankan vankilamaailman vastapainona musikaalissa oli turkulaisperäinen musiikki, jonka rocksovitukset keräsivät kiitettävästi yleisöksi myös uutta, nuorta teatterinkävijäsukupolvea.

Syksyn 2012 suurproduktio oli Päänäyttämön puhedraama Kirsikkapuisto.

Anton Tšehovin klassikoteoksen versioi turkulaisyleisöllekin persoonallisista ohjauksistaan tuttu Andriy Zholdak.

Vahvasti visuaalisen teoksen ydintä kantavat naisroolit nousivat tässäkin teoksessa omalle tasolleen. Krista Kosonen, Alma Pöysti ja Riitta Salminen saivat ansaittua kiitosta lukuisia kertoja.

Myös muun muassa mittavaa lavastusta kiiteltiin.

Kaunis taideteos Kirsikkapuisto oli vuoden puhutuin ja odotetuin teatteriesitys myös valtakunnallisesti.

KUVAAJA: ROBERT SEGER

Kui-joen silta.

KUVAAJA: Pette Rissanen

PÄÄNÄYTTÄMÖ Edelliseltä vuodelta jatkaneet näytelmät, farssi Tilanne päällään ja Annie Proulx`n romaaniin perustuva Vaarallinen harmonikka, pyörivät Päänäyttämöllä koko kevätkauden.

Kakolan ja Kirsikkapuiston lisäksi marraskuussa ensi-iltansa sai turkulaissävytteinen revyy Kui-joen silta, joka on ensimmäinen isolle näyttämölle tehty revyy Turussa vuosiin. Mikko Koivusalon kirjoittamat sketsit ja varta vasten sävelletyt originaalit kappaleet liikuttivat näyttelijöitä nopein vaihdoin rooleista toiseen.

Sopukan näyttämö Keväällä Sopukassa pyörivät edelliseltä syksyltä jatkaneet esitykset Yhteys ja Hiljaisuus. Suosikkikomedia Kaaos palasi ohjelmistoon loppukevääksi, samoin nähtiin esityksen englanninkielinen versio, edinburgilainen Chaos vierailulla. Yhteistuotanto Vapaa mies- Dylania suomeksi sai ensi-esityksensä huhtikuussa ja jatkoi syyskaudelle, aina loppuunmyytynä.

Syyskausi avattiin aitoihin haastatteluihin perustuvalla dokumenttiteatteriesityksellä Ei maar ny loppu löhöily. Myöhemmin loppuvuodesta ensi-iltansa sai Juha Siltasen ohjaamana klassikkoteos Aavesonaatti.

17

vallan valoja.

KUVAAJA: Otto Väätäinen Teatteritalon juhlaviikon soutukisat.

KUVAAJA: Tiia Suorsa vanha mies tanssii.

Peppi pitkätossu.

KUVAAJA: Kalle Karlsson

Lasten esitykset Aikaisemmin Pikkolossa esiintynyt Herra Hakkarainen muutti nyt suuren kysynnän vuoksi Sopukan näyttämölle. Herra Hakkaisen seitsemän ihmettä aloitti maailmanympärimatkansa 3.2. ja jatkoi menestyskulkuaan yli 50 näytöksellä vuoden loppuun mennessä.

Turun Kesäteatterin kanssa tuotettu Peppi Pitkätossu muutti Huvikumpunsa Vartiovuorenmäeltä Päänäyttämölle joulukuussa 2012. Sopukassa vieraili myös koko perheen laulumusiikkinäytelmä Tyttö nimeltä Tsunamika.

YHTEISTYÖPRODUKTIOT Turun Kaupunginteatterin katsojamäärä rikkoi sadantuhannen rajan vuonna 2012. Uudet toimintamallit mahdollistivat teatteritaiteen tarjoamisen ympäri vuoden ja katsojia tavoitettiin myös entistä mittavampien yhteistyöhankkeiden myötä. Vartiovuoren kesäteatterin kanssa toteutettu Peppi Pitkätossu keräsi yli 34 000 katsojaa ja Linnateatterin kanssa toteutettu rockmusikaali Kakola yli 32 000 katsojaa.

Pienempiä yhteistyöproduktioita olivat TEHDASteatterin kanssa tehdyt Iso Prinssi ja Pikku Prinssi, sekä Vapaa mies – Dylania suomeksi. Lahden kaupunginteatterin ja Tampereen Työväenteatterin kanssa toteutettu Hannah ja rakkaus oli myös menestys.

Muut tapahtumat

KUVAAJA: Johnny Korkman

Vierailuesitykset Vierailuesityksiä nähtiin Turun Kaupunginteatterissa vuonna 2012 kaikkiaan kahdeksan. Päänäyttämöllä vieraili KOM-teatteri kahdella esityksellään: Kone ja Vadelmavenepakolainen. Sopukassa näytelmiä nähtiin eri aihepiirien ympärillä, monologit Vanha mies tanssii ja Kivi kertoivat miehistä ja ikääntymisestä, Fat Bastards puolestaan nuorista naisista jääkiekkofaniuden ympärillä. Syksyllä näyttämöillä vieraili VAPAAkollektiivin nykytanssiteos Ihana ja hieno sekä Näyttelijäopiskelijat Tampereelta esityksellä Rouge Dérangée.

Kaupunginteatteri oli mukana järjestämässä 1812-juhlaviikonloppua, johon tuotettiin Vähätorilla esitetty komediallinen näytelmä Vallan valoja.

Teatteritalo täytti 50 vuotta syyskuussa ja sen kunniaksi talossa järjestettiin ilmaistapahtumia koko viikoksi. Viikko avattiin juhlanäyttelyllä ja se päätettiin Kirsikkapuiston juhlaesitykseen ja kutsuvierastilaisuuteen.

Viikon ohjelmassa huomioitiin monipuolisesti myös lapset, tanssin ystävät ja teatterista ja taiteesta kiinnostuneet.

Lisäksi vuoden aikana toteutettiin luentosarja Siirtolaisuus- ja maahanmuutto sekä Tšehovteemainen keskustelusarja.

18

TURUN MUSEOKESKUS ruskon madonna. KUVAAJA: RAAKKEL NÄRHI / TURUN MUSEOKESKUS

19

Toimintarikas vuosi museossa Museokeskuksen vuosi oli vilkas kaikilla alueilla ja talous pysyi tasapainossa.

Kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 menestys toi haasteita myös vuodelle 2012. Haasteisiin kuitenkin pystyttiin vastaamaan monipuolisella toiminnalla.

OLLI IMMONEN. KUVAAJA: RAAKKEL NÄRHI / TURUN MUSEOKESKUS

turun kaupungin taidekokoelmaan hankittiin vuoden aikana 43 uutta teosta. Uusia julkisia ulkoveistoksia saatiin kolme: Andrei Kovalchukin Tapaaminen Turussa Aurajoen rannassa, Laila Pullisen graniittiveistos Ikaros kaupungintalon kulmalla sekä Alice Baillaudin Life Cycle Kaskenlinnan sairaalan edustalla. Lisäksi valmistui muun muassa Markku Haanpään Ilonpisarat Impivaaran uimahalliin.

Esinekokoelmaan kirjattiin 91 uutta päänumeroa, joista osa käsitti laajoja kokonaisuuksia. Hankinnoista mainittakoon esimerkiksi Turun Offsetpaino Oy:n vuosille 1978–2008 ajoittuva etikettiarkisto, joka sisältää lukuisille turkulaisille teollisuuslaitoksille ja yrityksille, mutta myös muille suomalaisille ja ulkomaisille asiakkaille painettuja tuotteita. Etikettiarkisto muodostaa Turun Kivipainon etiketti- ja päällyskäärekokoelman kanssa edustavan otoksen paikallisen elinkeinoelämän toiminnasta 1900-luvun alkupuolelta 2000-luvulle. Kokoelmaan hankittiin Turun linnan rahapajassa

vuonna 1557 lyöty hopearaha. Turun markkana tunnettu raha tulee osaksi Turun linnan kesällä 2013 avattavaa perusnäyttelyä. Tallennus- ja dokumentointitoimintaa on tehty valtakunnallisen tallennus- ja kokoelmayhteistyön puitteissa. Paikallismuseoille suunnattua turvallisuuteen liittyvää opasta on työstetty yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Arkeologisia kaivauksia tehtiin Turun keskusta-alueen lisäksi esikaupunkialueilla ja muinaisjäännöksiä inventoitiin Kemiönsaarella. Rakennuskannan inventointeja tehtiin Kemiönsaaren lisäksi Paraisilla ja Raision keskustassa. Maisemahistoriallinen selvitys tehtiin Paraisten Korppoon, Houtskärin ja Iniön alueilla. Kulttuuriympäristöön liittyvä antikvaarinen neuvontatyö ja viranomaistoiminta olivat vilkasta ja lausuntoja annettiin 204.

Kuralan museo jouduttiin sulkemaan kesäkuussa EHEC-epidemian vuoksi.

Museotoiminta voitiin käynnistää vasta joulukuussa. Epidemian vuoksi aluetta

jouduttiin desinfioimaan ja eläinten pito alueella on mahdollista vasta, kun EHECiä ei enää esiinny.

Museopedagogisen toiminnan osalta merkittävää oli uusien työpajatilojen valmistuminen Turun linnaan, Wäinö Aaltosen museoon sekä Kuralan Kylämäkeen. Lapsille suunnatuille opastuksille, tapahtumiin ja työpajoihin osallistui ennätykselliset 38 856 lasta.

Vuoden aikana julkaistiin yhteensä 12 uutta kirjaa, muun muassa Turun kaupungin taidekokoelmien julkisista teoksista kertova Hetkinen ja muistijälki, Turun synagogan 100-vuotishistoriikki, kaupungin keskustassa sijaitsevan arvokkaan Fortuna-korttelin historia sekä turkulaisen teollisuus- ja liikemiehen päiväkirjamerkintöihin perustava teos August Laurén - Työtä yhteiskunnan, kansallisen kulttuurin ja tieteen hyväksi.

Olli Immonen Vs. museotoimenjohtaja

20

Turun linnan keskiaikatapahtuma.

Janna Syvänoja: Green Wave

Kuva: Turun museokeskus

ja Lost in TransformatioN.

Turun linna

Wäinö Aaltosen museo

Turun linnan toiminnassa keskeistä oli käynnissä oleva uudistamishanke.

Uudet opasteet sekä Lasten linna -kokonaisuus valmistuivat vuoden aikana ja perusnäyttelyiden suunnittelutyö eteni. Vaihtuvana näyttelynä Isossa Linnantuvassa avautunut Pelien maailmoissa onnistui tavoittamaan kävijöiksi nuoria ja nuoria aikuisia.

Näyttelyyn liittyen järjestettiin muun muassa roolipeli-iltoja.

Ritaripäiville osallistui yli 2 000 kävijää kahden päivän aikana. Myös Tonttupäivä oli menestys, tapahtumaan osallistui yli 900 henkilöä.

Turun linnassa vieraili vuoden aikana 110 727 kävijää.

WAMissa nähtiin vuoden aikana neljä näyttelyä, joista erityisesti Kui? Tekstiilitaiteen triennaali saavutti suuren suosion.

Näyttelyn näki yli 9 000 kävijää, mikä ylitti sille asetetut kävijämäärätavoitteet kahdella tuhannella. Kesänäyttely Yhtä juhlaa! järjestettiin osana Nautinto ja kiusaus -teemaa.

WAMin uusi työpajatila valmistui ja pajatoiminta voitiin aloittaa. Uutta pajaa juhlittiin muun muassa Juhlat alkakoot! -perheviikonlopun merkeissä toukokuussa sekä aikuisille suunnatussa Yön kuningatar ja yön kuningas -tapahtumassa elokuussa.

WAMiin tehtiin yhteensä 25 484 vierailua.

Kuvaaja: Raúl Gigante / Turun museokeskus

Luostarinmäen käsityöläismuseo Kesäkauden aikana käsityöläiset työskentelivät osana perusnäyttelyä.

Kesän näyttelynä nähtiin nautintoteemaan liittyvä Rettig ja tupakkarahat.

Myös teemaopastukset Arjen ja juhlan nautintoja järjestettiin osana kesäteemaa. Perinteisiä Käsityötaidon päiviä vietettiin elokuussa.

Joulunalusaikana oli muun muassa käsityöläistapahtumia ja opastettuja kierroksia. Perinteiset Tapaninlaulajaiset järjestettiin yhteistyössä Puolalanmäen lukion musiikkiluokkien kanssa.

Luostarinmäen käsityöläismuseossa kävi 32 357 henkilöä.

Kuvaaja: Sari Mastromarino / Turun museokeskus

Turun biologinen museo Biologinen museo koki Museokeskuksen kohteista suhteessa suurimman kävijämäärien kasvun.

Museossa kävi yhteensä 12 174 henkilöä, mikä on yli 2 400 kävijää enemmän kuin vuonna 2011. Biologisen museon tapahtumiin lukeutuivat lapsille suunnatut Ötökkäsafarit heinäkuussa sekä Koko perheen luontopäivät.

Syyskuun luontopäivien teemana oli eläintentäyttö.

Eläinten muotoihin tutustuttiin piirtäen, muovaillen ja visaillen eläintentäyttäjän opastuksella. Tapahtumaan osallistui yhteensä 163 henkilöä.

21

Turku valokuvissa -näyttely Logomossa.

KuvaAJA: H. Attila, 1933.

Kuvaaja: raakkel närhi /

Kuvaaja: martti puhakka /

Turun museokeskus,

Turun museokeskus

Turun museokeskus

valokuva-arkisto

Apteekkimuseo ja Qwenselin talo

Vanha Suurtori

KULTTUURIPÄÄKAUPUNKIVUODEN jatkumoa

Museon osalta laajaa yleisöä puhuttivat rakennuksia vaurioittaneiden puiden kaadot. Pihan ja sen kasvien osalta suoritettiin inventointi, jonka pohjalta on tehty pihasuunnitelma. Museon toiminnan kannalta tärkeää oli myös kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisen rakennuskokonaisuuden katon perusteellinen remontointi.

Kesän aikana järjestettiin museossa Taidenautintoja -tapahtuma, sekä uusina tuotteina myös Assemblee-ilta ja Puutarhajuhla yhteistyössä kahvilayrittäjän kanssa.

Apteekkimuseossa vieraili vuoden aikana yhteensä 5 443 henkilöä.

Vanhan Suurtorin neljässä galleriassa sekä taidelainaamossa oli monipuolisesti edustettuina kuvataiteen tekemisen erilaiset tekniikat. Näyttelyiden tasoa on pyritty nostamaan vahvistamalla kullekin gallerialle omaa profiiliaan. Tämän työn tulokset näkyivät vuoden aikana olleen ohjelmiston tasokkuudessa. Gallerioissa järjestettiin yhteensä 33 näyttelyä. Vanhan Suurtorin gallerioihin tehtiin lähes 29 000 vierailua vuoden aikana.

Ulosvuokrattavat tilat Brinkkalan talossa ja Vanhalla Raatihuoneella ovat suosittuja juhlien pitopaikkoja Turussa. Tiloja vuokrattiin 342 tilaisuuteen, joihin osallistui lähes 12 000 henkilöä.

nautinto ja kiusaus Nautinto ja kiusaus oli Turun museokeskuksen koordinoima hanke, joka toteutettiin Turun kulttuurilautakunnan myöntämällä suurtuotantotuella.

Teema levisi vuoden aikana näyttelyinä ja tapahtumatoimintana eri puolille kaupunkia. Kokonaisuus toteutettiin yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston sekä Arte ry:n, Valokuvakeskus Perin ja Qwenselin talon ja Apteekkimuseon Kulttuuriyhdistys ry:n kanssa. Hankkeen yhteydessä toteutettiin myös Nautinto ja kiusaus -julkaisu, jonka kuudessa artikkelissa laajennettiin teeman pohdintoja.

Logomossa esillä ollut Tuli on irti! -näyttely oli jatkoa Kulttuuripääkaupunkivuodelle. Tämän lisäksi Logomossa avattiin Turkuaiheinen Turku valokuvissa -näyttely keväällä 2012.

Museokeskuksen yli 1,5 miljoonaa valokuvaa käsittävästä valokuvakokoelmasta ammentava näyttely saavutti suuren suosion.

Logomon näyttelyissä vieraili yhteensä 27 454 kävijää.

WAMin viereisellä Ekoluodolla saunottiin kuvataitelija Jan-Erik Anderssonin ja äänitaiteilija Shawn Deckerin Sipulisaunassa. Sauna oli avoinna 26.6.–19.8. Sipulisaunassa saunoi yhteensä 1 001 henkilöä.

22

Kulttuurista iloa el채m채채n Herukkahetkess채 toteutettu retki marjatilalle. Kuvaaja: Suvi Aarnio

23 Eri kohderyhmille suunnattu monipuolinen kulttuuriohjelma tarjosi vuoden aikana runsaasti elämyksiä ja hyvää oloa. Lähde liikkeelle -sivusto ja EVIVA aktivoivat kaupunkilaisia ahkeriksi vapaa-ajan harrastajiksi. Turun päivä, Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat ja muut tapahtumat houkuttelivat kymmeniätuhansia kävijöitä.

PopUp-fillarilla kulttuuri- ja liikuntayllätyksiä.

Kuvaaja: Linda Granbacka

EVIVA

Teemu Kupiainen yllätti soitollaan Varissuon Norssin ruokalassa. KUVAAJA: Jussi Vierimaa

BRIDGING BALTIC Kansainvälinen Bridging Baltic -hanke käynnistyi syksyllä 2012. Turun, Gävlen, Jõgevan ja Mazsalacan tavoitteena on edistää lasten ja nuorten osallistumista kulttuuripalveluihin ja kuroa umpeen sukupolvien välisiä kuiluja kulttuurin keinoin. Turun kulttuuritoimen osuus ESR-rahoitteisessa hankkeessa keskittyy 7–24-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin.

Kaupungin taidelaitosten, nuorisotoimen ja vapaan

kentän toimijoiden kanssa yhteistyössä toteutettu vuorovaikutteinen kulttuuritoiminta kannusti lapsia ja nuoria harrastamaan kulttuuria vapaa-ajallaan.

Matalan kynnyksen tapahtumat tarjosivat elämyksiä laajalle yleisölle.

Kummikouluksi adoptoidut alakoulut saivat kukin omat taiteilijakumminsa.

Runosmäen, Varissuon ja Ilpoisten lähikirjastoissa käynnistetyissä klubeissa nuoret tapasivat arvostamiaan taiteilijoita. Kuralan Kylämäen kulttuuriverstaalla toiminnan teemana oli 50-luku.

EVIVA, ennaltaehkäisevä ja virikkeellinen vapaaaika, on Turun kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen yhteinen asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen ja vapaa-ajanpalvelujen kehittämiseen tähtäävä toimintaohjelma vuosille 2011–2015. Tavoitteena on innostaa entistä suurempi osa kaupunkilaisista aktiivisiksi vapaaajanharrastajiksi.

EVIVA käynnisti vuoden aikana noin 20 uutta, asukkaiden kanssa räätälöityä vapaa-ajanpalvelua.

Tarjolla oli mm. kerhoja, tapahtumia, ikäihmisten karaokea, taidetalkkaritoimintaa sekä kursseja teatteri-improvisaatiosta alakouluikäisten monikulttuuriseen liikuntailtapäiväkerhoon. PopUp-fillari puolestaan toi kirjaston ja liikunnan palvelut ulos perinteisistä tiloista. Palveluja käytettiin yhteensä 20 000 kertaa. Vuonna 2012 toiminta keskittyi Runosmäen alueelle.

Lähde liikkeelle -sivu vinkkaa harrastusmahdollisuuksista.

Piirros: Markku Mäkelä

HYVINVOINTIA KULTTUURISTA JA LIIKUNNASTA Hyvinvointia kulttuurista ja liikunnasta -hanke toi esiin kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutuksia.

Hankkeessa kehitettyä hyvinvointikiekkoa esiteltiin Terve Sos -tapahtumassa Tampereella sekä WHO:n Healthy Cities -konferenssissa Pietarissa. Turussa hyvinvointikiekkoa toimitettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työvälineeksi mm. neuvoloihin ja työterveyshuoltoon.

Kiekosta julkaistiin myös nettisivustoversio www.lähdeliikkeelle.fi.

Sieltä saa konkreettista tietoa hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä vapaa-ajanharrastusmahdollisuuksista Turussa.

24

Vanhan Suurtorin joulumarkkinat.

KUVAAJA: Mikko Vihervaara Marko Valtonen esiintyi WAM-

Leena Hiltunen ja Herra Hakkarainen lastenvaunu-

VANHAN SUURTORIN JOULUMARKKINAT

jen kokoontumisajon lähtöpaikalla.

KUVAAJA: Olli Hirvonen

TURUN PÄIVÄ Turun päivää juhlittiin syyskuussa Aurajoen molemmin puolin. Perinteisten Heikin markkinoiden lisäksi Vähätorilla järjestettiin konsertti, Vanhalla Raatihuoneella oli design- ja käsityömarkkinat ja Turun NMKY esitteli näyttävästi toimintaansa Titanic-gallerian edessä.

Ohjelmassa oli myös lasten menopelien kokoontumisajo Vanhan Suurtorin ja Vähätorin välillä. 200-vuotiaalla kaupungintalolla vietettiin Avoimet ovet -tapahtumaa. Turun päivä päätettiin juhlavasti perinteiseen ilotulitukseen.

Turun Suurtorin keskiaika ry:n Turun kaupungin kanssa yhteistyössä järjestämät, perinteiset Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat johdattivat kaupunkilaiset kiireettömään ja lämminhenkiseen joulunodotukseen. Vanhalla Suurtorilla tehtiin löytöjä pukinkonttiin ja vietettiin aikaa yhdessä ystävien ja perheen kanssa. Myyntikojuissa oli tarjolla yli sadan käsityön taitajan tuotteita. Jouluiset hahmot joulupukin perheestä Lucia-neitoon, Pakkasukkoon ja Tiernapoikiin vierailivat markkinoilla.

Brinkkalan pihan kierrätykseen kannustava Joulukoristeiden vaihtopiste saavutti suuren suosion.

Joulumarkkinoilla vieraili kirpeässä pakkassäässä runsaat 87 000 kävijää.

konsertissa lokakuussa.

KUVAAJA: Mikko Virsu

KONSERTIT Wäinö Aaltosen museon konserttisarja keräsi runsaasti kuulijoita. Konserttiyleisö pääsi nautimaan 21 tasokkaasta kamarimusiikkikonsertista. Konsertit myötäilivät tuttuun tapaan kulloisenkin näyttelyn tematiikkaa.

Vanhan Suurtorin joulumarkkinoiden yhteydessä järjestettiin viikonloppuina myös 8 joulukonserttia.

Maaherran matinea- sekä Jazzia Raatihuoneella -konsertteja järjestettiin Vanhalla Raatihuoneella.

Syksyllä matinean nimeksi tuli Musiikkia vanhalla Raatihuoneella. Konsertteja uusitussa sarjassa oli lähes joka sunnuntai.

Vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikko.

KUVAAJA: Johanna Slotte

LAPSET JA NUORET Vauvojen ja taaperoiden kulttuuriviikon aikana loruiltiin, laulettiin ja taiteiltiin niin suomen kuin ruotsin kielellä.

Vauvaviikko–Babyveckan huipentui klovnipäivään ja vauvojen vappuvipinöihin.

Satupäivänä lokakuussa päiväkotilapset haltioituivat satuhetkistä Hali-koira Soinnun kanssa teemalla satujen värit.

Kevätlukukaudella pilotoitiin kouluryhmän kanssa Ysivip-kortti, joka mahdollistaa ilmaisia sisäänpääsyjä kulttuurielämyksiin.

Syyslukukaudella kortti jaettiin kaikille turkulaisille yhdeksäsluokkalaisille.

25

Seniorikortilla/ -rannekkeella myös kulttuuripalveluja.

Kuva: Turun kaupungin Modevisning på

liikuntapalvelukeskus

SENIORITOIMINTA Turun alueen vanhusten hoitolaitoksissa jatkettiin kulttuurikummitoimintaa menestyksellisesti. Uusia kummeja liittyi mukaan vuoden aikana. Tällä hetkellä kummeina toimii 32 kulttuuriyhdistystä, kuoroa ja orkesteria.

Perinteinen Kalevalakiertue vanhainkoteihin ja palvelutaloihin oli jälleen toivottu tapahtuma.

Päiväkotilapset pääsivät Kalevalan päivänä yhdessä vanhusten kanssa tutustumaan kalevalaiseen kansanperinteeseen laulamalla ja leikkimällä kalevalaisia tarinoita.

Seniorikortti-palvelulla tuotettiin 12 tapahtumaa kulttuurikävelyjen, konserttien ja museokäyntien muodossa.

MAAILMANPYÖRÄ PYÖRI Kaupunginkirjaston kanssa toteutettu Maailmanpyörä- tapahtumasarja jatkui esitellen maita, maanosia ja kulttuureita.

Maaliskuussa tapahtumasarjassa juhlistettiin maailman naisia kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi ja kannustettiin suvaitsevaisuuteen rasismin vastaisella teemaviikolla.

Toukokuussa esillä oli Nigeria ja pieni sirpale Afrikan monimuotoisuudesta näyttelyin, elokuvin ja työpajoin. Marraskuussa puolestaan pyörä pysähtyi Latinalaiseen Amerikkaan tuoden mukanaan Cinemaissi-elokuvia ja kuolleiden päivän juhlintaa pääkirjastoon.

Huovutusta Kuralan

Servicehuset Wilén.

Kylämäessä.

FOTOGRAF: Daniel Antfolk

KUVAAJA: Sari Kanervo

SUOMI TUTUKSI -PALVELU TUKEE MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTUMISTA Kulttuuriasiainkeskuksen laitosten yhteisen, uusille maahanmuuttajille suunnatun Suomi tutuksi -palvelun yhteydessä järjestettiin useita suomalaista kulttuuria, historiaa ja elämäntapaa esitteleviä Suomi tutuksi -päiviä, joihin osallistui satoja tyytyväisiä maahanmuuttajakävijöitä.

Kesällä parisenkymmentä maahanmuuttajanaista pääsi mukaan osallistumaan ja kehittämään sarjaa ”syventäviä opintoja suomalaisuuteen” Kuralan Kylämäessä toteutetuissa teemapäivissä, joissa teoria yhdistyi kädentaitoihin.

DEN SVENSKA VERKSAMHETEN Året innehöll många svenska kulturprogram. Bland litteraturprogrammen lockade vårens Åbo poesidagar och höstens författarserie tillsammans till över 800 publikbesök.

Seniorkulturen, som cirkulerade i fyra serviceboenden var årets fräscha nyhet och innehöll filmvisning, modevisning med vintagekläder, ett bildkonstprojekt med barn, samt avslutande dans till dragspelsmusik.

Kontakten till aktörer i Åbo och Åboland har utvecklats och stärkts genom intensivt samarbete, liksom kontakterna till övriga Norden genom den Nordiska fritidskonferens som arrangerades i Åbo i augusti.

26

Hallinto ja talous Kulttuurilautakunta kokoontui vuoden aikana yhteensä 12 kertaa, kevätkaudella 7 ja syyskaudella 5 kertaa. Pykälien määrä oli 219. Lautakunnan seminaareja pidettiin kuusi.

Lautakunnan puheenjohtajana toimi Elina Rantanen (vihr.) ja varapuheenjohtajana Maija Perho (kok.).

Kulttuurilautakunnan ja kaupunginhallituksen välinen strateginen palvelusopimus (SPS) vahvistettiin talousarvion yhteydessä. Sopimusohjausmallin mukaisesti kulttuurilautakunnan tavoitteet on vahvistettu koko valtuuskaudelle, mutta tuloksista raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä.

KAUPUNGINTEATTERIN HALLINTOMALLIN MUUTOS JA TEATTERITALON PERUSPARANNUS Kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa perustaa Turun Kaupunginteatteri Oy:n. Samassa kokouksessa kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupunginteatterin tilojen ajanmukaistamisesta tehdyn hankesuunnitelman ja että peruskorjaus rahoitetaan vuosien 2014–2016 talousarviossa.

KULTTUURIASIAINKESKUKSEN KANSLIAN MUUTTO Syksyllä kulttuuriasiainkeskuksen käyttöön valmistui pitkään peruskorjauksessa ollut Maaherran talo. Näin päättyi kanslian neljä vuotta ja kaksi välimuuttoa kestänyt väistötiloissa työskentely.

Vuoden loppupuolella käynnistettiin teatteritoimintojen väistötilan tarjouskilpailu.

Kulttuurilautakunnan kokonaismenot olivat 40,35 milj. euroa ja tulot 6,66 milj. euroa. Kulttuurilautakunnan nettototeuma oli 33,6 milj. euroa, 169 767 euroa budjetoitua parempi.

Turun Kaupunginteatteri. Kuva: Turun kaupungin kuvapankki

27 Kulttuurilautakunnan talousarvion toteutuminen 2012

10 000 000

6 662 345

4 805 454

0 TA 2012

TP 2012

-10 000 000 Tulot menot

-20 000 000

netto -30 000 000 -33 856 679

-33 686 911

-40 000 000 -38 662 133 -50 000 000

Talousarvio 2012

-40 349 256 Tilinpäätös 2012

Kulttuuriasiainkeskuksen nettotulos tulosalueittain -33,6 milj. €

-5 393 247 -7 093 943

Kanslia Kaupunginteatteri Kaupunginorkesteri

-5 572 053

Kaupunginkirjasto Museokeskus

-10 521 516 -5 106 150

28

Maistiaisia kulttuuriannista messuilla,netissä, esitteissä…

Educa-messut.

KUVAAJA: Salme Kotivuori

Matka-messut.

Kirjastokortti on halutessasi myös Kulttuurikortti.

KUVAAJA: Mika Okko

Kulttuurikortti pitää ajan tasalla

KULTTUURIN KÄYTTÄJIEN KESKELLÄ MESSUILLA

Kulttuurikortti on kulttuuriasiainkeskuksen yhteinen, maksuton etukortti kaikille kulttuurin ystäville. Korttilaisille tarjottiin vuoden aikana 19 etua tai tarjousta sekä sähköpostitse 25 uutiskirjettä, joissa kerrottiin etujen lisäksi ajankohtaisista kulttuuritapahtumista ja -palveluista. Kulttuurikorttiuutiskirje uudistui tammikuun lopulla ja sai uuden, värikkään ilmeen.

Korttilaisilla on mahdollisuus luoda netissä uutiskirjeen Omat tiedot-linkin kautta oma kulttuuriprofiili.

Siten saa valintojensa mukaan lisää tietoa itseään erityisesti kiinnostavista kulttuuripalveluista.

Lokakuusta lähtien Kulttuurikortti-ominaisuuden sai liitettyä myös Vaski-kirjastojen yhteiseen kirjastokorttiin. Näitä kortteja myönnettiin ensimmäisen kerran Turun kirjamessuilla.

Kulttuurikortti on rekisteröity tavaramerkki.

Matka Helsingissä Matka 2012 -tapahtumassa 19.–22.1. vieraili yhteensä liki 72 000 kävijää. Turun kulttuuri oli mukana Turku Touringin organisoimalla yhteisosastolla, jossa mukana olivat Saaristo, Naantali, Turku ja Turku & Varsinais-Suomi -hanke. Messuilla lanseerattiin kulttuurin uusi www.kulttuuriaturussa.fi -markkinointiportaali.

Educa-messut Kulttuuriasiainkeskus osallistui 27.–28.1. Helsingin Educa-messuille teemalla Kulttuurimatkalle Turkuun. Messuyleisön erityisen kiinnostuksen kohteina olivat Turun kulttuurin tarjoamat luokkaretkikohteet, filharmonisen orkesterin ohjelmisto ja Kaupunginteatterin esitykset.

Turun linna luokkaretkikohteena oli vetovoimaisin – Turun linnassa vierailleiden koululuokkien opettajien mukaan juuri messut olivat antaneet kimmokkeen luokkaretkikohteen valinnalle.

Educassa oli noin 13 000 kävijää.

29

Kulttuuria Turussa turun KIRJAMESSUT. KUVAAJA: Petteri Mäntysaari

mukana Suomaryhmämyyntitapahtumassa.

KUVAAJA: Pilvi Keränen RSGT-tapahtumassa mukana

Turun Kansainväliset Kirjamessut Kaupungin kulttuuritarjonta oli näyttävästi esillä uudella Kohtaamisia-ilmeisellä osastolla Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla 5.–7.10.

Kävijöitä messuilla oli ennätykselliset 25 000. Osastolla tarjoiltiin mm. uusimpia menovinkkejä, messutarjouksia, kirjoja, cd-levyjä ja kilpailuja.

Ready, Study - Go Turku!

Kulttuuriasiainkeskus esitteli kulttuuritarjontaansa ja palveluitansa uusille opiskelijoille suunnatussa Ready, Study - Go Turku!

-tapahtumassa 31.8. ICTtalossa. Tapahtumassa oli esillä kulttuuri- ja taidelaitosten normaaleista palveluista kertovaa materiaalia sekä Turun Kaupunginteatterin, museokeskuksen ja filharmonisen orkesterin opiskelijahinnoista kertova esite. Moni opiskelijoista hankki itselleen paikan päältä kirjastokortin, joka toimii haluttaessa myös Kulttuurikorttina.

MYYNTIKIERTUEILLA YMPÄRI SUOMEN, TREFFEJÄ TURUSSA Suoma-kiertueet ja Suomi360-tapahtuma Kulttuuriasiainkeskus osallistui valtakunnalliselle matkailun Suomaryhmämyyntikiertueelle maaliskuussa Tampereella, Turussa ja Lahdessa.

Syyskuussa tulevan kauden tapahtumia esiteltiin Kuopiossa, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Helsingissä.

Kumpaankin kiertuetapahtumaan osallistui liki 700 asiakasta.

Kulttuuriasiainkeskus oli mukana 15.3. Suomi360 -tapahtumassa Vierumäen Urheiluopistolla, jossa tavattiin matkanjärjestäjiä. Monet heistä saatiin sitoutumaan ns. kulttuuriasiamiehiksi. 24.10. osallistuttiin Suoma-kiertueen tapaamiseen Tukholmassa, jossa mukana oli yli 100 matkanjärjestäjäasiakasta.

Kaupunginteatterista Merja Helminen ja kulttuurin myyntipalvelusta Leena Lehmusto.

KUVAAJA: Tuomo Koskinen

ESITE ryhmille ja yrityksille.

KUVAAJA: KATJA LAIHO

Infoa sidosryhmille Kulttuuriasiainkeskus osallistui sekä keväällä että syksyllä Turku Touringin järjestämiin, erityisesti hotelleille ja matkailualan toimijoille suunnattuihin, kausitarjontaa esitteleviin sidosryhmätilaisuuksiin.

Kevään ns. Kylddyyritempaus järjestettiin Turun kaupunginkirjaston Studiossa.

Erityisesti kaupungin teatteritarjontaan keskittyvä ns.

Teatteripläjäys järjestettiin vuoden aikana kahdesti, ja syksyn tapahtuma järjestettiin Turun Kaupunginteatterissa.

Senioritempaus Kulttuuriasiainkeskus esitteli syyskuussa senioriväelle omia retkikohteitaan ja palvelujaan Senioritempauksessa Kasnäsissä.

Tilaisuus oli tarkoitettu seniorijärjestöjen ja -yhdistysten matkavastaaville

ja puheenjohtajille. Mukana oli liki 170 senioria Varsinais-Suomesta, Hämeestä, Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta.

Hansamania-tapahtumat Hansakorttelissa Kulttuuriasiainkeskus esitteli palvelujaan Hansatorilla Hansamaniassa keväällä ja syksyllä.

Matkailijoille Kulttuuriasiainkeskuksella oli käytössään Turussa vuonna 2012 toimintansa aloittaneen turistijunan, Jokke Jokijunan, yhden vaunun sisäpuolen ja veturin takaosan mainostilat, joissa kerrottiin kulttuuriaturussa.fi-sivustosta Kohtaamisia-ilmeen avulla. Junamatkustajille oli tarjolla myös kulttuurija taidelaitosten esitteitä.

30 AJAN HERMOLLA NETISSÄ Kulttuurin yleissivusto www.turku.fi/kulttuuri uutisoi Turun kaupungin omasta kulttuuritarjonnasta.

Kaupunginteatterin, filharmonikoiden, museokeskuksen ja kaupunginkirjaston brändisivut tarjosivat aktiivisesti ajan tasalla olevaa infoa esityksistä, tapahtumista, konserteista ja muista palveluista.

Turkupostin Kohtaamisia-liite.

KUVAAJA: KATJA LAIHO

Menovinkit ja pääsyliput samasta osoitteesta Kulttuuriaturussa.fi-portaali lanseerattiin vuoden alussa näkyvällä mainoskampanjalla linja-autoissa, ulkomainostauluissa ja paikallislehti-ilmoittelun avulla. Kulttuuria Turussa -sivusto tarjoaa ajankohtaisimmat tiedot Turun kaupungin kulttuuritapahtumista, kätevät lipunostomahdollisuudet sekä hauskaa ja hyödyllistä sisältöä videopätkistä kilpailuihin ja kulttuuribloggauksiin. Turkulainen Teppo Leppänen voitti portaalin lanseerauskilpailussa kulttuuria koko perheelle vuodeksi.

Kulttuuria Turussa -sivuston kävijäkyselyyn osallistui lokakuussa runsaat 600 henkilöä. Vastanneet pitivät sivustoa helppokäyttöisenä ja hyödyllisenä. Kyselyyn vastanneet antoivat sivuston kouluarvosanaksi 8,36.

MENOVINKKEJÄ PAPERILLA Kulttuuria Turussa -sivus-

Kaikille turkulaisille Kulttuuriasiainkeskus jakoi kaupunkilaisille kootusti tietoa kulttuuritapahtumista ja -palveluista kaikissa kaupungin asukaslehden Turkupostin kuudessa numerossa.

ton lanseerauskilpailuun osallistui lähes 3 000 henkilöä.

KUVAAJA: Heikki Rantanen

Kulttuuri keskitetysti Facebookiin Laitosten omien Facebooksivujen rinnalle perustettiin lokakuussa Kulttuuria Turussa -nimeä kantava Facebook-sivu. Samannimiseen nettisivustoon graafisen ilmeensä ja sisältönsä pohjaava sivu saavutti nopeasti suosiota päivittäisenä sosiaalisen median kulttuurikanavana. Facebookissa järjestettyyn avajaisarvontaan osallistui runsaat 500 henkilöä, ja vuoden loppuun mennessä sivulla oli 2 840 tykkääjää.

Kiss my Turku Kulttuuriasiainkeskus osallistui Turku Touringin Kiss my Turku -kesäkampanjaan; kampanjasivusto keräsi huikeat 280 000 kävijää. Erityisen näkyvässä osassa olivat Turun museokeskuksen palvelut.

Mukana olivat Kulttuuria Turussa -verkkosivusto, Turun linna ja Logomon Turku valokuvissa -näyttely.

Kulttuuriasiainkeskus julkaisi helmikuussa Turkupostin välissä Kohtaamisia – Turun kulttuuria -liitteen, jossa esiteltiin kevätkauden tarjontaa. Kulttuuriasiainkeskus koosti Turkupostiin myös joululiitteen, johon koottiin sekä kulttuurilaitosten omat tapahtumat että keskushallinnon ja seurakunnan järjestämiä tapahtumia.

Kulttuuripalvelut olivat hyvin esillä myös Koti Turussa -julkaisussa, joka on Turun kaupungin lehti uusille asukkaille.

31 KESKITETTY MYYNTIPALVELU RYHMILLE JA YRITYKSILLE Kulttuuriasiainkeskuksen yhteinen, keskitetty Turun kulttuurin myyntipalvelu (ryhmämyynti) toimii Brinkkalassa ja palvelee Turkuun tulevia ryhmiä.

Mitä tekis? -esite.

KUVAAJA: KATJA LAIHO

Edullista opiskelijoille -esite.

KUVAAJA: KATJA LAIHO

Ryhmille ja yrityksille Turun kulttuuriasiainkeskuksen vuokrattavia tiloja ja tarjolla olevia kulttuuripalveluita, kuten opastuksia, markkinoitiin yhteisen ryhmämyyntiesitteen voimin.

Esite toimii tarjottimena, josta voi koota kunkin ryhmän tarpeisiin sopivan elämyksellisen kulttuuriretken, seminaarin, VIP-tilaisuuden, yritystapahtuman, juhlan tai virkistäytymispäivän.

Opiskelijoille Kulttuuriasiainkeskuksen tarjoamista edullisista opiskelijahinnoista vinkattiin opiskelijoille esitteellä keväällä ja syksyllä sekä suomeksi että ruotsiksi.

Edullista opiskelijoille -esitettä jaettiin mm. RSGTtapahtumassa, korkeakouluissa ja kirjastoissa.

Lapsille ja nuorille sekä perheille Kulttuuriasiainkeskuksen tulosalueiden yhteinen, lasten ja nuorten kulttuuritapahtumista tiedottava kaksikielinen Mitä tekis?

-vapaa-ajan esite julkaistiin kahdesti: keväällä ja syksyllä 2012.

Lastenkulttuurin kesätapahtumista tiedotettiin eri hallintokuntien ja seurakuntayhtymän yhteistyönä toteutetussa Kivakesäesitteessä.

Kivakesä-esite.

KUVAAJA: KATJA LAIHO

Huvia meren rannalla -esite.

KUVAAJA: KATJA LAIHO

Matkailijoille Kaupungin kulttuuri- ja taidelaitokset markkinoivat palveluitaan näyttävästi Turku Touringin Huvia meren rannalla -vuosiesitteessä.

Myös ikääntyville, ruotsinkielisille ja maahanmuuttajille tiedotettiin erityisesti heille suunnatuista tapahtumista monin eri keinoin.

Messujen, esitteiden, asukaslehtien, verkkosivujen, sosiaalisen median, myyntikiertueiden, Jokke Jokijunan ja ykköslinjan bussien lisäksi kulttuuriasiainkeskuksen laajasta tarjonnasta viestittiin mm. alueen sanomalehdissä ja muissa medioissa, erikoislehdissä, ulkomainostauluissa ja kaupungin sähköisissä infotauluissa.

Myyntipalvelun kautta ryhmät voivat ostaa lippuja Turun Kaupunginteatterin, Turun filharmonisen orkesterin ja Konserttitalon konsertteihin sekä varata museokäyntejä Turun museokeskuksen museoihin. Ryhmämyynti myös paketoi ja tarjoaa kulttuuripalveluita erilaisille asiakasryhmille.

Myyntipalvelu on panostanut kanta-asiakkuuksien hoitamiseen, jälleenmyyntiverkoston kasvattamiseen, erilaisten tuotepakettien kehittämiseen ja tarjontaan, jälkimarkkinoinnin hoitamiseen ja asiakaspalautteen keräämiseen sekä analysointiin.

Yksilömyynti koostuu Turun kulttuurin lippumyymälästä ja Turun kulttuurin myyntipalvelun puhelinpalvelusta. Yksilömyynti toimii Turun Kaupunginteatterissa.

Osana Turun kulttuurin myyntipalvelua toimii tilamyynti, joka vuokraa Turun museokeskuksen ja Konserttitalon tiloja asiakkaiden eri tarpeisiin.

32

Henkilöstö Kulttuuriasiainkeskuksen työvoiman käyttö oli tammi-joulukuussa 559 htv. Työvoiman käyttö väheni -7,8 henkilötyövuotta verrattuna samaan aikaan viime vuonna.

Kulttuuriasiainkeskuksessa oli joulukuun loppuun mennessä keskimäärin ollut 39,4 henkilötyövuoden panos kokonaan ulkopuolisella rahoituksella.

Muutos viime vuodesta +11,1 henkilötyövuotta. Kulttuuripääkaupunkivuodelta jatkaneet Logomon näyttelyt näkyivät määräaikaisen henkilökunnan lisäyksenä, mutta toisaalta toiminnan luonne näkyy myös työvoiman käytön muutoksissa.

Kulttuuriasiainkeskuksessa oli vuoden lopussa 485 vakanssia. Vakanssien määrä on pysynyt muuttumattomana.

Kulttuuriasiainkeskuksessa työvoiman käyttöä on pyritty vähentämään kaupunginvaltuuston tavoitteiden mukaisesti.

KUNTA 10 Vuoden 2012 syksyllä tehtiin Kunta 10-tutkimus, jonka tulokset tulivat alkuvuodesta 2013. Tulosten läpikäynti henkilökunnan kanssa tehdään keväällä 2013.

ljung, Risto Virtanen, Leena Vuorio) ja 20-vuotisansiomerkin yhdeksän työntekijää (Satu Ala, Kirsi Alho, Ulla Koivuranta, Kirsti Kunelius, Arja Luther, Annika Pongracz, Jaana Rantala, Riitta Salminen-Kujala, Piia Sarvanne)

koskevasta artikkelista sekä Suomen kirjastoseuran Hilkka M. Kauppi -palkinto tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä maamme kirjastojen ja kirjastoalan hyväksi.

Kuntaliiton kultainen 40-vuotisansiomerkki myönnettiin Turun Kaupunginteatterissa työskentelevälle Mervi Raaskalle.

Suomen näyttämötaiteen kultaisen 30-vuotisansiomerkin sai Mika Hiltunen Turun Kaupunginteatterista.

Turun kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Kaisa Hypén sai kaksi tunnustusta työstään kaunokirjallisuuden aseman ja palveluiden kehittäjänä.

Hänelle myönnettiin kansainvälisen Emerald-kustantamon palkinto tieteellisesti laadukkaasta ja vaikuttavasta verkkopalvelu Kirjasampoa

Kulttuuriasiainkeskuksen työntekijät osallistuivat siivoustalkoisiin vapun jälkeen 2. toukokuuta osana Suomi puhtaaksi -kampanjaa. kuvaaja: Suvi Aarnio

HENKILÖSTÖSUUNNITELMASSA OLEVAT KUNTA 10 -MITTAREIDEN TULOKSET KULTTUURIASIAINKESKUKSEN OSALTA Kunta 10 mittarit Työpaikan ilmapiiri (asteikko 1-5)

3,35 3,49

Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %)

42,16 43,6 2010

ANSIOMERKILLÄ PALKITTUJA Turun kaupungin 30-vuotisansiomerkin sai kuusi kulttuuriasiainkeskuksen työntekijää (Tarja Leppä, Ritva Leppänen, Merja Marjamäki, Henrik Swan-

Päätöksenteon oikeudenmukaisuus (asteikko 1-5)

Työnantajan suositteleminen (suosittelee %)

2012

2,6 2,71 53,15 64 0 10 20 30 40 50 60 70

33 svensk resumé

Åbo kulturnämnd

Kulturnämnden sammanställde arvet efter sin mandatperiod under det sista året av kulturnämndens mandatperiod förberedde nämnden sitt arv till efterföljaren. Det lyft för kulturen som Åbos kulturhuvudstadsår fört med sig var en central del i arvet, tillsammans med budskapet om att uppsvinget måste hållas vid liv också under de kommande åren, trots vetskapen om stadens knappa ekonomi.

I början av året förelade nämnden en beredning för stadsstyrelsen med syfte att skapa en fortsättning för året 2011 och göra kulturen till en bestående resurs i Åbo. Som en av framgångarna betraktades utvecklingen och spridningen av tankesättet ”kultur ger välfärd” i hela staden. Den mest synliga manifestationen för detta har varit fritidssektorns gemensamma projekt Eviva. Nämnden godkände under året ett stort antal Eviva-delprojekt kring temat stimulerande fritid, bland annat ”Ystäväksi maahanmuuttajaäidille”, ”Mielenliikuttaja” och ”Kirjakaveri”.

Nämnden ansåg att ett sätt att föra arvet efter kulturhuvudstadsåret vidare vore att utöka bidragen till obundna kulturaktörer. Detta presenterades till stadsstyrelsen i form av ett behov av extra finansiering, men på grund av den strama ekonomin avslog fullmäktige ansökan. En ökning av anslagen var alltså inte möjlig. År 2012 fattade nämnden exceptionellt många beslut inom området teater.

Man dryftade teaterns ekonomiska svårigheter och förberedde bolagiseringen. Nämnden gladde sig speciellt åt att teaterhusets upprustning framskred och att teatern har hittat tillfälliga lokaler i Logomo. Nämnden inhämtade nya kunskaper om reformer inom teatern på en studieresa till Uleåborg.

Andra centrala ärenden under 2012 var de diskussioner som uppstod då Kurala Bybacke stängdes, samt planerna för Bybackens utvecklande. Vi-

ELINA RANTANEN. FOTOGRAF: SUVI ELO

dare bekräftandes att Kulturstigen får en fortsättning, nämnden diskuterade hur Åbo historiska museum kunde främjas och gladdes över lokalen för alternativ filmkonst i Logomo, en fråga som nämnden drev under hela sin mandatperiod. Arvet efter hela mandatperioden sammanställdes i slutet av året för att sedan överlämnas åt efterföljaren.

Elina Rantanen Ordförande Åbo kulturnämnd

34

Åbo kulturcentral

Kultur gör fortfarande gott Kulturhuvudstadsåret 2011 förde starkt fram insikten om att Kultur gör gott. Åbo stads kulturcentral har sedan dess målmedvetet främjat detta tänkesätt.

Arvet efter kulturhuvudstadsåret hedrades år 2012 genom att ge det livliga kulturutbudet i Åbo stad en fortsättning. Detta lyckades utmärkt.

Stödet från Stiftelsen Åbo 2011 gjorde det möjligt att fortsätta en del av projekten, samtidigt som huvudansvaret för produktionerna flyttades över till producenter i staden och till aktörer på det fria fältet.

Kulturlivet i Åbo kommer aldrig att bli som förut efter år 2011. Kulturhuvudstadsåret lämnade bestående spår: producenter, publik och kulturen som helhet upplevde nya nivåer, och kultur fick även nya betydelser.

De bästa praktikerna och verksamhetssätten har tagits tillvara, lever

och utvecklas fortarande. Biblioteket fungerar som centrum för mindre och större evenemang, Museicentralens utställningar närmar sig betraktarna på nya sätt, Stadsteatern fortsätter sina internationella produktioner och Filharmoniska orkesterns musik ljuder i hela världen genom Melodibron.

MINNA SARTES. FOTOGRAF: RAAKKEL NÄRHI /

Kulturcentralens verksamhetstanke, att Kultur stärker Åbos attraktionskraft och främjar stadsbornas välmående, aktivitet och kontroll över livet, och de principer som styr verksamheten, tillgänglighet, fördomsfrihet, värnande om bildning, interaktivitet och skapande av glädje, var också år 2012 rättesnören som ledde oss mot visionen att Åbo är känd som kulturell föregångare i Finland och i världen. År 2012 bar också med sig förändringar. Under året förberedde Åbo stad sin nya verksamhetsmodell och de organisationsförändringar som denna

ÅBO MUSEICENTRAL

för med sig. Från och med början av 2013 bildade kulturcentralen, idrottscentralen och ungdomscentralen den nya fritidssektorn. Förändringarna ger många nya möjligheter att förverkliga den nya verksamhetsmodellens tre huvudsyften: bättre ledarskap, närhet till boende och kunder, och förbättring av lönsamheten.

Minna Sartes Kulturdirektör Åbo stad

35 Åbo filharmoniska orkester

Filharmonikernas förändringarnas år 2012 Åbo filharmoniska orkesters verksamhet år 2012 präglades av förändringar. Leif Segerstam tillträdde som chefsdirigent och merparten av den administrativa personalen byttes ut under året. Orkestern bibehöll entusiasmen som fötts under kulturåret genom att fortsätta att skapa högklassiga musikupplevelser.

vårsäsongen 2012 inleddes ståtligt då Leif Segerstam greppade taktpinnen i sin post som ny chefsdirigent. På säsongens öppningskonsert ”Med siktet mot himlen, utmanande alla universum!”, uppträdde utöver Segerstam sopranen Jenni Lättilä och kammarkören Key Ensemble. Programmet var, som sig bör på ett dylikt tillfälle, monumentalt: Jean Sibelius Scen med tranor och Luonnotar samt Gustav Holsts Planeter. I mars firade Konserthuset sitt 60-årsjubileum. På konserten avtackades Göteborg, som i tiderna donerade Konserthuset till åboborna. I samband med konserten hölls också en mottagning av Åbo stad.

I mars uppträdde orkestern för entusiastiska åhörare i Hansa-kvarteret. Den stora publiken följde uppskattande med de frackklädda musikerna vid sidan om shoppingen i två dagar.

Höstsäsongen öppnades synligt med en utomhuskonsert på den så kallade Spindeltomten. Konserten var placerad på det tilltänkta musikhusets idealiska plats. Leif Segerstam, Helena Juntunen och CCA-kören deltog i musiktalkot på konserten som förverkligades i samarbete med Åbo musikfestspel, Nätverket Aura å, Stiftelsen för Åbo 2011 och Åbo

stadsorkesters musiker r.f. Årets mest skrämmande kulturevenemang var utan tvivel Skräckveckan då Konserthuset förvandlades till ett skräckkabinett. Personalen, från biljettförsäljare till musiker, tog emot de slutsålda konserternas publik i skräckinjagande utstyrslar. Orkestern spelade musik ur skräckfilmer under ledning av Atso ”Dracula” Almila.

Filharmonikerna åhördes av samanlagt 55 449 lyssnare. Evenemangen var samanlagt 133 till antalet. Tolv nätkonserter förverkligades och dessa samlade ca 81 000 lyssnare från 92 olika länder och öriken. Konserthusets uthyrda tillställningar var samanlagt 75, med 47 634 besökare. I Vino-gallerian visades verk av studerande vid Åbo yrkeshögskolas Konstakademi och i över foajén kunde man under höstsäsongen beundra skulptören Markku Ojalas verk.

I den administrativa personalen skedde stora förändringar under året.

Intendent Marjukka Lieppinens femåriga period slutade på sommaren och hon efterträddes av Master of Arts Emilie Gardberg. Tuulikki Lehtinen som fungerat som biträdande intendent för orkestern i 25 år lämnade

Emilie Gardberg.

FOTOGRAF: Seilo Ristimäki

sin post i slutet av juli. Hennes vikarie var FM Niina Helander. FK Inka-Maria Pulkkinen tillträdde som orkesterns informatör i augusti.

Personalen förtjänar ett stort tack för året 2012. Trots förändringarna har orkesterns konstnärliga nivå varit hög, till och med uppåtgående och både interna och externa förändringar har tagits emot med entusiasm.

Musikaliska hälsningar, Emilie Gardberg Intendent

36 Åbo stadsbibliotek

I spetsen för utvecklingen – Åbo stadsbibliotek Biblioteket nådde de uppställda målen väl år 2012. Åbo huvudbibliotek var fortsättningsvis Finlands livligaste bibliotek med sina nästan 1,3 miljoner besök.

Under årets lopp hade Åbobiblioteken sammanlagt nästan 1,9 miljoner besök (10,6/invånare) och över 2,9 miljoner lån (16,4/invånare). Årets största kraftansträngning var den länge förberedda utvidgningen av Vaskisamarbetet. Vaski omfattar nu 44 bibliotek och fem bokbussar i 17 kommuner. I samband med utvidgningen förnyades bibliotekens datasystem.

Med anledning av detta hade biblioteken begränsade tjänster i april. Också i Åbo var alla bibliotek stängda under sista veckan i april. Trots systembytet nåddes målen för öppethållningstiderna.

Systembytet innebar en förändring i sättet att räkna nätbesök, varför det inte går att få ut någon enhetlig statistik över nätbesöken år 2012. Fr.o.m. början av maj hade nätbiblioteket Vaski som upprätthålls av Åbo stadsbibliotek sammanlagt 690 000 besök, vilket förutspår ca. en miljon nätbesök under hela året. Dessutom hade bibliotekets övriga nättjänster såsom hemsidorna, Facebooksidorna och bloggsidorna som upprätthålls i samarbete med andra bibliotek sammanlagt över en miljon besök.

Program inom Kulturstigen samt övrig användarutbildning, föreläsningar,

författarbesök, klubbar, läsecirklar, sagotimmar och andra evenemang var sammanlagt 1 784 till antalet, av vilka 950 var riktade till barn. Evenemangen besöktes av nästan 30 000 deltagare, av vilka hälften besökte evenemang för barn. Runosbackens bibliotek var aktivt med i fritidssektorns gemensamma projekt EVIVA, och mångkulturella tjänster var tillgängliga på olika håll i staden.

Bibliotekets utgifter var drygt 11,5 miljoner euro och intäkterna drygt en miljon. Då intäkterna blev större än budgeterat och löneutgifterna mindre uppstod ett överskott på ca.160 000 euro. Nettoutgifterna per invånare var 58,90 euro.

Hälften av utgifterna bestod av personalkostnader, 24 % av lokalhyror, 14 % av materialanskaffningar och 11 % av tjänster. Biblioteksmaterial skaffades för dryga 1,2 miljoner euro d.v.s. 7 euro per invånare.

Den mest betydande delen, ca. 42 % av intäkterna bestod av bidrag till olika utvecklingsprojekt. De övriga intäkterna bestod av förseningsavgifter 29 %, försäljning 17 %, reservationsavgifter 7 % och lokalhyror 5 %. I försäljningsintäkterna ingick bland annat ersätt-

INKERI NÄÄTSAARI. FOTOGRAF: jussi vierimaa

ningar från Vaskibiblioteken och från Centralbiblioteket för de allmänna biblioteken för arbete gjort i Åbo.

Andelen extern finansiering för utvecklingsprojekt var sammanlagt 4 % av bibliotekets helhetsbudget. Dessa medel användes till att bl.a. producera tjänster för landskapets bibliotek i enlighet med biblioteksstadgan samt till att utveckla nät- och andra kundtjänster.

Vid biblioteket utfördes sammanlagt 154 årsverken, av vilka sju inom utvecklingsprojekt med extern finansiering. Av personalen hade 45 % biblioteksutbildning på högskolenivå och 41 % annan biblioteksutbildning.

Inkeri Näätsaari Biblioteksdirektör

37 Åbo Stadsteater

Ett rikligt år tog oss närmare ännu större mål År 2012 var, vad gäller antalet besökare, det framgångsrikaste året för Åbo Stadsteater på flera decennier. Ur konstnärlig synvinkel prutade vi inte heller på varken kvalitet eller våra målsättningar. Året har alltså lämnat en synnerligen positiv eftersmak. den första premiären på huvudscenen, Kakola, utgjorde det framgångsrika slutresultatet av en lång arbetsprocess. Planerna på ett samarbete med Linnateatteri kom igång redan år 2009 och man kan nog säga att den som väntar på något gott väntar aldrig för länge. Ett annat unikt samarbetsprojekt genomfördes tillsammans med Turun Kesäteatteri.

Pippi Långstrump planerades från första början med utgångspunkt från att produktionen efter sommarsäsongen kunde flyttas inomhus. På så sätt fick vi för första gången på länge en barnföreställning även på Huvudscenen. De två samproduktionerna i Åbo drog en publik på över 30 000 personer och påverkade tillsammans med den övriga repertoaren att man under året överskred gränsen för 100 000 besökare.

På huvudscenen kunde vi igen en gång se en klassiker. Kirsikkapuisto var en helt unik storproduktion, både till genomförandet och mätt enligt en europeisk måttstock. Den väckte både nationell och internationell uppmärksamhet. Därefter bestämde vi oss för att närma oss senhösten i en litet lättsammare stil; revyn Kui-joen silta

baserades på verkligt lokala teman och händelser.

Det gångna året stärkte på alla sätt den roll som samproduktioner och -projekt av olika typer och storlekar utgör av teaterns normala repertoar.

Hannah ja rakkaus som uppfördes våren 2012 på Sopukka-scenen producerades i samarbete med Korjaamo Teatteri, Lahtis Stadsteater och Tampereen Työväen Teatteri. Höstens Ei maar ny loppu löhöily var en del av Todellisuuden Tutkimuskeskus Finlandsprojekt. Hela manuskriptet grundade sig på material som insamlats med intervjuer och som sedan bearbetades för att anpassas till en scen. En av Pikkolos premiärer var ett slutarbete vid Konstakademin, en var en samproduktion med Tehdas Teatteri, två besök förverkligades med delstöd av det EUfinansierade Tekijä-projektet.

Det gångna året var även ett mångdubbelt jubileumsår. Den sista premiären på Sopukka-scenen, Aavesonaatti, uppfördes för att hylla August Strindberg 100 år efter hans död. Ett omfattande och välsynligt projekt var även pjäsen Vallan valoja 1812, genom

RAIJA-LIISA SEILO. FOTOGRAF: Pette Rissanen

vilket man uppmärksammade mötet mellan Alexander I och kronprinsen Bernadotte i Åbo tvåhundra år tidigare.

Stadsteatern utvidgade sin verksamhet – inte alltså enbart till Vårdberget utan även till Lilltorget.

Hela året kröntes av fullmäktiges beslut som ledde till att planeringen av teaterhusets grundrenoveringsprojekt påbörjades. Dels av denna orsak firade vi även i början av hösten dagen då det gått 50 år från det att det nuvarande teaterhuset invigdes (8.9.1962). Redan i juni grundades det nya företaget Turun Kaupunginteatteri Oy till vilket teaterns verksamhet övergår från och med början av år 2014.

Raija-Liisa Seilo Teaterchef

38 Åbo museicentral

Händelserikt år i museet År 2012 var livligt inom alla Museicentralens verksamhetsområden och ekonomin var i balans.

Framgångarna under kulturhuvudstadsåret 2011 medförde utmaningar för år 2012. Dessa lyckades man bemöta med en mångsidig och god verksamhet. åbo stads konstsamling utökades med 43 nya konstverk, varav tre var utomhusskulpturer: Andrei Kovalchuks Möte i Åbo vid Aura ås strand, Laila Pullinens granitskulptur Ikaros intill stadshuset samt Alice Baillauds Life Cycle framför Kaskenlinna sjukhus. Dessutom färdigställdes bland annat Markku Haanpääs Glädjedroppar i Impivaara simhall.

Till föremålssamlingen skrevs 91 nya huvudnummer, varav några omfattade större föremålshelheter. Av anskaffningarna kan nämnas till exempel Turun Offsetpaino Oy:s etikettarkiv från 1978–2008, som omfattar trycksaker gjorda för flera aboensiska industrier och företag men också för andra finländska och internationella kunder.

Etikettarkivet utgör tillsammans med Åbo stentryckeris etikett- och förpackningsarkiv ett representativt prov på det lokala näringslivet från början av 1900-talet till 2000-talet. Till samlingarna införskaffades även ett silvermynt präglat i Åbo slotts myntverk år 1557. Den så kallade Åbo marken kommer att ingå i den nya permanenta

utställningen i Åbo slott, som öppnas sommaren 2013. Dokumentations- och samlingsarbetet utfördes inom ramen för det nationella dokumentationsoch samlingssamarbetet. En guide till säkerhetsfrågor för lokalmuseerna utarbetades i samarbete med Museiverket.

Arkeologiska utgrävningar utfördes i centrumområdet samt i förorterna.

Fornlämningar inventerades på Kimitoön. Inventeringar av byggnadsbeståndet utfördes i Kimitoön samt i Pargas och i Reso. Landskapshistoriska utredningar gjordes i Pargas inom Korpo, Houtskär och Iniö. Den antikvariska rådgivningen och myndighetsverksamheten inom kulturmiljöarbetet var livlig och under året gavs 204 utlåtanden.

Museet på Kurala Bybacke stängdes i juni på grund av Ehec-epidemin. Museiverksamheten kunde återupptas först i december. Området måste desinficeras och djurhållning på Kurala Bybacke är möjlig först då Ehec-bakterien inte mera förekommer där.

OLLI IMMONEN. FOTOGRAF: RAAKKEL NÄRHI / ÅBO MUSEICENTRAL

Besökarantalet i Åbo slott, Hantverksmuseet på Klosterbacken, Wäinö Aaltonens museum, Apoteksmuseet och gården Qwensel, Kurala Bybacke, Biologiska museet, Gamla Stortorget samt i utställningarna Elden är lös! och Åbo i bilder i Logomo var sammanlagt nästan 220 000. I Åbo slott, Wäinö Aaltonens museum och på Kurala Bybacke invigdes nya museipedagogiska verkstadsutrymmen.

Den pedagogiska verksamheten slog alla rekord under året, då 38 856 barn deltog i guidningar, evenemang och i verkstäder.

Under året publicerades sammanlagt 12 nya böcker, bland annat Ögonblick och minnesspår om offentliga konstverk i Åbo stads konstsamling, Åbo synagogans 100-årshistorik, det ansedda Fortunakvarterets historia, och Ritmått och schablon om hur man byggde förr i tiden.

Olli Immonen Tf. museidirektör

39

Kultur ger glädje i livet

Vykortet I love Åbo. Vinnare i fototävling för unga.

Under det gångna året har det ordnats en mängd kulturevenemang och -tjänster för olika målgrupper. Kulturprogrammen för invandrare, seniorer, svenskspråkiga, barn och unga har samlat många deltagare. Verksamhetens centrala utgångspunkt under året var att kultur gör gott.

I Må BRA MED kultur och motion-projektet kompletterades kultursnurran med information om välmåendeeffekter som uppnås med motion.

I samband med projektet lanserades också internetsidan Lähde liikkelle, där läsaren får information om välmående, samt tips om möjligheter att ägna sig åt idrott och kultur i Åbo.

EVIVA, förebyggande och stimulerande fritid, är Åbo stads kultur-, ungdomsoch idrottsväsendes gemensamma handlingsplan för åren 2011–2015. Syftet är att stöda invånarnas välmående och att utveckla fritidstjänster som bättre än förut motsvarar invånarnas behov och önskemål. Målet är att inspirera en allt större del av stadsborna till en aktiv fritid.

Det internationella projektet Bridging Baltic, som startade hösten 2012, fortsätter till utgången av år 2013. Det interaktiva kulturprogrammet uppmuntrar barn och unga till kulturaktiviteter på fritiden.

Under kulturveckan för bebisar och småttingar fick även de minsta Åboborna ägna sig åt konstnärlig verksamhet. Babyveckan bjöd på rim och ramsor, sånger och konst på både finska och svenska.

Den traditionella Kalevaladagens konsert i servicehem och äldreboenden hade gott om publik, med både daghemsbarn och seniorer som besökare.

Kulturfadderverksamheten i äldreboenden fortsatte framgångsrikt. För tillfället verkar 32 kulturföreningar, körer och orkestrar som kulturfaddrar.

40

Vackert för hand i Vuoroin Teemu Kupiainen överras-

vieraissa-verkstäderna på Runosbackens

kade med att spela i Färgglad babyvecka.

Kråkkärret.

FOTOGRAF: Helena Korpela

FOTOGRAF: Johanna Slotte

FOTOGRAF: Jussi Vierimaa

Under året arrangerades många mångkulturella evenemang, bl.a. en föreläsningsserie om migration och invandring, en temavecka för kvinnor i samband med internationella kvinnodagen, samt en månad om afrikanska kulturer i maj.

Konsertserien i Wäinö Aaltonens museum lockade mycket publik och skapade som vanligt en tematisk samstämmighet med museets aktuella utställningar.

Konserterna i konsertserierna Landshövdingens matiné, samt Jazz i Rådhuset arrangerades i Gamla Rådhuset. På hösten fick matinén ett nytt namn: Musik i Gamla Rådhuset. Det arrangerades konserter nästan varje söndag i den förnyade konsertserien.

åldringshem.

Lär känna Finland-tjänsten för invandrare samlade hundratals nöjda besökare, som bekantade sig med finländsk kultur och livsstil.

Åbodagen.

FOTOGRAF: Jussi Vierimaa

Åbodagen firades båda sidor om Aura å. Utöver Åbodagens traditionella marknad, arrangerades en konsert på Lilltorget och en design- och hantverksmarknad i Gamla Rådhuset.

Framför Galleri Titanic visade Turun NMKY upp sig och sin verksamhet.

På programmet stod också ett roligt upptåg med barnvagnar, som tågade mellan Gamla Stortorget och Lilltorget. Det 200 år gamla stadshuset arrangerade öppet hus. Åbodagen avslutades som sig bör med ett ståtligt fyrverkeri.

Den traditionella julmarknaden på Gamla Stortorget var som vanligt omåttligt populär med ett stort antal besökare. I samband med julmarknaden arrangerades också åtta julkonserter under veckosluten.

41 Kulttuuriasiainkeskuksen toteutuneet tulot ja menot lajeittain 2009 - 2012 Toteutuneet menot lajeittain 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0

Palkat

2009

2010

2011

2012

19 989 617.

21 067. 857.

22 356 919

23 248 024

Palvelut

4 111 427.

5 531 824

5 268 468

4 296 566

aineet ym.

2 7.13 652

2 7.83 880

2 935 562

3 023 7.63

Vuokrat

6 524 522

6 625 591

6 836 904

7. 326 7.26

avustukset

1 188 4131

083 955

1 199 400

1 260 336

886 618

97.1 533

1 215 885

1 193 838

muut

Toteutuneet tulot lajeittain 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0

2011

2012

7.62 1947.

52 102

1 025 507.

1 624 112

3 044 2903

033 07.6

3 148 325

2 958 7.50

342 5851

952 937.

2 27.3 493

953 349

Vuokrat

595 847.

596 7.58

614 522

581 806

muut

582 827.

698 997.

547. 465

544 326

myynti maksut tuet ja avustukset

2009

2010

42 Kulttuurilaitosten kävijämäärät 2009 - 2012 Kulttuuriasiainkeskuksen lasten tapahtumat ja osanottajat 2009 - 2012 Kulttuurilaitosten kävijämäärät 2009 - 2012 2 000 000 1 800 000 1 600 000 1 400 000

1 200 000 1 000 000 800 000 600 000

400 000 200 000 0

teatteri

2009 69 012

2010 61 899

2011 65 545

2012 92 656

orkesteri

51 582

53 518

7.3 305

55 449

1 67.8 9681

699 300

1 886 513

1 888 454

425 37.34

26 7.68

47.3 662

339 87.3

kirjasto museokeskus

Lasten tapahtumat ja osanottajat 2009 - 2012

43 Kulttuuriasiainkeskuksen työvoiman käyttö vuonna 2012 sekä vuosina 2007 - 2012 Työvoiman käyttö v. 2012

39 131,7

Kanslia

127,3

Kaupunginteatteri Kaupunginorkesteri Kaupunginkirjasto Museokeskus

87,1

153,9

Työvoiman käyttö yhteensä 559 henkilötyövuotta (ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita)

Kulttuuriasiainkeskuksen työvoiman käyttö vuosina 2007 - 2012 57.0 565

566,8

564,5

559

560 555 550

550

549,3

2009

2010

Työvoiman käyttö (henkilötyövuosina, ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita)

547.

545 540 535

2007.

2008

2011

2012

www.kulttuuriaturussa.fi www.turku.fi/kulttuuri