Issuu on Google+

Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotukset verotuksen kehittämiseen Teksti: Suvi Lamminsivu

Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 asettaman asiantuntijatyöryhmän tehtävänä oli laatia selvitys elinkeinoverotuksen uudistamisesta kilpailukyvyn ja veropohjan turvaamiseksi. Selvitystyön pohjalta laadittu muistio julkaistiin kesäkuussa 2013. Työryhmän tekemät verotuksen kehittämisehdotukset edellyttävät jatkovalmistelua. Toteutuessaan veromuutokset muuttaisivat huomattavasti KPMG:n asiakkaiden toimintaympäristöä. Mahdollisten muutosten aikataulu on vielä epäselvä.

S

elvitystyö keskittyi elinkeinoverotuksen rakenteellisiin uudistuksiin. Näistä merkittävimmät liittyivät konserniverotusjärjestelmän uudistamiseen, tulolähdejaon poistamisen mahdollisuuksiin sekä tappiontasausjärjestelmän laajentamistarpeeseen. Veropohjan turvaamiseen ja kansainväliseen voitonsiirtoon liittyvinä kysymyksinä käsiteltiin korkovähennysoikeuden rajoittamista, yhteisöjen kotipaikan määrittelyä sekä Suomen verotusvallan poistumista. Konserniverotusjärjestelmä yhteisverotusmallin pohjalta Työryhmä esittää, että konserniverotusjärjestelmän lainvalmistelua jatkettaisiin ensisijaisesti konsernin yhteisverotusmallin pohjalta, jolloin jatkovalmistelussa tulisi ottaa huomioon EU:ssa ja EUvaltioiden lainsäädännössä tapahtuneet muutokset. Konsernin yhteisverotusjärjestelmä on jäsenvaltioissa yleisimmin käytetty konserniverotusjärjestelmä. Konsernin yhteisverotusjärjestelmällä tarkoitetaan järjestelmää, jossa konsernia verotetaan yhtenä taloudellisena kokonaisuutena siten, että konserniyhtiöiden voitot ja tappiot yhdistetään yhden yhtiön, yleensä emoyhtiön tulokseksi, ja tätä yhtiötä verotetaan kaikkien konserniyhtiöiden yhteenlasketun tuloksen perusteella. Yhteisverotusjärjestelmässä konserniverotus tapahtuisi pelkästään

verotuksen tasolla eikä siihen liittyisi varojen siirtoa yhtiöoikeudellisesti tai kirjanpidollisesti, jolloin nykyisessä konserniavustusjärjestelmässä varojen siirtoon liittyvät yhtiöoikeudelliset ongelmat poistuisivat. Yhteisverotusjärjestelmään hakeuduttaisiin vapaaehtoisesti, mutta siihen sitouduttaisiin kuitenkin määräajaksi, mikä tarkoittaisi konsernin verotuksessa tietynlaista pysyvyyttä useamman vuoden ajan. Järjestelmä rajattaisiin koskemaan kotimaisia konserniyhtiöitä ja ulkomaisten konserniyhtiöiden Suomessa sijaitsevia kiinteitä toimipaikkoja. Epäselvää vielä on, sovellettaisiinko järjestelmää ETA-alueella sijaitsevan ulkomaisen tytäryhtiön lopullisiin tappioihin. Yhteisverotusjärjestelmä mahdollistaisi kuitenkin sen, että yksittäisten konserniyhtiöiden elinkeinotoiminnan tulokset voitaisiin laskea elinkeinoverolain mukaisesti eikä järjestelmään siirtyminen siten aiheuttaisi muutoksia niiden verotettavan tuloksen laskentatapaan. Tulolähdejaon poistamisen mahdollisuudet Tulolähdejako on yksi Suomen tuloverojärjestelmän perusrakenteista. Se vaikuttaa verotettavan tulon laskemiseen sekä tappioiden vähentämisoikeuteen niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä tilanteissa. Pääsääntöisesti

verovelvollisten tulot jaetaan harjoitetun toiminnan luonteen perusteella elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, maatilatalouden tulolähteeseen ja muun toiminnan tulolähteeseen. Tulolähdejaon osalta työryhmän tehtävänä oli selvittää tulolähdejaon poistamisen mahdollisuudet. Verotus- ja oikeuskäytännössä tulolähdejako on aiheuttanut tulkintaongelmia erityisesti osakeyhtiöiden verotuksessa. Tulolähde vaikuttaa ensinnäkin konserniyhtiöiden mahdollisuuteen soveltaa konserniavustuslakia, koska verotuksessa vähennyskelpoinen konserniavustus on mahdollinen vain liiketoimintaa harjoittavien yhtiöiden välillä. Toiseksi tulolähdejaolla on merkitystä korkovähennysrajoitusten soveltamisessa, koska korkovähennysoikeudenrajoitus koskee vain elinkeinoverolain mukaista tuloksen laskentaa. Kolmanneksi tulolähdejako rajoittaa tappioiden vähentämistä, kun eri tulolähteiden tappiot voidaan vähentää vain saman tulolähteen tulosta. Käytännössä tällä on suuri merkitys osakeyhtiöiden verotuksessa, sillä tappion vähentäminen tulolähteittäin voi johtaa verotettavan tulon muodostumiseen ja siten veronmaksuvelvollisuuteen tilanteessa, jossa yhtiön eri tulolähteiden yhteenlaskettu tulos on negatiivinen. Neljänneksi tulolähdejaolla on merkitystä „ verovapaisiin osakeluovutuksiin. Tax View / 19


Tax View 2/2013