Väestönkasvu

hyy:n kehitysyhteistyövaliokunnan lehti 2011

teemanumero:

Väestönkasvu: syy, seuraus vai tekosyy?

Oman ja muun maan siirtolaiset Egypti ja vallankumouksellinen väestöpaine Kun väki vähenee

pääkirjoitus

maailma

Maailman väestö kasvoi verkkaisesti aina 1800-luvulle, jonka jälkeen

Väestönpaine voi purkautua joukkotuhontana 8

Påfyllningspel på jorden

The Globe Filling Game

Pallontäyttöpeli

let. Därefter har den ökat oförutsett snabbt. Under de se-

1800s, after which it began to increase rapidly. During the

se ampaisi nousuun. Viimeisen sadan vuoden aikana maailman väki-

naste 100 åren har jordens befolkning växt från 1,7 miljar-

last 100 years the world population has grown from 1.7 bil-

luku on kasvanut 1,7 miljardista liki 7 miljardin. 40 vuoden kuluttua lu-

der till nästan 7 miljarder människor. Om 40 år kommer

lion to nearly 7 billion. 40 years from now, there will be ap-

kemaan saa lisätä 2 miljardia, minkä jälkeen voimmekin siirtyä vähen-

man att behova lägga till 2 miljarder till denna siffra. Se-

proximately 2 billion more. From then on we can count on

nyslaskuihin – mikäli väestötieteilijöiden ennustukset pitävät.

dan kan man förvänta subtraktioner – om demografiska

decreases, if demographers´ prognoses come true.

Världens befolkning växte långsamt fram till 1800-ta-

förutsägelser stämmer.

The population of the world grew extremely slowly until the

Väestönkasvun väitetään tuottavan joukon lieveilmiöitä: ympäristö-

Population growth is often identified as a cause for many

ja jäteongelmat, työttömyys tai pula puhtaasta vedestä eivät liene niis-

Det har påståtts att befolkningstillväxten förorsakar

undesirable side-effects of which environmental problems,

tä pienimpiä. Muina uhkina nähdään kaupunkien kasvu ja slummiu-

många sidoeffekter: miljö- och avfallsproblem, arbetslöshet

unemployment or shortage of pure water are not the small-

tuminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen, hallitsematto-

och brist på rent vatten är inte de minst allvarliga. Som an-

est. Other things often mentioned are the growth of cities

mat muuttoliikkeet, nälkä sekä biodiversiteetin köyhtyminen. Kaikki

dra hot ses städernas växande storlek och förslummande,

and slums, increasing poverty and inequality, uncontrol-

uhkakuvat eivät ole yhtä relevantteja, ainakaan teoriassa. Esimerkik-

fattigdomens och ojämnhetens tillväxt, oreglarad migration,

lable migration waves, hunger and the impoverishment

si alueen väentiheys ja nälkä eivät aina korreloi. Usein väestönkasvua

hunger och biodiversitetens krympande. Alla hot är inte lika

of biodiversity. All of the threats are not equally relevant,

käytetäänkin tekosyynä vaieta syistä oireen taustalla.

relevanta, åtminstone i teori.Exempelvis är det omöjligt att

at least in theory. Hunger and population density are not

Väestönkasvu on suurinta kaikkein köyhimmissä maissa, ja tarkem-

beräkna ett områdes hungersituation från befolkningstät-

strictly comparable, for example. Population growth is of-

min niiden kaikkein köyhimmissä väestönosissa. Yhteiskunnallinen,

heten. Befolkningstillväxten används ofta som svepskäl när

ten used as an excuse for not discussing the reasons behind

taloudellinen ja sosiaalinen epävakaus sekä koulutuksen ja terveyden-

man inte vill tala om de sanna bakrundsorsakerna.

the symptoms.

huollon puute johtavat usein ”hätävaralasten” hankkimiseen. Toisaal-

Befolkningstillväxten sker snabbast i de allra fattigas-

Population growth is the fastest in the poorest counties,

ta, vaikka yli puolet kehitysmaissa elävistä naisista toivoo voivansa jak-

te länderna, eller rättare sagt, bland deras fattigaste be-

and more specifically among their poorest population groups.

sottaa raskauksiaan ja saada vähemmän lapsia, perhesuunnitteluun

folkningsgrupper. Samhällelig, ekonomisk och social obe-

Social, economical and political instability, together with in-

on harvoin resursseja. Kyse on kehistä, joissa köyhyydestä johtuvat on-

ständighet tillsammans med brist på utbildning och hälso-

sufficient education and healthcare can lead people to have

gelmat ruokkivat väestönkasvua ja päinvastoin.

vård leder människor att anskaffa ”nödvändiga barn”. Å an-

“necessity babies”. In turn, although over half the women liv-

Väestönkasvusta puhuttaessa puhutaan ihmisoikeuksista, mikä te-

dra sidan, även om över hälften av kvinnorna i utvecklings-

ing in developing countries would like to have fewer children

kee aiheesta aran. Oikeus päättää omasta ruumiistaan ja lisäänty-

länder ville ha färre barn och reglera deras graviditeter, har

and ration their pregnancies, they do not have the resources

misestään koetaan etenkin länsimaissa arvona, jonka rajoittaminen

de sällan de nödvändiga resurserna. Det är fråga om onda

to do so. It is a matter of vicious circles where poverty-linked

loukkaa syvästi yksilönvapautta. Toisaalta tulee muistaa, että juuri ky-

cirklar: fattigdomens problem leder till befolkningstillväxt

problems cause population growth, and vice versa.

seiset oikeudet toteutuvat harvoin suurimman väestönkasvun mais-

och tvärtom.

When we discuss population growth, we also discuss hu-

När man talar om befolkningstillväxt, talar man också om

man rights. The theme is touchy. The right to decide about

mänskliga rättigheter, vilket gör ämnet besvärligt. Rättighe-

one’s body and reproduction are taken as almost sacred, es-

ten att besluta om sin egen kropp och reproduktion är näs-

pecially in the West. On the other hand it should be kept in

tan heliga värden i västerländerna, och att begränsa dem är

mind that often namely these rights are lacking in the coun-

ärekränkande. Ändå bör man komma ihåg att det är ofta pre-

tries with the most intense population growth; there is lit-

cis dessa rättigheter som saknas i länder där befolkningstill-

tle know-how of contraception, the status of women is often

växt sker snabbast. Det är brist på information om kontra-

weak and the social structures shaky.

ception, kvinnors position är dålig och de samhälleliga strukturerna är tunna.

sa: tietoa ehkäisystä on vähän, naisen asema heikko ja yhteiskunnal-

Väestönkasvu uhkaa – vai uhkaako? 4

yhteiskunta

Ghanan kaupungeissa kuhisee 10 yhteiskunta

Kuinka aidsista selvitään? 12 immigration

They Don´t Want to Go Back Home 14 kolumni

Väestön KASVU 17 yhteiskunta kolumni

Maitobaarista ehkäisybaariin 18 elokuva

Yhden ihmisen elämä 19 siirtolaisuus

Vieraita omassa maassaan 20 siirtolaisuus

liset rakenteet huteria.

Kun väki vähenee 22

Minna Kulmala

Väestönpaine kiihdytti Egyptin vallankumoukseen 24

politiikka

yhteiskunta

Naisvoimaa 26 yhteiskunta

Toisenlainen päiväkerho 28

kimppu julkaisija Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta, kehitysyhteistyövaliokunta

päätoimittaja Minna Kulmala toimituskunta Anssi Hannula, Maarit Olkkola kirjoittajat Vilma Hakala, Johanna Holm, Leena Honkasalo, Minna Kulmala, Julie Moratti, Elli Nieminen, Maarit Olkkola, Heli Stormi, Antti Vainionpää, Tuuli Valo, Veera Voutilainen graafinen suunnittelija ja kuvittaja Hannele Törrö paino Cosmoprint painos 9700 kpl Suomen ulkoasiainministeriö on myöntänyt viestintä- ja kehityskasvatustukea Kimppu-lehden julkaisuun.

maailma

Väestönkasvu uhkaa – vai uhkaako?

Maailma saavuttaa ennemmin tai myöhemmin 9 miljardin ihmisen rajapyykin.

Kestääkö maapallo – ja millä ehdoin?

E

nsin hyvät uutiset: maailman

On muistettava, mitä tapahtui ai-

maa kysyykin, kuka maailmassa päät-

vu itsessään kuin se, millä tavalla ele-

osa väestöstä elää köyhyydessä, johtuu

hyyttä. ”Näiden ohella myös naisten

väestönkasvu tulee taittu-

kanaan Euroopassa. Maanosan väes-

tää siitä, että kasvu on liiallista ja millä

tään ja miten globaaleja resursseja

muistakin tekijöistä kuin väestömää-

sosiaalisen aseman kohentamisen tu-

maan. Periaatteessa maapal-

tö kasvoi hurjasti 1800-luvulla ja te-

perustein. ”Yhdysvalloissa asuu 325,6

käytetään. ”Maapallo ei kestä sitä, et-

rästä. Näitä ovat muun muassa yhteis-

lisi kaikissa yhteiskunnissa olla etusi-

lomme kykenee tarjoamaan puitteet

ollistumisen myötä. ”Tällöin ihmiset

miljoonaa ihmistä, EU:ssa 454,4 mil-

tä kasvava väestö eläisi länsimaisella

kunnallinen eriarvoisuus ja vaurauden

jalla. Tällöin voidaan aikaan saada oi-

yhdeksän miljardin ihmisen elämälle.

kuitenkin pystyivät lähtemään Ame-

joonaa. Yhdysvalloissa on maailman

elämäntyylillä. Jotain täytyy tapahtua

epätasa-arvoinen jakautuminen. Esi-

keaa hyvinvointia, joka tavoittaisi koko

Toisaalta väestönkasvu aiheuttaa in-

rikkaan, osin myös Australiaan. Ny-

suurin ekologinen jalanjälki: 9,4 glo-

luonnonvarojen kulutuksessa.”

merkiksi Mosambikissa on taloudelli-

väestön”, Vuorenmaa painottaa.

himillistä kärsimystä, ja yhdeksän mil-

kymaailmassa tällainen ei ole enää

baalia hehtaaria asukasta kohden. Eu-

Yhdysvaltain kehitysyhteistyöviran-

jardia länsimaisittain elävää jalkaparia

mahdollista.”

roopan Unionissa vastaava luku on 4,8

väestönkasvun monimutkaisuus

nen kasvu ollut jo vuosia hyvässä nousussa, mutta se ei ole vähentänyt köy-

omaisen USAIDin mukaan jatkuva no-

ja Afrikassa 1,1 (väestömäärä 846,8)”,

Väestönkasvuun vaikuttavat monet

hyyttä. Mihin rahat menevät?”

pea väestönkasvu on haaste useimpi-

Vuorenmaa kertoo.

seikat, ja se on osa suurempaa vyyh-

Muun muassa koulutuksen, terveys-

en vuosituhattavoitteiden saavutta-

ylittävät maapallon kantokyvyn. Jon-

On tavallaan ironista, kuinka länsi-

kin on muututtava – mitä pikemmin,

maat huolehtivat väestönkasvun aihe-

sen parempi.

uttamista ongelmista, vaikka juuri nii-

”Kuka päättää, onko väestönkasvu

teä, jossa kietoutuvat toisiinsa yhteis-

tiedon ja terveydenhuoltopalveluiden

misessa. ”Yhteiskunnan tasolla nopea

köyhistä köyhimmät vai rikkaista rikkaimmat?

den väestö kuluttaa eniten maailman

liiallista ja missä? Länsimaatko, jotka

kuntien erilaiset paikalliset ja globaalit

puute, mukaan lukien seksuaaliterve-

väestönkasvu lisää tarvittavien ter-

luonnonvaroja. Väestöliiton kehitys-

syyttävät kehitysmaiden väestönkas-

ongelmat. Koponen näkee selvän linkin

ys- ja äitiysterveydenhuolto sekä eh-

veyspalveluiden, koulutuksen, palkka-

Helsingin yliopiston kehitysmaatutki-

politiikan asiantuntija Hilkka Vuoren-

vua maailman ongelmista ja edellyt-

väestönkasvun ja köyhyyden välillä. ”It-

käisymenetelmien puute lisäävät köy-

työn ja muiden yhteiskunnan palve-

muksen professori Juhani Koposen mukaan väestönkasvu on saatu kuriin. Väestön määrän ennustetaan nousevan noin yhdeksään miljardiin, kunnes se tasaantuu ja alkaa lopulta hiljalleen laskea. Tällä hetkellä väestönkasvu keskittyy köyhiin maihin, kun taas Euroopassa se on aisoissa, jopa vähenemässä. ”Suurin ongelma on kaikkein köyhimmillä mailla, ei kehittyneillä ei-

”Väestön demografiassa on oma dynamiikkansa, mikä taas on yhteydessä yhteiskunnalliseen muotoon. Pelkkä perhesuunnittelu ei riitä; tarvitaan kontekstin syvällistä ymmärtämistä.”

tävät väestönkasvun hillitsemistä

se näen, että väestönkasvu on seu-

siellä? Kuitenkin länsimaissa perä-

rausta köyhyydestä, ei toisinpäin.

tään perusihmisoikeuksiin vedo-

Yhteiskunnalliset olot vaikuttavat

ten oikeutta päättää lapsiluvusta

eniten: joissain maissa sekä kuol-

itse ilman yhteiskunnan puuttu-

leisuus että syntyvyys ovat korkei-

mista asiaan. Maailmanpankki ja

ta, ja tietynlaiset yhteiskunnalliset

Kansainvälinen valuuttarahastoko,

sosiaaliset verkostot kannustavat

jotka asettavat lainojen ehdoksi vä-

hankkimaan lapsia työvoimaksi.”

luiden tarvetta, jotka vuorostaan

”Länsimaat huolehtivat väestönkasvun aiheuttamista ongelmista, vaikka juuri niiden väestö kuluttaa eniten maailman luonnonvaroja.”

vaativat lisää ihmis-, luonnon- ja taloudellisia resursseja.”

Kotitalouksien tasolla korkea syntyvyys vaikuttaa naisten ja heidän lastensa ja perheiden terveyteen lisäten riskiä äitiys-, imeväis- ja lasten kuolleisuuteen.

Myös Vuorenmaa puhuu koko-

”Yhä edelleen vuosittain lähes 360

Myös Koponen painottaa, ettei

naisuuksista: ”Se, että vähiten ke-

000 naista kuolee ja yli 10 miljoo-

ongelma ole niinkään väestönkas-

hittyneissä maissa usein suurin

estönkasvun hillitsemisen?”

naa vammautuu raskaudesta tai

kä kehittyvillä kehitysmailla, kuten

synnytyksestä johtuviin, estettävissä

Kiinalla tai Intialla”, Koponen sanoo.

oleviin syihin.”

Taustalla on pitkä historiallinen kehitys. Kehitysmaissa on tapahtunut val-

väestönkasvu ei ole afrikkalaista

tava muutos, johon myös siirtomaaval-

”Väestönkasvu näyttäytyy usein eri-

ta on vaikuttanut. ”Kolonialismin aika-

Teollistuneet maat

na pelättiin, ettei Afrikassa ole tarpeek-

tyisesti afrikkalaisten erityispiirteenä”, Koponen sanoo. Kyse on kuitenkin ennen kaikkea yhteiskunnan

si väkeä ja että väestö vähenee liikaa.

Nykyään tällaista pelkoa ei ole.”

Kehittyvät kehitysmaat

Köyhimmät maat

Maailman väestön jakaantuminen 2011

olosuhteista. Jos maa on agraaritalouteen ja pientuotantoon keskittynyt, taloudellinen dynamiikka pitää väestönkasvua yllä. ”Useimmat Afrikan maat ovat tällaisia, mutta väestönkasvu ei ole mitään, mikä olisi erityisesti osa juuri afrikkalaista kulttuuria. Eivät kaikki afrikkalaiset naiset halua synnyttää seitsemää lasta, mutta heillä ei eh-

”Siirtomaavalta rapautti myös afrikkalaisten omia keinoja säännöstellä syntyvyyttä. Näihin kuului muun muassa sääntöjä siitä, että imettävä äiti ei saa harrastaa seksiä.”

kä ole muuta mahdollisuutta”, Ko-

luummin vaihtoehdon olla käyttä-

tä parempi, mitä enemmän nainen voi

symenetelmien tarjoaminen an-

mättä lainkaan ehkäisyä.” Ongel-

päättää omasta ruumiistaan ja omas-

taa nuorille paremmat mahdolli-

ma ei ratkennut, vaan väestö jat-

ta elämästään. Myös Vuorenmaa ajaa

suudet tehdä päätökset tietoises-

koi kasvuaan ja yhteiskunnalliset

vahvasti naisten aseman parantamis-

ti ja vastuullisesti. Kuitenkin nuor-

voimavarat kutistuvat.

ta: ”Tutkimusten mukaan alhaisen as-

ten ja erityisesti tyttöjen mahdol-

Thaimaa tarjoilee puolestaan

teen koulutuksen saaneet naiset syn-

lisuudet saada tietoa ja palveluja

rohkaisevan esimerkin siitä, mi-

nyttävät vähemmän lapsia kuin ne,

seksuaalisuuteen liittyvissä kysy-

ten luovat lähestymistavat perhe-

joilla ei ole koulutusta lainkaan. Nuo-

myksissä ovat usein huonot, kos-

suunnittelussa tuottavat hyviä tu-

riin naisiin ja tyttöihin sijoittaminen

ka palvelut on useimmiten suun-

loksia – ihmisoikeuksia kunnioit-

onkin yksi kaikkein kustannustehok-

nattu naimisissa oleville naisil-

taen ja ilman pakkokeinoja. Thai-

kaimmista ja vaikuttavimmista kei-

le”, Vuorenmaa kertoo. Tästä joh-

ponen muistuttaa. ”Siirtomaavalta ra-

”Myös perhesuunnitteluohjelmat

maassa luotettiin ihmisten avoimuu-

noista maailman kehitystavoitteiden

tuvat ei-toivotut raskaudet, vaa-

pautti myös afrikkalaisten omia kei-

voivat toimia, mutta ei siten, että men-

teen ottaa vastaan uusia ideoita, mi-

saavuttamiseksi.”

ralliset abortit ja sukupuolitau-

noja säännöstellä syntyvyyttä. Näi-

nään vain antamaan pillereitä ja kon-

kä yhdistettiin hallituksen halukkuu-

Koulutetut naiset avioituvat myö-

dit vaarantavat eniten kaikkein

hin keinoihin kuului muun muassa

domeja yhteiskunnallisia oloja huo-

teen työskennellä yhdessä väestönke-

hemmin, saavat vähemmän ja ter-

nuorimpien ja köyhimpien tyttö-

sääntöjä siitä, että imettävä äiti ei saa

mioimatta. Väestön demografiassa on

hityksen asiantuntijoiden kanssa ti-

veempiä lapsia, ovat itse terveempiä,

jen ja naisten terveyden. Raskaus

harrastaa seksiä.”

oma dynamiikkansa, mikä taas on yh-

lanteen muuttamiseksi. Näillä mene-

kouluttavat itsensä ja lapsensa var-

ja synnytys ovatkin 15–19-vuoti-

teydessä yhteiskunnalliseen muotoon,

telmillä Thaimaassa onnistuttiin puo-

memmin, ja pääsevät osallistumaan

aiden tyttöjen suurin yksittäinen

jolloin pelkkä perhesuunnittelu ei riitä;

littamaan väestönkasvu 3,2 prosentis-

kodin ulkopuoliseen työhön. Heillä on

kuolinsyy. ”Tähän tarvitaan vah-

tarvitaan kontekstin syvällistä ymmär-

ta 1,6 prosenttiin ja nostamaan nai-

mahdollisuus päättää omasta ruumiis-

vaa poliittista rohkeutta ja sitou-

tämistä”, Koponen sanoo.

misissa olevien naisten ehkäisynkäyt-

taan, raskauksien ajoittamisesta ja ter-

tumista nuorten asioiden edistä-

väestönkasvun hillitsemisen aseet: parempaa terveyttä ja taloutta

Koska väestönkasvua aiheuttavat syyt ovat moninaisia ja laajoja, ovat sitä ja

Myös Vuorenmaan mukaan histo-

tö 15 prosentista 70 prosenttiin. Viral-

veytensä hoitamisesta. Näin he ja hei-

miseen niin kehitysmaissa kuin

siihen oleellisesti liittyvää inhimillistä

ria osoittaa, että ulkoa ja ylhäältä-

lisen väestöpolitiikan lanseeraamisen

dän perheensä voivat sijoittaa lasten-

rahoittajamaissakin.”

kurjuutta vastaan taistelevat keinotkin

päin asetetut pakkokeinot väestön-

jälkeen Thaimaan bruttokansantuote

sa terveyteen ja kouluttamiseen, vä-

Vuorenmaa muistuttaa myös

moninaisia. ”Väestönkasvu on oire köy-

kasvun hillitsemiseksi ovat johtaneet

on kaksinkertaistunut.

hentää äitiys- ja lapsikuolleisuutta se-

miesten tärkeästä roolista: ”Mo-

hyydestä. Paitsi itse syyhyn eli köyhyy-

huonoihin tuloksiin. ”50-luvulla ihmi-

kä päästä irti äärimmäisen köyhyyden

nissa

teen, pitää puuttua myös oireeseen eli

siä pakotettiin Intiassa sterilisaatioon

katse naisiin

kierteestä.

lä on naisia enemmän valtaa lä-

väestönkasvuun. Olennaista on talous

ja valistusta muista ehkäisymenetel-

Väestönkasvun hallinnassa naisilla on

Köyhyyden lieventäminen vaatii huo-

hes kaikilla elämän osa-alueilla –

ja lisääntymisterveys”, Koponen sanoo.

mistä laiminlyötiin. Intian pakottava

suuri merkitys, sillä juuri he kantavat

mion kohdistamista erityisesti nuorten

myös ehkäisystä päätettäessä. Sik-

Hänen mukaansa yhteiskunnallinen

ja turvallisuudesta piittaamaton per-

lapset, synnyttävät, ja usein pitävät

seksuaaliterveystarpeisiin. ”Asiallisen

si miesten on otettava enemmän

konteksti on kaiken alku ja juuri. ”Mo-

hesuunnittelupolitiikka ei kuitenkaan

heistä huolta. Koposen mukaan on si-

ja riittävän seksuaalivalistuksen, nuo-

vastuuta käyttäytymisestään. Poi-

dernisaatiokehitys itsessään vaikuttaa

onnistunut hillitsemään nopeaa vä-

risoystävällisten palvelujen ja ehkäi-

kien ja miesten osallistaminen

automaattisesti väestönkasvuun vä-

estönkasvua. Kun ainoa ehkäisyvaih-

perhesuunnittelu- ja lisäänty-

hentävästi. Kaikille pitäisi tarjota kou-

toehto ihmisille on peruuttamaton

misterveysohjelmiin on välttä-

lutusta, peruspalveluja ja työtä. Jos yh-

sterilisaatio, ihmiset valitsevat mie-

mätöntä, jotta toivotut tulokset

teiskunnan varallisuusvirrat kulkevat

saavutetaan.”

vanhemmilta lapsille, on ulkopuolisen vaikea puuttua asiaan.” Niinpä talouden mekanismeja tulisi muuttaa.

Kehittyvät kehitysmaat

yhteiskunnissa

miehil-

koonnut Minna Kulmala

Vielä 2 miljardia lisää maailman väestömäärän on useissa eri arvoissa ennustettu kipuavan nykyisestä noin 6,9 miljardista 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tämän jälkeen se lähtee hiljalleen laskemaan. Väestön kokoon vaikuttavat lähinnä syntyvyys ja kuolleisuus (suhdelukuja, jotka ilmoittavat vuoden aikana elävänä syntyneiden/ kuolleiden määrän tuhatta asukasta kohden), sekä alueellisesti muuttoliike.

Eniten maailman väestö kasvaa köyhissä, kehittyvissä maissa, joissa ihmiset kamppailevat toimeentulosta, ja jossa sosiaaliturva on heikko. Noin 1/3 väestönkasvusta johtuu siitä, että pareilla ei ole mahdollisuutta saada käyttöönsä nykyaikaisia ehkäisymenetelmiä. Vain alle 1/5 kasvusta johtuu toivotusta suuresta perhekoosta. Nuorten naisten määrän kasvu lisää myös syntyvyyttä, vaikka perhekohtainen lapsiluku ei lisääntyisikään.

Maailman väestöstä noin 60 % asuu Aasiassa (Kiinan ja Intian yhteenlaskettu väestö muodostaa 40 % maailman väkiluvusta). Afrikassa elää 15 %, Euroopassa 11 %, Latinalaisessa Amerikassa 9 %, Pohjois-Amerikassa 5 % ja Oseaniassa alle prosentti maailman ihmisistä.

Väestönkasvulle on ollut ominaista sen eksponentiaalisuus, jolloin väestö kasvaa korkoa korolle -periaatteella. Lisäys on suhteellinen edeltävään määrään: alkuperäinen määrä voi muuttua seuraavassa vaiheessa kaksinkertaiseksi, joka edelleen kaksinkertaistuu jne. Alla taulukko, joka ilmaisee eri kasvuprosenteilla lasketun väestön tuplaantumisen kuluvan ajan. väestön kaksinkasvun kertaistumiseen määrä vuodessa kuluvat vuodet 0,1 % 700 vuotta 0,5 % 140 1,0 % 70 1,5 % 47 2,0 % 35 2,5 % 28 3,0 % 23 3,5 % 20 5,0 % 14 7,0 % 10

Teollistuneet maat

Köyhimmät maat

Maailman väestön jakaantuminen 2050

luonto ei jousta loputtomasti

Ilmastonmuutoksen seuraukset koh-

tanto- ja kulutustottumuksiinsa. Kai-

den maiden ihmisillä on suurin vai-

keuksien toimeenpano ei hyödyttäisi

toimiminen sosiaalisen kehityksen, ta-

Koponen muistuttaa, että väestönkas-

distuvat rankimmin kehitysmaihin ja

killa kehityksen tasoilla ihmiskunnan

kutus maailman ympäristön tilaan”,

ainoastaan naisia yksilötasolla, vaan

louskehityksen ja terveydenhuollon

vu aiheuttaa myös ongelmia luonnon-

niihin sopeutumiseen on löydettävä

vaikutus ympäristöön johtuu väes-

Vuorenmaa painottaa.

myös heidän perheidensä ja yhteisö-

kautta.”

varojen käytössä, esimerkiksi metsä-

tehokkaita keinoja, koska muutosta on

tön määrästä, kulutuksesta ja ympä-

Vuorenmaa muistuttaa jälleen nais-

katoja. ”Ne puolestaan aiheuttavat il-

mahdotonta pysäyttää täysin. ”Koska

ristötuhosta, mikä aiheutuu kulutus-

ten roolin tärkeydestä: ”Koska kehitys-

mastonmuutosta, joka on moderni-

kehittyneet maat kantavat suurimman

hyödykkeiden tuottamisesta. Rikkai-

maissa naiset useimmiten tuottavat

saation ongelma. Nykyään esimerkik-

vastuun ilmastonmuutoksesta, niiden

perheessä ruoan, kantavat veden ja

kuuma pallo

Afrikan maissa väestönkasvu voi myös

si Kiina kunnostautuu hyvin länsimais-

tulee tehdä syvällisiä muutoksia tuo-

keräävät polttopuut, on heillä keskei-

Koposen mielestä väestönkasvua pitäi-

olla mahdollisuus silloin, kun väestö on

nen asema myös ympäristöön liitty-

si pitää enemmän esillä. ”Se on kuiten-

nuorta ja heille löytyy järkevää teke-

vissä asioissa. Naisten tasa-arvoiset

kin arka ja poliittisesti epäkorrekti asia,

mistä”, Koponen summaa. Myös Vuo-

mahdollisuudet koulutukseen, tervey-

eikä siihen haluta puuttua. Se on kuin

renmaa on samaa mieltä nuorten voi-

denhuoltoon, luotonsaantiin ja maan-

kuuma pallo, johon ei haluta koskea, ja

masta. ”Parhaimmillaan he käynnistä-

omistukseen, sekä heidän laillisten oi-

kun kosketaan, syntyy usein äläkkä.”

vät yhteiskunnallisen ja taloudellisen

Väestönkasvuun ei Koposen mukaan

muutoksen, ja tätä kautta luovat poh-

ole olemassa patenttiratkaisua. ”On

jan yhteiskunnalliselle ja inhimilliselle

ymmärrettävä realiteetit ja toimitta-

turvallisuudelle.”

ten saastuttajien rinnalla.”

Jotta maapallo pystyisi kantamaan vielä pari miljardia ihmistä enemmän kuin nykyään, on erityisesti kehittyneiden maiden muututtava. ”Maailman rikkain viidennes kuluttaa 86 prosenttia kaikista tavaroista ja palveluista ja tuottaa 53 prosenttia hiilidioksidipää-

”Kun ainoa ehkäisyvaihtoehto on peruuttamaton sterilisaatio, ihmiset valitsevat mieluummin vaihtoehdon olla käyttämättä ehkäisyä lainkaan.”

jensä ympäristöllistä ja taloudellista hyvinvointia.”

Väestönkasvu nähdään usein vain negatiivisessa valossa, mutta siitä voi löytää myös hyviä puolia. ”Esimerkiksi

va niiden mukaisesti. Olennaista on

töistä. Köyhin viidesosa kulut-

Johanna Holm Kirjoittaja on viestinnän opiskelija, jonka intohimona on yhteiskuntien ja ihmisten ymmärtäminen.

taa vain 1,3 prosenttia luonnonvaroista ja tuottaa 3 prosenttia päästöistä”, Vuorenmaa kertoo.

Väestönpaine voi purkautua joukkotuhontana Kautta aikojen väestöpaineen synnyttämä kamppailu on ajoittain purkautunut julmalla tavalla, kun kokonaisia ihmisyhteisöjä on tuhottu. Nykyaika ei ole mikään poikkeus.

thomas robert malthusin vuonna 1798 esittämä teoria nopeammasta väestönkasvusta suhteessa ruuantuotantoon kummittelee yhä jossain kaukaisessa menneisyydessä. Vaikka väestö kasvaa normiolosuhteissa nopeammin kuin ruuantuotanto, ihmiskunnalla on ollut onnea noista ajoista lähtien jo useaan kertaan, kun viime tingassa on kehitetty teknologisia keksintöjä, vihreitä vallankumouksen innovaatioita, kuten keinotekoiset lannoitteet, mekaaninen maanviljelys ja tehomaanviljely. väestönkasvu on aina luonut paineita satunnaisista innovaatioista huolimatta alueellisesti, niin elintilan kuin ruuansaannin muodossa. Pakon edessä ihmiset, valtiot ja yhteisöt ovat pyrkineet keinolla tai toisella selviytymään.

Nälänhätä on aikojen saatossa ollut tuttu vieras kaikkialla maailman mantereilla, ja väestöt kärsivät kroonisista suhdannevaihteluista laihojen ja lihavien vuosien välillä. Krooninen nälänhätä ilmenee väestötieteellisesti korkeana syntyvyytenä ja kuolleisuutena, ja hetkellisillä hyvillä hetkillä on taipumus kasvattaa kurjuudesta kärsivien määrää entisestään.

Köyhät, työttömät, syrjityt ja kerjäläiset eivät ole olleet vain kurjuuden merkki vaan myös lähtökohta mahdollisille rauhattomuuksille ja ylösnousemuksille. Gunnar Heihnsohnin teoria kriittisestä 30 prosentista väittää, että yhteiskunta on altis vallankumouksille ja rauhattomuuksille, jos väestöstä yli 30 prosenttia on 15–29-vuotiaita. Tästä näkökulmastapitkät lihavien vuosien jaksot suhdannevaihteluissa tai äkilliset väestönrakenteen muutokset ovat merkittäviä tekijöitä lietsomaan rauhattomuutta.

joukkotuhonnan synkkä historia

Taistelu resursseista niin pienessä kuin isossa mittakaavassa on ollut, ja on yhä, tärkeä tekijä ihmisten välisissä kamppailuissa. Kamppailu resursseista ilmenee kaikissa muodoissa, ja karuimmillaan myös vastustajien tuhoamisena.

Joukkotuhonnalla on pitkät perinteet osana taistelua resursseista, eikä siitä ole tahdottu päästä eroon, vaikka absoluuttinen kurjuus maailmassa on selkeästi vähentynyt vuosisatojen takaisesta. Yhteisöt ja kansat ovat aina löytäneet keinoja homogenisoitua yhä uudestaan ja uudestaan – ja luoda veteen piirrettyjä viivoja. mongoliheimojen elintila ja ruuansaanti heikkeni voimistuneiden jääkausien vaikutuksesta 200-luvun lopulla jaa. Vuosien 300–600 jaa. kansainvaellusten aikana mongolit lähtivät etelämmäksi ja länteen pakottaen muita heimoja vaeltamaan kohti länttä ja Rooman valtakuntaa.

Vaikka mongoleista valtaosa ei ollut sotureita, joutui Rooma käymään ankaria taisteluja tuhotakseen heimot.

Niin antiikissa kuin myöhempinäkään aikoina ei ole ollut hankalaa tuhota tai orjuuttaa ulkopuolisia ihmisiä tiukan paikan tullen. Liika väestönkasvu on kautta aikojen luonut painetta levittäytyä tai laajentua, eli valloittaa ja asuttaa vieraita alueita muilta ihmisiltä.

Syyt taistelulle resursseista ovat kuitenkin vaihdelleet eri aikakausien ja kulttuurien aikana. Laajamittaista ihmisten tuhoamista on pyritty oikeuttamaan vedoten muun muassa nationalismiin, eugeniikkaan, luokkaeroihin, uskontoon, rotueroihin, poliittiseen oppositioasemaan ja kolonialismiin.

nationalismi pakotti partikulaariset yksiköt sulautumaan isompiin kokonaisuuksiin, mutta toisaalta nationalismi myös loi erottelunsa kautta vähemmistöjä, joiden kohtalo historiassa ei ole ollut ruusuinen. Liian väestönkasvun venttiilinä toiminut kolonialismi taas vähensi väestönkasvun painetta Euroopassa, mutta toisaalta loi valtaisan väestökasvun paineet kolonisoitujen alueiden uusien asukkaiden ja alkuperäisväestöjen välille.

Eurooppalaista alkuperää olevat väestöt ovat menestyneet muilla mantereilla alkuperäisväestöjen kustannuksella. Etelä-, Keski- ja PohjoisAmerikan suuret intiaaniväestöt, Australian aboriginaalit, Tyynenmeren saarten kansat ja Karibianmeren saarten alkuasukkaat ovat vetäneet lyhyemmän korren taisteluissa elintilasta – mutta vain tällä kertaa. Myös ennen nykyisiä alkuasukkaita on ollut vielä aikaisempia alkuasukkaita.

Uudet lajit, rodut, ihmiset, heimot, vaikutteet, tekniikat ja geenit ovat kohdanneet lukemattomia kertoja. Luonnon kiertokulussa ei ole voittajia tai häviäjiä, vaan ainoastaan niitä, jotka selviytyvät ja jatkavat.

ikuinen kamppailu

Joukkotuhonta väestönpaineen alaisena ilmiönä ei missään nimessä ole enää pelkkä menneisyyden haamu vaan yhä aktiivinen ilmiö maailmalla: muistissamme ovat säilyneet esimerkiksi Natsi-Saksan kamppailu elintilasta vuosina 1936–1945, toisen Japani-Kiinan sodan aikaiset kansanmurhat ja Kiinan kolonisaatio 1937–1945, Neuvosto-Venäjän luokkasodat ja kansamurhat 1918–1960, Itä-Euroopan venäläistäminen 1939–1989, Ruandan kansanmurha 1994 sekä Jugoslavian hajoamissotien etnisiset puhdistukset 1991–2000.

Tällä hetkellä joukkotuhonta jatkuu ainakin lukuisissa sisällissodissa Afrikassa ja Aasiassa sekä pitkäaikaisesta nälänhädästä kärsivässä Pohjois-Koreassa, jossa poliittisesti epäluotetut eivät ole oikeutettuja säännösteltyihin ruoka-annoksiin. maailmassa on tällä hetkellä arviolta noin 23–34 miljoonaa maan sisäistä tai maansa ulkopuolelle paennutta pakolaista. Muun muassa elintasokuilut, konfliktit, nälänhädät, vähenevät resurssit ja aavikoituminen luovat voimakkaan väestönkasvun avulla aikapommin, joka vain odottaa laukeamistaan.

Kansainvaellukset eivät ole historiaa vaan osa juuri tätä hetkeä.

Tuhannet lähtevät päivittäin kotiseuduiltaan selviytyäkseen ja kohti parempaa elintasoa. voimmeko loputtomiin estellä heitä? Missä kulkee se hiuksenhieno raja, kun liika muuttuu liiaksi ja kamppailu elintasosta muuttuu kamppailuksi elämästä ja kuolemasta?

Antti Vainionpää Kirjoittaja on poliittisen historian opiskelija, jonka muihin kirjoitelmiin voi tutustua osoitteessa http://seuraavasiirto.blogspot.com/

yhteiskunta

Ghanan kaupungeissa kuhisee

lupuvut, kirjat sekä erinäiset tentti- ja

adamun tarina on fiktiivinen , mut-

muut maksut.

ta se antaa kuvan siitä, millaista todel-

mu ja hänen kaksi veljeään,

Niinpä Adamu joutui jättämään

lisuus Ghanassa on. Jos koulunkäynti

koulunsa kesken. Hän jäi kotiin autta-

todella olisi ilmaista, jos raskaana ole-

Lapsia Adamun vanhemmat

maan äitiään kotitaloustöissä, ja hie-

vien ja synnyttävien äitien sekä pien-

tekivät aikanaan monta, kos-

man vanhempana, 10-vuotiaana, Ada-

ten lasten terveydenhuolto olisi asian-

Razik ja Saibu.

Ghanalaiset muuttavat joukoittain maaseudulta kaupunkeihin paremman elämän toivossa.

Väestönkasvu ei ole ainoa ongelma: maalaisperheen lapsikatraan kasvun taustalla on huutava puute inhimillisistä peruspalveluista.

G

sä kuusi lasta, joista kolme on kuollut. Elossa ovat Ada-

ka lapset ovat ainoa tapa turva-

mu alkoi myydä Tamalen taksiasemal-

mukaista ja kaikkien saatavilla, ja jos

ta toimeentulo myös vanhuusvuo-

la juomavesipusseja (joita paikalliset

paikallisilla olisi enemmän resursse-

sille. Julkinen sosiaaliturva Ghanas-

kutsuvat pure wateriksi). Myöhemmin

ja (esimerkiksi asianmukaiset kastelu-

sa on lapsenkengissä. Lisäksi oli odotettavissa, että osa lapsista tu-

järjestelmät) viljellä maata ympä-

”Väestönkasvua ei pysäytetä yksistään seksuaalivalistuksella tai perhesuunnittelulla, vaan perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutumisella.”

ri vuoden, olisiko väestönkasvu ja

hanan pääkaupunki Accra on

mäisestä köyhyydestä. Valtaosa poh-

sä painotetaan perhesuunnittelun ja

lee kuolemaan ennen aikaisesti

Länsi-Afrikan merkittävim-

joisen Ghanan väestöstä elää pienvil-

”asennekasvatuksen” tärkeyttä. Kysel-

esimerkiksi malariaan. Lapsikuol-

piä kasvukeskuksia. Talous-

jelystä, mutta olosuhteet maanviljelyl-

lään, voiko väestönkasvua hillitä ehkäi-

leisuuslukemia ei ole saatu hilat-

kasvu on hurjaa, ja kaupungin väkilu-

le ovat vaikeat: pohjoisessa on vain yk-

syä lisäämällä, ja ajatellaan, että lap-

tua riittävän alas edes vimmai-

ku kasvaa räjähdysmäisesti: väkeä ote-

si sadekausi vuodessa. Näin ollen yhä

siluvun pienenemisellä on automaat-

sesti vuosituhattavoitteita kohti

taan vastaan sekä maaseudulta et-

useampi päättää lähteä kaupunkiin et-

tisesti postitiivinen vaikutus perheen

pyrkivässä Ghanassa.

tä naapurimaista. Accra on osa Afri-

simään onneaan. Välietappina saattaa

hyvinvointiin. Entä jos elämän reaali-

Adamu ja hänen veljensä kasvoi-

kan ehkä merkittävintä urbaania käy-

toimia Tamale, pohjoisen maakunnan

teetit ovat sellaiset, että niihin ei tämä

vat kouluikäisiksi. Adamu on lap-

tävää (urban corridor), jonka muodos-

pääkaupunki, tai jokin muista maa-

logiikka pure?

sista vanhin, ja hän aloittikin koulun-

myös Razik joutui jättämään koulun-

estönkasvun ja kaupungistumisen syy.

tavat Ibadan, Lagos ja Accra. Käytävä

kuntien pääkaupungeista. Päätepis-

käyntinsä mallikelpoisesti. Kun hän oli

käynnin kesken, sillä Saibu osoittau-

Väestönkasvua ei pysäytetä yksistään

on suunilleen 600 kilometriä pitkä ja

te on kuitenkin usein Accra, joskaan

tui akateemisesti lahjakkaammaksi,

seksuaalivalistuksella tai perhesuun-

linkittää yhteen Nigerian, Beninin, To-

sinne pääsy ei aina tuo onnea.

väestönkasvu: ongelmien syy vai oire?

saanut toisen luokan käytyä, tuli kuitenkin Razikin vuoro aloittaa ensim-

ja perheen rahat riittivät vain yhden

nittelulla, vaan perustavanlaatuisten

Asuntoja ja työpaikkoja ei ole. Syn-

Ajatellaanpa asiaa Accran katulapsiti-

mäinen luokka. Siinä vaiheessa Ibra-

lapsen kouluttamiseen.

ihmisoikeuksien toteutumisella. Väes-

tyy slummeja, ja rikollisuus sekä muut

lanteen näkökulmasta. On arvioitu, et-

him totesi, ettei hänellä ole varaa kou-

Tällaisten käytävien etu on kaikki-

sosiaaliset ongelmat kasvavat: ka-

tä Accrassa on 20 000 katulasta, mut-

luttaa heitä molempia.

nainen taloudellinen kasvu, mutta

tulapsi-ilmiö räjähtää käsiin ja kas-

ta todellinen lukumäärä voi olla pal-

Tuolloin Ghanassa oli jo lanseerattu

Lisäksi Adamu tajusi, että jos hän ai-

Ennen kaikkea kehityksen puute on

toisaalta nämä käytävät voivat johtaa

vaa kokonainen sukupolvi toimetto-

jon suurempikin. Tyypillinen katulap-

Free Compulsory Basic Education Pro-

koisi päästä hyviin naimisiin, hänen pi-

hallitusten ja kansainvälisen yhteisön

myös epätasa-arvoiseen alueelliseen

mia nuoria. Näiltä nuorilta puuttuvat

si on teini-ikäinen, lapsuutensa kesken

gramme (FCUBE), joten periaattees-

täisi alkaa säästää rahaa erinäisiä keit-

kyvyttömyyttä – tai haluttomuutta –

kehitykseen: pääkaupungit voimista-

peruspalvelut, asunnot ja koulutus-

jättänyt lapsi.

sa koulunkäynnin olisi pitänyt olla il-

tiötarvikkeita varten. Hyvän avioliiton

tarjota sellaisia peruspalveluja, jotka

vat suhteitaan muihin talouskasvun

mahdollisuudet.

gon ja Ghanan. Se on Länsi-Afrikan talouden moottori.

kaupungistuminen yhtä rajua? Jos ihmisiltä puuttuvat peruspalvelut, voidaanko väestönkasvu nähdä kehityksen esteenä?

Asiaa voidaan tarkastella myös päinvastaisesta näkökulmasta: kehitykseen olennaisesti liittyvien peruspalvelujen puute onkin vä-

Adamu vietti vuosia tehden töitä Ta-

tönkasvua ei voi syyttää siitä, että Af-

malen kaduilla. Lopulta hän kyllästyi.

rikka ei kehity toivomaamme vauhtia.

Annetaan tällä kertaa ilmiön edus-

maista. Ilmaisella tarkoitan sitä, että

solmimisen edellytys on, että tuleval-

saavuttaisivat kansalaiset. Ehkä näi-

keskuksiin (lue: toisiinsa) sen sijaan,

Kaupungistumiseen liittyvien on-

tajalle nimeksi Adamu ja iäksi 15 vuot-

perheet eivät joudu maksamaan kou-

la morsiamella on jo valmiina talouden

den palvelujen tarjoaminen vaatisi lii-

että ne mahdollistaisivat kehityk-

gelmien taustalla ja kaikkinaisen ke-

ta. Adamu on kotoisin pohjoisesta, Ta-

lumaksuja. Sitä se ei kuitenkaan vie-

pyörittämiseen tarvittavia välineitä.

kaa: halun kuulla ja nähdä, mitä ihmi-

sen tasapuolisen leviämisen. Tämä on

hityksen esteenä nähdään usein vä-

malen maaseudulta. Hänen vanhem-

lä ollut, ja koulumaksujen lisäksi per-

Niinpä Adamu ja hänen vanhempan-

set oikeasti tarvitsevat sekä halun käy-

tilanne myös Ghanassa.

estönkasvu. Ihmisiä on liikaa, ja kehi-

pansa Ibrahim ja Sakina ovat pienvil-

heelle jäi paljon muutakin koulun-

sa tekivät päätöksen, että Adamu läh-

dä aitoa kulttuurista dialogia.

tysyhteistyön linjauksia mietittäes-

jelijöitä. Pariskunta on saanut yhteen-

käyntiin liittyvää kustannettavaa: kou-

tee Accraan etsimään töitä.

Ghanalla menee kaiken kaikkiaan melkoisen hyvin. Talous on kasvanut tasaiseen tahtiin melkein kolme vuosikymmentä. Vuosituhattavoitteista saavutetaan suurella todennäköisyydellä valtaosa ja poliittisestikin menee hyvin, sillä Ghanassa on toimiva monipuoluejärjestelmä. Myös suuremmilta konflikteilta on viime vuosikymmeninä vältytty. kehitys on kuitenkin jakaantu-

”Razik joutui jättämään koulunkäynnin kesken, sillä Saibu osoittautui akateemisesti lahjakkaammaksi, ja perheen rahat riittivät vain yhden lapsen kouluttamiseen.”

Tämän hetkiset kansainväliset sopi-

Nyt Adamu myy juomavesipusseja

mukset ja kehityspoliittiset linjaukset

Accran vilkkaimmalla torilla. Hän viet-

eivät lupaa hyvää: ne ovat kapeakat-

tää myös yönsä ulkona. Adamu seu-

seisia ja liian usein läntisen maailman

rustelee 17-vuotiaan Kwamen kanssa.

muotoilemia. Mutta onnea kuitenkin

Myös Kwame asuu kadulla. Kwamen

matkaan, Adamu ja muut!

kanssa seurustelu takaa Adamulle sen, että hän saa nukkua yönsä rauhassa ja turvassa. Adamun elämä ei ole mallillaan: hän ei ole saanut säästettyä rahaa, hänellä ei ole kotia ja hän sairaste-

Elli Nieminen Kirjoittaja on sosionomi, joka työskenteli Ghanassa katulasten parissa vuonna 2009. Hän on työskennellyt erilaisissa kehitysyhteistyöprojekteissa myös Sam-biassa ja Swazimaassa.

lee paljon. Vielä huonommiksikin asiat

nut epätasaisesti, ja Ghanan pohjoi-

voivat kuitenkin kehittyä.

nen maaseutu kärsii edelleen äärim-

10

Ghanan väestö 2011

11

yhteiskunta

Kuinka aidsista selvitään?

Eteläinen Afrikka on tarjoillut maailmalle jo pitkään synkkiä aids-tilastoja.

Tummien lukujen taakse kätkeytyy kuitenkin myös toivoa.

kuttanut erityisesti ulkomaalaisin avustusvaroin taattu antiretroviraalilääkitys, jonka yleistyminen on pidentänyt elinikää ja vähentänyt kuolleisuutta hiv:n pahiten riivaamissa maissa.

”Lähetystyöntekijöiden jäljiltä Namibiaan on jäänyt tapa pitää suomalaistyyppisiä ’kirkonkirjoja’.” rävimmin maaseudulla, kylissä, koti-

Epidemian vaikutukset näkyvät kuitenkin myös muualla kuin vä-

S

tyn arvion mukaan kasvamaan entisestään. Harvoissa tapauksissa kodin johtoon jää yksi lapsista, jos suvun voimavarat eivät riitä heistä Infektioiden määrän ja kuolleisuu-

den laskiessa Saharan eteläpuolinen

aids-kuolleisuus jättää jälkensä. Koko

shemeikka on tutkinut Namibiassa

Afrikka, hiv-epidemian pahiten koet-

väestöä koskeva ilmiö hahmottuu te-

muun muassa keinoja, joilla maaseu-

telema alue, reagoi nyt ja tulevaisuu-

tualueen perheissä ja yhteisöissä sel-

dessa tavoilla, jotka eivät näy väestö-

uomella on eteläisessä Afrikas-

othossa, tartunnan saaneiden osuus

viydytään epidemian keskellä. Yhteisö-

pyramidin muodossa. Orvoista huo-

sa pitkäaikainen ystävä nimel-

nousi yli 20 prosenttiin. Pahimmillaan,

jä tutkivalle aineistoa on tarjolla pal-

lehtivat nuoret ajautuvat helposti

tään Namibia. Suhteen juuret

vuonna 2002, myös Namibiassa luku

jon: lähetystyöntekijöiden jäljiltä alu-

köyhyyteen ja jäävät paitsi koulutus-

kipusi 22 prosenttiin.

eelle on jäänyt tapa pitää suomalais-

ja työllistymismahdollisuuksista. Ris-

malaiset lähetystyöntekijät saapuivat

tyyppisiä ”kirkonkirjoja”. Shemeikan

tiriitaisinta on, että yhteisön silmis-

silloiseen Ambomaahan. Suomalaiset

sä heitä saatetaan yhä pitää alaikäi-

muistavat myös presidentti Ahtisaa-

tappavasta taudista krooninen sairaus?

mukaan selviytymiskeinoja vaaditaan erityisesti, kun perheen vanhemmista

sinä, lapsina, oman kotitalouden ja

ren roolin Namibian itsenäisyystaiste-

Avustusjärjestöt ja tutkijat ovat kuiten-

toinen tai molemmat menehtyvät aid-

perheen uupuessa.

lun tukijana. Varsinainen itsenäisyys

kin saaneet kertoa hyviä uutisia kentäl-

siin. Tällöin kotitaloudet muotoutuvat

saavutettiin vuonna 1990.

tä, sillä hiv-epidemia on tilastojen mu-

uudelleen sen mukaan, kuka pystyy pi-

tilastoista näemme, kuinka uusien

ulottuvat vuoteen 1869, jolloin suo-

12

Shemeikan tutkimuksessa esite-

huolehtimiseen.

talouksissa ja perheissä.

estössä, jonka muotoon ja kasvuun

mien kotitalouksien määrä tulee

kaan ohittanut huippunsa myös eteläi-

tämään huolta kodista ja orvoiksi jää-

tartuntojen ja aids-kuolemien kasvu

historia jatkoi kulkuaan myös Ahti-

sen Afrikan maissa jo liki kymmenen

neistä lapsista. Orpojen määrä on kas-

on taittunut ja jopa lähtenyt laskuun.

saaren jälkeen. Vuosituhannen vaihtu-

vuotta sitten. UNAIDS tiedottaa alu-

vanut dramaattisesti vuosikymmenen

Näin on käynyt myös maissa, joissa hiv

miseen mennessä itsenäinen Namibia

een epidemian tilan joko tasoittuneen

aikana hiv-huipun maissa. Namibias-

ja aids ovat lyhyessä ajassa saaneet

liittyi muiden eteläisen Afrikan valtioi-

tai parantuneen. Sama pätee aluetta

sakin kolme neljästä orvosta menettää

kansantaudin aseman. Viruksen leviä-

den kanssa hiv-epidemian rajuimmin

tutkineen Shemeikan mukaan myös

vanhempansa aidsille.

minen ei ole kuitenkaan loppunut, ei

kohdanneiden maiden joukkoon. Lähi-

Namibiaan, sillä kaikki mittarit anta-

menneisyyden tapahtumat muokka-

vat aihetta varovaiseen optimismiin:

sivat osaltaan epidemian leviämistä.

uudet tartunnat ovat vähentyneet,

”Tekijät eri maiden epidemioiden taus-

riskikäyttäytyminen vähentynyt ja vi-

talla vaihtelevat. Namibiassa epidemi-

rusta kantavien määrä laskenut noin

an alku sijoittui samoihin aikoihin itse-

13 prosenttiin.

Suomessa eikä Namibiassa. Vuosi-

”Orvoista huolehtivat nuoret ajautuvat helposti köyhyyteen ja jäävät paitsi koulutus- ja työllistymismahdollisuuksista.”

näisyyssodan loppumisen kanssa, kun

”Tappavasta taudista tuli krooninen

ihmiset palasivat kotiseuduilleen”, ker-

sairaus” – näin huojentuneina otsikoi-

too Helsingin yliopiston tutkijatohtori

tiin helmikuun lopussa Helsingin Sa-

Riikka Shemeikka.

nomissa julkaistu aids-aikajana. Jutun

Orpojen huoltajiksi jäävät yleen-

kausien sairastaminen ja kuolleisuus ovat jättäneet suurimmat arvet eteläisen Afrikan väestöihin, yhteisöihin ja perheisiin. Saattaa siis olla ennenaikaista, edes Helsingissä, verrata hiv:tä diabetekseen.

Minna Oksanen

Namibia kertoo osaltaan Saharan

toimittaja juhli kirjoituksessaan hiv-

sä isoäidit, tädit ja sisaret – siis nais-

eteläpuolisen Afrikan hiv-epidemi-

lääkityksen kehittämisen myötä koit-

puoliset sukulaiset. Shemeikka puhuu

an kehityksestä. Tartunnan saaneiden

tavaa uutta aikaa: nykyisin hiv-infek-

myös niin kutsutuista juniorijohtoisis-

määrä kasvoi räjähdysmäisesti vuosi-

tion kanssa elettyä elämää voi verra-

ta kotitalouksista, joissa lapsista ja ko-

tuhannen vaihteeseen saakka, jolloin

ta elämään diabeteksen kanssa. On-

dista jää huolehtimaan perheenjäsen,

suurimman esiintyvyyden maissa, ku-

kin totta, että myös afrikkalaisen epi-

joka ei yhteisön silmissä ole vielä aikui-

ten Zimbabwessa, Botswanassa ja Les-

demian laskusuhdanteeseen on vai-

nen. Nuorten aikuisten pystyssä pitä-

Namibian väestö 2011

13

immigration

They Don’t Want to Go Back Home – Immigrant Stories from a Beautiful City Sonia from Ecuador, Ed from Honduras, Ali from Pakistan, Usi from Somalia, Sergio from Bolivia. People from different parts of the globe lead a life in Barcelona, far from their families.

The European dream, however, is becoming harder for them.

S

onia R. asked me to sit down in

employed, but because I have already

her dining room in Barcelona.

paid the house, I decided to take a vaca-

She lives with her son and two

tion. Then, suddenly, I got a new job as

roommates in a flat of less than 100

a cook. The thing about money is that

square meters. She seemed to be fo-

you have to know where it is. If you

cused on reading a cooking book; she is

don’t know how to do a thing right,

attending a course, and she has a new

you have to try it. Otherwise you will

job in a restaurant. When I asked her

never learn.”

14

other European countries. The man al-

fore. I stood for two days in prison. They

so sold him a fake passport: the pho-

released me with an expulsion order,

to was changed to fit with the false ID.

the immigration phenomenon in Spain is new. Emigration increased vehemently only in the 1960s and 70s.

and I had to appeal. My boss fired me

Ali entered Italy and then came to Cat-

saying I could not keep the job without

alonia. Once here, he went to the Paki-

papers. Anyhow, he promised to take

stani Consulate and said someone stole

• Just between 1996 and 2001 the number of immigrants increased very fast from almost 500 000 to more than one million, and it rose to more than 5 million in 2005 according to INE (Statistics Center). According to Eurostat (2010) Spain has the highest rate of extra-communitarian immigration in Europe.

• About 7 per cent of the country’s population is from outside of the European Union, and it gets the second place after Germany in number of immigrants, around 3–4 million.

The immigrants are mainly Moroccan, but there are many Latin Americans, especially Ecuadorians and Colombians.

• In the 1990s and in the beginning of the 2000s the economy was looking for foreign people to work. However, the economic crisis of Spain has changed things for the worse. Unemployment in the whole country is more than 20 per cent and among the foreign people increased from 21,8 per cent (in 2008) to 28,4 per cent (in 2009). Many immigrants have difficulties with finding a job, and even with keeping the one they have got.

me back if I just went back to Honduras

his passport.

so that we could make the job contract

Ali does not have the papers yet

and after that, I could return to Spain

and it is difficult to get hired. He earns

legally. It all was a big lie, which I be-

money by selling pirate DVDs in bars.

lieved. But at the last minute I changed my mind.”

In 2009 things did not get better for Ed. He received terrible news from home: his country was going through a bad political situation, when some members of the army took the president Zelaya out of the presidential chair and sent him out of the country. Ed’s brother was murdered on the street. ”I felt really sad about this. I wanted to go back to Honduras and see my brother dead, maybe to believe it was true. My mother told me to stay

Some succeed despite the odds

an dream becoming a nightmare for

Nevertheless he did not give up un-

he was taken to prison. ”They told me

Pakistani man sold him a false Italian

many, few of them are returning to

til he found a job in a restaurant kitch-

to take off my clothes and to be careful

residency card, which is easy to falsi-

their home countries.

en. He used to work from 1 pm to 2 am.

not to sit down on the bench because

fy since it is not plastic like in many

Julie Moratti

Sonia was lucky if we consider the

uador, she said emphatically: ”No, I am

fact that she came to Spain in the late

not thinking about going back there.

90’s, when it was possible to get an

My life is here, my son was born here

employment contract and then get

and he is growing up with education

the identification papers/employment

from here.”

permit. Now that is impossible. Immi-

Despite this, she was in trouble a few

grants must start the process in their

months ago: one day her boss told her

own countries or wait 3 years with-

and other colleagues that due to reduc-

out papers after they can demonstrate

ing costs they had to be fired. ”I was un-

their permanency and their integra-

Sonia, Ecuador

a dirty man had been sitting there be-

on the other hand, not all are stories of troubles. There are non-communitarian immigrants who are fulfilling their dreams in Southern Europe. A. Costa is a 35-year-old Brazilian woman, who came to Valencia seven years ago. She regularized her papers’ situation in 2005 when the socialist Rodriguez Zapatero made a kind of amnesty for all the immigrants without papers. When she was illegal, she worked as a waitress. ”I remember funny situations. Once my boss held my arm and took me to the backside of the bar. I was totally amazed: what happens?

He quickly pushed me outside and then told me that the police was coming to ask for papers.”

Now those memories only remind her of her past. She is totally legal and does not have to hide from the police anymore. For the last two years she has owned a coffee restaurant and now she is managing a fashion boutique with Brazilian products. I visited her downtown Valencia store called Brazilian Soul. She welcomed me at the door and we went upstairs, while she had a native employee on duty in the basement.

She has done very well recently, and the crisis does not seem to affect her. She is living in Ayuntamiento Plaza, one of the best areas of the city. She feels safe in Valencia, and life is quiet. Anyway, she told me that she has been thinking about moving to another apartment. ”I am tired of living in the same place”, she said. “I should be applying for Spanish nationality, but I’ve been lazy about it. Now I still have to make the last renewal, the permanent one. I’ve done the renewal three times already,” A. Costa told.

if she is interested in going back to Ec-

“In the nineties you got a job, you got a social security and then you got the papers. But now things are different.”

“My boss fired me saying I could not keep the job without papers. Anyhow, he promised to take me back if I just went back to Honduras so that we could make the job contract and after that, I could return to Spain legally.” Ed, Honduras

A Recent Phenomenon

Julie Moratti

Due to the hard work he lost almost 10 kg. ”During the busiest hours, the boss used to yell and tell me to do the work

tion to Spanish society or the region

faster.” Ed was so stressed up that he

where they have been living according

quit soon, but then he felt regret be-

to the “arraigo” law (taking roots), but

cause of his economic situation. ”I felt

they must be careful to not be caught

very sad sometimes, because I want-

by the police.

ed to buy new things, like clothes or

”When I came, the law was perma-

shoes as I did in my country. But I had

nent: you got a job, you got a social se-

no money.” Ed had to borrow mon-

curity number and then you got the

ey from friends to pay his rent. After a

papers and employment permits. But

23 year old ed is a Honduran who

long time of job hunting he got a job

now things are different. When I came

came to Valencia in March 2008. Some

at a store. ”I think the boss liked me.

you couldn’t even see stores owned

friends told him that life in Spain was

He told me there was no problem with

by immigrants, now you see it every-

easier and that he could find a job.

the papers.”

where”, Sonia said.

in Spain. She was afraid and didn’t want me to be the next victim.” Now Ed is waiting for ”arraigo” to solve his situation. He is also studying Valencia’s language (Catalan).

“Since I was a child I my dream has been to live in Europe. Here I do not have my parents to tell me how to live – I have freedom.”

Ali, Pakistan

Even if the economic situation was not

But one day his luck changed: as he

Like Sonia, many immigrants don’t

as bad as now, he quickly understood

was walking to the store the police

want to go back home even in the

that there were no jobs for an illegal

stopped him and asked him for pa-

ali, 27, is a man from pakistan. He

face of the crisis. Despite the Europe-

immigrant.

pers. When they realized Ed’s situation,

came to Barcelona four years ago. A

15

According to Ali, the pirate business is

the police cannot cover it all. Some-

She explained that she came to Ca-

managed by Chinese people. Ali buys

times they fine people who drink on

diz by patera (boat) like many African

every movie for one euro and then he

the streets, other week they follow Af-

immigrants do. She came to Barcelo-

sells them for 2 or 2,70 euros.

ricans or Asians who sell false products.

na because she already knew about

”Nobody knows when it is going to be

the city and thought she could get a

his day.”

job. Things have not proceeded exact-

I met Ali in Roma caffe where he sells movies. ”I came here to work,” Ali told.

“Four years ago I was working at con-

ly that way. ”They say to me that if you

struction sites, but three years ago

don’t have papers, there is no job.” She

that business began to get worse. In Pakistan business is OK, but there are bombs – we have a lot of problems with bombs – and the government is an asshole.”

Ali’s whole family lives in Pakistan.

They have a house and work and they do pretty well economically, too. I asked

”I have no money to pay for a place to sleep, no money to shop. I beg because there is no job for me.” Usi, Somalia

”I was thinking of becoming a prostitute to get some money.” Sergio, Bolivia

told me about the lawyer she had spo-

”Naisten on pakko olla huonompia johtajia, koska he eivät ole päässeet johtaviin asemiin yhtä paljon kuin miehet.”

ken to. He had explained Usi the arraigo law: Usi should wait for three years

”Humanistinen tiedekunta pitäisi lakkauttaa, koska me humanistit emme tuota mitään lisäarvoa yhteiskunnalle.”

until she could get the papers. ”That’s too long, I need a job. I live anywhere, I sleep outside.”

I wanted to know how people react on a beggar on a very luxurious street. ”People are nice, they are sorry for me.

instead of having a difficult time in

They help me. Sometimes they give me

sergio, 29, is a bolivian who lives in

Spain. He answered: ”No, I won’t go

money, sometimes they give me food.”

Valencia’s capital illegally. He told me

back there. I would like to visit my fam-

he is desperate because he cannot get

ily once I get the papers, but not live

any job. He has not paid the rent of the

there. Since I was a child I my dream

room where he sleeps, neither the wa-

has been to live in Europe. Here I do not

ter and electricity bills. ”I was think-

have my parents to tell me how to live –

ing of becoming a prostitute to get

I have freedom. There are no problems

some money.”

with violence and bombs either. Espe-

Sergio and his family came to Spain

cially young people are nice and I can

because the economical situation in usi sat on the street begging for mon-

Bolivia was terrible. “All this began in

An unexpected thing is that instead

ey. I talked to her and she told me about

2007. My family didn’t have the pos-

of being afraid of the police, Ali actual-

her life. She had come from Somalia for

sibilities to work in my country, so

ly likes them. ”In Barcelona the police

just two months ago, without any doc-

we thought about going somewhere

are quiet. They don’t bother me; they

uments. ”I have no money to pay for a

else, and we said: Spain! Why not

have never stopped me for the movies,

place to sleep, no money to shop. I beg

going there?”

never.” According to Carles, a Catalan

because there is no job for me.”

Sergio’s first impression of Valen-

Social Activist, this happens because

cia was positive: ”Damn, really nice place, beautiful girls, a clean city in order… new life! The people here are very open-minded. Some people here don’t have respect for one another, but I see it’s a liberal country.”

However, now he is not only bored and concerned about his problems, but also thinking about going back to

Gender plays a role for some reasons the men i interviewed seem to have more problematic stories than women. I wonder whether it is because boys are more willing to tell honestly what they have experienced, or is it because I have met these guys on the streets.

According to Carles, we should think about what society lets a boy and a girl do – especially if they are not highly educated. There are some economic areas that are occupied by men and that have been very affected by the crisis. ”I am sure there are many boys who were working in the building industry with papers, and now they are unemployed and looking for something else to do.”

Bolivia. ”I am illegal you know. When I am quite sure that it is also partly because of cultural reasons. I can see this clearly especially among the immigrants coming from Muslim countries. You do not come by a girl working in a Pakistani store, for example. In the Pakistani store I visited, I met two guys. Saqlain explained me that boys usually move abroad first. When they have a home and a job they invite girls to come to Spain if they are married. ”Boys have to search for a flat first.” i wanted to have a girl’s point of view, so I went to a Pakistani store where I met a beautiful girl called Nori. It was a little bit hard to begin a conversation because she wanted her

Väestön KASVU ”Kehitysmaiden asukkaiden on pakko olla kyvyttömämpiä kuin rikkaiden länsimaiden, koska he ovat edelleen köyhiä.”

him, would he not want to return there

go to the mosque to pray.”

Kolumni Maarit Olkkola

husband to be there, too. ”Come later, I ask my husband.” Afterwards, she began to feel comfortable and even friendly: she told me she was on duty because his husband was sick. She usually helps him on the business every day, but not in the public. ”In my country I was a housekeeper, but there I had it all. Life is harder here, so we both have to work to earn money.”

the police catch illegal people, they are

Julie Moratti

anyone to help you.”

asked for the d.n.i.” (national identity document, in the case of foreigners is called n.i.e.) I could see that he was not willing to talk anymore, but finally he added: ”Things are getting so bad here, and the worst is when you don’t have

Julie Moratti The writer is doing a study on the immigrant situation in Spain.

luulin naiivisti, että tällaisia mielipiteitä ei enää voisi kuulla kuin kenties perussuomalaisten puoluekokouksessa. Ainakaan en odottanut kuulevani niitä yliopistoyhteisössä (tosin humalaisen ihmisen suusta Alinan tupakkakopissa).

Eniten minua kuitenkin ärsyttää se, etten hetken jankkaamisen jälkeen enää jaksanut lähteä vakavissani haastamaan näitä mielipiteitä, sillä argumenttini menivät kuuroille korville. Sen sijaan, että henkilö olisi esittänyt perusteltuja vasta-argumentteja, hän turvautui pätemiseen: ”Ootsä lukenu Darwinin Lajien synnyn? Ai et kokonaan, no et sä sitten voi ymmärtää näitä asioita.” siinä hetkessä en osannut vastata keskustelukumppanilleni, että biologisen evoluution rinnalla on jo vuosituhansien ajan (vähintään koko modernin ihmisen elinajan) toiminut toinen prosessi, kulttuurinen evoluutio, joka on pitkälti korvannut geneettisen evoluution maailman biologista muutosta ohjaavana voimana. Tähän kuuluu esimerkiksi erilaisia sosiaalisia valtarakenteita, jotka säätelevät ihmisten toimintaa. Siksi pelkällä Darwinilla voi selittää vain kovin vähän ihmisen ajan kehityskulkuja. Tämän hän olisi voinut oppia jo pääaineeni pääsykoekirjasta Verkottunut ihmiskunta, joka on alaotsikkonsa mukaisesti ”yleiskatsaus maailmanhistoriaan”. Ei siis mitään tähtitiedettä.

Samoin olisin voinut haastaa hänen toisen väitteensä: Miksi johtajina on myös enemmän pitkiä miehiä kuin lyhyitä? Ovatko he yksinkertaisesti vain synnynnäisesti kyvykkäämpiä, vai vaikuttaako valintaan jokin alitajuinen käsitys siitä, että pidempi mies vain näyttää enemmän johtajalta? Onko sillä mitään tekemistä todellisten kykyjen kanssa? Naisten ja miesten välillä nämä alitajuiset ”ominaisuuserot” korostuvat: miehet valitsevat johtotehtäviin helposti itsensä kaltaisia ihmisiä, koska he olettavat samojen piirteiden tekevän myös muista hyviä johtajia, eivätkä välttämättä näe muita mahdollisia menestyksekkäitä johtamistapoja.

Keskustelukumppanini kolmannen väitteen olen kuullut pelkästään tämän vuoden aikana jo ainakin kaksi kertaa. Pöyristyttävää tällä kertaa oli se, että lausuja oli itse humanisti. Millainen maailmasta tulisi, jos yhteiskuntiamme pyöritettäisiin vain muutaman vuoden, yleensä vain muutaman kvartaalin, päähän katsovien yritysten mukaan? Tuskin yksikään järkevä yritysjohtajakaan visioisi tällaista maailmaa. Yritykset ­– kuten kukaan muukaan ­– eivät nimittäin voi ennustaa, miltä maailma näyttää vuonna 2050. Mitä taitoja silloin kaivataan?

Mikä maa on silloin nousemassa talouden huipulle? Minkä kielen ja kulttuurin tuntemusta silloin tarvitaan? Mitä uusia luovia palveluita silloin kehitetään? niin ilmastonmuutos kuin talouskriisikin ovat jälleen nostaneet pinnalle tarpeen ymmärtää myös menneisyyttä: sekä lähihistoriaa, kuten 1930-luvun ja 1990-luvun lamoja, että ihmisen ja koko maapallon esihistoriaa, kuten ilmaston vaihtelua ja ihmisen suhdetta ympäristöönsä eri aikakausina.

Luonnontieteilijät ymmärtävät, että ihmisyhteiskuntien vaikutus maapalloon on olennainen. Taloustieteilijätkin ovat alkaneet ymmärtää, etteivät he voi turvautua pelkkiin talousteorioihin vaan joutuvat ottamaan huomioon myös muiden ihmistieteiden ja ympäristötieteiden näkökulmia.

Olin ajatellut, että humanistit olisivat se ryhmä, joille sivuaine yhteiskuntatieteelliseltä alalta – tai edes yksi sosiologian kirja – ei olisi tarpeen.

Taisin olla väärässä.

Maarit Olkkola Kirjoittaja opiskelee talous- ja sosiaalihistoriaa, kehitysmaatutkimusta, ympäristötieteitä ja visuaalista journalismia.

kuva: fs film oy

Kolumni Minna Kulmala

Maitobaarista ehkäisybaariin kairon väestökonferenssissa vuonna 1994 tiedemiehiä kehotettiin laajentamaan niin kutsutun ”ehkäisybaarin” tuotevalikoimaa, jotta mahdollisimman monella eri taustoista tulevalla olisi mahdollisuus omien tarpeidensa mukaan räätälöityyn perhesuunnitteluun.

Faktoihin pohjautuvalla seksuaali- ja ehkäisyvalistuksella on saatu paljon hyvää aikaan. On kuitenkin virhe luulla, että ehkäisy olisi uusi ja upea länsimainen keksintö, joka tulee kädestä pitäen siirtää kehityksestä jälkeen jääneille. Ehkäisyn käytöstä on merkkejä tuhansien vuosien takaa ja jokaiselta maailmankolkalta. Eikä tässä vielä kaikki – ehkäisyä käyttävät eläimetkin: ainakin naarassimpanssien tiedetään pureksivan tiettyinä aikoina kemiallisesti ehkäiseviä lehtiä.

Erilaiset lehti- ja hedelmäpessaarit, kondomit, pidättyvyys, keskeytetty yhdyntä, avioitumisiän sääteleminen, imettäminen sekä ehkäisevien yrttien ja jopa spermaa tappavan krokotiilin lannan käyttö ovat ikivanhoja ehkäisymenetelmiä. Myös abortti ja lapsenmurha tunnetaan enemmän tai vähemmän yleisinä ja hyväksyttyinä tapoina säädellä yhteisön kokoa; moraalisiin kannanottoihin on vaikuttanut muun muassa näkemys siitä, milloin sikiöstä tai lapsesta tulee ”oikea” ihminen ja yhteisön jäsen. Käsitykset vaihtelevat kulttuureittain.

on yleensä luotettava, mutta siihen totuttelu vaatii kärsivällisyyttä ja paneutumista. Perinteisten menetelmien väheksymiseen ei ole syytä.

Omien näkemysten tuputtaminen on usein toisia alentavaa. Tiedon jakaminen sen sijaan antaa ihmisille valmiuksia tehdä omat ratkaisunsa.

Ihmiset ovat tunnetusti kärsimättömiä: helppo ja riskialtis vaihtoehto ajaa usein hankalamman edelle. Tämä johtaa väistämättä uuden teknologian kehittelyyn, myös ilman erillisiä pyyntöjä. ehkäisybaarin tulevaisuudentuotteisiin voi tutustua Robin Bakerin kirjassa Tulevaisuuden seksielämä (2000). Kirja povaa uutta, huolettomampaa tulevaisuutta, jossa lapset hedelmöitetään koeputkissa ja kasvatetaan lainakohduissa. Kloonauskin on tietysti mahdollista – mitä vain haluatte. Rahalla saa. Ehkäisymonitorista voi tarkistaa ajankohdan sopivuuden, mitä sitten mielessä pyöriikin. Niin miesten kuin naisten kannattaa toki tallettaa solupankkiin sukusolut jo nuorina. Tämän jälkeen sopii tehdä sterilisaatio ja aloittaa villi ja vaaraton seksielämä. Paksuksi ei pamahdeta vahingossa, isyydestä ei ole epäselvyyksiä eikä elatusmaksuista tarvitse stressata.

Kaiken maistelun lomassa voi toki viivähtää muutaman kirpeän kysymyksen äärellä, kuten ”pienissä” lienee tapana; Millaisia variaatioita menetelmät mahtavat saada eri kulttuureissa? Missä määrin ihmiset saavat päättää, millaisia lapsia hedelmöitetään: sallitaanko tyttölasten ja vammaisten syntyä?

Miten tunne-elämä pidetään ajan tasalla lukuisien kumppaneiden suhteen? Muuttuvatko käsityksemme insestistä, josta tullee biologisesti riskitöntä? Miltä tuntuisi tavata nuoruudenrakkauden klooni seitsemänkymppisenä? Entä taudit – nekin varmaan hoituvat kädenkäänteessä ylähyllyn pillerillä?

”Kumit yhdistetään herkästi vapaaseen seksiin, eikä niitä kehdata ostaa tai käyttää.”

Kirjoittaja opiskelee sosiaali- ja kulttuuriantropologiaa ja uskontotiedettä.

18

Yhden ihmisen elämä 127 tuntia -elokuva on piinaavaa seurattavaa – parhaalla mahdollisella tavalla.

127 tuntia (127 Hours) valmistumisvuosi: 2010 ohjaus: Danny Boyle pääosissa: James Franco, Kate Mara, Amber Tamblyn ensin 127 tuntia on ärsyttävä, sitten ahdistava ja lopulta kaunis. Se muuttaa ajattelutapasi, vaikka et sitä haluaisi. Kaikki alkaa väkijoukoista.

Kuva leikataan kiirehtiviin ihmisiin ja sitten parikymppiseen mieheen, Aroniin (James Franco). Hän on osa yhteiskuntaa, mutta näyttäytyy silti siitä erillisenä, ulkopuolisena. Hän on nuori, itsenäinen ja vapaa. Hän jättää vastaamatta äitinsä soittopyyntöön ja suuntaa Utahin autiomaahan yksin, kertomatta kenellekään. Tämä päätös on osoittautua hänelle kohtalokkaaksi.

Vuoden 2003 huhtikuussa 27-vuotias Aron Ralston lähti seikkailemaan Utahin autiomaahan. Kiipeillessään kanjoneilla varomattomasti kivenlohkare irtosi, ja Ralston putosi kanjoniin. Miltei tonnin painoinen kivenjärkäle oli murskannut hänen oikean kätensä.

Viisi päivää myöhemmin Ralston hortoili kanjonista puolikuolleena, apua etsien. Hän oli joutunut amputoimaan toisen kätensä.

Aron Ralstonin uskomattomasta tarinasta tuli välittömästi maailmanlaajuinen uutinen. Vuonna 2004 Ralston kirjoitti kokemuksistaan kirjan Between a Rock and a Hard Place, jonka pohjalta Danny Boyle (Trainspotting, Slummien miljonääri) on ohjannut hienon ja omalaatuisen elokuvan 127 tuntia. Nimi viittaa aikaan, jonka Ralston joutui viettämään kanjonissa, lähes kokonaan ilman ruokaa tai vettä.

Elokuvan alku on kepeä ja miltei ärsyttävä niin kuin Aronkin, joka tallentaa itseään poseeraaviin valokuviin. Hän on seksikäs, hauska ja sanavalmis – ja myös tietää sen. Hän hurmaa tottuneesti kohtaamansa reppumatkailijat mutta päättää olla lähtemättä heidän mukaansa. Pian tämän jälkeen onnettomuus tapahtuu ja elokuvan sävy muuttuu. Aronin pakokauhu, raivo ja turhautuminen täyttävät valkokankaan.

Boylen kuvat ovat komeita. Kaukana yläilmoissa suihkukone halkoo taivasta ja katsojana tuntuu kuin hengittäisi alhaalla kanjonin seiniä Aronin kanssa. Utahin autiomaa tallentuu henkeäsalpaavassa upeudessaan ja Aronin hallusinaatiot hehkuvat värejä. 127 tuntia onkin yllättävän visuaalinen elokuva. Vaikka Aron on lähes koko elokuvan ajan vain yhdessä paikassa, kanjonissa, kuljettaa Boyle katsojan taitavasti Aronin mieleen, niihin muistoihin ja ihmisiin, jotka kannattelevat häntä.

James Franco on roolissaan ilmiömäinen miehenä, joka pakotetaan pysähtymään ja kohtaamaan valintojensa ja elämäntapansa seuraukset.

Hänen piinaansa on hetkittäin miltei mahdotonta katsoa. A.R. Rahmanin musiikki tuntuu paikoin sotivan Francon tunnetiloja vastaan. Kappalevalinnat tuntuvat liian kepeiltä, miltei ilkkuvilta. Toisaalta musiikki luo kontrastia elokuvan ahdistavalle aiheelle ja tavoittaa jotain Aronin perimmäisestä optimismista, mikä hänen persoonassaan säilyy myös kammottavissa olosuhteissa. Jopa kohua herättänyt kädenleikkaamis-kohtaus on groteskiudestaan ja karmivuudestaan huolimatta yllättävän euforinen. Pohjavireenä on Aronin halu elää.

127 tuntia ei olekaan kertomus vain kiven alle jääneestä kiipeilijästä, vaan se tavoittaa vahvasti universaaleja teemoja. Tietyllä tavalla sitä voisi pitää myös masennuksen kuvauksena. Kuten kivenjärkäle, myös masennus murskaa ihmisen alleen ilman, että sitä voisi poistaa tai vierittää pois. On katkaistava jotain omasta itsestään: tunnetiloja, ajatusrakenteita, ehkä jopa ihmisiä. Prosessi on usein tuskallinen, mutta vapautumisen jälkeen uusi mahdollisuus elämään on olemassa.

Elokuvan viimeiset viisi minuuttia ovatkin pelkkää Boylen juhlaa.

Kuin loistava jazz, hän kuljettaa meidät muuttuneina ja yllättyneitä maisemiin, joista lähdimme. Kun kaukana horisontissa näemme kolme ihmistä, Aronin tavoin tunnemme syvää kiitollisuutta. 127 tuntia onkin pohjimmiltaan elokuva ihmissuhteista. Kaikki alkaa ja päättyy väkijoukkoihin, perheeseen ja yhteiskuntaan, jonka osa Aron on koko ajan ollut.

”Kohua herättänyt kädenleikkaamis-kohtaus on groteskiudestaan ja karmivuudestaan huolimatta yllättävän euforinen.”

patti adair, www.sxc.hu

biologian ymmärtämisen ohella onkin erittäin tärkeää ymmärtää niitä kulttuurisia ja uskonnollisia kehyksiä, joiden puitteissa yksilöt ajattelevat ja toimivat. Uusia ehkäisymenetelmiä ei aina oteta avosylin vastaan, eikä niitä välttämättä käytetä ohjeiden mukaan.

Otetaan esimerkiksi Etelä-Intia, jossa suhtautuminen kondomeihin on penseää etenkin maaseudulla. Kumit yhdistetään herkästi vapaaseen seksiin, eikä niitä kehdata ostaa tai käyttää. Niukasti yksityisyyttä tarjoavissa intialaistalouksissa on harvemmin salaisia kätköjä intiimituotteille. Kondomeista eroon hankkiutuminenkin voi olla hankalaa, roskat kun tavataan viskata suoraan kadulle. Pillereihin ja kierukoihin liitetään niin ikään negatiivisia assosiaatioita. Sen sijaan sterilisaatio on suosittua: sen avulla nainen saavuttaa naisen elinkaaren arvostetuimman, seniorinaisen, aseman ja sosiaalista liikkumatilaa. Päätöksellään nainen voi myös uhmata anoppiaan, jonka tahtoon miniän odotetaan muutoin mukisematta taipuvan.

Biolääketieteellisten menetelmien korostaminen linkittyy usein lääkäreiden, hallitusten, palveluntarjoajien ja tiedemiesten näkemyksiin, joiden mukaan vain teknis-tieteelliset menetelmät ovat varmoja ja tehokkaita, vaikka niihin tosiasiassa sisältyy monia ongelmia. (Tosin Japanissa e-pillerit ovat olleet vuosikymmeniä kiellettyjä sivuvaikutustensa vuoksi.) Luonnolliset menetelmät ovat ilmaisia, ja oikein käytettyinä usein vaarattomia ja suhteellisen varmoja. Rytmimenetelmä esimerkiksi

elokuva

Vilma Hakala Kirjoittaja opiskelee sosiologiaa.

19

” Hukou-asukasrekisterijärjestelmä sitoo kansalaiset asuinpaikkakunnilleen: maaseudulla asuvat maalle ja kaupunkilaiset kaupunkeihin.”

Vieraita omassa maassaan Kiinan väestönkasvu ja kaupungistuminen polkevat maansisäisten siirtolaisten oikeuksia.

Maaseudulta ei ole virallisesti lupaa lähteä kaupunkiin, vaikka elinkeinoa ei enää ole.

Laiton maansisäinen siirtolaisuus on monelle ainoa mahdollisuus.

M

aailma on jakautunut globaalisti kahtia

ti Luova Turun Yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen laitokselta kertoo, että ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet paikallistason virkamiehet, jotka käyttävät eriarvoisuuden poistamiseen ja siirtolaisten aseman parantamiseen tarkoitetut rahat vääriin tarkoituksiin.

mat ja jopa vaaralliset työpaikat esi-

Keskushallintojen on hyvin vaikea val-

merkiksi kaivoksilla – jotka ovat perin-

voa paikallishallintojen toimintaa, eikä

teisesti olleet siirtolaisten työpaikkoja

mitään rangaistuksia ole käytössä vää-

– aiheuttavat terveydellisiä ongelmia

rin toimimisen estämiseksi.

monille siirtolaisille. Kuitenkin lait-

Siirtolaisten eduksi tehtiin ehdo-

tomat siirtolaiset ilman kaupungin

tus siitä, että paikallishallinnot val-

hukouta ovat juuri heitä, joilla ei ole

voisivat paikallisten yritysten laillista

pääsyä julkisen terveydenhuollon

palkanmaksua siirtolaistyöntekijöil-

pariin, ja matalilla palkoilla yksityis-

leen, mutta paikallishallinnot eivät ol-

ten terveydenhuoltopalvelujen pariin

leet halukkaita toimimaan siirtolais-

pääsy on mahdotonta.

ten eduksi ulkomaisten investointien

kiinan siirtolaisten lukumäärä on ar-

pois pelottamisen uhalla. Paikallishal-

vioitu noin kymmenesosaksi Kiinan 1,3

linnot eivät keskushallinnon määräyk-

vuosikymmenel-

miljardin asukkaan väestöstä, eli siir-

sestä huolimatta ole myöskään huo-

lä kiihtyvällä tahdilla. Lai-

tolaisia on noin 130 miljoonaa. Kiinan

lehtineet riittävästä peruskoulutuk-

ton siirtolaisuus, siirtolaisten

valtavasta väkiluvusta huolimatta 130

sesta siirtolaisten lapsille. Syyt paikal-

me siirtolaisuus

ja keskisuuriin kaupunkeihin. Ou-

asuttamat hökkelikylät kaupunki-

miljoonan kansalaisen joukko on huo-

lishallinnon toimintaan johtuvat lisäk-

sekä rikkauden että myös

en reuna-alueilla ja siirtolaisten eri-

mattava määrä ihmisiä ja olennaisen

si siitä, ettei niillä ole riittäviä kannus-

väestönkasvun osalta. Kun pohjoisessa

arvoisuus ovat vakavia sosiaalisia

suuri osa väestöstä. Voiko näin suurta

timia toimia oikein.

ihmismäärää jättää vaille oikeuksia?

väestönkasvu laskee ja ikääntymisen

ta huolimatta

ongelmia, mitkä horjuttavat Kiinan

ongelmat horjuttavat yhteiskuntara-

Kiinan väestö tulee

yhteiskuntarakennetta.

kennetta, globaali etelä pullistuu kas-

kasvamaan Shanghai Dai-

vavan väestön määrästä. Väestönkasvu

lyn arvioiden mukaan ainakin 1,5

ruokkii alikehitystä, joka puolestaan lisää entisestään väestönkasvua, ja näin

Sitkeällä työllään siirtolaiset ovat ra-

rakenteellisten ongelmien korjaa-

Laittomien siirtolaisten sosiaalinen

kentaneet Kiinan kaupunkeihin mah-

misen sijaan Kiina on siirtänyt huo-

kä taloudellisesti että julkisten palve-

status on alhainen ja he joutuvat usein

tavia pilvenpiirtäjiä ja huikean kau-

mion pois ongelmista kohti suuria ta-

miljardiin asukkaaseen vuoteen 2033

luiden suhteen huomattavasti heikom-

segregaation eli syrjäytymisen sekä

punkikuvan mutta kuuluvat edelleen

pahtumia kuten Pekingin olympialai-

mennessä.

pitasoinen. Maaseudulla asuvien on

marginalisaation uhreiksi eri elämän-

kaupungeissa yhteiskuntien alimpaan

sia vuonna 2008 ja Shanghain maail-

Kaupungistuminen on Kiinassa ta-

yhä edelleen lähes mahdotonta saada

alueilla. Siirtolaisten lapsille on omat,

luokkaan ja kokevat jatkuvaa syrjintää.

mannäyttelyä vuonna 2010. Kiina on

Maailman väestönkasvu ja teollistu-

louskasvun seurauksena ollut todel-

kaupunkilaisen hukou eli asuinpaikka-

huonompitasoiset koulunsa, joi-

minen ovat tuntuvasti lisänneet työt-

la vauhdikasta 1990-luvulta lähtien.

rekisteri, mutta työttömyyden uhates-

ta pyöritetään vapaaehtoisvoimin

tömyyttä maaseudulla maatalouden

Muuttokohteina ja kasvavan väestö-

sa yhä useammat maaseudun asuk-

ilman takuita opetuksen laadus-

parissa, ja kehitysmaidenkin asukkaat

paineen alaisina ovat erityisesti itä-

kaat muuttavat kaupunkeihin,

ovat vähitellen muuttamassa työn pe-

rannikon suurimmat ja rikkaimmat

usein laittomasti.

rässä kaupunkeihin. Kaupungistu-

kaupungit, kuten pääkaupunki Pe-

minen eli urbanisaatio on yksi väes-

king, talousmahti Shanghai sekä vien-

laittomien maan sisäis-

tönkasvun mukanaan tuomista ilmi-

tiin perustavana kauppa-alueena me-

ten siirtolaisten mää-

öistä. Se on osaltaan vauhdittamassa

nestynyt Guangdongin maakunnan

rä onkin lisäänty-

kehitystä mutta toisaalta aiheuttaa

pääkaupunki Guangzhou.

nyt erityisesti vii-

saadaan aikaan jatkuva kierre.

Köyhyyden

uhkaamien

monenlaisia ongelmia.

ta. Työssäkäyvien siirtolaisten oikeuksia riistetään matalilla palkoilla, luvattoman epäinhimillisillä työolosuhteilla sekä liiallisella työn-

”Kiinan keskushallinto on todennut eriarvoisuuden siirtolaisten ja kaupunkilaisten välillä uhkaavan maan yhteiskunnallista tasapainoa”

teolla. Turvatto-

jo menestynyt taloudellisessa kehityksessään, joten nyt olisi aika ottaa huomioon valtion kehitykseen liittyvät sosiaaliset aspektit.

Kiina luokitellaan yhä kehitysmaaksi, mutta sen huimaava vaurastuminen ja talouden kasvu ovat pian nostamassa sen teollistuneiden maiden joukkoon. Kiinan ke-

Näin ei kuitenkaan voi jatkua pitkään,

hitysmalli antaa myös viitteitä siitä,

sillä Kiinan keskushallinto on todennut

mitä on kaupungistumisen ja talous-

kaupunkeihin muuttoa on perintei-

eriarvoisuuden siirtolaisten ja kaupun-

kasvun myötä odotettavissa muissa

sesti rajoitettu Mao Zedongin hallinto-

kilaisten välillä uhkaavan maan yhteis-

kehittyvissä maissa.

estönkasvun suhteen. Maailman väki-

kauden aikaisen ja yhä edelleen nou-

kunnallista tasapainoa.

rikkain valtio on 1 330 141 295 asukkaal-

datetun hukou-asukasrekisterijärjes-

Vuonna 2003 siirtolaisuuden on-

laan ottanut käyttöönsä väestönkas-

telmän kautta, mikä sitoo kansalai-

gelmiin tartuttiin hallinnon tasolla ja

vun rajoittamiseksi tehokkaan ja yksi-

set asuinpaikkakunnilleen: maaseu-

siirtolaisuutta pyrittiin toteuttamaan

selitteisen keinon: keskushallinnon val-

dulla asuvat maalle ja kaupunkilaiset

suunnitelmallisemmin luomalla am-

kaupunkeihin.

mattikoulutusta, parantamalla työolo-

kiina on ainutlaatuinen valtio vä-

voman yhden lapsen politiikan.

Sen toteutuminen on ollut kii-

Kiinassa kaupungin ja maaseudun

ja ja ohjaamalla muuttoliikettä suur-

tettävää, mutta politiikas-

erot ovat valtavia, ja maaseutu on se-

ten megakaupunkien sijaan pieniin

Kiinan väestö 2011

Tuuli Valo Kirjoittaja opiskelee kehitysmaantiedettä, kehitysmaatutkimusta ja viestintää.

leena honkasalo

Siirtolaiset lähettävät säännöllises-

hän palata Moldovaan päätettyään

ven, ja kyllä se vie myös EU:n rajatar-

ti rahaa kotimaahan, ja Moldovaan

opintonsa. “Miksi ihmeessä? Romani-

kastusten ohi.

virtaa vuosittain 170 miljoonaa dolla-

assa maksetaan moninkertaista palk-

Drochian kaupungin poliisipäällik-

ria (noin 125 miljoonaa euroa) rahalä-

kaa, ja ovathan ovet auki muuallekin,

kö Vitali Josanu joutuu jatkuvasti tais-

hetyksinä. Summa vastaa 38 prosent-

kun valmistun IT-alan ammattilaisek-

telemaan ihmiskauppaa vastaan, mut-

tia maan bruttokansantulosta, mikä

si. Haaveenani on muuttaa Yhdysval-

ta hän on toiveikas tulevaisuuden suh-

on toiseksi eniten maailmassa. Raha-

toihin. Vain hullu palaisi Moldovaan.”

teen. “Nykyään on yhä enemmän lailli-

lähetykset paikkaavat sosiaalitur-

sia tapoja päästä ulkomaille. Moni

van aukkoja, ja monet perheet sin-

”Moldova on edelleen Euroopan köyhin maa. Keskipalkka on vaivaiset sata euroa kuussa, mikä ei riitä edes kaikkein välttämättömämpimpiin menoihin.”

nittelevät niiden turvin. kansantalouden näkökulmas-

ta verotulot olisivat rahalähetyk-

siä kestävämpi ratkaisu. “Maastamuutto on meidän suurin ongelmamme. Meidän pitäisi löytää keinot, joilla pitää ammattilaiset Moldovassa”, huokaa perhe- ja sosiaa-

Kun väki vähenee

22

ten EU-passia isovanhempien syntymätodistuksen perusteella. Se saattaa tarkoittaa, että jatkossa ihmiskauppa vähenee.”

Ongelmat eivät kuitenkaan jää taakse, vaikka ylittäisi laillisesti Euroopan Unionin rajan. “Olen Moldovasta ja minulla on viisi las-

Maastamuutto rikkoo perheitä, ja

ta. Olen sairas, auttakaa minua”, lukee

ja Ecaterina Berejan. Maa panostaa il-

arviolta satatuhatta moldovalaislas-

sydäntäsärkevässä käsinkirjoitetussa

maiseen koulutukseen mutta kärsii ai-

ta joutuu kasvamaan erossa vanhem-

kyltissä, jota pitelee tummiin pukeu-

vovuodosta. Koulutetut nuoret karkaa-

mistaan. Nuoret aikuiset lähtevät, lap-

tunut, hyytävässä viimassa kyhjöttävä

vat ulkomaille parempien palkkojen ja

set ja vanhukset jäävät. “Olisin muut-

hahmo Helsingin rautatieaseman ku-

työmahdollisuuksien perässä.

tanut ulkomaille jo aikaa sitten, mut-

peessa. Moni moldovalainen, joka ku-

23-vuotias Vadim Sîrbu on muut-

ta en halua tyttäreni kasvavan ilman

vittelee ruohon olevan lännessä vih-

tanut Romaniaan opiskellakseen tie-

äitiä”, tunnustaa englanninopettaja

reämpää, pettyy karvaasti.

totekniikkaa. Vadim tuijottaa minua

Aliona Gincu. “Tyttäreni on nyt kahdek-

hämmästyneenä, kun kysyn, aikooko

sanvuotias. Kymmenen vuoden kulut-

jos nykytrendi jatkuu, vuoteen 2050

mennessä Moldovan väkiluku on tippunut kolmeen miljoonaan.

Kun väestönkasvu tippuu pakkasen puolelle, talous hyytyy ja huoltosuhde heikkenee. Maastamuuton lieveilmiöitä ovat ihmiskaup-

tua hän ei enää tarvitse minua täällä,

pa ja perheiden hajoaminen – molem-

ja lähden varmasti etsimään töitä Eu-

mat inhimillisiä tragedioita, joille ei voi

roopasta”, hän jatkaa, kuin haluaisi se-

laskea hintaa.

littää, ettei ole lähtijöitä huonompi –

siirtolaisuus

N

kea Romanian kansalaisuutta ja si-

liturvaministeriön johtava suunnitteli-

”Arviolta sata tuhatta moldovalaislasta joutuu kasvamaan erossa vanhemmistaan.”

Pidot eivät Moldovassa parane, kun yhä useampi lähtee työn perässä ulkomaille. Negatiivinen väestönkasvu rikkoo perheitä, tekee huoltosuhteesta sietämättömän ja ruokkii ihmiskauppaa.

moldovalainen voi esimerkiksi ha-

omistautuneempi äiti vain.

Kaksikymmenvuotista itsenäisyyttään tänä vuonna juhlivan Moldovan

eljän miljoonan asukkaan

Moldovan tieto- ja turvallisuuspalvelun

Köyhät työnnälkäiset ihmiset ovat

suurin haaste onkin kääntää netto-

Moldova on pikkuruinen

varovainen arvio on, että 600 000 Mol-

ihmiskauppiaille vapaata riistaa. Lu-

muuttoastetta ja väestönkasvua kuvaavat käyrät nousuun.

maa Romanian ja Ukrainan

dovan kansalaista on töissä ulkomail-

paukset hyvästä työpaikasta ravinto-

kainalossa. Entinen neuvostotasaval-

la. Monet lähteet puhuvat jopa miljoo-

la-alalla viettelevät monet nuoret nai-

ta itsenäistyi vuonna 1991, mutta it-

nasta siirtotyöläisestä, mikä vastaa nel-

set, jotka päätyvät seksityöläisiksi tai

senäisyys ei ole merkinnyt vaurastu-

jännestä maan väkiluvusta. Suurin osa

kotiorjiksi. Miehet uurastavat raken-

mista tai edes taloudellista vakautta.

oleskelee uudessa kotimaassaan laitto-

nustyömailla ja maataloustöissä vailla

Vaikka maan talous kasvaakin hitaasti,

masti: vain 80 000:lla on asianmukai-

työsopimusta tai oikeuksia, lapset taas

Moldova on edelleen Euroopan köyhin

nen oleskelu- ja työlupa.

pakotetaan kerjäämään. Monia huija-

maa. Keskipalkka on vaivaiset sata eu-

Luotettavia tilastoja paperittomien

roa kuussa, mikä ei riitä edes kaikkein

siirtolaisten määrästä ei ole saatavilla.

välttämättömpimpiin menoihin.

Muuttovirta suuntautuu Moldovasta

Leena Honkasalo Kirjoittaja kävi Moldovassa lokakuussa 2010 kehitysyhteistyöhankkeen seurantamatkalla

taan, eikä luvattuja palkkoja koskaan kuulu. Myös elinkauppa kukoistaa.

erityisesti lähialueen maihin – Venäjälnälkäpalkat kotimaassa ja elintaso-

eurooppa rakentaa muureja ympäril-

le, Italiaan, Ukrainaan ja Romaniaan –

leen ja pyrkii suojautumaan siirtolais-

kuilu naapurimaihin saavat moldo-

sekä Etelä-Eurooppaan, ja viime vuosi-

mereltä, joka velloo Schengen-alueen

valaiset haaveilemaan vihreämmästä

na myös Lähi-idän maat ovat alkaneet

porteilla. Vanhan kansan sanoin tahto

ruohosta maan rajojen ulkopuolella.

vetää siirtolaisia puoleensa.

kuitenkin vie vaikka läpi harmaan ki-

Moldovan väestö 2011

23

politiikka

Väestöpaine kiihdytti Egyptin vallankumoukseen Maailman väkirikkaimman arabimaan hallitsematon väestönkasvu on virittänyt talouden ja ympäristön kestokyvyn äärimmilleen.

Kuitenkin maan suurin toivo ovat tämän väestöräjähdyksen perilliset – vallankumousta organisoinut nuorten suursukupolvi.

E

gyptin hallitsematon väestön-

Ruoan hinnannousun ja väestöpai-

kasvu on jo kauan rasittanut

neen lisäksi vallankumouksen taus-

nuorten vallankumous – nuorten keinoilla

miten pysäyttää väestönkasvu?

unelmia uudesta egyptistä

mä sukupolvi kypsyy vajaan kolmen-

Vanha hallitus ei puuttunut väestön-

”Tämä vallankumous merkitsee tois-

kymmenen vuoden ikään, liberaalide-

kasvuun ja sen tuomiin ongelmiin ko-

ta itsenäisyyttä Egyptille, joka saavutti

mokratiaksi tulemisen mahdollisuus

vinkaan tarmokkaasti, vaikka maahan

ensimmäisen kerran riippumattomuu-

muuttuu todennäköisemmäksi.

perustettiinkin vuosi sitten uusi minis-

den häätämällä britit maastaan vuonna 1954”, iloitsee Sadek.

Said Sadek korostaa, että egyptiläis-

teriö sen hillitsemiseksi. Aikaisemmin

nuoret ovat taitavia Internetin käyt-

väestö- ja perheasiat olivat terveys-

YouTubeen ladatussa videossa nuo-

täjiä: he valjastivat sosiaaliset medi-

ministeriön vastuulla, ja syntyvyyt-

ret kuvailevat Uuteen Egyptiin kohdis-

at poliittiseksi foorumiksi. Twitteris-

tä yritettiin pienentää lähinnä paran-

tuvia haaveitaan. ”Toivon, etten näki-

sa ja Facebookissa he vähitellen muo-

tamalla terveys- ja perhesuunnittelu-

si enää nuorisoa maleksimassa kioskil-

dostivat yhdenmukaisen asenteen kor-

palveluita.

ta toiselle mieli maassa”, sanoo nuori

ruption ja hallituksen mielivallan vastustamiseksi.

Mubarak kuolee ja tapaa presidenttikollegansa Nasserin ja Sadatin, jotka kysyvät häneltä: ”Miksi sinä olet täällä? Oliko se salamurha vai myrkkyä?” ”Ei kumpikaan”, hän vastaa, ”se oli Facebook.”

niin ympäristöä kuin taloutta.

tatekijäksi on nimetty myös kasvava

Egyptiläisten ikäpyramidin pohja on

Mubarak kuolee ja tapaa presi-

Näkyvimmin se on kuitenkin vaikut-

työttömyys, josta kärsivät eritoten kor-

huomattavan paisunut, sillä YK:n tilas-

denttikollegansa Nasserin ja Sa-

tanut tavallisen kansan arkeen maas-

keasti koulutetut nuoret. YK:n tilasto-

tojen mukaan 49 prosenttia egyptiläi-

datin, jotka kysyvät häneltä: ”Miksi

sa, jossa tuloerot ovat erittäin suuria.

jen mukaan jopa 90 prosenttia työttö-

sistä on 15–30-vuotiaita. Amerikkalai-

sinä olet täällä? Oliko se salamur-

Liikakansoituksen aiheuttamat ongel-

mistä egyptiläisistä on alle 30-vuoti-

sen väestötieteilijän Richard Cincot-

ha vai myrkkyä?” ”Ei kumpikaan”,

mat on nähty myös viimeaikaisen po-

aita, mikä näkyy kairolaisessa katuku-

tan mukaan levottomuuksille alttiim-

hän vastaa, ”se oli Facebook.”

liittisen kuohunnan taustalla.

vassa vesipiippua polttelevien joutilai-

pia ovat sellaiset valtiot, joiden ikära-

Informaatioteknologia on pur-

Egypti on maailman väkirikkain ara-

den nuorten miesten seurueina. Tilan-

kenne on vinoutunut niin, että nuor-

rut egyptiläisiin arvaamattomal-

bimaa. Sen asukasluku on kasvanut

ne synkistyi entisestään vuoden 2008

la tavalla, minkä oivalsivat myös

vain parissa vuosikymmenessä 50 mil-

talouskriisin myötä, kun aikaisemmin

Muslimiveljeskunnan kannatta-

joonasta (vuonna 1985) nykyiseen noin

koulutettuja egyptiläisiä työllistäneet

jat kampanjoidessaan aktiivises-

83 miljoonaan. Nopea ja hallitsema-

Persianlahden öljymaat eivät enää ky-

ti tekstiviestein ennen marraskuun

ton väestönkasvu on kasvattanut ruo-

enneet tarjoamaan työtä.

parlamenttivaaleja.

mies kameralle. ”Toivon, ettei Egyptissä olisi enää ainoatakaan liikenneruuhkaa”, huokaa toinen.

Videossa esiintyvät lapset ja nuoret toivovat myös omaa tietokonetta ja ilmaista koulutusta. Nuori nainen toivoo, että muutos olisi köyhien parhaaksi. Mangojen hinnan suotaisiin myös laskevan ja puita istutettavan. ”Toivon, että ihmiset ymmärtävät muuttaa itse asioita, eivätkä odota muiden muuttavan niitä. Olen optimisti-

Vaikka väestönkasvu Egyptissä on hi-

nen”, julistaa silmälasipäinen poika, ja

dastunut, arvioidaan, että se pysähtyy

tiivistää samalla sen, mistä koko val-

antuotannon painetta maassa, joka on

Said Sadek täsmentää: ”Väestöpai-

aikaisintaan vuonna 2035, ellei ongel-

lankumouksessa on ollut kyse. Nuor-

enimmäkseen hiekkaerämaata ja siksi

ne ja köyhyys ovat pitkäaikaisia on-

maan puututa. Sadek ehdottaa ratkai-

ten esimerkki on houkutellut miljoo-

täysin riippuvainen saastuneesta Nii-

gelmia Egyptissä, mutta ne eivät itses-

suiksi elintason nostamista ja väestön

nat miehet ja naiset erilaisista yhteis-

listä. Joen varrella toisiaan tönivät kes-

sään yllyttäneet kansaa vallankumo-

siirtämistä pois liikakansoitetusta Nii-

kuntaluokista eri puolilta maata liit-

keneräisiksi jääneet kerrostalot, ja jät-

ukseen. Vallankumouksen töytäisivät

lin laaksosta Saharan keitaisiin. Väes-

tymään muutoksen kannattajiin, mi-

teet singotaan rantaan. Paikoitellen on

liikkeelle tässä poliisivaltiossa esiinty-

tönkasvu on hallitsemattominta alem-

kä osoittaa Egyptin kansalaisyhteis-

kovin ahdasta ja likaista.

vä sorto, räikeät ihmisoikeusrikkomuk-

pien luokkien keskuudessa, ja ne on

kunnan olevan terve, aktiivinen ja

set sekä lisääntynyt rohkeus tavoitella

otettava erityisen huomion kohteeksi.

valmis demokratiaan.

”Väestönkasvun merkitystä vallankumoukselle ei ole vielä kunnolla osoi-

parempaa tulevaisuutta.”

Koska useissa tutkimuksissa on ha-

tettu. Se on kuitenkin nousevan työttö-

Vallankumouksen kipinä syttyi ke-

vaittu korrelaatio lapsiluvun ja naisten

valtaa pitelee syyskuun vaaleihin

myyden ja palvelujen riittämättömyy-

sällä 2010, kun egyptiläinen poliisin

koulutuksen välillä, monet asiantunti-

saakka armeijan komentajista koos-

den taustalla, eikä hallitus ole otta-

korruptiota vastustanut aktivisti Kha-

jat ovat kannustaneet panostamaan

tuva neuvosto, kaikki presidentti Mu-

nut ongelmaa kyllin vakavasti”, kertoo

led Said tapettiin. Viranomaiset yritti-

egyptiläinen sosiologi Said Sadek.

vät salata tapahtuneen, mikä sai mo-

”YK:n tilastojen mukaan jopa 90 prosenttia työttömistä egyptiläisistä on alle 30-vuotiaita.”

net egyptiläiset raivostumaan. Vaali-

24

ten osuus on erityisen suuri. Kun tä-

kallis leipä, olematon työ

tarkkailijoiden ankarasti arvostelemat

Kun viljelykelpoista maata on aina vain

parlamenttivaalit viime marraskuussa

niukemmassa, ainoa ratkaisu on tuo-

ajoivat rohkaistuneet opposition kan-

da vehnää muualta kasvavan väes-

nattajat kaduille, jossa he ottivat yh-

tön ruokkimiseksi. Jopa 60 prosenttia

teen poliisin kanssa.

barakin läheisiä uskottuja. Monet egyptiläiset ovat käsittäneet, että tällainen tilanne voi herkästi kääntyä heitä ja heidän toiveitaan vastaan, joten he jatkavat taistelua demokraattisen Egyptin puolesta.

naisten koulutukseen. Land Center for

maassa käytetystä vehnästä tulee ul-

25. tammikuuta tuhannet nuoret

Human Rights -järjestön tekemän tut-

komailta, minkä vuoksi Egypti on ol-

kokoontuivat Tahrir-aukiolle osoitta-

kimuksen mukaan egyptiläisnaisis-

lut erityisen haavoittuvainen maail-

maan mieltä presidentti Hosni Muba-

ta vain 57 prosenttia on lukutaitoisia.

manlaajuiselle ruoan hinnannousul-

rakin hallintoa vastaan. Hallitus vasta-

Maaseudulla naisten kouluttaminen

le. Egyptiläisen Al-Masry Al-Youm -sa-

si mielenilmaukseen väkivallalla, mikä

on yhä harvinaista, ja samoilla seuduil-

nomalehden mukaan vehnän hinta on

sai poliittisesti passiivisemmatkin liit-

la väestönkasvu on holtittominta. Hal-

noussut melkein 30 prosenttia vuo-

tymään mielenosoittajien kasvavaan

litus ei ole pystynyt tarjoamaan riittä-

dentakaisesta, ja ennätyskorkeaksi se

joukkoon. Protestit huipentuivat 11. hel-

västi kouluja kaikille lapsille, ja vapaa-

kohosi tammikuussa, jolloin mielen-

mikuuta presidentti Mubarakin mur-

na olevia oppilaspaikkoja on tarjottu

osoitukset käynnistyivät.

tumiseen ja eroamiseen tehtävistään.

ensisijaisesti pojille.

Egyptin väestö 2011

Suvi Laakso Kirjoittajan vaihtovuosi Kairon yliopistossa katkesi helmikuun kansannousuun.

25

Nepalilaiskylän naiset joutuvat edelleen kantamaan raskaimmat fyysiset taakat.

He kuitenkin käyttävät hyödykseen myös henkisiä voimavarojaan ja kokoontuvat yhteen ratkaisemaan yhteisön ongelmia.

heli stormi

heli stormi

Naisvoimaa

”Suurin osa ensimmäisten kokousten osallistujista oli miehiä, jotka halusivat varmistaa, ettei heidän vaimojaan aivopesty tekemään ’tyhmyyksiä’.”

yhteiskunta

K

ello on viisi. Hento sumuver-

Noin 3000 asukkaan kylässä puut-

kaan miehet palvoivat jumalia. Myö-

sista ehkäisymenetelmistä, joita he

eivät vielä ole kiivenneet Himalajan

misiä. Kodittomia, vammautuneita ja

ho leijailee vielä Himalajan

teita on paljon, eikä naisryhmien ko-

hemmin päivällä naiset lähtivät töi-

myös käyttävät. Lapsia ei pidetä lisä-

kukkuloille asti.

huonokuntoisia kerjäläisiä, niin lap-

kukkuloiden yllä, kun nepa-

kouksien järjestäminenkään alussa ol-

hin pelloille, hakivat ruokaa eläimille

työvoimana, ja perhekoot pyritään pi-

Vaikka väestönkasvua on jo jossain

sia kuin aikuisiakin, näkyy joka puolel-

lilaisen Devichaurin kylän naiset saa-

lut aivan helppoa. Ensimmäisten ko-

ja lypsivät karjan. Miehet kuljettivat

tää sellaisina, että jokainen tulee toi-

määrin pyritty hillitsemään, on noin 29

la. Ei ole sattumaa, että luonnoltaan ri-

puvat juuri alkavaan naisryhmän koko-

kousten aikana mielessä kävi usein ky-

maidon meijeriin ja pelailivat korttia

meen. Ehkäisymenetelminä tosin käy-

miljoonan asukkaan Nepalissa ahdas-

kas Nepal on luokiteltu yhdeksi maail-

ukseen. Naisryhmien kokouksia järjes-

symys: ”Pitikö tämän olla naisryhmän

kylällä. Illan tullen miehet ja koulusta

tetään pillereitä ja ruiskeita, joiden

ta, mikä selittyy osin myös maan sijain-

man köyhimmistä maista.

tetään kylän eri kolkissa tarpeen mu-

kokous?” Suurin osa osallistujista kun

tulleet pojat lepäilivät naisten ja tyttö-

seurauksena naiset kärsivät vakavis-

nilla vaikeakulkuisessa Himalajan vuo-

kaan mutta kuitenkin vähintään noin

sattui olemaan miehiä, jotka halusivat

jen vielä tehdessä ilta-askareita ja val-

takin oireista, esimerkiksi kuukautis-

ristossa. Väenpaljous näkyy kaikkialla,

kerran kuussa. Niiden ideana on pohtia

varmistaa, ettei heidän vaimojaan ai-

mistaessa illallista. Edellä mainittu-

kierron häiriintymisestä ja yleises-

etenkin Kathmandussa, jossa kadut

kylässä ilmenneitä puutteita ja ratkai-

vopesty tekemään ”tyhmyyksiä”.

jen fyysisesti raskaiden arkipäivän as-

tä heikkoudesta. Muut vaihtoehdot

ovat täynnä eri suuntaan vaeltavia ih-

suja olosuhteiden parantamiseksi.

26

Hitaasti mutta varmasti CODE-

kareiden seurauksena naiset kärsivät

Fin työntekijöiden avustuksella jär-

myös terveydellisistä ongelmista, jois-

ajatus kokouksista , erityisesti nais-

jestettyihin kokouksiin alkoi virrata

ta yhtenä esimerkkinä mainittakoon

ryhmän kokouksista, sai alkunsa ne-

yhä enemmän naisia, ja miehet pa-

kohdun laskeuma.

palilaisen kansalaisjärjestön CODE-

neutuivat jälleen arkisiin askarei-

Fin tavoitteesta pyrkiä parantamaan

siinsa: jumalten palvontaan ja kort-

väestönkasvua ajatellen po-

etenkin naisten asemaa kylässä. Kos-

tipeleihin. Nämä aktiviteetit vaikut-

sitiivista on se, että kyläläi-

ka naiset pyörittävät kylän ja kotitalo-

tivat lohkaisevan melko suuren osan

set ovat tietoisia erilai-

uksien arkea, heiltä saa myös ajankoh-

miesten päivästä.

taisimman tiedon siitä, mihin apua ki-

Muutaman perheen mukaan päi-

peimmin tarvitaan. Myös arvostus nai-

värytmi seurasi jokaisessa taloudes-

sia kohtaan kasvaa, kun lisäapu ja -tie-

sa samaa kaavaa: Aamun sarastaessa

to kylään tulee CODEFin ohjeistamien

naiset ja lapset hoitivat karjan, laittoi-

naisten kautta.

vat aamiaista ja siivosivat. Samaan ai-

Nepalin väestö 2011

Heli Stormi Kirjoittaja on ympäristöinsinööri, joka oli kesätöissä Nepalissa vuonna 2010 Mikkelin kehitysmaayhdistyksen (KEMA) ja CODEFin (Community Development Forum) yhteistyöprojektissa Devichaurin kylässä, Kathmandun laaksossa.

”Väestönkasvua ajatellen positiivista on se, että kyläläiset ovat tietoisia erilaisista ehkäisymenetelmistä, joita he myös käyttävät.”

lähde: Suomen Nepalin suurlähetystö, http:// www.finland.org.np/public/default.aspx?nodeid= 35103&contentlan=1&culture=fi-FI)

27

yhteiskunta

Toisenlainen päiväkerho Kolumbian pitkään jatkuneet sisäiset levottomuudet ja suuret yhteiskunnalliset erot ovat jättäneet kolumbialaislapset haavoittuvaiseen asemaan.

Yhteiset Lapsemme ry:n suunnittelija Anja Wikstedt matkusti tapaamaan heitä.

B

ogotá on Kolumbian vilkas ja ruuhkainen pääkaupunki, joka jakautuu toisistaan rajus-

ti poikkeaviin kaupunginosiin. Turisti voi liikkua monissa paikoissa käsilaukkua mukanaan kantaen, mutta tiettyjä osoitteita välttelevät paikallisetkin. Kadut täyttyvät ihmisten ja autojen virroista jo aamuseitsemältä, sillä pitkien työtuntien lisäksi kolumbialaisen päivärytmiä säätelee aikaisin nouseva aurinko. Kiireisten kaistojen vilinässä liikkuu myös tila-auto, jolla on kyydissään kallis lasti. jos päiväkerho pepessä aikaa viettä-

viä alle kouluikäisiä lapsia tarkastelisi sivusta tietämättä mitään heidän kotioloistaan, hymyjen ja leikkien keskeltä olisi vaikeaa tunnistaa köyhyyttä. Lapset haetaan Bogotán lastenkodin päiväkerhoon slummista, jossa ulkopuolisten on paikallisen nyrkkisäännön mukaan turvallista liik-

biaan ei ollut ensimmäinen, mut-

kua vain aamulla, kello seitsemän ja

ta paikallisten ystävällisyys ja vie-

kymmenen välillä.

raanvaraisuus yllättivät hänet sil-

Äidit saattavat lapsensa vilkkaaseen

ti uudelleen. ”Ihmisistä välitty-

kadunkulmaan, josta tila-auto ottaa

vä ilo ja toivo aiheuttivat sen, et-

heidät kyytiinsä ja vie Pepeen päiväksi

tei olo tunnu ahdistuneelta, vaik-

leikkimään, syömään ja opiskelemaan.

ka näkisi minkälaisista oloista osa

Pepe ei kuitenkaan ole kuin mikä ta-

lapsista on.”

hansa iltapäiväkerho, jossa lapset viet-

Wikstedt pääsi vierailemaan

tävät aikaansa vanhempien juostessa

kolumbialaiskodeissa, joissa vas-

palavereissaan.

taanotto oli puutteellisista oloista

”Kolumbiassa on edelleen yli kolme miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Sissien ja puolisotilaallisten joukkojen väkivaltaiset yhteenotot ovat jättäneet jälkensä kolumbialaisiin yhteisöihin.”

huolimatta sydämellinen. Wikstedtin

den ajaksi yhteistyöhankkeeseensa Bo-

lija Anja Wikstedtille matka Kolum-

edustama Yhteiset Lapsemme -järjes-

gotán lastenkodin kanssa.

me miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Sissien ja puolisotilaallisten joukkojen väkivaltaiset yhteenotot ovat jättäneet jälkensä kolumbialaisiin yhteisöihin, joiden rauhallista elämänrytmiä ovat katkoneet siviileihin kohdistuneet hyökkäykset ja lasten värvääminen sissijoukkoiSeurakunnat ovat auttaneet lapsia,

vanhuksia ja leskiä merkittävällä ta-

tö on juuri saanut Ulkoministeriöltä

Kolumbian sisällissota on jatku-

valla. Kolumbiassa sosiaaliturva ja ka-

rahoituksen seuraavan kolmen vuo-

nut lähes viidenkymmenen vuoden

tolinen kirkko ovat perinteisesti kuulu-

ajan, mutta tilanne on monissa pai-

neet yhteen: myös Yhteiset Lapsemme

koissa rauhoittunut jo huomattavas-

-järjestön yhteistyökohde toimii kato-

ti. Sissijärjestöt ovat heikentyneet vii-

lisen kirkon yhteydessä. Santa Isabelin

meisten vuosikymmenten aikana ja

seurakuntaan kuuluva Misericordia en

erilaisia puolisotilaallisia joukkoja on

Acción huolehtii kahdesta lastenkodis-

riisuttu aseista.

ta, joista toinen on Bogotássa ja toinen kaupungin ulkopuolella.

kaammissa kaupunginosissa voi näh-

Noin 80 kilometrin päässä Bogotas-

dä nuoria viettämässä vapaa-aikaansa

ta sijaitsee seurakunnan toinen lasten-

kahviloissa ja baareissa toisiaan tava-

koti, Sasaima. Casa Blanca -nimisellä

ten kuin missä tahansa muualla. Vaa-

maatilalla Sasaiman lapset pääsevät

rallisempina aikoina Wikstedt muis-

pihalle leikkimään ja saavat syödäk-

telee tarkistaneensa ulos lähtiessään

seen todellista lähiruokaa, sillä omal-

huolellisesti, että hän todella muisti

la tilalla kasvatetut appelsiinit ja ka-

jättää korut pois korvistaan ja käsis-

nanmunat muodostavat osan heidän

tään. ”Nykyään miljoonakaupunki Bo-

ruokavaliostaan.

gotássa päällimmäisenä pelkona on liikenne”, Wikstedt sanoo.

Kolumbian väestö 2011

Kolumbiassa on edelleen yli kol-

hin kylistä ja kaupungeista.

Yhteiset Lapsemme ry:n suunnitte-

Varsinkin Pohjois-Bogotán varak-

28

pakolaisena omassa maassa

Seesteisen ympäristön kääntöpuolena on se, ettei Sasaiman lapsilla ole

29

yhtä laajaa sosiaalista verkostoa kuin Bogotán lastenkodissa. Anja Wikstedt kuvailee Sasaiman lastenkotia kauniiksi ja rauhalliseksi. Yhteiset Lapsemme suunnitteleekin tilalle pienimuotoista turistitoimintaa: ”Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Casa Blancassa olisi pienimuotoista majoitustoimintaa, jonka tuotot käytettäisiin lastenkodin hyväksi.”

Misericordia en Acción suunnittelee puolestaan luomutuotteita myyvän kaupan perustamista, josta Santa Isabelin seurakuntalaiset voisivat ostaa lastenkodin tilalla viljeltyjä hedelmiä ja kahvia. Lasten tulevaisuus pyritään turvaamaan pitkällä tähtäimellä.

28-vuotias Jazzbleidy huolehtii Bogotán lastenkodista ja päiväkerho Pepestä täyspäiväisesti. Lapsista vastaaminen on nuoren naisen omistautuneisuudesta huolimatta välillä vaikeaa, sillä työntekijöitä ei ole paljon. Wikstedt korostaa kuitenkin, miten tärkeää on, etteivät lapset joudu elämään eristyksissä. He tapaavat Bogotán lastenkodissa toistensa lisäksi Pepen päiväkerholaisia, seurakuntalaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä. ”Yksinäisyyttä ei ole olemassa samalla tavalla kuin Suomessa”, Wikstedt kuvailee tunnelmaa avustustyöntekijä Jazzbleidyn neljätoistahenkisessä perheessä, jossa hän vietti matkansa alkupäivät.

”Pepe ei ole kuin mikä tahansa iltapäiväkerho, jossa lapset viettävät aikaansa vanhempien juostessa palavereissaan.”

U.S. Census Bureau, International Data Base.

”voisitteko tulla auttamaan?”

sata lasta. Heidän asioistaan huolehtii

Pitkä sisällissota on jättänyt Kolumbi-

seitsemän meksikolaista nunnaa, jot-

aan väkivaltaisen kulttuurin leiman,

ka päätyivät Hogar Monserrateen oike-

suudessa pa-

vaikka aseistettujen joukkojen hyök-

astaan sattuman kautta. Kertomuksen

remmat

käysten keskelle joutuneet kylät ja

mukaan lapsikylän perustanut Padre

dollisuudet pääs-

kaupungit harvemmin halusivat vali-

Acoste kysäisi ohi kulkevilta nunnilta:

tä kouluun. Iltapäi-

ta puolta sissien ja puolisotilaallisten

”Hei, voisitteko tulla auttamaan?” Ei-

vällä

joukkojen väliltä. Wikstedt korostaa-

vätkä nunnat nähneet mitään syytä

pen lapset viedään kuiten-

kin, että kolumbialainen kulttuuri on

kieltäytyä.

kin vielä takaisin kotiin köyhään

rauhallinen ja perhekeskeinen.

30

väestöpyramidit, lähde:

Lähes kolmasosa kolumbialaisista

mah-

päiväkerho

Pe-

kaupunginosaan.

Vierailtuaan Micericordia en Acció-

on alle viisitoistavuotiaita. Väestö on

nin lastenkodeissa, suunnittelija An-

muutenkin huomattavasti suomalais-

ja Wikstedt ja toiminnanjohtaja Tuu-

ta nuorempaa, sillä keski-ikäinen ko-

la Kumpumäki matkustavat Yhteiset

lumbialainen on vain 27-vuotias. Las-

Lapsemme ry:n kummikohteeseen al-

tenkodeissa opetellaan tärkeitä tai-

Artikkelia varten on haastateltu Anja Wikstedtiä, joka on

le sadan kilometrin päähän Bogotásta.

toja, joita tullaan tarvitsemaan myö-

Yhteiset Lapsemme ry:n suunnittelija ja kahden Kolum-

Katolisen papin perustamassa kyläs-

hemmässä elämässä. Myös Pepessä

sä suojaa, ruokaa ja opetusta saa noin

harjoitusta saavilla lapsilla on tulevai-

Veera Voutilainen Kirjoittaja opiskelee viestintää valtiotieteellisessä tiedekunnassa.

biasta adoptoidun lapsen äiti.

Suomen väestö 2011

lehden saaja

Kehitysyhteistyövaliokunta on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n alainen elin, jonka tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki ylioppilaskunnan jäsenet. Tulemalla mukaan kehy-valiokunnan toimintaan saat mahdollisuuden tavata muita kehitysmaakysymyksistä kiinnostuneita opiskelijoita ja osallistua kehitysyhteistyön tekemiseen käytännössä. Lisätietoja kehitysyhteistyövaliokunnasta ja sen toiminnasta saat osoitteesta

blogs.helsinki.fi/kehy-valiokunta kehy-valiokunta

• hallinnoi ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhankkeita ympäri maailmaa • päättää HYY:n myöntämän kehitysyhteistyöhön tarkoitetun projektituen käyttökohteista • järjestää yliopistolla kehitysmaa-aiheisia tapahtumia • julkaisee Kimppu-lehteä • ylläpitää keskustelua kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista ylioppilaskunnassa

liity valiokunnan sähköpostilistoille:

1. Jätä otsikko tyhjäksi.

2. Kirjoita viestikenttään subscribe kehy-vlk 3. Lähetä viesti osoitteeseen majordomo@helsinki.fi